Vapaus, March 13, 1956

              m
mi
Simfi Umsmhs^ maaliskuun 13 p, —Tuesday, March 13,1956 t / » » » y * ^ ^ W » » w w » » ^ ^
I M i ii
,IMM Uute» «eddjr: Taatdtjn;
mm Bk w« OMXtmr^^iOoimC*!'^
-nifesiboiM; SOI. Of»oe oei « - « M ;
i i £dttofteI C^fnee OB. 4-«0». MtoMffcr
TranstoUon free of efasr^.
CRnadtfu; 1 vk. tMfi kk. t.l5
Ybd]nsv»lIoI«ft: l fk, Ma 0 kk. «JO
StiomeM»: j vk. aso 0 kk: #.19
- MU»' Sama vanha nuotti
^'^Aina kun k^vosmiesten toimesta esitetään Incolle uusia
',p|ä!Mcavaatinju^ia; nostatetaan tämän kaupungin vissien pii-i^)^
toimcsta hirmuinen punalcauhuhuuto Mine-Mill unioa
' :>«";ra aina kun nikkeliseudun asukkaiden huomio halutaan
laa kiinnittää viranomaisten.huomion muualle huutamalla:^
''Otfefcaa.kiiniJi;varas';. * / . /
^vttiä kun nikl^iialueena lähestytään sekä uusia palkka-netixotfeluja
etta^ kundien yhdistämisen ratkaisuvaihetta, niin
ei ole lainkaan ihme maikka Ihcon propagandamiehet tekevät
' työtä yota ja päivää.
.'iOttalraamme-yksi ainoa esimerkki. Yleisesti tiecletään,
että'nikkeliälueeh kuntien yhdistämiskysymys on jiyt "pää-
^ tettyasiä;" Kysymys on vain siitä; kuinka edullisella «tai epä-
«dtdUsella tavalla tämä yhdistäminen toteutetaan. . - - '
" ' .'^^.yaikka.tavalliset veronmaksajat eivät olekaan näist^ sei-
Isoista tietoisia^ niin' kunnanhallintomme tietävät varsin hy-viii^
että^uuuci;iiälh-oi^^asla^ ^ C «•
" ^^iiulisi sUs,%'%'^;ku eivät jätä kiveakään J
itämaita — eitä he' tekisivät kaiken voitavansa tämäii ky-n
onnellisen ratkaisun hyväksi, lautta mita me mäemme? Esimerkiksi Sudburyn ja Mb-kunnanhallinnot
bvat lyöneet asiallisesti pjuhuen kin­at'pöytään
J a kiertävät hetken tärkeintä asiaa, pihdistä-niill^
Symystäkuinf kissa kuumaa puuroa. Ne puhuvat kai-kfs^'
ja mistä ifahansa, kunhan ei vain tarvitse tehdä mitään
""*'*"-W''joka heiltä "vaatisi kannan määrittely» l^Untiemme
Imiskysymylcsen myönteisen ratkaisun hyväksi! „
}'^|IsinL pormiestari I^O/Landreville^ei ole pitänyt yhtään
iKj^ta puheita;„eikä ^esittänyt yhtään ainoata lausuntoa sii-r^
ten hänen mielestään pitäisi tämä kuntien yhdistäiii^'
^^i$1tnys ^ratkaista. :Mtitta sen sijaan hän "kiersi ympäri^
k{ifi)>kitji^a jaiojpeurä*''etsien miten voisi saada estetyksi l i i|
^ >n^ehet julkaisemasta Sudbury Daily Starissa tervehäysil-
" i s i a Mine4lni unipn kahdeksannelle konventioniUe. ,
a vaikka paljon puheenaihetta aikaisemmin antanut Kil-xapprtJU.
Di\,o|ljit Jo pitkin aikaa hänen ^allus^äan,
.estari Landrevij e^toimU ikäänkuin sitä 6i olisikaan ja ;
istaa Korth Bayhin puhumaan senaattori McCarthyn
siUäkuiricä^uri vaara hyt^muka uhkaa "uhioh-Snl|'
' ^ V a i a r a Oli Icerta Itailckiaan todellinen, jos kuntiemme yh­distäminen
suoritetaan Kilbornin raportin perusteella, ^utta
/.täUa'vaaralla eiple mitään tekemistä sen paremmin "unidn
^kommunisn^n''kuin minkään maunkaan punäkauhqn lietson'
' V ltu?en^eäfetaä^^
'MoKimJn ja''NeeW-^arsonih yhteinen Äniarilaite tulee
iriS15a1ftaaA\höin*keäsrmiIjoinäa dollaria. Ja tässä'on syy,
ihikti pormiestari Landrevill^ ja kumppanit puhuvat mieluim-mJnr*'
union kommunismista^' kuin siitä todellisesta vaarasta,
minkä JKilbcimin raportissa esitetyt ratkaisuehdotukset nik-
Jkelielueen kotienomistajille, vuokralaisille ja pikkuliikemie-hille
,^eutaa. . ^ '
—Ottaen huomioon yllämainitut kunnat, mukaanlukien
Copper Cliff, Incoji maanpäällisten kiinteimistöjen verotus-aryjDon
45 prosenttia' koko alueen kiinteimistöjen veyotusar-viosta.
Mutta jos tämä 6 miljoonan dollarin hintainen viemä­rilaitos
rakennetaan -Kilbornen raportin ehdotusten mäkaisel-
Ja tavalla, niin Inco maksaa siitä ainoastaan 2 prosenttia, eli
vähän yli $300,000. Toisin sanoen, alueen kotienomistajat ja
pikkuliikemiehet joutuisivat maksamaat siitä 98 senttiä döl»
larista ja Inco vain 2 senttiä! ' *
• ~ ^Toiselta'puolen McKim ja Neelon-Garson, joiden kiintei-mlstöomaisuuksien
verotusarvo koko alueen kiinteiniistöjeri
Cmukaanlukien Incon omaisoudet) arvosta on ainoastaan 9
prosenttia» joutuisi Kilbornin raportin ehdotusten mukaisesti:
maksamaan noii> 55 prosenttia eli yli 3 miljoonaa dollaria!
Kilbornin raportissa siis ehdotetaan, että McKimin ja
Neelon-Garson kuhtien pitäisi maksaa tästä' suunnitelmasta
se osuu^ mikä tasapuolisen verotusmenetelmän mukaan kuu­luisi
Incon maksettavaksi!
" *"~Ei siis ole ihme, jos Incon asialla paperileijonan lailla kar­juva
Leo Landreville huutaa "union kommunismia" vastaan
^ ja "Vaikenee kuin hauta Kilbornin raportista toivoen, että ai-^
nakin jotakin pitkätukkaista voidaan» vielä herran vuonna
1956 jymäyttää punakauhun lietsonnan avulla.
Jos ei olisi kysymys niin suurista ja tärkeistä asioista,
V pormestari Landrevillen vuohottelullö voitaisiin nauraa; Mut­ta
tietäen, että kuntiemme yhdistämisasia ja p.o:n viemäri-laitteen
rakennusasia tulevat ratkaistavaksi muutaman kuu­kauden
kuluttua, työväenliikkeen, veronmaksajain yhdistys­ten,
sekä yleensä kaikkien hyvää tarkoittavien järjestöjen ja
yksilöiden velvollisuys itseään ja kuntiamme kohtaan vaatii
tuomitsemaan, moisen punakauhun lietsomisen. . . ,
, -,-Jos pormestariJUmdreville haluaa puhua ja toimia Incon
hryväksi nikkelialueen veronmaksajia vastaan, niin hänellä on
tietenkin siihen täysi oikeus. Mutta olkoon hän silloin rehel­linen
itselleen ja mtnlle julistaen, että hän ei perusta mitään
XQuista kuin Incoäta. ' . ^
T' • '
l Pohjois-Ont. ''eroamisliikkeestä"
' } Viikori lopulla saimme puhelimitse kyselyn, että "mita'
' aorvelette siitä uudesta liikkeestä, yonka tavoitteena on Poh-jbis-
Ontarion erottaminen Ontarion maakunnasta"?
J Niille, jotka eivät ole tätä ^'eroamisliikettä" läheisemmin
seuranneet, on kaiketi ensiksi kerrottava, että sitä johtaa tällä
Itertaa suomalaisillekin hyvin timnetun Wawan vissit poliit-tbet
piirit. '
I. Myös lienee paikallaan todeta, ettei "eroamisliike" ole
lainkaan harvinaista Canadassa. Päinvastoin Canadan poliit-
^ ^ n elämätx historiassa on miltei katkeamaton ketju "eroa-
Tpisliikjceita" — joiden kaikkien tavoitteena pn ollut jokin
'muu, muttei ^varsinainen eroaminen. '
]^ Pohjois-pntario^on jatkuvasti, vuosi toisen perään he-Ätetty
kysymys siitä, «ttä "jos Pohjois-Ontario ei saa parem«
paa'kohtelua'^ |ai *'jos ei saada sitä tai tätä parannusta", niin
,Fohjbis-Qntario eroaa koko maakunnasta. /
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tMrf MMTpHtmt», iMBg lakelta.
Uyvm luOtismun», jDaalbkutm 14
9ä{vSaft«o vuottsL^
hemaag^ taio, Porcopinesta, täyt­tää
Umkaisz. maalisinnm 15 vai 13
matta, ' ' '
' «andfs Mm, Uxätixbpita, täyttää
periantainarnaaliäilaiun 16 pnä. 74
vuotta.^ ' .
Aagnt Eaoaldq, Jjodftbr/sta, tAyt'
m^iniamjit»^,^^^ 19 pnä
78. vuotta-' i ' 1 ^ - ,
YM&xDoie ^idnilaisten Ja tattavsio
ormentoivotufcfliin. ^
Sotapolitiikka kärsii tappioita;
rauha jai raliieiiiiiistyö edistyvät
Ti^ou En-lai arvioi iransainvali^tä .
ttlannetta ja Kanan faketmustehiävm.
04itä lisitiil sanovat
ICOE0. VALHE PfJOUTOTUfn»IZN
•-ff::-»'* AVtJUjA
fei^teejllserti; vaikkei pe-on
fliiiurf vaikutusvalta ulkopolititkasr
83-;,'Paa4SÖdwn Itoja^, ^fOkitjen arvo­kasta
Ystävyyttä Venäjän kanssa jln^
tokkainelon peHuteelta, AUtta\aac-t
« e U l ^ y}^'t£i;9tolmtntita lännen kans.^
ön fslmerkklnäy.^istä:: - '
On eräitä, ^otka ovat'puolissaan
uuden presidentin; tavblipisia "tässäi;
«jihteesgä;, l^kkonen, ott.-^lpeä' niistä
hrakU^l^jitaisista-saavutulpsi^^ m i ­tä,
härt äökctti^6e|•ä'!»f6skövan-Inät^
kallaan «äl. Marsalkka Bulgänlii l a h ­joitti
Hänelle loisteliiaan isis-äuton. Ja
ri^'liälie8tä tuli presiaenttt könunu-:
nlstien avulla, -i^ytyykö^fc^pen niak-saa
- i i J n t a ' heidän< * kannatuksethan
äntämfli]& kommunistein^
salkkuja tallltutoeMa /. ',""~'MI«*aei
Salzer, London, Obsterver • Sjärvice.
maaliskuun 12. pnä 1956.
(Samalla ' ktm ' tässä' .jnyönnetään
alakäden kautta, että Kekko8en"vas-tustajien
tarkoitus oli, presfdentln
vaalin yhteydessä ;kääntää Suomen
ulkopolitiikan suunta pois ';PaasIki-i
venlinJalta^^.kIrJe«ivaihtaJa• Salzer
esittää kerrassaan^^alhaisen vihjeen
Suomen presidenttiä; Urho, Kekkosta
vastaan» antamalla^ asioista 'tuntemat­tomien
ihmisten käsittään että Kek­konen
on Jollakin täv^la saanut lah­juksia
BulganinUta.^^osiasIa luon­nollisesti
on, kuten, tiedetään, että
niin_ entinen presidentti Paasikivi,
kuin' Kekkonenkin 'saivat (lahjaksi
ipalnltuhialsen Zis-loistöauton'^ —
mutta valkenemalla ;Paasikiven lah­jasta;
mafhithi kirjeenvaihtaja a n ­taa
t o d e l l i s u u d ^ vääristellyn tiedon
lukijakunnalleen,, sl'lä '"puoUtotuus"
tässä tapauksessa ott' ainakin koko
valheen v e r o i n e n . V a p a u s )'
KUUD kansan poUUtfaei^ne«<r:
voo-^anCavan fcoulerenaaio:: iuiö»
fallisen komltcao pabeeajritfajä
Tahoa Ka-lzl'erttteU oykyM*
fcansainvälistö tOzmuiU fa, ki^
sitteU tanunlknim lopoBs yksf-r
tyfduAtafScsU arkeämplä läsäl^
siä kysymyksiä pciattisesaaselos^
tcksesta. Jonka häv csftU koRd^
tean Istonnoflsa,
TUum En^Iai fanomauUI alida^^;
että kalaheeOe .vuodelle oU ton-'
: ntnomalsfa snmitacs kohti fcaa-^;
sainvälben'jäniUtyksen lieventy­misiä
Ja Jatktrf:
Toisen maailmansodan päättymistä
seuranneina vuosina ovat kansainvä­liset
rauhanvoimat Jcäyneet ankaraa
kamppailua Jossa on tapahtunut ete­nemistä
Ja perääntymistä. Ja kan
sainvällset rauhanvoimat ovat: yhä
suuremmassa määrin saaneet aloit­teen
käsiinsä: a^ilmanrauhaa puo­lustavien
voimien rivit -ovat t a a j ^ -
neet Ja vahfvistuneet. Niibin kuu!ayat
Neuvostoliiton Johtamat sosialistiset
maat ja suurelta osalta myös muut
Eiseiiiiov^eria
vääristelysfl
Washliigton. Demokraattlpuo-
|ueen kanäalliskomiteäh esimies Paul
M. Butlei^ tuomitsi' täällä presidentti
Eiseohowerin>'; ^hallituksen: väitteet
saavutuksista 'Siviilioikeuksien alalla,
sanoen sen olevan 'Srääristelyä Ja
Amerilcan kansan pettämls^ta." '
BuUer yhdisti tähän ^hyökkäykseen
repuhikaanlsta hallitusta ^ vastaan
hyökk^ksen itsensä'' £Isenhowerin
persoonalliseen sivUUoikeiiksien • k a n ­taan
nllhden. Bäti'väitti että ken­raali
Eisenh0wer{oU kaiahattanut ;ro-tueristämlstä^
armeijassa' silloin Inm
'hän o l i ylikomcntajaha, L eikä nyt­kään
vielä ota mhJkäänlaista selvää
asennetta vaikka neel^erien olkeuk-
,sla' poljetaan.
' N y t «n jo korkea'aika'Yhdysval­tain
presidentin toimia virkansa vas­tuunalaisuuksien
perusteella siviilioi­keuksiin
nähden, enneitkuln Jännitys
maassamme. ' kefkläÄ'; aiheuttamaan
korjaamatonta v ^ i n k o a " sanoi B u t .
ler.
Hän . kehoitti presidenttiä toimi­maan
Ädlai- ätevensohln suosituksen
mukaltesti Ja kutsua iKMlle Washing-toiiiin
neekerien J a valkoisten Johta­jien
yhteinen: neiivpttelu pohtimaan
rotukysymyksen ^etelässä ilmestyviä
ongelmia. ' -
taisin NAbssa
Bomna., -1 Jugoslavian uniot ovat
liittyneet takaisin lUaailman Ammat-tiunloiden
Liittoon ilman mitään suu­rempia
Julistuksla.'Ne erotettiin M A -
L:sta v. 1950 senjälkeen k im Cömmin-formin
maille tuli riita Titon kanssa.
i Tiedoitus Jugoslavian unioiden l i i t ­tymisestä
M A L : i n t u l i Louis Salllan-tUta.
MALmyletoeltä sihteeriltä. Häh
i!moitti siitä puhees^ian. jonka hän
plU täällä ItaUanYteiselle Työväen-maailman
rauhaarakastavat kansatja
'maat. Viime vuodesta lähtien on
"Bandungln henkl'V Jonka pyrkimyk­senä
on rauhanomainen rinnakkaiselo
je slirtomaasorron vastustaminen; se;.
kä~*Oeneven henki", Jonka pyrttlmjlif-seenä
on kansainvälisen Jännityksen
lieventäminen Ja-kansainväUsten eri­mielisyyksien
ratkaiseminen neuvof^
telemalla.;saanut puolelleen: yhä l a a -
Jetninan kannatuksen maailman kattc.
klen kamojen taholta. ToIsaa'fa ns.
•voimapolitiikka". Josta Amerikan
hyökkäyShaluiset piirit kannatfeajir
neen pitävät lujasti kiinni j a joka
itse asiassa on sqdalla peIott^ua:^;Ja
kiristystä, on kärsinyt tappion .toisen­sa
jälkeen, mikä on pakottanut? sen
kannattajat yhä enemmän puolustus^
kannalle.
Yleisesti sanoen on nykyinen'
kansain välinen; tilanne suotuisa
V maallmanraahalle ^ Ja meidän :sor:'
sialistteelle rakennnstyöUenoun^^
eäsootoisa taas byökkäyslilUon-'!,'
man sotasnminltelmQle Ja hyök'-'
käyshalulseUe poUtUkalle.
B U N A VALMIS YHTEISTYÖHÖN i
AASIAN B A l ^ l i A N TCRVAAMI--?-
SEKSI ' ^rn .
Kllnä <in> ehdottanut' ja>dellÄif;
kannattaa sitä ^että kutsuttaislhi 'kooL'
le kaukoidän konferenssi, 'johon Aari
sian maat osallistuisivat, yleisesti Ja.
joka ratkaisisi kysymyksen Korean
rat^nomaisesta yhdistämisestä neu­vottelujen
avu'la.
K i i n a ehdottaa. lipdokiinan , kysyr^
mystä käsittelevän Geneven konfe-;
renssln kutsumista, uudelleen koolle,-
Jotta sopimukset saataisiin pannuksi
täytäntöön Vietnamissa; Lisäksi se on
Sitä mieltä, että kolme Vietnamin
kansainväliseen komissioon kuuluvaa
maata - r Intia, Puola ja Canada - ^ i
olisi kutsuttava mukaan tähän konfe­renssiin.
Kysymyksessä jännityksen lie- -
Ventämisestä Ja poistamisesta
: Taiwaniifalueella on K i i n a n kan- i
ta aivan selvä^Kiinahaloaa edel-://:
; leenipyrkiä sopimokseen keskns-.:
teloissa, mutta se ei voi soin­kaan
soostoa keskostelnjen pit-v-;
Iditän^&een loputtomiin, mikä es-' ^
tää' ratkaisnon: pääsyn Taiwanin Y ^
aineella vallitsevaa Jännitystä
koskevassa kysjrmyksessä.
Kollektiivisen rauhan : aikaansaa­miseksi
lAasiassa j a . T^rynen meren
alueella haluaa K i i n a n hallitus uu-:
distaa hehiäkuuh 30. päivänä 1955
tekemänsä ehdotuksen, että Aasian
Ja Tyynen meren alueen maat. Y h ­dysvallat
mukaan luettuna, solmi^-
vat kollektiivisen rauhansopimuksen
nykyisin näniä alueilla toiminnassa
olevien A-ihamielisten: sotilaallistin
liittoutumien sijaan. K i i n a : on valmlS:
ryhtymään yhteisiin ponnistuksiin
NEVV08IOI4ITON 60FBIUS.
1AB10IJ8TA EI V8A V O i l L a i AN
MUUTA TORJVA
Jtainfttakoen tässä erikoisesti
Nettroit<dillon bamiiksea äOu^
tähg. Yl^yan;tftöjen hallltoknrtle
tAmA ebdolu/NeavostoIIUon Ja :
YbdyirvaltoJm o^TiJls^^
Ja j^tf^^dsvi^fini^^
sesfa..-iäibup; M täyden^
natokflena» ^, Iälle Nenvostolltton
ehdotefeaeliel \NeJm>stoUtton ^
Yhdi^vaUojen välisten sobteiden
paianemhten; vafkotioa sDotanair
sestt giriaartmanraaliaMfc Nenvo»- -
toIUton ft%ea& tshäh idämää-tää^
tähtääiA ossf ehdotus vas-iaa^
täyi^ koto n a i U^
Jen fcansartJoidJtolen volmakaste'
vaatlmoka, dkä «tt» missään nl-niefliä.-'
viddi»raoralUa kädeltä tor­jua!
' f . <
vastl katsvaa jä kansat kautta m a a i l - ; m a a n Jc3psta'istjs?n tcpllisuuden ja
n u n ottavat rauhaa j m o l u ^ kaupan sosiallstjnen muutos «iirtynyt
asian yhä lujemmin lOmiin käsiinsä,
voidaan hyökkäysliittoutuman: sota-seikkailijat
pysähdyttää. Huomautet-tailcoon
toisaalta.' että me haluamme
uuteen vaibeeHcen. K a i k i s t a yksityi­sistä
yrityksistä oh muodostumassa
vaitioa'^ yksi^risten yhteisesti omis­tamia
kskonaisQla elinkemoaloiDa eri
rauhaa, mutta että "Jos kansainväli-1 paikkakunnilla kautta maan.
nen byökkäysliittoutuxna " pakottaa
nteidät sotaan, emme myöskään pel­kää
sotaa. Sota Ja sodalla uhkailu e i ­vät
voi koskaan pelottaa K i i n a n k a n ­saa
alistumaan.; K i i n a n kansa työs-kente'ee
- jatkuvasti ^ kansainvälisen
Jännitjrksen lieventämiseksi edelleen
Ja. maailmanrauhan lujittamiseksi.
VOITTO J A B A T K M S U
KA2HFPAILUSSA KAPITALISMIN
J A SOSIALISMIN VÄLILLÄ
: Mitä tulee nykyiseen sisäiseen t i ­lanteeseemme,
Tsliou En-lai Jatkoi,
n i in sen: huomattavin piirre on .se.
^BUinan kansa tule^'.aina seisomaan
N e u v o s t o l i i t o n J a • ivkansandemokra-tioiden'
rinnal'ac. Mikään voima maan
että m a s ^ ^ puheehjoh-taja
Mao Tse-tung on'sanonut, suu-xen
' w vaJlankummiksen
voimakasta kehityskautta.
>" - Maa^lfflidpn ^^"^^^^^ 'muutos
voidaan 'Saada .suoritetuksi^^^; e
määräaikaa; Joiilukuun^ loppuun 1955
oh lixaan maätalotideilisteh tuotanto,
osuuskuntien' määrä: kasvanut. run­s
a a s i l;900.000:ksi. Ja niiden Jäsen­määrä
70 ' ini'Joonaa .talonpoikäista-
Ioutta'eU SO.prÖsehttig/miaan kaikista
taloripoikaistälöuksistä'.; Vielä vuosi,
ts; vuoSi 1956. n i in maatalouden muutr.
taminen , puqllsosialistisen osuustoi­minnan
pohjalle, saadaan pääosiltaan
kanssa; aktiivisesti tukeAiaan m s a i l - i suoritetuksi loppuun.: Siitä- kahden
päällä ei v o i h e i k e n t ^ ' meidän välis-tänune
~ yhteen^muluinUsuudenttmnet-t
a . Ja ystävyyttä.; iMe>tulemme ^myös
lujittainaanv>: yhrteen^
tunnettamme kttäcki^ s raiibaaraka^
tavien 'maiden' j a kansojen: kansaa,
laajentamaan ystävänistä r vuorovai­kutustamme
j a suhteitamme eri aloil;:
ifl • Tn<infim;*n kBtfcklfP kansakuntien
män'kansojen rauhanliikettä Ja käy-mään.
päättäväis^ >amppaUua Y h ­dysvaltojen
hj^kkäys^ >Ja sotapoUtilk.i
kaa vastaan. , ' '• •
O^emnxe vakuuttimeita siitä, että
olosuhteissa, Joiden vallitessa sosia-llstiseQ
.jieirinrmkiden' voima-Jatku-vuoden:
kuluttua; ts.;-vuoden 1958 ^ a i ­kana;
saadaan maatalouden: muutta­minen'
sosialistisen : osuustoiminnan
poOiJalle pääosiltaan suoritetuksi lop-,
puun.'
Maatalousosuustoiminnan :: ripeän
kehityksen ; ; v a l^
Kalkkien yksityisten yritysten s i i r ­tyminen
valtion j a yksi^risten yhteis,
omistukseen kokonaiälla elinkeino­aloilla
on korkein muoto' valtiokapita-llsmia.
Tämä on • xatkalsevä askel
muutettaessa kapitalistinen omistus
sosialistiseksi lOmistukseksL-i >
Tilaime maaseudun. käsityön sekä
kapitalistisen teollisuuden Ja kaupan
Sosialistiseksi muuttamisessa osoittaa;
että maamme o n ottanutvpitkän as­keleen
eteenpäin sosia'istisen vallanr
kumouksen, ts., sosialistisen muutok­sen
tiellä.
, Voimme sanoa, että on Jo rat- :
kaista, vkmnpltolee.voittaouan^ :
kahden tien; sosialismin ja bapi-
V tallsmin V välisellä kampppllossa^. :
Asia on, Imten pnheenjohtaja
Mao .Tse-tcng j m , sanonut:
. •«Maftmme: poliittisessa tilanteessa :
on; tapalItannt^ perinpohjainen
mnntoft."
TIETEESSÄ ON SAAVUTETTAVA
KORKEIN KANSAINVÄLINEN
TASO * "
Olemme; menestyksellisesti toteut­taneet:'
ensimmäisen viisivuotissuvn-nitelman
mukaisen kolmannen vuosi­suunnitelman,
mainitsi Tshou En-laL
Mikäli ei satu erikoisen suuria l u o n -
nonoimettömuuksia j a jos pyrimme
:^teuttamaan: vuoden 1956 suunhltel-man,
voi' maamme .^toteuttaa ".ensim­mäisen
: viisivuotlssuimnltelman .^nel­jässä'tai
neljässä Ja: puble^vuödeSr
sa tärkeimpien tavoitteiden:. osalta.
SITÄ
JA
TÄTÄ
' ISO O L I T A LO
L i i s a on kehuvasortttaen naisih-sjinen.
K u n Liisan Jytär menee avio-
Uittoon, kehaisee hännaapurilleen:
: ^ Meijän Kaess piäs issoon eihän-näksL"^
Heljän naapuritaloäEii kuuluu
olevan lähes viiäEymmentä>'lehmää.
a • j»
TAISI VETÄÄ HUULESTA
— i on sentok kummoo; kun tuoUa-h
i : naapuriparilla o n penskoja Jo n im
paljo Ja n i i n pahansopuisia. Jotta ta-pella
kallistelevat: alituiseen - » :
Sitä paria^^'^o^
vcttee huulesta.
— Että mitenkä?
.. — No k a sitenkä,; Jotta se on ollut
o.£vinnaan rauhan kyyhky . -
MARXIH HAUDALLE UUSI
PATSAS LONTOON HIGH-GATE
HAUTAUSMAALLA
kaikkien maiden kanssa, jotka ovat
kitmostuneita tämän päämäärän
vuttamisesta. '
liitolle.
Saillant sanoi yksinkertaisestL että
M A L : n : toimeenpaneva neuvosto o l i
yksimielisesti päättänjrt. ottaa Jugo-^
slavian imiot taisin J a että toimen^-
pide niitä vastaan v. 1950 o l i pahek­suttava
ja epäoikeutettu.
: Jugoslavian unioiden keskusneii'^
voston sihteeri Marian VIvoda piti'
myös puheen Italian: unioiden: ko­kouksessa
j a hän ei edes maininnut
puheessaan siitä, kun: i t a l i an uniot
ovat olleet kuudetta nuotta ernään
MAL:sta.
- ' IKart Marx
Maaliskuun 11. päivänä, iltapäiväl­lä.
Jolloin tuleeVkuluneeksi •73'Vuotta;
K a r l :Miax:xin .kuolemasta; paljaste­taan
Highgate^ hautausmaalla: L o n ­toossa.
Marxin- muistoksi: pystytetty
hautapatsas.
Jotkut ovat kysyÄeet:: VMiksi hau­tapatsas?
Eikö, olisi ollut riittävä se
yksinkertainen, marmorilaatta,-' Jossa
Jo 'Vuosien ajan on ollut' kaiverrettu­na
hänen nimensä, hänen rakastetun
vaimonsa^ nimi sekä. hänen lap&ensa
pojan .Ja uskollisen .pahre?ijansa - n ir
met? . ^ V .
Luonnollisestikin, suuren miehen
elinmittainen; työ^ Joka ; on -viitoitta­nut
::tien- :Juuri alkaneelle historian
ajanjaksolle, on tavallaan oma muis-tomerkkinsä.
Siksi hänen haudallaan, 73 vuotta
sitten,:: hänen elinikäznen ystävänsä
Frederick Engels lopetti hautauspu­heen
sanoilla; ^^llänen nimensä: ja
työnsä e'ävät kautta aikojen."
""Mutta tätä muistopatsasta ei ole
: pystytetty ^kuvitellulla tarkoituksella
ikuistaa Marxin * nimeä. Sen' tarkoi­tuksena
o n ilmaista työtätekevän luor
':kaii" JaTvalJstuHerä'- kansan • kunnioi­tus
uudenmuotoisen.Ja uusiin tilan­teisiin
sopeutuvan tieteellisen sosia-lismin
perustajalle.
ilRferxIn lepoon laskemisesta: on k u ­lunut
Jo kokonainen ihmisen ika. Sen
Fäivän Vjä'keisi3tä sukupolvista nakl
ensimmäinen marxilaisuudeni niin
a latuksissa kuin, käytännössäkin, vie-iJi
vähemmistöläisten liikkeenä kai--
kissa maissa. Mutta sitten - -vuoden
1917 kokonaiset kansat ovat h3rväksyT
neet M a r x i n ajatukset. He ovat perus­taneet,
marxilaisuuden viitoittaessa
tietä uuden yhteiskunnan.
Tämä hautapatsas • tulee: olemaan
ihmisten • muistomerkki MarxUle Ja
tälle uudelle ajanjaksolle.
Hautapatsaan muoto on pronssi­nen
rintakuva asetettuna granlittija-^
lustalle,:' Johon on hakattu nimi
" K a r l Marx". Sten are on asetettu
entisellä haudalla ollut marmörilaat-;;
t a ; Johon on hakattu lisäksi Marxin
lahjakkaan -tsrttären- nimi; Eleanor
(hyvintunnettu niin sosialismin kulli
unioliikkeenkin -s historiassa Englan-:
nlssa). Tämä s i k s i . e t t a myös hänen
tuhkansa on nyt haudattu samaap
sukuhautaan.
Se, ettäMandn Jäännökset muu­tettiin
ä i paikkaan samaan: hautaus,^
ilaaahan, ratkaisi, kysymyksen siitä
miten hautapatsas tulisi sopivammal^
Ic paika'le. Entiselle haudalle asete­taan
yksinkertainen kivi muistosä-noineen.
•Jalustan: yläreunaan on hakattu
Marxin -kuolemattomat sanat :j ' K a i k - :
kien maiden' työläiset- yhtykää!"
Alemmaksi on hakattu kuuluisa- y h ­deksäs
teesi Feurbachista; Jossa, M a rx
n i in sattuvasti:-' t e l d : yhteenvedon
omasta eläpiästään.; ajattelijana' ja
toiminnan miehenä:
-rPilosoofit^i^ovat > v a in selW!änee
maailmaatisein:tavoin. Kysymys on
kuitenkin sUtä, että tulisi tehdä sihiä
imuutoksla."
•Hautapatsaan on valmistanut t u n ­nettu
kuvanveistäjä Laurence Brads-haw.
Hänet; vaUttiin yksimielisesti
neuvotteluihin kutsuttujen i edistys­mielisten
kuvanveistäjien, taidemaa-^
!arien ja arkkitehtien kokouksessa.
V Uuden haudantilan _^ostamlseen.
jäännösten siirtämiseen, aineiden
jtaankkimiseen, kiven : hakkuuseenf
vanhan haudan; muistokiven laitta­miseen,
vetoomusjulistuksien painat­tamiseen
Ja levittämiseenv arvioidaan
kaikkiaan tarvitta'van .noin: $%.0OO. •{
: Nyt jo useat unioiden: toimihenki^
löt Ja Tiniot j a muut järjestöt ovat
lahjoittaneet useita tuhansia dollarei­ta
- rahastoon. Jonka hoitajana on
Artliur Horner. ^ u t t a luonnollisesti­kaan
ei k o r n i t ^ ole voinut vedota ja
lähestyä käikkihimahdöllisihi lahjoit­ta
j l h i .
: J o s näiden - rivlrä^^luläijoista
haluaisivat .täxdä lahjoituksen, niih;
he .voivat kirjoittaa > komiteare osoit­teella
\ • M a r x House; <37Ä:Clerkenwell
Green, London, E. C . 1.
hän lausui.
Jotta em.'tehtävän voitaisiin suorit­taa.
Jatkoi TäiouSi-lai; e i pidä luot­taa
ainoastaan työväenuokan j a t a ­lonpoikaisjoukkojen
: luovaan työhön,
vaan: • myös -maamme sivistyneistön
voimat o n saatava kokonaisuudessaan
Tnufc'?"" toimintaan:'':
Meidän on' saatava kaikki sivisty­neistön
v voimat toimintaan ja saavu^
tettavä korkein, kansainvälinen tie­teellinen
j a kulttuuritaso: eikä liian
kaukaisessa tuleva?suudessa,^Tässä on.
kansallemme,: erityisesti sivistyneis­tölle
suuri j a loistava taistelutehtävä.
Nykyaikainen- tiede j a t e k n i i k l a ke.
mttyvät pitkin :harP'paukiinV Atomia'
voiman keksiminen ja- käyttö sekä
sähköistämisessä saavutetut edistys-askeleet:>
jä 'sen •soveltaminen ovat7
saattaneet ihmiskunnan uuden teoUu:
sen vallankumouksen --kynnykse-le.
MaOlnme väestölle j a :'ennen kaikkea
sen sivistyneistöae ion tullut, ailca .
päästä eteenpäin nykyaikaisen tieteen
alalla. " ' ' ^
;Meidän on laadittava yieissuunni-^,
tehna tieteellisen toiminnan: kehittä­miseksi,-
kehitettävä" ja' laajennettava ,
tieteellisiäi tutkimuslaitoksiamme ja
kou'utettava suuri joukko tieteellisen
tutkimustyön tekijoit|l sekä varatta-,
va kaikki tarpeelliset edellytykset tle-teelliaen
toiminnan: kehittämiseksi.
Valtion snunnittelukomissio
valmistaa -parliaillaan yhdessä
tiedeakatemian ja eri ministeriöi-
' den kanssa vuoden 1956.^7 pit-
< käatkaista, spannitelmaa Kiinan
. tieteellisen toiminnan kehittämi- , .
: seksi. Tämän pitkäaikaissnonni-
• telman ensbijainen tarboitos- on
-r- ottaen hooniiioDn : tarpeet ja
: mahdolUsnodet"^ saada maamme
. noksetjaitä3rttää pahimmat ao-
-Irotv ^tieteessä mahdollisimman
.: pian sekä järjestää j a snamiitella
tieteellinen tutkimustyömme n i i ­den
saavutusten. pohjaUa; joihin
; on: jo/päästy-kansainvälisessä tie­teellisessä
toiminnassa; n i i n että
Icolmannen ^ ^ vilsivaotissnunnitel-
'man päättyessä': meidän: tärkeim-
; . mät tieteelliset' työalamme saa-i^
taishrat korkeimman kansain­välisen
tason.
T IE TAIWANILTA ON AVOINNA
MANTEREELLE
•Tai-wanin vapauttamiskysymylcsestä
Tshou -En-lai lausui että Yhdysval- ;
lat pitää Taiivania harussaan voima-tohnenpltein,
sekaantuu Katoan sisäi­siin
asioihin ja on tehnyt saaresta so­tilaallisen,
tukikohtansa. V Tämä on '
sySi^tänytr pitkäaikaisen Jännityk­sen
.Taiwanin^aiueella ja.-viivästyttä-.
nyt Taiwanin vapauttamista.
' Kuluneen-,•vuoden aikana;? hän ko-: .
rosti.-hällltuksemme- huomautti^ ker- ;
^ran .toisensa Jälkeen; että lukuunot- ;
tarna.ttff:Taiwanin? vapauttamista so- ,:
(Jatkuu 5. sivulla)
Otiniine faas auttamattoiiiasti väärässä
• vanhuudestaan huolimatta "eroamisliike" on kaikkial­la
osoittautunut hyväksi keinoksi miten saadaan tyytjTnät-
. tömyyttä aiheuttavat seikat sensatiota haluavien "vapaiden­kin"
lehtien paistoille. ^ ^
Vastauksena voidaan siis ylläesitettyvn kysymykseen sa- .
noa, ettei näitä eroamisliikkeitä pidä ottaa oikein vakavalta ^
kannalta siinä mielessä, että ne todella johtavat jonkun maa­kunnan
eroamiseen liittovaltiosta tai jonkun osan eroamiseen'
: jostakin maakunnasta jne. Kysymys on vissinlaisesta poUitV
tisesta toiminnasta — Pbhjois-Ontariossa " erikoisesti vaati­muksista
teiden, koulujen ja muiden yleishyödyllisten laitos-
; ten rakentamiseksi.
•Herkkäitskoisena j a yleensä' kon-servatiivlsuuteienta^
uvaisena henki­lönä
on aUekirJoittahut oUut<pitkäl&i
aikiaa siinä 'Uskossa; että- h u d ^
siitä mihih ihuihin vi'synteihin" täkä­läiset
tnaanmiäiemme.voivat lanke-ta,
anarkisteja ei t meidän'Joukossam-'
me sentään ole. '
Olemme myös olleet sitä mielipuol-ta.
että edesvsLstuuttimiuus j a tgsiasi-
.oista piittaamattomuus asiain J u l ­iossa
käsittelysi, ei 6<)ivisuomaIaisel.
re luonteelle ^yhtään- paremmin kuin
hajuvesi sopii r: lihapullien kastik­keeksi.
:^ Mutta' väärässä' olemme olleet täs­säkin
— at{ttamattomasti väärässä.
Me suomalaiset yleensä olemme
saaneet tirheilukärpäsen?; pureman
j a jopa ylpeHleetkin.' s:itä;' että olem­me
ainakin - ^^penkkiurheili joita", jos
:ei meistä ole - sen -parempaa;:kalua
tuUut.
Meiirä suomailaisilla on myös oHut
se; ilmäsesU paheellinen käsitys; että
n i i i e i l un tevoitteenavon:.:ne^
terveessä rumniissa'^; siksi emme: ole
koskaan kirjoittaneet urheiluvUriem-metunnukseksi
:^ U h a l l a ^ saa j a r a ­halla
pääsee". • ' ,
Mutta ktiten sanottu.'me kaikin j a
alleiktrjoittanut mukaanlukien; lolem-kaimattajia
toteamalla, että ;^Wes
Santee aikoo oikeusteitse, saada t a ­kaisin
amatöörioikeutensa, vaikka ne
häneltä ryö^frättiin sen olemattoman
syyn vuoksi,' että kolmissa kilpaHulssai
hän sai noin $1.500 ylimääräistä
"maksua"^ puhumatta l a i h k a a n n i i s^
dollareista -'mitä pantiin . S a n t c en
aviosiipponan pieneen käteen.
I Siunatuksi' aluksi Vapaa Sana j u -
listikin. että Santee on oikeusjutus­saan
"peitaatteessa aivan: oikeassa
. . '. sillä . . . suur-urheiijoista...
miItei:-Jokainen heistä saa korvausta
urheilustaan tavalla ^taikka toisella.
Eikä siinä mitään pahaa olekaan. <:
Jos ihmisellä on hyvät lahjat Jol­lekin
alalle, niin tavallisesti hän saa
siitä laskea hyväkseen- •' taloudellisia
etuja, riippuen niiden: suuruus;miten
loistavia^ mio lahjat. Miksi ei siis
urherija: saisi muuttaa hyväksi va-luutalBi
kykyjään?*;'
(Siis: Icaikklen arvojen j a lahjojen
. myös urheOcsaavutusten; korkein
mitta on se; kuinka paljon niillä saa­daan
r--dollareita? Helvettiin urhei­l
u n a^vulla ; kehitettävä: kansankun-nen/
urheilutoiminta urheilijain kou-
Iutuksia<:^myöten valtion ^val^vonnan
alaisena j a valtion varoilla . . .?
'(On se kummaa Inmkaxis^
olympiakomitean: amerikkalainen p u ­heenjohtaja;-'
Avery Brundage ei näh;;.
nyt ^rautaesiripun: takana? :vierail-lessaan
mitään' merkkejä ammattilai-^
suudesta,vaa!ka'häh-sanoi: erikoises-r
t i sitä etsineensä?- MUtta Torontossa
kai sekin paremmin tiedetään. liGtä
teas siihen kirottuun ' v a l t i on apuun'
'tulee.: n i i n . paljon\on. siinä- suhteessa
syntiä tehty-:myös - suloisessa: Suomen
maassa — j a paljon, on'täällä Cana-dassa
sellaisia, jotka tohrpvä^t, pyörtä­vät
'ja vaativat,: että;CanäAkin'tOT
lis^risi- ainakin-:kyxhmenellä^-vmiljoo­nalla
dollarina timoslttafii^s^^
uiheilun edistämis^mtiin:! • i '
Siunatuksi; lopuksi lainaamme V a ­paa
Sanan kirjoitusta ^seuraavasti: -
". . . .Olemme j o aikaisemmiq lau­suneet
mielipiteemme, että kansain­välisen
urheilutoiminnan: sel'välle r a ­dalle'
j a .riidattomalle A kannalle saät^-
tamisekd zis.' amatööri^iännöt pitäisi
kertakaikkiaan heittää menemään.
. . K u n mitään rajoituksia ^ei
olisi urhei'ijoildÄN xiähden: olemassa
n i in jokainen kansakunta voisi ölym-nan
terveys;rkunto ja.-luonteeneheys.
TSmä on" ensimmäinen "opetus":)
V Mutta lainatkaamme Vapaa Sanan
"urhefluartikkdia": edelleen:
. . 'Esimerkiksi ^rantavezi;ion t a ­kaisissa
' m a i s s a . e i : amatSözjurheilua'
me olleet' auttamattomasti väärässä.; i
i N i i l i ä Torontossa QmMyvä Vapaa
Sazia katsoikin - asiakseen: "oikaista'* (länsimaisessa mie!es5S.j ole olemassa-meitäainätööriurheilun
ihailijoita Ja^t
pialaisiin taikka m S i i n muihin k i l i s i . ;
luihin :hyvänsälähet
urheiUjat k u i n kansasta lösrtyy huoli­matta
siitä, harjoittavatko he urhei­lua
:anmialSkseeri "vaiko huvikseen
Sifs, eläköön anarkia! Ja mitä
täydellisempi V: on. ^anarkia, sitä p a ­rempi!
Ihme ja: kumma, etteivät muut siio.
malaiset ,oIe tätä tatkaisua pimpT)
M » '
oivaltaneet?
Omalta .kohdaltamme; niin perin­teellisesti^.-
• konservatiivinen • - kuin
olemmekin; olemme tähän asti kan-nattaneetvamatöörisääntöjett'muut­tamista
ja parantamista niin. että
niistä poistettaisiin; tekopyhyys. Mut­ta
muiden kuolevaisten lailla olemme
olleet-- sitä mielipuolta; - että' sirkus-voimfstelu.
.ammattinyrkkeily Ja am­mattimainen
palloilu—^: puhumatta­kaan
njrt ammattipainista — ei voi
koskaan kehittää suuria- ' nuoriso-joiikkoja:
sen ;• paremmin henkisesti
kuin - fyysillisestikään.; Tosiasiassa
olemme olleet sitä mieltä, ettei
ammattiurhei*ua tarvitse kukaan
muu kuin ne;'jotka haluavat: ansaita
anunattiurheilun avulla.- eivätkä pää-ansiot
niistä mene missään tapauk­sessa
näille iirheilljoille.
Olenune henkilökohtaisesti mjös
Syyllislyneet siihen; .'Vfautaeäilppu-:
maiseen^* ajatteluun, että valtiovallan
toimesta pitelsi tukea rahallisesti ja
moraalisesti amatööriurheilua: luo­vuttaa
riittävästimäärärahoja urhei­lukenttien.
;^ -voimistelusalien; • pallo­kenttien,
uima-saltaiden j a muiden
urheflo^aikkojen rakentamista ja
kunnossapitoa varten; Jotta nouseva
nuoriso- saiä[: tilaisuuden' osallistua
kehittävään •uiheilutoimintaan ja
'että -tähänkin^^laahansa^
nousemaan, kansainvälistä-tasoa: vas­taavia
edustusurheilijoita. .
Mutta -kuten sanottu; 1^^ Va-paa:
vSana:bn;nytlqpullisesti; osoitta­nut,
että väärässä me tjavalllset kuo­levaiset
o^enunc: oHMt j a oleinme kai
edelleenkin tässäkin asiassa.' Mitä;
kuulema tarvitaan o n se. että neulo­taan
dollarta merkki^ t a i " h i n t a " Jo-; j
ka^en ^ nrheäijan ~ rintaan^ j a -että
kaikki: amatöörlsäänndt£jfomutetaan.
. Känsäkoura.,