Vapaus, August 3, 1961

              \
Sivu 2 Torstaina, elok. 3 p. — Thursday,August 3, 1961
VAPAUS
(UB^J^TT) mdependent Labor
Qrgan of Finnlflh Canadians. E s -
tftbllahed N07. 6. 1917. Authorbsed
as aeoond c i a u mall by the Post
Offleii Department: Ottewa. Pub-
Ualted. Uttlc^ wedkly: Tuesday»,
TfattrAayB Euld JSatui-dayä by vapaui
Publishing Company Ltd., at 100-102
lElm St. W., Budbury, Ont., Canada.
Telephones:Bu8. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. MalUng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng rates upon appllcatlon.
TranBlatlon - free of charge.
TILAUSHINNATf
Canadatea: 1 it. 8.00 6 Vk.
3 kk. 3.50
Vhdysvallölua: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 0.50 < kk. 5.26
(ihana kannattaa äseistarlisuitita^
Britannian kansojenyhteisöön kuuluvan Ghanan tasa-vallaii
presidentti Kwame Nkrumah vieraili äsken Neuvos­toliitossa,
jolloin hän neuvotteli pääministeri Nikita Hrush-tshevin
ja muiden neuvostoliittolaisten valtiomiesten kanssa.
Tämän_vierailun päätyttyä julkaisivat presidentti Ntafphah
ja pääministeri Hrushtöhev yhteisen kommunikean, inissä
todetaan; että niin Ghana kuin Neuvostoliittokin^ kannattaa
yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa tiukan kansainvälisen
valvonnan alaisuudessa. Heidän julkilausumassaan sanotaan:
käydyissä keskustteluissa todettiin mielipiteiden yhte-häisyys
sellaisissa merkittävimmissä nykyongelmissa kuten
yleinen jä täydellinen aseistariisunta^ taistelu rauhanomai­sen
rinnakkaiselon puolesta^ siirtomaajärjestelipän pikainen
ja täydellinen lakkauttaminen, kiistakysyrnysten ratkaisemi­nen
rauhanomaisin, keinoin, rauhalle vaarallisten jännitys-pesäkkeiden
poistaminen ja yleisen rauhan ja turvallisuuden
lujittaminen,
—"Molemmat hallitukset ovat sitä mieltä, sanotaan tie-donaniiossa
edelleen, että nykyisen ajankohdan tärkein ja
kiireellisin ongelma on yleinen ja täydellinen aseistariisunta
tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa. Neuvosto­liitto
ilmoittaa tukevansa Ghanan hallituksen pyrkimyksiä
rauhan vakiinnuttamiseksi Afrikassa ja varsinkin pyrkimyk­siä
tehdä Afrikasta rauhanvyöhykej joka olisi vapaa vieras­maalaisista
sotilaallisista tukikohdista sekä ydinaseista.
^Ajankohtainen, merkillepantava ja epäilernättä kauas
ulottuva julkilausuma, johon kannattaa tutustua» täällä Ca-nödassakin!
. ' ' . ' I
^^Hevo^cuuria" kerraksi
Vaikka sanomalehdet, radio ja näköradio tekivät melko
perusteellista työtä valmistaakseen brittiläisyleisöä vastaan­ottamaan
: "huonoj a uutisia" elintasonsa alentamiseksi, niin
valtiovarain kansleri Selvyn Lloydin viikon lopulla esittämä
"hikeä ja kyyneleitä" lupaava "vyön kiristämisohjelma" tuli
sittenkin odottamattoman suurena iskuna.
Ennakkotietojen perusteella odotettiin Britanniassa nel-jänrtai
viiden prosentin hintojen korotusta, mutta nyt on i l ­meistä
että kulutustavarain hinnat tulevat 'kohoamaan sitä­kin
yenemmäh huulipuikoistä autoihin sekä olutkolpakosta
niohonleikkttufconeisiin asti samalla kun palkat aiotaan jää-'
dyttää nykyiselle ^tasolle.
'^Sleyyjn < Lloydin ,v^ osa
käsittää käytännössä englantilaisten kulutuksen supistarni-senynöin;<
200 miljoonalla punnalla vuodessa, toteaa Helsin-gisS^
ilmöst3rvä Siloinen laajimmin leviävä työväen päivä­lehti
JCansan Uutiset ja selittää: Tämä summa aiotaan saada
kokoon pääosaltaan korottamalla liikevaihtoveroa 10 prosen­tilla,
mikä sivumennen sanoen^ on kaikkein epäoikeutetuinta
veroa. Lisäksi korotetaan eräitä mäksiija, mm. postimaksuja
25 miljoonan punnan arvosta. Diskonttokorkoa korotetaan
ja pankkien lainanantoa rajoitetaan. Nämäkin toimenpiteet
ovat omiaan nostamaan yleistä hintajtasoa. Vielä kevätkesäl­lä,
-jolloin ei ollut tietoa hallituksen niukkuusohjelmasta,
hintojen korotusvyöry oli ollut pitemmän aikaa käynnissä ja
asiantuntijat arvioivat Englannin yleisen hintatason nouse-veri^
culuvan vuoden aikana noin 4—5 prosenttia. Nyt tämä
proafenttiarviointi ei enää riitä.
Palkkapuolella jatketaan samaa niukkuusohjelmaa hal­lituksen
toimenpiteillä. Hallitus säätää että palkat on ehdot­tomasti
jäädytettävä nykyiselle tasolle. "Tasapuolisuuden"
nimissä hallitus on myös määrännyt, että yhtiöiden voittoja
on Jräjoitettaya. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan valtio­johtoisia
yrityksiä. Yksityisille yhtiöille on sen sijaan an­nettu
pelkkä "kehoitus" pidättyä voittomarginaalien laajen­tamisesta
ja osinkoprosenttien pysyttämisestä nykyisellä ta­solla
mitä kehoitusta rikotaan varmasti ainakin yhtä ylei­sesti
kuin tavalliset kuolevaiset rikkovat pappien kehoituk­sia'
synninteon välttämiseksi.
; Tavalliset englantilaiset ovat asiasta tyrmistyneitä ja
ammattiliitot kuohuksissa— sanoo Kansan Uutiset ylläesi­tettyjen
seikkojen perusteella Macmillanin vyönkiristysoh-jelmasta.
Brittiläisyhtiöiden voitot ovat nousseet jatkuvasti.
Johtavan talouslehden "The Economistin" julkaiseman tilas­ton
mukaan 892 Englannin suurimman yhtiön voitot nousi­vat
yksin kuluvan vuoden toisella neljänneksellä keskimää­rin
7 prosehtillä. Tupakkateollisuuden voitot ovat nousseet
22 < prosentilla — mutta siitä huolimatta savukerasia, mikä
ennen maksoi'4 shillinkiä 2 pennyä, nousi nyt 5 pennyllä!
Puuvillateollisuuden voitot ovat kohonneet 11.5 prosentilla
ja kumiteollisuuden 19 prosentilla. Maailman suurin kemial­lisen
teollisuuden monopoli, Imperial Ghemical Industries,
nosti voittojaan 13.5 prosentilla. Muun 2,300 yhtiön voitot
ovat seuranneel^suurin piirtein keskimääräistä voittoprosen-tin'linjaa.
• • - » • — '
i Työläiset kysyvät oikeutetusti ihmetellen,^miten halli-tuSj
joka itse edustaa suurmonopoleja, aikoo käytännössä ra­joittaa
voittopfosenttien kasvua? Englannin suurin ammatti­liitto,
kuljetustyöläisten liitto, on'jo ehtinyt jyrkästi tuomita
hallituksen vyönkiristysohjelman..Muut ammattiliitot seu­raavat
varmasti perässä. Eivät edes oikeistolaiset ammatti­yhdistysjohtajat
pysty estämään edessä olevia työläisten
joukkoliikkeitä palkkojen korottamiseksi.
Mitä tulee tämän "hevoskuurin" ensimmäiseen yleispe­rusteluun,
taisteluun inflaatiota vastaan, niin ohjelma koko­naisuudessaan
"merkitsee juuri iriflaation edistämistä. Samal­la
todetaan sekin, mistä päästä inflaatiovyöiy alkaa. Se on
hinnankorotusvyöry. Mitä punnan arvon suojelemiseen 'tu­lee,
niin sitä ei suoriteta mainitulla ohjelmalla. Englanti ai­koo
valuutta- ja kultareserviensä vahvistamiseksi lainata
mm. Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Tämä on kuiten­kin
pintapuolinen ja lyhytaikainen lääke.
Sen sijaan Macmillanin hallitus voisi parantaa maan
kansainvälistä finanssiasemaa supistamalla jyrkästi varuste­lumenojaan,
jotka nielevät vuosittain 1,500 miljoonaa puntaa
eli yli kolmanneksen budjetin kokonaismenoista.
Kun ohjelman kolmantena yleisperusteluna on Englan-
Miltä Viipuri näyttää täf|än
Monet lehtemme lukijat ovat v i i -
puplaisia taikka ainakin ovat käy­neet
tässä kaupungissa. Siksi V i i ­puri
on jäänyt monen mieliin ja
varsinkin kun se sodan jälkeen jäi
Neuvostoliiton käsiin niiii kaupun­gin
kohtalo on askarruttanut mo­nen
mieliä. Suomen kansan Uuti­sen
Neuvostoliiton kirjeenvaihta­j
a Aarre Nojonen ön vieraillut ä^
kettäin Viipurissa ja antanut siitä
seuraavanlaisen kuvauksen.
On toisaalta hyvä, etten ole käy­nyt
Viipurissa ennen kuin vasta'
sotien jälkeen. Silloin nimittäin
säästyy halulta vertailla nykypäivää
entiseen. Mutta toisaalta tästä on
tieljysti haittansa. E i voi sanoa,
onko tapahtunut muutos parem­paan
vai päinvastoin. Sen sijaan
voin tehdä vertailuja Viipurista 10
vuoden ajalta. Olin nimittäin en­simmäisen
kerran Viipurissa 1951
ja 'sen jälkeen monia kertoja, mut­ta
kullakin kertaa vain kauttakul-kumatkalla,
jolloin kaupunkiin eh­tii
tutustua vain pintapuolisesti.
Tällä kertaa olin Viipurissa nimen­omaan
siihen tutustuakseni j a saa­tu
kuva on tietysti silloin jotakin
muuta kuin kauttakulkunäkymä. O-Iin
ensimmäinen suomalainen lehti­mies,
joka vuoden 1944 on ollut
Viipurissa muutoin kuin kulkumat-kalla.
Kuten sanottu, en tiedä millai­nen
Viipuri oli esimerkiksi 1939.
Mutta muistan V i i p u r i n kymmenen
vuotta sitten toukokuussa 1951. S i l ­loin
sitä leimasi alakuloinen sävy.
Raunioita, epäpuhtautta, sanalla sa­noen
sodan j älkeinen rauniokau-punki,
jonka väestö tunsi itsensä
vielä sivulliseksi.^
Toukokuussa 1961 V i i p u r i on jo­takin
muuta. Raunioita ei ole j a ne­k
i n muutamat korttelit, jotka vie­lä
ovat sodan jäljiltä rakentamatta,
on peitetty silmiltä aidoituksella. 80
pros. Viipurista o l i sodan runtele­maa,
kertoivat minulle isännät, jois­ta
varhaisimmat olivat kaupungissa
vuodesta 1946 alkaen. N y t raunioi­ta
ei enää ole. Uusklassillinen ra­kennus
torilla maaherran taloa ja
nykyistä: kaupungintaloa reunusta­valla
aukiolla postin vieressä on
ainoa rauniorakennus, mutta senkin
ulkokouren entisöinti on jo päätty­nyt
ja• talon alkuperäisestä'tyylistä
poikennut sivurakennus on saanut
rakennuksen muuta arkkitehtuuria
vastaavan lisäkkeen. Voi olla, että
ennen paikalla ei ollutkaan aukiota,
koska siinä oli ollut kirkko. Sen oli
sot^ kuitenkin tuhonnut niin pa-ilLoin,
ettei entistäminen voinut tul­la
kysymykseen. Nyt paikalla on
kaunis puistikko, jossa tulppaanit
kukkivat. Eräs paikan tasoittamis-töissä
mukana ollut sanoi kirkon
perustan olleen merkillisen sokke­lon
"Papisto oli rakennuttanut ,sii-tä
enemmän linnoituksen kuin py­hätön",
hän sanoi.
VIHREÄ V I I P U RI
Vuoden 1961 V i i p u r i l l e lyö lei­mansa
kerrassaan erinomainen siis­teys.
On puistoja. Viipurinlahden
pohjukka on saanut uuden rantaka­dun
valurauta-aitoineen, uuden kau­niin
teräsbetonisillan j a Viipurin
linnan ulkokuori on entisöity. S i ­sällä
siellä tehdään niin ikään nyt
korjaustöitä. Pyöreä torni teatteri­aukion
laidalla seisoo kuten on
seissyt j o vuosisatoja. Tuhoutu­neen
teatterin paikalle nousee par­haillaan
700-paikan panoraama-elo­kuvateatteri
lisäämään kaupungis­sa
nyt toimivien 13 elokuvateatterin
tai esityskonein varustetun salin
lukua. Viipurilaiset ovat ylpeitä
kaupungistaan ja kehotuksen:
"Tehkäämme Viipuri vihreäksi ja
kauniiksi" tapaa kaikkialta. Asuk­kaat
— monet aina kaukaa Neuvos­toliiton
ääriltä saapuneita — eivät
enää pidä itseään tilapäisvieraana
ja siten asenne .kaupunkiin on
muuttunut. " T u l i n Viipuriin 1948
ja muistan kuin eilisen päivän saa­pumisen
väliaikaisten parakkien
muodostamalle V i i p u r i n . asemalle.
Mihin karjaan kolkkaan sitä olen­kaan
joutunut, ajattelin silloin. Te
ki mieli kääntyä takaisin. Nyt olem­me
tehneet Viipurista vallan toi­sen."
Näin kertoi erään paikallisen
sanomalehden toimittaja.
Ja mielelläni asuisin minäkin V i i ­purissa.
Se on nyt kaunis, siisti ja
rauhallinen kaupunki. Se on nous­sut
tuhkasta j a elää uutta kukois­tustaan.
NUORTEN V I I P U RI
Muistan että 1951 asukaskannasta
sai-Vaikutelman, kuin se olisi pää­osaltaan
vanhaa. Nyt: tuntuu kuin
väestö olisi miltei kokonaan nuorta
polvea. Mutta niinpä asukkaista 8,-
000 onkin kouluikäisiä, lastentar­hoissa
oli y l i 4000. Työssäkäyvien
määrä on 18,000. Väestö koostuu
miltei kaikista Neuvostoliiton kan­sallisuuksista
aina kirgiisejä myö­ten.
Muutaman suomea puhuvankin
kaupungista löytää sekä paljon esi­merkiksi
gruusialaisia.
Uutta vanhoille asukkaille ovat
tietysti katujen nimet. Joitakin van­hoja
nimiä tapaa, esim. sellaisen
kuin Linnankatu (nykyään vastaa­vasti
venäjäksi Krepostnaja ulitsa).
Mutta monet ovat uusia: Leninin
valtakatu, Dimitrovin katu, Suvoro-vin
katu jne. Entinen Punaisen läh­teen
tori, jonka ympärillä olevissa
taloissa — keskuksena. entinen
kauppa- ja elokuvateatteritalo —
nyt toimii kaupungin kulttuuritalo,
on nylkin punaiseen viittaava, mut­ta
lyhyempi: Punainen tori.
Mäntysen Hirvi-patsas; kirjastota­lon
edessä puistossa j a Yrjö Liipo-lan
yhtä kuuluisa j a veistokselli-sesti
arvokas Metsän poika seisovat
vanhoilla paikoillaan. Niiden ympä­rillä
on aina joukkoa. Otetaan va­lokuvia
patsaat taustana.
nin kilpailukyvyn . parantami-;
nen, merkitsee tämä itse asias­sa
valmistelua Englannin liit­tämiseksi
Länsi-Saksan johta­maan
kuutosryhmään, mistä
Macmillanin hallitus teki kii­reellisen
päätöksen jo maanan­taina.
•Meille canadalaisille ^ m ä
Britannian toryhallituksen
vyönkiristämisohjelma on va­kavana
varoituksena. Monopo-lipääoman
piireissä on täällä­kin
vaadittu lisääntyvässä
määrässä palkkojen jäädyttä­mistä
ja muita "kieltäytymi­siä"
jmuka sillä perusteella, et­tä
canadalaistuotteet voisivat
paremmin kilpailla "ulkomai­silla
markkinoilla. Selvää kui-,
tenkin on, että jos kaikki kapi­talistiset
maat seuraisivat tätä
"vyönkiristysohjelmaa" niin
yleistuloksena olisi markkinoi­den
supistuminen kok|) kapita­listisessa
maailmanosassa ja ta­varan
kasaantuminen entistä
suuremmassa mittakaavassa
varastohuoneisiin.
Englannin uusin vyönkiris-tysohjelma
on siis vakavana
varoituksena meille canadalai-sillekin.
UUSITTU A L V A R A A L L ON
LUOMUS
Kirjastotalosta puheenollen: tä­mä
sodan aikana sisustaltaan tu­houtunut
rakennus on nyt uudis­tettu
j a avattiin maaliskuussa jäl­leen
tarkoitukseensa. Alvar Aalto,
jonka nykyaikainen luomus herät­ti
suurta huomiota aikanaan ja
vielä ny.kin, olisi varmaan tyyty­väinen
jos näkisi talon nykykun­nossa.
Kalustokin on onnistuneesti
saatu, talon yleisluonnetta vastaa­maan.
Turhaan eivät nykypäivän
viipurilaiset, vie ylpeänä vierastaan
taloon tutustumaan.
TIETYSTI MONREPO
Monrepo, kuten viipurilaiset
ranskankielisistä sanoista Mon Re-pos
(minun rauhoittajani) nimit­tivät
puistoa Suomenveden pohjaan
rajoittuvalla alueella on varmasti­k
i n yhtä rehevä kuin ennenkin.
Nyt se kantaa nimeä Kulttuuri- ja
lepopuisto ja sen rantalaitureilta
voi vuokrata veneitä j a moottorivet
neitä. Puiston vanhoissa herraskar­tanon
rakennuksissa isännöivät ny­kyään
lapset. Monrepo on lasten'
tarhan valtakuntaa.
hänen asuntonsa pikkutyttönä, jo­ten
hän muistaa tienoot hyvin.
MONUMENTTI RISTIMÄELLÄ
Ja kun jatkaa matkaansa eteen­päin
kohden Leningradia, joutuu
ajamaan ohi Ristimäen, jonka kau­nis
j a mahtava harmaagraniittinen
;monumentti sekä nurmikoidut
säännölliset rinteet j a kauniit kä-velykäytävät
kiinnittävät varmasti
jokaisen ohikulkijan huomiota. Sii­nä
on monumentti, joka paljastet­tiin
tämän vuoden huhtikuun 30
päivänä. Se on Neuvostoliiton työ­läisten
kaunis kunnianosoitus suo­malaisille
punakaartilaisille. Suuri
graniittiin hakattu monumentti on
jo_veistoksellisesti erittäin onnis­tunut
— tekijänä leningradilainen
kuvanveistäjä Tshebotarjev. Alueen
vähintäin yhtä onnistunut suunnit-telui
on viipurilaisen arkkitehdin
Schvverinin käsialaa.
Muistolaatan — se on itse monu­mentista
hieman sivulla — suomen-ja
venäjänkielinen teksti kertoo:
"Tällä paikalla uinuvat suoma­laisten
valkokaartilaisten j a saksa­laisten'
interventtien huh ti- ja tou­kokuussa
1918 ampumat punakaar­tilaiset:
jotka ovat sankarillisesti
taistelleet Suomen työkansan asian
puolesta. Ikuinen kunnia sankareil­le."
Monumentissa on kuvattuna suo­malainen
ja venäläinen työmies yh­teisen
punalipun kanssa j a vuosi­luku
1918. Takasosassa on teksti:
"1961 huhtikuu. Suomen työkansaa
kohtaan tuntemansa proletaarisen
solidaarisuuden osoitukseksi Neu­vostoliiton
työtätekeviltä."
Matkailijoille, jotka ajavat au­toilla
Leningradiin tai Leningradis­ta,
kannattaa suositella parin m i '
nuutin pysähdystä monumentilla,
joka sijaitsee aivan Leningrain val­tatiessä
kiinni kaupungin Leningra­din
puoleisella rajaviivalla. Junas­takin
voi nähdä harmaan monumen­tin
selkäpuolen pienellä kummulla
seisovana.
UUTTA M A A N S I S A A N K IN
V i i p u r i uudistuu, kuten sanottu,
jatkuvasti. Se uudistuu niiltäkin
osiltaan, joita silmä ei havaitse. N i ­mittäin
viemäriverkostoltaan. Kau'
pungin halki kulkevan puistokadun
reunamilla on pitkänä jonona val­tavia
betoniputkia. Niiden halkai­sija
lähentelee metriä j a pituutta
kullakin on kuutisen metriä. Vie­märi,
joka laski ennen jätevedet
Viipurin lahden pohjukkaan miltei
kaupungin keskustassa, tulee vie­mään
jätteet nyt kauas Suomenlah­delle,
kilometrien päähän kaupun^
gista. '
Ja jotakin uuteen aikaan viittaa
vaa on siinäkin, että kaupungin lai­dan
mereen kallistuvalla rinteellä
oleva katu on n y t ristitty J u r i Ga-garinin
kaduksi. Viittaahan nimi
tulevaisuuteen ja nimenomaan tä
män nyt vielä pääasiassa vanhojen
puutalojen reunustaman kadun var­relle
nousee uuden suunnitelman
mukaan kaupungin uusi keskus.
V i i p u r i n Tiiliruukissa kaupungin
laidalla idyllisessä puutalo-Viipu­rissa
Patterinmäen takana on pie­ni
puutalo. Se sijaitsee nykyään
Rajakaduksi (Rubezhnaja ulitsa)
ristityn kadun varrella j a numero­na
sillä on 15. K u n kaupunginosaa
nykyään nimitetään Leninin kyläk­si,
voi arvata, että talolla on jota­kin
tekemistä Leninin kanssa. Ja
niin onkin. Se on entisen vanhan
'Työ"-lehden toimihenkilön Juho
Latukan talo j a hänen luonaan Le­nin
vietti siellä syyskuussa 1917
20 päivää väliaikaista hallitusta pii­lossa.
Lokakuun 7 päivänä 1917 hän
sitten lähti talosta, jossa ehti tuo­na
lyhyenä aikana kirjoittaa koko­naista
9 suurta artikkelia vallan-kumouskysymyksistä
ja palasi Pie-atriin
kuuluisalla veturilla No. 293,
jonka Suomi 1957 lahjoitti Neuvos­toliitolle
muistoksi.
Nykyään ' talossa toimii Lenin-museo.
Se avattiin 9. 10. 1958 ja
Leninin asuma huone on kalustet­tu
siihen tapaan kuin se o l i tuol-loin.>
Helsinkiläinen työväenliik­keen
veteraani Hildur Haarala on
tässä työssä auttanut monin tavoin
ja hänen työnsä jäljen näkee Vii­purin
Leninmuseosta. Olihan talo
NYLON V E R K K O V I E V I I P U R IN
M M E A U L K O M A I L LE
Entisessä kirjapainotalossa sa­massa
korttelissa hotelli Viipurin
kanssa toimii kalaverkko tehdas,
jonka työvoimaäärä: 540 työnteki­jää
ja vuosituotanto 4,5 miljoonaa
raskasta ruplaa, kertovat jo yrityk­sen
laajuudestal Ja kun tehtaan ny-lonverkkoa
. käyttävät kalastajat
työskentelevät eri : puolilla maail­maa,
leviää V i i p u r i n nimi laajalle.
Tehtaaseen tutustuessamme tuli
portakoissa vastaan mieshenkilö.
Viilaaja Arsen Petrov, esitteli hän
itsensä j a pyysi palvelusta: Vaasan
lähellä, Kauhavalla asuu muurari
Kauko Viitamäki. "Välittäkää hä­nelle
j a hänen vaimolleen ja koko
perheelle minun terveiseni. Olen
kirjeenvaihdossa hänen kanssaan
1959 Viipurin asemalla tapahtu­neen
tutustumisen jälkeen."
: Kalaverkkotehdas ei tietystikään
ole ainoa Viipurin tuotantolaitok­sista.
Vesitorninmäellä toimii sit-ruunahappotehdas,
suuri myllylai­tos
sataman partaalla, joka oli en­nen
SOKn ylpeys, on jälleen täy­dessä
toiminnassa. Kenkätehdas
valmistaa jalkaan pantavaa ja pu­kutehdas
pu6ttavac\ -
Mutta suurin kaikista tuotantolai­toksista
on sähkötyövälinetehdas.
VIIPURI V I E J A T UO
V i i p u r i oli aikanaan huomattava
kauppakeskus ja satama.
Ja suuri on merkitys satamalla
nyky-Viipurissakin. Parinkymme­nen
maan laivat siellä asioivat, eni­ten
muuten suomalaisia ja länsi-saksalaisia
laivoja, j a puutavaraa
lähtee maailman kaikille äärille,
eniten Ranskaan, Italiaan ja B e l -
(Jatkuu)
Katsokaapas kalamiehet oletteko koskaan nähnyt tällaista ka­laa?
Tämä otus tuli aaltojen mukana rannalle Sydneyn, N. 5.
lähellä. Pää muistuttaa kampelaa-, mutta häntäpuoli hyljettä ja
hampaat haita. Vielä ei ole- pystytty määrittelemään mihin kala­lajiin
se kuuluu.
Natsikiduttaja elää
vapaana Itävallassa
Praha.— Grazissa Itävallassa elää
omalla nimellään Terezinin (There-sienstadtin)
keskitysleirin entinen
apulaispäällikkö, SS-mies Stefan
Royko, joka vv. 1940—45 syyllistyi
useiden kymmenien vankien pa­hoinpitelyyn
ja murhiin. Tämä kä­vi
ilmi täällä järjestetyssä lehdistö­konferenssissa,
jossa Tshekkoslova­kian
antifasistisen liiton keskusjoh­don
jäsen t r i Josef Husek selosti
Stefan Roykon toimintaa Terezinin
keskitysleirissä. Lehdistökonferens­sissa
vaadittiin Potsdamin y.m. kan­sainvälisiin
sopimuksiin vedoten
Roykon luovuttamista Tshekkoslo­vakiaan,
missä hän on rikoksensa
suorittanut.
Terezinin keskitysleirin komen­danttina
toimi koko leirin toimiajan
vuodesta 1940 vuoteen 1945 SS-mies
Jöckl j a hänen lähimpänä apulaise­naan
Etefan Royko. Jöcklin todis­tuksen
mukaan ehti Terezinin ns.
pienessä linnoituksessa (jota ei ole
sekoitettava samannimiseen ghtt-toon)
näinä vuosina olla n. 90,000
vankia, joista useimmat- menettivät
henkensä. Linnoituksen tarkoituk^
sena oli olla vain Prahan Gestapo-toimiston
varavankilana, • kuuluste-luetappina,
josta vangit olisi kulje­tettu
edelleen kuulustelujen päätyt­tyä.
Itse asiassa leirillä toimeen­pantiin
päivittäin teloituksia, usein
ilman kuulusteluja ja tuomioita.
Pahoinpitelyt sekä aliravitsemus ja
sen aiheuttamat taudit niittivät niin
ikään tuhansia fasisminvastustajia.
Komendantti Jöckl ja hänen lähim­mät
alaisensa Stefan Royko ja
Schmidt osallistuivat henkilökohtai­sesti
useisiin pahoinpitelyihin ja
syyllistyivät avuttomien vankien
surmaamisiin.
TODISTUKSIA ROYKOA
V A S T A AN
Niinpä Tshekkoslovakian antifa-sistisella
liitolla on hallussaan usei­den
hengissä säilyneiden vankien
todistuksia kaikkien yllämainittu­jen
rikoksista., SS-mies Stefan Roy­kon
surmantöis^ä on mm. E m i l Ma­rckin
kertomus, joka koskee huhti­kuun
5 päivää ;1945. Stefan Royko
otti silloin vastaan 50-henkisen van-kiryhmän
linnoituksen kanslian
edustalla..!i.Hän veti vankiryhmästä
esiin katolisen papin, riisti tältä pa­pilliset
arvomerkit- löi hänet maa­han,
jossa jatkoi pahoinpitelyään.
Sitten Royko kuljetti papin erään
portin taakse, josta hetken kuluttua
KIRJOITUKSIA "JOULUUN
Vuotuinen joulujulkaisumme "Joulu" tulee tänä vuon­na
ilmeslymään hyvissä ajoin ennen joulua, joten se on
saatavana painoon jo aikaisin syksyllä. Tästä johtuen ca-nadalaislen
kynäilijäin tulisi jo nyt ryhtyä suunnittele­maan
ja laatimaan kirjoituksia joulua varten.
Tänä vuonna tulee "Joulusta" Canadan ja USAn suo­malaisten
yhteinen juhlajulkaisu ja niin ollen canadalaista
aineistoa tarvitaan jonkin verran pienempi määrä kuin
aikaisempina vuosina. Aikaisemmin saapuneet kirjoituk­set
pääsevät näin ollen etutilalle. Myöhästyneet ja yli jää­neet
julkaistaan joko Liekin tai Vapauden joulunume­roissa.
Myöskin suomalaisten toiminnolta ja elämää, kuten
muutkin tärkeitä tapahtumia, koskevat kuvat tervetulleita.
JOULUN TOIMITUS
Box B9, Sudbury, Ont.
Työttömyys vähentynyt: •
Canadassa - -. '
Touko- ja kesäkuussa päättyneen
kuukauden aikana työttömyys tap^^
osoitti sesongista johtuvaa laskua,
mutta silti työttömyys on suurempi
kuin mitä se o l i vuosi taakaperin..
Hallituksen heinSkmun 18 päivä
antamat numerot ovat seuraavat: '
Puolivälissä kesäkuussa Canadan
työttömyys oli 370,000, ollen 87, vä­hemmän
kuin toukokuun puoliväli-'
senä aikana, mutta 55,000 enemmän
kuin vuosi sitten. Koko työvoima
määrästä oli 5.6 prosenttia työttö­mänä
viime kesäkuun puolivälissä"'
verrattuna 4.9 prosenttiin, samaan'
aikaisesti viime vnopria.
Cohoe-Mien kalastus
on tätiä vuonna
ollut hyvä
Tämän vuoden coholohen saalia
on kaksikertaa suurempi kuin v i i - .
me vuonna. Viime viikolla tuotiin
Vancouverin, Stevenstonin ja Vic­torian
satamiin 1,012,000 paunaa
Coholohta verrattuna vastaavan vii­kon
aikana vuosi takaperin millofrt'
kalastäjain saalis oli vain 467,000
paunaa. Samanaikaisesti uistinka-lastajat
toivat 214,000 paunaa
Prince Rupertin satamaan. Etelä­satamiin
tuotiin pariviikkoa sitten
1,033,000 paunaa ja uistinkalastajat
veivät Prince Rupertiin 129,0()0'
paunaa myös Coholohta.
Francon poliisit
vanginneet Mrjailijan
Francon poliisit vangitsivat Ai>.
temio Precioson Madridissa. Espan-
Jan sisällissodan aikana 1936—39,
hän palveli fasisti-vastaisessa tas§-:.
vallan armeijassa. ••<:*•
kfiului laukaus. Royko palasi tak3V,\
sin, pappi ei. Eräs toinen yanfci»
taas on ollut todistajana Roykon
pieksäessä sairai!a vankeja kepil|l'
tai patukalla. On myös todistuksia'
tapauksista, joissa Royko ampui ra-,
kennustyömaalla työskenteleviä-vankeja.
i..-
KORKEAT SUOJELIJAT
Tri Josef Husek puhui lehdistö­konferenssissa
myös eräissä maissa
sodan jälkeen tapahtuneesta kehi­tyksestä,
joka on mahdollistanut en­tisten
nasirikoUisten suojautumi­sen.
Erikoisesti tämä koskee' LäA-si-
Saksaa, jossa kansainvälisten nat­sirikollisten
luovuttamisen j a tuö^
mitsemisen ;sijasta on m.m. korotet­tu
entiset Hitlerin päämajan upsee­rit
Hetisinger, Speidel ja Förlsch
liittotasavallan korkeisiin v i r k o i h i n'
ja missä Nyrnbergin juutalaislakicn'
laatija ja isä t r i Hans Globke y l e i ­sen
mielipiteen tuomiosta huolimat-ta
yhä edelleen on liittokansleri
Adenauerin lähimpänä miehenä.
Tämä kehityksenkulku selittää
sen, miksi niin monet tunnetut nat­sirikolliset
ovat voineet piileskellä
väärien nimien jä passien turvin j a
jopa omallakin nimellään Länsi-
Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja
eräissä Etelä-Amerikan valtioissa.
Tshekkoslovakian Antifasistinen
liitto tuntee suurta levottomuutta
siitä, että ne voimat, jotka aiheutti­vat
toisen maailmansodan, ovat jäi-.
leen saaneet suurta vaikutusvaltaa
maan: asioissa. Liitto on järjestänjrt
vastaavia lehdistökonferensseja en­nenkin
j a kiinnittänyt huomiota m.
m. juutalaislakien laatijan valtior
sihteeri Hans Globken asemaan
Länsi-Saksassa, Lidicen murhateois­ta
päävastuussa olevan Hans K r u -
meyn vapauttamiseen Frankfurt am
Mainin oikeusistuimessa j a etenkin
Länsi-Saksassa toimivan sudeetti­saksalaisen
ryhmän revanshihenki-siin
esiintymisiin kulkuloitosminis- '
teri Hans-Christoph Seebohmin joh­dolla,
i,
PÄIVÄN PAKINA
Hyviä neuvoja myöhästyneille
Näyttää siltä, että ainakin me
sudburylaiset saimme hyviä neu­voja
hieman myöhästyneenä;
Mutta alkakaamme alusta.
Kuten on meidänkin lehdessäm­me
kerrottu, täällä Sudburyn peru
kalla on viimeaikoina nähty muu­tamia
sääskiä.
Ja meille on selitetty, että syynä
tähän epätavalliseen ilmiöön keski-kesälää
on poikkeuksellinen tilan­ne:
On satanut joka päivä ja mo­nesti
monta kertaa päivässä; ilman
kosteuspitoisuus on ollut niin suu­r
i , ettei paljoa sadetta olisi kai­vattukaan;
on ollut pitkäaikainen
helle ja poikkeuksellisen tyven
sää.
Sanovat että sääsket menestyvät
" j a täyttävät maan" tällaisessa o-losuhteessa.
Siitä kaiketi johtuu että täällä
Sudburyn ympäristössä sanotaan
nähdyn muutamia sääskiä.
Mutta kUn suurjuhlakomitea sai
asaista tiedon niin se lähetti i l ­mojen
haltijalle sanoman pikapos­tissa
että tällainen homma ei ve­tele
juhlien aikana — olisi oi­keastaan
Sudburylle ikäänkuin
musta silmä joä täällä olisi suur­juhlan
aikana sääskiä juhlaväen-kiusana.
Ja puhumalla asiat paranevat. I l ­man
kosteus on nyt mennyt ja mi­kä
on tärkeintä,; juhlapoudat al­koivat
jo sunnuntaina.
* .... * _
Mutta vasta nyt saimme aviiseis­ta
lukea, ettei niistä sääskeistäkään'
oikeastaäa_: mitään-^aivaa ole, jos
vain osaamme elää "ihmisiksi"
niiden kanssa. Kaikenlaisia asioita
tutkivat tiedemiehet ovat nimittäin
tulleet havaitsemaan, että sääsket
jättävät ihmispoloisen melko var­masti
rauhaan — jos vain olemme-hengittämättä.
Tavallinen koulunkäymätön sääs­ki
puree vaikka lämmitettyä b i l -
jarttipalloa, mutta ne pitävät kui­tenkin
ihmistä herkullisempana
"saaliina." ;
Sen lisäksi ovat tiedemiehet to­denneet
sen, minkä tavalliset e-ränkävijät
ovat kautta aikojen tie­täneet,
etlä sääsket käyvät hanak-kammin
joidenkin ihmisten kimp­puun,
ja jättävät toiset miltei rau-haan.
• •
Mies joka sanoo, että sääsket ei­vät
pure häntä on siksi kun hän
polttaa sikaaria, on tiedemiesten
toteamusten perusteella oikeassa
— vissiin rajaan saakka.
Hiilihappo, kosteus ja lämpö ve­tävät
koviten sääskiä puoleensa.
Tumma väri vetää yleensä sääskiä
puoleensa enemmän kuin vaalea
väri.
Laihat ihmiset ovat sääskien eri-koissuosiossa
siksi kun he eristävät
enemmän lämpöä kuin muut.
Eräs tutkija selittää, että vaa­lea,
liikkumaton mies valkoisessa!
puvussa voi säästyä sääskien pure­malta
kokonaan, jos hän — lakkaa
hengittämästä. Ulos hengittäessä
tulee-ihmisestä hiilihappoa,' mikä
vetää sääskiä puoleensa.
Erään kokeen yhteydessä pan­tiin
mies kolnien nukkemiehep ja
300 sääsken; ijtanssa samaan huo­neeseen.
Miehelle. pantiin kpsjteut-ta
pitävä puku päälle ja annettiin
putki jota myöten hän hengitti toi­sesta
huoneesta ilmaa. Sääsket ei­vät
ilmeisesti osanneet tehdä m i ­tään
eroa miehen ja nukkelaittei-den
välillä. Mutta kun miehen
kohdalla lasketttiin vähäisessä
määrässä hiilihappoa, niin se veti
sääsket puoleensa.
On myös todettu, että eri lajisot
sääsket valitsevat eri ruumiinosia
maalikseen. Pelätyn keltakuumeen
levittäjälaji (Ades aegypti) puree
•mieluimmin ruumiiseen jota vas­taan
Aedes taeniorhynchus-Iaji pu­ree
mieluimmin kasvoihin.
Tiedemiehet eivät ole selittäneet
meille mitä lajia ovat .nämä sud­burylaiset
pitkäkoipiset ihmissyö­jät,
jotJia_JIUievat kuulema mihin
tahansa ruumiin osaani
Amerikklaiset kokeet viittaavat
myös siihen, että henkilö, j o k a on
syönyt. banaani-hedelmiä joutuu
mieluimmin sääskien syötäväksi
kuiri'sellainen, joka ei ole syönyt
niitä.
Toisin kuin ihmismaailmassa, vain
naarassääsket ovat "ihmissyöjiä".
Urossääsket ovat kuulema aivan
vaarattomia sillä _ne syövät kasvi-hunajaa.
Niiden ainoana tehtävä- ^
nä on kuulema siittäminen. Va­hinko
vain että osa niiden jälke­läisistä
on naai^ita^ Tällä pohjal­ta
katsoen urossääsket eivät taida
olla vallan niin "viattomia" miksi
tie|demiehet niitä sanovat'
Naarassääsken/sanotaan tarvitse­van
verta muniensa. kehittämistä
j a hautomista varten ^ ja niillä
on ilmeisesti tehokas keino, saada
tarvitsemaansa verta, koska sääs­ket
eivät ole kuolleet sukupuut­toon!
- . .
Kuten ylläolevasta näkyy, sääs­kien
kanssa voi tulla hyvin toi­meen,
jos vain vältämme ^pitkäkoi-pisia
naarassääskiä ja niidenkin
kanssa silloin, jos olemme hengit­tämättä!
Vahinko vain ettei näitä hyviä tie-toja
saatu yhteiseksi neuvoksi sil­loin
kun niitä ihmissyöjiä oli täällä
Sudburynkin perukalla.
Suurjuhlaksi on tilattu lammin,
kuiva ja hieman tuulinen sää n i - '
mittain hävittämään sääsket taas .
kesäksi, ainakin juhlan ajaksi.
— Känsäkoura; . V