Vapaus, April 23, 1959

              MÄÖ!|;l«?i^l!W*ly;,/,me?Äays p^nadassa: ; , 1 vk. 8.Q0.6 kk. i2i,
^waaays;;snidi8ätaTda.y8byVapav^ ' • 3 k k . 2.50
Publishing £k>mpahy Ltd.,:at 100-103 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 k k . 4.80
B lm 8 t . W.. 6udbut7>,Ont.» Canada. Suomessa:' 1 vk 9.50-6 kk. 5.2b
Vappuna 1959
3 "
J5
S
K
A
3
t
H
' li
3
i
• «
t
f
s
/f
m'
i
l
i
t
1
i
'.i.v.i:
^" TaisteltJiessa 8-tuntisen. työpäivän ja muiden sosiaalisten
uudistusten puolesta, syntyi Vapun — toukokuun ensimmäi­sen
päivän vietto -tällä mantereella.
,r ^Sen jälkeen oi^ vapusta tullut iodella työväen, kansain-
V?välinen s o l i d a a r i s i l l a maiden työläiset
s mjurssivatk^ toteuttamisen
h^väkli. \ - - . _^
V m muuttuneet kuluneen 73
vuoden aikana; Ensimmäisiä vappumielenosoituksia 3a -juhlia
järjestettiin nimenomaan Pohjois-Amerikan työväenliikkeen
toivomuksesta j a aloitteesta. Talla kertaa — jolloin runsas
kolmannes koko ihmiskunnasta on jo sosialismin olosuhteissa
tai vankasti sosialismiin johtavalla tiellä, vallitsee Pohjois-
Anlerikassa vielä porvarillinen monopolikapitalismi. Erään­laisena
historian "oikkuna" voidaan sns todeta, etta samalla
kun- kapitalsmm nykyhetken lujimmassa linnakkeessa, Poh-jois-
Amerikan mantereella, mista . vapunvietto on alkunsa
saanut, toukokuun ensimmäisen pai van vietto on viela hyvin
heikkoa j a hapuilevaa, min "myöhemmin mukaan tulleissa"
maissa, kuten Neuvostoliitossa ja. Kiinassa vappua vietetään
suurena kansallisena juhlana, mihin osalhstuu kymmenia-miljooma
työtätekeviä.
* * *
Tämän vuoden vappujuhlissa — niin kapitalistisissa kuin
sosialistisissakin maissa — pidetään kaikkein tärkeimpänä
tehtävänä kansainvälisen rauhan puolustamista. Totta luon­nollisesti
on, etta ihmisillä on nykyään pinnallisesti katsoen
paljon "läheisimpiakm" ongelmia, kuten esim. tyotto/nyys-
J;ijanne, inflaatio, kansallinen itsemääräämisoikeus tai sosia­lismin
rakentaminen — mutta nama kaikki kysymykset —
itse- ihmisen elaman jatkuminenkin ovat riippuvaisia kan­sainvälisen
rauhan säilymisestä.-Siksi kaikkien maiden tyo-
- tätekevät vaativat tana vappuna kansainvälisen jannitystilan-teen
huojentamista, ydinaseiden kokeiden kertakaikkista lo-
^ p ^ a m i s t a , varustelukilpailun lopettamista seka kansainvä­lien
kaupan ja kanssakäymisen^ kehittämistä nykyisen k y l -
*-?män sodan asemesta. Tassa lyovat yhteen kaikkien kansojen
edut niiden hallitusjärjestelmistä valittamatta.
L ' - ^ - V Kotimaassamme Ganadassa kiintyy tana vappuna huomio
^sekä talqudelhsiin vaikeuksiimme etta kansalaisvapauksiam-me
Uhkaaviin ilpruöihjin. ' . - : i
Viimeksimainituista seikoista on kaikkein kouraantun-tuvimpana
esimerkkina Nev/foundlandm lainlaatijakunnan
hyväksymä laki, joka fctelläa visseiltä työläisiltä oikeuden
kuulua itse valitsemaansa; ammattiyhdistykseen ja pakottaa
l i e i t ä— nalalla ja kurjutidella uhaten — maakunnan pää­ministerin
muodostamaan ammattiyhdistykseen.
% yarlitettavaa myös on, etta NewfoundIandin tapaus ei ole
ainoa laatuaan 'Canadassa. British Columbian maakunnan
laiftlaatijakunnalle on mybs esitetty räikeästi tyovaenvastai-nen
ehdotus laiksi. J a taalla Ontariossa julkaistun jokin aika
i-sitten lainlaatijakunnan erikoisvaliokunnan raportti, missa
myös ehdotetaan työväen vastaista lainlaadintaa. Ontarion
kohdalta näiden kysj^ysten käsittely on lähestyvien maa­kuntavaalien
takia lykkääntynyt tuonnemmaksi, mutta vaa­raa
ei suinkaan ole silla sivuutettu, jos nimittäin kavisi niin
•huonosti, etta torypuolue tulisi uudelleen valituksi,
"rr Taloustilanne ei maassamme ole liioin lupaava. Vaikka
valtionvarainministeri Fleming lupasikin meille budjettipu­heensa
yhteydessä kansallistulojen lisääntymistä 7 prosen­tilla
tänä vuonna, niin se e i kuitenkaan tarkoita työttömyy­destä
vapautumista.
. Tosiasiassa :— olettaen, etta mr. Flemingin arvio pitaa
paikansa, j a sekin on kyseenalaista — toinen puoli tasta 7-
prosentin "noususta" edustaa vain hintojen kohoamista. In­flaation
jatkuessa nousevat hinnat j a hintojen kohoamisen
vuoksi "lisääntyvät" vastaavasti kansallistuiot vain numerol-lisestr
eli dollarimaaraisesti. K u n taman Iisaksi huomioidaan
. m a a n asukasluvun lisääntyminen seka luonnollista tieta etta
siirtolaisuus!':! avulla, mm tuskin voimme lainkaan iisata
todellistr, vaotantoa kutakin asukasta kohti. Muistaa tulee
esim. valtiovarammimsteri Flemingin vastikään julkaisema
V^^^ tunnustetaan avoimesti, etta kulutus-
• tavarain hinnat nousivat Viime vuonna enemmän mita nou-siyatotyöläisten
palkat —^ tarkoittaen se Canadan työtäteke­vien
elintason yleista huononemista.
Tässä tilanteessa on sns itsestään selvä asia etta tänä
vappuna .vaaditaan lisaaV työmahdollisuuksia seka sellaista
• u|ko^ j a k^ tuotteemme kansain­välisille
markkinoille, ynnä työläisten jä farmarien tulojen
tuntuvaa ilisaamista, etta saataisiin "ylijäämätavarat" jae­tuksi
kotimaassa eli myydyksi kansan kaj^tettavaksi.
Tässä mielessä osallistumme tana vappuna työväen kan­sainvälisen
soUdaarisuuspäivan viettoon.
Vanhaa viinaa uudessa leilissä
Niin hartaasti kum toivommekin olevamme väärässä,
näitä rivejälcirjoitettaessa nayttaa silta, etta Yhdysvaltain
uusi valtiosihteeri mr. Christian Herter edustaa sita samaa
poliittista koulukuntaa, jonka puhemiehenä-vastikään eron­nut
ulkoministeri John FosterJDulles oli. Ainakin asioita pe-rinpohjaisemmin
tuntemattomasta na^yttaa silta, etta tassa
' *6n tapaus, missä on "vanhaa viinaa uudessa leilissä". Aina­kaan
meidän tiedossamme ei ole yhtaan ainoata tapausta
•"missä mr. Herter olisi ollut eri mieltä valtiosihteeri Dullesm
seikkailusta "sodan partaalla" — ja han on ollut kaksi vuotta
apulaisvaltiosihteerinä.,
l " Mr. Herteriä on nimenomaan mainostettu "kansainväli-syyden"
kannattajana,^ mika porvariston tämänpäiväisessä
.^j^£^al#tkissä tarkoittaa käytännöllisessä elämässä USA:n se-
. käantumista muiden maiden sisäisiin asioihin. Me canadalai-
' set, joiden teollisuuslaitokset ovat joutuneet valtaosalta Wall
Streetin pankkiirien omaisuudeksi, joiden kohdalta ratkaisu-jralta
sodasta tai ifauhasta on jäänyt amerikkalaisten kenraa-
""Ifen käsiin, tiedämme varsm^hyvm mitä kapitalistinen "kan­sainvälisyys"
on historian nykyvaiheessa.
Eräänlaisena "vaatimattomuuden" merkfenä voi pinnal-lisesti
katsoen olla se, että mr. Herter on uskollisesti palvel-täyttääksunnuntaina
h u h t i k u u n 26
pnä 65 v u o t t a . ,'
M r s . M a t i l d a R e v o n i e i n i , L a c du
•Bonnet, Man., täyttää, k e s k i v i i k k o -
n^} h u h t i k u u n : 29 pnä: 74-'vuotta.
M r s . Saana K u j a n s u u , Mattaxvn,
Önt.', täyttää perjantaina, touko­k
u u n 1 .pnä 75 v u o t t a . •
Y h d y m m e sukulaisten j a
v a i n o n n e n t o i v o t u k s i i n . '
t u l t a -
Amerikkalaisia
opettäjiä^vierai-lulla
N-liitossa
Moskova. — Ryhmä a m e r i k k a l a i ­s
i a opettajia vierailee p a r h a i l l a an
N e u v o s t o l i i t o s s a , t i e d o i t e t t i i n taalla
v i i m e lauantaina. V i e r a i l e v a a ryii
mää j o h t a a M i c h i g a n i n y l i o p i s t on
professori H a r l a n Hatcher.
O p e t t a j i e n ryhmälle tarjosi päi­vällisen
N e u v o s t o l i i t o n Tiedeakale-puolueen;
j u l k a i s e m a s s a yappumani-festissa/
rmuistutetaan, että touko-väen
kansainvälin
l o in feaikicien^
vät käsi kädessä m i e l e n o s o i t u k s i in
osoittamaan kahsainvä.Iistäsolidari-suuttaan.'
' '
Vapunpäivä syntyi vuonna • 1886
j o l l o i n - PpHjois-Äm
t i i l i 8 tuntiiseh työpäivän puolesta,
V i i o s i tj^jisensa jälkeen työtäteke
ihmiset ovat kohottaneet äänensä
vappuna rauhan puolesta maailma.s
sa, paremman elämän puolesta ja
laajemmari d e m o k r a t i a n puoleista.
Tänä- vappuna tulefe kuluneeksi
40 vuotta W i n r i i p e g i n suurlakosta,
j o k a t a p a h t u i _ y u o n n j u l 9 1 9 . - A
J a .tänä päivänä työtätekevien i h ­misten
edessä o n k o l m e s u u r t a ky-
'symystä: On puoluslettavji elä­määmme
atomisodan uhalta; ori
puolustettava elintasoamme, j a pa­rannettava
sitä v a i k k a elämme t a ­l
o u d e l l i s e n k r i i s i n a i k a k a u t t a ; j a 0^
puolustettava ammattiyhdistyshi-kettämme
väkivaltaisilta hyökkäyk­siltä.
m i a n johtaja prof. A . S. Nesmeua- Canadan t u r v a l l i s u u t t a uhataan
jev. Amerikkalaiset opettajat j a elämäämme U'hataan, k o s k a Ca-myoskin
seurasivat opetustuntia
Moskovan y l i o p i s t o n pedagogisessa
i n s t i t u u t i s s a .
O p e t t a j i en joukossa on t n C y r i l
James M o n t r e a l i n M c G i l l i n yliopis­tosta.
Moskovassa oleva Canadan lähet­tiläs
David Johnson tarjosi t n J a ­m
e s i l l e j a M o s k o v a n y l i o p i s t o n pro­fessori
Ivan G. P e t r o v s k i l l e päiväl­l
i s e n .
nadasta on m u o d o s t e t t u U S A : n so
t i l a a i l i n e n s a t e l l i i t t i . Ainoa t i e rau­haan
on l o p e t t a m a l l a kylmasota ja
sen t i l a l l e o l i s i asetettava pohtiik-ka
joka perustuu r a u h a l l i s e e n rin­nakkaiseloa
o n s o s i a l i s t i s t en maiden
kanssa.
Y h d y s v a l t a i n a t o m i t u k i k o h t i e n 0-
I i s i poistettava Canadasta. Cana­dan
olisi saatava k o n t r o l l i i n s a 0-
man u l k o p o l i t i i k a n . Meidän kan­nen
vaativat: R a u h a l l i s t a neuvotte­l
u a ; Saksan ; k r i i s i n ratkaisemiseksi.
k a i k k i e n sotajoukkojen poistamista
rEUroopan: m a i s t a ; Canada olisL e r o i'
i t e i t a v a : U S A : n sotavankkureista^ mi-^
k a - n y k y i s i n automaattisesti velvoit-^
taa meidät: sotaan: U S A m ? käskystä:,
.jaöolisi; s o v i t t a va :atomiasekokeilur.
;jen lopettamisesta j a vetypommin
hylkäämisestä.
Työttömyys on m e l k e i n miljoo­nan
canadalaisen k i r o u k s e n a . A l h a i ­semmat
palkat j a k o r k e i m m a t hin­nat
— k a i k k i nama alentavat elin-f
m a h d o l l i s e s t i . seuraavat; e s i m e r k k i . !;
V a l t a v a n a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e en
j a: f a r m a r i i e n , j är j estö j en; o n ; ryhdyt:-:
tävä .V: y h t e i s t o i m i n t a a n ' ' iskeäkseen'
t a k a i s i n työnantajain hyökkäyksen
k a l l i i t a : . ' d e m o k r a a t t i s i a v : o i k e u k s ia
vastaan. Nämä oikeudet ovat m ' ' ! -
dän v a i n n i i n kauan k u n j a t k u v a s t i
puolustamme niitä. ' N e o l i s i taatta;
va o i k e u k s i e n j u l i s t u k s e s s a . .,'
Y k s i piaa maailmassa Neuvosto­l
i i t t o ; on rakentanut, s o s i a l i s m . n j a
nyt siellä: r a k e n n e t a a n kommunis­mia,
j o l l o i n j o k a i s e l l e jaetaan tava­r
o i t a tarpeiden mukaisesti. Kaksi­t
o i s t a maata käsittävä, s o s i a l i s t i n en
tasoa vaikka toisaalta monopolien l e i n o n j o d i s t a n u t , että.kansat voi-vöitot
ovat ennätystasossa elinkus- J . v a t elaa rauhas.sa j a veljeydessä,
tannusten kustannuksella. Tänä
vappuna teidän olisi ){ohotettava
äänenne talouskriisiä vastaan, l y ­hemmän
työpäivän puolesta, kor­k
e i m p i e n p a l k k o j e n puolesta j a mo­n
o p o l i e n voittojen alentamiseksi.
E l yhdenkään miehen tai naison
tarvitse olla i l m a n tyota näm r i k ­kaassa
maassa. Meidän o n vaadit­tava,
etta tehtaat on avattava j a toi­mittava
j a t k u v a s t i tuottaen niitä ta­v
a r o i t a joita tarvitsemme j a j o i t a lä­hetämme
ympäri maailman.
K u n i n k a a l l i s e n r a t s u p o l i i s i n vä­k
i v a l t a i s e t hyökkäykset Newfound-landissa
j a Ontariossa ovat varoi­tuksena
työväestölle, että sen on
su^ljettava n v i n s a poliisivaltiomenp-t
e l m i a vastaan^ a m m a t t i y h d i s t y s i i k -
keen oikeuksien puolesta j a l a k k o -
v a r t i o i n n i n puolesta poliisin se
kaantumatta siihen. Newfoundiai)-
d i n j a B r i t i s h C o l u m b i a n l a i n l a a t i -
jakunnat ovat j o rajoittaneet t yo
"Teillä on väärä osoite
O h e e l l i s e n a r t i k k e l i n on k i r j o i t ta
nut Y . K o r n i l o v j a se j u l k a i s t u n as-roopassa
on
j a n vodka!;ta.
s u u n kysyntä Vena-
On kannattavaa myv-k
e t t a i n Moskovassa ilmestyvässä! da k e l l o j a j a ostaa vodkaa. Se on
T r u d i s s a :
I h m i s i a k a i k k i a l t a maailmasa vie­r
a i l e e maassamme. He saapuvat
e n syistä. Eraat suurin osa, saa­puu
näkemään sosialismin suuret
saavutukset omin silminsa. Toiset
-saapuvat kauppatarkoituksessa. T o i
set ovat maailmanmatkasijia j a he
haluavat lisätä m a t k a l a u k k u i h i n sa
U S S R ' leiman.
E r a a t saapuvat tukemaan kaup­p
a a " kiertämällä neuVostölbkia j a
ansaitakseen.
Tällaisia myöskin on. H e i t a e i
k i i n n o s t a K r e m l i . T r e t j a k o v i n tai­demuseo
e i k a venäläinen b a l e t t i.
Eräs tällainen, j o l l a o l i venäläi­nen
mml V o l d e m a r Sibakov, .saapui
lentoteitse kapitalistis':sta maail
hyvaa l i i k e t o i m i n t a a . .Mahdollisesti
venäläiset kadehtivat tata Sibako
via?
V i i m o helmikuussa eras Vagrarn
Dangazyan saapui kaukaa A r g e n l i i -
na.sta Neuvo.s;toliittoon, Luonnolli­sesti
h a n h a l u s i nahda - A r m e n i a n ,
hänen isovanhempansa svntynia-niaan.
Hänelle a n n e t t i i n tilaisuus
k i n o i h i n — s e l l a i s i a menettelytapo'
j a ulkomaalaiset mustanporssin
h a r j o i t t a j a t käyttävät.
Edellämainituilla herroilla on
vaarat osoitteet. Jos h e saapuivat
tänne hämäräperäisissä kauppa-a­sioissa
j a r a h a n vaihtamisen mieles­sä,
n i i n heidän o l i s i pitänyt mennä
Y h d y s v a l t o i h i n . Se on " v a p a a n y-n
t t e l i a i s y y d e n " kehto j a v o i t t o i l u e i
ole k i e l l e t t y . Päinvastoin. s e l l a i n e ;i
taataan lain a v u l l a . Mutta meidän
s i i h e n . Yleensä a j a t e l t i i n , etta mr.j maassamme, gentlemannit, ei s e l l a i -
Dangazyan olisi todella kiinnostu-' nen o l e kunnioit'«ttava. Sellaisista
nut tasavallan elamaan. etta han tu
IISI katselemaan tehtaita, kukkiv.';!
k o l l e k f i i v i t i l o j e n hodelmatarhoj'?!.
teattereita j a k u l t t u i i n p a l a t . s e j a . E i
mitaan sellaista. .Mr. Dangazyanm
a i k a . kuten han it.se sanoi, käytet­t
i i n pääasiassa liik^-toimintaan A r ­menian
h o l e l l i n aula^^sa, jossa han
pijihuu vain t u t k i v a tuomari pikeu.j-talossa.
E n n e n loppua me. palaamme sii­hen
mistä aloimme.
I Ihmisiä e r i p u o l i l t a maailmaa
! saapuu Neuvostoliittoon. Meidän
j kansamme ahtaa heille vieraanv.i-m
a . t a j a k i e . t e l . L e n i n g r a d i s s a j , I p u h u . j h e l o l l e ku,sk..s, \,,,,iaUn,.U [''''''J^''''•''''^^^^^^^^
t o i s e l l e j a t . n j o s . t a ^ . . . o l l l koiman • ^^^xunUmme ystävyyttä j a yhteyk
nello. Ennenkuin hiin lähti mr.<f
Dangazyan pakka.si h u o l e l l i s e s t i ho-! f«^"'«'^ yhteyksiä ja l a y d e l l . s ia
p e a a s t i o i t a j a l u s i k o i t a . pikarej.i i k^uppasppimuksia. Mutta on ole-j
a vieläpä tyhjiä t u l i t i k k u l a a t i k k o j . i - ' " " ' ' « ^ m u i t a km asioita, j o t k a halu-t
y r k y t t i s i v u k u l k i j o i l l e:
" H a l p o j a kelloja. Sveitsiläistä
v a l m i s t e t t a . '
Tama veijari tama Sibakov, o ' i
meidän vieraanamme. Neuivosto-kansalaiset
osoittavat hänelle ta­v
a l l i s t a vieraanvaraisuuttaan. H a n
ei välittänyt mitaan museoista. H a n
o l i toisesta maailmasta mi.ssa raha
on k a i k k i kaikes.sa. Han t o i tulle.s-saan
."iO k e l l o a j a k a t k i n e Evro-peiskajan
h o t e l l i m . Jokainen a i -
mu, sensijaan etta han o l i s i mennyt
H e r m i t a g e n taikka Venajan mu.ie-oon,
han m e n i kauppamatkalle.
Myöhemmin k u n h a u e l t a tiedustel­t
i i n mita t u l o k s i a on h a n s a a n u t h an
kohautti olkapäitään j a vastasi;
" M y i n kuusi kello a j a . o s t i n v od
kaa. Entä s i t t e n ?"
Hänen silmissään oh rehellistä
i h a i l u n k i i l t o a . Miksi tama kun­nostus
hänen kauppahommiin? E u -
iut herraansa ja jättänyt .kaik­ki
ratkaisut "itse"; Dullesin k a ­siin.
Toisaalta tama vaatimat-tomuusilmio
ja se er olisi
pahitteeksi valtiomiehillekaan
— voi olla vaarallista yksilor
kulttiakin tai preussilaista tot­televaisuutta,
mika osien vaih­duttua
VOI vaatia nytkin yksi­lön
rajatonta valtaa, kuten oli
Dullesillakin. '
Kun kaiken Iisaksi muiste­taan,
että uuden valtiosihtee­rin
apuna 'ja tukena olevat E i -
sehhöwerin hallituksen »minis­teri
tuovat moninkertaisia mil­jonäärejä,,
joiden gpliittinen
maailmankatsomus . voidaan
inaaritella melko tummilla vä­reillä,
mm naita rivejä kirjoi­tettaessa
ei ole ;suurtakaan toi­voa
silta, etta uusi valtiosihtee­ri
omaksuisi edeltäjäänsä jous­tavamman
ulkopolitiikan. T o ­siasiassa
mr. Dulles on yksi hä­nen
neuvonantajansa.
Mutta yleinen mielipide on
kuitenkin "^iniin «voimakkaasti
joustavamman ohjelman — ts.
neuvottelujen kannalla, että
mr. Herterillä'•ei ole valtiosih­teerinä
mitään onnistumisen
mahdollisuutta siiha kylmän
sodan ohjelmassa, joka vei mr.
Dullesmkin yhdestä epäonnis­tumisesta
toiseen.
a r k k u u n s a . .S?n jälkeen han r u s ui
pois takkinsa j a paitansa j a pani
p a l j a a l l e vyötärölleen k i i n n i t e t t y yn
vyohon 40.000 rupiaa.
" M i t a varten tarvitsette ulkomaa­l
a i s t a valuuttaa? ' t i e d u s t e l l u n h.i-nelta.
" M i t a te t a r k o i t a t t e ja m i k s i '
ky.syi han hainmastynpena. "Luon
n o l l i s c s t i niyydakseni sita A r g e n t i i ­n
a s s a , '
Todennäköisesti kotonaan Argen-tuna.
ssa Dangazyan harjoittaa tuot­t
o i s ta l i i k e t o i m i n t a a , ostamalla ja
myymällä ulkomaalaista valuuttaa
t a i k k a karjaa, kuparia e l i hopeakai-vannon
osakkeita. Jos h a n tekco
mm, s i l l o i n hän l u o n n o l l i s e s t i on
h y v i n yritteliäs j a tarmokas mies,
j o k a . " t i e t a a miten elaa"; Mutta
me pidämme .sellaista "yritteliäi­syyttä':
v o i t t o i l u n a . N i i n mr. Dan­gazyan,
me käsitämme asiat toisella
t a v a l la
: Länsimaiden l i i k e m i e s t e n mieles­tä
d o l l a r i on vakaa, k a i k k e i n " v a ­k
a i n " raha, k u t ? n he aiattelevat.: ko­ko
maailmassa. : K u i t e n k i n möncl,
j o t k a saapuvat Neuvostoliittoon ja
/vierailevat tehtaissa -ja-: kaupoissa
seka tarkastaessaan )ja käsitelles­sään
meidän .tav;i,roitammc; ovat
y a l m u t a \ v a i h t a m a a n . d o l l a r e i t a ; rup­l
i i n . v;Jolloinkin/.he;unohtavatiet!ä
m2idan:,maamme ei o l e k a p i t a l i s t i ­nen
maa j a he y i i t t a v a t aloitta.i
mustan porssi%-kauppaa, Leningrn-i^
ilaiset\Mela muistavat Jacob M
tei i n , a r i i e r i k k a l a i s e n , ' j o k a tapasi
k u l k e a k a d u i l l a huutaen-
/ ' D o l l a r e i t a myytävänä!: D o l l a r o i -
ta myytävänä'"
Mifä tällaiselle \oi t o h d a ' l l a i ka
p a i s y y d e l l a , jota VOISI osoittaa pa­remman
asian puolesta, amerikka­laiset
hallitsijat estävät kaupan
edistamisen Neuivostol 11 t on kanssa>
J a mr M e i s l e r o l i k o v i n halukas
tekemään a i n a k i n y h d e n l a i s t a kaup­paa,;
v i e l a p a ; l a i t o n t a , neuvostokan­s
a l a i s t en kanssa
K u t e n me näemme nama Icapila-l
i s t i s e t k o r p p i k o t k a t saapuvat Neil-'
v o s t o l i i t t o o n - saadakseen :.hyötya,
ansaitakseen lahaa He y i i t t a v at
m o n e l l a k e i n o l l a äekaverukkeilla ia
l a i t t o m a l l a tavalla:viedaseinäverho-ja,;
taidemaalauksia.;:turkiksia;>kello-j
a j a vodkaa maastamme. Kelloja
p i i l o i t e t a a n käytettyihin säilyke-kannu
1 h I nV, ' j a I o k i v I a
k a n k a i s i i n j a v i e l a p a o n t t o i h i n pah­amme
otettavaksr huomioon
Me kunnioitamme lakejamme. Ta­inan
Iisaksi me h a l u a m m e vieraam­me
kunnioittavan niita myöskin.
N n l l e , j o t k a eivat rahan himos<;a ha
lua noudattaa lakejamme j a yrittä­vät
seurata -vapaata yritteliäisyyt­t
ä ' maassamme, Neuvostoliiton
kansalaiset päättävästi sanovat:
" T e olette saapuneet vaaraan
maahan. Teillä o n v a a r a osoite."
T o i s a a l t a i m p e r i a l i s t i n e n järjestel
ma heikkenee k u n y k s r maa .toir
sensa jälkeen saavuttaa itsenäisyy­tensä.
Nain ollen sosialismin ja
rauhan aate v o i t t a a y l i k a p i t a l i s m in
j a sodan aatteen;
Tänä vappuna tervehtikäämme
n u t a maailman kansoja, jotka r a ­kentavat
vapaita j a d e m o k r a a t t i s ia
s o s i a l i s t i s i a j a r j e s t e l m i a a n j a päät­täkäämme
Canadassa, etta me tu­lemme
toimimaan r a u h a l l i s e n rin­n
a k k a i s e l o n j a kaupan p u o l e l t a so
s i a l i s t i s t en ina:den kanssa j a sosia­l
i s m i n voiton puolesta omassa maa.s-samme.
-Työläisillä j a f a r m a r e i l l a on t ai
l a kertaa mahdollisuus rakentaa o-man
yhtenäisen parlamentaarisen
puolueensa. Vihdoin C L C : n W i n -
nipegissa hyväksymä päätöslausel­ma
osoittaa tien yhdistää k a i k k i työ­väen
j a e d i s t y s m i e l i e s t aineet u u ­teen
parlamentaanseen puoluee­seen
saadakseen työväestön, farma­r
i e n ja e d i s t y s m i e l i s e t yhteisesti
t o i m i m a a n j a valitsemaan työväes­töä
j a f a r m a r i a edustavia miehia ia
n a i s i a p a i i a m e n t t n n — j a v i h d o in
p a r l a m e n t i n enemmistöksi.
N y k y t i l a n t e e s s a on vaadittava sen
periaatteen toteuttamista etta tä­hän
toimintaan vedetään mukaan
k a i k k i s i i h e n kiinnostuneet ihmiset.
E l voida s a l l i a kommunismin vas
tustamista j a punalictsontaa. Y h ­t
e i s t o i m i n n a n kautta paastaan voi­t
o l l e.
Toivokaamme, etta vappuun men­nessä
vuonna 1960 on olemassa työ­väestön
j a f a r m a r i e n yhteinen puo­lue.
(en. k u o l i U i r o s h i r o a s s a l S - y u o t i as
tyttö '''Takako T a k a h a s i , v a i k e a a ,
'• a n e m i a n seurauksena. TafcaljioTa-
..kaKa3i, o n . H i r o s h i i n a n ' ätomippm-. •
m i n 15. u h r i yksinomaan tämän
. v u o d e n aikana;^sillä hänen^sairau-i^
ensa j o h t u i f j u u r i : atomiräjähdylt-sen
aiheuttamasta säteilystä.
^ T u n n e t u n ' j a p a n i l a i s e n t f e d e m i e -'
h e n i G o r o H a n i n < a r v i o n mukaan \
niistä 290,000 ihmispsta, j o t k a säi­lyttivät:
henkensä H i r o s h i m a n j a
N a g a s a k i n räjäytysten läheisyy­dessä,
peräti 80,000:11a .on atomi-sairaus
j o k a j a t k u v a s t i uhkaa h e i - '
dan henkeään. Atomisäteilyn h i r^
vittavät vaikutukset jälkipolveen
o n myös v o i t u j o nähdä J a p a n i s s a ;
sillä 32,000 lapsesta, j o t k a ovat
syntyneet atomisäteilyn uhriksi
j o u t u n e i l l e , on 5,000 syntynyt
k u o l l e i n a tai j o i s s a k i n suhteissa
v i a l l i s e s t i kehittyneinä.
Jemenin kuningas
vierailulla Roomassa
Rooma.—Jemenin kuningas Iman
Ahmad saapui tänne viime vnkon
l o p u l l a .
T a a l l a olevasta Jemenin lahety.?-
valittamaan:^ - , . ' %
— H e r r a S c h i l l e r , ' s o i t a t t e harp-'
pua k u i n D a v i d mutta ette kuiten­kaan
yhtät-kauniisti:
T o i s e l l a o l i vastaus' v a l m i i n a:
— Te; puhutte k u i n Salomo; mut­t
a e t t e lahestkaän yhtä viisaasti.
K A L A M I E S T E N MAANANTAINA^
V A L H E E T SUURTA* S Y N T IÄ
Rovasti tulee - k i r k k o o n mennes-säan.-
k a h t a kalastamaan . menossa
olevaa vastaan. - ';
— K u u l k a a s nyt r a k k a a t isähnät,
te olette menossa tekemään hirveä­tä
syntiä. . '
— M i t a onko k a l a s t a m i n e n pyhä­päivänä
n i i n kauhea synti?
— S i l t a e n puhu, m u t t a ne maa­nantain
j u l k e a t valheet kaloista.
tösta «tiedoitettun, etta 64-vuotia3
kuningas saapui tänne saamaan lää­kärinhoitoa.
Hän sairastaa nivel-r
e u m a t i s m i a mutta hänen tilansa
ei ole v a i k e a . . >
K r e i k k a ei tarvitse
a torni tuki kohtia
OheellLsen a r t i k k e l i n on k i r j o i t ­tanut
Pravdan Ateenan k i r j e e n v a i l i -
taja N. B r a g i n :
K r e i k k a l i i t t y i N A T O n myöhem­m
i n k u m m u u t taman b l o k i n jäse­net.
Se t a p a h t u i helmikuussa 1952.
Taman seitsemän vuotta se on o l l u t
s i d o t t u n a . k a s i s t a j a j a l o i s t a n i i n tiu­k
a s t i , etta nyt on t u s k i n t o i s t a l a n s i -
E u r o o p a n valtaa, j o n ka kohtalo on
mm tiukasti sidottu Yhdysvaltai"n
tahtoon.
Siellä on o l l u t amerikkalaisten
l e n t o t u k i k o h t i a sitten 1953 j a n i i
den niaara j a t k u v a s t i nousee. K r e i ­k
a l l a on p a k k o pitaa 150,000 sotilas­ta
käsittävän armeijan. Taman l i
saksi on ylläpidettävä 30,000 miestä
p o l i i s i a j a s a n t a r m i a käsittävä aseel­l
i n e n voima. Naiden ylläpitämi­nen
mak.saa v a h i n t am 30,000 miljoo-
E i ole pelkkä sattuma, että/Tiy-kyaan
tästä syystä entista enemmän
d e m o k r a a t t i s i l l a mielipiteillä varus­t
e t t u j a i h m i s i a K r e i k a s s a o n a l k a ­nut
h a r k i t a maan tulevaisuutta.
V i e l a p a p o r v a r i l l i s e t lehdet i l m a i ­sevat
s e l l a i s i a käsityksiä, että k r e i k ­kalaiset
eivat luota N A T O n.
Nyt . N A T O n , hyökkäävät voimat
vaativat K r e i k a n myöntymään an­tamaan
rakentaa maahan kauko-oh-j
u s t e n t u k i k o h t i a . Ateenan poliit­t
i s i s s a piireissä e i suopeasti katsot­t
u sita k u n K r e i k a n varapääministe­r
i Connellopoulos meni Washmgto-n
i i n äskettäin osallistumaan NAT­On
j u h l a t i l a i s u u t e e n . Huolimatta
s a l a i s i s t a neuvotteluista Yhdysval­t
a in v i r a l l i s t e n edustajain kanssa
k r e i k k a l a i s e t sanomalehdet j u l k a i s i ­vat
k i r j o i t u k s i a joissa, s a n o t t i i n , et-
Vasemmisto voitti
Sveifsin vaaleissa
Geneve. — V i i k k o s i t t en sunnu: i -
t a i n a suoritetuissa Geneven k u n -
nallisvaaleis.sa lisääntyi Sveitsui
Työväenpuolueen ehdokkaiden saa­ma
aanimaara 3,801 : k s i j a s en v.il-t
u u t e t t u j c n luku 1 l i s t a 18:aan.
V a i k k a valtuuston suurin puolue
r a d i k a a l i - d e m o k r a a t i t menettivat-v
a t k i n kaksi entisistä paikoistaan,
s a i l y i puolue e d e l l e e n k i n valtuuston
suurimpana. Työväenpuolueesta t u ­l
i nyt v a l t u u s t o n toiseksi suurin
ryhmä.
Työväenpuolueen sihteeri L e n t i l -
l on huomauttaa vaalivoiton johdos­ta
(antamassaan lausunnossa, etta
maan edistykselliset ainekset ovat
nyt yhteistoiminnas.sa työväenpuo­lueessa
j a s e SOI v a s e m m i s t o l l e man-d
o l l i s u u d ? n nostaa aanimaaransa 33
naa clrakmaa eli 1000 m i l j o o n a a : Canellopoulos määrättiin, ke^kus-
I d o l l a r i a , j o n k a hsaksi Y h d y s v a l t a in
I s o l i l a a l l i s im r a k ^ n u k s i i n kulut?-
taan 3,000 miljoonaa d o l l a r i a . K r e i ­kan
menoissa nama käsittävät.tähti­tieteellisiä
lukumääriä. S e l l a i s i l la
s o t i l a s m e n o i l l a on tuhoava vaikutus
maan teollisuuteen j a maatalouteen
seka ihmisten elintasoon.
telemaan K r e i k a n s o t i l a a l l i s e l t a y h ­t
e i s t o i m i n n a s t a j a ennenkapckea
siitä m i h i n paikkaan varastpidaan
y d i n a s e i t a K r e i k k a a n . ^ : .,
Tämän j o h d o s t a monet, j o t k a vie­lä
äskettäin o l i v a t Y h d y s v a l t ^ i r i j a
K r e i k a n t a a n t u m u k s e l l i s t e n propa­gandalle
a l t t i i t a alkoivat v i h a i p i e i i -
A t l a n t i n s o l i d a a n s u i i d e n " n i m i 3 - ! s e s t i protestoida sitä vastaan j os
sa K r e i k a n kauppa sosialististen! K r e i k a s t a tehtäisiin "atomikuole-maiden
kanssa kielletään j a se a l e n - I m a j j kohde",
taa maan talouselämää seka t y o l a i s - j Kreikan kansa sanoi tästä asiasta
ten elintasoa. Kreikan e s i m e r k k i j sanansa toukokuussa 1958 vaaleissa,
hai:.nopuheisesti csoiUaa, e « a N A - j j o U o i n 60 p r o s e n t t i a äänistä-annet-
T O n osalh.stumisella hyokaiaan i n j t i i n n i i l l e puolueiUe, j o t k a jyrkästi
misten demokraattisia oikeuksia
vastaan. Vielapa se h a i t t a a keski-l
u o k k a l a i s i a ja p i k k u p o r v a r i s t o a,
j o t k a vaativat irtaantumaan amerik­k
a l a i s t en otteesta.
pro. f e n t i s t a ,37 5 prosenttiin. J o s '
sosialidemokraatit olisivat v i e l a l i i t ­toutuneet
kanssamme — han s a n o i
— olisi työkansan menestys ollut
vieläkin .suurempi.
vastustivat a t o m i t u k i k o h t i e n raken­tamista
K r e i k k a a n , Mutta i h t n l s t en
tahto syrjäytetään. Entistä enem­män
merentakaista painostusta'; käy­tetään
K r e i k k a a vastaan.
M u t t a k r e i k k a l a i s e t eivät.^lialua
antaa perään. Tällaisia lausuntoja
k u u l u u entistä kovemmin , maan
k a i k i s t a osista. Kreikan kalisan
protestit osoittavat, että he hylkää­vät
hyökkäävän N A T O n polithSan.
Entis- ja nyltyajan vapusta
" I d a s t a tulee valo", tav/itaan sa­noa,
m u t t a . ' h i s t o r i a n j u m a l a t a r e i
Ole k u i t e n k a a n s i d o t t u n a mihinkään
ilmansuuntaan, m m monet kerrat
k u i n e s i m e r k i k s i Euroopan i l a on
s u u r i a j a sytyttäviä a j a t u k s i a maa­i
l m a l l e antanut. ;
Tosiasia nimittäin o n — j a mei-.
dan sietaa monestakin, syystä pitaä
tässäkin asiassa k i i n n i tosiasioista
— että Moskovalle jä m u i l l e sosiar
1 i s m i n tiellä o l e v i l l e kaupungeille
j a m a i l l e annetaan - täällä Canadas­sa
j a Y h d y s v a l l o i s s a aivan aihee­tonta
kunniaa^vapusta tyovae^
kansainvälisestä^ :-::s
v a s t a - " Ajatus toukokuun ensim
maisen paivan; vietosta- - työväen
kansainvälisenä solidaaiisuus ja
taistelupaiväna: saiTälkunsa v. 1888
St Lousm kaupungissa pidetystä
työväen kokouksesta,'; m i s s a : t a m a;
ajatus tiettävästi ensimmäinen ker­ta
e s i t e t t i in
N i i n p a aikakauskirjat kertovat
k i n meille Toisen Kansainvälisen
P a n i s i n k o n g i e s s i n v 1889 paatta
neon
. . järjestää ison kansainvä­l
i s e n mielenosoituksen sitcn^ että:
k a i k i s s a maissa- j a k a i k i s s a kau-,
piint^cissa yhtenä määrättynä päi'^
vana työtätekevät vaativat v a l t i on
v i r a n o m a i s i l t a ; laillisen työpäi­vän
lyhentämistä V kahdeksantun­t
i s e k s i työpäiväksi j a P a r i i s in
k o n g r e s s i n : muidenipäätösten^.to-;
teuttamiseksi.: Koska American
F e d e r a t i o n of L a b o r konventio-p
i i l o i t e t a a n nissaan St. L o u i s i s s a j o u l u k u u s sa
1888 on päättänyt järjestää sa­m
a n l a i s e n mielenosoituksen tou­k
o k u u n 1 p n a 1890, n i i n tämä
p a i v a : hyväksytään kansainväli­seksi
mielenosoituspäiväksi." , '
Tällainen on ; työväen vappujuh­l
i e n , p e r u s t a m i s h i s t o n a . . Anneta-koon
s i l t a k u n n i a s i l l e i j o l l e se to­d
e l l a kuuluu - 7 - nimittäin Yhdys­v
a l t a i n j a C a n a d a n ammatliyhdis-t
y s L ' i k k e e l le
J a vappunav 1890 E u r o o p a n jä
A m e r i k a n työväenliike p i t i todella
m i t a K a r l Mar.xin työtoveri Frede­r
i c k : E n g e l s - s a n o i : : ' ' v o i m i e n ' t a r k a s ­t
u k s e k s i ^ selittäen —
~ "Se ( m a a i l m a n t>ovacnliike = .
K . ) : o n ensimmäisen. k e r r a n mobi­l
i s o i t u yhdeksi a r m e i j a k s i i yhden .:
l i p u n a l l e j a t a i s t e l l e n y h d e n he- •
tikohtäisen r: päämäärän- puolesta: :
l a i l l i s e s t i -säädetyn. 81 t u n n i n työ-päivän
puolesta. Olisipa vain
M a r x minun>kanssani näkemässä:
sen omin s i l m i n ,"
r:^;r;:'.r.;:.;:;;rv:;:;Ai>u^
N i i n , olisipa todella Engels ja
M a i x nyt " o m i n s i l m i n näkemässä"
sitä "Voimien t a i k a s t u k s e n " valta­v
u u t t a mikä nyt t a p a h t u u kautta
m a a i l m a n !
^. K u t e n y l l h l a i n a t u s s a T o i s e n ^K
s a i n v a l i s e n P a n i s i n k o n g r e s s i n pää:
toksessa sanotaan, vappumielen
o s o i t u k s i a päätettiin ruveta järjes­tämään
8-tuntisen työpäivän j a Pa­n
i s i n kongressin muiden paatosten
toteuttamiseksi.
Täten yhdistettiin tyovaenliik
keen toimesta j o s i l l o i n l y h y e n täh­täimen
ohjelma, taistelu työpäivän
lyhentämisen puolesta, vpitkan;täh-t
a i m e n ohjelmaan, taistelifun sosia­l
i s m i n saavuttamiseksi.
K a h d e k s a n t u n t i n e n tyopaiva ei. o l e
vieläkään y l e i s m a a i l m a l l i s e s t i voi­m
a s s a — e i k a n u t a T o i s e n kansain­välisen
kongressin "muitakaan
p a a t o k s i a " sosialismin saavuttami­seksi
ole v i e l a toteuttu kautta m a a .
i l m a n . Mutta t u s k i n p a s i l l o i n P a ­n
i s i n kongressissa o h y h t a a n amo-ata
n i i n t o i v o r i k a s t a henkilöä; etta
o l i s r : uskaltanut " ä ä n e e n s ä ajatel^
l a " v jotta kolmas osa k o k o ihmis^.
kunnasta on s o s i a l i s m i n olosuhteis­sa
t a i vankasti s o s i a l i s m i n tiellä j o :
n y t ! Historia on t o d e l l a kulkenut
moninkertaisesti seitsemän p e n i k u l ­man
saappailla s i i t a l a h t i e n , j o l l o i n:
v a p p u j u h l i e n syntysanat l a u s u t t i i n!
Mutta s i l t a k i n huolimatta . P a n i ­s
i n , kokouksen paatos .on ajankohr
tainon. v i e l a tanakinpaiväna.ja pal­j
o n laajemmassa mitassa mita ylei­sesti
:ehka osataan panna ^merkille.
Meidän mielessämme e i o l e nyt
Canadan.:-kymmenennen ^^maakun­nan,;;:
N e w l o u n d l a n d i n metsämies­t
en lakkovaatimusv e t t a heidän työ-
• v i i k k o n s a j j ) i t a i s i lyhentää 60 .tun­n
i s t a ^54 t u n t u u Tämä on Cana­dassa
: : m i e l u i m n u n k i n " poikkeusta­paus,
s i l l a y l e i s e s t i ;puhuenv8-tuntiT
nen tyopaiva: on- t a a l l a j o saavuteta
tu Mutta 8-tuntinen tyopaiva on
k u i t e n k i n :vieläkin m i l t e i : tuntema­t
o n käsite monessa n s jalellejaa-neessa
maassa
Toisaalta on muistettava, että
tieteen.jä' t e k n i i k a n - kehittyessä tu-,
lee-; m a h d o l l i s e k s i s i t y o p a i v a n : edelr
leen-lyhcntammen..-. Tosiasiassa,on
JO saavutettu volosuhde;imissa.tyoT
p a i v a n : - e d e l l e e n - lyhentäminen; o
t u l l u t Välttämättömyydeksi, jos
mielitään viedä kehitystä; e d e l l e en
eteenpäin
N i i n p a me näemme etta esimer­k
i k s i Neuvostoliitossa siurytäan
maaratietoiseif toiminnan avulla
vuoteen 1961 ;mehnessa:7-luntisöen
työpäivään kautta laajan cmaan!..
M u t t a lamakaan ei rutä, sillä taiN
k o i t u s on N e u v o s t o l h t o s s a siirtyä.
35-tuntiseen (kaivosteollisuudessa;
STfTtuntiseen) työviikkoon heti ny-^i
k y i s e n seitsenvuotissuunnitelman/
päätyttyä
Toisen,, esimerkin: voimme jottaa
v a i k k a p a v Y h d y s v a l l o i s t a . V V a s h i n g -:
i o n i s s a o h ; vastikään suuri :tyottd-;
m i e n kokous, missa esiintyi pää-p
u h u j m a A P L C I O n j o h t a j a t Geo.
Meany j a W a l t e r R e u t h e r — kum­m
a t k i n a v o i m e s t i - k a p i t a l i s t i s t a järr
j e s t e l m a a ; p u o l u s t a v i a j a t u k e v ia
työvaenjohtajia. Mutta k u m m a t k i n|
esittivät - v a a t i m u k s e n , että työviik­koa
on n o p e a s t i lyhennettävä Y h ­d
y s v a l l o i s s a , JOS mielitään Tedes
o s i t t a i n s e l v i y t y i kapitalismia;upe^
r i n t o t a u dm tavoin;: seuraavan-kroo-,
n i l l i s e n työttömyyden: k i r o u k s e s t a .;
Työpäivän lyhentämistä _ v a a t i v at
myös Canadan, Suomen j a k a i k k i en
k a p i t a l i s t i m a i d e n työläiset »
J a yhtenä ajan kuvana Voidaan
m a i n i t a , : että ; k a t o l i s en k i r k o n ; kor­keimman
j o h d o n toimesta ^ järjester
taan nykyään myös v a p p u j u h l i a n i ­menomaan;
siinä mielessä,' että voi­t
a i s i i n pitää katoliset työläiset pois
s o s i a l i s t i s i l l a ajatuksilla;kyllästyte­tyistä
v a p p u j u h l i s t a!
T a i s t e l u työpäivän lyhentämisen
puolesta j a t k u u i s i i s o e d e l l e en j o s k i n i
muuttuneissa ^olosuhteissa j a „ osit­t
a i n muuttunein k e i n o i n k i n . > Sa­moin
j a t k u u taistelu P a r i i s i n kon­g
r e s s i n luonnehtimien "muiden
päätösten" toteuttamiseksi, nimit­täin
sosialismin saavuttamiseksi,
j o t t a - v o i t a i s i i n selviytyä; kapitalis-:
tisen;järjestelmän aiheuttamista'so-:--:
dista, pulista, joukkotyöttömyyk­sistä
j a n i i d e n aiheuttamista" kur­j
u u k s i s t a ^ f
Tällainen o n p e r u s o l e m u k s e l t a a n ^
meidän vappunäkemyksemme.^ * ?
•vi
— Känsäkoura.
mm.
;'Mröiiö?: