Vapaus, April 24, 1962

              Tiistaina, huhtik. 24 p, ^ Tuesday, April 24, 1962
(ÄfflM'^o».>«, Iin?;- &u\
/Cfflee Department. Ottava. Pub>
Kjttiti ^tttilte ' «eäclyr Tttesdays.
'/fhundajn and Saturdays by Vapaus
'jpubUdilng Company Ltd.. at 100^102
iBlm S t W., Sudbury. Ont:, Canada.
Teieptaones: 3ua. OtfieeOS. <-4Mjl:
CMUörial Of f ice/08.4-4265. Manager
B; Suksi. GdUoi!lWwä^und., Mailing
^ddrttsrlBox^^
Adverttslngr ra«» Wfm cn^UisatUtttr
Ttanalatlöavtte^ol^
Öanadassa: '
YhdysvaUoissa:
7
StiDmessa:
1 Tk. 8J0D « Kk. 4 ^
, ) kk. 3.80
1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80
1 Tk, e kk. 0.3S
SYNTYMÄ-
• PÄIVIÄ-;
f yaifckrf-käiUraitivälisenvapunpäivän
i'.tältä mantereelta ja ön^aispo^^ alkupCTää
((yhtä paljon kuiii 'Kurpi^a]^' niin y^tettaya tdsipia kuiten-j^
kin ony että vissienj&störi^feten olosuhteiden ansiosta Ca-
Vnadassa ja Yhdysvalloissa on 'tämä kansainvälisen spUdaari-^
Usuuspäivänr vietto vielä 'toistaiseksi lapsen kengissä, ;JQta-
/.'vastoin muuaUä^^maailniassa se on jo saanut suorastaan jät-
Vtiläismäisa liiittasUhteet;^ tarkoita sitä,
('että vapunvietto olisi täällä vähemmän tärkeätä kuin muu-
.Vallä. Päinvastoin on syytä korost?ia, että jälkeenjääneisyy-
} Itemmej on ohimenevää laatua niin Ganadas$a kuin.Y^ysval-
\ loissakin —• eikä mikään mahti maailmassa voi .tätä tosiasiaa
;"muuksi muuttaa.
;i Kuten tiedetään, työväenliikkeen vapunvietto sai alkun-
Vsa nimenomaan tämän mantereen työläisten taistelusta 8-
//tuntisen työpäivän puolesta. Mielenkiintoista ja ajankohtais-
)'ta öri todeta, että työpäivän lyhentämisvaatimus tulee ole-
V maan tänäkin vuonna vappumielenosoituksissa yhtenä nä-kyvimpänä
vaatimuksena nimenomaan siksi, että vain palk-
)katasoa korottamalla ja työaikaa lyhentämällä voidaan taata
luovaa työtä niille tuhansille jotka ovat automatisoinnin joh-
;Vdostav joutuneet työttömiksi tai tulevat lähivuosien aikana
^; työpaikkansa menettämään.^
f\-\
^ Vappua vietetään nykyään eri tavalla eri puolilla maa-
V* ilmaa. Sosialistisessa maailmanosassa — missä ei ilmeisesti-
V.kään pelätä sitäj että vapun syntysanat on lausuttu vähän
iVyli 70 vuotta sitten tällä mantereella — tätä työväen suurta
Usolidaarisuusjuhlaa vietetään koko kansakuntien palkallisena
Vvjuhlapäivänä. Sellaisissa kehittyneissä kapitalistimaissa,.ku-
I'ten esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, niin, ja myös Suomessa,
vappua vietetään työtätekevien suurena voimien katselmus-
V päivänä .jolloin tehtaiden pyörät pysähtyvät -nimenomaan
siksi, että palkkatyöläiset voivat yhteisvoimin esittää vaati-ft
myksensa taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten sekä rau-
Vjhanasian puolesta. ^
' \\ Me canadalaiset j yhdymme tällä.man-frtereella
viimeksimainittujen maiden työläisiin omalla taval-
//lamme, kullakin paikkakunnalla vallitsevan tilanteen ja mah-y^
dollisuuksien puitteissa. Joillakin paikkakunnilta järjestetään
täälläkin vappukulkueita ja vappujuhlia toukokuun ensim-y
maisena'.'päiVänä. Toinilla paikkakunnilla tyydytään vaati-
«i mattomampien vapputilaisuuksien järejstäniiseen töukokuim
ensinlnwistä päivää iäliinna,olevana sunnuiitäiha jne? :.
/' :-r "Mutta^huoUmatta siitä^ olosuhteissa", missä ;puit-
%\ teissa-ja missä maanosassa vappua nyt:vietetää^^
ii tullaan kuulemaan voimakkaimpana miljoonaisten kansan-joukkojen
vaatimus yleisen jä täydellisen aseistariisunnan
puolesta, lukeutuen siihen ydinasekokeiden lopettaminen ja
^'^ ydinasevarastojen hävittämii^en sekä normaalisen rauhanti-lanpalau1;
taminen kaikkialla maailmassa.
Me Canadan suomalaiset tulemme osaltamme ja omalla
tavallamme osallistumaan muiden canadaläisten työläisten
vapputilaisuuksiin korostaen erikoisesti: karkkien kansojen
tasa-arvoisuuden tunnustamisen tärkeyttä. Me yhdjrmme nii­hin
oikeamielisiin ja yleensä hyvää tarkoittaviin canadalai-siin,
jotka vaativat kaikenlaisen kansallisuussyrjinnän lopeta
tamista ja erikoisesti sitä, että kansalaisoikeuksia ei saisi
enää kieltää poliittisen mielivaltaisuuden perusteella, sillä
se aiheuttaa suurta henkistä tuskaa ja aineellista menetystä
//niille, joilta näin mielivaltaisesti kansalaisoikeudet on evät­ty,
sekä kerrassaan huonon maineen muualla maailmassa
koko maallemme ihmisoikeuksien kunnioittamisasiassa.
Xl
, \ \
V.
K.
f
1
V
r
4
1
Johtuen siitä kun pääministeri Diefenbaker ilmoitti vii­me
tiistaina, että seuraavat liittoparlamentin vaalit suorite­taan'tulevan
kesäkuun 18 päivänä, .tänä vappuna kiintyy eri-koishuomio
vaaliasioihinkin.
Tosiasia on, että vaikka pääministeri Diefenbaker lupasi
noin viisi vuotta sitten, jotta yhdenkään canadalaiisen ei tar­vitse
kärsiä työttömyyden t a k i a— torypuolueen koko halr
lituskausi on ollut yhtämittaista joukkotyöttömyyden aikaa.
Työttömyyskirouksesta on tullut kroonillinen vitsaus kjolsa-kunnallemme
ja vastuu siitä lankeaa vanhoille hallituspuo­lueille
ja ensikädessä nyt hallitusvastuussa olevalle torypuo-lueelle.
Tänä vappuna tulisi siis aloittaa työväestön voimakas
vaalitoiminta vanhojen puolueiden — konservatiivi- j a libe­raalipuolueen
sekä Social Creditin ehdokkaiden tj^piolle
saattamiseksi ja uusien kasvojen. Uuden demokraattisen puo-
// lueen ja muiden'tyovaenehdokkaiden valitsemiseksi alahuo-r
neeseen. " . " , " _
)• -Vauraamman elän^än, demokratian, rauhanpa känsallvL.
U sen itsenäisyydenkin takaamisen ehtona on se, että toimitaan
entistä pää^tävämmin vanhan hapatuksen tappiolle saatta­va
miseksi tulevissa liittovaaleissa.
v« Me kaikki tiedämme,'että esim. ylituotantovarastot saa-daai}
myydyksi, vain "markkinoita laajentamalla". Suurin
t] mahdloUisuus /'markkinoiden laajentamiseen'' on kothnaas-
V, samine. Se vaatii kuitenkin työläisten palkkojen korottamis^
(l ta, farmarien tulojen lisäämistä sekä täystyöllisyyden saa-vuttämista.
Ja työllisyystilannetta voidaan paljon parantaa
V sit^fi, että ryhdytään kansakuntana mahdollisimman laajä-u
kantoiseen kaupankäyntiin kaikkien maiden, mukaanlukien
t/ Kiinan kansantasavallan ja Kuuban kanssa.
Mutta tällaisen ohjelman toteuttamiseksi olisi alahuo-
\\ neieseen valittava mahdoIIi«i][mian suuria joukko Uu-
I' den demokraattisen puolueen ehdokkaita sekä muita todelli-
#' sia työväenluokan miehiä ja naisia.
V, Tässä on lyhyesti esitettynä joitakin tämän vuoden tär-ff
keimpiä "vappukysymylcsiä". Osallistukaamme mahdollisim-maa
suurilukuisina toiikokuim 1 p:n tienoissa eri puolilla
'-'fliaatamme vietettäviin vappujuhliin.
Ankasi- Bissanibn. VaacöuveY.B.
C-, täytti huhtikcun 17 pnS 7 » vuotr
ta.
Yhdymme, valitettavasti pahoin
myöhästyneenä, sukulaisten jaetut-tavien
onnentoivotuksUiL
apun historiikkia 72 vuoden aja
TUHINAA CANADAN
UPPUKYS\MYKSESTÄ
VuMikausia on kiistetty siitS, pi­täisikö
Canadalla olla oma valta­kunnan
lippu ja millainen sen tulisi
oUa. KyllS kai jokaisella itsenäisel­lä
maitUa eli valtiolla saisi olla sei-ainen;
mutta koska Canadan itse"
näisyyden laita taitaa oUa vähän
niin ja näin, niin on myöskin oman
Upunlaita samoin kyseenalainen. On
tunnettu a.3ia että olemme Yhdys­valtain
vasalleja, sillä onhan teolli­suutemme
ja luonnonrikkautemme-
Kin melkein varauksetta Setä-Samu­in
porhojen käsissä. Siis jos ame­rikkalaiset
vielä onnistuvat synnyt­tämään
kolmannen maailmansodan,
min joutuisivat canadalaiset taiste-emaan
Amerikan lipun alla ja
määräysvanan alaisina. Niifaollen
ehdottaisin, vaikka ^ Kärpäsensuri-ita
ei kuulukaan taivaaseen", että
kiistelyiden välttämiseksi otettaisiin
faytäntöön Yhdysvaltain tähtilippu.
Yhteen kulmaan vain liitettäisiin
vaahteranlehden kuva Canadaq
symbooliks!? Näin jos tapahtuisi ei
olisi kellääii epäilystä kenen her-ruudeji
alla elämme ja lippujuttu
tulisi isänticnune mieleiseen ratkai­suun.
Rauhanterveisin.
— Työtön, Toronto.
KKPn vappu-tervehdys
Albanian
kansaHe
Moskova. -^Neuvostoliiton halu
edistää omalta osaltaan Neuvosto­liiton
ja Albanian välisten suhtei­den
parantumista heijastuu sunnun­taina
julkaistuista Neuvostoliiton
Kcmmunistisen puolueen keskusko­mitean
vapputunnuksissa-. ^Veljjelli-iten
'tervehdys sosiajlsinia rakenta­van
Albanian k4Misaut9Siv«Uan työ^
. ätekeville! Eläköön Neuvostoliiton
ia Albanian kansojen välinen ikui­nen,
murtun:aton ystävy^ ja yhteis­työ!"
sanotaan tunnuksissa, joissa
Albania on muiden sosialististen
maiden tapaan saanut oman terveh­dyksensä.
>
Ensimmäinen tervehdys on osoitet­tu
Kiinan kansantasavallalle.
Niinikään Jugoslavia on saanut
tervehdyksensä Kuuban jälkeen.
Kuubaa tervehditään sosialismin ra­kentamisen
tielle astuneena riippu
mattomuutensa ja vapautensa puo­lesta'
tinkimättömästi taistelevana
sankarikansana^ Perinteelliset tun­nukset,
jotka aina kuvastavat kan­sainvälistä
tilannetta, osoittavat sa­nansa
myöi Algerian kansalle. Eu­roopan
kapitalistisista maista osoi­tetaan
erillinen tervehdys mm. Suo­melle.
'Eläköön Neuvostoliiton ja
Suomen tasavallan välinen ystävyys
Ja yhteistyö", sanotaan Suomelle
osoitetussa tunnuksessa..
Vapputunnukset ovat ensimmäi­set
viime vuoden lokakuussa pide­tyn
puoluekokouksen jälkeen ja sen
vuoksi uuden ohjelman tavoitteet
heijastuvat myös tunnuksissa, joita
on kaikkiaan 104. Erikoisen suurta
huomiota osoitetaan maatalouden
työntekijöille, joille on kohdistettu
D eri kehotusta ja tunnusta.
•••••-i TSltä >. mfuitereelta •'•UuuqjvSylci.
.s«^^inaiiat.iä^^
. j^|d« «1» jftejestyksossS ?2iiien.
Pl^itos kansainvälisen mielen-
Moltaksen' järjestämisestä oU
tehty heinäkuun 14 — 20 päivinä
vuonna 1899 .Pariisissa pidetyssä
Uuden IntemationalenlMAoiik-sessa,
jossa hyvälrayttUn moni-ponsinen
objdnia. ty9?|eii snoje-ielusääjjSniiSkri.
Sen ensinunii-senä
ja^^f^rikeimi^äna kohtan^^^^ö^
•vaatimus 8 twU|ill Ir^UVin
toteuttamisesta lainsäädännöllä.
Keinoksi, jonka avulla laatimus
toteutettaisiin, liyväksyttiin suu­ren
kansainvälisen mieleiiosol-tuksen
järjestäminen samanai­kaisesti,
iolloip kaikkien maiden
ja kaikkien kaupunkien työläiset
esittSisiväjt vaUanpttäjUie vaati-mukensa
työajan lyhentämisestä
8 tuntiseksi.
Jo vuotta aikaisemmin oli ame­rikkalainen
~ työvSenliltto^ St.
Louisissa päättynyt toukokuun
1 päivän ottamisesta juhlapSiväk-seen
kehottaen muiden maiden
lyöläisä siihen ' yhtymään. Tä­mä
päivä hyväksyttiin nyt työ­väen
kansainväliseksi juhlapäi­väksi.
Viettämistavasta ei tehty
täsmällisiä päätöksiä, vaan se jäi
kansallisten työväenjärjestöjen
asiaksi "tavalla fonka maan olot
heiUe määräävät".
MITEN ENGELS KUVAA
VAPUNVIETTOA
Vuoden 1890 huomattavimat mie-lenoäpitukset
pidettiin Wienissä ja
Lontoossa. Lontoossa tosin vasta
toukokuun 4. päivänä, joka oli sun­nuntaipäivä.
Pariisin kongressin
kutsu yhteisen mielenosoituspäi-vänviettämisestä
oli kirinyt aina
pohjoiseen Suomeenkin, joäsa Hel-
•oiugin Kirjatyöntekijäm yhdistys
järjesti oman vappujuhlansa. Sen
puitteet olivat vaatimattomat. Kir-jatyöntekijät
kokoontuivat amatti-osastonsa
kokoushuoneelle. Siellä
puhuttiin päivän merkityksestä ja
marssittiin sitten yhteisenä kulku­eena
. länsisatamaan, josta perhei-lisyys
4a innostus samanaiakaisesti
täyli järjestys ja j^estyneisyys".
TAISTBLVA, VAINOA JA
VANGITSEMISIA
Ensimmäisen kansainvälisen
mielenosoituspäivän menestys sai
aikaan sen, että vapimviettoa kos­kevat
päätökset uusittiin mm. 1891
Brysselin ja v. 1893 Zfiriphin' kon­gressissa.
Mol^raissa tähdennet­tiin
sitä, että toukokuun 1 päivä
on pidettävä lepopäivänä, sillä vas:
ta tyQISisteii jlimineii pois työsti
antaa mielenosoitukselle tarpeellis­ta
kantavuutta. Vuoden 1893 kon­gressin
päätöksessä sanotaan: "Kufi-
(in maan sosialidemokratian velvol­lisuus
on pyrkiä saamaan työstä
poissa pysyminen toukokuun en­simmäisenä
päivänä j i tukea jo­kaista
yksityistä paikkakuntaa ja
järjestöjen tätä tarkoittavaa pyrki-fnystä."
Työväen vapaata vapunpäivää ei
suinkaan saavutettu taistelutta.
Työläisiä yritettiin estää jäämäs­tä
-tirdstä ^araUa^J^rcittainisen
utuUla.-jä <iiiS|irayst9':ubimanneita
rangaistiin erottamis^tt ja ;|H>iko>
toitiin musitien' ¥rjain' avulla; am^
mattiyhdistysten * toimmehkilöitä
ja jäseniä valnnottUn ja vangittiin.
Venäjinä ja muuäUa yritU jpQUIsi-ja
Mtilasvalt^^ estää, Itottji^^ta ja
kokouksia sekS, toinf^ttttnl kaha'
l ^ t a ia .Yf!r|ljbr|yja, ,vio(E.Wwn||
i9Ö0; JpUolii'' ,V4pun .vlettlbninen
l^fLvSnä oli ;iakanut yleistyä.
k ^ f i Ö l l P P^m. kongressissa^
miten Unkarin työläisten vappujuh­lassa
oli amuuttu 19 työläistä, haa­voitettu
S7, satoja vangittu j a sa­kotettu.
OULUN KOKOUKSEN PAATOS
Suomessa järjestettiin vuodesta
1895 lähtien silloisten herrasjoh'
toisteli työväenyhdistysten toimes­ta
työläisten kävelyretkiä touko-"
kesäkuun aikana. Vuonna 1^1 kjes<
kusteUiin Viipurin: puoluekokouk'
sessa kansainväliseen inielenosoif
. "-.^ ; —-——-—' •;' .%—;—
MIELENOSOITUS
RAUHAN PUOLESTA
TORONTOSSA
Toronto. — Noin 2 000 räu
marssijaa kerääntyi lauantaina so­dissa
kuolleiden canadaläisten soti­laiden
muistopatsaan liio kaupun­gintalon
edustalla.
Ennenkuin marssijat saapuivat
pallealle kaupungintalolle keräähty-^
neelleyäkijouikolle jaettiin Workers
Vanguard-lehteä, jota toimittaa en­tinen
trotskilainen Ross Däwson,
salattaen kokouksen järjestäneen
rauhanjärjestön johtaja rabbi Ab­raham
Feinbergin varoittamaan vä­kijoukolle:
'Suostuimme siihen, et­tä
tässä tilaisuudessa emme jakele
minkäänlaista kirjallisuutta, joten
kaikki mitä on jaettu on epäviral­lista."-
v ';
R-iihanasiaa vastustavien ainek-den
kanssa lähdettiin' huviretkelleisien taholta oli järjestetty kuusi au
I
Korkeasaareen. Kaikessa vaatimat-tomuudessaankin
se oli ensimmäi­nen
työiäisvappu, merkki siltä, et­tä
kansainvälisen työväenliikkeen
toimintaa seurattiin Suomessakin.
Vuoden 1890 vapunviettoa kuvai­lee
Engels artikkelissaan "Touko-i
kuun 4. päivä Lontoossa" mm.'seu­raavasti:
"Proletariaatin toukokuun juhla­päivä
on ollut leimaa antava ko­konaiselle
aikakaudelle eikä ainoas­taan
yleisyytensä vuoksi, joka teki
siitä taistelevan työväenluokan en­simmäisen
kansainvälisen teon.
Se antoi myös mahdollisuuden to­deta
liikkeen erittäin ilahduttavat
menestykset eri maissa. Sekä vihoL
liset että ystävät ovat yhtä mieltä
siitä, että proletaarinen juhlapäivä
sujui loistavimmalla ja arvokkaim­malla
tavalla kaikista mantereen
maista nimenomaan Itävallassa, ja
Itävallan kaupungeista ^ Wienis­sä,
ja että ltävallan,ennenkaikkea
Wienin työläiset valloittivat täten
itselleen aivan erikoisen paikan
liikeessään." Engels sanoo Wienin
la koko Itävallan näyttäneen esi­merkkiä
siitä miten proletaarista
luokkajuhlaa on vietettävä. Ja hän
jatkaa: "Mutta toukokuun 4. päivä­nä
Lontoo jätti Wienin varjoon.
Tärkeimpänä ja suurenmoisempa-na
koko toukokuun juhlassa pidän
sitä seikaa. että toukokuun 4 päi­vänä
1890 Englannin proletariaatti
herättyään 40-vuotisesta talvihor-;
roksestaan, yhtyi uudelleen luok­kansa
liikkeeseen." Kirjoituksessa
kuvataan myös Lontoon mielen­osoituksen
suuruutta: kulkkueessa
oli enemmän kuin 100,000 henkilöä
ja ' lisäväkenä melkein yhtäpaljon
vksitellen tulleita kaikilla yksimie-
DISKRIMINAATIO ON
LOPETETTAVA
toa kantamaan julisteita joissa vas­tustettiin
ydinaseiden pannaan ju­listamista
yms.
Mielenosoitukseen osallistui usei­den
kirkkojärjestöjen ja rauhan­järjestöjen
jäseniä. Mielenosoituk­sen
tarkoituksena, sanoi rabbi Fein-berg,
on symbolisoida sitä, että ha­luamme
lapsemme elävän rauhassa
kaikkien maiden kansojen ^psien
kanssa mieluummin kuin sitä, että
he kaikki kuolisivat samana päivä­nä.
Marssijat kokoqntuivat Toronton
yliopistolla ja marss} kaupunginta-tukseeq
yhMte«stä, mutta äänes­t
y t ä >älke^tf pSäte^>imeen-pdaiUi
ini^^o$oltM8 k«(äl(iiun eq-smmlUsenä
sumrant^na i perHstel-ien
päätöstä. siU^^ että' Suomessa
on vielä vappuna kolea. ^ "Vasta
vubiäia,1906 Oulun puoliu^<dcoas
ratkäisi'l^htymisen kansalavBlis^
mtel,e|f<^ituspäivään; il^äHttäen:
«'Jia^ol^. Vappujuhlan Mn^^nyliii-siei^;
merkityksee^^^
mlol^ni^itustilaisuut^iiä 'j i toimin-
«l^^-läblpiimt^ tsihkl?n ai-käansaamiseksr
pitää Suomen sosi­alidemokraattinen'
puolue välttä­mättömänä,
että ^ Suomen köyhälis­tö
viettää sitä työstä vapaana ja
suuria mielenosoituskulkueita ja
kokouksia toimeenpannaan."
RAUHANTUNNUS
Amsterdamin kongressissa vuon­na
1904 yhdyttiin aikaisempiin
Uuden Internationalen kongressien
päätöksiin ja korostettiin erityises­ti
'Sitä. että mielenosoituspäivä on
pidettävä toukokuun 1 päivänä eikä
ensimmäisenä sunnuntaina niinkuin
i-inäi^issä maissa oli tehty. Täl­löin
mielenosoitustunnuksiin lisät­tiin
myös vaatimus maailmanrau­hasta,
joka tehtiin erityisesti eng­lantilaisten
pyynnöstä. Siitä alkaen
on vapputunnuksissa omistettu
huomiota työläisten rauhanvaati-mukselle.
' Tänä vappuna aseistariisuntavaa-timus
ja siihen liittyvät rauhantun-nukset
ovat työväenluokan kansain­välisen
juhlapäivän keskeisimpiä
vaatimuksia kaikkialla maaihnas-sa.
Kapitalistisissa maissa vapun-luonnollisesti
liittyy
- •
lolle kesti noin tunnin.
' Meitä on syytetty antautMmises-! tunnuksiin
ta Moskovalle omn nfi^^rme ^^^^^
säästämiseksi". ^ sia luokkataistelutunnuksia. Sosia-oinsfn
sanoi kokoukseeni
osallistunut arkkidekaanus John
Frank. "Me kiellämme kaikki sellai­set
syytökset ehdottomasti."
'Olenmie vain vähemmistönä",
sanoi arkkidekaanus Frank "suuren
kansan keskuudessa. Mutta kaikki­alla
maailmassa on olemassa toisia
samanlaisia vähemmistöjä. -
"Juuri nämä pienet ryhmät jotka
ovat tietoisia siitä mihin ollaan me­nossa,
ovat tehneet mahdolliseksi
suuret tapahtumat maailmassa. Mei­dän
uskovaisten, on seisottava olka
olkaa vastaan rauhan puolesta", sa­noi
arkkidekaanus taputtaen rabbi
Feinbergiä selkään.
Arkkidekaanus Frank kehoitti
kuulijoitaan kirjoittamaan parla­mentin
jäsenille ja' ulkoministeri
Howard Greenille ilmaisten mieli­piteensä^
näistäj asioista," ' >
Intia torjunut Kiinan
neuvotteluehdotukset
listijissa maissa vappujuhlaa sensi­jaan
vietetään pääasiassa työn suu-
Maihinnousu-ifani$
te-r/
.....TT . . . . -.. ^ .^^
^f. ;"•'*•.
Kuuban > entineh;
presidentti Prior Socärras sanojf
San Juanissa keskiviikkona pide-'-
tyUä' lehdistfiyastaäi^^tla . ttä
62 mUjoonallii d o I I a A S^ataisii^'
riittävästi aseita r'Fi^e|' Castro»
haUituksen kukjbflamjb^i. ,/
«Ea49pa9ssa roirto» Iticbssa elävä'
Sovarras^ sanoi lisäksi: "Vankie|i
vMJMfUninen 62 HMl^on^n dtoUa-*
rin.:lunnaita vastaan antaa vanuit
kon partaaUa olevalle jCastrofa'
hallitukselle uutta elinvoimaa
• Muitenkln ^kinalla siunihalla voit'
täisiin kukistaa hänet." -
Socarras' sanoiolevansa valmis te­kemään
kaikkensa tämän päämää­rän
saavuttamiseksi ja siinä tapaii^-
sessa. että hän epäonnistuisi, kuolfe-maan.
>.'
Miami, Florida. — Miamissa ofe-vr.
t kuubalaiset pakolaiset ilmbit^-
vat, että entinen kuubalainen diplo­maatti,
eversti Ramon Barquin jäf-icstää
parhaillaan kuubalaisten >k-
'Kolaisten ryhmää "suoraa toimin­taa"
: varten Kuuban pääministeriä
Fidel Castrca vastaan. V
Samoista lähteistä sanottiin, et^
jusi Castron vastainen ryhmä muo­dostetaan
pääasiallisesti kuubal^-
äista jotka eivät osallistuneet Kuu-uaan
viime vuonna suoritettuun
apäcnnistuneeseen maihinnousuyil-lykäeen,
jonka maanpaossa oleVa
'vallankumousneuvosto" järjesti. /
Kovia sanoja Norjan
EEC-hankkeesta
Oslo. — Jos joku oli^i vain kaksi
vuotta sitten sanonut, että työväen-rena
juhlapäivänä, johon osallistuu ' puoi^-gg nmuodostama hallitus-hy-koko
kansa.
Peking. — Kiina On jäUanyt
Intialle nootin, jossa se ilmoitU
olevansa pettynyt ja pahoillaan
Intian hallituksen kannasta näi­den
kahden maan välisissä raja­kiistoissa,
uutistoimisto Uusi Kii­na
ilmoitti.
Kiinan nootissa joka oli päivät-ty
maaliskuun 22 pnä, todeUiin,
että Intian hallitus oli kieltäyty­nyt
neuvotteluista ja luopunut
status quon ylläpitämisestä. ;
Kiinan nootissa, sanottiin:
— Viime vuonna ja aikaisemmin­kin
Intian hallitus Qn 'siirtänyt pai­nopistettä
ciiehittämällä kiinaUisia
alueita KUnsn jä Intiati rajan länsi-vyöhykkeellä,
jossa intialaiset^ jou­kot
ovat jatkuvaät .tunkeutuneet
eteenpäin, järjestäneet etuvartio-paikkoja
ja laajentaneet partiotoi­mintaansa
!KUnan .alueella. Intian
ilmavoimat ovat häirinneet Kiinan
ilmatilaa yhä uudelleen ja uudel­leen
suorittaen tahallisia tiedustelu­ja
häirintäientoja.
Nootissa torjuttiin Intian halli­tuksen
esittämät syytteet: ' Kiinan
Intiaan kohdistuneesta hyökkäys-
'uiminnasta".. ja sanottiin,, että In­tia,
eika suinkaan Kiina oli tunkeu­tunut
toisen alueelle.
Merikotka
ahdisteli
helikopteria
Helsioki.— Suurikokoinen meri-
Rotkq vimmastui viikko sitten sun-auntaiaamuna
Turun saaristossa
airaslennolla olevaan kelirikkohe-ilkopteriin.
Lintu ahdisteli konetta
armokkaastiy mutta iski sokeassa
aivossaan' onneksi harhaan. Näin
-:uuri lintu on helikopterille vaaralr
inen vastustaja,\ joka osuessaan vin-t^
asti. pyori^vään roottqrin ; lapaan
.fatJ|caisee.seii-,helposti. Nain syn­tyvä'
epäkeskö* rikkoo myös. muut
.avat,'jaise merkitsee koneelle no-
^eqtz alastuloa. Meillä ei tähän
'nennessä ole tällaista onnettomuut­ta
Sattunut, mutta m.m. Ruotsissa
on lokin osuminen roottorin lapaan
oudottanut helikopterin.
Rajavartioston Turussa parhail­laan
oleva kelirikkohelikopteri oli
sunnuntaiaamuna sairaslennolla
Hiittisissä, kvm iso merikotka näki
sen ja teki sitä kohti syöksyn joka
meni vain metrien päästä ohi. Paluu
matkalla koneen lentokorkeuden ol­lessa
350 m kyttäsi lintu sitä Parais­ten
eteläpuolella ja syöksyi yläviis­tosta
kohti onneksi taaskin osumat­ta.
Helikopteri on nyt ollut Turussa
10 päivää, ja tänä aikana on vallin­nut
todellinen täystyöllisyys. Sairas­lentoja
on nyt jo kertynyt viisi
enemmän kuin leoko sinä kolmen
viikon aikana, jonka kone edellisel­lä
kerralla viipyi Turussa.
väksyisi Norjan liittämisen EECn
kaltaiseen liittocn, olisi häntä pidet­ty
henkisesti vajavaisena, lausui
Oslon yliopiston taloudellisen tutki-
•nuslaitoksen johtaja prof. Ragnar
Frisch täällä taiteilijain järjestä­mässä
suuressa EEC-kokouksessa.'
— Kun petos selviää kansallem­me,
on historian tuomio poliittisille
ja taloudellisille johtajille oleva kö-
•/a prof. Frisch sanoi; Petoksefla
aän tarkoitti sitä selitystä, että E-EC
olisi vain taloudellinen liitto ja
että Norja muussa-suhteessa säilyt­täisi
vapautensa.
SltÄi
J Ä
TÄTÄ
^ MINKÄ ASTEEN
Eräällä hienoston vastaanotolla
Kysyttiin kuuluisalta kaunottarelta:
— Menisittekö naimisiin mor^i-.
miljcnäärin kanssa jos teille avau­tuisi
siihen tilaisuus? • •
" '—Tottakai, vastasi puhuteltu, v
Myisittekö itsenne miehelle 10
dollarilla? ?
Hyi kamala, sanoi kaunotar ia
Kalpeni kiukusta. — Minkä lajin
naiseksi minua luulettekaan?,
— Sen olen jo määritellyt, sanoi
haastattelija, jonka nimi oli Ber­nard
Shaw, halusin vain tietää min-
Itiiasteen.
OLI SAAVUTTANUT
Lakimies: Kun olin nuori poika
minun pyrkimykseni oli olla joskus
merirosvo. - *>
Asiakas: Onnittelen teitä. 'V
PÄIVÄN PAKIHA
i|i||iftl|"EIU!l.i
Kauniit puheetkin ovat byvl<i
Toronto. — CanadianCouncil of
National Groups, (CCNG), haluaa
täten kiittää Vapauslehteä siitä
arv(^aasta työsta jonka se suo­ritti
Canadan kansallisryhmien
toiminnalle suomentamalta John
Wierin kirjoittaman. kirjasen
T h e Case of. Canada's Stepchil-dreif'
(Canadan lapsipuolet) ja
julkaisemalla sen kokonaan jatko­kertomuksena
Vapaudessa.
Vapaus onkin ainoa suomenkie­linen
sanomalehti Canadassa jo­ka
on paljastanut tämän häpeälli­sen
tilanteen Canadan suomalair
sille josta olemmekin suuresti kii,-
tolliset. (Canadan lapsipuolet il­mestyi
Vapauden maaliskuun 27—
29r-31 päivien numeroissa. —
Toim.)
Tiedämme, että niiden tu­hansien
ihmisten joukossa on pal­jon
suomataisiakin joilta kansa­laisoikeudet
ovat mielivastaisesti
pidätettyä Miehiä j a naisia jotka
ovat eläneet reheUiatä ja moittee­tonta
elämää tääUä 20. 30 ja 40
vuotta.: He ovat rakentaneet tois­ten
kanssa' Canadan teollisuutta,
sen . metsissä kaivannoissa, teh­taissa
ja fa|ineiila:t.s. suorittaneet
raskaammat työt. Silti hallitus
edelleenkin sortaa heitä eväämäl-lä
heiltä kansalaisoikeudet! CCN-G:
n keskus on tietoinen myös sii­tä
tosiasiasta että tänne hiljan
tulleet äärioikeistoon kuuluvat
työlaisvastaisten ainesten, natsien
ihailijain ja sotarikoksista syytet-tyjen^
kuten A. Laakin ja Jonas
Palin ei tarvinnut odotella kauan
kun heidät hyväksyttiin kansalai­siksi,
joka on suuri vääryys re­hellisiä
C.?nadalaisia kohtaan. CC­NG
tulee tekemään kaikkensa et­tä
tällainen diskriminaatio lopete­taan.
Jos olette yksi niistä tuhansis­ta
joilta kansalaisoikeudet on pi­dätetty,
keholtamme, että ilmoi­tatte
siitä meille.Olemme valmiit
lähettämään asiaa koskevan rekis­teröintikaavakkeen
täältä keskuk­sesta.
Nimenne pidetään salassa
jos niin haluatte. Canadan suoma­laiset
voivat kääntyä CSJ:n puo­leen
näissä asioissa sillä CSJ on
osa tästä Canadan kansallisuus-ryhmien
järjestöstä.
^Ihmisoikeuksien puolesta.
Canadian Council öf National
Groups
2t|0 Queen Street West
Toronto 2B, Ontario
Vaikka sanotaankin, että
ovat parempia kuin puheet, niin
Kauniit puheet tärkeän asian hyväk­si
ovat tervetulleita nimenomaan
s i k s i ; että niiden avulla kiinnitetään
liuoniiota monesti hyvinkin "ki­p
e i s i i n " kysymyksiin.
. Tällaisen kauniin puheen yhä pa­henevasta
"nuorisorikollisuusasias-ta"
piti mielestämme viime \iikolla
lorontolainen alaikäisten- -ja perhe­asiain
oikeuden vanhin tuomari V.
Lorne Stewart.
Hänen puheensa johtolankana oli
ajatus, että paheiden teille joutu­n
e i t a nuoria^ ei saisi pitää yhteis­kunnan
hylkiöinä.
Ja me puolestamme sanomme sii­hen
' Amen".
Mutta antakaamme nuorisotur
meltuneisuuden ongelmia seuran­neelle
tuomarille vähän pitempi
puheenvuoro:
'Minua huolestuttaa yleinen suh­tautuminen
paheisiin vaipuneeseen
(delinquent) poikaan", hän sanoi.
"Häntä ei haluta kohteliaaseen seu­r
a a n hän on pistävänä piikkinä* hy­vin
johdetussa koulussa, kapinalli­nen
kerhomaailmasäa; .
'Mutta hän ei ole eri rotua. Hän
ei ole likainen eikä tabuta (epä-pyhyyttä)
ansainnut"
Tuomari selitti edelleen, että täl­lainen
probleeminuorukainen on pe­rusolemukseltaan
peloissaan oleva
lapsi. Hän haluaa edes murusia me­nestyksestä
. . . Eräs kotoaan ka­rannut
poika pyysi saada olla kaksi
päivää kauemman pidätyspaiikassa
teot siksi, että saisi valmiiksi koiran,
jota hän oii alkanut tehdä. <'Tämä
poika oli nälissään jostakin saavu
tuksen ja menestymisen kokeesta.
Heikoin kohta hänen* paheellisesta
elämästään on usein liänen oma kä­sityksensä
Itsestään; Hän on kadok­siin
joutunut sielu."
Kuten sanottu, meidän oman kä-sityskantamoie-
mukaan mikäli - se
on edes nikkelin 'arvoinen, on se,
että tässä tuomarin- puheessa on
paljon peräö.- Joskus syystä tai toi:
sesta harhateille joutunutta nl^arta
poikaatai tyttöä ei sovi missään ta-:
Dauksessa pitää yhteiskunnan hyl­kiönä
-r- mutta valitettava tosiasia
on, että juu.-i hylklQl^Uä suhtaiituv
yhteiskuntafiifimämm^ nalliin: liup
riin.
Ottakaamme yksi .käytännöllinen
esimerkki. T M o t ylläipainltun tuoi-marin
puheesta i^ainime erään to
rontolaisen päiväleliden huhtikuun
17 pn numF.rosta. Saman lehdeb
eräässä toisessa uutistiedoss? kier-rottiin
samana päivänä miten eräs
poliisituomaii oli vedonnut siihen,
että jossakin muussa maakunniä^ssä
annettu syntymätodistus "ei ole Chi-tariossa
laillinen ikätodistus".
Nimeltän^inittua, 24 vuotiailta
miestä, oli mainitun uutistieddn
mukaan syytetty sukupuolisuhteissa
olemisesta e/ään. 14 vuotiaan tytön
kanssa. .
Alle 14 vuotiaaseen tyttöjSn ite>
kaaniumisesta voidaan Ontariossa
langettaa elinkautinen tuomio. Syy­tetty
mies tunnusti, että hän oh ol­lut
sukupu Jliyhteydessä ko. tytön
kanssa, joka oli karannut kotoaan.
Tytön isäpuoli esitti Albertan maa^
kunnasta hankitun syntymätodistuk­sen,
jonka mukaan tyttö on alle 14
vuotias. Poliisituomari Graham ju­listi
kuitenlan, kiiten on jo sanottu,
että tytönö syntymätodistus on
- taillii^eq todistus hänen iästään ai­noastaan
Albertan maakunassa'. E i
oie mitään, lakia, selitti tuomari.
)onka mukaan yhden maakunnan
antahia syntymätodistus (»Iisi toises­sa
maakunnassa laillinen ikätodis­tus.
Tämän vuoksi oli tytön ikä jää­nyt
todistamatta. Ja niin vapautet­tiin
mies syytteestä.
Emme halua millään tavoin se­kaantua
tähän juttuun sellaisenaan
ja vielä vähemmän lakitieteelli­nen
hiusku'vojen halkomiseen sil­ta
onko kanadalaisen jpaakunnan
syntymätodistus laillinen iän todis­tus
-jossakin, taisessa canadalaisessa
maakunnassa; tai eikö ole. Me em­me
sekaamiu asiaan sittenkään
vaikka tuomarin väitös tuntuu hie­man
vakuuttamattomalta.
- Mutta meidän sallittanee kysyä:
^os ei olisi ollut kysymys kotoaan
Karanneesta tytöstä, vaan jostakin
raharikkaan ja "arvovaltaisen" per­heen
samanikäisestä tytöstä, niin
olisiko syytetty vapautettu samalla
perustalla?
Vai oliko tässä juuri sellainen
tapaus, mistä lapsioikeuden tuomari
Stewart varoitti: Jos tyttö on ko­toaan
karannut, siis "jpaha" tyttö,
niin hänelli ei ole lain suojaa —
.Iillä häntä pidetään lyhteiskOnnan
hylkiön^ eikä ojennusta, apua ja
hoivaa tarvitsevana lapsena?
Me vain kysymme.
Mutta niin kauniisti kuin tuomia-ri
Stewart mielestämme puhuikin
huonolle tielle joutuneiden nuorten
puolesta, hän ei kuitenkaan kajon­nut,
sanallakaan niihin syihin, .'Ua
tekijöihin jotka ajavat nuorisoa
nykypäivinä hunningolle.
kun koululaisille sanotaan, kuten
saifota^ tänä keväänä Sudburyn
yliqppilasnuorille, että. heitä '^ei
tijrvitä^ — että juuri mitään t^ötä
ei ole heille ' antaa — onko s i ^ n
ihme. jos heikoimmat heistä uhraa­vat
energiansa ja toimintatarmoissa
johonkin sellaiseen, mitä yhteis-kufita
ei hyväksy eikä voikaan^hy-vaksyä.
Kun kaiken lisäksi näUle
•hyljätyille" nuorille ei varat? ihi-lään
kehittyvää ajanvietetoimintaa;
urheilua, taideharrastelua jne, niin-onko
sitten ihme, jos he maleksivat
kaduilla ja vieläkin kehnoimmissa
palkoissa?.
Kiiii 16—n vuotiaille nuorukaisil­le
sanotaan, eitä he ovat kyllin yan-iioj^
ja' kokeneita antamaan hen-j^
i^^nsäkin isänmaan puolesta, mut­ta
slitäHuolimatta heiltä kielletään
äänioikeus ja kaikki muutkin , yh­teiskunnalliset
oikeudet kaikläsa
hallituspcrtaissa, niin onko silloin
ihnie JOS heikoimmat heistä tulevat
hämätyiksi,' kyynillisiksi ja suoras­taan
pahuuöentekoon taipuviksi? ;
Kauniitten puheitten lisäksi -^^ja
kukaan ei diarvioi niitä T - tarvi­taan
niis myönteisiä tekoja. \
Ja näitä tekoja tulee muistaa en­nenkaikkea
vappuna sekä tulevissa
liittovaaleissa.
Ön'vaadittava ennenkaikkea ur­heilu-,
koulunkäynti- ja työmal\dol-listauksia
kaikille nuorille, niin nei­tosille,,
kuin nuorukaisillekin^ Sekä
yleistä) äänipikeulta kaikille 18
vuotta I täyttäneille.
Tässä on käsittääksemme nuoH- ^
soongelman ratkaisun yksi J>äö-avain.
— Könsäkoura,