1971-08-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SiVu2 Tiistai, eldk. 24 p .— Tuesday, Aug, 24, 1971 INOBPBNOBNT LABOR ORGAN VAPAUS OF FINNISH CANADIANS j v "-^"^ ^ i^ciM Ttmre^^ '^fy^ Bmasbia^, Os^aitdk Pa(i&i(&^ < TILAirSHimirA^: Osmässsx: l vk. 910.00.6 kk. $5.2S 3 kk. ».00 T}i9A:ik: 1 vk. 011.00, 6 kk. tam aotaatm: 1 vtt. O im 0 kk. Lyötäköön ne Hyeenat ovat raatoja syöviä yöpetoja, joiden kerrotaan saavan raivokohtauksia veren hajustakin. Mitä sitä luonnolleen Voi! Jonkinlaista "vei-en hajua^* ovat myös saaneet presidentti Richard Nixonin viikko sitten sunnuntaina voimaan julistamasta 90-päiväisestä hiritojen-ja-pälkkojen jäädytyksestä ne canadälaia-piirit, jotka ovat vuosikausia vaatineet "kovia otteita" työläisten "liiaUisten palldtaVaatimusten k o n t r o U b i ^ ^ Näistä työväenvästaisista piireistä on yiimepäivinätullM vimalla "selityksiä", että jos mr Nixonin toimenpide "hintojen ja palkkojen jäädyttämiseksi onnistuu" — ja" ne Nixonilla ei ole tulevien presidenttivaalien vuoksi mahdollisuutta tunnustaa suunniteimansa epäonnistumista silloin on tilaisuus Canadassakin ottaa käytäntöön tällainen työväerivastainen menetelmä, huolimatta perustuslaillisistakin haitoista (joiden mukaan työsuhdekysymykset ovatj^aakuhnallisten lainlaadinnan alaisia ...asioita)., . .:• Nämä hyeenamaiset ulvahduksetpalkkojiSn jäädyttämiseksi ovat varoituksena siitä, että Canadan työväenliikkeellä yleensä ja erikoisesti ammattiyhdistysliikkeellä on edessä paljon työtä ja toimintaa vaativa aika^ On voitava tiedonantovälineiden jauutteesta huolimatta selittää laajoUle kansanjoukoille mistä on todelliBuu-dessa kysymys ja sillä perusteella nostattiaa lakkoliikehdintää, mikä yksinään voi torjua nämä työväen ja samalla koko kansakunnan etujen vastaiset suunnitelmat. Ilomielin ön todettava, että CLC: n presidentti Donald Mac- Donald oh jo antanut tietää, että hänen johtamansa suuri ammatti-yhdistyskeskus tulee vastustamaan palkkakontrollin järjestämistä. Kuvaavaa j a asian vakavuutta.korostavaa on se^ että työväenliikkeen äärioikeistoon lukeutuva A P L - d O :n presidentti Geo. Meany kin on tuominnut mr Nixonin hintojen jä palkkojen jäädytyksen täysin epäoikeutettuna tekona sen vuoksi kun kontrollin ulkopuolelle jäävät rahamiehiä rikastuttavat voitto-osingot ja korko-taksat. • Presidentti Nixonin järjestämä hintojen ja palkkojien jäädytys kohdistuu Yhdysvaltain työtätekeviä ja yksinomaan juuri työtätekeviä vastaan. Samoin tapahtuisi täällä. Siksi on jyrkästi ja päättävästi vastustettava kaikkia niitä, jotka palkkakontrollilla haluavat sysätä lamakauden taakan yksinomaan työtätekevien kannettavaksi . . .Siitä olisi pelkää vahinkoa kansakunnalle yleensä ja työläisille erikoisesti. Rooseveltin luomus: ttehmbi. (KU) — Presidentti Nixonin ilmoitus, jonka mukaan julliiseati ja viralUaesti toomotaain tlS^:d' ftansaihvälinen sitoamus vaihtaa muiden maiden hallussa olevia dollareita kultaan; on verrattavissa sodanlälkeisen ajan atomipommin räjäjrtykseen kansainvälisessä rahajärjestelmässä. On ollut jo vuosikausia tiedossa USA:n jo yli 37 vuotta sitten perustaman kapitalistisen maailman rahajärjestelmän heikentyminen vuosi vuodelta yhä dihtyen. Tämä on ilmennyt yhä iyhyemmin ajoin toinen toistaan iahemmin kiristyvin valuuttakrii sein. Yleisesti on oletettu, että Nixon ei devalvoi dollaria ainakaan ennen ensi vuoden presidentin vaaleja. Viimeisimmän ya-liuttakriisin syvennyttyä kesällä Oletettiin, että joitakin kompromisseja löydetään katastrofin välttämiseksi ainakin syyskuussa pidettävään kansainvälisen ya-luuttarahaston kokoukseen asti. Tilanne kärjistyi kuitenkin pahemmaksi ja nopeammin kuin. oletettiin ja USA :11a ei- ollut enää muuta mahdoJlisuutta kuin se minkä Nixon ilmoitti. Kriisin synnyttäjänä ei olhit suinkaan presidentti Nixon, vaan sen siemenet kylvettiin jo silloin, kun USA presidentti Rooseveltin johdolla loi kapitalistisen rahajär-jestelmänr perustan. Nixonin viafc si sen sijaan lankeaa, että hän onnettomalla sota- ja talouspolitiikallaan joudutti tämän järjestelmän romahtamista. • Viime viikon torstaihin mennessä oH Pohjois-ljrlannin niin sar nottujen "uskon kahakkain" yhteydessä kymmenen päivän kuluessa tapettu 28 ihmistä- Tämä sellaisenaan kuvaa sitä sotatilaa muistuttavaa olosuhdetta mikä siellä nyt vallitsee brittiläisten sotilaiden ja Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRAtn välillä. Asiallisesti puhuen se on taistelua miehittäjäsotilaiden ja siirtomaa-asemassa olevan Pohjois-Irlannin asukkaiden välillä. Englantilaiset sotilaat, joita siellä sanotaan miehitysjoukoiksi, ovat panssariautoineen piirittäneet Belfastissa katolisten asukkaiden kortteleita ja konetuliaseita käytetään vapaasti irlantilaisen sissijärjestön IRA :n joukkoja ja siviilejäkin vastaan. Viimeksi kerrottiin, että annnutulosi tuli eräs nuori kuuromykkä. Nämä levottomuudet ovat levinneet Belfastista Londonderryyn ja muihinkin kaupunkeihin. . Melko yleisesti on Vieläkin pyritty naamioimaan Pohjois-Irlannin mellakat protestanttien ja katolisen vähemmistön väliseksi "uskonnolliseksi" kiistaksi. Kieltämättä voidaan todeta, että tällaisia uskonnollisia piirteitä ilinenee pinnallisesti, mutta Lontoos-sakin myönnetään jo, vaikka vastahakoisesti, että Pohjois-Irlannin kriisi ei rajoitu tähän, Vaan sytykkeenä on kaiken aikaa ollut Ulsterin (Pohjois-Irlannin) maakunnan jääminen oikeudettomaan siirtomaan asemaan Englannin yhteydessä. K u t ^ S£tnottu, Pohjois-Irlannin kaupunkien katoliset korttelit ovat englantiläisjoukkojen piirittäminä; kaduilla kajahtelevat kone-kiväärisarjat Pommeja räjähtelee ja panssaroidut autot jylisevät kaduilla. Kaikki tämä muistuttaa hyvin paljon sotatilaa. Mielenosoitukset ja yhteenotot saivat entistä kärkevämmän muodon heti erikoisvaltuuslain voiman astumisen jälkeen. Sen lain mukaan voidaan pidättää jokainen "epäilyttävä henkilö". Toisinsanoen tämä erikoisvaltuuslaki "laillistaa" viranomaisten mielivallan. Se On osoitus siitä, että hallitus oh avoimesti siir-tynjrt voimapolitiikan käyttöön. Unhoitettu on kokonaan kaksi vuotta sitten annetut pyhät lupaukset, jolloin englantilaisia sotilaita tuotiin ensimmäinen kerta Belfastiin, että kaikki tämä on vain väliaikaista. Nyt Ulsterissa on jo panssaroiduin vaunuin ja helikop-tefrein varustettuja sotilaita lähes 13,000. Pohjois-Irlanti on aaial-lisesti puhuen, kuten sanottu, miehitetty maa, jossäT on piiritystila. Laki jä oikeus on siellä ^mlhdettu polilslpämpptran ja sotilaapisti- •miin. ,'• Muistaa pitää, että, Lontoon harjoittama kanaalaiSDikeuksliik-keen tukahduttamispolitiikka, terrori ja vainopolitiikka yleensä soveltuu yhteen Ulsterin olkeist<qnx)te8tantthille piireille sekä unionpUolueelle, joka ilmentää 8uurteolliöuu8miesterf'ja protestanttisten suurmaanomistajien etuja. Puolueen avustuksella puolittain salainen uskonnöllis-poliittinen oranilaisteri ritarikuhta järjestää kiihkomielisiä pelotusmarssejaan uhaten tuhota kaikki, jotka vaativat muutoksia ja pa^rannuksia yleensä. \ , käytäntö on kuitenkin osoittanut, että mitä enemmän terrorin mustat pilvet tihentyvät, sitä enemmän kärjistyy Pohjoiö-rrlanniri tilanne, fielfastissa, Londbnderryssa ja muissa kaupuhgetosa kiihtyneet asukkaat ottavat alati yhteen poliisin ja Botilaiden kanssa. Myöa Englannissa vastustetaan entistä enemmän englantilaisjouk-kojen ja onmllalateh mielivaltaa. Joukkopldätykset Ulsterissa osoittavat jälleen, että nykyisen hallituksen politiikka on kärsinyt vararikon. Nykyään tajutaan myös. että Ulsterissa tapahtumat eivät dl© suinkaan vain "uskonnollisten ristiriitaisuuksien purkauksia'^ kuten kaupallinen lehdistö Englannissa Ja täällä CSanadassakin pyrlcii esittämään. MAAIIiMANPULMASTA DOLLARI-JÄRJESTELMÄÄN l»30-luyun suiuri maailmanpula toi mullistuksia myös kansainväliseen rahajärjestelmään. Käytännöllisesti kaikki maat luopuivat kultakannasta. Englanti oli kärjessä ja luopui kultakannasta 1931: Silloin punta devalvoitiin 30 prosentilla. Myös Suomi luopui tällöin kultakannasta. Kullan hinta nousi 20.67 dollarista 35 dollariin unssilta, mika merkitsi dollarin devalvoimista 40 prosentilla. USA hallitsi kuitenkin tilanteen, sillä sen hallussa oli maailmanpulan päättyessä 70 prosen-tia kapitalistisen maailman raha-kullasta. Kun presidentti Franklin Roosevelt astui ensimmäisen kerran USA:n presidentiksi 1933 hän määräsi jokaisen pörssipäivän aamuna USAn ceiitin tark- SYNTYMÄ. PÄIVIÄ Hilma Miintyiien, TimnUns, Ont. täytläa peijantaJna, eldamn 27 pnä 80 vuotta. Martha Ekholm. Sudbury, Ont., täyttää lauantaina eldcuun 28 päivänä 76 vuotta. — Manda- Ranta^ Vancouver^ B.C., täyttää sinmmitaina etokimn 29 päivänä 75 vuotta. Anne Uikala. Hearst, Ont, täyt tää maa<nantaina etokinm 30 päivänä 72 vuotta. Yhdymme sidoilaisten ja tuttavain onnentoivotidcsidn. kuudella kullan ja dollarin välisen kurssin. Väkauttaakseen tilan pysyvästi hän hyväksytti kongressissa tammikuun 31. päivänä 1934 rahalain, jonka mukaan yksi unssi hienoa kultaa vastasi 35 USA:n dollaria. Muut maat olivat pakotettu ja määräämään valuuttansa arvon ja vaihtosuhteen tähän kiinteään hintelän. USA sitoutui kuitenkin tällöin ostamaan ja^ myymään rajattomasti kultaa 35 dollaria unssi. Muut maat kärsivät tällöin suu ria tappioita ja joutuivat devalvoimaan valuuttojaan. Rooseveltin rahajärjestelmä rupesi kuiten kin toimimaan suhteellisen kitkattomasti USA: n sanelemien ehdoin sen omaaman mahtavan kultavuoren turvin. BRETTON W0ODS. - • Toisen maailmansodan lopun ollessa jo näköpiirissä voittajavalloille ja ennen kaikkiea US-A: lle kävi selväksi, että oli ryh-djrttävä lubmaari uutta kansain-välistä rahajärjestelmää hyvissä ajoin sekasorron välttämiseksi rauhan tullen. Niinpä vuoden 1944 kesällä Bretton Wood8issa (New Hampshiren osavaltiossa USA :ssa) YK:n raha- ja finans-sikonferenssin tuloksena perustettiin 27. 12. 1945 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Sen tehtävä oH tai piti olla auttaa kansainvälistä rahayhteistyö-tä, vakauttaa eri; maiden valuuttoja, poistaa valuuttojen vaihdettavuuden esteitä, edistää maailmankaupan laajentumista jne. Kansalaisoikeusliike, minkä tir laisuuksiä ja kokouksia on armotta hajoitettu. ja mitä vastaan polkkeusvaltuuslain kärki on suunnattu, kamppailee Pohjois- Irlannin oikeudetonta tilannetta vastaan ja vaatii lopettamaan joukkotyöttömyyden ja köyhyyden. Ulsterin viimeaikaiset tapahtumat osoittavat entistä selvemmin, että Pohjois-Irlantia eivät revi niinkään uskonnolliset kuin luokkaristiriidat. Pohjois-Irlanti, vanhin ja samalla viimeinen Englannin siirtomaa, pyrkii vapautumiseensa", kirjoitti ranskalainen i'Humanite lehti äskettäin ja niin epäilemättä tulee tapahtumaankin. Aikoinaan muusta Irlannista erotettu Ulsterin maakunta on nnmessa suhteessa jäänyt oikeu^ dettoman ja takapajuisen siirtomaan asemaan. Työttömyysluvut ovat siellä jatkuvasti korkeat. Varattoman väestön sosiaaliset olot ovat kehittymättömät ja laittomuudet jokapäiväisiä tapahtumia. Alkeellisemmatkin demokraattiset Oikeudet saavat väistyä usein ehg lantilaisten sotajoukkojen ja erikoisvaltuuslain tieltä. Protestant-teihin lukeutuvat suurmaanomistajat eivät tunne mielenkiintoa korjauksiin. Mutta sotilaallinen ptiuttuminen Ulsterin ongelmiin merkitsee vain nykyisten väkival-taiättuksien toivottaman kehän jatkumista. Parempia keinoja kuin mielivaltaa, terroria ja erikoisvaltuuslain pidätyksiä tarvitaan, jos Ulsterin ongelmat mle-lltääh Mtkaista. ROOSEVELTIN HÄIKÄISEVÄ DOLLARIN HERRUUS Rooseveltin mielessä oli tällöin kuitenkin häikäiseVä suunnitsl-ma: USA:n ei tarvitsisi suorittaa mi tään aluevaltauksia. Päi rivistöin hän lupaili mm. siirtomaajärjestelmän poistamista jä esimerkiksi Englanin imperiumin hajottamista. USA olisi kuitenkin astunut dollarin avulla tilalle maailmanvaltiaaksi. . Valuuttarahaston perustamisasiakirjassa kansainvälisen rahajärjestelmän perustaksi nim. hyväksyttiin USA:n kongressin y. 1934 luoma rahalaki, jonka mukaan kullan ja dollarin kurssi säilyi edelleen 10 vuotta vanhalla pohjalla eli yksi kulta-unssi' - 3 5 dollaria. Muut maat saivat järjestää edelleen valuuttansa arvon ja vaihtosuhteen tähän kiinteään pisteeseen. Se mer kitsi muille maille jälleen tappioita ja valuuttojen deyalvpit-teja^ •,; MIKSI N L KIELTÄYTYI? . Valuuttarahaston perustajajä-iseniä oli alunperin 41 — nyttemmin siinä on jäseniä pitkän matkaa toista sataa. Neuvostoliitto oli myös Bretton "VVoodsin neuvotteluissa mukana. Mutta kun Neuvostoliiton olisi ollut paljastettava - kultareaeryiensä määrä ja kun lisäksi se olisi jäänyt ilman veto-oikeutta, joka oli varattu vain USA :lle, jäi Neuvostoliitto valuuttarahaston ulkopuolelle. Lisäksi Neuvostoliiton olisi ollut järjestettävä ruplan vaihtosuhde kiinteään kulta-dollari-suhteeseen, Koko maapallo olisi ollut tällöin dollarin kontrollin alla;.--' EISENHOWER JA HERRASMIESSOPIMUS ; .. Rooseveltin luoma rahajärjestelmä toimi kohtalaisen hyvin vielä pitkän aikaa Rooseveltin kuoleman jälkeen. Niinpä esimerkiksi vuonna 1948 U3A:n hallussa oli 24,4 miljardia eli 70^prosenttia kapitalistisen maailman rahakuUasta. USA:n luojaan rahajäi^jestelmän huolet alkoivat orastaa jo presidentti E i - 8enhowerin aikana. Syinä olivat Korean sodan laskut ja USArn ryhtyminen aloittamansa kylmän sodan jatkeena jättiläismäiseen varusteluun. Tällöin alkoi näkyä myös rahajärjestelmän porsaan-reikä (loophole). Kun muiden kapitalistiiMaiden haltuun kertyi dollareita', ne ryhtyivät vaihtamaan niitä USA:n rahalain sääntöjen edellyttämällä tavalla kultaan USA:n kulta-reserveistä. Eisenhower sai vuon na 1956 mm. Lähsi-Euroopah maiden johtavat keskuspankit suostumaan eri-äänlaiseen herras-mieasppimukseen (VGentlemen'iB agreement"), jonika mukaan ne sitoutuivat pitämään "vapaaehtoisesti" hallussaan olevat dollarit USA:n antamia velkakirjoja vastaan. • KENNEDY JA "SOPIMUS" Tämä "herrasmiessopimus" ei kuitenkaan pitänyt kauan. Kun vuoden 1961 ketväällä m u i d en maiden dollarien vaihtaminen kultaan kiihtyi jälleen ennätyskorkeudelle, presidentti Kennedy solmi johtavien Länsi-Euroo-pan valuuttamalden kanssa so-fiimuksen, josta sana "herrasmies" oli jätetty pois. Samana vuonna perustettiin Lontoossa seitsemän maan kultapooli, jonka pohjakassaan kukin maa luovutti määrätyn prosenttiosuuden omista kultavaroistaan. Poolin tehtävänä oli myydä ja pstäa niin paljon kultaa kuin tarvittiin vanhan kulta-dollarikurssin ylläpitämiseksi. JOHNSONIN K U L L AN 2-HINT A JÄRJESTELMÄ Tämäkään pooli ei pitänyt. Kun USA:n kultareservit hupenivat edelleen miljardimäärin, olisi muiden ollut pakko ryhtyä tyhjentämään omia kultareserve-jään. Siihen ne eivät olleet valmiita ja kaiken lisäksi Ranska oli eronnut koko kultapoolista. Seurauksena oli koko poolin hajoaminen. Tämän vastapainoksi presidentti Johnson kutsui Länsi- Euroopan johtavat valuuttamaat —-Ranska ei mennyt ~ Wash-ingjtoniin, missä Johnson pakotti nämä maaliskuussa 1968 sitoutumaan kullan kaksihintajärjestelmään. Toisen mukaan keskuspankit noudattivat edelleen keskinäisissä valuttakaupoissaan -Vanhaa kulta-dollarikurssia. Toisen mukaan, perustettiin kullan vapaat markkinat, joilla hinnanmuodostus oli vapaa. Keskuspankit sitoutuivat olemaan ostamatta kultaa vapailta markkinoilta sekä. pidättäytymään niin pitkälle kuiri suinliin vaihtamasta dollareita kultaan USA: n reserveistä; Ranska ei tähän yhtynyt. NIXON JOUDUTTI JÄRJESTELMÄN TUHOA Viime aikojen tapahtumat osoittivat,, että tämäkään ei ole pitänyt. Dollareita on sittenkin vaihdettu kultaan. Ja kaiken lisäksi kullan hinta vapailla markkinoilla on noussut nyttemmin jo yli 45 dollariin eli 10 dollaria korkeammalle kuin virallinen US A::n dollarikurssi. Nixon joudutti vain Rooseveltin järjestelmän tuhoa. ' Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että USA:n ra- Mr. kiei^lEm ^xm ITS^iiif 10 psto, lisäV«nm . Ottawai - - Viime huhtikuussa omaraloitteisesti Canadan halli-ttfksen jäsenyydestä eronnut entinen kommunikaatio -ministeri Eric Kierans sanoi viikonlopulla uskovansa, että Canada tulee epäonnistumaan yrityksissään saada erikoisvapauksia USA:n viikko sitten sunnuntaina voimaan julistamasta 10 prosentbi lisäverosta, joka määriteltiin Yhdysvaltain tuontitavaroille _ Yhtenä syynä täliän ennuataniaansa epäonnistumiseen mi*. Kieranis selittää olevan sen kun Canadan finanssiminiisteri E; J. Bensonia tullaan käyttämääil "pelinappulana" USArn toittiesta tärkeissä kansainvälisissä neuvotteluissa. "Yhdysvallat pelaa peliään nyt suurin panoksin ja kntehtiedet tään, on mr. Benson "Kynme-nen Suuren" CkansainVäiiseu valuuttarahaston ) erikpiskomitean puheenjohtaja ja USA pitää "näl käistä Bensonia", jota ei ole vapautettu 1() prosentin lisäverosta, puheenjohtajana, joka pai^ nostaa, muita maita, mitä hän ei mahdollisesti tekisi jos Canada olisi vapautettu 10 prosehtin l i - säverosta. "He (amerikkalaiset) luottaavt siihen, että Benson painostaa Japania, Ranskaa ja muita"^ sanoi mr. Kieraris. 'Kymmenen Suuren" ryhmä koostuu voimakkaimmista teollisuusmaista, jotka tukevat kansainvälistä valuuttarahastoa ja tämän valuuttarahaston sopimusten mukaisesti on tähän Bsii mää ritelty kansainväliset rahanvaih-tokurssit. Mr. Benson vai ittiin valuuttarahaston puheenjohtajaksi viiinef syyskuussa ja hänen yksivuotinen virkakautensa menee umpeen ennen kuin USA:n voimaan julistama, 90 päivää kestävä 10 prosentin tuontiverokausi. Mr. Kierans sanoi kuitenkin olevansa sitä mieltä, että Canadan hallitus teki oikein viime viikolla lähettäessään mr Ben-sonin ja kauppa-asiainministeri Pepinin Washingtoniin pyy mään USA:ta vapauttamaan Canada lisäverosta, mutta selitti vastustavansa pääministeri Pierre Trudeaun Washingtoniin menemistä, koska matka yöisi johtaa . samanlaiseen vesiperään, jonka Benson ja Pepin vetivät' Vaikka hän sanoi uSkbvansa-kin, ettei Canadalle myönnetä vapautuksia USA :n asettamasta lisäverosta,'niin Kieranä ei sanonut pelkäävänsä, että mahdollinen lisäverosta vapauttaminen tulisi sitomaan Canadaä entistä tiukemmin USA:h taloiiteeen ja laajentamaan nyt Canadan ja Japanin sekä Euroopan kuppa-yhteisön välillä Olevaa kuilua. Mutta 10 prosentin lisävero "tulee iskemään kaikkein kipeäm min työpaikkamarkkindlta; Kymmenettuhannet ihmiset joutuvat pois työptä tänä syksynä ja tulevana talvena niiden satojentuhansien työttömien lisäksi, joita meillä on Canadassa tällä hetkellä", sanoi mr. Kierans. TYÖTTÖMÄT EIVÄT VOI OSTAA USA.n TUOTTEITA Ottawa. •—Pääministeri Pierre Trudeau sanoi perjantai-ilta-na, kansallisessa televisioverkostossa välitetyssä, neljä minilut-tia kestäneessä puheessaan, että U®A:n hallituksen voimaan julistama 10 prosentin lisävero tuontitavaroille voi johtaa tuhansien työpaikkojen menetykseen Canadassa. Mr. Trudeau-sanoi canadalais-ten menettävän työpaikkojaan, ellei presidentiti Richard Nixonin ylimääräistä veroa poisteta Canadan kohdalta. Suurimmalta osalta. mr_ Trudieau toisti kuitenkin samaa; mitä torstaina Washingtonissa vierailleet ministerit, Benson ja Pepin, olivat esittäneet; epäonnistuneen ret-kensä jälkeen. USA :n selitetään harkitsevan Canadan esittämää pyyntöä, että se vapauttaisi Canadan vientitavaran 10 prosenttiselta l i säverolta. halain mukaan USArn kultare- [toimiin. servien piti olla niin suuret, että ne! vastasivat 25 prosenttia liikkeellä olevasta dollarisetelistös-tä, Johnsonin aikana tämä kumottiin. DoUarisetelistöUä ei tarvitse olla mitään kultakatetta. Tämä ei ole millään tavalla vaikuttanut tilanteeseen. Juuri ennen äskeisen kriisin syntymistä USArn kultareservit diivat pudonneet äärimmäiselle tasolleen eli 10 miljardiin dollariin. Se on enää vähän yli neljännes maailman rahaiikullasta. Tämä on pakottanut Nixonin rajuihin vasta- Washington. -^Nixonin hallitus ja kansainvälinen valuuttarahasto alitoivat seurata suurella kiinnostuksella eilen aamulla E u roopan rahalaitosten toimenpiteitä sen jälkeen, kuii valuuttamarkkinat ayattiin ensimmäisen' kerran, niiden oltua suljettuna koko viime viikon. Nixonin hallituksen sanotaan suorittavan erittäin kiinteätä tarkkailua Euroopan maiden toimenpiteistä, voidakseen vetää johtopäätöksiä U-SA m yrityksistä pelastaa dollarinsa...,' Euroopan valuuttamarkkinat olivat suljetut koko viime viikon ; presidentti Nixonin ilmoitettua 10 prosentin tuontiverosta ja katkaistua kuUan ja dollarin yhdyssiteen pakoittaakseen tällä toimenpiteellä vakavimmassa asemissa olevat länsimaiset valuutat i-evalvointiin. 15 Hbosion. —• Yksikään Yhdysval- .tain viiane kuuahiksen Ap(jUo-15:n astronauteista ei ole toipunut täysin 12 päivää kestäneen avMinismat-kaiia rasituksista, ihnoctti heitä tutkiva lääkäri Charl« Berry elok. 15 päivänä. Berry ilmoitti myös, että Kuussa liikkuneet I>avid Scott iia James Irwin oKvat lennon apeana kärsineet sydäniOT kaksinkartadsesöa. lyönti:- nopeudesta. Astronauttien to^)«mis-aifca on tähän asti pisin Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Berry keitci edelleen, että Irwin oli tuntenut ajoäbta^a heikntusta lennon kohnen ensinunäisen päivän ääoaoa sekä Maahan laskeutumisen jälkeen. Astronauttien pitempi toi-punUiSaika selittynee siiliä, että he vieitMvät.täbmi asti pds ajan Kuussa ja eitiä Kuusta nousun ja Miaahasi la^c^Aumisen välinen aika oli pitempi kuin edellisillä kuu-lennotlla. Houstonin tiedemiehet ovat myös vaAivistaiKet tiedot, joiden mukaan Scottiin ja Irwinin nndoanaan tuo-m!! d kuukivet ovat todeila yhtä vihreitä kuin se ^lusto, jonkia vanhat satukirjat fcertovai oUeen Kuun ra-kennusaiMena, PÄIVÄN PAKINA Hyvät pdieet ovat miellyfctäviä, mutta millä on käytäunöUiätä arvoa vasta sitten, ji08 ja kun ne johtavat tekoihin. Tässä mielessä on suhtauduttava varoen väme viilpoilla sahuihin tiletoihm, että Quebecin ja Ontit-rion, sekä Pemnsylvanian, Michiganin, New Yorioin, Ohnon, Indianan, Illinoisin, Wisconsinin ja Minnesotan viralliseit ecfttstafjait Olt^ vat päässeeit yhleisjflnBnäfl^ Sumten järvien vesistän saastuttamisen j a puhdistairaisen alkutoi-menpitecstä. Tämän sopimuksen pterustena on käsityBfcanta, että Suurten järvien rantialia otevion maaJkuntien ja osavaitioito tulee painostaa nmh-dolhsnmnan voimalklkiaQsiti Canadan ja Yhctysvaltain liiUxdiaiUiluk-siia sHIhen, että niiden läytyy fcau-hiiitten puheilten foatteekBi lyfatyä käytännöUislin toiiheiqi^iteisiin, -ja varatta miiljardeiiba dcÄlaireka näiden järvien vcsiaUJQen puhdistamiseksi. KoJooufcsecn osalMunut Onto-rion päämiiaMsteri W4Uiaim Davis sanoil olevansa erittäin horviiDä miein konferenssin kutusitia varsin-khi aUcsi, kun kokoukseen onnistui seuraajina loi^äitä virkaiiijoita sekä Wafihingtomsta että Otla-wasto. Nyt he tietävät, mitä hedi-tä odotetaan, selitti mr, Davis,— Mänkuin pibtiawa ja Washin^n eivät taetäösi, mycsi Suuret järvet on saastutettu i a miJosi tämä saastutus jatkuu eikilleen. Hyvistä toiveistaian h u o i i m ^_ mr. Davis ^itti ku^evdtin tausui-toons^ a niin sumien reljän, että isompUdn porsas nsähtuu siitä lä^ pi. Hän sanoi: "Luonnoadisesti tai-iä kanferenssiitta, toton useimmiil-la sellaisila, ei oie tadiHsia valtuuksia ongelhnanratiBaiseniifieiisi". Toisia sanoen, mr. Davis idmiai* si kfilteaintokannan, että teMyjen päätösten ja simnniitietoueQ toteut-tamitten riippmi sötä, ja ytauh omaan siätä, saadaanSco Ottawa ja Wais(hingfcon ryhtiyimään fcäytännöi- ^lisain tohneniikie^sijn Suurten järvien pUhdistaimisieiksi. ma sopimus, jonlkia mukaan voitaisiin seuraavan viiden vuoden aikana käQ^ä $500,000,000 kuin- , naJlösten jätteiden käsitttelyiliaitos-ten räcentantisaksi Suuzten järvilen raanaUa. Mutta kun YlhdysvaKain puolelta tudee näihin järviin monta kertaa enenunfifl kBupcmStiea viemäri-verkostoiien raidoajäteaiinetta kuin Oanadasta, nän tMi Otftawmi ja Torontoni väiKseM soplnv^cseJla ei olle juuri mitäiän arvoa ennen kuin Waislhingfcan tyHtyy myös «ai-m^ anlMsdin.tolmegqiifietisiia joio» yksin tai yhdessä Suurten järvien ramnaiKa (Oev^ osaivaftioiden kanssa. AluissaimiaiinHiussia Oanad^ iitä-maiakiinäeh ja Yh^jysvailtaM jär-viemmibaHOsavailtioicteti edusitajain kolkioulcsessia faiinnitebtiSlii uutisUe-tojen n^iicaian I n u n ^ pääasiassa kuntiailliistieiQ vieniärlrveTlcosto-jen aiiheutjtiaimian saastutuk^ lo-petitariiiliseen. Sen lisäksi pulbulttiin myös siitä, että näilä järvillä jfiBoennöiyistä Tässä yhteydessä pallaa-^nideen - laivoislfca ei saisi enää lasjcea Hi- Canadan arvovalitaisten viran-omaiisiten lausunnot, että kauniista puheifitiaan huolilnuitta Yhdys-va< tk)iilia ei oiö (miäiään fciu oiikea£itaiain faailual^^ näuten vesistöjen ptihdistfiamdfieeln.. Esdim)eirkiidnä on mainittu Oana-dan UittohaiUtuksen ja Ontarion maakuntahaiUilulksiea aiUekirjoitta-mcbjätibeitä lyeiteein, <|utän on teh- <y la tehdään ledelBeea Kokouksessa todettiin eräitten "kansain-väUsften bdyaalmojeii" uiiaainecn, että niiden laäval cdlväit tule' lajinkaan SuurllUe Järville, jos niiden täytyy kuIileiUiaa paskansa satamiin rakennettiaviiih jäbteiden ke-räysaseimililo. , Nämä settajsenaan ovat tietenkin tärioeltä kysymyksiä ja auttaisivat täytäntöönpantuna tai -saatuna Suurten järvien saastutuksen vähentämistä. Mutta mitään ei puhuttu — tai ei ainakaan kerrottu puhutun — näiden järvien vesfetö-jä joukkomitassa saastuttavien teoiUsuuBlaitosten tehtävistä ja vel-vollisuuksista. Tämä ei vtannaankaan johtunut huomaiamattomuiidesta, vaan mie-luimminkin siitä, että-kuten edel-lämiainitut "kansainväliset laavaus piirit," suurten teoUisuusladtos-ten omistaijalt, jotka ovat hallituksia voimialdtaaimpia, voivat uhata piOdaqKniikien U l i a "ottaa lelunsa pois pelistä", jos niiM vaiadibaem td'menpi!!l3iltä vesitstiöijen saastutuksen 'lopettaiiniseksi. lW varista tdee heti pelto kun sen ra-hMbkmm k o s l a n ja niin nämä moiMpoKpilirit sanovat, että hiiteen tohnenpiteet veden saastutuksen loiplEttamiseksi, Bdiä nyt on hanlkittaiva paljon rahaa — ja "piru huolikoon jäBceeomme tulevista," • Hyvä on tietenkin, iettä alussa mainitussa Idcmferensisissa päästiin "periaatteessa" sopimy&seen^ joistakin toimenpiitiedBitä Suurten järvien saaatutuköetn vähentämiseksi — mutta monta kertaa parempi olisi, jos Iässä yhteydessä pääs-täil'slin puihoisita telkoiihln. , — • Känsilfcoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 24, 1971 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1971-08-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus710824 |
Description
Title | 1971-08-24-02 |
OCR text |
SiVu2 Tiistai, eldk. 24 p .— Tuesday, Aug, 24, 1971
INOBPBNOBNT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
j v "-^"^ ^ i^ciM Ttmre^^
'^fy^ Bmasbia^, Os^aitdk Pa(i&i(&^ <
TILAirSHimirA^:
Osmässsx: l vk. 910.00.6 kk. $5.2S
3 kk. ».00
T}i9A:ik: 1 vk. 011.00, 6 kk. tam
aotaatm: 1 vtt. O im 0 kk.
Lyötäköön ne
Hyeenat ovat raatoja syöviä yöpetoja, joiden kerrotaan saavan
raivokohtauksia veren hajustakin. Mitä sitä luonnolleen Voi!
Jonkinlaista "vei-en hajua^* ovat myös saaneet presidentti
Richard Nixonin viikko sitten sunnuntaina voimaan julistamasta
90-päiväisestä hiritojen-ja-pälkkojen jäädytyksestä ne canadälaia-piirit,
jotka ovat vuosikausia vaatineet "kovia otteita" työläisten
"liiaUisten palldtaVaatimusten k o n t r o U b i ^ ^
Näistä työväenvästaisista piireistä on yiimepäivinätullM
vimalla "selityksiä", että jos mr Nixonin toimenpide "hintojen ja
palkkojen jäädyttämiseksi onnistuu" — ja" ne
Nixonilla ei ole tulevien presidenttivaalien vuoksi mahdollisuutta
tunnustaa suunniteimansa epäonnistumista silloin on tilaisuus
Canadassakin ottaa käytäntöön tällainen työväerivastainen menetelmä,
huolimatta perustuslaillisistakin haitoista (joiden mukaan
työsuhdekysymykset ovatj^aakuhnallisten lainlaadinnan alaisia
...asioita)., . .:•
Nämä hyeenamaiset ulvahduksetpalkkojiSn jäädyttämiseksi
ovat varoituksena siitä, että Canadan työväenliikkeellä yleensä ja
erikoisesti ammattiyhdistysliikkeellä on edessä paljon työtä ja toimintaa
vaativa aika^ On voitava tiedonantovälineiden jauutteesta
huolimatta selittää laajoUle kansanjoukoille mistä on todelliBuu-dessa
kysymys ja sillä perusteella nostattiaa lakkoliikehdintää, mikä
yksinään voi torjua nämä työväen ja samalla koko kansakunnan
etujen vastaiset suunnitelmat.
Ilomielin ön todettava, että CLC: n presidentti Donald Mac-
Donald oh jo antanut tietää, että hänen johtamansa suuri ammatti-yhdistyskeskus
tulee vastustamaan palkkakontrollin järjestämistä.
Kuvaavaa j a asian vakavuutta.korostavaa on se^ että työväenliikkeen
äärioikeistoon lukeutuva A P L - d O :n presidentti Geo. Meany
kin on tuominnut mr Nixonin hintojen jä palkkojen jäädytyksen
täysin epäoikeutettuna tekona sen vuoksi kun kontrollin ulkopuolelle
jäävät rahamiehiä rikastuttavat voitto-osingot ja korko-taksat.
•
Presidentti Nixonin järjestämä hintojen ja palkkojien jäädytys
kohdistuu Yhdysvaltain työtätekeviä ja yksinomaan juuri työtätekeviä
vastaan. Samoin tapahtuisi täällä. Siksi on jyrkästi ja päättävästi
vastustettava kaikkia niitä, jotka palkkakontrollilla haluavat
sysätä lamakauden taakan yksinomaan työtätekevien kannettavaksi
. . .Siitä olisi pelkää vahinkoa kansakunnalle yleensä ja
työläisille erikoisesti.
Rooseveltin luomus:
ttehmbi. (KU) — Presidentti
Nixonin ilmoitus, jonka mukaan
julliiseati ja viralUaesti toomotaain
tlS^:d' ftansaihvälinen sitoamus
vaihtaa muiden maiden hallussa
olevia dollareita kultaan; on verrattavissa
sodanlälkeisen ajan
atomipommin räjäjrtykseen kansainvälisessä
rahajärjestelmässä.
On ollut jo vuosikausia tiedossa
USA:n jo yli 37 vuotta
sitten perustaman kapitalistisen
maailman rahajärjestelmän heikentyminen
vuosi vuodelta yhä
dihtyen. Tämä on ilmennyt yhä
iyhyemmin ajoin toinen toistaan
iahemmin kiristyvin valuuttakrii
sein. Yleisesti on oletettu, että
Nixon ei devalvoi dollaria ainakaan
ennen ensi vuoden presidentin
vaaleja. Viimeisimmän ya-liuttakriisin
syvennyttyä kesällä
Oletettiin, että joitakin kompromisseja
löydetään katastrofin
välttämiseksi ainakin syyskuussa
pidettävään kansainvälisen ya-luuttarahaston
kokoukseen asti.
Tilanne kärjistyi kuitenkin pahemmaksi
ja nopeammin kuin.
oletettiin ja USA :11a ei- ollut
enää muuta mahdoJlisuutta kuin
se minkä Nixon ilmoitti. Kriisin
synnyttäjänä ei olhit suinkaan
presidentti Nixon, vaan sen siemenet
kylvettiin jo silloin, kun
USA presidentti Rooseveltin johdolla
loi kapitalistisen rahajär-jestelmänr
perustan. Nixonin viafc
si sen sijaan lankeaa, että hän
onnettomalla sota- ja talouspolitiikallaan
joudutti tämän järjestelmän
romahtamista.
• Viime viikon torstaihin mennessä oH Pohjois-ljrlannin niin sar
nottujen "uskon kahakkain" yhteydessä kymmenen päivän kuluessa
tapettu 28 ihmistä- Tämä sellaisenaan kuvaa sitä sotatilaa muistuttavaa
olosuhdetta mikä siellä nyt vallitsee brittiläisten sotilaiden
ja Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRAtn välillä. Asiallisesti
puhuen se on taistelua miehittäjäsotilaiden ja siirtomaa-asemassa
olevan Pohjois-Irlannin asukkaiden välillä.
Englantilaiset sotilaat, joita siellä sanotaan miehitysjoukoiksi,
ovat panssariautoineen piirittäneet Belfastissa katolisten asukkaiden
kortteleita ja konetuliaseita käytetään vapaasti irlantilaisen
sissijärjestön IRA :n joukkoja ja siviilejäkin vastaan. Viimeksi kerrottiin,
että annnutulosi tuli eräs nuori kuuromykkä. Nämä levottomuudet
ovat levinneet Belfastista Londonderryyn ja muihinkin
kaupunkeihin.
. Melko yleisesti on Vieläkin pyritty naamioimaan Pohjois-Irlannin
mellakat protestanttien ja katolisen vähemmistön väliseksi
"uskonnolliseksi" kiistaksi. Kieltämättä voidaan todeta, että tällaisia
uskonnollisia piirteitä ilinenee pinnallisesti, mutta Lontoos-sakin
myönnetään jo, vaikka vastahakoisesti, että Pohjois-Irlannin
kriisi ei rajoitu tähän, Vaan sytykkeenä on kaiken aikaa ollut
Ulsterin (Pohjois-Irlannin) maakunnan jääminen oikeudettomaan
siirtomaan asemaan Englannin yhteydessä.
K u t ^ S£tnottu, Pohjois-Irlannin kaupunkien katoliset korttelit
ovat englantiläisjoukkojen piirittäminä; kaduilla kajahtelevat kone-kiväärisarjat
Pommeja räjähtelee ja panssaroidut autot jylisevät
kaduilla. Kaikki tämä muistuttaa hyvin paljon sotatilaa.
Mielenosoitukset ja yhteenotot saivat entistä kärkevämmän
muodon heti erikoisvaltuuslain voiman astumisen jälkeen.
Sen lain mukaan voidaan pidättää jokainen "epäilyttävä henkilö".
Toisinsanoen tämä erikoisvaltuuslaki "laillistaa" viranomaisten
mielivallan. Se On osoitus siitä, että hallitus oh avoimesti siir-tynjrt
voimapolitiikan käyttöön. Unhoitettu on kokonaan kaksi
vuotta sitten annetut pyhät lupaukset, jolloin englantilaisia sotilaita
tuotiin ensimmäinen kerta Belfastiin, että kaikki tämä on vain
väliaikaista. Nyt Ulsterissa on jo panssaroiduin vaunuin ja helikop-tefrein
varustettuja sotilaita lähes 13,000. Pohjois-Irlanti on aaial-lisesti
puhuen, kuten sanottu, miehitetty maa, jossäT on piiritystila.
Laki jä oikeus on siellä ^mlhdettu polilslpämpptran ja sotilaapisti-
•miin. ,'•
Muistaa pitää, että, Lontoon harjoittama kanaalaiSDikeuksliik-keen
tukahduttamispolitiikka, terrori ja vainopolitiikka yleensä
soveltuu yhteen Ulsterin olkeist |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-08-24-02