Vapaus, July 3, 1956

              ansa. että U .
jcni. m&t»
ifihiään?
'. » •
UVUKABI
pappi Ja tuoi
iäceluhuoneeai
juosten sisäja
anoi pojka^'^
Binune.jaida.
ten ensinunjj.
oU huon«(ssi,
ja jatkoi: •
sen kotiin."
a
l an
pimuksen nn--
ähtien'Unkari-huomattava!
ikaota, kahvia;
si Unkari tQi.=
leita, kemialB.-
cojeita ja lii.
yiän Unkaii
tavaroita
Vuoteen 1954
;nti Brasiliaan'
Ai nelinkertai-'
rasUian väliin
i tavaranvaih-;
misesta,
oliitto
jasta
Cenraali Am>
anian rajako-;
otti äskettäin^ ^
stoliitto ovat.
a välirajasta, i
tänyt naida;
lähimain sata
etrajapylvaät:
Idalle maiden
pitkällä ta-jäsen,
eversti
>i sanomaleh-v
sopimus 011'
oliitoUe kina
sion enenunis-:
tyksiä> tehtiin J
innon aikaan-':
;psi udep liMovialit tarjoavat
voiton maUollisfludat
Kesk» vaal«$4a pnluitaao oiw
pai joo nykySu Ja koska näyttää
jlneiseltäldor «ttä tolevaoa voon-
0a toimfff***" iiitto^
yaalit, lienee paikallaan, attä
sBionistit taifcistavatlUannetta ia
hotkivat mitä be voisirat tehdä
Iijaoteen heille edulliseksi kehit-läipisefcsL
Työväki on ehdotto-
0asti sellaisessa asemassa, että
voisi niin tehdä, erikoisesttkin
oyt, kahden nnioliiton jhdistämi-ten
jälkeen jolloin yli: miljoona
canadalaista ^öläistä yhtyi yh­teen
suureen nnioliittoon.
En usko olevani paljoalcaanvää-
^ jos sanon, että työläisten suu-t
joukot uskovat olevansa parem-oassa
neuvotteluasemassa liittoutua
öisensä johdosta samoin kuin pa-
«mmassa poliittisessa j a vaikutus-massakin
kansaan j a parlament-tä
hybkka^-
ömästi tuliä-teytemme
j i
lie ovat oUeef
• .veriiTikula»'
än täytyy siis
a, joka pakot-la
pitää heitä,
lä, viliollisina
assa.
.merikanSh-t
kokoontu-ssiin,
vedoten
n Tuomana
ien.-nukaison-:
täten ja jo-näiden
siirto-valtuuttaa!-
eet siirtokDB-i
olla vapaila:
ioita, että ne
iuliaisuudesta
että kaikU
den ja Suurv
issa on ja pHJ
u-ettu ja että
valtioina nHk.
s-j*ad, soufii»
oja, järjestä!
le ja tehdi
toimia, joiti
oikeutetutie-^j
istukseemmi
iUisen katsd-jmme
kukii
puolesta alt-suutemmejf
lä mainitusta I
; on lääMf-imaammeJ*.
alko sudre*
issanncAsi
stte olleet ty-i
olette oneet
lien seuras»
,ward Fastj»]
,e kotimaana]
n siksi, ett»
ohrana ci p-1
me bäien^l
.canaaaBisaj
;waitseT»or-|
äänlaisia ta-j
kertaisesti f I
,ssa seisoi
kirjaimet ftj
-i) D. D. f\
iin bänp^i
kuulustdB*!
kaikesta l a * ' !
ladalainö^l
bitariBBUpöj
iaimien ut pakoni
kitsevit«f 1
»y Doafts r l
uo
tsoja.
Ajatelkaa kiiinka paljon varmeni-oassa
asemassa työväki, olisikaan
OS heillä olisi ensi vuoden vaalien
aikeen 6045 edustajaa liittoparlar
lentissa!
Sellainen joukko voisi hyvinjkin
,akoittaa vaikka minkä haUitulKOn
lyväksymään- työväestön vuosien
jan vaatiman lainlaadinnallifien
bjelman.
Kuinka suuri ero-piisi- o l l u t esi-lerkiksi
luonnonkaasuputkilinjan
äsittelyssäjos: parlamentissa olisi
illut sellainen joukko: työläisten j a
armarien edustajia!
Sellainen-työläisten j a farmarien
ustajien joukko, josta GCF olisi
päilemättäkin vaikuttavin osa, voi-
Isiin valita v. 1957. • Mutta sen
ämäärän toteuttamiseksi tarvi-nyt
työväenliikkeen hetikoh-ista
mobilisoimista päämäärän
[Voittamiseksi j a kaikkien - asiaa
attavien yhteistoiminnan ta-miseksi.
Canadian Labor Congress • Jaati
rustavassa edustajakokouksessaan
iliittisen tietoisuuden j a toimin-kehittämiseksi
ohjelman, joka
isi aikaansaada sellaisen terveh-ttävän
tuloksen.
On kyllä totta^ että se ohjelma ei
lut n i i a laaja kuin työläisten i t-inäistä
poliittista toimintaa kan-lattavat
halusivat, mutta siinä kui­nkin
määriteltiin kanta, j o k a voisi
uodostua perustaksi poliittiselle
liminnalle. Tarkoitan tässä komi-iden
perustamista poliittisen tie-lisuuden
kehittämiseksi.
Nämä poliittisen tietoisuuden ko-liteat,
siellä missä niitä on perus^
ittu, voivat esittöä erittäin tärkeä-osaa
tulevassa liittovaalikampan-samoin
k u i n k u n n a l l i s - ^ jäN
laakuntavaaleissa. Ne. muodosta-it
alkiona sen tyyppisen vaaliko-leiston,
j o k a on kehittjrmässä unio-istisen
liikkeen sisällä.
Edistysmielisten unionistien tuli-
1 kaikin mahdollisin keinoin kan-attaa
ja avustaa .sellaisten komi-eoiden
perustamista niin: pian kuin
suinkin mahdollista. Heidän myös
tulisi olla valppaita sen varalta,
että mahtioUisesli jotkut uniojohta-jat
voivat vastustaa niiden perus­tamista.
,
Niin poliittisen tietoisuuden kuin
poliittisen toiminnan komiteatkin
voisirat esittää tärkeätä osaa työtä­tekevien
lainlaadinnallisen ohjel­man
esittämiseksi Canadan kansal-
PETER A. VESA
B» A»» I<L« B*
I Barrister, Solicitor, Notary
S U O M A L A I N E N
^ T L A K I M I ES
GE.^3392
11028 Da&forlhAve., Toronto
le j a kannatuksen saamiseksi sille.
Näilbä komiteat voisivat myös oUa
keinona y l i miljoonan järjestyneen
työläisen j a ^idän perheensä mo­bilisoimiseksi,'^^
ainoastaan äänes­tämään,
vaan äänestämään myös
niitä työväen miehiä j a naisia, jotka
asettuvat ehdokkaiksi Uitto- ja
muissakin vaaleissa.
Mainitut komiteat voisivat myös
tutkia j a kehinä ohjelmia tarköi--
tuksella saada Miset j a nuoriso ak­tiivisesti
toimintaan työväestön eh­dokkaiden
kannattamiseksi j a hei­dän
toimintansa liittämiseksi far­marien
järjestöjen toimintaan hei­dän
yhteiseksi eduksi.
Sellainen toiminta takaisi sen.
että sen «jaan että nämä ihmiset
pysyttelisivät sivussa ja siten tah­tomattaan
tavallaan auttaisivat
suurliikemiesten ehdokkaiden valit­semista,
voitaisiin johdattaa työtä­tekevien
yhtenäinen voima vaali­kampanjaan
tuloksella joka olisi
väistämättömästi niin . työläisten
kuin farmarienkin liikkeelle eduksL
Vuonna 1957 [Hdettävät liittovaa-l
i t tulevat olemaan, maamme 4oimi-tetuista
vaaleista suurimerkityksel-lisimmät
ja: niiden tulokset eniten
vaikuttavimmat maamme j a työtä­tekevien
tulevaisuuteen. — -
Pitäen tätä seikkaa mielessä voi­si
mahdollisesti olla hyödyksi^ että
Canadian Labor Congress kutsuisi
maata käsittävän poliittisten konu-teain
konferenssin joksikin aikaa
ensi syksynä tarkoituksella keskit­tää
työväestön voiman tulevan lilt-tovaalikampanjan
p ä ä 11 y nuseksi
työväestölleja farmareille; edulli­sesti.
— WilUam Kashtan.
SYNKKIÄ NUMEROITA
Näyttää k i u katselee amerikalals*^
» n Ja miksei myöskin canadalalsten;
alkphoolin käyttöä että ne Qvat seu­ranneet
raamatun; Sysmikln. neuvoja*
joka neuvoo että "Ilo Ilman viinaa on
teesKentelyä*'. ilitenkäljän bikein öni
voiko alkohoolin sumentamin aivoin
Udella nauttia ilosta? Todellisesta
ilosta voi nauttia vasta silloin kun voi
vapaasti ja selkeästi ajatella. Alko­hoolin
huumaamaan Ihmiseen se vai­kuttaa
ensi aivoihin ja selkäytimeen.
Viina huumauksessa oleva Ihminen ei
ole edes sian veroinen puhtaudessa.
Sikakin: hakee karsinastaan • puhtaa-man
j a kuivemman paikan mutta
ihminen viinan huumaana kaatuu t a ­juttomana
mitä. likaisempaan rapak-^
koon ja kuolee, siihen ellei; joku vii­saampi
häntä pelasta. Puhutaan Ame­rikan
suuresta alkohoolin käytöstä j a
ihmisten sortiunisesta siihen,' jossa
suhteessa tilastot puhuvat nousevasta:
Vilnan käytöstä. Yhdysvalloissa ker­rotaan
olevan 65 miljoona alkohoolin
käyttäjää ja ne ovat jo surkeita Ja
hälyyttäviä numeroita. Näistä laske­taan
olevan 7 miljoonaa alkoholisteja,
siis sairaaloisesti viinan orjia jotka
eivät enää voi irtaantua paheestaan.
Alkoholistien lukumäärä on Yhdys-^
valloissa kasvanut noin 250,000 vuo­sittain..
Tilastojen -mukaan..on: :Voiiu
todistaa että jokainen yhdel^^hen-.
kllö joka on • ruvennut - käyttämään;
alkohoolia on loppujen lopuksi painu­nut
alkohoolin orjaksi pysyvälsestl. J a
jos tätä suhdetta jatkuu n i in 15 vuor
den kuluttua jokainen viides henklia
on alkoholismin orja Yhdysvalloissa
vahingoittui 1955 autoonnettomuuk-^
sissa noin 2 miljoona ihmistä joista;
37,000 kuoli. On arvioitu että ainakiii
40 pros. onnettomuuksista johtui a l -
kohoolista. Alkohoolin ansiosta kuo--'
l i Yhdysvalloissa vuoden kuluessa 15,-
000 henkUöä ja vahingoittui noin 80,-i;
000 henkilöä.- Nämä ovat synkf
klä Ja hälyyttäviä numeroita joi--
den vähenemisestä ei näytä olevan
toivoakaan suurenemisesta kylläkin.
Nämä tilastot ovat National Commit-!
tee for the Prevention of Alcoholisml
Joten paljon on ihmisiä jotka ovat
Syyräkin miikaan saaneet nauttia,
todellisesta ilosta eikä teeskentelys­tä".
Miltä muuten näyttää tämä k y ­symys
suomalaisten kohdalta? Syn­kältä
näyttää. Suomalainen on; sika--,
mainen juoja joka ei osaa näppäillä
Vaari juo Itsensä siaksi j a pitää kama­laa^
meteliä' j a pistää ;naapuristaan
pian puukolla hengen pois.; Alkohoo­lin
vaikutuksesta tehtyjä murhia Ja
multa rikoksia on. n i in paljon että - se
on häpeäksi Suomelle joka kehuu ole­vansa
sivistyicsen tukipylväs j a muuri
lännessä Idän barbarismia vastaan.
Vakijuomakysymyksessä on. .suhde
tykkänään: toinen ^suuressa naapuri­maassa
eikä siellä prosentuaalisesti
näe niin paljon - sikahumalaisia ihmi­siä,
kun suomessa. : Ennen takavuo­sina
kävi työväenurheUuliikke taiste­lua
väkijuomapahetta vastaan Ja Jat­kuvasti
näki Työväenurheilulehdestä
ilmoituksen kun Jotakin oli rangaistu
kllpaUukiellolla humalassa esiintymi­sestä,
mutta nyt nämä kiellot ovat
loppuneet. Sosialidemokraattien pää­mies
Fagerholm istuu Suomen alko-hooliliikkeen
johdossa ja näyttää esi­merkkiä
että näin sitä pitää olla.
Olemme siis kehityksen asemasta täs­säkin
jutussa menneet: taantumukseen
kuten niin monessa muussaldn asias­sa
takavuosiin verrattuna. — Tekonl-mus.
(tag day) liairtaliM tt. 1,
^ K . l a « . H m » ElMa «anait
f f tirtnllmmi 7 p, VtHh
' ffraiTffrTff ttftafffff] "-
ia- ^trnrm Uknn Jbjasti*
• "r^* • OTtrflffrllrflli^ • Ukan hm*
, i&ifii ttttnikami • n. alkacs kdio
l l a p^
<— Tnti^Tffff vitimlstdljafi| famdt
. perjantaina hrinifcnmri IS pi. ' i n -
44flan baaimp,
~ ftlklntotansilt Kaadnlttt-
«niaa Tfgen «ennlla lanaatalna
belniknnn U p. ^"olijolaa liaalina.
_ Kanilnlstl4(0lan*1l|:cn"«eB-nm
vnodkokOQ* kedtlvlIUum»
helniknon U p. kdk» SM OUOM
Fohjolan haaima.
Toronton osaston
•kokous 9 päivänä
Toronto.— CSJ:n Toronton osa5>
ton varsinainen kuukausikokous pi­detään
: Don-haalilla maannntaina;^
heinäkuun 9 päivänä keUo 8 iUalla.
Vaativat ylimääräistä
puoluekokouista
HelsInkL ---^ Soslalidqnokraattlsen
pupiueoiHelfdoeln plirU&rjestö on>^^^
ken pitämässään ^ kcdcouksessä päät­tänyt
85.äänellä . n vastaan antaa J uh
kilausuntan, iossa vaaditaan. ylimää>r
Täisen, puoluekokouksen koollekutsu­mista^
vUmeiistSfin 28 päivään h d m l -
kuuta ' 1957 menn^sä. Alustuksen
l i i a s t a piti tilaisuudessa S A K : n pää­sihteeri,
kansanedustaja Olavi. L i n d ­blom,
joka. samalla saneen kärkeväs­sä
sävyssä moitti puoluejohtoa puolu­een
toiminnan heikosta tilasta. —
Ylimääräinen puoluekokous tulee kut­suttavaksi
kooUe, Jos vähintään Viisi
pUrUäTjestöä esittää- asiaa koskevan
vaatimuksen.
KYSYMYKSIÄ M VASTAUKSIA
TYOTTÖMYYSVAKUUTUKSKTA
Miss Universum II
Juan ies DIns. — Miss Paris, 18 v.
Claudie Petit valittiin keskiviikkoilta­na
Miss: Universumiksi. Miss / Iiänsl-m
t i a 20. vuotias. [Marguerite Claires,
oli hänen j a h b i kilpailijansa J a k o l ­mannelle
sijalle kaunotarten joukossa
pääsi Miss Välimeri, 23-vuotlas Monl-que
Joly. ' - "
— Nikkeli on kolmanneksi magneet-r
tisin alkuaine raudan Ja koboltin jäl­keen.
Laborista muodostettava
sosialistinen puolue
Erikoisesti kysyttyjä
ÄÄNILEVYJÄ
Allamalnitat äänilevyt on liikkeemme
Jontmint hankkimaan epäedullisilla
hinnoiUa - - k o k o n a a n nnsUta markki­noilta,
el tavalliselta levyjen varnsta-jaltamme
fst n i in olemme Jontmieet
"»"IfKimaan niistä Snomessa kalliin
hinnan. Siksi niiden hinta täällä on
kallilmpL
T R I O LA
T 4070 Kotiseutuni, tango. Veikko Tuomi
Hän. beguine-fox. Hertta
T 4089 Äidin muisto, valssi, Henry Theel
^ fealatoen suhde,^
T 4202 Ulan viimeinen tango; Kalevi Tauru .
Alfredo tango. Kalevi Tauru .
T 4209 V i l l i Pohjola; valssi, Tapio 'Rautavaara
JtUnuh Oimenl. foksi, Tapio Rautavaara
SÄVEL
s 9010 Kulkuset, Henry Theel ja SUver Stars
. Silmäsi ovat kuin tähdet, tango. Eero V a «
TÄHTI
R W 465 Tumma poika. Jenkka. Veikko Lavi
Lirijä-auto malka eU sinhvoonla AnnutaBe.^ ^ -
Jenkka. Veikko Lavi
Hinta $2.00 kpl
• (Ostajan makiettava BbetyBknlot)
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa j a Yhdysvalloissa- Posti- t a i
plkatavaralähetysten tulee Icäsittää vähintäin lEOlme levyä.
THJITKAA OSOrTTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO^ LID-BOX
69 StlDBimy^OMTABIO
Lontoo. — Anenrin Bevan e*
sitti kesäkuun 16 pnä toivomuk-r
sen, että työväenpuolueesta tuli-^
si todella sosialistinen l i i k e . Be­van,
joka puhui joukolle kaivos­työläisiä
Durhamissa, viittasi sii­hen,
että Kiinan vallankumous
yhdessä Neuvostoliiton ja- Intian
kehityksen kanssa osoittaa puo-;
Ien ihmiskunnan tehneet päätök­sen,
jonka mukaan se seuraa,
ei presidentti Eisenhoweria t a i
sir Anthony Edeniä tai t r i Ade-naueria,
vaan Keir Bardien
(Englannin työväenpuolueen pe­rustaja)
j a K a r l Marxin yhdistel­mää.
'Haluan, että työväenpuolueesta
tulee sosialistinen l i i k e j a että se
liittyy muuhun ihmiskuntaan. Tä­män
sijasta olemme antaneet Yh­dysvaltojen
johtaa itseämme. Olem­me
viimeisten viiden tai kuuden
vuoden aikana tjihlanneet varoja
tarpeettomiin varusteluihin jä' van­hanaikaisiin
r aseisiin ja kenraalit
lörpöttelevät koko ajan vanhoista
sotaretkistään, BeVan sanoi lisäksi.
Sydänkohtauksen
jälkeen suurin.
vaara pelosta
Toronto. Best-seUerin "Älkää
halvaannuttako itseänne- pelolla..
kh-joittaja, t r i WUliam A, Brams khr-joittaa,
että suurin osa ihmisistä elää
pelon Vallassa sydänkohtauksen; jäl«
keen. Hän neuvoo:^ ^'XUcää' antako
pelon halvaannuttaa ItselUine. i,
— Xskettäln solmittliniyNbrJan : ja
Jugoslavian välillä kulttuurisopimus.
y ta­holta
aika ajoittain julkaistaan sille
esitettyjä kysymyksiä ja toimiston
laatimat vastaukset Jos on työttd-myysvakuutukseen
nähden jotain
episelvää, kuka tahansa voi esittää
Joko suuUisen tai kirjeellisen Ue-dus'telun
alueensa työttömyysvakuu-tustoimistoUe.
Niitä tiedusteluja
vol^myös esittää lehdellemme:4a
julkaisemme kysymyksen sekä vas­tauksen
siihen "^kysymyksiä Ja vas­tauksia"
osastossa.
^.Toivommeseuraavien kysymysten
Ja vastausten olevan apuna työttö-myysvakuutusasialn
y m m l r täinl
sessä:
9^Sssmss: Aviopuolisoni alkaa ol­la
iäkäs mies ja hän on maksanut
työttämyysvakuutusrahastoon sen
perustamisesta lähtien. Onko hä-nellB
mahdollisuus nauttio siitä kun
hän ikänsä johdosta jää töistä tai
mahdollisesti sairastuu?
^^Vastaus: TyÖttomyysvakuutuslain
perusteella teidän aviopuolisonne
O Q : vakuutettu työttömyyttä vastaan
siinä tapauksessa, että ;hän on ky­kenevä
ja valmis tekemään työtä,
mutta jostain syystä ei ole tilaisuu­dessa
löytämään työtä. Saadakseen
valtuutusta oh hänen osoitettava
olevansa työtön ja valmis tekemään
työtä, jos sopiva työpaikka Jöytyy.
Josj^hän eroaa' nykyisestä työstään
eikä ole halukas ottafnaan yastaan |
muuta: työtä, ei hän ole .oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta.
Työttömyysvakuutuslaki ei va­kuuta
häntä työn menettämistä vas­taan
sairauden johdosta, mutta Jos
häii sairastuu työttömyysvakuutusta
hatittiessaatt, hänen vakuutusmak­suja;
ei keskeytetä sen Johdosta.
; Kysymys: Koska työttömyysva­kuutus
alettiin Canadassa?
Vastau Työttömyysvakuutuslaki
IqryäksytUin y. 1940 ja astui voi­maan
heinäkuun 1 pnä v. 1941.
'^Kysymys: Jos esittäessään ensimr
maisen kerran työttömyysvakuutus-anomuksen
tienkilöllä todetaan ole­van
yksi huollettava, voika hän seu­raavan
kerran vakuutusta anoessaan
lisätä toisen huolettavan?
; Vastaus:. Huolettavien lukumäärä
ei 'Vaikuta lainkaan vakuutusaviis-tuksen
suuruuteen. Kalkille huol­tajille
maksetaan '.vakuutusta saman
taksan mukaan huolimatta siitä on-:
ko yksi tai useimpia huollettavia. ^
Kysymys: Voiko työttömyysva-kuutustolmlsto
vaatia minua otta­maan
vastaan , työpaikan toiselta
paikkalnmnalta?. Olen aina ollut
töissä^tääUj^.
Vastaus: Tällaisissa tapauksissa
on huomioitava kaikki yksityiskoh­dat.
Jos olette täysikäinen yksi­näinen
henkilö mahdollisesti olisi
aihetta ^ odottaa teidän ottavan vas­taan
työtä toisella paikkakunnalla,
jos omalla paikkakunnallanne ci
näytä': olevan pitempään aikaan
työnsaanti mahdollisuutta,; Jos teil­lä
on perhesitoumuksia tai olette
nuori, ja asutte kotonanne^ niin
mahdoUisesii sellaista ei voida
vaatia.
Kysyinys: Kuka lopullisesti rat­kaisee
»kysymykseni toimiston tar­joamien,
työpaikkojen sopivaisuu­desta.
Joita tarjotaan vakuutMsta
anoneelle henkilölle?
. Vastaus: Lopullisen päätöksen te­kee
tubmad. Ensimmäisessä vai­heessa
anomusta käsittelevä toimis-
"YLEISÖMME USKOO NUKKEEN
KUIN ELÄVÄÄN, OLENTOON"
— Ajatus lastenteatterin perustami­sesta
Leningradiin syntyi .niinä päivi­nä.
Jolloin kaupunki'sodan vielä kes­täessä
kiirehti kaikin tavoin palaa­maan'
normaaliin, rauhalliseen elä­mään,
kertoo Leningradin Nukketeat­terin
johtaja Jekaterina. TVshemjak.
Noina aikoina. vasaroiden kalsketta
kuului talojen katoilta, huoneistoista,
porraskäytävistä. .Talojen julkisivu­ja
rapattiin, uusia ildcunalaseja asen­nettiin.
Asemille saapui Jatintvastl
junia — leningradilaiset Itäiset saa­puivat
kotiin. Ja heidän tultuaan kou­lut,
lastentarhat j a seimet aloittivat
työnsä.
Jo Joululniun Sl^.pälvänä 1944 e s i ­timme
ensimmäisen näytelmämme
eräässä Petrogradskajan: kaupungin­osan
koulussa.. Sen nimi; o l i ."Uuden
vuoden unL"
! Olimme' kovin Jännitteyneltä. K a i k -
Icl sujui kuitenidn hyvin, Jolcaisen n u ­ken
ilmestyminen otettiin vastaan
suurella riemuna. Useimmat' näistä
lapsista näkivät nukketeatteila;'ensi
Mutta Joleaisene meistä aikuisista­k
i n tämä oli ensimmäinen Järjestä-mämme
nukketeatterL Me Jouduim­me
saman lumouksen valtaan, minä
nukke valloittaa lapsen. ' vNäimme
yleisön uskovan nokiceen. kuten elä­vään
olentoon sekä millaiset valtavat
mahdollisuudet. nukketeatterilla on
kenäytelmlen onoltava,mitkä niiden
aiheiksi ovat sopivimpia, millainen on
«ai>ifffrfiT o^^tyg^: ^ing(m?ifi]fj|^Ti Ja* luon­teeltaan
voidakseen valloittaa; lasten
sydämet, millaisia ttdi olla Itänen te­konsa^
Ja loppujen: k^TUksl kaikki esi­tyksen;
vaatimat- käytännölliset pui­mat
nousivat eteemme.
K u M vuosi.' Otimme objelmaamnie
kaksi venäläistä satua "Kukko K u l -
tabeltta" j a "Vasillsä kaunotar", Jot­ka
olimme itse sovittaneet näytelmik­si.
Ne olivat aivan lyhylÄ näytelmiä
pienellä lavalla. Ja nuket olivat taval­lisia
markkinanukkeja.
Mutta nämä esitykset opettiviat mei­tä
j a saatoimme tehdä Jöfatopäätiakslä
kokemuksistamme; -Meille selvisi, että
tärkeintä on keskustella lasten kanssa
yksinkertaisin, selvin Ja opettavaisin
sanoin. Heille on löydettävä lasten
ikää vastaava näytelmien rytmi.. A i ­heen
on oltava vailcuttava,'mutta e l
Ulan monimutkainen.
Elimme eristettyinä muista nuldce-teatteritaiteen
spesialisteista. Jonka
vuoksi meidän o l i itse ratkaistava p u l ­mia.
Joihin toisist olivat Jo aikoja s i t ­ten
keksineet ratkaisun.
Suurena apuna-teatterille oU k u ­vanveistäjä
Natalia Eonsfantlnovidlta^
Ja; Hänen valmistamansa nukkehah­mot
vastasivat täysin teatterin^tavolt-teita.:
Näytelmät alkoivat saada mkä-rättyjä
Ja selviä piirteitä. Onnistu­neen;
sankarityypin ratkaisivat ChiBLSl'
Ja Ja kuvanveistäjä yhdessä.TäMoU
suuri meikitys teatterin tulevalle ike^
hltykscHr.
<Baädak«mmie JMgyilte kaikki seikat
Ja mahdöllfsnutemtoe,': luodaksemme
toiminnallemme Mlvät v numtaviiirat^
päätbnme Järjestää lAJelmamme y l d -
sen> arvostdutllaisnuden. Kutsumme
ottivat vastaan lukuisat opettajat,
näyttäljät, teatterk>hjaajat. Idithnie-het,
taiteWJat Ja muidenpUrfenedtts^
tajat.
teltiin kauan Ja vilkkaasti, est^k«een
suhtauduttiin fiiinkubxvakavaan.^^Jo*'
kaisen sydäntä läbeoa olemu ajdian
Ja me saimme monia ijfÖd^dlisiliE^
6odan kauhut «nratoiU'Ja n n ^
nee^'Jo käuan!i^ttten oiratkalldclti^^
terit palanneet Leningradiin, niiden
mukana myös lastenteatterit. Ja kuu­luisan
Obrazsovin nukketeatteri on
avannut Leningradissa sisarteatterin;
Meidän teatterimme Jatkoi kuitenkin
toimintaansa; kehittyi j a valoittl yhä
uusien ylelsöpolvlen sydämet,
NäytteUJäryhmäämme kuuluu Jo 17
henkilöä Ja ohjelmistoon 8 näytelmää.
Nuket ovat: Joko käsinukkeja t a i me­kanismilla
toimivia. Näyttätnö Ja k u ­lissit
ovat melko suuret, mutta ne v o i '
daan helposti siirtää paikasta toiseen
Ohjelmistomme perustana ovat
edeileenkin Neuvostoliiton kansojen
sadut, "Sisar Alenushka j a veli Iva-nushka"^
fNoita-akka j a Auringon si­sar",
" G u l l i Ja Tazolan" yjn. Ohjel­mistoon
kuuluu myös Andersenin satu
"LunJlkuningatar". Valmisteilla on
saksalainen W. Hauffln satu "Kääpiö
Nenä." '
Viime vuonna teatterimme valmisti
näytelmäksi klassillisen venäläisen A .
Kuprlnin.novellin "Valkoinen vllla-kolra".'
Meitä kiinnosti tämä novelli
sen aiheen syvyyden j a kasvatukselli­sen
luonteen vuoksi, toisekshnäyttell-jöiUe
kUtollisten tyyppiensä vuoksi Ja
kolmanneksia soveltui inalnlosti Juu­r
i nukketi»tterlln koska näytetoiän
pääosassa ön villakoira.
Teatterimme . näytelmäsovitukset
kuuluvat nykjdsin lähes kalkkien
Neuvostoliiton nukketeattereidenob-jelfflistoon^^
siUä teatterillamme on py­syvää
kirjeenvaihtoa Ja ohjelmiston
vaihtoa niiden kanssa,
LeninlstuUnj uusi; lastenteatteri^ o^
valloittaaut;'v«nkan sijansa kaupun­gin
feattetfdämäsBä; Venäjän BFV
T : n kidttourimhidster^
teatterimme'pioneeritalosta Ja liittä­nyt
vsltjk>o^teatteriveriu>stoQn>-^ B I
to>'irkaU{Ja tekee piäl^tsen. Anoja
voi vedota hfinen päätöksensä Joh­dosta
sovittelulautakunnaUe Ja JOB>
sain mfiärityissä tapauksissa voi
lautakunnan pSitfiksestä vedota
tuomarille. Joka nimitetiiin käsit­telemään
; sellaisia riitaisuuksia.
Hänen päätöksensä on sitova.
Kysymys: Kun benkilö palkkaa
Idrvesmieben pieniin tehtäviin ko­dissaan,
kuinka hän voi Järjestää
tälle työläiselle vakuutusmerkit kir­jaansa?
. Vastaus: Jos kirvesmies suorittaa
työnsä urakkapohjalla hän ei ole
oikeutettu saamaan vakuutusmerk-keja
Jdrjaansa. Jos hän on pal­kattu
kodinomistajan työläiseksi
sellainen työ on :^ vakuutukseni alai­nen
vain siinä tapauksessa, että teh­dään
vähintäin 6 päivää työtä 30
päivän kuluessa. Jos työ ylittää
kuusi päivää voLkodinomistaja,Jol­la
ei ole rekisteeratun työnantajan
ominaisuuksia, esittää postimesta­rille
kirjallisen anomuksen mcr^
keistä, missä,ilmenee työläisen va­kuutuskirjan
numero. Merkit tuteo
sitten, kiinnittää oikeiden päivien
kohdalle mukaan lukien ensimmäi­sen
kuuden päivän kohdalle. .
Kysymys;,; Minulla O D : sellainen
käsitysi että $4.800 vuosiansio on
kuukausipalkkaisen korkein v raja
nauttlaHseen työttömyysvakuutuk­sen
turvasta. Mutta 'mikä siinä on,
että -tuntipalkkalainec; voi ansalta
vieläkin enemmän, mutta silti olla
vakuutuksen alainen. Miksi on
olemassa tämä ero?
Vastaus: Tähän on kaksi syytä.
Ensiksi, tuntipalkkalaisten työ on
alttiimpi väliaikaiselle työttömyy­delle
kuin kuukauBipalkallisen siitä
huolimatta vaikka hänen ansionsa
on suurempi. Yleisesti puhuen
kuukausipalkkaisilla on sSBnnndlll-senipi
työ, johon eivät vaikuta sel­laiset
tekijät kuin huonot säUsah-teet,
aineiden puute y.m. tekijät.
Tämän Johdosta on katsottu, että
$4,800 vuositulon ylittäneillli kuu­kausipalkkaisilla
on vähäinen torve
työttömyysvakuutuksen : turvasta.
Toiseksi, tuntityöläisen palkat vaih­televat
huomattavasti ylityön Ja
muiden työsuhteiden; jobdostaiANäl^
den tekijäin johdosta; on valkea etu*
käteen arvioida tuntityöläisen vuo­situloja.
Esimerkiksi ammattityö-
Iäinen rakennusteollisuudessa voi
yhtenä ,vuotena ansaita huomatta­van
määrän, niutta seuraavana
vuonna voi hänen ansionsa olla var­s
in alhaiset^ Tällaisissa tapauksissa
on edullisinta pitää heidät Jatku­vasti
vakuutuksen alaisina ansion
suuruudesta huolimotta kun sen Sil­jaan,
että hän olis toisinaan vakuu-tuskelpoinen
toisinaan sen ulkopuo­lella.
Kysymys: Voiko koulubussin;aju­ri
nauttia työttömyysvakuutuksesta
kesäisin kun ci ole mitään työtä
saatavissa, :^Hänen;vaimonsa ja lap­sensa
huolehtivat maatilasta, missä
työssä hän myös auttaa.; Heillä on
hevonen, muutama lehmä sekä; Joi­takin
kanoja Ja sikoja.; Mcneltiiäkö
hän; oikeutensa vtyöttömyysvakniu-tuksen
saantiin kesäaikana näiden
tointen johdosta?
lastaus: Tällaisessa tapauksessa
oletetaan, että hänen pääelinkeino­naan
on palkkatyö ja että hän voisi
maatilansa työt suorittaa tavallisen
työnsä ohella työtuntiensa Jälkeen,
mikä ei estäisi häntä ottamasta vas­taan
vakituista, työtä. Tällaisissa
olosuhteissa on hän oikeutettu: saa­maan
työttömyysvakuutusta; mutta
vakuutusta myöntäessä otetaan huo^
mioon hänen suorittaman väliaikai­sen
työnsä tulot. Jotka mahdolli­sesti
vaikuttaisivat vakuutusmaksu­jen
suuruuteen.
Maareformin suoritus
Vietnamin tasavallassa
Vietnamin demokraattisessa ta-tasavallassa
on tällä hetkellä toteu­tumassa
maareformin viides vaihe.
Ennakkotietojen mukaan tässä vai­heessa
on tilanherroilta takavariia>i-tu
taikka ostettu maata 343,391
maua (noin 100,000 ha), suuri mää­rä
maatalouskalustca, yli 70,000 ta­loa
Ja muuta rakennusta sekä yli
35,000 päätä työkarjaa:
Maareformin toteuttamisen tulok­sena
talonpoikaisjoukkojen aktiivi­suus
on kasvanut huomattavasti,
Talonpoikaisliittoon on yhtynyt yli
1,800,000 talonpoikaa. Tasavallan
tärkeimmän viljan riisin kylvö­suunnitelma
on ylitetty.
S.CJL ITrlieiltilUtoii
vfrkalllJotdMioMUtoefa -
. ndteenjohtftja; W, BÖm
856 Broadviev Ave,
Puhelin OL 7892
Toronto Ontario
SUUeerii; Paavo Vaurio
49 Elawatha fUL, Toronto 8, Ont,
Puhelin HA. 8819
Babartoaheltal»; Allan lUIntfT
488 ^ o c k Ave., Toronto. Ont,
Puhelin LE. 9-l(M4
KAISTEN^IA LASTEN #AOSTO
laUe Jokinen — Aioit* Horvlek
Vk>la Mäfcl — Blgrtd LahU
Viime mainitun osoite;
134 YamotOb Bd-; Toronto/Ont
,. Puhelin LE, 1-3638
LnroN miBToiAOSio
Poltcenjebtajsi Unto PentUnen
38 et, lavrence St„ Sudbury, Ont,
lettiin lakkoutumfKtlMfel ' cV
sille osastoille lm^a^Jnuil^JMtm " ''
selostettiin;; ettft. oii^eet^ « ^ v a|
m
i
Ncv York. ~ <FP) Tämän
tnaan j^udtirfsta suurinta leiisyh-tlöli
oa '^alalUttoutunol'* lakon
nikaansaamlsekd terästcoIUsiiu-den
alalla, syyttää United Steel
IVorkers onlo.
. TcrSstyölSisten järjestön pre­sidentti
OavIdl.Mcponald sanoi
;teräspomDjea< telineen suunnitel­mansa
"Jo kuukausia sitten" ,pa-koittajd(
Seen «nlon hyväksyipään
viiden iuoden lyöehtosoptmus jo*
lionsi8<>'isi pykälä joka kieltäisi
lakkoutomisolkeuden tyÖlälsUtä.
. ^IcDonald viittasi siihen seikkaan;
että teräsyhUöt eivät lähettäneet
huomautusta työ chtosopimuKsen
päättämisestä kaksi kuukautta sit­ten,
Taft-Hartley laki, määrää täl­laisen
huomautuksen antamiien,
vaan McDonald huomautti, että tä­mä
oli ensi kerta' kuin teräsyhMöt
ovat tihän toimenpiteeseen turvau»
tuncet , yhdeksän vuodon aifcai||a
jonka Taft-llartlcy laki on oUut voi­massa.
"Tapahtumat sen jälkeen kun
nämä:huomautukset annettiin teke­vät
niiden'tarkoituksen selväksi^
sanoi unlon Johtaja. "Ilmeisesti -11
yhtiötä, toimien yhteisesti olivat
olunperln päättäneet Jo ennenkuin
neuvotteluihin unlon.konssa ryhdyt­tiin,
että nc esittävät hyväksykää
tai oikoa hyväksymättä tarjouksön
Ja panevat tuotantolaitoksensa ^ sol-r,
saukslin jos unio el hyvtlksy niiden 40 paunan-painollakin lohi*., ^: r / '
myös ^In8 tapiEukiMla.|d« jUitUil
sulkevat työläiset pois t^Sptikoiai^.
fi^?VnitM^^ted|^S!o«öpi^
mlkM: lakkoutun^^
unio',*, sanoi.HcDo»aIil.^^.r|i;uii$^97'l
kin meidän onryhdyUivi^faitlilift^' % h
alaisiin, järjestelyihin ^liHOMtttaHitoi^ / >f
räsyhUöt pysyvät enHäkolfa läi^y»^
sä päätöksejnään^
Ajan kulkiessa
tuntia- kohden; 4y6e^t«ii«#|i&alc^': > \,
pliättyessä puoliyön aikai» «nd » '
nuntaita vastni yöllä, l3cboiul$ cni ^ V '
iryhtynyt yrityksUtt' saada ;liidibi%: '
kUntymäSn iteuvQ|t^lu|enY|iti)i^
tai oikeammin swoen,|i^t^t£eltt<,'^
jen ajäuttumi$teiif,)unplira]a9iiu^^^ '
suunnittelee <43Sittii|l unlOtt.:|ciBttnäf|,. ;
kolmelle r^daHo faallitusvirtcallUal;' ^
le. k(mgresslm1e1idle» teMttmmei, >-
uskonnolliselle Jobti^alie^nfaiapmai Mm
lehUmieheUe Ja uliioiden |o^t4Jlll&:
j Washingtonissa, -.saoättUn,' ^ ettil
vaikka ,h8imusvirfcal|ijatri>6Ikiitiff 1%
teräslakkoa;heeivat^lo.^el(teiifu4
joka lauantai-ilta
Toronton Tarmblassa
alkaen klo 0 illalla
VÄINÖ MANNISEN
ORKESTERI SOITTAA
SIsäilnpaftsy 50o TEBVETVLOAl
UUTTA
saatavaa;» „.. . , . ^
Väpäuaen kirjakaupaslft
Winiam Shakespearen Suuret Draim^t
Nyt olemme saaneet varostoommo WiUlam''fihalH»peanm ^'iSuuriei^
Draamat" enslmmäliKn j a toisen osan lisäksi myös kolBuiuiea.osuiif ' \,
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta' dDSanuut JähdttVins
tämä uusi ShakcBpcaro-laitos,' Bunollinen ROBIEO M ifULrA, syhkkft,
MASBETH, lyyrillinen K E 8 X Y 0 N t^ELMA. arvoKukSellina» rBAtf*^
mr, intohimoinen OTHELLO. tnhimUlinen VESUTOtAtt KAVPMAB
ia kohtalonomainen KUNINOA8 LEAR. - ,;« . -IfC i
•.;-S;.'^:i;:rS^*^;;-:v-:;%;;;::/
Kalkki kobne osaa yhteensä, §UL f 7 ^ > ' ' ^
EBANS O. BENGTSSON:, O R M PUNAINEN, ' ,
NldoUuna klUtokanslln -~ IllntoJlJlS . . .
Bengtssonin mainion viikinkiromaanin päfihenkilöijiä on idcoottelalnen ~
Orm Torstenpolko, joka kulkee huimilla retkillä. Hän Joutuu maurll^V'
laisten vangiksi Ja elää kalceriorjana, jfnutta pääsee sitten kaliifin-suurvisUrin
henkivartijaksi j a sitä tietä karicuun. . \ . -
; Lea 'Enckell,— Annikki Uauli-'
S H Y V M RIK>KÄHÄLOA^
; Meidän peifteen keltlofcirjn, ,
;||2JU;jslinil^^
(c Talousopettajat Lea Enckell Ja
; Annikki Lauri ovat toimittaneet
• todellakin. Jolcaisen .periiifeen,. niini
s^;jneWaiEkuh^
Jan, joka soveltuu j>erbeen Joksi-'-.i
sen Jäsenen käyttöön. 6e oa p l k - '
-flcupilrtel»^
S U U R T E O S
HISTORIAN
HAHMOJA
Elämäkerrallinen hakemlsfoi
Runsas kuvitus :
Laatinet Yrjö jKarlla* Ja [
Tauno Karflas
781 slvn» — Hinta sld*. M.76
Tämä clämäkcrrallineh h a ­kemisto
esittelee 2,100; sekä;
kott-; iettä uUjomilsta lilstö^^
rtan ja;nykyhetken tunnettua:
henkikö,;; 8e o h luotettava/
pätevä Ja helppokäyttöinen
niidcm:-' s t i u r t e n ; persoonalli- ^
suukBiieintuhiemuk»een. Joilla^
oh; huoniattaVa':yalicUtUjs51^^^
mlskunnan elämään.
Ja selvä, alkaen aterian Ja sett tar- '
koituksen pohdhmästa; tandttavliK.:
...... aim?p4}ydäin;;'^ttB^
teluun asti. Siltä löytää onnlsttt^
via reaeptei& Ja mielikuvitusta kil-^.
..V'; bolttavla^'Miijeää|<^^
oista aina stturiinjjubläpaivlUllsliii.
\ osti. SUnä on paljon kuvlä, ' '
Kovun kansiin sidottuja kirjoja näin halvallar r
JOHN OALSVVORTHY: V J S L J E Y S '
Veljeys-romaanissaan John aaIsworihy kuvaa hienostunutta, hlUttsar
nla; soiBiaalisia velvoituksia tuhtev
kahlehdittua yläluokan perhiettä; Jonka ;ielämäi)^
Vaihcuttaa'" - " -
"Rose-Marle': on nimenomaan ro^
joolva; lämpimästi arkipäivän t p i k k u t a ^
Tositapaukseen perustuva romaani svdtsilälsestttnlppfltylästäj, Jonka;.
Tyyne-Maij3'Salmisen t o m a i ^ bc^tonnlka:
että niitä puoUvillalsIa "tait^barrastajiar^ ^>tk&^^^
kuttelemlna tai pelkästä turiiamaisuudestarilppttra^^
iilOttilr^'^'
r ;T,--'-,<ufo
«IKÄ
;iSI ;
sm.;
•. '"iA
''m
1:11
m, F
m " l i i
m ml • w^
f iii
PÄ ii