Vapaus, August 8, 1964

              ^Bi^ 2 Lauantaina, elök. 8 p. — Saturdayj Aug. 8, 1964
j i : .
INDEPENDENT LABOR ORGAN
HVAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917.
Edltor: W. Eklund Manager: E^-Suksi
Telepl^one: OKice 674-4264 — Editorial 674-4285
' Pifldlshed thfice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
-PubllsMng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
, Mailing address: Box 69
;V: Advertisingrates upon äppllcation, translations free of charge.
' Aikthorljsed as seoond dass mail by thfl Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postäge tn cash
•GANADlANSy^ANGUAGE-PRESS: h.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4:75 USA^ssa 1 vk.v$10.00 6 kk; $5.25
3 kki 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5^
Ehkäistäköön .podan levrä^minen .
Avoimeksi "kostotoimenpitö&ksi"Washingtonissa sanottu
Yhdysvaltain ilmavoimien tiistaina suorittama röyhkeä ja
omistaan säädyllisyyden rippeistäkään piittaamaton hyökkäys
•''Pöhjois-Vietnaminiaivastotukikohtia ja satamia vastaan on
; ^' n suuttuneen pro testi tulvan maailman monelta kol­vi,
kaita. Uuden demokr^ puolueen johtaja, T. C. Douglas
puhui epäilemättä canadalaisten enemmistön puolesta sano-
. V vessaan, että tämä Yhdysvaltain imperialismin hyökkäys tu-
^>-i hansien maiUen päässä olevaa pikkumaata vastaan edustaa
"todellisuudessa, sodan julistamista.
. « . . T i l a n n e on epäilemättä vakava. Me olisimme toivoneet
;^-,i,tässä tilanteessa, että maamme pääministeri Lester* B. Pear-
*;'spn olisi mr. Douglasin lailla tuominnut tämän julkean hyök-
«;?»^fcäyksen pikkumaata vastaan. Ottawan päättävällä esiinty­misellä
olisi tässä tilanteessa ollut epäilemättä jossakin mää­rin
jarkiinnyttävä vaikutus Washingtoniin. Toisaalta me lii­tymme
muiden hyvää tarkoittavien. canadalaisten kanssa
pääministeri Pearsonin ja ulkoministeri Paul Martinin vih­jaten
esitettyyn toivomukseen, että Yhdysvallat ei enempää
kiristäisi tilannetta, vaan pidättyisi julmista pommituksis­taan
tähän, kuten Yhdysvaltain presidentti Johnson lupasi.
TAPAHTUNEEN TOSIASIAN EDESSÄ
Washingtonista viimeksikuluneitten viikkojen ja kuu-kausien
aikana saapuneissa tiedoissa on kerrottu "uusista
•'""^ Säunnitelmista" USAn sotatoimien tehostamiseksi Kaakkois-
^^;*^Äö|siassa. Mutta kuten pääministeri Pearson sanoi, vastates-
:;--saan oppositioryhmän kysymyksiin alahuoneen istunnossa
^.tiistaina, Yhdysvaltain hallitus ei ollut etukäteen neuvotcl-
.»(/ lut suunnitelmistaan sen paremmin Canadan kuin muiden-
'"•"^kaan liittolaismaitten kanssa. Kuten Kuuban kriisin päivinä
•'"•pari vuotta sitten. Yhdysvallat järjesti taas tämän "kosto-
•*^^ hyökkäyksen" liittolaistensakaan mielipidettä kysymättä ja
.^^Mattoi siten yksipuolisesti Canadan ja muut länsimaat "ta-
"'.pahtuneen tosiasian eteen" luottaen ilmeisesti ^ siihen, että
(iiiilottapa liittolaismaat rientävät sen tueksi YK:ssa sen käsitys­kannan
perusteella, että "vapaan maailman johtajavaltaa ei
""'voida jättää yksinään tällaiseen pälkätilanteeseen! MahdoUi-
•V;^sesti Washington on laskelmoinut tässä oikein sikäli, että
.-•jsen uskolliset ulkomaalaiset politiikantekijät suostuvat vie-
• •'x läkin sätkyäijän osaan tällaisessa vakavassa kriisitilanteessa,
mutta kunnian kukko ei siitä laula sen paremmin Washing-
'''' tonille kuin sen mahdollisille puolestapuhujillekaan. Maail-
*"''man yleinen mieUpide on saamassa tarpeekseen Yhdysval-
. ^ t^in yksipuoUsesti järjestämistä seikkailuista sodan partaalla,
mikä uhkaa koko ihmiskuntaa uudella verileikillä.
SUURI VAARATILANNE
"..!!".'. Eri puolilta maailmaa saapuneet tiedot, mukaanlukien
..-.,.Washingtonin ja Ottawan uutistiedot, osoittavat selvästi, että
.'Yhdysvaltain hyökkäys Pohjois-Vietnamia vastaan on muo^
• • dostanut äärettömän vaarallisen tilanteen, missä voi tapah­tua
mitä tahansa, jos ei järki voita tunteilua.
Tässä yhteydessä me liitymme niihin hyvää tarkoittaviin
ihmisiin, jotka toivovat ja vaativat, että kaikissa vastuun-allaisissa
piireissä pidettäisiin päät kylminä, jotta voitaisiin
sodan syttyminen ehkäistä ennen kuin se pääsee kunnolli­seen
alkuun. Sodan ehkäisy tässäkin vaiheessa on tuhat ker­taa
helpompaa kuin sitten, jos tykit ja pommit rupeavat
"puhumaan" suuressa mittakaavassa. Sodalla on omat lahjo­mattomat
lakinsa ja sen vuoksi olisi sota estettävä ennen
sen alkuun pääsyä.
Huomio kiintyykin nyt siihen, mihin mahdollisiin vasta-.
Jfco^enpiteisiin ryhtyy Pohjois-Vietnam ja sen kanssa liitto-i
suhteissa oleva Kiinan Kansantasavalta. Selvää on, että ne
|outuvat nyt kehittyneen tilanteen johdosta tiivistämään
puolustustaan uusien provokatioiden ja uusien hyökkäysten
torjumiseksi. Mutta toisaalta rohkenemme toivoa, että niin
P(^jois-Vietnamin kuin Kiinankin hallitukset pidättyisivät
lijaikesta sellaisesta, mikä saattaa pahentaa tilannetta. On ni^
mittain muistettava) että hautausmailla lepää paljon ehdot­tomasti
oikeassa olleita ihmisiä, jotka ovat joutuneet ennen­aikaisen
kuolon uhreiksi vain siksi kun eivät ole turvautu­neet
järkevään välttelyyn silloin kun oikeus on puhunut sitä
vastaan.
"^^I; Meille sanottanee, että toisen osapuolen on arvovalta-syistä-
tällaisissa olosuhteissa vaikea pidättyä luj ista vastatoi­menpiteistä.
Me lukeudumme kuitenkin niihin, jotka katso­vat,
että sodan alkaminen nykyoloissa, jolloin koko ihmis-
' kuntaa uhkaa atomippmmiliekeissä kärventymisen vaara, on
väärin kaikissa tilanteissa — silloinkin kun ns. oikeuskäsitys
sanoo että lujat vastatoimenpiteet ovat oikeutettuja.
Maailman yleinen mielipide tutee'ehdottomasti tuomitse­maan
Yhdysvaltain julkean hyökkäyksen Pohjois-Vietnamia
vastaan. Vaikka Washington luultavasti pyrkii kovilla ja mis­tään
piittamattomilla pommituksillaan horjuvan arvovaltan­sa
kohentamiseen Kaakkois-Aasiassa, niin toisin tulee siinä
varmasti tapahtumaan. Harkitsevaisuus ja "viimeisistä" ot­teista
pidättyväisyys toiselta puolen tulee vastaavasti kohot-taipaan
vastapuolen arvovaltaa ihmiskunnan silmissä.
USAn JOUKOT POIS
Johtuen siitä kun Canada on kymmenen vuotta sitten
t§Kdyn Geneven sopimuksen täytäntöönpanoa valvovan eli­men
yksi jäsen, meillä canadalaisilla on erikoisvelvollisuus
vaatia hallitukseltamme, ei vain korrektia, vaan myös tinki­mättä-
rauhanasiaa puolustavaa asennetta tässä kysymyksessä.
Me emme voi kansakuntana mitenkään hyväksyä Wash-ingtonista
annettua meriselitystä siitä, että "muut" ovat mu­ka
rikkoneet Geneven sopimuksen kirjainta ja henkeä — ja
niinmijfodoin yhdysvalloilla on jokin taivaallinen oikeus
esiintyä syyttäjänä, valamiehistönä, tuomarina ja mestaaja­na
Kaakkois-Aasiassa. Tosiasia tietenkin on, kuten olemme
aikaisemminkin todenneet, että Yhdysvallat yritti kymme-
SYNTYAM-PÄIVIÄ
Nestor Jöpila, Vai d'or Qyebcc,
täytti torstaina, elokuun 6 päivänä
65 vuotta.
Yhdymnie sukulaisten ja~ tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ODOTTI VUOROAAN
Aviomiestä ' syytettiin nviocrooi-keudenkäynnissä
henkisestä jul­muudesta.
— Ette ole puhunut vaimollenne
viiteen vuoteen. Miten selitätte sen?
kysyi tuomari.
— En halunnut keskeyttää häntä,
herra tuomari.
H e l 8 l i ^ . ~ Norjan suhde i^din-aseisiin
onij»t|nivBSttikitie8 paik­ka
maan porvariltlselle lehdistöl­le,
joka aina älähtää kajottiinpa
kysymykseen sitten miltä puolel­ta
tahansa. Tämä: nähtiin Jälleen
viikko: sitten keskiviikkona, kun
lehdet ilmoittivat, ettei kieltei­nen
. suhde ydinaseisiin Norjassa
sentään yleinen ole. Närkästyksen
aiheena oli nyt Itävallassa ja Län­si-
Saksassa televisioitu presidentti
Kekkosen haMat(elW, jossa hän
ydinaseetonta Pohjolaa koskevaan
kysymykseen vastatessaan sanoi
panneensa "tyydytyksellä merkil­le,
että Tanskan ja Norjan halU-^
tukset ovat nyt pSSmlnisteri Hrus-'
stsevin vierailun aikana Neuvos­toliiton
hallitukselle- varauksitta
vakuuttaneet, etteivät ne aio si­joittaa
ydinaseita alueelleen".
\ipiE^|i|tU ju- 'sa'-j^uistakin i^ohjolan poliittisista^
. • " .a^sAjj^ta ovatsbi^n^an ' tavallisuiid^^
Mongolian kirje:
KIINAN VALLANKUMOUS
VOI JOUTUA VAARAAN
Moskova. — Pidämme velvolli­suutenamme
sanoa^ että KKP:n
nykyinen ^taantumulisellinen, so-siallsminvastainen
suunta jatkues­saan
voi paitsi hidastaa suuren
Kiinan kansan sosialistista liiket­tä,
myös tietyissä aloissa saattaa
sen vallaokumoukselliset saavu­tukset
vakavaan vaaraan, sano­taan
Mongolian kansan vallanku­mouspuolueen
keskuskomitean
kirjeessä, joka on lähetetty Kii­nan
kommunistisen puolueen kes­kuskomitealle.
Pravda julkaisi
kirjeen kokonaisuudessaan viime
maanantaina. Kirjeessä tuomitaan
kiinalaisten ' puoluetovereiden
omaksuma asenne ja sen mah­dollisista
lopputuloksista sanotaan
edelleen mm. seuraavaa:
Asioiden looginen kulku voi joh­taa
siihen, että Kiinalle ei Jää muu­ta
ulospääsyä kuin myönnytysten
tekeminen imperialisteille tällä tai
tuolla taloudellisen ja poliittisen toi­minnan
alalla. Eikä ole takeita sii­tä,
että Kiinan eristäytymiseen so
sialististen maiden yhteistyöstä, ta­loudellisten
ja muiden suhteiden
jyrkkään supistumiseen niiden
kanssa sekä KKP:n johtajien sel­vään
lähentymiseen imperialististen
valtioiden kanssa ei liity vaaraa,
että ne asteittain joutuvat luopu­maan
sosialistisista asemista ja
maaliman kommunismin asian va
bingoksi.
Kaikkien maiden kommunistit
ovat täysin selvillä siitä, että uh^
kaava hajaannus, johon kiinalaiset
johtajat niin sitkeästi pyrkivät.^si-sältää
vakavan vaaran maailman
kommunismille/ imperialismia vas­taan
esiintyville voimille. Tämän
realisen vaaran edessä kaikki Marxi-lais-
Ieninläisct puolueet uskollisina
sosialismin ja kommunismin asialle
sekä rauhantahtoisten kansojen ja­lolle
taistelulle uuden hävittävän
ydinsodan ehkäisemiseksi, koko ih­miskunnan
onnellisen tulevaisuu­den
hyväksi tervehtivät kiitollisin
mielin NKP:n suunnattomia ponnis­tuksia
ja kannattavat täysin sen eh­dotuksia,
jotka koskevat syntynei-nen
vuotta sitten estää Gene­ven
konferenssin pidon Indo-
Kiinan sodan lopettamiseksi.
Mutta kun tämä konferenssi
kuitenkin pidettiin, niin Yh­dysvallat
tuli mukaan, vastus­taakseen
kaikin mahdollisin
keinoin kiistakysymysten so­pimista
neuvottelupöydän ää­ressä.
Ja kun Geneven sopimus
kuitenkin allekirjoitettiin, -niin
Yhdysvallat oli ainoa maa, mi­kä
kieltäytyi sen allekirjoitta­misesta,
puhumattakaan siitä,
että USA olisi tämän sopimuk­sen
ratifioinut, kuten menette-livät
toiset konferenssiin osal-listuneet
maat.
Tätä taustaa vasten katsoen
ja huomioonottaen Sen, että
Yhdysvallat on vastoin Gene-yen
sopimuksen kirjainta oja
henkeä sekaantunut kaulaansa
myöten sotaan Etelä-Viet­namin
kansaa vastaan, sekä
sen, että Yhdysvaltain toimesta
on ennenkin esitetty toteen­näyttämättä
jääneitä syytöksiä
Pohjois-Vietnamin "hyökkäyk­sistä",
Washingtonin puheet se­kä
Geneyen sopimuksen "rikr
komisesta" että Pohjois-Viet-namin
pikkualusten "hyökkä­yksistä"
sen suuria hävittäjä-aluksia
vastaan, ovat lievem-minkin
sanoen kyseenalaisia
meriselityksiä.
Vaadittakoon kautta maani
että hallituksemme edustajain
YKissä tulee tuomita Yhdys­valtain
hyökkäys Pohjois-Viet-nanua
vastaan ja vaatia sekä
YK:ssa että Laosin rauhan val­vontakomissiossa,
että Yhdys­valtain
täytyy lopettaa, likai­nen
^sotansa Etelä-Vietnamissa
sekä pidättyä uusista hyökkä­yksistä
Pohjois-Vietnamia vas­taan
ja tuoda kaikki asevoi­mansa
pois sekä Etelä-Vietna­mista
että sen läheisyydestä.
den erimielisyyksien voittamisen
teitä ja menetelmiä.
Tulevina toimenpiteinä kansain­välisessä
kommunistisessa liikkees­sä
syntyneiden erimielisyyksien
voittamiseksi Mongolian kansan val­lankumouspuolueen
keskuskomitea
kannattaa täysin NKP:n ja muiden
veljespuolueiden ehdotuksia, jotka
edellyttävät NKP:n ja KKP:n val­tuuskuntien
mitä pikimmin tapaa­van
toisensa sekä vuonna 1960 pide­tyn
Moskovan neuvottelukokouksen
toimitusvaliokuntaan kuuluneiden
26 veljespuolueen edustajien val­mistelevan
neuvottelukokouksen
järjestämistä, sekä hyväksyy täysin
ehdotuksen maailman kaikkien kom­munististen
puolueiden \iuden^eu-vottelukokouksen
kooUelc^^mises-ta
lähiaikoina.
Tämä lähtökohtanaan puolueem
me keskuskomitea vetoaa KKP:n
keskuskomiteaan ja kehottaa sitä
hyväksymään mainittujen toimenpi­teiden
järjestämisen.
Ij^Ujpgeksi ydii^^ttimaksT vyfr;
hylkeeksi on käsitelty pohjoismais-siss9
kokpuksissa, kiirehtivät samat
lehdet leimaamaan ; esityksen tar
peettomaksi, koska;missään Pohjois-maassaei
ole ydinaseita ja vetoavat
Norjan suurkäräjien ja hallituksen
julistuksiin, ettei Norja näitä aseita
myöskään salli alueelleen tuotavan.
Pohjolan ydinaseettomuus olisi sen
mukaan enem.mitt^ paheitta selvä.
Nyt sen sijaan: -^puhMtaan v soivan
toista. Konservatiivinen Afteippos-ten
moitti presidentti Kekkosta' tah­dittomuudesta
ja väärinkäsityksien
aiheuttamisesta ulkomailla (tarkoin
tetaan ilmeisesti Länsi-Saksaa). Leh­ti
Korostaa, ettei Norjan hallitus an
tanutkaan NLn pääministerille mi­tään
ehdotonta lupausta ydinasei­den
ikuisesta puuttumisesta Norjan
maaperältä, ja perustelee tätä sillä,
että aikaisemmat päätökset koskevat
vain rauhan aikaa.
Samat sanat lausuu myös konser­vatiivinen
Morgenbladet (sama leh­ti,'
joka vastikään kehotti olemaan
arvostelematta Gdldvvateria ja odot­tamaan
ensin mitä hän tekee). Mor­genbladet
kauhistelee, että presi-,
dentti Kekkonen on sanonut sellaiS'
ta, mistä voi päätellä Norjan kan­nattaneen
hänen suunnitelmaansa,
'vaikka se onkin NATOn jäsen". Ja
tällaisia käsityksiä luetaan vielä
Länsi-Saksan televisiossa! Lehti ke­hottaa
Kekkosta olemaan lausumat­ta
käsityksiään siitä, mikä on ja mi­kä
ei ole Norjan politiikkaa, mutta
ottaa itselleen oikeuden arvioida
Suomen asema "vaikeaksi itäisen
naapurinsa välittömässä läheisyy­dessä".
—
Samaan tapaan kirjoittaa myös
Verdens Gang, joka ei hyväksy
myöskään Kekkosen toteamusta, et­tä
"Skandinavian maissa vierailu
taas on bälventänyt Neuvostoliittoa
kohtaan esiintyneitä epäluuloja". Il­meisesti
omien epäluulojensa takia
lehti ei myöskään ymmärrä^ että
Suomen ja Neuvostoliiton välillä ei
enää ole mitään selvittämättömiä
ongelmia. Sen mielestä tällainen
toteamus on Kekkoselta perustee­ton
väite, jonka mukaan on aivan
luonnollista, että hänen näkökohtan-ta
poikkeavat"; kuten lehti sanoo.
— DLP
i l m
Kirjoituksia ^Jouluun"
Yleistä kansansuosiota nauttiva "Joulu"Julkaiso, Joka kustannetaan
yhteisvoimin Canadan Ja Yhdysvaltain suomablsfen toimesta, ilmestyy
Jälleen siksi hyvissä ajoin ennen pyhiä, että se ehtii etäisemmillekin luki­joilleen
joulunpyhien ratoksi^ Avnstajain kirjoitukset, kertomukset, ru­not
ja muut kaunokirjalliset tuotteet ovat sydämellisesti tervetulleita.
Samoin kuvat. Jotka yhtyvät kirjoituksiin, tai ovat muuten meidän elä­määmme
ja toimintaamme kuvaavia kummaltakin puolen rajaa. Kaikki
kuvat palautetaan silloin Jos sitä erikoisesti pyydetään. Myös käännök­set
ovat tervetulleita, mutta käännösten mukana pyydetään lähettämään
myös alkuperäinen teksti tai tiedoitusslitS, mistä se on saatavissa.
Mitä aikaisemmin "Joulnunf aiotut kirjoitukset saapuvat, sitä enem­män
ne auttavat toimituksen teknillistä työtä. Toisaalta, sitä huolellisem­man
käsiUelyn saavat ne kirjoitukset, Jotka eivät tule viimehetken kii­reen
aikana. Kirjoitusten ja kuvien tulee olla julkaisun toimituksen
käsiteltävänä viimeistään lokakuun 15 päivään mennessä.
Lähettäkää kirjoituksenne Jä kuvanne osoitteella:
JOULUN TOIMITUS
Box 69.
Sudbury, Ont.
ARJBEIDERBLADET
VÄLITTÄJÄNÄ
Oslo. 23. - T Norjan hallituksen ää-,
nenkaqnattaja ARBEIDERBLADET
kommentoi torstain numerossaan
presidentti'Kekkosen Itävallan te­levisiolle
myöntämää haastattelua
todeten muun muassa olevan ilah­duttavaa,
että Suomen presidentti
on ilmaissut tyytyväisyytensä Tans­kan
ja Norjan antamista vakuutuk­sista,
että ne eivät tule sallimaan'
ydinaseita sijoitettavan alueelleen.
"Itsehän hän on ehdottanut toista
linjaa. Hän on halunnut tehdä
Pohjolasta ; sopimuksella vahyjlste-tun
ydinaseettoman vyöhykTceen ja.
myös Hrushtshov on toivonut sei
laista ratkaisua", kirjoittaa lehti.
He pitävät varmasti molemmat
kiinni tästä heidän näkökannaltaan
toivottovimmasta tavasta. Päämi
nisteri Hrusbtshevin vierailun aika­na
Neuvostoliiton tiaholta osoitettiin,
kuitenkin suurta ymmärtämystä
Norjan näkökantaa kohtaan. Tämä
ilmaistiin selvästi Oslossa pidetyn
kokouksen jälkeen annetussa julki­lausumassa
jossa NorjaYi ydinpoli-tiikkaa
kuvailtiin tärkeäksi avuksi
rauhan säilyttämiselle Pohjois-Eu
roopassa."
Kekkonen sanoi Tanskan ja Nor­jan
'varauksitta" vakuuttaneen, et­tä
ne eivät haJua ottaa vastaan ydin­aseita.
Eräät lehdet ovat paheksu­neet
tätä määrittelyä, joka ei myös­kään
pidä paikkaansa. Tässä yhtey­dessä
on kuitenkin hyödytöntä sai­varrella.
Kekkonen tietää varsin
hyvin, että Norjan ydinpolitiikka ei
ole muuttunut. Hänen myönteinen
lausuntonsa koskee sitä politiikkaa,
jota olemme harjoittaneet ennen ja
jälkeen Hrusbtshevin vierailun.
Hrushtshov on rauhoittunut mei­dän
politiikkaamme nähden. Kekko­nen
puolestaan katsoo sen palvele­van
samoja päämääriä kuin hänen
oma suunnitelmansa. Norja on py­synyt
omalla linjallaan ja saanut o
sakseen ymmärtämystä. Kaikkien
osapuolten tulisi olla tyytyväisiä:
Pohjolaa ja ydinaseita koskeva väit­tely
on saatu tyydyttävään päätök­seen,
kirjoittaa Arbeiderbladct.
"j^t^^^ÄA" HAUTAAN
.../ Ma^ vaadinmtiei' pä]^fettavd(sLk#maa&Ä:Sil^^ mii(l|^on
meiltä rosvottu. Vuonna 1938 tehty Mynchei^n sopimus ön: kansainväli­nen
sopimus, mikä on voimassa kansainväUst^^laidc^mu^n.^r^^^^^^^^^
tanmaan saksalaisalueet ovat oikeudenmukaisesti/Safcsaxt aliielb:
— . Hans-Chrisoph SeelMdun,
L-Sak^ kulkulaitosmiJflSterJ,
O-
"HYVÄN SÄÄN YSTÄVIN" ^
Pankkiiri on heppu, joka lainaa auringonpaisteessa sateenvarjoma
mutta vaatii sen takaisin heti kun rupeaa satamaan; --r; Mark TwäiiL'
VUOSIKYMMfHEN
SALAPOLirSIJUfTU
Jokainen täysijärkinen kansalai­nen
oli hämillään ja ällistynyt viime
vuoden marraskuun viimeisellä vi-kolia.
Presidentti Kennedyn koko
maailmaa kohouttanutta murhaa
seurasi jälkipeli, jossa kortit oli niin
hyvin sekoitettu, että itse Agatha
Christie olisi vihertynyt kateudesta.
"Murhaaja' murhattiin poliisilaitok­sella
miljoonien televisiokatsojien
silmien edessä, Dallasin poliisi an­toi
tapahtumien kulusta päivittäin
vaihtuvia ja keskenään ristiriitai­sia
lausuntoja, tutkimukset jäädytet­tiin
paikoilleen, vain huhut kiersi­vät.
- Amerikkalaisille uskoteltiin,
että murha oli kommunistien tai
RufYtsin lehtimiesten
pro/testi
Ruotsin sanomalebtimic.sliitto on
lähettänyt pääministeri Erlandille
kirjelmän, jossa esitetään voimakas
vastalause poliisin menettelystä pää­ministeri
Hrusbtshevin vierailun yh­teydessä
viime kesäkuussa. Lehti­miesliitto
vaatii asian tutkimista.
Poliisin toimintaa kuvaillaan "häi-käilemättömäfksi
ja loukkaavaksi"
ja sanotaan, että lehdistön toimin­taa
estettiin tilanteissa, joissa siihen
ei ollut aihetta.
lausuntojaan,
että kommunistien syntipukiksi
tekeminen palveli vain määrättyjen
piirien tarkoituksia,
että kaiken taustalla oli Dallasin
öljymiljonäärien korkea peli rahas­ta
ja vallasta, joita Kennedyn poli­tiikka
uhkasi.'
että Yhdysvaltain virallinen taho
vaikenee, koska se ei uskalla hor- ^
juttaa maansa arvovaltaa paljasta-:
maila tosiasioita.
Myöhempi tutkimus — sillä sel­lainen
on varmasti aikanaan tuleva
— osoittaa,' kufnka tarkasti Bucha­nan
on.pystynyt: palapelinsä yksi­tyiskohdat
rakentamaan. Mutta var-yksinäisen
mielipuolen tekemä, ja malta tiyituurjo nyt, että tekijän
pohjarakenn^lmaa : se y tuskin löys­tyy
suarest|tborjuttam Kaikki
kunnia tälle tosielämän Hercul?
Poirotille hänen työstään. ' > '
; ANNU, —Kansan Tahto.
BONNIN RAUTÄESIRiPPU-MUURI
ITÄSAKSÄLÄISIILE LEHDLLE
Länsi-Saksan lehdistövirasto ei
ole toistaiseksi vastannut Saksan
demokraattisen tasavallan tekemään
aloitteeseen neuvottelujen aloitta­mista
sanomalehtien vaihtamisesta
molempien Saksan valtioiden välil­lä.
Asiasta teki aloitteen DDR:n
Icbdistöviraston päällikkö Kurt
Blecha, joka 8.7. lähetti kirjeen
asiasta länsi.saksalaisclle virkavcljcl-locn
von Hasellc. Valtiosihlceri on
"vastauksenaan" kerskaillut palaut­taneensa
DDR:n lebdistöviraston
päällikön kirjeen avaamatta takai­sin.;.'"
Kirjeessään Kurt Blecha oli ve­donnut
kansleri Ludwig Erhardin
lausuntoon, jossa tämä toivoi leh­tien
vaihtoa estävien lakien poista­mista.
Ilse von Hasekin ilmoitti
vielä kesäkuussa hallituksensa ni­missä
olevansa valmis sanomaleh­tien
vaihtoon. Kun DDR:n edustajat
nyt ehdottivat konkreettisia toimen­piteitä
neuvottcluicn aloittamiseksi,
ilmeneekin, että Länsi-Saksan edus­tajien
lausunnot ovat olleet tyh­jiä
korulauseita ja että Bonn pelkää
itäsaksalaisten lehtien saapumista
Länsi-Saksaan.
Donen n
oti sabotaashi
Alger. — Algerian presidentti
Ahmed Ben Bella sanoi viime vii­kolla,
että egyptiläisessä rahtilaivas­sa
Star of Alexandriassa viime vii­kon
torstaina tapahtunut tuhoisa rä­jähdys
on "vastavallankumouksellis­ten
ainesten aikaansaannos".
Laiva räjähti Bonessa, Itä-Alge­riassa,
ja kuolonuhrien lukumääräk­si
ilmoiteltiin virallisesti 85. Lisäk­si
162 ihmistä loukkaantui.
Ben Bella myönsi nyt ensimmäi­sen
kerran, että kysymyksessä ei
ole onnettomuus ja ellä hänen po­liittisilla
vastustajillaan on tekemis­tä
asian kanssa.
Puhuessaan myöhemmin radiossa
Ben Bella sanoi, ettei rikollinen te­ko
ollut suunnattu yksinomaan
egyptiläisiä vaan myös heidän alge­rialaisia
veljiään sekä kahta samaa
taistelua taistelevaa vallankumousta
vastaan.
suurin osa heistä tahtoi uskoa-niin.
Euroopassa ei oltu aivan näin herk­käuskoisia.
On kunniaksi amerikkalaisille,
että heidän joukostaan löytyi ai­nakin
yksi rohkea . mies, joka on
lähtenyt tutkimaan asiaa totuuden
selville saamiseksi. :Hänen kirjansa
"Kuka murhasi Kennedyn", on nyt
ilmestynyt myös suomen kielellä.
Sitä ennen se on herättänyt vilkas­ta
mielenkiintoa monissa Euroopar
maissa. Amerikassa kirjaa ei ole
saatavana ja viralliset piirit ovat
tyystin vaienneet siitä.. Kirjoittaja
on amerikkalainen matematiikko ja
kirjailija, nykyisin Ranskassa asuva
Thomas Buchanan.
Buchanan on Dallasin arkistoja,
poliisin tutkimuksia, lehtiselostuk-sia,
entisiä presidentinmurhia ja
yleistä amerikkalaista elämäntaus­taa
analysoimalla rakentanut oman
teoriansa, joka poikkeaa oleellises­ti
virallisista lausunnoista. Miten
tarkka ja tosiasioiden kanssa yhtä­pitävää
hänen teoriansa on, sitä on
lukijan mahdoton mennä sanomaan,
mutta vakuuttavaa on. Buchananin
loogillisuus hänen asetellessaan pa­lapeliä
paikoilleen.. Vastaansanomat­tomasti
hän on onnistunut todista­maan
ainakin sen, mikä virallisten
tutkimusten tuloksissa ei ole totta.
Hän paljastaa monet väitteet suo­rastaan
naurettaviksi. Mikä ei mo­nissa
kohdin ei ollut edes vaikeaa,
kun tavalliset maallikot voivat jo
lehtikirjoitusten perusteella todeta
räikeitä ristiriitaisuuksia.
Mielestäni Buchanan pystyy todis­tamaan
ainakin seuraavat perusväit-teensä:
että murha ei ollut jonkun yksi­tyisen
mielipuolen työtä.
että kuolettavat laukaukset; am­muttiin
useammalta kuin yhdeltä
taholta,
että Oswald oli vain vähäpätöinen
osatekijä, nähtävästi etukäteen valit­tu
uhri.
että Rubyn murhatyön motiivit
eivät ainakaan olleet isänmaalli­suus
ja sääli leskeä koslaan,
että gangsteri Ruby oli erittäin
ystävällisissä väleissä Dallasin po­liisilaitoksen
kanssa,
että tarvittiin korkean poliisipääl-lystön
myötävaikutus murhapäivän
tapahtumien mahdollistamiseksi.
että tosiasioiden kumotessa polii­sien
murhateorian, nämä eivät
muuttaneet teoriaa, vaan tosiasioi­ta.
että todistusaineistoa salattiin,
että osa todistajista, poliisimiehiä
ja sairaalan kirurgia myöten, muut­ti
syystä tai toisesta alkuperäisiä
Uusi koe tulossa
Neuvostotiifossa
MoskoTib Moskovassa odotetaan,
uutta avaruuslentoa ja yleisesti uu­moillaan,-
että uusi koe usealla ava­ruusaluksella
tapahtuu lähiaikoina.
Arvelut saivat uutta vauhtia - viime
perjantaina, jolloin ilmoitettiin NLn
ryhtyvän kokeilemaan uusia -voimak­kaita
kantoraketteja. Joita ammutaan
ilmoitetuille Tyynen valtameren alu­eille.
Alueet ovat suurin piurtein samat-,
joilla NL on aikaisemminkui ava- :
ruustentojen edellä kokeillut uusia
kantoraketteja. Rakettien leptomat-ka,
lähtöasemalta maaliin on 65 me­ripeninkulmaa.
Kysymys voi olla yk­sivaiheisista'
jättiläisraketeista, koska
tiedonanto ei sano, että kysymykses­sä
olisi monivaiheinen kantoraketti
kut'dn aikaisemmissa kokeissa . ilmoi­tettiin.^.
' • '
Toinen Tyynen valtameren maali­alueista
on Vaarallinen merenkulul-^
le elokuun 4. päivästä marraskmm
1. päivään ja toinen lokakuun 7. päi­västä
joulukuun 30. päivään. Vaaran­alaisia
ovat alueet puolenpäivän jäi- •
keen keskiyöhön saakka paikallista
aikaa. Neuvostohallitus pyytää maita,
jotka käyttävät maalineliöiden kaut-.
ta kulkevia Tyynen meren meri- tai
ilmateitä, välttämään TASSin lä­hemmin
ilmoittamia alueita mainit­tuina
aikoina. •
Hiroshimalle
rauhanpalkinto
Tokio. — 88 kansakunnan edusta­jista
koostuva maailman fauhanneu .
vosto on päättänyt myöntää Hiro­shiman
väestölle Joliot-Curie-rau
hanpalkinnon, ilmoitettiin Tokios­sa.
.•• . . • . •'•
Neuvosto teki päätöksensä perus­tamisensa
15-vuotispäivänä ensim­mäisen
puheenjobtaiansa, Nobel
palkinnon saaneen Frederic Joliot-
Curien muiston kunnioittamisetcsi.
Neuvoston pääsihteeri luovuttaa
rauhanpalkinnon ja neuvoston vies
tin Hiroshiman asukkaiden edusta­jalle
5. elokuuta.
Curien rauhanpalkinnon on tä­hän
mennessä saanut 10 henkeä,
joista mainittakoon mm. Canterbu­ryn
piispa.
PÄIVÄN PAKINA
KUOHARIT PITÄVÄT KIINNI OMISTAAN
Kuohareista puheenollen tavat­tiin
ennen Hyvään aikaan ajatella
pääasiassa hevosten-, sonnlcnr-piis-sien,
porojen Ja muiden eläinten
silto.skyvyttömäksl leikkaamista.
Mutta tämän "vapaan maailman"
monlkirjavien yhteiskunnallisten
tautien yhdeksi pätevimmäksi pa-^
tcnttilääkkeeksl mainostetaan ny­kyään
yhä lisääntyvässä määrässä
ihmisten Ja nhnenomaan "köyhien
ihmisten" kuohitsemista Ja slitas-kyvyttömäksl
tekemistä.
Yksi seikka tässä yhteydessä kui­tenkin
pakkaa ihmetyttämään —
ne kuohitsemista ainoana autuaak­si
tekevänä toimenpiteenä esittcl-ä-vät
heput Ja matamit eivät vahin­gossakaan
ehdota itsensä' kuohitse­mista,
puhumattakaan nyt siltä et­tä
näyttäisivät käytännöllisillä
teoilla eshnerkkiä niille, Joiden kuo-hiteramista
he suosittelevat?
Jos kuohitseminen auttaa muita
Ihmisiä, niin luulisi sen auttavan .
silloin Ecllalsen "parannuskeinon"_
suosittelijaakin.
Viimeisin tällainen Ihmiskuoharl,
omien puheittensa mukaan suurten
rahasäkklen päällä Istuva herra'
suuruus on Jesse Hartman-nimlncn
heppu New Yorkista.
Lahjoitettuaan ^25.000 kuohiUse-mlsohjelmansa
edistämisen hyväksi,
tämä kuoharlmestari pääsi Suuren
Rahan lehtien palstoille Ja sai esim.
eräässä torontolalslehdessä peräti
kolmen- palstan leveydelle vedetyn
otsikon mainostukseen. ^
Mutta lainatkaamme sanatarkas­ti
APin New Yorkin uutista tästä
asiasta.
"Minusta tuntuu, että sitä tai^vl-taan",
sanoo Jesse Hartman.
Täten hän selittää, miksi hän on
lahjoittanut $25,000 Appalachian
köyhien vapaaehtoisen kuohltse-mlsohjelman
hyväksi Kentuckyssa.
"El voida rakentaa riittävästi
mielenvikaisten parantoloita, sai- ,
ranloita ja kouluja", sanoo Hart­man.
: •
"El-voida tyydyttää köyhäinapu-vaatimuksia,
minkä aiheuttavat
syntymättömät ihmislaumat.
"Missä on turvallisuusvcntllili? '
Ainoana tolvoniL,on, että väänne­tään
kiinni vaatimuksia kasvattava
lisäysventtllll. Löytyykö siihen vas­tausta.
Olemmeko me myöhäslyr
neet? . . . Hän asuu Stamfordissa
Ja New Yorkissa Ja hänellä on koti
myös Palm Beachlssa, Floridassa.
V ". . . Minä Istun (raha)kasan
päällä. Minulla on varaa ylevämle-llsyyteen
(hyväntekeväisyyslahjoi-tykslln
- K)."
Hartman, naimisissa olevan tytön
isä Ja kahden lapsen isoisä, sanoo,
että häntä on huolestuttanut Jon­kin
alkaa väestöräjähdys, (Ulkasyn-tyväisyys)
erikoisesti köyhien kes­kuudessa
. . ."
Riittänee Jo.
Kuten ylläolevasta näkyy, raha- ,
kasan päällä istuva Hartman on
huolissaan verojen noususta.' El voi- -
da rakentaa sairaaloita eikä kou­luja.
Ja kun hänen yhteiskuntani)»-'
ei pysty järjestämään asioita niin,
että kaikki ihmiset saisivat työ- Ja
toimeentulomahdollisuuksia, niin
tämä rahoillaan kerskuva äijä esit­tää
kylmästi, että' köyhemmiltä .
mrehiltä pallit pois. Mitään ei sa­nottu
siitä, olisiko hän valmis pu­remalla
kalvamaan köyhien palle­ja,
kuten sanotaan Suomen lappa­laisten
salvavan porojaan.
Tässä kuohltsemlseen perustu­vassa
yhteiskuntafilosofiassa on
alussa kerrotun lisäksi vielä eräs
toinenkin aukkopaikka: Kysymys
siltä, onko Joidenkbi harvojen pak­ko
Istua rahakasojen päällä Ja si­ten
pitää suuria Joukkoja nälässä
Ja puutteessa?
Jos ^kerran on niin, että kuohit­seminen
on kalkklparantava lääke
köyhyyden poistamiseksi, niin mlk-sei
ehdoteta, että kaikkien miljo­näärien
pallit syötetään kissoUle?
Siten loppuisi ajan mittaan kan­sanjoukkoja
rilstävien_ Ja ryöstävien
suku Ja tavalliset pulliaisetkin pää­sisivät
vähitellen leipään käsiksi.
Sitäpaitsi kuohittavia olisi siinä ta­pauksessa^
suhteellisen vähän, jota-vastoin
köyhien kuohitsemisessa >
tarvitaan kokonaisia armeijoita'
kuohareita Ja nekin tulevat maksa­maan,
mr. Hartman.
Vakavasti puhuen me olemma
kuitenkin sitä mieltä, että kapita­listisen
yhteiskuntajärjestelmän
rappeutumisilmiöitä ei paranneta
sen paremmin rikkaitten kuin köy- ;
hienkään kuohitsemisella.
Mutta Jos tämän "vapaan maail<^
man" sllmäntekevillä ja tukfpyl- .
väillä ei öle enää muita parannus-^
konsteja kuin köyhien kuohitseml-r
nen, niin silloin on kaiketi tullut
aika heidän astua sivuun Ja antaa
valtiolaivan peränpito niille yhteLs-kuntapihreiUe,
jotka voivat viedä
kehitystä eteenpäUi.
-^.Känsäkoura.