Vapaus, July 3, 1956

              Jbomtfj fiiatafaM^torttalna ia Uaanfatna — PenuteSta vuonna 1917 Canadan «uomalalaitn ItBonSfnim lYovimlahll
No. 78 — VoL XXXIX vuosikerta SUDBURY, ONTARIO Tiistaina, heinäk. 3. p. —Tuesday, July 3, 1956
CSJI^iii^kpineiies laulu- ja soittojuhla 4innistui%iRän hyvin
Tarmolassa sunnuntaina pidetys^ päiväjuhlassa
oli paljon väkeä ja korkeatasoinen ohjelma
Toronto. — Sunnuntai — 89:s
Dominion- eli Canada-päivä ~
Väliseni suloisena snvipäivänä To­ronton
Tarmolassa, mlliin oli jär­jestetty
CSJ:n Itymmenennen
laulu- ja soittojuhlan suuri päivä­juhla.
Hyvää ja monipuolista ohjel­maa
oli tullut seuraamaan lälics
2,000 henldlöä käsittävä juhlaylei­sö,
joka pallutsi railcuvin suosion-osoitukslnlmorojen
monet esityk­set,
jotka tuntuivat olevan taiteel­liselta
tasoltaan edellisiä laulu­juhlia
Jcorkeammalla. Vapaudelle
ilmoitettiin, että sunnuntai-Uta-päivällä
oli Tarmolassa neljättä­sataa
ylcsityisautoalun.
Päivän ohjelma aloitettiin juhlal­lisella
avajädsmarssilla, mitun osal­listui
kaikkiaan 8 kuoroa; .Toronton
suomalaisen soittpkunnan ^tahdissa
marssi pitkästi toistasataa henkeä
käsittävä laulajain joukko omien
kuorojensa lippuja kantaen Tarmo-
Jan kentän juhlalavalle, jonka juh­lavuutta
lisäsi: vienossa tuulessa
hulmuneet Union Jack ja Suomen
siniristilippu. Kuorojen lippuja
kantoivat W; Böhm Torontosta, A,
Vuori Sudburysta ja K. Honkimaa
Port Arthurista.
Päiväjuhlan kohokohtana oli luon-.
nollisesti G. Gustafsonin johdolla^
kuorojen ja soittokunnan yhteisesti
esittämä, Heikki Välisalmen kirjoit­tama
ja Armas Järnefeltin säveltä­mä
kantaatti r'Maan Sävel". Vaikka
juhlaa suosi erittäin kaunis sää, niin
tämä voimakas ja mukaansa vetävä
Jtontaatti esitettiin juuri nousemas­sa
olleen ukkosmyrskyn vai-jossa.
Tätä tasan puoli tuntia kestä­nyttä
mainiota kantaatin esitystä
kokoontui suuri juhlayleisö seu­raamaan
entistä tiiviimpänä jouk­kona.
Vaikka salamointi ja uk­kosen
etäinen jylinä nostattildn
pelkoa sekä laulajain että yleisön
joukossa, niin kukaan ei liikahta­nut
paikaltaan.' ^'Korvessa on
kuolema" kuului toistasataa hen­keä
käsittäneen sekakuoron ja
soittokunnan voimakkaana esityk­senä
j a juuri silloin tuli ''säestyk­seksi"
etäinen mutta voimakas
ukkosen jylinä. "Vieraalle teem­me
tuttua työtä" lauloivat Aino
Heikkinen ja Rauha Mäki duetos­saan,
ja V taas kuului E k o s t a.
^'Maailman muoto on muuttelevai-nen"
lauloivat miehet voimak­kaasti,
mutta vielä voimakkaam­maksi
nousi ukkosen uhkaava
jylinä. Kaikesta' huolimatta uk­kosmyrsky
pysytteli loitolla siihen
asti, että noitiin järjestyksessä Ja
hyvässä innostuksessa lopettaa
tämä mainiosti onnistunut suur­juhla.
Mainion kantaatin solis­teina
olivat Art Latvala ja Aino
Heilckinen Torontosta.
Tämä innostusta ja kulttuuritoi­mintaamme
yleisesti edistävä suur­juhla
aloitettiin suunnitelmien mu­kaisesti
puoli yhden aikaan päiväl­lä.
.:: Kuorolaiset marssivat sievissä
esitysDUVuissaan neljä. rinnan ja
noin 130 henkeä käsittäneenä jouk­kona
Canadap ja Suomen lipulla
koristetulle juhlalavalle. Kauniin
juhlamarssin jälkeen lauloivat kaik­ki
kuorolaiset Toronton soittokun
nan säestyksellä O Canadan, mihin
suuri juhlayleisö yhtyi.
Tämän juhlallisen avauksen jäl­keen
esitettiin kuorojen johtajat
Stella Trylinski Port Arthurista,
Rauha Mäki Sudburysta, Claire Kivi­nen
St. Catharinesista sekä Gunnar
Gustafson ja Aino Heikkinen Toron­tosta,
jotka kaikki saivat osakseen
juhlayleisön voimakkaat suosion
osoitukset, sekä sievät kukat rin­taansa.
Voimakkaat suosionosoitukset
tei^ehtivät nuorekasta ohjelman
esittäjää, Lauri Latvaa kun hän
Jatkuu 4. sivulla
Konsertti-illassa salintäyteinen
innostuniit yleisö seuraamassa
C^J:n 10. läuluju^en viimeisessä tilaisuucless^ *
jMufbstettiiir^iiiMiriso^
Toronto; -.-Canadan Suomalaisen
Järjestön lO;laulujuhlien^;konsert-ti-
ilta pidettiin sunnuntai-iltana Ca­nadan
ukrainalaisten - veljesjärjes-tön
talon mahtavassa-juhlasalissa
numerossa 300 Bathurst' kadulla.
Ilahduttavin ilmiö varsin, miel­lyttävien
laulu- ja musiikkiesityk­sien
lisäksi oli tilaisuudessa i l ­menevä
nuorison multaan vetämi­sen
korostaminen. Tervehdyspu­heessaan
Jim Tuori/ käsitteli
juuri tätä kysymystä lainaten e-rikoisen
huomion sille> että kaik­kien
Canadan suomalaisten ^tulisi
jättää jälkeensä kaikki entiset ,vi-hamielisyydet
ja erikoisestikin
vanhat Suomen lnokkasodan^ ai­kaiset
kinastelut ja ryhtyä elä­mään
uutta kotimaataan parem­minkin
canadalaisina, eroittamat- :
tomana osana maamme kansasta.
Toronton osaston soittokunta e-sitti
Washington Grays marssin ja
Lutspiel Overturen. Kuoroista e-siintyivät
juhlissa Säveleen ! nais­laulajat,
Finlandian mieslaulajat,
Säveleen mieslaulajat, Finlandian
naislaulajat ja Port Arthurin nais­laulajat
esittäen useita komeita
lauluja. • Sävel-kuoro esitti vielä
lausuntakuvaelman "Aika".
Yksityisiä esityksiä antoivat Do­lores
Niskanen, Alf Saari ja BiU
Berglund, Leo Nurmio K. Kivinen,
Leo Niemi, Sirkka Saima ja Carl
Pukara. Ohjelman esittäjinä toi­mivat
Lauri Latva ja Jim Tuori. -
Kuorolaiset esiintyivät samalla
miellyttävällä tavalla kuin aikai­semmin
lauantaina ja sunnuntai-ilr
tapäivänä Tarmolassa. Yleisö pal-
Mtsifin heidät innokkain aploodein.
' Portarthurilaiset Saari ja Berj^-
lund lauloivat kaksi huvittavaa
suomalaista humoristista laulua
Jatkuu 4. slvttlla
Lauantaina esiintyi
Tarmolassa 3 kuoroa
ja yksi soittokunta
Kansantanhun esittäjät antoivat 'lisäväriä
hyvin onnistuneelle avajaisjuhlalUe
Toronto. — CSJ:n Icymmenes
laulu- ja soitt<dnhIa aloitettiin
Järjestömme täkäläisen osaston
luonnonkauniissa Tarmolassa lau­antaina;
kesäkuun '30 päivänä.
Avajaisjuhlaa suosi oikein luu-nis
sää ja tilaisuuteen oli "työ­päivästä?
huolimatta saapunut
noin 6->700 henkeä käsittävä
juhlayleisö, joka IditoUisesti
palkitsi suosionosoltnloin laula­jain,
soittajiain j a Cahssijain esi­tykset
Avatessaan nämä kaksipäiväiset
kulttuurijuhlat, mitä täydennettiin
nuoren. väen haustcoiila tansseilla
perjantai-iltana/ lauantai-iltana ja
vielä maanantaita vasten yöllä;}uk-lakonsertin
päätyttyä, ohjelman e-sittäjä
J im Tuori lausui ohjelman
esittäjät j a juhlavieraat sydämelli
^ i tcfrvetuUeiksi juhlaan ja ko­rosti,
että Järjestdnune kulttuuri­toiminta
on ^kehittävää toimintaa,
joka antaa nautintoa suurille jou-koiUe".
EsitettyäänO^Canadföi; Toronton
osaston soittokunta, missä oli en­simmäisenä
päivänä iZ miestä ja
yksi neitonen, esitti Gunnar Cus-tafsottin
johdolla fcolme kappaletta,
Silver Trumpets, Echoes From.Vol-j
a Mignonnette Overture
Kotikaupungin'- sek^^ ''Fin­landia"
eattir Gunnar. Gnstafionin
johdolla kolme laulua: V o l ^ ve-nemiehen
laulu, Hiljaa, niin hiljaa
ja On neidolla paula.
Seurasi Helien Lindrosin ja Lasia
Tammen ohjaama sudburylaiäten
kansallispukuisten tyttärien sievät
ja pidetyt kansantanhuesitykset.
mihin osallistui kahdeksan tanssi­jaa.
Port Arthurin sekakuoro "Kaiku"
esitti Stella Tiylinskin johdolla
Koskenniemen säveltämän Heiuo-väen
laulu sekä Läksin'minä ja Nyt
ja sitten.
SL Catharinesin sekakuoro "Star?
esitti Clair Kivisen johdolla kolme
laulua: Seuratervehdys, Rantamö­kissä
j a TuuU sitä tupaa (Säv. K .
Kangas),
Sudburylaisten sekakuoro "Sä-v
e r esitti Rauha Mäen johdolla Kal­le
Sialon kirjoittaman ja Jack Ko9r
ken säveltämän Terve juhlaamme,
sekä Ahti ja Sai kevät kaumz.
Lopuksi esitti uudelleen ^a^nior
to f Finlandia? kolme laulua: Olavi
Helskju säveltämän ICetjuIauiu re-kä
Tuonne taakse metsämaan ja
Laulu työn.
: Ohjelman esittäjänä v toiiAi J im
Tuori jonka ehdotuksen pcrufteslla
juhlayleisö {Sätti yksimieiisestv lä­hettää
tervehdyksen CSJ.u kansaiitf
selle sihteerille Gust Sundqvuti Ue,
joka oli nyt vakavan sairauden
vuoksi ensimmäinen kerta estetty
osallistumasta laulu- j a solttoiuhlan
varmiJki^een jäqcstelytyöfaöju
Jufiiavieraifä oli
paljon ja hyvinkin
pifiEämafkaisia,
Toronto. — Sunnuntaina Tar­molassa
pidetyssä C8J:n laulu­juhlassa
esitti ohjelman kuulutta­jana
toiminut Lauri Latva terveb-dyspuhcessan
erikoistervehdyk
sen niille, jotka olivat itulleettk'
hän juhlaan Vhyvin pitkien mat­kojen
päästä".
Tämä tervehdys sai lämpimän
vastaanoton suuren , julilayleisön
keskuudessa ja niin lähti: v myös
Vapauden ; edustaja .tutkimaan
kuinka etäisiä vieraita oli saapu­villa.
Valitettavasti hän ei voi­nut
«aada läheskään kaikkien
"pitkämatkaisten" nimiä, mutta
tässä on joltakin heistä: '
-Mike Soon, Saimon Annsista,
British Columbhista Ja Victor
Pelto Solsquasta,> myös BC:stä.
YHDYSVALLOISTA:
Hilda ja O. Kolu, Maiju ja L.
Laitinen. EUen ja E . Mäkelä, He­lena
ja A . Lähde, Mary Ja J . Roi­ne,
Vieno Korhonen, Ida Jokela,
John Sainio, Liina Ja E . Salo, De­troit,
Mich.
JHaUi KUppi, Spencer, N. Y .
Mr. J a Mrs. B. Hirvonen, Yrjö
Kares, Olga Saariy Aino ja Carl <
Wallen, Ester Ja E ; Kaustinen,
Buffalo.
Ida ja A. Talvitie Ja Anna ja Y.
Lähde, Cleveland, Ohio.
Blini Hietala, Los Angeles Ca-lifomia.
Mr. ja Mrs. J ; Luoma sekä Sen­ja
Järvi, Asthabula, Ohio. TUda
Vilenius Asthabula, Ohio.
Kuulimme, että Kenoshasta oli
aseita vieraita. Ja samoin Eriesta
Pa.> sekä muilta paikkakunnilta
USA»ta, mutta valitettavasti em­me
voineet saada heidän nimiään.
Julilavieraittea puolesta: rohker
nemme sanoa: Oli hanska tavata!
Tervetuloa toistenkin' tänne Cana-daan
J a samalla juhliimme!
SAK:n Vii edustajakokous
kokoontui Helsmsissä
Helsinki. — Suomen ammatilli­sesti
järjestyneen työväen v parla­mentti,
Suomen Ammatillisen Kes^
kuslitton VII edustajakokous aloitti
viime keskiviikkona työskentelynsä
HTY:n talon juhlasalissa. Kokouk­sessa
oli läsnä y l i 200 varsinaista e-dustajaa,
sekä runsaasti koti- j a ul­komaisia
kutsuvieraita. Kokoussa­l
i oli koristettu kukkasin ja lipuin.
Puhujakorokkeen oikealla puolella
olivat valtakunnan sinivalkoiset
värit ja vasemmalla kutsuvieras-maiden
Saksan, Itävallan. Tanskani
Yhdysvaltain, Englannin,; Norjan,
Ruotsin ja Neuvostoliiton liput, i
Ensimmäinen päivä kului avajais­juhlallisuuksien
ja 1 järjestelyjen
merkeissä ja toisena päivänä, tors^
taina, käytiin käsiksi työjärjestyk­sessä
^oleviin palkkatyöläisten kan­nalta
hyvin merkitykselfisiin asioi­hin.
Keskeisimpinä kysymyksinä Or
vat palkka- j a talouspolitiikka j a
niistä tehdyt esitykset ja kannan
määrittely taloudelliseen tilantee­seen
ja hintojen nousuun.
Kokouksen avasi SAK:n puheen­johtaja
Eero Antikainen. Terveh­dysten
sarjan aloitti toinen sosiaali-ministeri
Tyyne Lelvo-Larsen, esit­täen
valtiovallan tervehdyksen.
Kaupunginjohtaja Juho Kivistii ter­vehti
kokousta Helsingin kaupungin
puolesta.
Neuvostoliiton edustaja Leonid
Solovjev, joka muiden kutsuvierai­den
^tavoin esitti tervehdyksensä,
korosti erikoisesti kansojen välisen
rauhan me rkitystä elintason kohot-tenäisyydellä
on ratkaiseva merki­tys
sotien ehkäisemisessä. Hän luo­vutti
Neuvostoliiton ammattiliitto­jen
puolesta' kaitafilmlkoneen lah­jana
SAKrllCi toivottaen edustajako­koukselle
mene^stystä.
^Avajaispuheessaan puheenjohtaja
AnGkainen kosketteli kansainvälis­iä
tilannetta edellisestä edustajako­kouksesta
kuluneen viiden vuoden
aikana, todeten odotetun j a kaiva­tun
rauhanomaisen sovitteluhengen
ilmapiirin maailmassa tulleen eji-tistä
arvostetummaksi. Maamme
suhteet muihin maihin ovat mennei­den
vuosien aikana kehittyneet suo-.
ftuisasU, totesi puhuja, mainiten täs­tä
esimerkkinä, mm. Porkkalan pa­lautuksen
Suomelle, maamme hy­väksymisen
YKn jäsenyyteen ja
Pohjoismaiseen neuvostoon.
Sisäpoliittisia olojamme kuvaava­na
seikkana puhuja piti sitä, että
kuluneen viiden vuoden aikana on
^ maassa oli ut peräti kahdeksan vakar
yaa hallituspulaa ja että hallitus on
yiiihtunut useammin : kuin . kerran
S^t^odessa, nimittäin kuusi kertaa.
Kuvaavaa. myös on, 'että' ratkaiseva
osa sisäpoliittisista kriisitilanteista
ön syntynyt talouspoliittisten kysy­mysten
merkeissä. Taistelu tulon­jaosta
on muodostanut erään kes-
Icöfsen osan viime, vuosien sisäisessä
taloudellisessa elämässä.
;>^Lopuksi hän osoitti, että Ammat­tiyhdistysliikkeen
jäsenrivit ovat
entisestään laajentuneet ja tiivisty­neet.
Meillä on enemmän ystäviä
kuin aikaisemmin. Mutta myös
vastustajat; ovat tiivistäneet rive­jään.
Parhaillaan käydään moni­puolista
kampanjaa liikettämme
vastaan; Syyt tähän voivat olla e-rilaiset.
Ehkä toiset näin menet­televät
tietämättöminä kehityksen
tajana^jaosoitti. että työkansan: y h - -;i«tt^mättömyydestä ja ehkä toiset
taas tästä tietoisina, mutta pyrkien
kuitenkin viimeiseen saakka vas^
tustamaan sitä taloudellisen kansan­vallan;
toteutumista, joka on liik­keemme
välttämätön ja joka tapa­uksessa
toteutuva tavoite.
MAINIO OPERETTI
DON HAÄULLA
Toronto^ CSJ:n laulu- ja soit­tojuhlan
juhlanäytelmänä esitettiin
täkäläisen osaston näyttämön toi­mesta
August Korhosen kirjoitta­ma
ja Emil Kaupln säveltämä ope­retti
"Kosijat", joka taiteellisen
esitystason perusteella valloitti täy­dellisesti
niini paikalliset kuin etäi-semmätkin
juhlavieraat.
Hiottaman lämpimästä ilmasta
huolimatta täyttyi Don-haalin avara
juhlasali viimeistä sijaa myöten hy­vissä
ajoin ennen näytöksen: alka­mista
ja mikäli tämän kirjoittaja
on näytelmäesityksiä saanut seura­ta,
Torontossa nyt esitetty operetti
kestää vertailua millä tahansa ca-nalaisella
amatöörinäyttämöllä.
"Kcrrassaanmalnio esitys" —
^Torontolaiset näyttelijät onnistui­vat
yli odotusteni"! Nämä olivat
tyypillisiä lausuntoja mitä kuultiin
vieraspaikkakuntalaisilta näytelmän
esityksen päätyttyä.
Näytetaiässäesiintyiväti O. Lat­vala
(seppä), Elsa Bomanoff (Lot­ta),
Thora Neil (Hanna), H. Elimen
(luutnantti Söderholm), R, Taipa-lus
(maisteri)^ D. Pitkänen (Ihalai­nen),
Kaija Leshley (palvelijatar),
T. Niiranen (palvelija), Olivla Tol­vanen
(rouva), Sirkka Saima (rou­va)
seka herrat K. Kujanpää ja T.
Savela.
Näytelmän ohjaus oli Lennart
Hjorthin varmoissa käsissä. Laulut
oli opettanut Kaija Leshley j a G.
Gustafson.
Hyvin onnistuneesta maskeerauk­sesta
vastasivat Meri Tohmo ja K.
Kujanpää. Lavastus oli Tekla
Vuoren j a Maire Mannerin käsialaa,
jotka huolehtivat myös puvustosta.
Tässä näyteknässä esiintyi joltakin
erittäin hyviä lauluvoimla, Sen yh­teydessä
oli ilahduttavaa nähdä,
että .varsinkin duetot olivat taiteel­liselta
tasoltaan miellyttävän "tasa-arvoisia"
siinä mielessä, että "huo­noa"
tai "heikkoa" esitystä ci ollut
lainkaan.
VIIME TIEDOT |
^ Kairo, Syyrfa tanmiitl viikon f'**"*** ^nPfi^'t1iin<nnait;
fcnten Esypti menettett Jokin aika:^tten. Niin aaafifn nyt noiinaaUset^
snbfeet näiden valtojen viime.
VUUbforgb. — HalHtakMn toimesta fyhdytään (onUina. nenvoUde-tmaan
erikseen xnuten teAffbUSiOea J» niiden tfi&h&€d»Uw»ji:iitaon
kansf» «lisiä VMakymymfUblGi, Jotka Joblfvai YMysvalfaht ietttUoU
Csmuten" lalckotilaan.
Moskova. — Netrrostoliiton kaksi nnpiimlnHUtläL, Georff Maten-kOT
Jz Mikbifl Permkhln. Joivat Canadan tiinnhfwfl mbHntötA Ca-nadan
päxränä pidetyaä Joltlun mali» Ctxauiztt k«mifaksi J » foiTOtU'
vai rmencstjsfä CanadaHe?. Canadan JSOinifaaa »OaxOkiii^^
lios Mfttt maljan "tabOea maamme byvfen subtriden pnoksta."
85 M i i ö ä kuoli
viikon vaihteen
onnettomuuksissa
Ottawa< — Tänä aamuna ilmoi­tettiin;
että viikon vaihteen ai­kana
kuoli onnettomuuksissa
kaikkiaan 85 henkilöä. Suurim­man
uhrimäärän vaativat liiken­neonnettomuudet,
joissa kuoli 48
henkilöä^ Hukkumalla menetti
elämänsä 30 henkilöä. Onnetto-muulcsista
tapahtui noin puoint
Ontariossa.
Viime vuonna Canadan päivän
viikonloppuna kuoli kaikkiaan 90
ihmistä, suunnilleen puolet Onta­riossa.
Tänä vuonna Canadan päivän vii­kon
vaihteessa kolmen päivän ai­kana
kuoli Ontariossa 42 henkilöä.
Viisitoista kuoli hukkumalla, joko
veneen; tai kanootin kaatumisen
johdosta tai uintiäiatkalla. Loput
pääasiassa liikennetapaturmissa.
Seitsemän henkilöä kuoli Sutto-nin
V lähellä, kun myrsky kaatoi
puun auton päälle.
a»
USAm terästeollisiiiK
on joutianut
mm
m
il
mm
Työläiset ottivat suuryhtiöiden
taisteluhaasteen vastaan
Pittsburgh. TerSstyölilset kautta YfcdysTaltolea ryIitYi-vät
maata kasittäväKn lakkoottvlllconv^
mm m
sen Jälkeen kun unloa Ja auuremplen ierasrhtiölden T&Uset nau*
voitelut uudesta työeMosopimukseataketkeytylvitmyöhäiai
lauantaina. Alkuvaiheessa lakko käsittää n. €SO«OqO teräst^röläfai-tä
Ja merldtsee Yhdysvaltain terästuotannon ra^lolttamlsta 90
prosentUla. Teräksellä on ollut kova kysyntää; joten l a ^ ^
vaikuttamaan myös muihin talouselämän aloihin.
United Steelworkcrs unio oli jo
viikkoja aikaisemmin varoittanut
teräsyhtlöltä. että lakko aletaan
heinäkuun alusta, jos teräsyhtiöt ei­vät
suostu.union päävaatimuksith.
Yhtiöt ovat vaatineet 5 vuoden so^
pimusta union kanssa kun sen si­jaan
union taholta on vaadittu ly-hompiaikaista
sopimusta. Viimei­nen
sopimus oli voimassa kaksi
vuottUi Teräsyhtiöt vastasivat u-nion
esittämään lakkouhkaan ryh­tymällä
jo viime viikolla valmistu­maan
lakkoon.: Viime viikon keski­viikkona
alettiin jäähdyttämään 8U-lattouuneja
ja teräksen tuotannon
arvellaan laskeneen n. miljoona ton­nia
viime viikon kuluessa. KKikki
työt suuremmilla tehtailla keskey­tettiin
lauantaina keskiyön jälkeen.
Terästyölätsten mielialaa ehkä
parhaiden kuvaa plttsburghilälsen
putkityöiaisen Edgar Mlchlerin lau­sunto.
: Lakon alkamisesta sanoi
hän- "Yleensä olen sitä mieltä, iittä
lakko sinänsä ei ole hyvä. MuUu
me puolustamme periaatetta jätik­si
täydellisesti kannatan lakKoa. Yh­tiö
on saanut runsaasti voittoa ja
juuri tuotantotyölälsten ansiosta se
on ollut mahdollista."
Neuvottelut ovat pääasiassa ra­joittuneet
kolmen Buuremiiian yh­tiön,
U. S. Steel, Bethlehem Steel ja
Republie Steel kansaa käytyyn kes*
kusteluun. Yhdeksän pienempää
yhtiötä on seurannut neuvotteluja
läheisesti ja neuvottelujen keskey-tyttyä
nämä 12 yhtiötä julkaisi yh­teisen
lausunnon, missä syytutään
uniota neuvottelujen kcskoytyml-sestä
ja lakon alkamisesta.
Toisaalla terästyUiäistcn union
presidentti David J. < McDonald se*
lostl»;että tuotannon keskeyttämisen
olisi voitu välttää ja poni syyn te-risyhUStden
hartelUe. McDonald
lousuii^Teräsyhtlöt ovat kokonaan
vastuussa teirästuotannon; kcskeyt-tämUestä,
Ei ole mitään iiyytd Ju^
kaatuotonnon keskeytymistä, jos te­räsyhtiöt
olisivat valmiita suhtau­tumaan
asiaan kohtuullisesti J o o i
keudenmukalsesti eikä mielivalta!
sesU ja röyhkeästi." . .
Yhtiöt ovat vaotineot uniota alle­kirjoittamaan
V työehtosopimuksen^
joko tulisi olemaan voimassa .4
vuotta jä 4 kuukautta. Yhtiöt vält­tävät
niiden tarjouksen merkitse­vän
ylt 17 sentin korotusta tuuti*
polkkolhbi; ensimmäisenä vuotena.
Yhdysvaltain Bureau of 'I>abor
StatlBtics laskelmien mukoan teräs­teollisuudessa
maksetaan ke:iklniii&r
rin $2.46 sentUä tuunllta ytUyä mu­kaan
lukien. Näissä tllastolsifu kui­tenkin
tavallisesti huomioidaan kor*
keapalkkaisten johtajain palkat, mU
kä merkitsee, että tavalliset työläi­set
saavat huomattavostl vähem­män.
Saman järjestön toimesta on
laskettu, •• että lakossa: olevat 6ff0,000
terästyölälsta ansaitsivat n. 05 mil­joonaa
dollaria viikossa.
Yhdysvaltain terästuotantu on ol­lut
n. 2300,000 tonnio viikossa. Te
räksen keskinkertainen liitJu on
tällä kertaa n. 130 dollaria tonnilta,
joten .tuotannon' rajoittaminen 90
prosentilla merkitsco teräksen
myynnin vähentymistä 280 mdjoo-nolla
dollarilla.
On sinänsä selvä, että tällaisen
perusteollisuuden tuotannon kes­keyttäminen
tulee syväUbesU vai­kuttamaan
monella muulla talous­elämän,
alalla, öljy* ja rakennus*
teollisuudella on pienet teräsvarat
Karacbi. — Viime, viikon lopulla
NeuvostoUittö Ja Pakistan. MOätrJ-,v
Jolttivat käuppasoptiiHiksett.^''^'' 'r-:^ ' %
Sopimuksen ykaityUiicöhlUa etjole^^^^
vielä- annettu julkisuuteen, muita''
taailä uskotaan, «ttät» Ice8t8ä'>uö-den
ja että Pakisian\tulee toinlfc-^
tamaan Neuvostollitfoott hamupMa,
vuotia, ym. tavaröibL': JNilcistaaih,
uskotaan .ostavan NeuwstpliItosfa.
maatetouskonelstoa, ^-i' c
m
l i i:
im
keyttaätSI^; Itautatlei 8Bai'at:,htMK
mattavan^^osuuden.'tulolstoant^ferils»:
teollisuudetta terilmen- kulje1[tanii*.
sesta ja teollisuudessa,,tai^vlttiiivien t
raaka-Blneidnt kuljettamiset C*fo8^Vt /
lakko kestsr pitemmän'idkaa;ttileer ' '
86 vaikutteinaan kivlhlllett tuolta',,
jitn, sillä monet kaivokset' tuotta* >
vat kivihiiltä yksinomaaii tei^bteoK J
Ustiuden käytiöä vartenr Autoteol* :
lisuudella ja kotitalousväUneteölli-suudella
kerrotaan olevan . riitti» i
västi terästä varastossa 30-80. pU* 'n
vän tuotantoa varten/' - ^ f - . ^ ' ^ . ,^
Sitten . toisen' maalhnan; sodan ,
päätyttyä terSsteolllsuuaessa on «1* \
lut S koko teollisuutta käsittäviä i
lakkoa. Aikalseminat laitot kestivät I
seuraavasti; 26 päivää. V. imi^^l
päivää v; 1949, SO, päivää v;: w UI
viime vuonna vain 12'tunt(a,'3!1i|bb^
vuonna ^ teifästyÖliU$e|t,: salvatGifceskl^j
määriri 15,8entItt:korotuksen:Ut|^t{'iJ
^
palkköil^insa.' . " ' v I- ' ",1
I
1JaItön^:^idibtetäätt^M
'män :a)kä>i^illä^W?WfU^^
^OnillÄ8l«SUt*l!P^
.tyäo i u i i l i l n l l h i ^^
kuini^toiheh^^ilmät^
pitöiöiiirÄ^^^JÄPÄi^
tulcsen työrlitaisuuden sovitfoUja
;joi^iiflifPp^lii^^
^e|ijiip(i|puv^^
:j#:iiMttioii|ledns^a^^
-—, taakseen saada neuvottelut ;Uudel> ^
jägimanitSJ^astft^t^joiidii
Pääministerien konferehssissa
on ilmennyt erimielisyyksiil
Intian pääministeri Nehru luottaa N-liiton
pyrkimyksiin rauhantilan .turvaamiseksi
Lontoo. — Viikon lopulla ilmol
lettiin täällä, että Brittiläisen Com-monwealthin
maiden pääministe­rien
konferenssissa on enslmmäl*
sen viikon aikana käytetty enem^
män aikaa yksimielisyyden tärkeys
den painostamiseen J:uin erimlellr
syykslen käsittelyyn.
Pääministeri Anthony Eden ava­si
konferenssin esittämällä selos­tuksen
kansainvälisestä tilanteesta;
kiinnittäen, erikoista huomiota suh!^
tautumiseen Neuvostoliittoa koh;
taan: Toiset pääministerit esittivät
myöskin näkökantansa, jolloin eri^
mielisyyksiä ilmeni erikoisesti In*
tian pääministeri Nehrun ja Cana­dan
pääministerin StV Laurentin ja
taas Australian. Menziesin ja Etelä'
Afrikan Strydomin näkökannoissa
Erimielisyyksiä ci Ilmennyt niin­kään
paljon perusasenteessa Kutn
käytännöllisessä suhtautumisessa/
Intian pääministeri Nehru oli ttyvin
optimistinen Neuvostoliittoon näh­den.
Hänen mielestään Neuvjato-liiton
pyrkimykset ovat hyviä ja
Jos sen annetaan kehittyä rauhassa
niin se tulee olemaan liaiktUc hy­väksi.
Kaikki toiset eivät nähneet
asioita samalta kannalta.
Erimielisyydet, jotka ilmenivät
toiselta puolelta Intian ja Ceylonin
ja toiselta puolen toisten Comnion-wealthin
maiden:välillä, puhuniat-takaan
Etelä-Afrikasta, jonka poli­tiikka
ei saanut kenenkään toimen
kannatusta, on saattanut asioitii tiin'
tevissa piireissä aikaan ajatusta, et­tä
koko CommonwealthIn konfe>
renssi on tarpeeton ja että onko
sellaista laitosta kuin brittiläisten
maiden yhteisö olemassakaan.
Se el ole estänyt Etelä-Afrlklup
diskrlmlholmasta intialaisia, enem­pää
kuin Ganailaakaanasettamastn
siirtolalskieltoa toisten Common
Avealthin maiden satiaisia kansalu^
SIB vastaan, joilla ei ole valkoinen
Ihonväri, .Commomvealth el ol3C«
des taloudellinen kononaisuus, sillä
Canada ei ole jäsenenä sterling
maiden ryhmässä.
Täällä on pyritty vakuuttamaan,
ettei Neuvostoliiton uusi asennoitu­minen
ole pystynyt IjrSmään* kiilaa
CommonweaUhin maiden väliin.;
Mutta varsin huomattavat huomioi­den
tekijät epäilevät suuresti tämän
lausunnon paikkansapitävyyttä;: Ca­nadan
edustajat eivät hyväksy In­tian
ja Ceylonin näkökantaa nyky
hetken kehitykseen. Seuratessaan
Yhdysvaltain johtoa, Canada tuskin
voi olta yksimielinen Britannian
kanssa.
Yleisenä mielipiteenä konfereni^
sfssa on se, että sodan vaara. Neur
vostoliiton tai Yhdysvaltain taho^
ta on -vähentynyt. Neuvostoliiton
politiikka ei ole perusteiltaan
muuttunut, mutta muutos on ta­pahtunut
menettelytavoissa.
: Konferenssissa myönnettiin, että
yleisesti katsoen Neuvostoliitto on
voittanut aloitteen, mutta samalla
oltiin toivorikkaita, että sopimuk­seen
pääseminen on mahdollL8t<i.
Samalla on tuotu esille kanta, että
länsimaiden tulisi panoa enemmän
huomiota taloudelliseen kuin vsoti'
Iälliseen puolustautumiseen.
Konferenssissa edelleen onkeur,
kusteltu aseistuksen ja asevoimien
vähentämisestä ja sen avulla eri­koisesti
keskiluokan verotaakan vä-i
i Mohtreaiin juhjia
häirifei sade }
Montreal. Täällä pldetyffsä
"Canadan «uomalalsten laulu*, itif'
heilu- ja osuustoImtatajiihliS8a.^va;.
Uttiin kauneuskunln^attarelttll^l^k'
ko Peltonen Ville Lasallesta. - [
Lauantaipäivän juhlat, alkoivat
kello 1 iltapäivällä urheilijahi Ja
lautajaln esiinmärsilla. / AtTneijan
20-miehinen. soittokunta soltU täl­löin
Poritaisten maVssin. .Sama
soittokunta säesti laulettaessa O Ca­nada
mihin yieisdkln yhtyi.. Ävaoa-puheen
piti Antti Hyppönen, inu^a
ikäväksemme emme ^ saaneet -siltä
mitään selvää kun äänen taajehlaja
meni epäkuntoon.
Sateisen sään vuoksi emme-liloin
saaneet selvää urheilutuloksista/' ~
Konsertti alkoi kello kahdeksalta
ja yleisöä oli kokoontuntit 18lws
800. Ohjelman suoritus oli- tyydyt­tävän
hyvä. ,
Juhtaptibeen piti Suomen astaht-holtajc
Sigurd vpn Numers Otta
wa«ta, mutta puheesta.emme saa­neet
mitään selvää huonon kuulu-vaisuuden
vuoksi.
Sunnuntaina oli paremid ilma.ja
voitiin ohfelma kokonaisuudessaan
suorittaa ullcona. , Ohjelman yksi'
tylskohdlsta tarkemmin, torstaliul
— Mukana o l l ut
mm
L
hen^misestä. ^ ^ m o h i ^Ihttah
Pakistanhi välisistä e r i m i e l i ^ k s l s ^
1 1.
SEURAAVAT LAULUJUHUIT PORT ARTHURISSA
;5ct? 8uomk)aI;:.etf:>8aavätfsuurhnn^l
•jöu]^|$ij^
Toronto. — Tarmolassa sunnun-
(ai-aamuna pidetyssä soittajain Ja
lautajain yhteisessä kokoultsessa
päätettiin yksimielin «ti että CS-J:
n; 'seuraavat taulu- ja soltto-jublat'
pidetään Port Arthurissa,
Kauniin sään j a edellisenä päivä­nä
hyvin onnistuneen juhlan
vuoksi sekä tietoisena siitä, että
musil^aallnen toimintamme on
huomattavasti edi&tynyt, lutkouk^
sessa vallitsi innostunut Ja toivo-rifcai-
iDicitala. '
Kokouksen avasi Jiriestomme
kansallisen musilkkikomitean puo-iosta
kokenut kuörotainen, Yrjö
aönty, jonka esittämän ehdotuksen
perusteella valittiin yksimielisesti
puheenjohtajaksi George Salvo Port
Arthurista. Sihteerinä toimi nuorta
kaarita edustava Anitallorrick
Kokous kannatti edelleen laulu­ja
soittojuhlien sekä liittojuhlien
yhdistämistä, sillä se koituisi mo­lempien
järjestöjen ja kaikkien tä-
;>'äläisten maanmiestemme yhteisek­si
hyväksi^ kuten puheenvuoroissa
korostettiin. Tässä mielessä kokous
päättf, että seuraavat juhtat pide­tään
e^ort Arthurissa vasta kahden
vuoden kuluttua — mutta jos pääs­tään
sopimukseen näiden juhlien
yhdistämisestä, niin silloin siirry­tään
heti automaattisesti joka vuosi
pidettäviin juhliin.
Laulajat esittivit myös ykriniie-liMsti
ajatuksta siitä, että Jo olisi
aika nousta, rybmäkilhkoiiun ylä­puolelle
ja ryhtyä keskustele­maan
kaikkien Järjestöjen ja ryh­mien
yhteisesti järjestettävien
suurten musiikkijuhlien Järjestä­misestä.
Kokous päätU myös, että Heik­ki
Välisalmen kirjoittama ja Armas
Järnefeltin säveltamä, G. Gustafso-nin
sovittama kantaatti ."Maan
Sävel" esitetään uudelleen Port
valtavan ja mukaansa tempaavan^,>
ohicltnaitumeroi)... , ,
Samalla kokouksessa;tehUin^^i'i'
tyksiä Siiriä Äiiclessä. että saataisiin
enemmän. kuorojen ^^telseidi^iä
— että kaikki kuorot haijöltt^lUä^t .
vissto ohjelman :mahtistkkiii^fi:^in;/iO^H
samoja laulujanUn, ifttä',vöi?afe$ifc-;:ii
Halon :valU<<»» kello
a i k a l i i ^ M i Ä ^ ^
ta kokoontuivat r h a r j o l M t e
Arthurin laulujuhlilta, että sikaläi- kantaaltta/:8iaait,Säjrel",