Vapaus, May 30, 1967

              Urheilua
Klim moukaroi
67.62, Leskisen
keihäs 81.10
Moskova. — Neuvostoliiton olym
piakullamies Romuald Klim heitti
Riian yleisurheilukilpailuissa mou^
karillaan hyvän tuloksen 67.62. Sa\
manaikaisesti hänen kovin kilpa-kinnppaninsa
kotimaassa Gennadi
Gondrashov, osallistui Havannassa
järjestettyihin kisoihin ja saavutti
tuloksen 66.88.
Euroopan mestari7Janis Lusis as­tui
k a h d e s t i yli reilusti 80
metriä ylittäneet heittonsa, mutta
voittotulos oli kuitenkin hyvä
81.10.
Viktor Bolshov, joka Neuvosto­liitossa
tunnetaan "Brumelin var­jona"
ponkaisi korkeutta 211 cm.
Ron Clarke '
kiertueelle
Melbourne. — Viisi maailmanen­nätystä
omistava australialainen
jiTöksijakone Ron Clarke lähtee
taas tänä vuonna pitkälle kilpailu­matkalle
ympäri 'maailmaa.
Matkallaan hän osallistuu myös
Helsingissä 28. ja 29. kesäkuuta pi­dettäviin
Maailmankisoihin.
Clarke aloittaa matkansa tänään
tiistaina ja hänen kilpailuohjelman
sa on seuraava:
Los Angeles, 2 kesäkuuta. .
San Diego, 10 kesäkuuta.
Sochaux, 17 kesäkuuta
Maailmankisat Tukholma,
3 ja 4 heinäkuuta
Los Angeles 8 ja 9 heinäkuuta
Lontoo 14 ja 15 heinäkuuta.
Jazyn tuomiota
lievennetty
Pariisi, — Ranskan Yleisurheilu­liitto
lievensi rangaistuksia; jotka
se oli antanut Michel Jazylle, Pier­re
Toussaintille ja Jean Luc Salo­monille
sen vuoksi, että nämä oli­vat
ottaneet osaa yleisurheiUikil-pailuihin,
jotka eivät olleet liiton
hyväksymät
• Jazy ja Salomon saivat kuukau­den
ehdonalaisen tuomion, joka
merkitsee sitä, että heidän rangais­tuksensa
eivät tule voimaan, jol­leivat
kyseiset urheilijat riko uu­destaan
sääntöjä kuukauden sisäl­lä.
Toussaintin vastaava tuomio oli
kaksi viikkoa. Maaottelujuoksija
Michel Bernard ei saanut rangais­tusta,
häntä ainoastaan varoitettiin.
Cassius Claylle
220 seuraajaa
New York. — Yli 200 ame­rikkalaisen
Cornellin yliopiston
opiskelijaa ilmoitti maanantaina,
että, he eivät aio suorittaa ase­palvelustaan
niin kauan kuin Yh­dysvallat
jatkaa hyökkäyssotaa
Vietnamissa.
He ilmoittivat tästä kokosivun
ilmoituksessa Comell Sun-Ieh-dessä.
Julkilausuman allekirjoit­tajina:
oli lisäksi 170 naisopiske­lijaa,
jotka ilmaisivat täten tuke­vansa
kieltäytyjiä. Julkilausuma
oli ensimmäinen sen jälkeen kun
ammattinyrkkeilyn raskaansar­jan
maailmanmestari Ca.ssius
Clay kieltäytyi asepalveluksesta
28. huhtikuuta.
Pärssinen Trophyn
saannot
1. Tämän kiertopalkinnon oval ur­heiluliitollemme
lahjoittaneet Lyy­li
ja Jussi Pärssinen. Alerts A.C.
Sudburysta.
2. Tästä kiertopalkinnosta kil­paillaan
tyttöjen, alle 16 vuotiait­ten
sarjassa, urheiluliittomme mes­taruuskilpailuissa,
suurjuhlien yh-leydessä,
vuosittain.
3. Kilpailuohjelmaan kuuluvat
seuraavat mestaruuslajit: 100 m.
juoksu; pituus-, korkeushyppy ja
kuulantyöntö.
4. Pisteitä lasketaan kilpailijalle
seuraavasti: ensi tilasta saa kolme
(3) pistettä; toisesta kaksi (2) ja
kolmannesta sija.sta yhden (1) pi.s-teen.
5. Kilpailija, joka saa yhteenlas­kettuna
suurimman pistemäärän
saa palkinnon vuodeksi haltuunsa.
6. Se kilpailija, joka saa kierto­palkintoon
kaksi voittoa, ilman jär­jestystä,
saa palkinnon omak.seen.
7. Voittajan tulee huolehtia, eitä
pienoiskilpeen tulee hänen nimen
sä, pistemäärä ja vuosiluku.
8. Kiertopalkinto on aina palau­tettava
seui'aaviin kilpailuihin eh­jänä,
voittajan huolehtiessa asias­ta.
9. Näitä sääntöjä on tehty kolme
(3) yhtäpitävää kappaletta, yksi
kiertopalkinnon mukaan, yksi lah­joittajalle
ja yksi liiton arkistoon.
Sudburyssa toukokuulla 1967.
Lahjoiitajat
Ulf Högberg
avasi komeasti
Göteborg. — Ruotsalainen Ulf
Högberg avasi komeasti yleisurhei-lukauden
Göteborgissa pidetyissä
kilpailuissa juoksemalla 800 met­riä
aikaan 1.48,3. Tulos on Ruotsin
kolmanneksi paras kautta aikojen
ja paremmin ovat juosseet vain
Dan Waern ja Karl-Uno Olofsson.
Presidentille kunnia-diplomi
hiihtoansioista
Presidentti Urho Kekkonen ja
kaksi suomalaista on niiden kuu­den
henkilön joukossa, jotka kan­sainvälisen
hiihtoliiton (FIS) pää­töksen
mukaan saavat ensi syksynä
vastaanottaa kunniadiplomin an­siostaan
hiihtourheilun hyväksi.
Tasavallan päämiehen lisäksi
saavat diplomin mm. Norjan ku­ningas
Olavi sekä suomalaiset Ake
Walhroos: ja Armas Palamaa.
\ Tästä viikosta alkaen 1
• : ' '• • • •ovat liikkeemme uudet aukiolo- ;
: ajat seuraavat: :
• I
: Maanant ja keskiviikkona klo 8-6 :
: Torstaina Ja perjantaina klo 8-8 •
: Lauantaisin klo 8-2. •
• :
Viking Foods
& hnports
1 Puhelin 425-0450 j
: 133 Laird Dr., Toronto 17, Ont. :
Urheiiupakinaa
Täytyykin taas vähän "tiedoilel-la"
noista tulevista suurjuhli-stam-me.
jotka vajaan: kahden kuukau­den
kuluttua ovatkin sitten ja to­sitapahtumat.
Hommassahan .sitä on
täällä "pääkallonpaikalla" oltu tii­viisti,
kuten sanotaan. Jokainenhan
tiedämme, että niiden järjestely
vaatiikin paljon työtä ja suunnit­teluja.
Mutta alkaakin olla kaik­ki
asiat jo melko valmiissa kun-nos.
sa, kokouksia tuhka tiheään ja
valmistakin siis on. On yksi erittäin
tärkeä näin paikallisesti, nimittäin
se majoitusjuttu. Sen ottikin hoi­taakseen
Helga Gröngvist ja hän
pyysikin tiedoittaa kaikille täällä
Torontossa, eitä henkilöt, jotka
voivat ottaa noita tulevia vieraita
"huostaansa" antaisivat hänelle sii­tä
tiedon aivan ensi tilassa ja apua­kin
hän mielellään ottaa toisilla
henkilöiltä, siis asiaan oikein jou­kolla.
Hänen osoitteensa on 206-
Broadvvay Ave., puhelin 483-4802.
: Onpa loinenkin tärkeä juttu,
Tarmolaan tarvittaisiin joku pari.s-kunta
tai yksityisiä henkilöitä
"viettämään kesälomaansa" nyt
heti, ollen samalla kuin vahtimes-tareinakin
paikanpäällä. Pieniä
palkkiotakin siitä on luvassa ja
yhteyden voi ottaa Helien Tarvai­seen,
Don haalilla, 957 Broadview
Ave. Hän antaa tarkempia tietoja
sen suhteen. '
Juhlatan-ssit tullaan järjestämään
lauantaina kello 9—1 Don haalilla
ja samassa paikassa on perjantaina
myöskin tervetuliaistanssit. Urhei
Juliiton mestaruuskilpailujen jär­jestely
onkin^jo valmis ja ylituo-
Y. S. . A L A N N E
Suomalais-englantilainen
SANAKIRJA
i 1,111 sivua Hinta sid. $13.75 1
Välttämätön apuneuvo — ajanmukainen Ja luotettava suur­sanakirja—
kalkille enprlannln kielen käyttäJiFe: kirjeenvaihta­jille,
kääntäjille, opetUJille, opiskelijoille,, lehtimiehir.e ym.
O Noin 130,000 hakusanaa ja lausepartta, Joiden avulla ratkeavat
kääntäjien yisaisimmatkin ong:elmat.
# Suonien kielen tuoreimmillekin sanauutnuksille vastineet.
« Monipuolinen valikoima erikoisalojen ammattisanastoa var­sinkin
tieteen, tekniikan, kaupan ja urheilun alalta.
Tilatkaa osoitteena: ' .
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Vancouverin
kuulumisia
Vancouver. — Punaisen Armei­jan
kuoro vieraili täälläkin, esiin­tyen
viikonpäivät Vancouverin uu­dessa
juhlavassa Queen Elizabeth
teatterissa; Pääsyliput tilaisuuteen
piti hankkia etukäteen, jos mieli
päästä esitystä näkemään ja kuule­maan.
•.
Kaupungin huomatuimmät mu­siikin
arvostelijat antoivat päivä­lehdissä
erittäin hyviä lausuntoja
esityksestä. Esimerkiksi 0'Canada
laulu tempasi heti alussa yleisön
mukaansa, niin valtavaase oli ja
sen lopussa aplodeerasi yleisö sei-soallaan
kunnian osoitukseksi esit­täjille.
Näin saamme nauttia eri maitten
kuJttuurellisesta vaihdosta. Kuin­ka
paljon voilaisiinkaan kehittää ja
kohentaa henkistä ja taiteellista
elämäämme jos maailmasta loppui­sivat
sodat ja riidat.
» a «
Sampolassa oli erittäin hyvä
"piknikki" toukokuun 21;nä päivä­nä.
Sinne oli saapunut kaukaisia­kin
vieraita, aina Kaliforniasta ja
Sii.skatchevvanisla saakka, sekä eri
paikkakunnilta täältä lähiympäris­töltä.
Aamupäivällä oli ilma vähän
pilvistä, mutta iltapäivällä pai.stoi
aurinko lämpimästi.
Minnie, Kallc; Manda ja Antti
olivat menneet sinne jo lauantaina
tekemään juhlavalmisteluja. : Oli­han
sinne saatava suurelle juh­layleisölle
kalakeitto valmiiksi.
.Mutta se .loppui niin nopeasti, et­teivät
kokit itsekään ehtineet muu­ta
kuin maistamaan sen suolapitoi­suutta.
Hopu.sti toinen keitto tulel­le,
mutta kesken loppui sekin, vaan
olihan sentään "hot dogeja" kah­via
ja leivoksia varattuna. Antti
hääräili saunan lämmityksessä. Pu­naposkisina
tulivat sieltä sauna­vieraat
ulos ja kai siellä kävivät
jotkut kaksikin kertaa kylpemässä.
Pelattiin seurapelejä ja nautit­tiin
ulkoilman kauneudesta, vih­reästä
nurmikosta ja humisevista
hongista ja sitten siirryttiin nautti­maan
kulttuuriesityksistä. Henry
Kangas lausui juhlavieraat terve-tullei.
ksi ja esitteli ohjelman esittä­jät.
Vilho Nyberg huvitti yleisöä
kuplettilauluillaan. Julia Pitkänen
lausui kaksi runoa; "Milloinka ih­minen
kaunein on" toisen olles.sa
humoria; Ristimäki, Pender Harbo-rista
soitti hanurilla kauniita kap­paleita
•Villi ruusu", "Kevät Suo­men
metsissä'' y.m. Ellen Linden
Iau.sui lunon Canadan satavuotis­juhlan
muistolle. John Sato lauloi
kauniin lauhin. Jenny Raunio loi
lei vehdyksel Ladysmithista ja
Kauppi lauloi pari laulua .«ckä se-lo.';
li Suomen .lO-vuotisjuhlon mer-kity.
sla ja yksi ja loinen kävi jutte­lemassa
hauskajo kaskuja. Lausun
kiitokset kaikille.
Nuoriso oli jo lähtenyt; jonka
johdosta UIheiluhommal jäivät seu­raaviin
ulkoilmajuhliin.
Ystävät kokoontuivat toukokuun
22nä päivänä toivottamaan hauskaa
matkaa Clinton haalin entiselle ta­loudenhoitajille,
Joyce ja Matti,
sekä pienelle Ju.ssi Mäkelälle, hei­dän
muuttaessa pois'paikkakunnal­ta.
Aino ja Onni Koskinen lähte­vät
suomalaisten yhteisiin Cen-tennial-
juhliin Sudburyyn..
Toronton suurjuhlille lähtevät
täältä VViclundit ynnä muut. Myös I
täällä lähtee paljon ihmisiä vierai
lemaan Suomo.ssa.
Hauskaa kesää kaikille toivoo:
— T.M.
TAPAMMEKO LgOI^NOH
Biologit taistelevat sen säilyttämiseksi
Ihmiisen luontoon kohdistuva toi­minta
voimistuu kiihtyvällä vauh­dilla
— samalla maapallon väki­luvun
on a r V i o i t u kaksin­kertaistuvan
vuoteen 2000 men­nessä.
Kansainvälinen biologinen
ohjelma — IBP —: on suunniteltu
ja käynni^etty luonnon tuottavuu­den
biologisten perusteiden tutki­miseksi.
Siihen osallistuu yli 50
valtiota.
Maapallon väestön nopea kasvu
edellyttää, että kaikki keinot myös
tulevaisuuden kannalta parhaan
luonnonvarojen käyttötavan löytä­miseksi
tutkitaan. On tutkittava,
kuinka paljon vihreät kasvit sito­vat
auringon energiaa eloperäisik­si
kemiallista energiaa sisältäviksi
aineiksi eri olosuhteissa. Edelleen
on tutkittava tämän perustuotannon
käyttöä ja sen lisäämismahdolli­suuksia
sekä myös ihmisen itsen­sä
sopeutumista erilaisiin olosuh­teisiin.
Tällaisen penistiedon pe­rusteella
voidaan välttää kohtalok-kaimmat
virheet, joita ihmisen ajat­telematon
luonnonvarojen riisto voi
aiheuttaa.
IBP:n varsinainen viisivuotinen
tutkimuskausi alkaa 1. 7. 1967 sa­manaikaisesti
koko maailmassa.
Tutkimustoiminta tapahtuu seitse­mässä
jaostossa: 1, tuotanto kuivan
maan eliöyhdyskunnissa, 2. perus­tuotannon
edellytykset,- 3. kuivan
maan eliöyhdyskuntien suojelu, 4.
t\iotanlo lisävesissä, 5, tuotanto
meressä, 6. ihmisen sopeutuminen
eri elinympäristöihin, 7. elollisen
l u o n n o n tarkoituksenmukainen
käyttö ja tuotannon lisääminen.
Suomi osallistuu kaikkiin jaostoi­hin,
ja toimii kiinteässä yhteistyös­sä-
muiden pohjoismaiden kanssa,
.sillä omat edellylyk.semme eivät rii­tä
koko ohjelman toteuttamiseen.
Suomessa tutkittavista aiheista
mainittakoon esimerkkeinä kuusi­metsien
kokonaistuotanto, lepän
merkitys metsämaan parantajana,
tieteen taipeita varten suojattavien
erityyppisten metsä- ja suoalueiden
nimeäminen, ruskeiden sisävesiem­me
humusaineiden merkitys raviri-tokierroksessa,
Itämeren eri eliö­yhdyskuntien
tuotanto, kolltalappa-laisten
sopeutuminen elinympäris«
töönsä ja viljelyskasvicmme tuho­hyönteisten
biologinen torjunta.
METSIEN
ELIÖYHDYSKUNNAT
Kuivan maan eliöyhdyskuntien
tuottavuutta tutkivan jaoston teh­täväksi
Suomessa tulee^luonnostaan
metsän biologisen tuottavuuden tut­kiminen.
Metsän kokonaistuotannos­ta
tiedetään hämmästyttävän vähän,
sen sijum puiden osuus tuotannosta
tetuksi kokonaiskuva' ihmisellekin
aivan' välttämättömän kasvien pe­rustuotannon
käytöstä.
Kolmantena tehtävänä on sel-vitltää
pienijyrsijöiden määrää ja
niiden osuutta kuluttajina. Tämä on
erikoistutkimus^ jossa selvitellBän
myös pienjyrsijöiden elintapoja, tal­vehtimista
jne. Korostettakoon, että
pienjyrsijöiden osuus ihmisellekin
tarkoitetun ravinnon kuluttajana on
varsin suuri.
LEPPÄ TYPEN SITOJANA
I3Pn kakkosjaostoti puitteissa
tutkitaan Suomessa ensisijaisesti le­pän
tyi>ensidontaa. Kuten palkokas­veilla
csiinl%'y lepälläkin juuristossa
nystyröitä, joissa tapahtuu lepän
kanssa symbioosissa elävien mikros
kooppisten "eliöiden (sädesienten)
toimesta- ilmakehän typen sitoutu­mista.
Näin ollen leppä pystyy kas­vamaan
typpiköyhilläkin metsämail­la
ja se on merkityksellisin typpeä
sitova kasvi Suomen luonnontilai-;
sessa melsäkasvillisuudessa. Tutki­musohjelman
tarkoituksena on sel­vittää,
miten runsaaksi lepän typen
.sidonta voi muodo.stua Suomen olo­suhteissa
ja erilaisissa metsiköissä
sekä kehittää sellaisia metsänhoidol­lisia
menetälmiä, joissa lepän typen
sidontaa mahdollisimman .tehok­kaasti
käytettäisiin hyväksi.
LUONTOA "MUSEOIDAAN"
IBPn luonnonsuojelujaoston toi­minta
keskittyy kahteen suureen
tutkimustehtävään, metsien ja soi­den
suojeluun. Ihminen puuttuu
- n y t niin -voimaperäisesti luontoon,
että on välttämätöntä säilyttää riit­tävä
määrä luonnontilaisia alueita
vei'tailevan tutkimuksen tarpeisiin.
Luonnontieteilijöiden on voitava
jatkuvasti ja valppaasti seurata soi­den
kuivatuksen ja esim. metsien
lannoituksen kaikkia, biologisia vai­kutuksia.
Käsiltemättömät alueet
ovat vertailuaineistoa, joiden perus­teella
voidaan sanoa, onko jokin
luontoon kohdistunut toimenpide
ollut onnistunut vai ehkä vahingol­linen.
Menettelyä on verrattu lää­kärin
toimintaan: lääkärikään ei voi
määritellä sairautta ellei hän tiedä,
millainen on terve ihminen.
Kan:;ainväliseen luonnonsuojelu-jaoston
toimintaan liittyen meillä;
1-in etsitään.uusia luonnonsuojelu­alueiksi
sopivia kohteita, mm. etsi­tään
.sopivia rannikkoalueita maan­kohoamisen
biologisen vaikutuksen
selvittämistä varten —^ongelma, jo­ta
maapallolla voidaan käytännölli­sesti
katsoen tutkia vain Pohjan-lahd.
cn alueella. ..
Kansallis- ja luonnonpuistojen
biologinen kuvaaminen kuuluu myös
jaoTJton teliläviin. Kansainvälisellä
Tiistai, toulcok. 30 p.-^ Tuesday, May. 30,. 1567 •Sivu 5
tunnetaan hicnnolliscsti erittäin tai-j ta.solla on tarkoitus käsitellä nämä kaakin. Mitään tutkimuksia ei ole
Port Arthur. — Ilkityön tekijöitä olij
lifläciimit Gre«iäiiinCifi 'ki£s{(i&&nto-alaeellä
Vinhe ViffcOlla täi 'oiket<(sHir^i
htaiiiritaipörvfihä ja yöftB. j
He olivat fe(>iA6et tiuki hvet, tft-j
koneet ikkunat ja suorittbhöfet ihiiltai
tdhotmtä. GrSiSs& ki^fflcäiniA^ %äy-]
d&s&i&n oihhtt I c ä y t t ä i l e ^ ^ l ä liiytS-'
miTäSh k&Äiataääk, h e M l e n itk^^
iidcunothr», jne. ThUai^' ilfchivykSet
pitäisi S6&ttfla va^itseen, koti Vain
ISheminin tietoja 'sa&däah henfcikäai-sj^
yae^tii, luphiivöt f»liisiviricäiHikt.
top: n Fort ^VllI!amtn vaalifritrin
jSseh lainteatialöintTassa, Ted Free-man,
totesi ptiä»eessiaati, että'hyt t)n
lopulta saatu National EneiTgy Board
kuulustdujen tulbksena vakuutetiAsi,
että teinen •kEöSupiitkilinja-tarvitaan
pohjoislinjalle Ontariossa. ^Esityksem­me
putkilinjan kulkusuunnasta tiedo­tetaan
harkitun. sopivaksi T^rrace
Bayn, Schreiberin, Wawan, Sault Ste.
Marien ja Sudburyn kautta itään.
"Että ei toista perääntymistä, tapah­tuisi
ön pidettävä painostusta yliajat-kuvasti",
korosti mr. Freeman.
•'• * ,. • * .'•••»••
Lakehead yliopiston opettajakunnan
22 jäsentä 'allekirjoitti päätöslausekir-jehnän
Walter Gordonin äskeisen
lausunnon hyväksymiseksi korostaen,
etiä Canadan tulisi omaksua itsenäi-
.sen a.senteeni joka pair,ostaisi Yhdys­valtain
taholta .i>o.TKmituksen lopetta­mista
Vietnamissa. Lausunnossa sa­notaan
mm. seuraavaa: "Me, Lake
head Universityn opettajisto-' ja hai
Jfntotyökunnan jä.senet' kiitämme teitä
selvästä puheestanne Vietnamin suh­teen.
Me keholtamme hallitusta irrort-tamaan
Canadan pois Yhdysvaltain toi
mintapolitiikasta teidän esitystenne
muodossa." ,
Ylicpision johtaja K. L. Morrison,
joka lausunnon allekirjoituksen al-kuunpani
paikalli.sesti, selitti saaneen-:
sa sähkeen toukokuun 18 pnä British
Columbian yliopiston Asian tutkija­kunnan
johtajalta prof. W. Wil;motilta.
pyvtäen häntä sähkeellä tiedottamaan
mr. Gordonille täällä paikallisesti il­menevästä
kannatuk.scsta.
Mr. Morrison selitti, että kun hän
sai sähkeen, oli pääministeri Pearson
jo tominut Gordonin lausuntojen joh­dosta,
niin kaLsoin tehokkaammaksi
lausuntomme lähettämisen alldtirjoi-tuksilla
varustettuna muistiona. Siksi
kuluneella viikolla kiersi se kevätlu-kukaud"
n päättyessä vielä työs.sä ole­van
opettajiston ja hallintokunnan
jäsenten k^uiidesä. •W. Morrison
arvKM, että hän olisi saanut ainakin
puolta enenttnän .ällekjilioifcuksia jos
talvikawl«i IcaflUd 90'tj^untalan kuu­luvaa
ölishrat vielä olleet yln^stolla
tällä TiefkeUä.
'^Mlna otaksun 'että toiMsSsa yliopis­toissa
on toimittu samartinukaiSesti",
totesi hir. Morrison.
'Bullvvinkle' tuli Chippawa Park-iih
viime perjantaina. "Bullwinkle"
'on avuton 'moosin' vasikka, joka oli
;syntynyt toista viikkoa sitten; Sen
•löysiVJit intiaanit Mission-alueel­laan,
jbko sinne eksyneenä tai
'emän jättämänä;
Fort Willlamin kaupungin puis­tojen
huoltaja B. B. MeCormack
•ilmoitti viime torstaina, että maa-ja
metsäviraston huolto on päättä­nyt
lahjoittaa sen kaupungin eläin^
tarhaan Chippevva parkiin.
Löydön jälkeen on vasikka huol­tanut
metsänvartija Bill Sameliuk.
Kun se oli löydettäessä niin hei­kossa
kunnossa, että tuskin voi
pysyä seisaallaan, niin ryhtyi Sa­meliuk
iniokkimaan sitä. Vasikka
itse pitää huolen syömise.stä niin
että juo päivittäin 5 kvarttia mai­toa
sekä voimi.stuu aivan silmin­nähtävästi.
— ATH.
Itämeressä. Lajiluku on pieni, vaik­kakin
yksilömäärä voi olla suuri.
Kaikilla Itämereen rajoittuvilla
mailla 011 nyt. suunnitelmia jäle-vc.-,
ien johlami.seksi Itämereen —
osaksi puhdislnmattomina ja kau-koin.
Suomen ohjelma-ssakcskily- havainnot ja valvoa, että mah­laan
tätä kysymystä selvittelemään
vnrsinaise.sli yhden metsätyyppiryh-män
alueelle, tuoreilla kuusivaltai­silla
milsillä. Tämä tyyppi on tuot­tokyvyltään
keskiluokkaa ja tyyppi-ryhmään
kuuluvia metsiä esiintyy
pohjoi:;essa, havumetsävyöhykkees­sä
laajoilla alueilla. Tarkoituksena
dollisimman monesta luonnontyy-suoritettu
.siitä miten Itämeri kes­tää
tällaisen kuormituksen, ja jo-pistä
on edustava häyte suojeltuna kainen maa suunnittelee näitä jä-alueena.
Tällainen •arkisto" voi olla i tevesitoimenpiteitään niin kuin se
taipeen esim. sillpin, kun ryhdytään
keinolekoise.sli muodostamaan met­siä
autioituville alueille. Mainitun­laiset
toimenpiteet eivät suinkaan
vksin omistaisi Itämeren.
Suomen IBP:n merijaosto tutkii
kolmelta rannikkoasemalta käsin
(Tvärminne Hankoniemellä, Seili
on myös selvittää ympärislötokijöi- [ suudest;;, vaan karua nykypäivän to­den
v,''ikulii.stamel.sän luottoon. ! luutta. Mm. Firenzen äskettäiset tu-
Toisena tutkimustehtävänä on sei-1 holulvat «.soittavat miten väittämä-ole
kuvitelmia kaukaisesta tulevai- Saaristomeressä ja Maakruuni Pe-rämeressä)
peru.sleellisesti miilai-vittää
miten vihreiden kasvien eli
nen eri eliöyhdyskuntien tuotto ny­kyoloissa
on veden vielä ollessa
primääritiiottajien sitoma ;uirin;;on tamincn on noille alueille.
energia kulkee kuluttajalta toiselle ,
ja mikä OS, tästä energiasta varas-/^«^'»^N HUMUSPITOISUUS
toituu esim. turpeeseen. Ensimmäi-1 Soiden suun osuus vahimaalu-
.scn asteen Kuluttajien, siis ka.svi.s.syö i cilla aiheuttaa sen, että Suomen
jien, ja loisen :a.steen kuluttajien, li ! vesLstöjen' vedessä on keskimäärin
hansyöjien. osuutta yritetään .sei- 13 ms humusta litraa kohti kulva-tönlä
keinotekoisten metsien perus-1 puhdasta. Näin saadaan lähtökoh-vittää.
Kun tällaisia kysymyksiä tul­kitaan
samanaikaisesti ja yhdenmu­kaisin
menetelmin eri puolilla maa­palloa,
saadaan vähitellen muodos-
P. O. BOX 69
11
SUDBURir, ONTARIO
llllllllllllllll
Kesä tulli(t, mutta metsässä vielä lunta
South Porcupine. — Alkukesän
terveiset täältä pohjolasta. Kaikki
merkit viittaavat siihen, että siitä
pitkäsiä ja kylmästä keväästä on
päästy. Luonto on muuttunut hyvin
kesäiseksi. Linnut iloisena laulele­vat
ja rakentavat pesiään, mutta
joku kertoi, ellä metsissä on vielä­kin
lunta.
Aivan aluksi pitää huomauttaa
siitä seika.sta, että .se osuusliikkeen
AVoikers Co-op:in vuosikokous pi­detään
tämän viikon perjantai-iHa­na,
eli tarkemmin sanottuna kesä­kuun
2 päivänä alkaen kello 7.30
illalla. Kokous pidetään kylässäm­me
sijaitsevalla Ukrainalaisten
haalilla. Toivon run.saasti osanot­toa,
koska monet tärkeät asiat odot­tavat
teidän mielipidettänne.
Muuten tämä "pohjoLsen liike-elämä
näyttää hullunkuriselta.
Taloja on runsaasti myytävänä ja
aparmenlleja vuokrattavana, mut­ta
uusia silti salvotaan jatkuvasti:
Viime viikolla alkoivat rakentaa
marina tulee taaskin toimimaan
entinen kuuluisa urheilija Reino
Keto ja ylisihteerinä "veteraani"
Lauri Penttinen. Kaikki muutkin
toimihenkilöt ovat "varattuja" jö
näin aikiiisln, joten se puoli onkin
sitten O.K.
Siis huomipikaahan: Torontolai-set
ylläoleva ja antakaa apunne
.suurjuhliemnie onnistumiseen.
Suurjulilaterveisin, *
—. Vaasan Jukka.
oikein suurta apartmenltitaloa tä­hän
meidän kyläämme. Rakennus
on ensimmäinen laatuaan. SaatU'
jen tietojen mukaan siihen tulee 16
asuntoyksikköä, Rak<>nnuksen kus­tannusarvio
on lähelle neljännes
miljoona dollaria ja .syksypuolella
pää.see asukkaita uusiin suojiin, jos
vain on vara maksaa huomattavia
vuokria.
Edellisellä viikolla nousi pohjoi-se.
ssakin maidon hinta, joka on nyt
33 senttiä kvartti. Monet elintar­peet
ovat nousseet hinnoissa viime
talven aikana, että panee joskus
ajattelemaan, millä nuo suurijouk-koi.
set oikein voivat ostaa kun tun­tipalkat
ovat sittenkin enimmältä
osjdta alle kiliksi dollaria!
o n <'
Monia kiinsalaisiammc on ollut
vakavasti sairaana tässä kevbtkor-valla.
Monilla p a i k k a k u n n i l lH hyvin
tunnettu kan.salaiseinme Otto Lei­nonen
on sairastanul melkein koko
talven.
Hän on hoidettavana Timminsin
.sairaala.ssa. Otto on hyvin tunnettu
lehtemme kii^jeenvaihtaja, mutta
erikoisesti hän on rikastuttanut
Liekin ystävien pakinoita joista lu­kijat
ovat aina tykänneet.
Mutta nyt näyttää sillä, että Otto
pai-anee ja pää.see pois sairaala.sla
vaikkakin 40 paunaa kevyempänä.
Popslaken hauet oval kasvaneet —
mutta niisiä hän saa kertoa itse
sitten kun pääsee pois lakanoiden
välistä. — H.'
aineeksi laskettuna. Se on luonnon-vesiemme
mäiiräävin aine, eikä
va.staavia keskimääräisiä pitoisuuk­sia
tavat.i mi.ssään muualla: Hu­mus
aiheuttaa siis Suomen vesis­töissä
kuormituksen, joka on suu­rempi
kuin monien rehevimpien-kin
järvien Icvätuotanlo. Levien
aiheuttamat vesistötaloudelliset
haitat tunnetaan paljon parem­min
kuin humuksen, jonka koostu­mus,
reaktiot ja luotantobiologi-nen
merkitys oval toistaiseksi san­gen
puutteeHisesti tutkittuja. Tä­hän
asti tehtyjen havaintojen mu--
kaan on ilmeistä, että muualhr to­detut
järvien pilaantumisen tapah­tumat
eivät ole -sellaisinaan vertai­lukelpoisia
huinusvesien kanssa.
Kun tämä aines sisältää vielä ener­giaa,
se voi sopivissa olosuhteissa
olla myös kalavesien tuotannon
lähtöaineena. Kun vesihumuksen
tutkimusta on pidettävä Suomen
vesitalouden kannalta erityisen
tärkeänä, ja kun sen sisältämän
energian kulku biosysteemissä kiin
nostaa eräiden muidenkin maapal­lon
alueiden veden luonnontalout­ta,
sen tutkiminen on esitetty Suo­men
osuutena IBP-PB' ohjelmaan.
MERI VIUAAITAKSI VAI
LIKAKAIVOKSI?
Meren tuottavuutta tutkitaan
IBP:n puitleLssa rannikkoalueilla,
o.saksi koska valtamerien tieteellis­tä
lutkimu.sta varten on toisia
kansainvälisiä järjestöjä, mutta
suurelta osalta sen takia, että juu­ri
ranhifckovesien biologinen tuot­to
on suurin — tätä tuottoa uh­kaa!
kuitenkin jatkuvasti kasvava
likaantuminen. Itämeren suolai­suus
on vain viidesosa vallämeris-sä
vallitsevasta; Erikoislaatuisen
elinympäristön takia vain pieni ösa
vallameien eliöistä pystyy elämään
ta eri merenosien tuottokyvyn jat­kuvaksi
seuraamiseksi. Lisäksi tut­kitaan
Turun edustalla likaantunei­ta
alueita. Merentutkimuslaitoksen
osuudeksi jää seurata Itämeren
keskiosan elottoman ja hapettoman
.syvänveden alueen ulottuvuutta ja
sen vaihteluita.
Varsin suuri osa lBP:n työpa­noksesta
on Suomessa suunniteltu
meri jaostolle, koska mikään muu
elin ei tarpeellisessa laajuudessa
huolehdi näistä tehtävistä, ja kos­ka
meillä on tieteellistä henkilö­kuntaa
työn suorittamiseksi.
Kauneimmat
K U K A T
edesmenneon rakkaan
äitimme ja isoäntimme
LOVISA RIIKA
JOHNSONIN
M U I S T O L L E
Kuoli toukokuun 13 pnä 1967
Niin paljon kärsiä äiti sait.
oli paljon huolta, vaivaa sulia.
Sä leivän kovalla työllä.hait,
kun täytyi elää ja toimsjntulla.
Olit äiti varrelta hento työhön-sait
'^.Iti raataa pitkät päivät.
Usein Uhaksi myöhään yöhön,
kun monet tehtävät siihen jäivät.
Oli meitä lap.sia ykntoi^ta,
niin kova oli aika ahdingori.
Ymmärtää koitit jokaista meistä,
vaiiia elämä t i ollut ruusuinen.
Et äiti kesken uupunut,
sait nähdä Inpsesi aikuisina. •
Niin paljon .suita on puuttunut,
siks' silmäs olivat niin murheiset.
Sä uhra.sit vuok;emme uurastaen,
yöt vietit monasti unettomat.
Kun antaa k.qikkensa vähän
. .«-laden. . . .
?i hurmaa vieraat, ei lapset omat.
Ka:r.ai;ks?lla i-aka<^ta äitiä
muistaen.
Lapsesi Taimi Aili, \TesU, Elvi,
WUUam, L«o, Karlo ja Raymon^
Lar.tenläpiet ja lastenlasienläpäiet
ONNITTELUMME
Canadan
1 0 0 - vuotis j i i I l l a n u m eroon !
KOLTAT JA HELSINKILÄISET
IhmLsen sopeutumisia erilaisiin
olosuhteisiin tutkittaessa keskity­tään
Pohjoi-maissa jj
ihraisen sopeutumiseen kylmään i l - 1
mastoon, pitkään talveen jne. Täi- '
laises.sa tutkimuksessa on edettä­vä
siten, että ensin tulkitaan mah­dollisimman
muuttumattomissa ja
luonnontilaisissa oloissa asuneita
väestöryhmiä. Suomessa tällaisen
ryhmän muodostavat kolttalappa-laisel,
joiden elinkeino, tavat, so­siaalinen
järjestelmä ja asuinseu­dut
ovat vuosisatoja pysyneet var­sin
muuttumattomina.
. Pohjoismaat ovat erittäin kiih-tcä.
s.sä yhteistyössä tä.ssä jaostossa.
Tutkimustoiminta on suunniteltu
siten, ollä tänä vuonna kenttätut­kimukset
tapahtuvat Suomessa
Nellimössä, ensi vuonna Norjan
Kautokeinos.«-a, seuraavana Ruotsin
Kiiruna.ssa ja neljäntenä vuonna
Grönlannissa Tanskan toimiessa
isäntänä. Kukin tutkimusjakso kä­sittää
toisistaan poikkeavissa olois­sa
eläviä väestöryhmiä. '
Ilmastovyöhykkeeseemme hyvin
sopeutuneiden luonnonläheisten
väestöryhmien vertailu esim. kau-punkiväestöön
voi antaa mielen­kiintoisia
tuloksia näiden: erilaisien
elämänmuotojen vaikutuksesta ih­misen
rakenteeseen, toimintaan,
teirveydentilaan jne.
Jaoston toimintaa johdlftaan O^i-lusta,
mikä ortkih luonnollista; kos»
(Jatkuu öivulla 4)
VAP.A.US ilmestyy erikoisena Cana­dan
100-vuoti.ijuhlanumerona k*esä-kuuu
22 pnä. Se antaa tilaisuuden
kaikiPe kansalaisillemme lausua on-,
nittslunsa ja tervelidyk.sensä iniian-miehillemme
ja muille canädalaisille,
jotiia ovat o.siillLsiuno?t Canadan ra-kent8mise?
n..
Valitkaa onnittelunne allaolevisla
malleista liittämällä nimenne ja
Sucme-sji ' osoitteenne ja po.stittakaa lehtemme
' konttoriin!
T E R V E H D I M M E
ja
O N N I T T E L E M M E
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajia 100-vuotis­juhlavuoden
johdosta!
(Nimi)
(Oiäoite) -
(Hinta $3.00>
ONNITTELUMME
Canadan lOO-vuotisjuhla-vuoden
johdosta!
iNimi) • ,.
(Osoite)
(Hinta $2.00)
Vapaus PubHshkig
ConipHhy Liiiiitedt
P.O. Box 69 Sudbui^/Oiif;