Vapaus, April 23, 1959

              ' arvioivat' Kiinan^ tapahtumien tär­keyttä'ja
eräät heistä ovat lialutto-
WM Si^iäSlutustuinäan tosiasioihin, vaik-
^m.xi ...
Vhaa kaerväaästtji^ %turnint^t ätuhte ect« nsaadaadJiaa isceath oadvaa^t.
• lawciif/j^^ eteen Kiinaa koskevat
:[jtösiiasiat: Heidän ?yritylcsensä ovat
"jplleet,tähdätty että näiden
Ibsi^siairi perusteella Canadan olisi
! tunhiistettava kiinan Kansan Tasa
ma
l i i
valta.
i . Tähän.asti heidän yrityksensä on
ihylätty - niiden hallitusherrain toi-niosta
jotka katsovat asialliseksi
seurata- Yhdysvaltain politiikkaa,
jonka perusteella Kiinaa ei voida
tuMiStaa. Nämä samat herrat jot­ka
edustavat hallitusta, suurliik
ii!; >«J?^t?J3 työväen järjestöjäkin ovat
'C-' " '^"voineet pitää peitossa kaiken sen
inikä on Kiinassa tapahtitmassa.
Ei ole kysymystäkään .siitä, ettei­kö
se palvelisi Canadan etuja, jos
kiina tunnustettaisiin ja Kiinan
kanssa järjestettäisiin täydet diplo­maattiset
suhteet. Näin ollen olisi
tärkeätä, että yleisö saisi todelliset
tioidtojji Kiinan -tapahtumista ja ryh-tyfSi'
ipiaihöstamaan hallitusta Kii­nan
tunnustamiseksi.
Ei ole taloudellisia mahdollisuuk­sia,
että suuret määrät canadalaisi^-
ta pääsisi viierailemaan Kiinassa ja
l i - l j _ näkisivät tilanteen henkilökohtai-
:» ^ s?sti niinkuin prof. Hendiy ja eräät
tdlsefovat nähneet. Olisi erittäin
hyvä jos siihen olisi paremmat mah-
"ttotlisuudet.
Mutta tämän seikan ei tarvitse ol­la
täydellisenä esteenä tosi tietojen
saamiseksi Kijnij(sta^3a esjteenä mei­dän
tavata'^Kiidän'• känsän 'edusta
jia. Täi|i|B, ;^^b,d5)^ta, jSähkötyöläis-teh
uniö* Oli kutsunut'kiinan kone-työläisten
uniön varapresidentin L i
YuS& (ÖftilfifHfMe^neo^aafl: tänne.
Hälitt^dnitliäarä^^sSapuk ihuM
2'^f^ä J^j.^^railee. täällä parisen
m
m-
S:-
1:
i l '
Sir-i
taa tulkki ChihFuYao.
Täällä ollessaan L i Yun Chuanille
järjestetään kaikki-mahdollisuud^
: tutustuamahdollisimman^. laajasti
Canadan sahkötyöläisiin ja sähkö-
;työläisten ufiiohiijohtäjiiri. : Sen l i ­ksaksi
j^hänelle^ tiiäisi^s
;tiit;ustuä useimj^
sfeen j^ineuV^otsilä tehtaan johtajäih
kanssa ^^ekä kunnällisjohtajain ! ja
sariomalehtimiesten kanssa.
Öh aivan, paikallaan muistuttaa
niistä lausunnoista, jotka eräät Kii-:
nassa vieraileyat cianadalaiset ovat
esittäneet. \ P r o l Hendry., josta ;ai-kai^^
mmin mainitsin, teki seuraa­van
johtopäätöksen matkastaan:
"Vöin hyvinkin tulla siihen johto­päätökseen,
että mikä tapahtuu Kii­nassa
tänään on radikaalisin, täy­dellisin
jä vaikutusvaltaisin muun
nos ihmiskunnan historiassa".
näin öUen. hän . oli; •tilaisuudessa-tuntemaan
ja arvostelemaan Kiinan
; tilannettia. JHä mm. lausunut:
"KaiikkrcähäjJa^^^
railieöl! K i i i i a s^
iijnnetell^t sitä :iyauhtia ja jaajuut-jolla
muutoksia t<rte^ tä^
män maan kehittyessä suurvallaksi
-— huömjitta\rjaistr^ kuin US-A:
h- IdrjeehyälhU^ puhiijat
ovat sitä kjivanheet. . . Vaikka me
tykkäämnie. sitä tai ei, niin tosiasia
6n,..että kommuniistit on hyväksytty
Kiinassa, koska he ovat säävutta
neet rjauhälT. järjestyksen ja hyvän
hallituksen — tei-veellinen muutos
38 ;vuottä vallinneen sekasorron jäl-k-
eh . . .Tunnen kiinalaisia ja pu­huin
heille siellä vieraillessani. Pu­huin
hallituksen jäsenille, yliopis­tojen
johtajille, lakimiehille, sano-nj.
lehtien tojmitajille, osuusliikkei-
Royal Bank of Canadan presi i <ien työläisille, vangeille sekatyö-dentti
mr. Muir vieraili Kiinas.sa i läislie ja tuomareille ja he olivat
viime vuonna ja sieJtä palattuaan; k: ikki sitä mieltä, että elämäntapaa
lausui: "Paitsi siinä tapauksessa,-et-! vu idaan parantaa . .
tä koko tapahtuma oU uni, tai omat I intial.|('nen sosialityöntekijä tri
havainto- ja arvostelukyvyt ovat i .Skripati Chandrasekhar sanoo nais-k-^
hnoa huonommat me olemme si-jten asemasta Kiinassa seuraavasti:
tä mieltä, että Kiinan kansan valta-1 "Kaikki tämä (naisten asema van-valla
enemmistöllä on hallitus, jola, has.sa Kiinassa) on perusteellisesii haminan suurldhetystöjf-n paallik-he
haluavat, hallitus, joka paranl.a imiutUmut. Kiinalainen nainen on Jcyys. Samoin on Cay Sunds^trömm
heidän etujaan, hallitus, jolla on noussut tasa-arvoisuuteen miesten kuoleman jälkeen täyttämättä Pc-
. •jieisinkl.^r-^-Tasavallan^p
ti myönsi • eilen; tapahtuneessa. esit:
telyssä pyynnöstä [eron viroistaan
eläkfc-^elle siirtyville Suomen Kdö-
P;enhäminan ; suu-rlähettiläälle Ar-
;mas :^tto K Yöntiläjle 26. 4.;
1959^ lukien. Ankarassa olevalle
suurlähettiiäälle Bruno Kivikoskel­le
3p,.-4;;l^ lukien sekä Haagin
suuriähettiläällemme Aarne Arttur
Wuoriniaalle 31. 5: 1959 lukien.
Samassa esittelyssä presidentti
nimitti maamme Ne\v Delhissä ole­van
lähettilään Aaro AnMi Pakas-lahden,
i . 6. 1959 lukien ylemmän
palkkausiuokan erikoislähettilääkui
ja täysivaltaiseksi ministeriksi An:
karaan. Virkaan kuuluD täysival­taisen
erikoissuurlähettilädn arvo
ja asema.
Edelleen tasavallan "presidentti
nimitti Ottawassa olevan asianhoita-jan
Sigurd Waldemar von Numer-sin
bl-mman palkkausluokan eri-koislähettilääksi
ja liiysivaltaiseksi
ministeriksi Ne\v Delhiin. Nevv Yor­kissa
olevaan lähetetyn pääkonsulim­me
Artturi August Lehtisen asian-hoitajaksi
Ottawaan geka ulkoa.si
ainministeriön apiFlaiso-sastopaalh-kön
Heikki Juhani Hannikais?n )ä
hetetyksi pääkonsuliksi New Yor­kiin,
kaikki 1. 6. 1959 lukien.
Näiden nimitysten jälkeen on
edelleen avoinna Haagin ja Koöpcn-heidän
luottamus, hallitus, jonka si-, kar.sfa
vuuttanrseen ei ole minkäänlaisia. Näin ollen tulemme ilomielin ter
kingin suurlähettilään vakans.s'.
Kairon ja Sofian lähetystöihin, joi-mahdollisuuksia".
Eräs toinen tunnettu vieras Kii- l i i k k e n edustajaa kun hän saapu»
nassa'viim'» vuoden aikana, oli tun- Canadaan jonkun päiväri kuluttua.
vehtimään Kiinan ammattiyhdistys . den perustamjseen myönnettiin va­rat
budjetissa, on niinikään nimit
mättä henkilöstö.
nnustyölaisten Siirtyminen
maasta toiseen - työn haussa
\
ii
i
, toivottaa
Hilma, Armas ja
Reino Ander^n
Box 312, Cyplghton -Mine, bntario
331
HAUSKAA VAPPUA
osuuskuntamme
jäsenille ja
asiakkaille!
Toivottaä!
Farmeri and
^Workers' Co-Op .
ot VYanup Ltd.
Wanup Ontario
Kansainvälinen Rakennuss Ra­kennusaine-
ja Puutyöväen Liitto
kiinnittää viimeksi ilmestyneessä
tiedoituslehdessään huomiota ra­kennustyöläisten
s i i r t y misccn
maasta toiseen ja' sen aiheutta­miin
ongelmiin. Koska tässä kir­joituksessa
esitetään meidänkin
lehteämme liikevillf rakennus-
: työlälsiUe;' ajai^öiitaisii^i ajatuk­sia,
julkaisemiiie'sen kokonaan.
Sivumennen sanoen rakennus-,
. rakennusaine ja puutyöläisten
III kansainvälinen., konferenssi;,
joka on avoin kaikille tämän alan
työläisille ja heidän järjestöii-.
lecn, pidetään Budapestissa tule­van
lokakuun 24-28 pnä ja sen
valmistelut ovat jo täydessä
käynnissä useissa maissa:
Rakennustyön luonne edellyttää
JO sellaisenaan työvoiman siirty
Esim. Europoassa on viime vuo-• kennustyöliiistciv yhtei.sia (aman
sina italialaisia rakennustyöläisiä asian käsittelyä,
työskennellyt Ranskassa ja Länsi- kapitalististen suiirtyonantajain
Saksassa, .suomalaisia on ollut ja heidän käytettävissään olevan
Ruotsissa jne. Työvoiman siirty-'; vnltiovallan suunnitelmat ty^oi-ninen
maasta toiseen ei .sellaisc-1 mare.-;ervien miif>doslami.se.sta eri
naan ole kielteinen ilmiö. Monissa | maihin siirtolaistyölaisislä ovat tor-tapauksissa
se on kuitenkin muo- juttavissa aiojomnie järjestöjen
dostunut sellaiseksi koska kapita­listiset
valtiot jä niiden suurtyön-antajat
houkuttelevat ulkomaista
kan.sainvälisella yhteistoiminnalla.
Se tulee periLstu.n, Oi vaatimuksiin
ja uhkauksiin eika maasta toiseen
rak^nniBt^övoifliaa maihinsa, jotta työnhaussa siirtyneiden työläisten
oman rijaan työläisten-työ-ja palk-j tuo.niilifeiniseen. vaan maaratietoi
kaehdot voitaisiin pitää alhaisina, seen, vakuuttavaan ja tosiasioihin
ja palkankoVotMsv^atimukset estää, nojautuvaan valistustyöhön.
Paitsi eä^fä.inainittua -tilapäis on välttämätöntä, että niiden
I t ä rakennustyöläisten työsken- maiden, joihin pitempi-tai lyhyeni-
•telyä kotimaans.a ulkopuolella pj:,ikj,i.si^ siirtolantyolaisia \ai\a
'siirtyy nykyisin paljon rakennus-, tään, rakennu.- ja puutyöliiisteii
I liitot kääntyvät kaikkien hiiden
j maiden järjostöjiMi puolcea, joista
työläLsiä siirtolaisina maasta toi­seen.
Sellaiset kapitalistiset val^
tiot kuin Canada ja Australia käyt­tävät
valtion varoja siirtolaisprooa-gandaan
ja matkojen maksamiseen
mistä paikkakunnalta toiselle. Suu-jja »am houkuttelevat tyolaisia
rempiä rakennustöitä ei voida suo-1'»'sli-villa tulevaisuuden ja hyvin-,
littaa paikallisella työvoimalla ja | voinnin lupauksilla jattamaan koit
muutenkin parempien ansioiden
toivo ja työn puute omalla paikka­kunnalla
aiheuttavat työvoiman
siirtymistä mille muilta paikkakun­nilta.
Tällaista työvoiman liikku­mista
ei esiinny vain kansallisissa
puitteis.sa, vaan rakennustyöläisten
siirtymisellä myös %iaasta toiseen
työn hau.ssa on vuosikymmenien
perinteet.
'm;
m'»
M
ii;!'---*
KEVÄHERVEHDYKSEMME
ASIAKKAILLEMME JA
TUTTAVILLEMME
SUOSITTUJEN
VIRVOKKEIDEN VALMISTAJALTA
SUDBURY BREWING &
MALTING CO. LTD.
IllSllliiliiii^
• 'LOBNE STHEET' SUDBUHY
maansa. Kuitenkin naissa molem
missa mainituissa maissa on run­saasti
työttömiä, ja varsinkin ra­kennustyöläisten
keskuudessa on
työn puute suun. Seka Canadan
etta Australian rakennustyolai.sten
ammatilliset järjestöt ovat tässä
mielessä varoittaneet oman alansa
tyolaisia uskomasta siirtolai.svar-vaajien
lupauksiin ja siirtymästä
kansoittamaan näiden maiden jo
entisestään suurilukuisia työttö­mien
armeijoita.
Ammatilliset järjestöt eivät voi
estää kotimaissaan työnsaannin ja
t o ime en tulovaikeuksien kanssa
kamppailevien rakennus- ja puu-tyolaisia
etsimään toimeentulomah­dollisuuksia
muu'alta. Tämä ei
merkitse sitä, etteikö järjestöjen
velvollisuuksiin kuuluisi en mai­den
työtilanteen ja muiden olosuh­teiden
tunnetuksitekeminen yhteis­toiminnassa
ko. maidän ammatil­listen
järjestöjen kanssa. Kun esim;
Australian valtio, jossa vanhoilla
rakennustyöläisillä on jatkuvasti
tyonsaantivaikeuksia, värvää maa­han
Euroopasta uusia rakennustyö­läisiä;
on välttämätöntä, että eri
maiden ammatilliset' järjestöt paL
jastavat taman värväyksen -todelli­sen
luonteen.vmiten se suuntautuu
ei vain Australian;:vaan myös mui­den
maiden rakennus- ja .puutyö:
Iäisten etuja vastaan.
Meidän on osoitettava, että kapi-talististar
järjestelmää ja sejnkiel:
teisiavilmiöltä,'työttömyyttä, alhai­sia
palkkoja ja sosiaalista turvatj^-
, muutta ei voida lopullisesti paeta
«muuttamalla johdonkin vtoi^en kapi­talistiseen
maahan. Siksi kaikkien
rakennus- :ja puutyöläisten on ensi­sijaisesti
kamppailtava-omissa mais­saan
;oikeuksien.sa puolustamiseksi
ja parantamiseksi.
Ranskan ja Italian rakennustyö-läi-
sten liitot ovat jo pidemmän
ajan olleet.kiinteässä;yhteistoimin-nassaRanska.
ssa- työskentelevien
Italialaisten rakennustyöläisten asi­oiden
hoitamiEe.ssa. Tällainen en­tistä
kiinteämpi .yhteistoiminta: oli­si
välttämätöntä muidenkin maiden
järjestöjen välillä. Ei ole kysymys
:siita,:inihin kansainväliseen- liittoon
kunkin maan rakennus- ja puutyö-
Iäisten ammattiliitot kuuluvat.: Kun
esim. Sveitsiin ^värvätään jatkuvas­ti
työvoimaa Italiasta;; olisi: Sveitsin
liiton—jo,' vihdoinkih ctyönnetlävä
syrjään sellaLset päätökset, jotka
värväystä suonlctaan. Yhta tär­keätä
on. että viimeksimainitut jär­jestöt
saattavat ja.sentt>nsa ja kaik­kien
alan työläisten ta-loon todel­lisen
tilanteen ko. maas.sa, mihin
siirtolaisia värvätään, ja asianomai­sien
maan ammatillisten jarjfc.slojen
kannan.
Kansainvälisen liittomme vaati-miisohjolmaan
sisältyy siirtolais-:
työläisien aseman turvaaminen ja
.samojen vähiminaisotujen takaami­nen
heille, kun on maan muilla sa­man
alan työläisillä. Samalla kun
me ja jäsenjärjcstomiue toimimme
naiden tavoittiMdon puolesta, me
paljastamme itsekkäässä voitonta-voitteliimielessa
järjestetyn siirto-laisväryäyksen.
iVIe vcloamme kaikr
kun järjestöihin seka siirtolaislyo-laisten
aseman turvaamiseksi elia
keinpltcluiuöntoiscn, palkkojen ja
t y ö ehtojen huonontami.starkoifuk­sessa
järjestetyn siirtolaisvai vayk-sen
lopettamiseksi. Toiminta ta.ssa
kysymyksessä on todellista jokap^u-vaiseen
elämään liittyvää kansain-,
välisyyttä. Toivokaamme, etta sen
pohjalla murtuvat keinotekoiset
alojemme eri kansallisten ja kan­sainvälisten-
järjestöjen yhteistoi­minnan
tiellä olevat esteet.
Suomesta puu­tavaraa
NL:oon
Helsinki (SS) — Uuden Suomen
kirjeenvaihtajalta. — Huomatta
vva.sta puutavarakaupasta sovittiin,
lopullisesti .Moskovaifea. Suomen
Sahanomistajain yhdistyksen neli-;
miehinen neuvottelukunta sai,käy­tännöllisesti
katsoen päätökseen ncu
voitelunsa tämänvuotiscejrkiuippa-sopimuksqen;
kuuluvan, sahatavara.^
cran, viennistä Neuvostoliittoon. .:
Uuden Suo me n : k i rj een va i hta j a n
saaman liedon,mukaan; tämänpäir
väisissä neuvotteluissa. sovittiin po-;
rushinnasta sille 120,000 kiintokuu­tiometrille
sahatavaraa,: jonka Suo­mi
tämän vuodon aikana ^toimittaa
Neuvostoliittoon. Sovittu hinta; vas-;
ta a • tämän hetken -m aa i 1 m a n m a r k k ir
nahintoja.
Sahatavaralähetykset Neuvosto­liittoon
säätänee aloittaa välittö­mästi
,-sopimuksen:, allekirjoittami-:
sen jälkeen. '
Kauppasopimukseen sisältyvä erä
120^000 kiintokuutiometriä, joka
vastaa n. 25,000 standarttia on noin
yhtä kolmasosaa pienempi kuin vii­me,
vuonna; Vähennys johtunee etu-
•
mmm
päässä Ncuvosloliiton oman tuotan:
jarruttavat Sveitsin jn Italian ra- non kasvusta,
Canadassa"ja Neuvostoliitossa on
«laajat alueet jotka sijaitsevat poli
joisen alueella'ja mol-jmmissa mais-sa';
onpuhuttut paljon pohjoisten; ar
lueidenkchittämisestäi.koska siellä
tiedetään olevan varsinkin suuria
ja-tärkeitä\malmivarastoja. - ;
. Neuvostoliitossa äskrn: vjäätetyn
seitsenvuotissuunnitelman yhtey­dessä
kiinnitettiin myös- suurt-i
huomiota juuri pohjoisten alueiden
avaamiseen ja varsinkin laivaliikeii-teon
kehittämiseksi jäämerellä kos
ka se on taloudellisin keino tava­rain
kuljettamisessa
Yksi kolmasosa Neuivostoliitosta
sijaitsee pohjoisen napapiirin puo­lella
ja siitä syystä pidetään tärkeä
na alue?n kehittämistä ja varsinkin
laivaliikenteen parantamista. Toi­saalta
on myös huomioitava, et*.ä
jäämeren laivaliikenne olisi tärkeä
tavarain kuljettamiseksi Siperian
Itäosiin, silla lukuisat suuret jo t
laskevat jäämereen la olisivat luon­nollisia
kulkuväyliä tavanfln kuljet­tamisessa.
On myös huomioitava, että jääme­ren
kautta VOISI kuljettaa tavaifa
Neuvostoliiton Euroopan puoleisel­ta
osalta tois-^lle rannikolle. Matka
Murmanskista Vladivostokiin olisi
jäämeren kautta ."ivBO.T mailia kun
-scn sijaan Suezin kanavan kautta
matka on talla kertaa 12 829 mailia.
Nam ollen jäämeren lavavbyla.sta
muodostuisi ikäänkuin taikea sisa
vesistö.
Erittäin vaikeat saasuhfeet vallit­sevat
jaanvMen alueella. .Jäävuoret
muodostavat vakavimman e.steon
laivojen pui'jchdukselle siellä ja
'.alla kertaa no tukkivat vaylat 8—
f) kiaikautta vuode.s.sa. Pian Loka­kuun
vallankumouk.sen jalke-m kä­sitettiin
taman vaylan kehittämisen
tai keys ja ryhdyttiin eräisiin toi­menpiteisiin
scn kehittämiseksi.
Talla kertaa lenfajr-n ja tutkijain
iinsiosta jäämerellä kulkee .s^iiuri
maara laivoja.
Seitsenvuoti.sen suunnitelman yli
teydessä tullaan edelleen 'kehittä-;
mään pohjoisen aluetta ja kuljetet­tavan
tavaran; määrä-: on /tarkoitus
Icohottaa " 82 prosentilla. - Tämän
suunnitelman tfiteuittamiseksi: • on
varattava uusia laivoja jäämeren l i i
k~nteelle. Purjehduskauden: pian
alkaessa sen tärkeimpänä-aluksena
tulee olemaan jäämurtajaLeninijOr
ka on maailman ensimmäinen atmi-voimalla
varustettu jäänmurtaja, So
kykertee ;murtam>ian. usp5ta.,;inetriä
vahvan, jään jarahtilaivaV-kulkeviat'
sen peräsfä. Sen lisäksi, on useita
to" sia;..j äänmuirtajia jrakennettayana:
jäämörenvalueen käyttöä värien'. On
myös tavallista .vahv-'impja laivoja,
jotka kykenevät kantamaan' rahtia
ja murtamaan omalla voimllaan
jääkenttien läpi.
Tällä kertaa jäämeren rannoilla
on jo kuusi satamakeskusta ja suun­nitelmat
edellyttävät, että niitä ra­kennetaan
en-^mmän. Samoin tuo­tetaan
alueelle enemmän koneita
rahdin käsittelyä varten.
Tieteellistä tutkimustyötä myös
tehostetaan jäämeren alueella, jot
ta vo;taisiin paremmin ennustaa
saäsuhteet ja meren jäätymisen.
Tutkimuslaitoksella on tällä kertaa
neljä havaintoasemaa ja suumnitel-^
mat edellyttävät, että niiden toimin­taa
laajenn-^taan. Sen lisäksi kau­empana
pohjoisessa on useita tutki­muskeskuksia,
joiden havaintoja
myös käytetään. Suunnitelmat edel­lyttävät
että useita tutkimusretki­kuntia
sijoitetaan jäävuorille, missä
he seuraavat jäävuorien kulkua ja
mixta tärkeitä tieteellisiä seikkoja.
Tarkoitus on inyös lähettää tutki­musaluksia
alueelle.
Seils >man vuoden kulue:sa pa
rannetaan alueen lenttokenttiä ja
kentät varustetaan uudenaikaisilla
laitteilla, että lentäminen tule»
mahdollisimman turvalliseksi. Len­tokoneita
myös käytetään jäämerel­lä
kulkuväylien etsinnässä ja muus­sa
havaintotyössä.^
Suomesta .viimepäivihä saapuneet i- Kajaanista tulleiss? tieflpissa ker-tiedot,
kertovat, että si-lläkin on - .x-.-
"monenlaista keliä" näin kevään
tullessa.
Aikaisesta , ja poikkeuksellisen
:kauniista keväästä ^ huolimatta puh­kesi:
Pohjois Lapissa; viime pr^rjaur
tainvastaisena: yönä: sankka lumipy­ry,
.joka koko ^ päivän jatkuersajai-
'heutti monilla' seuduin^ - liikenne^
vaikeuksia. - Käsivarren.maantielle
keriyii metrin korkuisia :kinoksia ja
Kittilästäkin ilmoitetaan lunta pai:
koin kasaantuneen yli puolen met­rin
paksuudelta.. Myös Inarissa lun­ta
t u l i n i in paljon että mm. Köppe-;
lon maantie tukkeutui kokonaan.
rotaan,-etta Kainuun maanteistä~oti
k^vatkelirikon kesissä jo nelji»
nes. Täysikiellon alaiseksi oh julis­tettu
49 kil6metriä,\:^ tonnin rajoi­tuksen
alaisena 482 ja 6 tonnin .ra­joituksen
191 kilometria. Liikenne-rajoitukset
hidastuttavat myös pos­tia.
vTarapereelta sen sijaan kerrotaan
että Tampereen suurissa vesissä ;NJi-sijärvessä
ja Pyhäjärvessä alkoi jäi­denlähtö
yllättäen viime/lauantaina.
Kolme peräkkäistä hellepäivää/ja-lauantainvastaisena;
yönä A^!sattunut
sade olivaC pehmittäneet jäät odot­tamattoman
nopeasti.
UNIONISTINEN
VAPPUTERVEHDYS
TOIVOTAMME HUPAISAA
KEVÄTTÄ KAIKILLE!
SUDBURY MINE-MILL &
SMELTER WORKERS UNION
LOCAL 598
kaikille työläisille, edistyksen ja rauhan ystäville!
Edistäkäämme yhteistoimintaa Caiiadaii suomalaisten keskuu­dessa
voidaksemme paremmin tehdä tunnetuksi Canadan
kansalle arvokkaat kulttuuriperinteemme ja niillä rikastuttaa
Canadan yleistä kulttuuritasoa.
C$J:n SUD6URYN
Kuoro, näyttämö- y.m. toimikunnat
SUDBMRYN NAISTEN KERHO
Y.- JA U.-SEURA ALERTS
SUDBURY ONTARIO
Mm