1956-07-03-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ansa. että U . jcni. m&t» ifihiään? '. » • UVUKABI pappi Ja tuoi iäceluhuoneeai juosten sisäja anoi pojka^'^ Binune.jaida. ten ensinunjj. oU huon«(ssi, ja jatkoi: • sen kotiin." a l an pimuksen nn-- ähtien'Unkari-huomattava! ikaota, kahvia; si Unkari tQi.= leita, kemialB.- cojeita ja lii. yiän Unkaii tavaroita Vuoteen 1954 ;nti Brasiliaan' Ai nelinkertai-' rasUian väliin i tavaranvaih-; misesta, oliitto jasta Cenraali Am> anian rajako-; otti äskettäin^ ^ stoliitto ovat. a välirajasta, i tänyt naida; lähimain sata etrajapylvaät: Idalle maiden pitkällä ta-jäsen, eversti >i sanomaleh-v sopimus 011' oliitoUe kina sion enenunis-: tyksiä> tehtiin J innon aikaan-': ;psi udep liMovialit tarjoavat voiton maUollisfludat Kesk» vaal«$4a pnluitaao oiw pai joo nykySu Ja koska näyttää jlneiseltäldor «ttä tolevaoa voon- 0a toimfff***" iiitto^ yaalit, lienee paikallaan, attä sBionistit taifcistavatlUannetta ia hotkivat mitä be voisirat tehdä Iijaoteen heille edulliseksi kehit-läipisefcsL Työväki on ehdotto- 0asti sellaisessa asemassa, että voisi niin tehdä, erikoisesttkin oyt, kahden nnioliiton jhdistämi-ten jälkeen jolloin yli: miljoona canadalaista ^öläistä yhtyi yhteen suureen nnioliittoon. En usko olevani paljoalcaanvää- ^ jos sanon, että työläisten suu-t joukot uskovat olevansa parem-oassa neuvotteluasemassa liittoutua öisensä johdosta samoin kuin pa- «mmassa poliittisessa j a vaikutus-massakin kansaan j a parlament-tä hybkka^- ömästi tuliä-teytemme j i lie ovat oUeef • .veriiTikula»' än täytyy siis a, joka pakot-la pitää heitä, lä, viliollisina assa. .merikanSh-t kokoontu-ssiin, vedoten n Tuomana ien.-nukaison-: täten ja jo-näiden siirto-valtuuttaa!- eet siirtokDB-i olla vapaila: ioita, että ne iuliaisuudesta että kaikU den ja Suurv issa on ja pHJ u-ettu ja että valtioina nHk. s-j*ad, soufii» oja, järjestä! le ja tehdi toimia, joiti oikeutetutie-^j istukseemmi iUisen katsd-jmme kukii puolesta alt-suutemmejf lä mainitusta I ; on lääMf-imaammeJ*. alko sudre* issanncAsi stte olleet ty-i olette oneet lien seuras» ,ward Fastj»] ,e kotimaana] n siksi, ett» ohrana ci p-1 me bäien^l .canaaaBisaj ;waitseT»or-| äänlaisia ta-j kertaisesti f I ,ssa seisoi kirjaimet ftj -i) D. D. f\ iin bänp^i kuulustdB*! kaikesta l a * ' ! ladalainö^l bitariBBUpöj iaimien ut pakoni kitsevit«f 1 »y Doafts r l uo tsoja. Ajatelkaa kiiinka paljon varmeni-oassa asemassa työväki, olisikaan OS heillä olisi ensi vuoden vaalien aikeen 6045 edustajaa liittoparlar lentissa! Sellainen joukko voisi hyvinjkin ,akoittaa vaikka minkä haUitulKOn lyväksymään- työväestön vuosien jan vaatiman lainlaadinnallifien bjelman. Kuinka suuri ero-piisi- o l l u t esi-lerkiksi luonnonkaasuputkilinjan äsittelyssäjos: parlamentissa olisi illut sellainen joukko: työläisten j a armarien edustajia! Sellainen-työläisten j a farmarien ustajien joukko, josta GCF olisi päilemättäkin vaikuttavin osa, voi- Isiin valita v. 1957. • Mutta sen ämäärän toteuttamiseksi tarvi-nyt työväenliikkeen hetikoh-ista mobilisoimista päämäärän [Voittamiseksi j a kaikkien - asiaa attavien yhteistoiminnan ta-miseksi. Canadian Labor Congress • Jaati rustavassa edustajakokouksessaan iliittisen tietoisuuden j a toimin-kehittämiseksi ohjelman, joka isi aikaansaada sellaisen terveh-ttävän tuloksen. On kyllä totta^ että se ohjelma ei lut n i i a laaja kuin työläisten i t-inäistä poliittista toimintaa kan-lattavat halusivat, mutta siinä kuinkin määriteltiin kanta, j o k a voisi uodostua perustaksi poliittiselle liminnalle. Tarkoitan tässä komi-iden perustamista poliittisen tie-lisuuden kehittämiseksi. Nämä poliittisen tietoisuuden ko-liteat, siellä missä niitä on perus^ ittu, voivat esittöä erittäin tärkeä-osaa tulevassa liittovaalikampan-samoin k u i n k u n n a l l i s - ^ jäN laakuntavaaleissa. Ne. muodosta-it alkiona sen tyyppisen vaaliko-leiston, j o k a on kehittjrmässä unio-istisen liikkeen sisällä. Edistysmielisten unionistien tuli- 1 kaikin mahdollisin keinoin kan-attaa ja avustaa .sellaisten komi-eoiden perustamista niin: pian kuin suinkin mahdollista. Heidän myös tulisi olla valppaita sen varalta, että mahtioUisesli jotkut uniojohta-jat voivat vastustaa niiden perustamista. , Niin poliittisen tietoisuuden kuin poliittisen toiminnan komiteatkin voisirat esittää tärkeätä osaa työtätekevien lainlaadinnallisen ohjelman esittämiseksi Canadan kansal- PETER A. VESA B» A»» I<L« B* I Barrister, Solicitor, Notary S U O M A L A I N E N ^ T L A K I M I ES GE.^3392 11028 Da&forlhAve., Toronto le j a kannatuksen saamiseksi sille. Näilbä komiteat voisivat myös oUa keinona y l i miljoonan järjestyneen työläisen j a ^idän perheensä mobilisoimiseksi,'^^ ainoastaan äänestämään, vaan äänestämään myös niitä työväen miehiä j a naisia, jotka asettuvat ehdokkaiksi Uitto- ja muissakin vaaleissa. Mainitut komiteat voisivat myös tutkia j a kehinä ohjelmia tarköi-- tuksella saada Miset j a nuoriso aktiivisesti toimintaan työväestön ehdokkaiden kannattamiseksi j a heidän toimintansa liittämiseksi farmarien järjestöjen toimintaan heidän yhteiseksi eduksi. Sellainen toiminta takaisi sen. että sen «jaan että nämä ihmiset pysyttelisivät sivussa ja siten tahtomattaan tavallaan auttaisivat suurliikemiesten ehdokkaiden valitsemista, voitaisiin johdattaa työtätekevien yhtenäinen voima vaalikampanjaan tuloksella joka olisi väistämättömästi niin . työläisten kuin farmarienkin liikkeelle eduksL Vuonna 1957 [Hdettävät liittovaa-l i t tulevat olemaan, maamme 4oimi-tetuista vaaleista suurimerkityksel-lisimmät ja: niiden tulokset eniten vaikuttavimmat maamme j a työtätekevien tulevaisuuteen. — - Pitäen tätä seikkaa mielessä voisi mahdollisesti olla hyödyksi^ että Canadian Labor Congress kutsuisi maata käsittävän poliittisten konu-teain konferenssin joksikin aikaa ensi syksynä tarkoituksella keskittää työväestön voiman tulevan lilt-tovaalikampanjan p ä ä 11 y nuseksi työväestölleja farmareille; edullisesti. — WilUam Kashtan. SYNKKIÄ NUMEROITA Näyttää k i u katselee amerikalals*^ » n Ja miksei myöskin canadalalsten; alkphoolin käyttöä että ne Qvat seuranneet raamatun; Sysmikln. neuvoja* joka neuvoo että "Ilo Ilman viinaa on teesKentelyä*'. ilitenkäljän bikein öni voiko alkohoolin sumentamin aivoin Udella nauttia ilosta? Todellisesta ilosta voi nauttia vasta silloin kun voi vapaasti ja selkeästi ajatella. Alkohoolin huumaamaan Ihmiseen se vaikuttaa ensi aivoihin ja selkäytimeen. Viina huumauksessa oleva Ihminen ei ole edes sian veroinen puhtaudessa. Sikakin: hakee karsinastaan • puhtaa-man j a kuivemman paikan mutta ihminen viinan huumaana kaatuu t a juttomana mitä. likaisempaan rapak-^ koon ja kuolee, siihen ellei; joku viisaampi häntä pelasta. Puhutaan Amerikan suuresta alkohoolin käytöstä j a ihmisten sortiunisesta siihen,' jossa suhteessa tilastot puhuvat nousevasta: Vilnan käytöstä. Yhdysvalloissa kerrotaan olevan 65 miljoona alkohoolin käyttäjää ja ne ovat jo surkeita Ja hälyyttäviä numeroita. Näistä lasketaan olevan 7 miljoonaa alkoholisteja, siis sairaaloisesti viinan orjia jotka eivät enää voi irtaantua paheestaan. Alkoholistien lukumäärä on Yhdys-^ valloissa kasvanut noin 250,000 vuosittain.. Tilastojen -mukaan..on: :Voiiu todistaa että jokainen yhdel^^hen-. kllö joka on • ruvennut - käyttämään; alkohoolia on loppujen lopuksi painunut alkohoolin orjaksi pysyvälsestl. J a jos tätä suhdetta jatkuu n i in 15 vuor den kuluttua jokainen viides henklia on alkoholismin orja Yhdysvalloissa vahingoittui 1955 autoonnettomuuk-^ sissa noin 2 miljoona ihmistä joista; 37,000 kuoli. On arvioitu että ainakiii 40 pros. onnettomuuksista johtui a l - kohoolista. Alkohoolin ansiosta kuo--' l i Yhdysvalloissa vuoden kuluessa 15,- 000 henkUöä ja vahingoittui noin 80,-i; 000 henkilöä.- Nämä ovat synkf klä Ja hälyyttäviä numeroita joi-- den vähenemisestä ei näytä olevan toivoakaan suurenemisesta kylläkin. Nämä tilastot ovat National Commit-! tee for the Prevention of Alcoholisml Joten paljon on ihmisiä jotka ovat Syyräkin miikaan saaneet nauttia, todellisesta ilosta eikä teeskentelystä". Miltä muuten näyttää tämä k y symys suomalaisten kohdalta? Synkältä näyttää. Suomalainen on; sika--, mainen juoja joka ei osaa näppäillä Vaari juo Itsensä siaksi j a pitää kamalaa^ meteliä' j a pistää ;naapuristaan pian puukolla hengen pois.; Alkohoolin vaikutuksesta tehtyjä murhia Ja multa rikoksia on. n i in paljon että - se on häpeäksi Suomelle joka kehuu olevansa sivistyicsen tukipylväs j a muuri lännessä Idän barbarismia vastaan. Vakijuomakysymyksessä on. .suhde tykkänään: toinen ^suuressa naapurimaassa eikä siellä prosentuaalisesti näe niin paljon - sikahumalaisia ihmisiä, kun suomessa. : Ennen takavuosina kävi työväenurheUuliikke taistelua väkijuomapahetta vastaan Ja Jatkuvasti näki Työväenurheilulehdestä ilmoituksen kun Jotakin oli rangaistu kllpaUukiellolla humalassa esiintymisestä, mutta nyt nämä kiellot ovat loppuneet. Sosialidemokraattien päämies Fagerholm istuu Suomen alko-hooliliikkeen johdossa ja näyttää esimerkkiä että näin sitä pitää olla. Olemme siis kehityksen asemasta tässäkin jutussa menneet: taantumukseen kuten niin monessa muussaldn asiassa takavuosiin verrattuna. — Tekonl-mus. (tag day) liairtaliM tt. 1, ^ K . l a « . H m » ElMa «anait f f tirtnllmmi 7 p, VtHh ' ffraiTffrTff ttftafffff] "- ia- ^trnrm Uknn Jbjasti* • "r^* • OTtrflffrllrflli^ • Ukan hm* , i&ifii ttttnikami • n. alkacs kdio l l a p^ <— Tnti^Tffff vitimlstdljafi| famdt . perjantaina hrinifcnmri IS pi. ' i n - 44flan baaimp, ~ ftlklntotansilt Kaadnlttt- «niaa Tfgen «ennlla lanaatalna belniknnn U p. ^"olijolaa liaalina. _ Kanilnlstl4(0lan*1l|:cn"«eB-nm vnodkokOQ* kedtlvlIUum» helniknon U p. kdk» SM OUOM Fohjolan haaima. Toronton osaston •kokous 9 päivänä Toronto.— CSJ:n Toronton osa5> ton varsinainen kuukausikokous pidetään : Don-haalilla maannntaina;^ heinäkuun 9 päivänä keUo 8 iUalla. Vaativat ylimääräistä puoluekokouista HelsInkL ---^ Soslalidqnokraattlsen pupiueoiHelfdoeln plirU&rjestö on>^^^ ken pitämässään ^ kcdcouksessä päättänyt 85.äänellä . n vastaan antaa J uh kilausuntan, iossa vaaditaan. ylimää>r Täisen, puoluekokouksen koollekutsumista^ vUmeiistSfin 28 päivään h d m l - kuuta ' 1957 menn^sä. Alustuksen l i i a s t a piti tilaisuudessa S A K : n pääsihteeri, kansanedustaja Olavi. L i n d blom, joka. samalla saneen kärkevässä sävyssä moitti puoluejohtoa puolueen toiminnan heikosta tilasta. — Ylimääräinen puoluekokous tulee kutsuttavaksi kooUe, Jos vähintään Viisi pUrUäTjestöä esittää- asiaa koskevan vaatimuksen. KYSYMYKSIÄ M VASTAUKSIA TYOTTÖMYYSVAKUUTUKSKTA Miss Universum II Juan ies DIns. — Miss Paris, 18 v. Claudie Petit valittiin keskiviikkoiltana Miss: Universumiksi. Miss / Iiänsl-m t i a 20. vuotias. [Marguerite Claires, oli hänen j a h b i kilpailijansa J a k o l mannelle sijalle kaunotarten joukossa pääsi Miss Välimeri, 23-vuotlas Monl-que Joly. ' - " — Nikkeli on kolmanneksi magneet-r tisin alkuaine raudan Ja koboltin jälkeen. Laborista muodostettava sosialistinen puolue Erikoisesti kysyttyjä ÄÄNILEVYJÄ Allamalnitat äänilevyt on liikkeemme Jontmint hankkimaan epäedullisilla hinnoiUa - - k o k o n a a n nnsUta markkinoilta, el tavalliselta levyjen varnsta-jaltamme fst n i in olemme Jontmieet "»"IfKimaan niistä Snomessa kalliin hinnan. Siksi niiden hinta täällä on kallilmpL T R I O LA T 4070 Kotiseutuni, tango. Veikko Tuomi Hän. beguine-fox. Hertta T 4089 Äidin muisto, valssi, Henry Theel ^ fealatoen suhde,^ T 4202 Ulan viimeinen tango; Kalevi Tauru . Alfredo tango. Kalevi Tauru . T 4209 V i l l i Pohjola; valssi, Tapio 'Rautavaara JtUnuh Oimenl. foksi, Tapio Rautavaara SÄVEL s 9010 Kulkuset, Henry Theel ja SUver Stars . Silmäsi ovat kuin tähdet, tango. Eero V a « TÄHTI R W 465 Tumma poika. Jenkka. Veikko Lavi Lirijä-auto malka eU sinhvoonla AnnutaBe.^ ^ - Jenkka. Veikko Lavi Hinta $2.00 kpl • (Ostajan makiettava BbetyBknlot) Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa j a Yhdysvalloissa- Posti- t a i plkatavaralähetysten tulee Icäsittää vähintäin lEOlme levyä. THJITKAA OSOrTTEELLA: VAPAUS PUBLISHING CO^ LID-BOX 69 StlDBimy^OMTABIO Lontoo. — Anenrin Bevan e* sitti kesäkuun 16 pnä toivomuk-r sen, että työväenpuolueesta tuli-^ si todella sosialistinen l i i k e . Bevan, joka puhui joukolle kaivostyöläisiä Durhamissa, viittasi siihen, että Kiinan vallankumous yhdessä Neuvostoliiton ja- Intian kehityksen kanssa osoittaa puo-; Ien ihmiskunnan tehneet päätöksen, jonka mukaan se seuraa, ei presidentti Eisenhoweria t a i sir Anthony Edeniä tai t r i Ade-naueria, vaan Keir Bardien (Englannin työväenpuolueen perustaja) j a K a r l Marxin yhdistelmää. 'Haluan, että työväenpuolueesta tulee sosialistinen l i i k e j a että se liittyy muuhun ihmiskuntaan. Tämän sijasta olemme antaneet Yhdysvaltojen johtaa itseämme. Olemme viimeisten viiden tai kuuden vuoden aikana tjihlanneet varoja tarpeettomiin varusteluihin jä' vanhanaikaisiin r aseisiin ja kenraalit lörpöttelevät koko ajan vanhoista sotaretkistään, BeVan sanoi lisäksi. Sydänkohtauksen jälkeen suurin. vaara pelosta Toronto. Best-seUerin "Älkää halvaannuttako itseänne- pelolla.. kh-joittaja, t r i WUliam A, Brams khr-joittaa, että suurin osa ihmisistä elää pelon Vallassa sydänkohtauksen; jäl« keen. Hän neuvoo:^ ^'XUcää' antako pelon halvaannuttaa ItselUine. i, — Xskettäln solmittliniyNbrJan : ja Jugoslavian välillä kulttuurisopimus. y taholta aika ajoittain julkaistaan sille esitettyjä kysymyksiä ja toimiston laatimat vastaukset Jos on työttd-myysvakuutukseen nähden jotain episelvää, kuka tahansa voi esittää Joko suuUisen tai kirjeellisen Ue-dus'telun alueensa työttömyysvakuu-tustoimistoUe. Niitä tiedusteluja vol^myös esittää lehdellemme:4a julkaisemme kysymyksen sekä vastauksen siihen "^kysymyksiä Ja vastauksia" osastossa. ^.Toivommeseuraavien kysymysten Ja vastausten olevan apuna työttö-myysvakuutusasialn y m m l r täinl sessä: 9^Sssmss: Aviopuolisoni alkaa olla iäkäs mies ja hän on maksanut työttämyysvakuutusrahastoon sen perustamisesta lähtien. Onko hä-nellB mahdollisuus nauttio siitä kun hän ikänsä johdosta jää töistä tai mahdollisesti sairastuu? ^^Vastaus: TyÖttomyysvakuutuslain perusteella teidän aviopuolisonne O Q : vakuutettu työttömyyttä vastaan siinä tapauksessa, että ;hän on kykenevä ja valmis tekemään työtä, mutta jostain syystä ei ole tilaisuudessa löytämään työtä. Saadakseen valtuutusta oh hänen osoitettava olevansa työtön ja valmis tekemään työtä, jos sopiva työpaikka Jöytyy. Josj^hän eroaa' nykyisestä työstään eikä ole halukas ottafnaan yastaan | muuta: työtä, ei hän ole .oikeutettu nauttimaan vakuutuksesta. Työttömyysvakuutuslaki ei vakuuta häntä työn menettämistä vastaan sairauden johdosta, mutta Jos häii sairastuu työttömyysvakuutusta hatittiessaatt, hänen vakuutusmaksuja; ei keskeytetä sen Johdosta. ; Kysymys: Koska työttömyysvakuutus alettiin Canadassa? Vastau Työttömyysvakuutuslaki IqryäksytUin y. 1940 ja astui voimaan heinäkuun 1 pnä v. 1941. '^Kysymys: Jos esittäessään ensimr maisen kerran työttömyysvakuutus-anomuksen tienkilöllä todetaan olevan yksi huollettava, voika hän seuraavan kerran vakuutusta anoessaan lisätä toisen huolettavan? ; Vastaus:. Huolettavien lukumäärä ei 'Vaikuta lainkaan vakuutusaviis-tuksen suuruuteen. Kalkille huoltajille maksetaan '.vakuutusta saman taksan mukaan huolimatta siitä on-: ko yksi tai useimpia huollettavia. ^ Kysymys: Voiko työttömyysva-kuutustolmlsto vaatia minua ottamaan vastaan , työpaikan toiselta paikkalnmnalta?. Olen aina ollut töissä^tääUj^. Vastaus: Tällaisissa tapauksissa on huomioitava kaikki yksityiskohdat. Jos olette täysikäinen yksinäinen henkilö mahdollisesti olisi aihetta ^ odottaa teidän ottavan vastaan työtä toisella paikkakunnalla, jos omalla paikkakunnallanne ci näytä': olevan pitempään aikaan työnsaanti mahdollisuutta,; Jos teillä on perhesitoumuksia tai olette nuori, ja asutte kotonanne^ niin mahdoUisesii sellaista ei voida vaatia. Kysyinys: Kuka lopullisesti ratkaisee »kysymykseni toimiston tarjoamien, työpaikkojen sopivaisuudesta. Joita tarjotaan vakuutMsta anoneelle henkilölle? . Vastaus: Lopullisen päätöksen tekee tubmad. Ensimmäisessä vaiheessa anomusta käsittelevä toimis- "YLEISÖMME USKOO NUKKEEN KUIN ELÄVÄÄN, OLENTOON" — Ajatus lastenteatterin perustamisesta Leningradiin syntyi .niinä päivinä. Jolloin kaupunki'sodan vielä kestäessä kiirehti kaikin tavoin palaamaan' normaaliin, rauhalliseen elämään, kertoo Leningradin Nukketeatterin johtaja Jekaterina. TVshemjak. Noina aikoina. vasaroiden kalsketta kuului talojen katoilta, huoneistoista, porraskäytävistä. .Talojen julkisivuja rapattiin, uusia ildcunalaseja asennettiin. Asemille saapui Jatintvastl junia — leningradilaiset Itäiset saapuivat kotiin. Ja heidän tultuaan koulut, lastentarhat j a seimet aloittivat työnsä. Jo Joululniun Sl^.pälvänä 1944 e s i timme ensimmäisen näytelmämme eräässä Petrogradskajan: kaupunginosan koulussa.. Sen nimi; o l i ."Uuden vuoden unL" ! Olimme' kovin Jännitteyneltä. K a i k - Icl sujui kuitenidn hyvin, Jolcaisen n u ken ilmestyminen otettiin vastaan suurella riemuna. Useimmat' näistä lapsista näkivät nukketeatteila;'ensi Mutta Joleaisene meistä aikuisistak i n tämä oli ensimmäinen Järjestä-mämme nukketeatterL Me Jouduimme saman lumouksen valtaan, minä nukke valloittaa lapsen. ' vNäimme yleisön uskovan nokiceen. kuten elävään olentoon sekä millaiset valtavat mahdollisuudet. nukketeatterilla on kenäytelmlen onoltava,mitkä niiden aiheiksi ovat sopivimpia, millainen on «ai>ifffrfiT o^^tyg^: ^ing(m?ifi]fj|^Ti Ja* luonteeltaan voidakseen valloittaa; lasten sydämet, millaisia ttdi olla Itänen tekonsa^ Ja loppujen: k^TUksl kaikki esityksen; vaatimat- käytännölliset puimat nousivat eteemme. K u M vuosi.' Otimme objelmaamnie kaksi venäläistä satua "Kukko K u l - tabeltta" j a "Vasillsä kaunotar", Jotka olimme itse sovittaneet näytelmiksi. Ne olivat aivan lyhylÄ näytelmiä pienellä lavalla. Ja nuket olivat tavallisia markkinanukkeja. Mutta nämä esitykset opettiviat meitä j a saatoimme tehdä Jöfatopäätiakslä kokemuksistamme; -Meille selvisi, että tärkeintä on keskustella lasten kanssa yksinkertaisin, selvin Ja opettavaisin sanoin. Heille on löydettävä lasten ikää vastaava näytelmien rytmi.. A i heen on oltava vailcuttava,'mutta e l Ulan monimutkainen. Elimme eristettyinä muista nuldce-teatteritaiteen spesialisteista. Jonka vuoksi meidän o l i itse ratkaistava p u l mia. Joihin toisist olivat Jo aikoja s i t ten keksineet ratkaisun. Suurena apuna-teatterille oU k u vanveistäjä Natalia Eonsfantlnovidlta^ Ja; Hänen valmistamansa nukkehahmot vastasivat täysin teatterin^tavolt-teita.: Näytelmät alkoivat saada mkä-rättyjä Ja selviä piirteitä. Onnistuneen; sankarityypin ratkaisivat ChiBLSl' Ja Ja kuvanveistäjä yhdessä.TäMoU suuri meikitys teatterin tulevalle ike^ hltykscHr. <Baädak«mmie JMgyilte kaikki seikat Ja mahdöllfsnutemtoe,': luodaksemme toiminnallemme Mlvät v numtaviiirat^ päätbnme Järjestää lAJelmamme y l d - sen> arvostdutllaisnuden. Kutsumme ottivat vastaan lukuisat opettajat, näyttäljät, teatterk>hjaajat. Idithnie-het, taiteWJat Ja muidenpUrfenedtts^ tajat. teltiin kauan Ja vilkkaasti, est^k«een suhtauduttiin fiiinkubxvakavaan.^^Jo*' kaisen sydäntä läbeoa olemu ajdian Ja me saimme monia ijfÖd^dlisiliE^ 6odan kauhut «nratoiU'Ja n n ^ nee^'Jo käuan!i^ttten oiratkalldclti^^ terit palanneet Leningradiin, niiden mukana myös lastenteatterit. Ja kuuluisan Obrazsovin nukketeatteri on avannut Leningradissa sisarteatterin; Meidän teatterimme Jatkoi kuitenkin toimintaansa; kehittyi j a valoittl yhä uusien ylelsöpolvlen sydämet, NäytteUJäryhmäämme kuuluu Jo 17 henkilöä Ja ohjelmistoon 8 näytelmää. Nuket ovat: Joko käsinukkeja t a i mekanismilla toimivia. Näyttätnö Ja k u lissit ovat melko suuret, mutta ne v o i ' daan helposti siirtää paikasta toiseen Ohjelmistomme perustana ovat edeileenkin Neuvostoliiton kansojen sadut, "Sisar Alenushka j a veli Iva-nushka"^ fNoita-akka j a Auringon sisar", " G u l l i Ja Tazolan" yjn. Ohjelmistoon kuuluu myös Andersenin satu "LunJlkuningatar". Valmisteilla on saksalainen W. Hauffln satu "Kääpiö Nenä." ' Viime vuonna teatterimme valmisti näytelmäksi klassillisen venäläisen A . Kuprlnin.novellin "Valkoinen vllla-kolra".' Meitä kiinnosti tämä novelli sen aiheen syvyyden j a kasvatuksellisen luonteen vuoksi, toisekshnäyttell-jöiUe kUtollisten tyyppiensä vuoksi Ja kolmanneksia soveltui inalnlosti Juur i nukketi»tterlln koska näytetoiän pääosassa ön villakoira. Teatterimme . näytelmäsovitukset kuuluvat nykjdsin lähes kalkkien Neuvostoliiton nukketeattereidenob-jelfflistoon^^ siUä teatterillamme on pysyvää kirjeenvaihtoa Ja ohjelmiston vaihtoa niiden kanssa, LeninlstuUnj uusi; lastenteatteri^ o^ valloittaaut;'v«nkan sijansa kaupungin feattetfdämäsBä; Venäjän BFV T : n kidttourimhidster^ teatterimme'pioneeritalosta Ja liittänyt vsltjk>o^teatteriveriu>stoQn>-^ B I to>'irkaU{Ja tekee piäl^tsen. Anoja voi vedota hfinen päätöksensä Johdosta sovittelulautakunnaUe Ja JOB> sain mfiärityissä tapauksissa voi lautakunnan pSitfiksestä vedota tuomarille. Joka nimitetiiin käsittelemään ; sellaisia riitaisuuksia. Hänen päätöksensä on sitova. Kysymys: Kun benkilö palkkaa Idrvesmieben pieniin tehtäviin kodissaan, kuinka hän voi Järjestää tälle työläiselle vakuutusmerkit kirjaansa? . Vastaus: Jos kirvesmies suorittaa työnsä urakkapohjalla hän ei ole oikeutettu saamaan vakuutusmerk-keja Jdrjaansa. Jos hän on palkattu kodinomistajan työläiseksi sellainen työ on :^ vakuutukseni alainen vain siinä tapauksessa, että tehdään vähintäin 6 päivää työtä 30 päivän kuluessa. Jos työ ylittää kuusi päivää voLkodinomistaja,Jolla ei ole rekisteeratun työnantajan ominaisuuksia, esittää postimestarille kirjallisen anomuksen mcr^ keistä, missä,ilmenee työläisen vakuutuskirjan numero. Merkit tuteo sitten, kiinnittää oikeiden päivien kohdalle mukaan lukien ensimmäisen kuuden päivän kohdalle. . Kysymys;,; Minulla O D : sellainen käsitysi että $4.800 vuosiansio on kuukausipalkkaisen korkein v raja nauttlaHseen työttömyysvakuutuksen turvasta. Mutta 'mikä siinä on, että -tuntipalkkalainec; voi ansalta vieläkin enemmän, mutta silti olla vakuutuksen alainen. Miksi on olemassa tämä ero? Vastaus: Tähän on kaksi syytä. Ensiksi, tuntipalkkalaisten työ on alttiimpi väliaikaiselle työttömyydelle kuin kuukauBipalkallisen siitä huolimatta vaikka hänen ansionsa on suurempi. Yleisesti puhuen kuukausipalkkaisilla on sSBnnndlll-senipi työ, johon eivät vaikuta sellaiset tekijät kuin huonot säUsah-teet, aineiden puute y.m. tekijät. Tämän Johdosta on katsottu, että $4,800 vuositulon ylittäneillli kuukausipalkkaisilla on vähäinen torve työttömyysvakuutuksen : turvasta. Toiseksi, tuntityöläisen palkat vaihtelevat huomattavasti ylityön Ja muiden työsuhteiden; jobdostaiANäl^ den tekijäin johdosta; on valkea etu* käteen arvioida tuntityöläisen vuosituloja. Esimerkiksi ammattityö- Iäinen rakennusteollisuudessa voi yhtenä ,vuotena ansaita huomattavan määrän, niutta seuraavana vuonna voi hänen ansionsa olla vars in alhaiset^ Tällaisissa tapauksissa on edullisinta pitää heidät Jatkuvasti vakuutuksen alaisina ansion suuruudesta huolimotta kun sen Siljaan, että hän olis toisinaan vakuu-tuskelpoinen toisinaan sen ulkopuolella. Kysymys: Voiko koulubussin;ajuri nauttia työttömyysvakuutuksesta kesäisin kun ci ole mitään työtä saatavissa, :^Hänen;vaimonsa ja lapsensa huolehtivat maatilasta, missä työssä hän myös auttaa.; Heillä on hevonen, muutama lehmä sekä; Joitakin kanoja Ja sikoja.; Mcneltiiäkö hän; oikeutensa vtyöttömyysvakniu-tuksen saantiin kesäaikana näiden tointen johdosta? lastaus: Tällaisessa tapauksessa oletetaan, että hänen pääelinkeinonaan on palkkatyö ja että hän voisi maatilansa työt suorittaa tavallisen työnsä ohella työtuntiensa Jälkeen, mikä ei estäisi häntä ottamasta vastaan vakituista, työtä. Tällaisissa olosuhteissa on hän oikeutettu: saamaan työttömyysvakuutusta; mutta vakuutusta myöntäessä otetaan huo^ mioon hänen suorittaman väliaikaisen työnsä tulot. Jotka mahdollisesti vaikuttaisivat vakuutusmaksujen suuruuteen. Maareformin suoritus Vietnamin tasavallassa Vietnamin demokraattisessa ta-tasavallassa on tällä hetkellä toteutumassa maareformin viides vaihe. Ennakkotietojen mukaan tässä vaiheessa on tilanherroilta takavariia>i-tu taikka ostettu maata 343,391 maua (noin 100,000 ha), suuri määrä maatalouskalustca, yli 70,000 taloa Ja muuta rakennusta sekä yli 35,000 päätä työkarjaa: Maareformin toteuttamisen tuloksena talonpoikaisjoukkojen aktiivisuus on kasvanut huomattavasti, Talonpoikaisliittoon on yhtynyt yli 1,800,000 talonpoikaa. Tasavallan tärkeimmän viljan riisin kylvösuunnitelma on ylitetty. S.CJL ITrlieiltilUtoii vfrkalllJotdMioMUtoefa - . ndteenjohtftja; W, BÖm 856 Broadviev Ave, Puhelin OL 7892 Toronto Ontario SUUeerii; Paavo Vaurio 49 Elawatha fUL, Toronto 8, Ont, Puhelin HA. 8819 Babartoaheltal»; Allan lUIntfT 488 ^ o c k Ave., Toronto. Ont, Puhelin LE. 9-l(M4 KAISTEN^IA LASTEN #AOSTO laUe Jokinen — Aioit* Horvlek Vk>la Mäfcl — Blgrtd LahU Viime mainitun osoite; 134 YamotOb Bd-; Toronto/Ont ,. Puhelin LE, 1-3638 LnroN miBToiAOSio Poltcenjebtajsi Unto PentUnen 38 et, lavrence St„ Sudbury, Ont, lettiin lakkoutumfKtlMfel ' cV sille osastoille lm^a^Jnuil^JMtm " '' selostettiin;; ettft. oii^eet^ « ^ v a| m i Ncv York. ~ <FP) Tämän tnaan j^udtirfsta suurinta leiisyh-tlöli oa '^alalUttoutunol'* lakon nikaansaamlsekd terästcoIUsiiu-den alalla, syyttää United Steel IVorkers onlo. . TcrSstyölSisten järjestön presidentti OavIdl.Mcponald sanoi ;teräspomDjea< telineen suunnitelmansa "Jo kuukausia sitten" ,pa-koittajd( Seen «nlon hyväksyipään viiden iuoden lyöehtosoptmus jo* lionsi8<>'isi pykälä joka kieltäisi lakkoutomisolkeuden tyÖlälsUtä. . ^IcDonald viittasi siihen seikkaan; että teräsyhUöt eivät lähettäneet huomautusta työ chtosopimuKsen päättämisestä kaksi kuukautta sitten, Taft-Hartley laki, määrää tällaisen huomautuksen antamiien, vaan McDonald huomautti, että tämä oli ensi kerta' kuin teräsyhMöt ovat tihän toimenpiteeseen turvau» tuncet , yhdeksän vuodon aifcai||a jonka Taft-llartlcy laki on oUut voimassa. "Tapahtumat sen jälkeen kun nämä:huomautukset annettiin tekevät niiden'tarkoituksen selväksi^ sanoi unlon Johtaja. "Ilmeisesti -11 yhtiötä, toimien yhteisesti olivat olunperln päättäneet Jo ennenkuin neuvotteluihin unlon.konssa ryhdyttiin, että nc esittävät hyväksykää tai oikoa hyväksymättä tarjouksön Ja panevat tuotantolaitoksensa ^ sol-r, saukslin jos unio el hyvtlksy niiden 40 paunan-painollakin lohi*., ^: r / ' myös ^In8 tapiEukiMla.|d« jUitUil sulkevat työläiset pois t^Sptikoiai^. fi^?VnitM^^ted|^S!o«öpi^ mlkM: lakkoutun^^ unio',*, sanoi.HcDo»aIil.^^.r|i;uii$^97'l kin meidän onryhdyUivi^faitlilift^' % h alaisiin, järjestelyihin ^liHOMtttaHitoi^ / >f räsyhUöt pysyvät enHäkolfa läi^y»^ sä päätöksejnään^ Ajan kulkiessa tuntia- kohden; 4y6e^t«ii«#|i&alc^': > \, pliättyessä puoliyön aikai» «nd » ' nuntaita vastni yöllä, l3cboiul$ cni ^ V ' iryhtynyt yrityksUtt' saada ;liidibi%: ' kUntymäSn iteuvQ|t^lu|enY|iti)i^ tai oikeammin swoen,|i^t^t£eltt<,'^ jen ajäuttumi$teiif,)unplira]a9iiu^^^ ' suunnittelee <43Sittii|l unlOtt.:|ciBttnäf|,. ; kolmelle r^daHo faallitusvirtcallUal;' ^ le. k(mgresslm1e1idle» teMttmmei, >- uskonnolliselle Jobti^alie^nfaiapmai Mm lehUmieheUe Ja uliioiden |o^t4Jlll&: j Washingtonissa, -.saoättUn,' ^ ettil vaikka ,h8imusvirfcal|ijatri>6Ikiitiff 1% teräslakkoa;heeivat^lo.^el(teiifu4 joka lauantai-ilta Toronton Tarmblassa alkaen klo 0 illalla VÄINÖ MANNISEN ORKESTERI SOITTAA SIsäilnpaftsy 50o TEBVETVLOAl UUTTA saatavaa;» „.. . , . ^ Väpäuaen kirjakaupaslft Winiam Shakespearen Suuret Draim^t Nyt olemme saaneet varostoommo WiUlam''fihalH»peanm ^'iSuuriei^ Draamat" enslmmäliKn j a toisen osan lisäksi myös kolBuiuiea.osuiif ' \, Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta' dDSanuut JähdttVins tämä uusi ShakcBpcaro-laitos,' Bunollinen ROBIEO M ifULrA, syhkkft, MASBETH, lyyrillinen K E 8 X Y 0 N t^ELMA. arvoKukSellina» rBAtf*^ mr, intohimoinen OTHELLO. tnhimUlinen VESUTOtAtt KAVPMAB ia kohtalonomainen KUNINOA8 LEAR. - ,;« . -IfC i •.;-S;.'^:i;:rS^*^;;-:v-:;%;;;::/ Kalkki kobne osaa yhteensä, §UL f 7 ^ > ' ' ^ EBANS O. BENGTSSON:, O R M PUNAINEN, ' , NldoUuna klUtokanslln -~ IllntoJlJlS . . . Bengtssonin mainion viikinkiromaanin päfihenkilöijiä on idcoottelalnen ~ Orm Torstenpolko, joka kulkee huimilla retkillä. Hän Joutuu maurll^V' laisten vangiksi Ja elää kalceriorjana, jfnutta pääsee sitten kaliifin-suurvisUrin henkivartijaksi j a sitä tietä karicuun. . \ . - ; Lea 'Enckell,— Annikki Uauli-' S H Y V M RIK>KÄHÄLOA^ ; Meidän peifteen keltlofcirjn, , ;||2JU;jslinil^^ (c Talousopettajat Lea Enckell Ja ; Annikki Lauri ovat toimittaneet • todellakin. Jolcaisen .periiifeen,. niini s^;jneWaiEkuh^ Jan, joka soveltuu j>erbeen Joksi-'-.i sen Jäsenen käyttöön. 6e oa p l k - ' -flcupilrtel»^ S U U R T E O S HISTORIAN HAHMOJA Elämäkerrallinen hakemlsfoi Runsas kuvitus : Laatinet Yrjö jKarlla* Ja [ Tauno Karflas 781 slvn» — Hinta sld*. M.76 Tämä clämäkcrrallineh h a kemisto esittelee 2,100; sekä; kott-; iettä uUjomilsta lilstö^^ rtan ja;nykyhetken tunnettua: henkikö,;; 8e o h luotettava/ pätevä Ja helppokäyttöinen niidcm:-' s t i u r t e n ; persoonalli- ^ suukBiieintuhiemuk»een. Joilla^ oh; huoniattaVa':yalicUtUjs51^^^ mlskunnan elämään. Ja selvä, alkaen aterian Ja sett tar- ' koituksen pohdhmästa; tandttavliK.: ...... aim?p4}ydäin;;'^ttB^ teluun asti. Siltä löytää onnlsttt^ via reaeptei& Ja mielikuvitusta kil-^. ..V'; bolttavla^'Miijeää|<^^ oista aina stturiinjjubläpaivlUllsliii. \ osti. SUnä on paljon kuvlä, ' ' Kovun kansiin sidottuja kirjoja näin halvallar r JOHN OALSVVORTHY: V J S L J E Y S ' Veljeys-romaanissaan John aaIsworihy kuvaa hienostunutta, hlUttsar nla; soiBiaalisia velvoituksia tuhtev kahlehdittua yläluokan perhiettä; Jonka ;ielämäi)^ Vaihcuttaa'" - " - "Rose-Marle': on nimenomaan ro^ joolva; lämpimästi arkipäivän t p i k k u t a ^ Tositapaukseen perustuva romaani svdtsilälsestttnlppfltylästäj, Jonka;. Tyyne-Maij3'Salmisen t o m a i ^ bc^tonnlka: että niitä puoUvillalsIa "tait^barrastajiar^ ^>tk&^^^ kuttelemlna tai pelkästä turiiamaisuudestarilppttra^^ iilOttilr^'^' r ;T,--'-,<ufo «IKÄ ;iSI ; sm.; •. '"iA ''m 1:11 m, F m " l i i m ml • w^ f iii PÄ ii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 3, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-07-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560703 |
Description
Title | 1956-07-03-03 |
OCR text |
ansa. että U .
jcni. m&t»
ifihiään?
'. » •
UVUKABI
pappi Ja tuoi
iäceluhuoneeai
juosten sisäja
anoi pojka^'^
Binune.jaida.
ten ensinunjj.
oU huon«(ssi,
ja jatkoi: •
sen kotiin."
a
l an
pimuksen nn--
ähtien'Unkari-huomattava!
ikaota, kahvia;
si Unkari tQi.=
leita, kemialB.-
cojeita ja lii.
yiän Unkaii
tavaroita
Vuoteen 1954
;nti Brasiliaan'
Ai nelinkertai-'
rasUian väliin
i tavaranvaih-;
misesta,
oliitto
jasta
Cenraali Am>
anian rajako-;
otti äskettäin^ ^
stoliitto ovat.
a välirajasta, i
tänyt naida;
lähimain sata
etrajapylvaät:
Idalle maiden
pitkällä ta-jäsen,
eversti
>i sanomaleh-v
sopimus 011'
oliitoUe kina
sion enenunis-:
tyksiä> tehtiin J
innon aikaan-':
;psi udep liMovialit tarjoavat
voiton maUollisfludat
Kesk» vaal«$4a pnluitaao oiw
pai joo nykySu Ja koska näyttää
jlneiseltäldor «ttä tolevaoa voon-
0a toimfff***" iiitto^
yaalit, lienee paikallaan, attä
sBionistit taifcistavatlUannetta ia
hotkivat mitä be voisirat tehdä
Iijaoteen heille edulliseksi kehit-läipisefcsL
Työväki on ehdotto-
0asti sellaisessa asemassa, että
voisi niin tehdä, erikoisesttkin
oyt, kahden nnioliiton jhdistämi-ten
jälkeen jolloin yli: miljoona
canadalaista ^öläistä yhtyi yhteen
suureen nnioliittoon.
En usko olevani paljoalcaanvää-
^ jos sanon, että työläisten suu-t
joukot uskovat olevansa parem-oassa
neuvotteluasemassa liittoutua
öisensä johdosta samoin kuin pa-
«mmassa poliittisessa j a vaikutus-massakin
kansaan j a parlament-tä
hybkka^-
ömästi tuliä-teytemme
j i
lie ovat oUeef
• .veriiTikula»'
än täytyy siis
a, joka pakot-la
pitää heitä,
lä, viliollisina
assa.
.merikanSh-t
kokoontu-ssiin,
vedoten
n Tuomana
ien.-nukaison-:
täten ja jo-näiden
siirto-valtuuttaa!-
eet siirtokDB-i
olla vapaila:
ioita, että ne
iuliaisuudesta
että kaikU
den ja Suurv
issa on ja pHJ
u-ettu ja että
valtioina nHk.
s-j*ad, soufii»
oja, järjestä!
le ja tehdi
toimia, joiti
oikeutetutie-^j
istukseemmi
iUisen katsd-jmme
kukii
puolesta alt-suutemmejf
lä mainitusta I
; on lääMf-imaammeJ*.
alko sudre*
issanncAsi
stte olleet ty-i
olette oneet
lien seuras»
,ward Fastj»]
,e kotimaana]
n siksi, ett»
ohrana ci p-1
me bäien^l
.canaaaBisaj
;waitseT»or-|
äänlaisia ta-j
kertaisesti f I
,ssa seisoi
kirjaimet ftj
-i) D. D. f\
iin bänp^i
kuulustdB*!
kaikesta l a * ' !
ladalainö^l
bitariBBUpöj
iaimien ut pakoni
kitsevit«f 1
»y Doafts r l
uo
tsoja.
Ajatelkaa kiiinka paljon varmeni-oassa
asemassa työväki, olisikaan
OS heillä olisi ensi vuoden vaalien
aikeen 6045 edustajaa liittoparlar
lentissa!
Sellainen joukko voisi hyvinjkin
,akoittaa vaikka minkä haUitulKOn
lyväksymään- työväestön vuosien
jan vaatiman lainlaadinnallifien
bjelman.
Kuinka suuri ero-piisi- o l l u t esi-lerkiksi
luonnonkaasuputkilinjan
äsittelyssäjos: parlamentissa olisi
illut sellainen joukko: työläisten j a
armarien edustajia!
Sellainen-työläisten j a farmarien
ustajien joukko, josta GCF olisi
päilemättäkin vaikuttavin osa, voi-
Isiin valita v. 1957. • Mutta sen
ämäärän toteuttamiseksi tarvi-nyt
työväenliikkeen hetikoh-ista
mobilisoimista päämäärän
[Voittamiseksi j a kaikkien - asiaa
attavien yhteistoiminnan ta-miseksi.
Canadian Labor Congress • Jaati
rustavassa edustajakokouksessaan
iliittisen tietoisuuden j a toimin-kehittämiseksi
ohjelman, joka
isi aikaansaada sellaisen terveh-ttävän
tuloksen.
On kyllä totta^ että se ohjelma ei
lut n i i a laaja kuin työläisten i t-inäistä
poliittista toimintaa kan-lattavat
halusivat, mutta siinä kuinkin
määriteltiin kanta, j o k a voisi
uodostua perustaksi poliittiselle
liminnalle. Tarkoitan tässä komi-iden
perustamista poliittisen tie-lisuuden
kehittämiseksi.
Nämä poliittisen tietoisuuden ko-liteat,
siellä missä niitä on perus^
ittu, voivat esittöä erittäin tärkeä-osaa
tulevassa liittovaalikampan-samoin
k u i n k u n n a l l i s - ^ jäN
laakuntavaaleissa. Ne. muodosta-it
alkiona sen tyyppisen vaaliko-leiston,
j o k a on kehittjrmässä unio-istisen
liikkeen sisällä.
Edistysmielisten unionistien tuli-
1 kaikin mahdollisin keinoin kan-attaa
ja avustaa .sellaisten komi-eoiden
perustamista niin: pian kuin
suinkin mahdollista. Heidän myös
tulisi olla valppaita sen varalta,
että mahtioUisesli jotkut uniojohta-jat
voivat vastustaa niiden perustamista.
,
Niin poliittisen tietoisuuden kuin
poliittisen toiminnan komiteatkin
voisirat esittää tärkeätä osaa työtätekevien
lainlaadinnallisen ohjelman
esittämiseksi Canadan kansal-
PETER A. VESA
B» A»» I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-07-03-03