Vapaus, August 24, 1971

              SiVu2 Tiistai, eldk. 24 p .— Tuesday, Aug, 24, 1971
INOBPBNOBNT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
j v "-^"^ ^ i^ciM Ttmre^^
'^fy^ Bmasbia^, Os^aitdk Pa(i&i(&^ <
TILAirSHimirA^:
Osmässsx: l vk. 910.00.6 kk. $5.2S
3 kk. ».00
T}i9A:ik: 1 vk. 011.00, 6 kk. tam
aotaatm: 1 vtt. O im 0 kk.
Lyötäköön ne
Hyeenat ovat raatoja syöviä yöpetoja, joiden kerrotaan saavan
raivokohtauksia veren hajustakin. Mitä sitä luonnolleen Voi!
Jonkinlaista "vei-en hajua^* ovat myös saaneet presidentti
Richard Nixonin viikko sitten sunnuntaina voimaan julistamasta
90-päiväisestä hiritojen-ja-pälkkojen jäädytyksestä ne canadälaia-piirit,
jotka ovat vuosikausia vaatineet "kovia otteita" työläisten
"liiaUisten palldtaVaatimusten k o n t r o U b i ^ ^
Näistä työväenvästaisista piireistä on yiimepäivinätullM
vimalla "selityksiä", että jos mr Nixonin toimenpide "hintojen ja
palkkojen jäädyttämiseksi onnistuu" — ja" ne
Nixonilla ei ole tulevien presidenttivaalien vuoksi mahdollisuutta
tunnustaa suunniteimansa epäonnistumista silloin on tilaisuus
Canadassakin ottaa käytäntöön tällainen työväerivastainen mene­telmä,
huolimatta perustuslaillisistakin haitoista (joiden mukaan
työsuhdekysymykset ovatj^aakuhnallisten lainlaadinnan alaisia
...asioita)., . .:•
Nämä hyeenamaiset ulvahduksetpalkkojiSn jäädyttämiseksi
ovat varoituksena siitä, että Canadan työväenliikkeellä yleensä ja
erikoisesti ammattiyhdistysliikkeellä on edessä paljon työtä ja toi­mintaa
vaativa aika^ On voitava tiedonantovälineiden jauutteesta
huolimatta selittää laajoUle kansanjoukoille mistä on todelliBuu-dessa
kysymys ja sillä perusteella nostattiaa lakkoliikehdintää, mi­kä
yksinään voi torjua nämä työväen ja samalla koko kansakun­nan
etujen vastaiset suunnitelmat.
Ilomielin ön todettava, että CLC: n presidentti Donald Mac-
Donald oh jo antanut tietää, että hänen johtamansa suuri ammatti-yhdistyskeskus
tulee vastustamaan palkkakontrollin järjestämistä.
Kuvaavaa j a asian vakavuutta.korostavaa on se^ että työväenliik­keen
äärioikeistoon lukeutuva A P L - d O :n presidentti Geo. Meany
kin on tuominnut mr Nixonin hintojen jä palkkojen jäädytyksen
täysin epäoikeutettuna tekona sen vuoksi kun kontrollin ulko­puolelle
jäävät rahamiehiä rikastuttavat voitto-osingot ja korko-taksat.
•
Presidentti Nixonin järjestämä hintojen ja palkkojien jäädytys
kohdistuu Yhdysvaltain työtätekeviä ja yksinomaan juuri työtä­tekeviä
vastaan. Samoin tapahtuisi täällä. Siksi on jyrkästi ja päät­tävästi
vastustettava kaikkia niitä, jotka palkkakontrollilla halua­vat
sysätä lamakauden taakan yksinomaan työtätekevien kannet­tavaksi
. . .Siitä olisi pelkää vahinkoa kansakunnalle yleensä ja
työläisille erikoisesti.
Rooseveltin luomus:
ttehmbi. (KU) — Presidentti
Nixonin ilmoitus, jonka mukaan
julliiseati ja viralUaesti toomotaain
tlS^:d' ftansaihvälinen sitoamus
vaihtaa muiden maiden hallussa
olevia dollareita kultaan; on ver­rattavissa
sodanlälkeisen ajan
atomipommin räjäjrtykseen kan­sainvälisessä
rahajärjestelmässä.
On ollut jo vuosikausia tie­dossa
USA:n jo yli 37 vuotta
sitten perustaman kapitalistisen
maailman rahajärjestelmän hei­kentyminen
vuosi vuodelta yhä
dihtyen. Tämä on ilmennyt yhä
iyhyemmin ajoin toinen toistaan
iahemmin kiristyvin valuuttakrii
sein. Yleisesti on oletettu, että
Nixon ei devalvoi dollaria aina­kaan
ennen ensi vuoden presi­dentin
vaaleja. Viimeisimmän ya-liuttakriisin
syvennyttyä kesällä
Oletettiin, että joitakin kompro­misseja
löydetään katastrofin
välttämiseksi ainakin syyskuussa
pidettävään kansainvälisen ya-luuttarahaston
kokoukseen asti.
Tilanne kärjistyi kuitenkin pa­hemmaksi
ja nopeammin kuin.
oletettiin ja USA :11a ei- ollut
enää muuta mahdoJlisuutta kuin
se minkä Nixon ilmoitti. Kriisin
synnyttäjänä ei olhit suinkaan
presidentti Nixon, vaan sen sie­menet
kylvettiin jo silloin, kun
USA presidentti Rooseveltin joh­dolla
loi kapitalistisen rahajär-jestelmänr
perustan. Nixonin viafc
si sen sijaan lankeaa, että hän
onnettomalla sota- ja talouspoli­tiikallaan
joudutti tämän järjes­telmän
romahtamista.
• Viime viikon torstaihin mennessä oH Pohjois-ljrlannin niin sar
nottujen "uskon kahakkain" yhteydessä kymmenen päivän kulues­sa
tapettu 28 ihmistä- Tämä sellaisenaan kuvaa sitä sotatilaa muis­tuttavaa
olosuhdetta mikä siellä nyt vallitsee brittiläisten sotilai­den
ja Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRAtn välillä. Asiallisesti
puhuen se on taistelua miehittäjäsotilaiden ja siirtomaa-ase­massa
olevan Pohjois-Irlannin asukkaiden välillä.
Englantilaiset sotilaat, joita siellä sanotaan miehitysjoukoiksi,
ovat panssariautoineen piirittäneet Belfastissa katolisten asukkai­den
kortteleita ja konetuliaseita käytetään vapaasti irlantilaisen
sissijärjestön IRA :n joukkoja ja siviilejäkin vastaan. Viimeksi ker­rottiin,
että annnutulosi tuli eräs nuori kuuromykkä. Nämä levotto­muudet
ovat levinneet Belfastista Londonderryyn ja muihinkin
kaupunkeihin.
. Melko yleisesti on Vieläkin pyritty naamioimaan Pohjois-Ir­lannin
mellakat protestanttien ja katolisen vähemmistön väliseksi
"uskonnolliseksi" kiistaksi. Kieltämättä voidaan todeta, että täl­laisia
uskonnollisia piirteitä ilinenee pinnallisesti, mutta Lontoos-sakin
myönnetään jo, vaikka vastahakoisesti, että Pohjois-Irlannin
kriisi ei rajoitu tähän, Vaan sytykkeenä on kaiken aikaa ollut
Ulsterin (Pohjois-Irlannin) maakunnan jääminen oikeudettomaan
siirtomaan asemaan Englannin yhteydessä.
K u t ^ S£tnottu, Pohjois-Irlannin kaupunkien katoliset korttelit
ovat englantiläisjoukkojen piirittäminä; kaduilla kajahtelevat kone-kiväärisarjat
Pommeja räjähtelee ja panssaroidut autot jylisevät
kaduilla. Kaikki tämä muistuttaa hyvin paljon sotatilaa.
Mielenosoitukset ja yhteenotot saivat entistä kärkevämmän
muodon heti erikoisvaltuuslain voiman astumisen jälkeen.
Sen lain mukaan voidaan pidättää jokainen "epäilyttävä hen­kilö".
Toisinsanoen tämä erikoisvaltuuslaki "laillistaa" viranomais­ten
mielivallan. Se On osoitus siitä, että hallitus oh avoimesti siir-tynjrt
voimapolitiikan käyttöön. Unhoitettu on kokonaan kaksi
vuotta sitten annetut pyhät lupaukset, jolloin englantilaisia soti­laita
tuotiin ensimmäinen kerta Belfastiin, että kaikki tämä on vain
väliaikaista. Nyt Ulsterissa on jo panssaroiduin vaunuin ja helikop-tefrein
varustettuja sotilaita lähes 13,000. Pohjois-Irlanti on aaial-lisesti
puhuen, kuten sanottu, miehitetty maa, jossäT on piiritystila.
Laki jä oikeus on siellä ^mlhdettu polilslpämpptran ja sotilaapisti-
•miin. ,'•
Muistaa pitää, että, Lontoon harjoittama kanaalaiSDikeuksliik-keen
tukahduttamispolitiikka, terrori ja vainopolitiikka yleensä
soveltuu yhteen Ulsterin olkeist<qnx)te8tantthille piireille sekä
unionpUolueelle, joka ilmentää 8uurteolliöuu8miesterf'ja protestant­tisten
suurmaanomistajien etuja. Puolueen avustuksella puolittain
salainen uskonnöllis-poliittinen oranilaisteri ritarikuhta järjestää
kiihkomielisiä pelotusmarssejaan uhaten tuhota kaikki, jotka vaa­tivat
muutoksia ja pa^rannuksia yleensä. \ ,
käytäntö on kuitenkin osoittanut, että mitä enemmän terrorin
mustat pilvet tihentyvät, sitä enemmän kärjistyy Pohjoiö-rrlanniri
tilanne, fielfastissa, Londbnderryssa ja muissa kaupuhgetosa kiih­tyneet
asukkaat ottavat alati yhteen poliisin ja Botilaiden kanssa.
Myöa Englannissa vastustetaan entistä enemmän englantilaisjouk-kojen
ja onmllalateh mielivaltaa.
Joukkopldätykset Ulsterissa osoittavat jälleen, että nykyisen
hallituksen politiikka on kärsinyt vararikon. Nykyään tajutaan
myös. että Ulsterissa tapahtumat eivät dl© suinkaan vain "uskon­nollisten
ristiriitaisuuksien purkauksia'^ kuten kaupallinen lehdistö
Englannissa Ja täällä CSanadassakin pyrlcii esittämään.
MAAIIiMANPULMASTA
DOLLARI-JÄRJESTELMÄÄN
l»30-luyun suiuri maailmanpu­la
toi mullistuksia myös kansain­väliseen
rahajärjestelmään. Käy­tännöllisesti
kaikki maat luopui­vat
kultakannasta. Englanti oli
kärjessä ja luopui kultakannasta
1931: Silloin punta devalvoitiin
30 prosentilla. Myös Suomi luo­pui
tällöin kultakannasta. Kul­lan
hinta nousi 20.67 dollarista
35 dollariin unssilta, mika mer­kitsi
dollarin devalvoimista 40
prosentilla.
USA hallitsi kuitenkin tilan­teen,
sillä sen hallussa oli maail­manpulan
päättyessä 70 prosen-tia
kapitalistisen maailman raha-kullasta.
Kun presidentti Frank­lin
Roosevelt astui ensimmäisen
kerran USA:n presidentiksi 1933
hän määräsi jokaisen pörssipäi­vän
aamuna USAn ceiitin tark-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Hilma Miintyiien, TimnUns, Ont.
täytläa peijantaJna, eldamn 27 pnä
80 vuotta.
Martha Ekholm. Sudbury, Ont.,
täyttää lauantaina eldcuun 28 päi­vänä
76 vuotta.
— Manda- Ranta^ Vancouver^ B.C.,
täyttää sinmmitaina etokimn 29 päi­vänä
75 vuotta.
Anne Uikala. Hearst, Ont, täyt
tää maa<nantaina etokinm 30 päivänä
72 vuotta.
Yhdymme sidoilaisten ja tuttavain
onnentoivotidcsidn.
kuudella kullan ja dollarin väli­sen
kurssin.
Väkauttaakseen tilan pysyväs­ti
hän hyväksytti kongressissa
tammikuun 31. päivänä 1934 ra­halain,
jonka mukaan yksi unssi
hienoa kultaa vastasi 35 USA:n
dollaria. Muut maat olivat pako­tettu
ja määräämään valuuttansa
arvon ja vaihtosuhteen tähän
kiinteään hintelän. USA sitoutui
kuitenkin tällöin ostamaan ja^
myymään rajattomasti kultaa 35
dollaria unssi.
Muut maat kärsivät tällöin suu
ria tappioita ja joutuivat deval­voimaan
valuuttojaan. Roosevel­tin
rahajärjestelmä rupesi kuiten
kin toimimaan suhteellisen kit­kattomasti
USA: n sanelemien eh­doin
sen omaaman mahtavan
kultavuoren turvin.
BRETTON W0ODS. - •
Toisen maailmansodan lopun
ollessa jo näköpiirissä voittaja­valloille
ja ennen kaikkiea US-A:
lle kävi selväksi, että oli ryh-djrttävä
lubmaari uutta kansain-välistä
rahajärjestelmää hyvissä
ajoin sekasorron välttämiseksi
rauhan tullen. Niinpä vuoden
1944 kesällä Bretton Wood8issa
(New Hampshiren osavaltiossa
USA :ssa) YK:n raha- ja finans-sikonferenssin
tuloksena perus­tettiin
27. 12. 1945 Kansainvä­linen
valuuttarahasto (IMF).
Sen tehtävä oH tai piti olla aut­taa
kansainvälistä rahayhteistyö-tä,
vakauttaa eri; maiden valuut­toja,
poistaa valuuttojen vaih­dettavuuden
esteitä, edistää maa­ilmankaupan
laajentumista jne.
Kansalaisoikeusliike, minkä tir
laisuuksiä ja kokouksia on ar­motta
hajoitettu. ja mitä vastaan
polkkeusvaltuuslain kärki on
suunnattu, kamppailee Pohjois-
Irlannin oikeudetonta tilannetta
vastaan ja vaatii lopettamaan
joukkotyöttömyyden ja köyhyy­den.
Ulsterin viimeaikaiset tapah­tumat
osoittavat entistä selvem­min,
että Pohjois-Irlantia eivät
revi niinkään uskonnolliset kuin
luokkaristiriidat.
Pohjois-Irlanti, vanhin ja sa­malla
viimeinen Englannin siirto­maa,
pyrkii vapautumiseensa",
kirjoitti ranskalainen i'Humanite
lehti äskettäin ja niin epäilemät­tä
tulee tapahtumaankin.
Aikoinaan muusta Irlannista
erotettu Ulsterin maakunta on
nnmessa suhteessa jäänyt oikeu^
dettoman ja takapajuisen siirto­maan
asemaan. Työttömyysluvut
ovat siellä jatkuvasti korkeat. Va­rattoman
väestön sosiaaliset olot
ovat kehittymättömät ja laitto­muudet
jokapäiväisiä tapahtumia.
Alkeellisemmatkin demokraattiset
Oikeudet saavat väistyä usein ehg
lantilaisten sotajoukkojen ja eri­koisvaltuuslain
tieltä. Protestant-teihin
lukeutuvat suurmaanomis­tajat
eivät tunne mielenkiintoa
korjauksiin. Mutta sotilaallinen
ptiuttuminen Ulsterin ongelmiin
merkitsee vain nykyisten väkival-taiättuksien
toivottaman kehän
jatkumista. Parempia keinoja
kuin mielivaltaa, terroria ja eri­koisvaltuuslain
pidätyksiä tarvi­taan,
jos Ulsterin ongelmat mle-lltääh
Mtkaista.
ROOSEVELTIN
HÄIKÄISEVÄ
DOLLARIN HERRUUS
Rooseveltin mielessä oli tällöin
kuitenkin häikäiseVä suunnitsl-ma:
USA:n ei tarvitsisi suorit­taa
mi tään aluevaltauksia. Päi ri­vistöin
hän lupaili mm. siirto­maajärjestelmän
poistamista jä
esimerkiksi Englanin imperiumin
hajottamista. USA olisi kuiten­kin
astunut dollarin avulla tilalle
maailmanvaltiaaksi. .
Valuuttarahaston perustamis­asiakirjassa
kansainvälisen raha­järjestelmän
perustaksi nim. hy­väksyttiin
USA:n kongressin
y. 1934 luoma rahalaki, jon­ka
mukaan kullan ja dollarin
kurssi säilyi edelleen 10 vuotta
vanhalla pohjalla eli yksi kulta-unssi'
- 3 5 dollaria. Muut maat
saivat järjestää edelleen valuut­tansa
arvon ja vaihtosuhteen tä­hän
kiinteään pisteeseen. Se mer
kitsi muille maille jälleen tap­pioita
ja valuuttojen deyalvpit-teja^
•,;
MIKSI N L KIELTÄYTYI?
. Valuuttarahaston perustajajä-iseniä
oli alunperin 41 — nyttem­min
siinä on jäseniä pitkän mat­kaa
toista sataa. Neuvostoliitto
oli myös Bretton "VVoodsin neu­votteluissa
mukana. Mutta kun
Neuvostoliiton olisi ollut paljas­tettava
- kultareaeryiensä määrä
ja kun lisäksi se olisi jäänyt
ilman veto-oikeutta, joka oli va­rattu
vain USA :lle, jäi Neuvosto­liitto
valuuttarahaston ulkopuo­lelle.
Lisäksi Neuvostoliiton olisi
ollut järjestettävä ruplan vaih­tosuhde
kiinteään kulta-dollari-suhteeseen,
Koko maapallo olisi
ollut tällöin dollarin kontrollin
alla;.--'
EISENHOWER JA
HERRASMIESSOPIMUS ; ..
Rooseveltin luoma rahajärjes­telmä
toimi kohtalaisen hyvin
vielä pitkän aikaa Rooseveltin
kuoleman jälkeen. Niinpä esi­merkiksi
vuonna 1948 U3A:n
hallussa oli 24,4 miljardia eli
70^prosenttia kapitalistisen maa­ilman
rahakuUasta. USA:n luo­jaan
rahajäi^jestelmän huolet al­koivat
orastaa jo presidentti E i -
8enhowerin aikana. Syinä olivat
Korean sodan laskut ja USArn
ryhtyminen aloittamansa kylmän
sodan jatkeena jättiläismäiseen
varusteluun. Tällöin alkoi näkyä
myös rahajärjestelmän porsaan-reikä
(loophole).
Kun muiden kapitalistiiMaiden
haltuun kertyi dollareita', ne ryh­tyivät
vaihtamaan niitä USA:n
rahalain sääntöjen edellyttämäl­lä
tavalla kultaan USA:n kulta-reserveistä.
Eisenhower sai vuon
na 1956 mm. Lähsi-Euroopah
maiden johtavat keskuspankit
suostumaan eri-äänlaiseen herras-mieasppimukseen
(VGentlemen'iB
agreement"), jonika mukaan ne
sitoutuivat pitämään "vapaaeh­toisesti"
hallussaan olevat dolla­rit
USA:n antamia velkakirjoja
vastaan. •
KENNEDY JA "SOPIMUS"
Tämä "herrasmiessopimus" ei
kuitenkaan pitänyt kauan. Kun
vuoden 1961 ketväällä m u i d en
maiden dollarien vaihtaminen
kultaan kiihtyi jälleen ennätys­korkeudelle,
presidentti Kenne­dy
solmi johtavien Länsi-Euroo-pan
valuuttamalden kanssa so-fiimuksen,
josta sana "herras­mies"
oli jätetty pois. Samana
vuonna perustettiin Lontoossa
seitsemän maan kultapooli, jon­ka
pohjakassaan kukin maa luo­vutti
määrätyn prosenttiosuuden
omista kultavaroistaan. Poolin
tehtävänä oli myydä ja pstäa
niin paljon kultaa kuin tarvit­tiin
vanhan kulta-dollarikurssin
ylläpitämiseksi.
JOHNSONIN K U L L AN
2-HINT A JÄRJESTELMÄ
Tämäkään pooli ei pitänyt.
Kun USA:n kultareservit hupeni­vat
edelleen miljardimäärin, olisi
muiden ollut pakko ryhtyä tyh­jentämään
omia kultareserve-jään.
Siihen ne eivät olleet val­miita
ja kaiken lisäksi Ranska
oli eronnut koko kultapoolista.
Seurauksena oli koko poolin ha­joaminen.
Tämän vastapainoksi
presidentti Johnson kutsui Länsi-
Euroopan johtavat valuuttamaat
—-Ranska ei mennyt ~ Wash-ingjtoniin,
missä Johnson pakotti
nämä maaliskuussa 1968 sitoutu­maan
kullan kaksihintajärjestel­mään.
Toisen mukaan keskus­pankit
noudattivat edelleen kes­kinäisissä
valuttakaupoissaan
-Vanhaa kulta-dollarikurssia. Toi­sen
mukaan, perustettiin kullan
vapaat markkinat, joilla hinnan­muodostus
oli vapaa. Keskuspan­kit
sitoutuivat olemaan ostamat­ta
kultaa vapailta markkinoilta
sekä. pidättäytymään niin pitkäl­le
kuiri suinliin vaihtamasta dol­lareita
kultaan USA: n reserveis­tä;
Ranska ei tähän yhtynyt.
NIXON JOUDUTTI
JÄRJESTELMÄN TUHOA
Viime aikojen tapahtumat
osoittivat,, että tämäkään ei ole
pitänyt. Dollareita on sittenkin
vaihdettu kultaan. Ja kaiken li­säksi
kullan hinta vapailla mark­kinoilla
on noussut nyttemmin jo
yli 45 dollariin eli 10 dollaria
korkeammalle kuin virallinen US
A::n dollarikurssi. Nixon joudutti
vain Rooseveltin järjestelmän tu­hoa.
'
Tässä yhteydessä on syytä pa­lauttaa
mieleen, että USA:n ra-
Mr. kiei^lEm ^xm ITS^iiif 10 psto, lisäV«nm
. Ottawai - - Viime huhtikuussa
omaraloitteisesti Canadan halli-ttfksen
jäsenyydestä eronnut en­tinen
kommunikaatio -ministeri
Eric Kierans sanoi viikonlopulla
uskovansa, että Canada tulee
epäonnistumaan yrityksissään
saada erikoisvapauksia USA:n
viikko sitten sunnuntaina voi­maan
julistamasta 10 prosentbi
lisäverosta, joka määriteltiin Yh­dysvaltain
tuontitavaroille _ Yh­tenä
syynä täliän ennuataniaansa
epäonnistumiseen mi*. Kieranis se­littää
olevan sen kun Canadan
finanssiminiisteri E; J. Bensonia
tullaan käyttämääil "pelinappu­lana"
USArn toittiesta tärkeissä
kansainvälisissä neuvotteluissa.
"Yhdysvallat pelaa peliään nyt
suurin panoksin ja kntehtiedet
tään, on mr. Benson "Kynme-nen
Suuren" CkansainVäiiseu va­luuttarahaston
) erikpiskomitean
puheenjohtaja ja USA pitää "näl
käistä Bensonia", jota ei ole va­pautettu
1() prosentin lisäveros­ta,
puheenjohtajana, joka pai^
nostaa, muita maita, mitä hän ei
mahdollisesti tekisi jos Canada
olisi vapautettu 10 prosehtin l i -
säverosta.
"He (amerikkalaiset) luottaavt
siihen, että Benson painostaa Ja­pania,
Ranskaa ja muita"^ sanoi
mr. Kieraris.
'Kymmenen Suuren" ryhmä
koostuu voimakkaimmista teolli­suusmaista,
jotka tukevat kan­sainvälistä
valuuttarahastoa ja
tämän valuuttarahaston sopimus­ten
mukaisesti on tähän Bsii mää
ritelty kansainväliset rahanvaih-tokurssit.
Mr. Benson vai ittiin valuutta­rahaston
puheenjohtajaksi viiinef
syyskuussa ja hänen yksivuoti­nen
virkakautensa menee umpeen
ennen kuin USA:n voimaan ju­listama,
90 päivää kestävä 10
prosentin tuontiverokausi.
Mr. Kierans sanoi kuitenkin
olevansa sitä mieltä, että Cana­dan
hallitus teki oikein viime
viikolla lähettäessään mr Ben-sonin
ja kauppa-asiainministeri
Pepinin Washingtoniin pyy
mään USA:ta vapauttamaan Ca­nada
lisäverosta, mutta selitti
vastustavansa pääministeri Pier­re
Trudeaun Washingtoniin me­nemistä,
koska matka yöisi joh­taa
. samanlaiseen vesiperään,
jonka Benson ja Pepin vetivät'
Vaikka hän sanoi uSkbvansa-kin,
ettei Canadalle myönnetä
vapautuksia USA :n asettamasta
lisäverosta,'niin Kieranä ei sano­nut
pelkäävänsä, että mahdolli­nen
lisäverosta vapauttaminen
tulisi sitomaan Canadaä entistä
tiukemmin USA:h taloiiteeen ja
laajentamaan nyt Canadan ja
Japanin sekä Euroopan kuppa-yhteisön
välillä Olevaa kuilua.
Mutta 10 prosentin lisävero
"tulee iskemään kaikkein kipeäm
min työpaikkamarkkindlta; Kym­menettuhannet
ihmiset joutuvat
pois työptä tänä syksynä ja tu­levana
talvena niiden satojen­tuhansien
työttömien lisäksi, joi­ta
meillä on Canadassa tällä het­kellä",
sanoi mr. Kierans.
TYÖTTÖMÄT EIVÄT VOI
OSTAA USA.n TUOTTEITA
Ottawa. •—Pääministeri Pier­re
Trudeau sanoi perjantai-ilta-na,
kansallisessa televisioverkos­tossa
välitetyssä, neljä minilut-tia
kestäneessä puheessaan, että
U®A:n hallituksen voimaan ju­listama
10 prosentin lisävero
tuontitavaroille voi johtaa tuhan­sien
työpaikkojen menetykseen
Canadassa.
Mr. Trudeau-sanoi canadalais-ten
menettävän työpaikkojaan,
ellei presidentiti Richard Nixo­nin
ylimääräistä veroa poisteta
Canadan kohdalta. Suurimmalta
osalta. mr_ Trudieau toisti kui­tenkin
samaa; mitä torstaina
Washingtonissa vierailleet minis­terit,
Benson ja Pepin, olivat
esittäneet; epäonnistuneen ret-kensä
jälkeen.
USA :n selitetään harkitsevan
Canadan esittämää pyyntöä,
että se vapauttaisi Canadan
vientitavaran 10 prosenttiselta l i ­säverolta.
halain mukaan USArn kultare- [toimiin.
servien piti olla niin suuret, että
ne! vastasivat 25 prosenttia liik­keellä
olevasta dollarisetelistös-tä,
Johnsonin aikana tämä ku­mottiin.
DoUarisetelistöUä ei tar­vitse
olla mitään kultakatetta.
Tämä ei ole millään tavalla vai­kuttanut
tilanteeseen. Juuri en­nen
äskeisen kriisin syntymistä
USArn kultareservit diivat pu­donneet
äärimmäiselle tasolleen
eli 10 miljardiin dollariin. Se on
enää vähän yli neljännes maail­man
rahaiikullasta. Tämä on pa­kottanut
Nixonin rajuihin vasta-
Washington. -^Nixonin halli­tus
ja kansainvälinen valuutta­rahasto
alitoivat seurata suurella
kiinnostuksella eilen aamulla E u ­roopan
rahalaitosten toimenpi­teitä
sen jälkeen, kuii valuutta­markkinat
ayattiin ensimmäisen'
kerran, niiden oltua suljettuna
koko viime viikon. Nixonin halli­tuksen
sanotaan suorittavan erit­täin
kiinteätä tarkkailua Euroo­pan
maiden toimenpiteistä, voi­dakseen
vetää johtopäätöksiä U-SA
m yrityksistä pelastaa dolla­rinsa...,'
Euroopan valuuttamarkkinat
olivat suljetut koko viime viikon ;
presidentti Nixonin ilmoitettua
10 prosentin tuontiverosta ja
katkaistua kuUan ja dollarin yh­dyssiteen
pakoittaakseen tällä
toimenpiteellä vakavimmassa ase­missa
olevat länsimaiset valuu­tat
i-evalvointiin.
15
Hbosion. —• Yksikään Yhdysval-
.tain viiane kuuahiksen Ap(jUo-15:n
astronauteista ei ole toipunut täysin
12 päivää kestäneen avMinismat-kaiia
rasituksista, ihnoctti heitä
tutkiva lääkäri Charl« Berry elok.
15 päivänä.
Berry ilmoitti myös, että Kuussa
liikkuneet I>avid Scott iia James
Irwin oKvat lennon apeana kärsineet
sydäniOT kaksinkartadsesöa. lyönti:-
nopeudesta. Astronauttien to^)«mis-aifca
on tähän asti pisin Yhdysval­tain
avaruusohjelmassa.
Berry keitci edelleen, että Irwin
oli tuntenut ajoäbta^a heikntusta
lennon kohnen ensinunäisen päivän
ääoaoa sekä Maahan laskeutumisen
jälkeen. Astronauttien pitempi toi-punUiSaika
selittynee siiliä, että he
vieitMvät.täbmi asti pds ajan
Kuussa ja eitiä Kuusta nousun ja
Miaahasi la^c^Aumisen välinen aika
oli pitempi kuin edellisillä kuu-lennotlla.
Houstonin tiedemiehet ovat myös
vaAivistaiKet tiedot, joiden mukaan
Scottiin ja Irwinin nndoanaan tuo-m!!
d kuukivet ovat todeila yhtä vih­reitä
kuin se ^lusto, jonkia vanhat
satukirjat fcertovai oUeen Kuun ra-kennusaiMena,
PÄIVÄN PAKINA
Hyvät pdieet ovat miellyfctäviä,
mutta millä on käytäunöUiätä ar­voa
vasta sitten, ji08 ja kun ne
johtavat tekoihin.
Tässä mielessä on suhtaudutta­va
varoen väme viilpoilla sahuihin
tiletoihm, että Quebecin ja Ontit-rion,
sekä Pemnsylvanian, Michi­ganin,
New Yorioin, Ohnon, India­nan,
Illinoisin, Wisconsinin ja
Minnesotan viralliseit ecfttstafjait Olt^
vat päässeeit yhleisjflnBnäfl^
Sumten järvien vesistän saastut­tamisen
j a puhdistairaisen alkutoi-menpitecstä.
Tämän sopimuksen pterustena on
käsityBfcanta, että Suurten järvien
rantialia otevion maaJkuntien ja
osavaitioito tulee painostaa nmh-dolhsnmnan
voimalklkiaQsiti Cana­dan
ja Yhctysvaltain liiUxdiaiUiluk-siia
sHIhen, että niiden läytyy fcau-hiiitten
puheilten foatteekBi lyfatyä
käytännöUislin toiiheiqi^iteisiin, -ja
varatta miiljardeiiba dcÄlaireka näi­den
järvien vcsiaUJQen puhdista­miseksi.
KoJooufcsecn osalMunut Onto-rion
päämiiaMsteri W4Uiaim Davis
sanoil olevansa erittäin horviiDä
miein konferenssin kutusitia varsin-khi
aUcsi, kun kokoukseen onnis­tui
seuraajina loi^äitä virkaiiijoita
sekä Wafihingtomsta että Otla-wasto.
Nyt he tietävät, mitä hedi-tä
odotetaan, selitti mr, Davis,—
Mänkuin pibtiawa ja Washin^n
eivät taetäösi, mycsi Suuret järvet
on saastutettu i a miJosi tämä saas­tutus
jatkuu eikilleen.
Hyvistä toiveistaian h u o i i m ^_
mr. Davis ^itti ku^evdtin tausui-toons^
a niin sumien reljän, että
isompUdn porsas nsähtuu siitä lä^
pi. Hän sanoi: "Luonnoadisesti tai-iä
kanferenssiitta, toton useimmiil-la
sellaisila, ei oie tadiHsia val­tuuksia
ongelhnanratiBaiseniifieiisi".
Toisia sanoen, mr. Davis idmiai*
si kfilteaintokannan, että teMyjen
päätösten ja simnniitietoueQ toteut-tamitten
riippmi sötä, ja ytauh
omaan siätä, saadaanSco Ottawa ja
Wais(hingfcon ryhtiyimään fcäytännöi-
^lisain tohneniikie^sijn Suurten jär­vien
pUhdistaimisieiksi.
ma sopimus, jonlkia mukaan voi­taisiin
seuraavan viiden vuoden
aikana käQ^ä $500,000,000 kuin-
, naJlösten jätteiden käsitttelyiliaitos-ten
räcentantisaksi Suuzten järvilen
raanaUa.
Mutta kun YlhdysvaKain puolel­ta
tudee näihin järviin monta ker­taa
enenunfifl kBupcmStiea viemäri-verkostoiien
raidoajäteaiinetta kuin
Oanadasta, nän tMi Otftawmi ja
Torontoni väiKseM soplnv^cseJla
ei olle juuri mitäiän arvoa ennen
kuin Waislhingfcan tyHtyy myös «ai-m^
anlMsdin.tolmegqiifietisiia joio» yk­sin
tai yhdessä Suurten järvien
ramnaiKa (Oev^ osaivaftioiden
kanssa.
AluissaimiaiinHiussia Oanad^ iitä-maiakiinäeh
ja Yh^jysvailtaM jär-viemmibaHOsavailtioicteti
edusitajain
kolkioulcsessia faiinnitebtiSlii uutisUe-tojen
n^iicaian I n u n ^ pääasias­sa
kuntiailliistieiQ vieniärlrveTlcosto-jen
aiiheutjtiaimian saastutuk^ lo-petitariiiliseen.
Sen lisäksi pulbulttiin myös siitä,
että näilä järvillä jfiBoennöiyistä
Tässä yhteydessä pallaa-^nideen - laivoislfca ei saisi enää lasjcea Hi-
Canadan arvovalitaisten viran-omaiisiten
lausunnot, että kauniis­ta
puheifitiaan huolilnuitta Yhdys-va<
tk)iilia ei oiö (miäiään fciu
oiikea£itaiain faailual^^ näuten ve­sistöjen
ptihdistfiamdfieeln..
Esdim)eirkiidnä on mainittu Oana-dan
UittohaiUtuksen ja Ontarion
maakuntahaiUilulksiea aiUekirjoitta-mcbjätibeitä
lyeiteein, <|utän on teh-
<y la tehdään ledelBeea Kokouk­sessa
todettiin eräitten "kansain-väUsften
bdyaalmojeii" uiiaainecn,
että niiden laäval cdlväit tule' lajin­kaan
SuurllUe Järville, jos niiden
täytyy kuIileiUiaa paskansa sata­miin
rakennettiaviiih jäbteiden ke-räysaseimililo.
,
Nämä settajsenaan ovat tieten­kin
tärioeltä kysymyksiä ja auttai­sivat
täytäntöönpantuna tai -saa­tuna
Suurten järvien saastutuksen
vähentämistä. Mutta mitään ei pu­huttu
— tai ei ainakaan kerrottu
puhutun — näiden järvien vesfetö-jä
joukkomitassa saastuttavien
teoiUsuuBlaitosten tehtävistä ja vel-vollisuuksista.
Tämä ei vtannaankaan johtunut
huomaiamattomuiidesta, vaan mie-luimminkin
siitä, että-kuten edel-lämiainitut
"kansainväliset laavaus
piirit," suurten teoUisuusladtos-ten
omistaijalt, jotka ovat hal­lituksia
voimialdtaaimpia, voivat
uhata piOdaqKniikien U l i a "ottaa
lelunsa pois pelistä", jos niiM
vaiadibaem td'menpi!!l3iltä vesitstiöijen
saastutuksen 'lopettaiiniseksi. lW
varista tdee heti pelto kun sen ra-hMbkmm
k o s l a n ja niin
nämä moiMpoKpilirit sanovat, että
hiiteen tohnenpiteet veden saastu­tuksen
loiplEttamiseksi, Bdiä nyt on
hanlkittaiva paljon rahaa — ja
"piru huolikoon jäBceeomme tule­vista,"
•
Hyvä on tietenkin, iettä alussa
mainitussa Idcmferensisissa päästiin
"periaatteessa" sopimy&seen^ jois­takin
toimenpiitiedBitä Suurten jär­vien
saaatutuköetn vähentämiseksi
— mutta monta kertaa parempi
olisi, jos Iässä yhteydessä pääs-täil'slin
puihoisita telkoiihln.
, — • Känsilfcoura,