1954-08-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siim Z Torstaina, elokuun 19 p. Thursday, August 119, VAPAUS U^Uäbfid Vor, 6, mi, AaXbotfzed 'i>'"tfcmä• • gJiMt• ff>ffif!•"ly-'Ift^ FKHt CMQctfDqiMutineDt, OUa,wti. Pub' ty* «ndBatiiiidaxs feiF Vivaiui CamjMOj I^tS, at 100^102 Telepbooes: Bu». Office OS, EditOTial Office06,4-4265- Manager ELBokiL EaUorW.EUma.ia»mxig tOAnmi Box «9, godbniy, Optarto» AdHrejrtlslng xste» upoa appUcaUcaa. fnuiVSHnmiAT: :v 1 fk, 7i)o « kk. 9,75 V 3 kk. 225 1 «k, &90 0 kk. 4.75 Mitä manit sanovat Se on vieläkin Viime viikon perjantaina Jlmoitettiiii, että Canadan ja l^.A,^^ i neuvotteKj^^ 1 jnissminnitelmasta. ^Samallansa 'isekseen kuulla'Canadan Ipllituksen^^^,^ n^St. Lawrence joen laivaliikenteen kontrollista/>s £ Sanomalehtifiedoista,päätellen sopimus'ei ole vielä täysinJopul^f.' |nen jä |^'b^| k<|si&a j)^l|tif9kin, vaikka-se onkin: tkipunut UftA:h<'. ^^o>Tämskaiseksi pai velijaksij epäilee suorittaa niin- su urta»Ganadatt ^^ttjjepifpettämistä f tunnustelematta huolellis j^iderisiihen?suhtautuu.'Tästä syystä Canadan patrioottisia -'1^ pullioen vahvistaminen, Xyt pitäisi jokaisen canadalai^cri/^mutta ^ i k c ^ s t i juuri kaikkien julkisuusmiesten, korottaa äänensä ja esittää 4iielipiteensa tällaista sopimusta'vastaan. Xyt on yhdestoi§t§, hetki ^ogyLsta puolustamaan Canadan oikeuksia, puolustamaan sitä, .että Canadan meritien kontrolli — Suurilta Järviltä Atlantin valiamereea j^hta^^n^elinlinjan kontrolli —^ säilytetään Canadalle. ''-f'^ ' * ' ^^Jbs viime viikon perjantaina julkisuuteen jsaatettu sopimus jää ^ p u l l i ^ k s i tulee se merkitsemään sitä, että canadalaisten t.4a^i^pien '^älilfä kulkevat laivat joutuvat USA:n liikenne säädösten-alaisiksi. "IIAEVIKJlISTA': AVCV-TABiOUSTA ealgoo, fndo-Kiina. — yhdysvaltain avunantotarjoutoen tukemana Vietnamin haJUtu» (Ranskan nuk-kehaUitus) pääUI tänään lyhtyä yritykseen satojen tuhansien. pakO;- laisten evainioimisek3l kommunistien haltuun jäävältä osalte seuraavan 30 päivän aikana; eikä 19 kuukauden a i kana kuten oli alunperin suunniteltu; •USArn lähettlJäÄ Donald Heath an-tdlulkominlstcrtOlIe nootin, 'isanotaan;' että "iJnjdysvaJtaln lialU-tus' HALITiJA A N T A A ' Y J B T N A M IN KAIXIT^raräEIXE KAIKKEA. KQH* T I T O W J S T A ' A P I T A . evakuoidakseen ,ppl^joisen alueen . .,,.^Korostus Va- «pauden) , ^ - , , ' JTallaJnen ^Itielenkäyttövon -harvi-nkisCav dipiomaattlslssa ^' asiakirjoiar jsä ja se viittaa siihen, että ,Yhdy5val>. lat el ole, täydellisesti tyytyväinen Vietnamin-avustusvirkailijaln: tähänastisiin iJärjestelyihJn . . . — A P :n uutlstieto ^lokyun 9. pnä. Mr. diontrealin ja Toronton välillä liikennöivät laivat voidaan .pakoittaa iäyttätnään" miehistönään vain USA:n '•Wiley"-kanavan siirtolaisvir-llatli^ in hyväksymiä miehiä. Brittiläiset ja cana^alaiset laivat eivät -{oj^^^gpaasti tuoda siirtolaisia, vaan voidaan ne palauttaa "AViley'*- :|anayal(a^^tat f uottaarh ÄisiDtf aiheutettu Ellis saarella ja toisissa US.^in satamissa,/)' \ f Yleisen mielipiteen nouseminen kyllin voimakkaasti vastustavaan tällaista häpeällistäCansudan oikeuksien toukkaamIstavx'6i^^^v jaada ainakin jonkinlaisen parannuksen ^pimukseen. Parlamentti- '«dustajia on vaadittava nousemaan tätä ^'koesopimusta" vastustaj a a n . Canadalainen laivaliikenne tulee säilyttää Canadan kontrol- ,^ssa, vain canadalaisten lakien ja säädösten alaisena. Canadan par- _ femyntinbn; noustava :vaatimaan täysin Canadan kontrollissa olevaa dirilxctä, meidän omaa meritietämme. Lain kuoDut kirjain f^^ime kesäkuun alussa, tuli tässä maakunnassa voimaan kaikcn- .|aatjuisen diskriminoinninjVastainen l a k i ; jonka tarkoituksenaanko ehkäistä se neekerien syrjin^tä> mitä pn harjoitettu eri paikoilla,Pntn-riossa,' kun heitä ^on, l^j^jiäy/Jytty p^jvelemasta ravjn^tol^is^sa, hotel- Jeis$ai;|)artii^eis§aym. y i I r Mutta tästä laista huolimatta harjoitetaan tässä maakunnassa fefekSrfen syrjintää monilla eri paikkakunnilla ja monistaa eri miio? ;jloissa,-kaikkein räikeämmin ehkä Dresdenin kauppalan seudulla etelä- Ontariossa. Sanomalehti- ym4,tietojen perusteella voidaan totea, että esun; mainitun kauppalan kolmesta ravintolasta o jarjoittiiiastätneekereillejaVkanppalärt-häikki^ pärt^rililkfettä ö^at jkieltäy^yneet p^Ivelm - i / ' i ,5 . I Vaikka niaakuntahairituksen taholla on jo 'enneit'tätnan> lain hyväksymistä" j a " voimpafi tulemista tiedetty minkälainen ttiJa^ie Dresdenissä vallitsee neekerien syrjintään nähden ja vaikka siitä-on £en jälkeen ollut jiukni^ia uutisia Toronton ym, paikkakuntien sanomalehdissä^ ei niaakunlahaUituksen taholta ole tehty kerr^^gaJin-^^^ .|ään tilanteen ennalleen jatkumisen^johdosta;^^^^^^T : Qfnini kauppalan ylcisoä^p^^ maakuntahallitus ei halua tehdä [kerrassaan mitään tämän lain mää- - räysten käytäntöön sovittamiseksi ja nyt kun on kulunut jo kaksi ja puoli kuukautta lain voimaan tulosta näyttää todellakin si ytämätkäsitys on oikea koska hallituksen taholta ei ole ryhdytty:mihin-kään toimenpiteisiin. 1 I' ,Tämä asia osoittaa meille oikeaksi sen vanhan^ väitteen, että ,|ielkkä jonkin lain säälämlnen ei yksistään poista niitä/fcpli^kÖ.litia, loideii poistamiselcsi laki on hyväksytty. Sitä varten tarvitaan, teho- Jcastajain noudattamisen valvontaa niin viranomaisten kuiii kansankin taholta. Usein tapahtuu, kuten on ilmeistä tässäkin kysymyksessä, i^ttä viranomaiset ovat kuuroja ja sokeita. Sellaisissa tapaiijisissa on Edistysmielisen kansan velvollisuutena ryhtyä sellaisenj jluksen harjoittamiseen mikä saa viranomaiset kuulemaan ;ja näke- ;määftV J a sellainen Joukkotoi näyttää olevan tarpeen'myöskin tässä csiassa. Atömipommikokeet j : i M a r s h a l l - s a a r t e n (Bikini* ja Eno\vetok) asukkaat ovat esittäneet j Y K i n anomus\'aliokunnallevVastalauseensa sen johdosta, että Yhdys- ; 'vallat toimittaa jatkuvasti iaarten alueella atomi- ja vetypommiko-jkeita siitä huolimatta, että alue on Y K : n jatkuvassa hallinnassa ja ^Yhdysvalloilla on siihen nähden vain Y K : n hallintovaliokunnan Myöntämä hallinto-oikeus. V Kokeiden aikana ovat asukkaat menettä- •neet suuret määrät omaisuutta, rakennukset ovat tuhoutuneet Ja ih-anishenkiä on jatkuvasti vaarassa radioaktiivisen säteilyn takia. : f Saarten asukkaiden anomusta on 'Neuvostoliitto tukenut Yhdys-Äralloille. esittämällään nootilla, jossa sitä kehoitetaan lopettamaan ato- •mipommikokeilut ja suorittamaan korvaukset vahinkoj^a kärsineille ilasukkaille. 'Marshall-saarten edustajat, joita Y K : n hallintovaliokun- Jta on kuullut..selittävät olevansa levottomia kokeiden takia, koska jkaikista laskelmista;huolimatta ei ole voitu estää atomisäteilyn bsu- [mista asuttuihin saariin. J '.Millabista vaaroista tässä on kysymys, selviää japaniraisten ilääkärien lausunnosta, jossa selitetään, että atomisäteilyn j a ; tuhHa-isateen kohteeksi joutuneet japanilaiset kalastajat "joutuvat dltmäan. {sairaalassa li)—2Ö vuotta. ' * ^ ' ; Entä Yhdysvaltain vastaus? USA:n edustaja. Y K : n hallinto- {neuv&'töba'selittää,s että Yhdysvalloilla on l^tä {alueen asukkaille kuolemanvaaraa merkitseviä kokeilaf'ja ettii on muka J''typerää" esitääkään kj'symystä siitä, ovatko kokeilut sopusoinnussa «YK:ii rauhanomaisten tarkoitusten kanssa. •^^^ 1^ (trustee-iShip) koskevassa kohdassa, että järjestelmällä pyritään kehittämään iiallinta-alueiden asukkaiden poliittista, taloudellista, sosiaalista ja {sivi^jfksellistä edistystä ja. ^'rohkaisemaan kunnioitusta inhiniillisiä ' i|oikeuksia ja perusvapauksia kohtaan, rotuun, sukupuoleen,' kieleen «tai Uskontoon katsomatta." . ' j «Marshall-saarten asukkaat ovat vaatineet heille Y K : h periiskir-ijassa taattujen inhimillisten oikeuksien ja perusvapauksien ^ tur\'aa-imista. Heidän anomukseensa antamallaan, vastauksella on \Tidys- (valtain hallitus osoittanut, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia j a että {se aCilhies^i rikkoo f K : h peruskirjaa, sen kirjainta ja henkeä*vastaan. Suomen selluloosan tuotanto erittäin korkea tänä vuonna Helsinki — (SS) Selluloasän tuotanto; oli viime vuonna ;1,131,000 • tonnia, mutta nyt on päästy ensimmäi- «en puolivuotiskauden aikana jo 736,- 000 tonnI.tn. Viime vuonna oU tuotanto' tammi-^kcsäkuussa .vastaavasr tl vain 534,600 tonnia. Tänä vuorma saattaa kokonaistulos nousta suprem-maksi kuin sodanjälkeisenä huippuvuonna 1851, Jolloin se'Oli 1,382,900 tonnia. Vuoden 1938 tulos oli vielä suurempi eli 1,471300 ;*onnia;. mutta: tämäkin voidaan nyt hjrvässä tapaukr se3sa ylittää. Sanomalehtipaperin . • tuotanto ' oU nyt ensimmäisenä puollvuotiskaute-; na 220.800 tonnia. Tulos - on viime vuoden vastaavaa tulosta --vain,muutamaa tuhatta tonnia' suurempi. K u n koko viime vuoden tulos nousi hjrvän loppuvuoden ansiosta -,.447,300 tonniin, on loppuvuoden tuolksen oltava nytkin alkuvuotta parempi, mikäli tulos aiotaan ylittää. * Miiuri paperin'; tUotanto'-on -sitä-vasioin^ iislttahiuuslen tehtaiden Joh-dostaV nb'ussut' jjnrkästi/ F^iiolen vuo- ^eh' tuotanto »on nyt •182,360 ftonnia oltuaan vllriiö vuonna väin ;126',700 töxinla;: koko -viimevuoden ;'tuotah-tcmrae <^1L' 2C6,'800 tonhiä, millä täisellä on suurin piirtein myöä kaikkien aik(5]en> ttiotetitoennäiyks^nme; Tämä' ennätys tulee 'nyt roimasti ylitetyksi. ' ^Rauhansopimuksen , tekoa NL: n kanssa ehdotettu Japanissa' Tokio. — Kolme japanilaista; parlamentin -Jäsei^tä on hiljattain palannut kotimaahansa .yierailumatkalr ta Neuvostoliittoon ja KilniTan. He vakuuttavat, että Japanin täytyy aloittaa neuvottelut Neu vo^oliiton kanssa; rauhansopimuksesta, jotta voitaisiin, lisätä ko. kahden maan vaLsta kauppaa. Nama kolme vaikutusvaltaista henkilöä, joista yksi kuuluu pääministerin , ryhmään, sanoivat, ,että Japanin tulisi tehdä kauppaa Neuvostoliiton ja Kiinan kanssa samassa määrin kmn Britannia Ja Ranskakin. . ; Samalla kertaa Ilmoittaa, Japanissa ilmestyvä englanninkielinen lehti "Nippon Times"," ettäV.Japani aikoo kohottaa Burmalle maksettavien, sotakorvauksien vuosimaksujen maäraä Indoneesialle ja Filippiineille maksettavien • sotakorvausten kustannuksella. Lehti kertoi Japanni ulkoasiainministeriön ilmoittaneen^ tämän toimenpiteen olleen osoituksena Japanin "vakavasta päättäväisyydestä parantaa suhteita aasialaisten - naapuriensa kanssa." (VS) iTitltafcfn ksin anftftta-laiti » ttaeaäo m vfjöaie'.aOMoa poUlttlMtcD ffppfofdcD V.Vlitfys^ vallabrailfaln luimfnvällM^ TOvaftaM' icolidistaiieittm kojen Kuri»f-iBka, ruÄtiuton la- Tolo on raptnul vaitameraniakafs-fen äiptanaaiUm nidtaan i^Otin maapallon 'kalkilla kalmOfa^ '(af kopuolincn tatUkaOUa^^ lobt^ ~ van fta^oKen pofitlmaan.,^ottko^kjr- BymyksMsä vafn^ pttkSuiapnjJjsKt-' tornien "onnefim yikUetOiiuaii^ ininen" vai olisiko 11S^;n nlkoimjDnikan vUinealkaisen ,|wt; jnftslarin yiUeydessä eidttävä'*^- litysfä^^n Ja senranksen |Bmne-tiuta laisia. Tanitaanikfä. atoioä^ taan sifanäys amerikkalaisen diplomatian toorriDupUn edesoitta-mnkdin, kan syy on Jo selväoä «d'e83amme — vasfoinkäymlstca ryöppyyn ei ole missään tapank-sessa syynä sattoma. eUei sellaiseksi halata nimittää USArn nylgris-fä ulkmnlnisteriä, mr. John.Fos-ter Doliesia;' miestä. Jonka virka-fcaasl on ollai taloksiltaan synkempi kuin ainoankaan ametfk- : Italaisen" alkoministerinmllloi|i-liaan ailcaisemmfn, Ja mielien^: Jota " mooan tanslcalainen lebti 'hieman ilkeästi loonnehtU "dkopolitiikan voimaiUJafcsi"/ S O D A N K A U P P A M A T R V S T A J Ä . M B . D C L L E S Kun maailma huokasi helpotuk-siesta radion singotcssa eetteriixi-TiJli se:sl"-käskyn Indo-Kihxassa, oli iok-iseenkin Jokaiselle maailmantapahtumia vähänkään seuranneelle ihmiselle selvää, ettei rauhan tulo: ollut ^ainakaan mr. Dullesin "syy" —/siinä määrin innokkaasti tämä hymyilevä,; kakkulapäinen Ja harmaatukkainen Cvieläpd lisäksi tunnetusti us;- konnolUnen). vanha herra oli .työs-keimellyt ei vain sodan; jatkamiseksi Indo-Kiinassa, vaan sen laajentamiseksi aluksi Kaakkois-Aasiaa ja ajan^ mittaan ehkä koko maailmaa; koskevaksi yleishävitykseksi. ^, Kun kuluvan-vuoden.alussa ensimmäiset epämääräiset huhut tulevasta Geneven konferenssista lennähtfri vät, liikkeeUe," el mr. DullesepSrÄJ' nyt' hetkeäkään kääriessään hihatta ja ryhtyessään tyiJntämäan torpee^ doa putkeen. Hänen ijo siiherikin saaJ? ka kiitettävän vilkas toimeliaisuutensa sähköistyl • äkkiä pähaaeniilis^ tavalla tavalla, TaminlkuUssa leri^- nähteLvät Jo ilmakehään haneh suuret valtlomlespuheensä,;'joläta;'Ö puuttunut: vsellaisla^v^sanontoja.kiläi . "vapaa maalima" ja ''torjUntahyok'^ käys". Aitoamerikkalaista k y ^ i l l i* syyttä meidän lienee klittamlntenseui raavista, tcdelia;opettavaisista sahoiS:i ta • V jolSsa Dulles selvitteli", maapallo^; mitäixnerkillisimpiä keksintäjä, suunnitelmia, juonia ja vaatimuksia. N i i tä tuli «atemalla ;— ensTn; oli lähetettävä amerikkalaista pommitus- ja kUlJelÄabf|moi?toa indo-KIinaan, sit-* ten ol{;'^t{^^tetteva^^^: n FUippli-: neillä''8ijti|tseyisräy^^: a lentotukilcohdi&sä. koulutettavien i n - dokiinalalsten lentäjien opetusta,; jotka olivat. -vannoneet. sotilasvalansa ranskalaisten'^'riiicit^Uef 4 keisarille. Bäö baiBft »tten oli perös-i vilalÄaa^^jö sana, »Johon Dulles myoheinmässä vaiheessa* kiintyy ko-i vasti.' Oif^selvää/ 6ttei tTSArn -sovi mennä hiihkänaa'n' IndoKlinaan' kuin — suotakÖMi^linitaiair, vertaus.'änt«k4 si — kuin sika-vatUkossa-JSiksi heltr taa mr^:DÄllesv:iImaani^uuden• tunnuksen indc-Kilnari: sotaxjn ^^Ican-' samvälistettavä". Ja ^vaikka ajatus onkin jo suoraan sanoen haudattu PanmunJomissa^^Äorean multiin^ ei toimelias. uäkoministerlfnme väsy' an-- tamasta sille tekohengitystä — on-r han se sentään loppujen Jopulcsi^i-: noat keino,; inilläilfhdysvallat 3 saavat-iskettyä pitäväri ^otteeji. Inöo-Kii-nan sääreen . . . . „, ^,. r ' Aluksi mr.-Dullesr kiertää vain puhumassa- IHätf kertoo ;r^dysvallof^ olevalle ulkolaisten sänomalehtlQiles-ten klubille, että'IndbKiina on'*"Srh-dysvalloille ' eUntaxkeä''.: Puhuessaan myöhemmin .^maaliskuun lopulla Yhdysvaltain edustajahuoneessa' hän saattai Jo täydentää esitystään tutustuttuaan sillä .välin pres. Eisenhower rm "strategisten r raaka-aineitten luetteloon": isiinpä kongressi sai henkeään ^-dätellen kuxiUa, että Indo- Kiina :olf-färkeä "vapaan^raaäil puolustamiseesi", koska ; se saattoi tarjota :''Wölfraipia, kumia Jaihmla-reservejä:^".- Näiden '"jvapaan maailman" .voltonedelly tysten keskinämen järjestys lienee luonteenomainen mr; Dullesin ajattelutavalle . . . SamaUa^^.;^kun-heitti esiin innoittavan 'j^n^äiksensa - ."torjunta hydklcäykr Säy^efetä'', paljasti mr. Dulles Lan-si- K^cpjtn hämmästeleville katseille ^ myös^^suuren?' aikaansaannoksensa, suimni^eUnan''-"^akkol5rAasian so^ pimukseksi'^,'.Tämän-suurtyönsä vetovoimaa lisätäkseen hän oli kehitellyt i i l l e naseva» lybennysnimityk-senkln — SEATO. J a tästä SEATOs-taoU; suunnitelmien mukaan tuleva todellinen Jymymenestys, E markkinoilla:^. . : Siitä; ex tullut. Ilmah minkäänlaista ilk^den häivettälcään voidaan sa- ,poa; että siitä' tuli Jymyvastoinkäy- :'taiinen. Ensimmäiseksi pääsi: SElATOn "cnnesta osalliseksi 'Ranskan yleisesl-tettava "kansainv41inen. lennosto",• .kunnan päällikkö kenraali; K y . joka joka pitr aseteft^Simakriäigän s a n ^ — . - - . . - ^ — ^ y - — sen Bao Dain komentoon. . . ' "^"^ Askenmainitussa-i; ;)^^ ^unnitelmassa 4|WashingtonIS5a:käyde$sääin sai kuulla otteita tästä'^maailmaamullista^ vasta »pimuksestäivÄeaktlota-luofe-; hehtinee-parhaiten N^?:York:T1^^ in tote^us: "kenraali teki jatkuvasti tännokkakk'.-vastaväitteitä Jätämme tässä-yhteydessä hlenotunr teiSesti päättelemättä; merkitsivätkö; nämä tarmokkaat vastaväitteet ehkä aitoransk^aisin kädenliikkein korostettua "EI":tä-. . . Ranskan'lehdistö oli seiisi jaan erit- ^täln: suorapuheinen. Oikeistosta vasemmistoon saakka — muutamia ;amerikkalaisten -ostamia^ yksittäisiä netfspapereita Juloiunottamatta — •nekarjuivatlotsakkeiasaan julki vakuuttavan :;huutonsa:- " E I " VanhoU-linen t Prenc-Tlreur :<v:eläpä v vihjaisi ilkeästi; että Ranska olisi helpommin pakoitettavissa antamaan siunauksen^ sa natsikenraalien'Johtamalle Euroo^ pan-anneijalle kuin "kansainvälistär mään" Indo-Kiinan sodan, "josta Ranska oli -^Jo^maksanut'niin paljon selcä;rahassa että veressä . . ." Kenraali de ^Gaulle lausui pidättyvästi ihmettelynsä, olisiko Ranskan ehkä vielä imentävä sopimukseen, .jossa "amerikkalainen vylipäällystö mää-raä, miten Ranskaa on puolustettava, väi onko sitä puolustettava ylipäänsä ensinkään,"' • Englannin lehdistön kanta oli suunnilleen: sama; mutta merenkulkija-kansan tyyliin vähäpuheisempi. YlMi jos toinenkin , toittilämen . lehti ^ i l maisi aavistuksen verran kiusaantu-nesna mielipiteekseen, että mr. Dullesin ' o l i s i parasta 7 unohtaa niin iS®ATO,Indoik:inan sodan "kanisain-välistäminen'' ;kuin .rtorjuntahyök-kayksensäkin";- mutta ilmeisesti suuri -The- Times tunsi• sittenkin parhalr ten ulkoministerimme. 'Se kirjoitti 8. Euroopan väidlulni kafcsiiifcertaistuimt 100 in^iäsn aSkans FiuOA. Maailman väkiluku kas» vaa ^nyt n. 30 miljoonalla henkHöUä vttodessav Ilmoittaa Ranskan vältton Ote5totölmistQ.;MaalbnaB3a on.nykylr sin SÄÖ-mUJ.: ihmistä, määrän oltua V. '18»,TfJ.l60 miljoonaa. Buroopan Väestö bn.ikaJttinkertaistunut vjimek-dkuluneiden'^^ dan' vuoden aiic^^ Neuvostoliiton väkiluku ixelinker-taistuhut ja Pohjois-Amerikan kuusinkertaistunut^ Uusia rautamalmi- ,lÖ3ftöjä Kiinassa < ; ^ > FäuÄffl-^^iroImtin' 12^ 'pHä tledoj-: tettUn, että -Ansanin alueella Koil-lis- KiinasSa on löydetty, rikkaita rau-tamalmivarastoja. Uusilla löydöillä on hyvin suiuri merkitys Kiinan ;me-j ^alLtuotannon keliitykselle. SITÄ PXTXKOON U U O I ^ irSESTXXN' Kello oli 2 Jälkem musen yön. Kir. JalUja väicfi. olevan väcykslssä kir-joittaes6aän'^' roinaanla. "Kultani, ^tule Jo niddnunaan", nol hänen' vaimonsa. , "Ea". sanoi Mrjallija. Nätti tyttö on ryövärin käsissä: ja haluan pelastaa Jiänet." ' "Kuinka ya|iha tyttd on?" . ni "Kahdenkymmenen." • .'^Sammuta sitten^; lamppu Ja tale n i i k k u m ^ j jsiUä onhan trttö jo s i i i ^ iäs^,ett^oit puolustaa fits^äkn,"-! K U K A A I £ O I ' ,:"KöuiehaiiKfljaViJsanöI äiti-pikku. . tj^tölleen;^ "kun olin'^niln pieni kuM" 8lhäldii;-'tä3^ ininuh:tehdä mitä aistini käski jäi ktUI'hän oli ^pikkutyttöä pnä huhtikuuta suoraan, arkisesti Ja täytyi hänenkin, tehdä mitä hänen - kuivasti, ettei "sotilaallisesta inter- äitinsä käskt" '1 strategisia Idässä: fiuunmtelmiaah Kaukoi f "Strategisesti katsoen ovat Y h dysvaltain edut tällä alueella kiitin teästi liittyneinä ns. "saarien ran-; nlkkoketiunn". Tällä ketjulla on todellisuadessa kaksi mannertukl-kohtaa. Pohjoisessa Manner-Ito-. rea Ja etelässä, kuten me toivomme. Indo-Kiina . . . " .Tuo sana "toivomme" on koko Dul-, lesin vin 1954 politiikan ymmartami^ sen avain. iLausunto sellaisenaan osoittaa paljastettuna — ja omalla suulla—^ Yhdysvaltain nykyisen, por litukan koko häikäilemättömän. imrf perialistisuuden;' Dulles myöntää avoimesti olevansa: luomassa Jotakin sellaista kuln"Amerikkalainen maa» ilmanvalta" ija rivien valista vilah'^ taa ivallinen hymynillle, Jotka anta* vat hämätä itseään lausepairsilla"va-. pauden puolustamisesta" Ja "rauhallisesta -väestöstä, joka; pakenee - komr munisteja". Kysymys on siis Tuki^-" kohdasta, Isolla alkukirjaimella kir-r Joitettuna. ^ Tämä "toivomme tukikohtaa"-pyr-lUmys syrmytti sitten scdan kaupparatsumme aivoissa kokonaisen leegion ventiostaiilndoMKilnassa voi olla pur hettakaan . . ." Mr. Dulles on kuitenkin amerikkalaisen •optimisnUn-läplt^ Hän ei voinut vieläkään käsittää, miksi hänen ^evä veirflöylysuunni-telmansa- ^sal -Earoopassa niin viileän vastaanotan: Hän päätti lähteä omin silmin — ja-fiuin^^^^^-^^ t&emään tutta-j vuuttav tuon -merkillisen ; maanosan kanssa: Eräänä kevätaamuna tiesivät amerikkalaiset lehdet kertoa, että heidän iäkoministerinsä lepuutti her^ mojaanxkalastelemalla isoja saaliita Ontario-järvellä. Todellisuus oli kuitenkin tässä tapauksessa tarua Ihr meellisempi,. sillä • mr. Dulles ei ollut kalastamassa .ko. Järvellä. Hän pyyteli • Euroopassa paljon . suurempaa riistaa . . . Hänen -saaliinsa, jäi varmasti l a l - h^mma^ kuin. mitä se Ontario-Jär-. Veliä olisi voinut olla. Siitä hetkestä saakka kun hän astui koneesta Oroy-donissa; oli 4»änen polkunsa orjantappurain peittämä. El ainoatakaan menestystä, vain pelkkiä: vastoinkäymisiä, kääntyneitä' selkiä, ruokottomia sanomalehtiklrjoltuksla. E n - slnunäistä ^kertaa historian aikana diplomatia .sai- vastaansa ei vain u l koministerit Ja lehdistön, vaan myös yleisen . mielipiteen. Ne niinsanotut rauhan puolustajat . . . Jilr. DuUeain: kohdalta hänlen. >Eu-roopan- matfcMJsat-; päättyi täydelU'- seen knock-öutUn. "UlkopaUtiikan volmailijav makasi kanveesilla'Jä otti lukua pitkälti yli kymmenen. Kun hän vihdoin nousi Pariton koluttuaan. Jälleen lentokoneeseensa; jonka' "Vai niin"., sanoi Hilja. '^Kukahan, tämän vhunimipelUiron' oikein aika-' nut?" T . •' ' Vaalealla naisella |10 km. tiiubia Hiukset ovat meille suureksi vaivaksi. NUtä pitää .pestä, kammata,, haitjata,''leikkatrttaa;?,-pennane Ja värjätä. INykyään voi ostaa auton-» sillä.rahalla, minkä hiuksiaan huolellisesti hoitava : nainen kuluttaa nli- - hln kolmessa vuodessa. :iJa••• kuitenkin ''ihminen• murehtii katkerastiisitäi jos tuo, vaiva otetaan häneltä pois, toisin sanoen sitä, että ^ hän tulee kaljupälseksl. Englantilainen' fysiologi, tohtori Wlthof 'on tutklnuC huolellisesti ihraisten hiustenkasioiar.Nafeen hiuk-set painavat keskimäärin 300 grammaa (luku vaihtelee tietysti suuresti erilaisten muotivirtausten • - aikana). PunatukkaisiUaionäioin; 88.000, rus-keafukkaislUa i09,000 'ja vaaleatuk-kltfsilla 140,000 hiusta. Hiuksen ikä, oh'noin 3—4 vuotta. Hius kasvaa :2-r-3 .kyinmenesosa milr limetrlä vuorokaudessa, inutta miesten parransänki kasvaa samassa ajassa : 4—5kymmenesosa millimetriä. - Hluk^etjasvavii^xiopeänmiln kevääl- IDÄN JA U^NNEN TUOTTErOEN VÄLINEN KILPAILU LISÄÄNTYY -'Onfarioäa on syytä olla ylpeä monista luonnonpaistoistaan. Joista noin : '.175 mailin ^päässä - Torontosta oleva Algonquin on suurin ja tunnetöin. < • Algonqnin: Parldn , uusi museo . (yllä) .on-itäysin..:modemi Ja :hyvin '.miellyttävä kauniine lintuja, eläimiä, kaloja.Ja puiston kasve^ esittä- ' V viiie kuvineen. 'Tämän vuoden aikana on tässä museossa käynyf^noin 20.000 henkilöä. kaan, kal^)^Mänen>oOTlssa«ms^^ ijapäl^l noin 35 sanat, JoiKa"^anskklälh-fe {:'sänomj^*^^ ^ jgssä i 16hti Combät oU ystävällisesti huu^a:: nut hänen ^i^räänsä? huhtikuun v^l4^ pnä julkalsenoassaän avoimessaivkir- Jesssä "Mr. DuUesme": • /y' "TäM betkeim meistä näyttää, herra ministeri, . että maittemme V välille on noussut vakava ymmärr. tämyksen puute Ja' etUl se kasvaa päivästä: päivään 'meidän molem- : pien vahingoksi. Asia on nimittäin niin, ettei ole hyvää politiikkaa vaatia Uittolaisiltaan täydellistä alistumista mnottaa - Iiänet vasallikseen, asettua hänen maahansa kuin Johonkin kauppahal- Uln Ja nähdä hänessä pelkkää , . valmiutta. Jonka arvo määräytyy sen pemsteella, kuinka tottelevainen tuo liittolainen on . . ." Mutta mr. Dulleshan el ollut saapunut r.urooppaan ; opiskellakseen, häneni tiensä : oli'kuikeva edelleen, n.in — tappiosta tappioon. (Jatkuu) Tri iWltijof i bn-jmyös todennut, et-.. itä' kuni-harpiaalijiua; putoaa, voi tilille aivan' l^vin kä^iaf uusi, nuorek- 'kaamman värinen.'.''* ' f4T*jWoppalalset;alkavat;-tulla kal- 'jitpäi^si 35 ..vuodrä Iässä. 15- 20; -vuodeni iässä r ihmisenTpäästä pu- : .toaa/^asln 40 hiusta yiicrokaudessa, 20. • -^0>"^<öeh'iässä-90. hiusta-rjä 50—60 ' Vuoden Iässä, 200 hiusta — mikäU nii-tä- enää cn jäljellä. NalsiUa on keskimäärin 70-80 kilometriä hiusta pääsään (luku on jälleen riippuvainen muodista), Useill a , vaaleatukkaisilla ^loitaetrlmaärä nousee (Jopa llOeen! Kävelleen valaan kivettymä löydetty Tokio; — Kivettynyt Valas, jolla on yhdeksän Jalkaa ;^Ja jonka ikä aXf , violdaan'20 miljoonaksi vuodeksi; oo löydetty .Esashista Hokkaidosta, J# ka on Japanin pohjoisin saari. Nyt on" löydetty -^nslmmäinen; kerta tällai-^ nen jaloilla varustettu valas, ja löy-" td vahvistaa aikaisempaa teoriaa, että valaat ovat liikkimeet myös maalla.. Kivettymää näytettiin kansainvälisen valaskonferensshi aikana Tokiossa heinäkuun loppupuolella. — •' ' ' 11! PÄIVÄN PÄKINÄ Muotimaailman kuulumisia AVashlngton.— Tuotteiden välinen sota saattanee pian puhjeta. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton väliUä. Näi. den\uotteiden Joukossa eivät ole a i noastaan sadat kotitalousesineet, mut.» ta myöskin esineet sellaiset kuin far-mltraktorit. perheautot, "^^televisioapa-raatlt Ja kilpailuun saattavat Joutua myöskin musikaaliset komediat jne. Tämä taistelu jouduttaneen käy-inään 30 taikka useammassa niistä 77 kaosainvällsestä näyttelystä 'ja näytteille asettelussa^ Joita nyt suunnitellaan järjestää kaikissa' osissa maailmaa seuraavan 12 kk. kuluessa idän Ja lännen Joutuessa taisteluun markkinoista Ja kulttutuln etevämmyydes-tä. Presidentti Eisenhower on'asettunut johtamaan yksityisen yritteliäisyyden tässä kilpaUussa käymää taistelua, pyytämällä senaatilta sen Icäymlseen $5,000.000 rahaerää. Senaatti onkin esityksen hyväksynyt suuren y l i 2.000 miljoonaa käsittävän varojenmyönny-tyksensä yhteydessä. , ' New: äampshlren•republikaaninen senaattori /Bi^dges, varojen, myönny-tysvaliokunnan puheenjohtaja, käyttää tässä yhteydessä itsekritiikin t a paista sanontaa että "Setä Samuli on monien viimeisten kansainvälisten näyttelyjen Ja näytteilleasettelujeii yhteydessä esiintynyt huonosti eduk*r seen 'toveri Ivanaan verraten' 'VSeni Bridges on varma että monet tehtaUis Jat ovat halukkaita lähettämään tuota teitään näytteille eri puolille maail» maa. ' Yhdysvallat tarjoaa 7 miljoonan korvausta vetypommin tuhoista Tokio. — Kydön uutistoimisto 11-: molttaa. että Yhdysvaltain h^lituat on tarjonnut miljoonan dollarin suuruista korvausta niistä vahingolstaV jolta Japanilaiset ovat kärsineet B i - ' kinbi vetypommikokellujen johdos-: ta. Tarjous koskee niitä 21 kalasta- Jaa. joiden alukseen satoi radioaktli-' vista vetypommituhkaa. Kalastajat Leht'emmö tk. 13 päivän nimierbssa oli uininenv jossa puK'jttiin siitä uudesta naisten muodista minka-parusi^ lainen''^muotipomo Christian Dior on säätänyt ^kaiken maailman naisten nouda'teJ ta vaksi. Dior on se sama iheppulij Joka seitsemän vuotta sitten sääti .^äytkntöon sen "Nevv Lcok"- muodhi vnjlkä' on sen Jälkeen suurin piirtein'ollut käytännössä. Luonnollisestikin ^siihen on '.vuosi -vuodelta tehty.: 7 kap;enlaftluisfamuutoksia ja lisäyk^ä.. sillä pitäähän^ kuosien suun-nlttelUatn. V' ivaätet;^^ ja -kaiippiaJk^en^ myöskin elää^! Ja sitä lihavainmin ,he: yoivj^^.eläa niitä^^^^ heämmi%'ija\useammijn tehdään kaikenlaatuisia 'Piuutoksia..naisten vaaf tetuks?en..:,- ., ,, Nyi O:9r.on:.määrännyt naiset; jälleen'muuttamaan muptiaan.; Hänen 'salongissaan oli muutama viikko sitten näytteillä tämän uuden muodin mu-: kaisla: naisten vaatteita ja ne: olivat minua" mielestäni;; piru vieköön^' r u man näköisiä vaatteita niin kauniiden' kuin rumienkin naisten kannettavaksi, sillä monsieur- Dlcr oU pltä-loyt mallinaan' niitä ; lattearinfalsten halaten pblfckypukuja.' mitkä olivat 'käytännössä 'l920-luvunvjazz-kauden aikaida; joissa efilrnennyt sen paremmin ritinatkuin lanteetkaan. Ja vyö-r Joutuivat sahraalaan Ja heidän' saa-' Uinsa tuhotuin. ' kIn.oU'laskettu. jnlkäU sitä käytettiin lalnkaan^Jonnekin lanteiden kdäi-dalje;;,.- Ikäänkuin tynnyrin pyöreimr; utSA kötidan vianteeksi. Niin, sellaista Tj f«ätiidtl[a monsieur. Dior nyt tarjoo kai- % Sli?*iy::4^';'i'.>':.";^v'-';:" ken maailman'naisille. Hyi soikoon! Vaatetustehtailijain kannalta oh tämä, uusi muoti kerrassaan tervetullut; Sillä . entisen muodin mukaisia naisten pukuja e l e l e helppo saada pienillä muutoksilla uuden muodin mukaisiksi, mikä merkitsee sitä; että perheen ; varoista on emäntäväelle hankittava' uusia ja tämän huUun muodin mukaisia vaatteita. Monsieur Dior on pitänyt huolen siitä, eitä entisiä vaatteita ei voida muuttaa uuden muodilk mukaisiksi vähäisillä poista-; •mlsilla, Usäykslllä ittii. toimenpiteillä, kuten ennen cii ollut asianlaita muodin hiukan muuttueaisa. Väatetuskauppiaiden ilmoitetaan myöskin 'Olevan mielissään tämän muodin, muutcäseii johdosta sillä se merkitsee heille myyntien lisääntymistä. • Joka vuorostaan merkitsee voittojen lisääntymistä,' ' • Kaikkien kauneuskäsittelden n i messä olisi kalkkien. nUn, miesten :.kuin naistenkin, vastustettava tämän •uuden muodin l^äptäntöön cttazillsta: Muistammehan surullisen kuuluisat kurelilvlt. Joista lienee päästy suiurin piirtein eroon, vaikka onhan kaikenlaisia liivejä yhä edelleenkin käyjtän-nössä. Mutta ne.henevät .vähemmän vaarallisia naisten terveydelle kuin varhaisemmat. Nyt monsieur Dior tarji aa- naisille todella terveellistä pukeutumismuotia Ja jos se tulee käytäntöön niin -terveydelliseltä kannalta katsoen ei kenelläkään liene mii tään sitä vastaan. ) • • Ajatelkaahan, että otamme tyhjän säkin ja leikkaamme sen umpinaiseen päähän reiän niin että säkki voidaan pudottaa f: kehon päälle. : -Sellaiselta Jotkut kuvat tästä uudesta muodista näyttivät. Luonnollisestikin pitää sä.: khi yläpään; tienoille tehdä reiät myöskm käsivarsien ulos säkistä työn-itämistä varten. Sellainen mekko ei todellakaan ole missään mielessä kaU^ nls -rfmutta mlläll terveydelliset seikat ovat kysymyksessä el kenelläkään pitäisi blla mitään sitä vastaan tntiis-tuttamlsta. Ei mltl^n ampiaisvarta- .loa kireälle vedetyn vyön avulla eikä mitään : keinotekoisesti : korostettuja rintoja. Terveydelliseltä kannalta katsoen tämä muoti olisi siis perin hyväksyttävä — mutta me peliääm- •me että tämä muctl ei-tUle käytäntöön sen «erveydeUisten näkökohtien tähden vaan ykshtkertaisestt sen täh- Me toivomme, että naisilla "olisi 6Iinä^ den, että 'muoti oh ny t sellataen" - - määrin Itsenäisyyttä näissä muotiasi- mlkäU nalstien maalima tulee täiöäri oissa, että antaisivat mOiudeurDlorin uuden muodin otaaksumaan; muodhi kuolia syntylssään. •RLtäuut- Nyt on nalsteh vaatetutou^alknassa ta muotia, el voida puolustaa miltään käynnissä Idlvai taistelti tämän uuden kannalta katseen, kaildtehi vähimmän muodin johdosta. Elokuvatähtieh esteettisiä näkökohtia silmällä pitäen, matoostusmlehetkin ovat «lihen osal- Kalken maaöman muotlkeisarit listuneet päättilestcnsS pucfcata.'Kal-ahia monsieur, ploriin saakka eivät kenlalsla pyöritä ja aihnää hiveleviä ble, koskaan vällttäiieet kerrassaan Piirteitä omaavan mrs. Joe tMmagglon mliaan,naisien yaatetuksen kauneu- (Marilyn Monroen) «nihttn'pantUri deita , tai, terveydenkstfi seikoista, «en Johdosta seuiaiivat «anat: •minä el ole rakermettu minkäänlaisia pä* kain muoteja varten; m^ikä siis n»l-: ^ nun pitäisi; pukeutua -siihen." Mariiytt ja hänen efokuvapomonsa haluavat kcrostaa häjien tyttömäisiä piirteitään, mikäli korkea povi Ja vehmaat lanteet ovat näiden piirteiden tunnuskuvina sillä nämä ominaisuudet merkitsevät lisää' voittoja sille eloku-vayhtiöUe, jolla on sopimus Mariiynlh esiintyml£6stä filmeissä. Ja luonnollisestikin rltorilyn Itse-haluaa myöS^;^ saada mahdollisimman suiuret tulot i-näistä ömlnaisutikstetaan. Eräs toi- l nen vieläkin vehmaampi TV-^taiteili- ' Jatar, Däginar-nimeltäSn, on julista- > nut. että tähän mennessä ei ole vielä • keksitty sellaista:konetta mikä kyke- .• nisl poistamaan hänen kehonsa } reät piirteet.- v Samaan tapaan ovat , Julistaneet- -monet muut» sex apP^' • näyttell/i^lttäret; Joldeh pääasiaUisena ? pääoinänä oyat olleet Jiel^än vehmaan j vartalonsa piirteet. Tähän -taisteluun ovat osallistuneet: luoimollise^tikln myös ne naisten via-1 tetukaeaUsätarijdden valmistajat Ja kauppiaat;:jöldenr-voltot vähentyisivät; uuden nniöain Johdosta, kuten cslr? merklksiivöiden; •kaikmlaatuisten tie- t kcrhitalalttelden Jä kurelUvin tapais- ^ teavahnistajat sillä uusi muoti merkitsee niiden myyntien ja voittojen | vähentymistä. ' . ' Taistelu 'ön siis kSynnlssä rouoU- ; maailmairä Jä'''VjurinaankIn monet, naiset rolsamstuvatiöl*^ toisella s äjatt*leiniittä; mitään muuta, kuin slta^etta uusi inÄti on uusi J» ; kalkki misi on multa hyviä- fläöt»* : meisti ttäituii täUl Urjdttl^taesaa. et-- tä tämä taistehi xatfcaistaan voittoja» slhnanä 'pitäen ^ t t a m ^ kerra»-, saan mitfii^' tnnlsta edkoista.' , j Niln."'Äiip«rii^'?ft4hdÄ'miksi * i kitti sen jMriukti «irilt ^ K*1W TttI-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 19, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-08-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540819 |
Description
Title | 1954-08-19-02 |
OCR text |
Siim Z Torstaina, elokuun 19 p. Thursday, August 119,
VAPAUS
U^Uäbfid Vor, 6, mi, AaXbotfzed
'i>'"tfcmä• • gJiMt• ff>ffif!•"ly-'Ift^ FKHt
CMQctfDqiMutineDt, OUa,wti. Pub'
ty* «ndBatiiiidaxs feiF Vivaiui
CamjMOj I^tS, at 100^102
Telepbooes: Bu». Office OS,
EditOTial Office06,4-4265- Manager
ELBokiL EaUorW.EUma.ia»mxig
tOAnmi Box «9, godbniy, Optarto»
AdHrejrtlslng xste» upoa appUcaUcaa.
fnuiVSHnmiAT:
:v 1 fk, 7i)o « kk. 9,75
V 3 kk. 225
1 «k, &90 0 kk. 4.75
Mitä manit sanovat
Se on vieläkin
Viime viikon perjantaina Jlmoitettiiii, että Canadan ja l^.A,^^
i neuvotteKj^^
1 jnissminnitelmasta. ^Samallansa
'isekseen kuulla'Canadan Ipllituksen^^^,^
n^St. Lawrence joen laivaliikenteen kontrollista/>s
£ Sanomalehtifiedoista,päätellen sopimus'ei ole vielä täysinJopul^f.'
|nen jä |^'b^| k<|si&a j)^l|tif9kin, vaikka-se onkin: tkipunut UftA:h<'.
^^o>Tämskaiseksi pai velijaksij epäilee suorittaa niin- su urta»Ganadatt
^^ttjjepifpettämistä f tunnustelematta huolellis
j^iderisiihen?suhtautuu.'Tästä syystä Canadan patrioottisia
-'1^
pullioen vahvistaminen, Xyt pitäisi jokaisen canadalai^cri/^mutta
^ i k c ^ s t i juuri kaikkien julkisuusmiesten, korottaa äänensä ja esittää
4iielipiteensa tällaista sopimusta'vastaan. Xyt on yhdestoi§t§, hetki
^ogyLsta puolustamaan Canadan oikeuksia, puolustamaan sitä, .että
Canadan meritien kontrolli — Suurilta Järviltä Atlantin valiamereea
j^hta^^n^elinlinjan kontrolli —^ säilytetään Canadalle. ''-f'^ '
* ' ^^Jbs viime viikon perjantaina julkisuuteen jsaatettu sopimus jää
^ p u l l i ^ k s i tulee se merkitsemään sitä, että canadalaisten t.4a^i^pien
'^älilfä kulkevat laivat joutuvat USA:n liikenne säädösten-alaisiksi.
"IIAEVIKJlISTA': AVCV-TABiOUSTA
ealgoo, fndo-Kiina. — yhdysvaltain
avunantotarjoutoen tukemana
Vietnamin haJUtu» (Ranskan nuk-kehaUitus)
pääUI tänään lyhtyä
yritykseen satojen tuhansien. pakO;-
laisten evainioimisek3l kommunistien
haltuun jäävältä osalte seuraavan 30
päivän aikana; eikä 19 kuukauden a i kana
kuten oli alunperin suunniteltu;
•USArn lähettlJäÄ Donald Heath an-tdlulkominlstcrtOlIe
nootin,
'isanotaan;' että "iJnjdysvaJtaln lialU-tus'
HALITiJA A N T A A ' Y J B T N A M IN
KAIXIT^raräEIXE KAIKKEA. KQH*
T I T O W J S T A ' A P I T A . evakuoidakseen
,ppl^joisen alueen . .,,.^Korostus Va-
«pauden) , ^ - , ,
' JTallaJnen ^Itielenkäyttövon -harvi-nkisCav
dipiomaattlslssa ^' asiakirjoiar
jsä ja se viittaa siihen, että ,Yhdy5val>.
lat el ole, täydellisesti tyytyväinen
Vietnamin-avustusvirkailijaln: tähänastisiin
iJärjestelyihJn . . . — A P :n
uutlstieto ^lokyun 9. pnä.
Mr.
diontrealin ja Toronton välillä liikennöivät laivat voidaan .pakoittaa
iäyttätnään" miehistönään vain USA:n '•Wiley"-kanavan siirtolaisvir-llatli^
in hyväksymiä miehiä. Brittiläiset ja cana^alaiset laivat eivät
-{oj^^^gpaasti tuoda siirtolaisia, vaan voidaan ne palauttaa "AViley'*-
:|anayal(a^^tat f uottaarh
ÄisiDtf aiheutettu Ellis saarella ja toisissa US.^in satamissa,/)' \
f Yleisen mielipiteen nouseminen kyllin voimakkaasti vastustavaan
tällaista häpeällistäCansudan oikeuksien toukkaamIstavx'6i^^^v
jaada ainakin jonkinlaisen parannuksen ^pimukseen. Parlamentti-
'«dustajia on vaadittava nousemaan tätä ^'koesopimusta" vastustaj
a a n . Canadalainen laivaliikenne tulee säilyttää Canadan kontrol-
,^ssa, vain canadalaisten lakien ja säädösten alaisena. Canadan par- _
femyntinbn; noustava :vaatimaan täysin Canadan kontrollissa olevaa
dirilxctä, meidän omaa meritietämme.
Lain kuoDut kirjain
f^^ime kesäkuun alussa, tuli tässä maakunnassa voimaan kaikcn-
.|aatjuisen diskriminoinninjVastainen l a k i ; jonka tarkoituksenaanko
ehkäistä se neekerien syrjin^tä> mitä pn harjoitettu eri paikoilla,Pntn-riossa,'
kun heitä ^on, l^j^jiäy/Jytty p^jvelemasta ravjn^tol^is^sa, hotel-
Jeis$ai;|)artii^eis§aym. y i
I r Mutta tästä laista huolimatta harjoitetaan tässä maakunnassa
fefekSrfen syrjintää monilla eri paikkakunnilla ja monistaa eri miio?
;jloissa,-kaikkein räikeämmin ehkä Dresdenin kauppalan seudulla etelä-
Ontariossa. Sanomalehti- ym4,tietojen perusteella voidaan totea, että
esun; mainitun kauppalan kolmesta ravintolasta o
jarjoittiiiastätneekereillejaVkanppalärt-häikki^ pärt^rililkfettä ö^at
jkieltäy^yneet p^Ivelm - i / ' i ,5 .
I Vaikka niaakuntahairituksen taholla on jo 'enneit'tätnan> lain
hyväksymistä" j a " voimpafi tulemista tiedetty minkälainen ttiJa^ie
Dresdenissä vallitsee neekerien syrjintään nähden ja vaikka siitä-on
£en jälkeen ollut jiukni^ia uutisia Toronton ym, paikkakuntien sanomalehdissä^
ei niaakunlahaUituksen taholta ole tehty kerr^^gaJin-^^^
.|ään tilanteen ennalleen jatkumisen^johdosta;^^^^^^T
: Qfnini kauppalan ylcisoä^p^^
maakuntahallitus ei halua tehdä [kerrassaan mitään tämän lain mää- -
räysten käytäntöön sovittamiseksi ja nyt kun on kulunut jo kaksi ja
puoli kuukautta lain voimaan tulosta näyttää todellakin si
ytämätkäsitys on oikea koska hallituksen taholta ei ole ryhdytty:mihin-kään
toimenpiteisiin. 1
I' ,Tämä asia osoittaa meille oikeaksi sen vanhan^ väitteen, että
,|ielkkä jonkin lain säälämlnen ei yksistään poista niitä/fcpli^kÖ.litia,
loideii poistamiselcsi laki on hyväksytty. Sitä varten tarvitaan, teho-
Jcastajain noudattamisen valvontaa niin viranomaisten kuiii kansankin
taholta. Usein tapahtuu, kuten on ilmeistä tässäkin kysymyksessä,
i^ttä viranomaiset ovat kuuroja ja sokeita. Sellaisissa tapaiijisissa on
Edistysmielisen kansan velvollisuutena ryhtyä sellaisenj
jluksen harjoittamiseen mikä saa viranomaiset kuulemaan ;ja näke-
;määftV J a sellainen Joukkotoi näyttää olevan tarpeen'myöskin
tässä csiassa.
Atömipommikokeet
j : i M a r s h a l l - s a a r t e n (Bikini* ja Eno\vetok) asukkaat ovat esittäneet
j Y K i n anomus\'aliokunnallevVastalauseensa sen johdosta, että Yhdys-
; 'vallat toimittaa jatkuvasti iaarten alueella atomi- ja vetypommiko-jkeita
siitä huolimatta, että alue on Y K : n jatkuvassa hallinnassa ja
^Yhdysvalloilla on siihen nähden vain Y K : n hallintovaliokunnan
Myöntämä hallinto-oikeus. V Kokeiden aikana ovat asukkaat menettä-
•neet suuret määrät omaisuutta, rakennukset ovat tuhoutuneet Ja ih-anishenkiä
on jatkuvasti vaarassa radioaktiivisen säteilyn takia.
: f Saarten asukkaiden anomusta on 'Neuvostoliitto tukenut Yhdys-Äralloille.
esittämällään nootilla, jossa sitä kehoitetaan lopettamaan ato-
•mipommikokeilut ja suorittamaan korvaukset vahinkoj^a kärsineille
ilasukkaille. 'Marshall-saarten edustajat, joita Y K : n hallintovaliokun-
Jta on kuullut..selittävät olevansa levottomia kokeiden takia, koska
jkaikista laskelmista;huolimatta ei ole voitu estää atomisäteilyn bsu-
[mista asuttuihin saariin.
J '.Millabista vaaroista tässä on kysymys, selviää japaniraisten
ilääkärien lausunnosta, jossa selitetään, että atomisäteilyn j a ; tuhHa-isateen
kohteeksi joutuneet japanilaiset kalastajat "joutuvat dltmäan.
{sairaalassa li)—2Ö vuotta. ' * ^ '
; Entä Yhdysvaltain vastaus? USA:n edustaja. Y K : n hallinto-
{neuv&'töba'selittää,s että Yhdysvalloilla on l^tä
{alueen asukkaille kuolemanvaaraa merkitseviä kokeilaf'ja ettii on muka
J''typerää" esitääkään kj'symystä siitä, ovatko kokeilut sopusoinnussa
«YK:ii rauhanomaisten tarkoitusten kanssa.
•^^^ 1^ (trustee-iShip)
koskevassa kohdassa, että järjestelmällä pyritään kehittämään
iiallinta-alueiden asukkaiden poliittista, taloudellista, sosiaalista ja
{sivi^jfksellistä edistystä ja. ^'rohkaisemaan kunnioitusta inhiniillisiä '
i|oikeuksia ja perusvapauksia kohtaan, rotuun, sukupuoleen,' kieleen
«tai Uskontoon katsomatta." . '
j «Marshall-saarten asukkaat ovat vaatineet heille Y K : h periiskir-ijassa
taattujen inhimillisten oikeuksien ja perusvapauksien ^ tur\'aa-imista.
Heidän anomukseensa antamallaan, vastauksella on \Tidys-
(valtain hallitus osoittanut, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia j a että
{se aCilhies^i rikkoo f K : h peruskirjaa, sen kirjainta ja henkeä*vastaan.
Suomen selluloosan
tuotanto erittäin
korkea tänä vuonna
Helsinki — (SS) Selluloasän tuotanto;
oli viime vuonna ;1,131,000 • tonnia,
mutta nyt on päästy ensimmäi-
«en puolivuotiskauden aikana jo 736,-
000 tonnI.tn. Viime vuonna oU tuotanto'
tammi-^kcsäkuussa .vastaavasr
tl vain 534,600 tonnia. Tänä vuorma
saattaa kokonaistulos nousta suprem-maksi
kuin sodanjälkeisenä huippuvuonna
1851, Jolloin se'Oli 1,382,900
tonnia. Vuoden 1938 tulos oli vielä
suurempi eli 1,471300 ;*onnia;. mutta:
tämäkin voidaan nyt hjrvässä tapaukr
se3sa ylittää.
Sanomalehtipaperin . • tuotanto ' oU
nyt ensimmäisenä puollvuotiskaute-;
na 220.800 tonnia. Tulos - on viime
vuoden vastaavaa tulosta --vain,muutamaa
tuhatta tonnia' suurempi. K u n
koko viime vuoden tulos nousi hjrvän
loppuvuoden ansiosta -,.447,300 tonniin,
on loppuvuoden tuolksen oltava
nytkin alkuvuotta parempi, mikäli
tulos aiotaan ylittää.
* Miiuri paperin'; tUotanto'-on -sitä-vasioin^
iislttahiuuslen tehtaiden Joh-dostaV
nb'ussut' jjnrkästi/ F^iiolen vuo-
^eh' tuotanto »on nyt •182,360 ftonnia
oltuaan vllriiö vuonna väin ;126',700
töxinla;: koko -viimevuoden ;'tuotah-tcmrae
<^1L' 2C6,'800 tonhiä, millä täisellä
on suurin piirtein myöä kaikkien
aik(5]en> ttiotetitoennäiyks^nme; Tämä'
ennätys tulee 'nyt roimasti ylitetyksi.
'
^Rauhansopimuksen ,
tekoa NL: n kanssa
ehdotettu Japanissa'
Tokio. — Kolme japanilaista; parlamentin
-Jäsei^tä on hiljattain palannut
kotimaahansa .yierailumatkalr
ta Neuvostoliittoon ja KilniTan. He
vakuuttavat, että Japanin täytyy
aloittaa neuvottelut Neu vo^oliiton
kanssa; rauhansopimuksesta, jotta
voitaisiin, lisätä ko. kahden maan
vaLsta kauppaa.
Nama kolme vaikutusvaltaista henkilöä,
joista yksi kuuluu pääministerin
, ryhmään, sanoivat, ,että Japanin
tulisi tehdä kauppaa Neuvostoliiton
ja Kiinan kanssa samassa määrin
kmn Britannia Ja Ranskakin. .
; Samalla kertaa Ilmoittaa, Japanissa
ilmestyvä englanninkielinen lehti
"Nippon Times"," ettäV.Japani aikoo
kohottaa Burmalle maksettavien, sotakorvauksien
vuosimaksujen maäraä
Indoneesialle ja Filippiineille maksettavien
• sotakorvausten kustannuksella.
Lehti kertoi Japanni ulkoasiainministeriön
ilmoittaneen^ tämän toimenpiteen
olleen osoituksena Japanin
"vakavasta päättäväisyydestä
parantaa suhteita aasialaisten - naapuriensa
kanssa."
(VS) iTitltafcfn ksin anftftta-laiti
» ttaeaäo m vfjöaie'.aOMoa
poUlttlMtcD ffppfofdcD V.Vlitfys^
vallabrailfaln luimfnvällM^
TOvaftaM' icolidistaiieittm
kojen Kuri»f-iBka, ruÄtiuton la-
Tolo on raptnul vaitameraniakafs-fen
äiptanaaiUm nidtaan i^Otin
maapallon 'kalkilla kalmOfa^ '(af
kopuolincn tatUkaOUa^^ lobt^
~ van fta^oKen pofitlmaan.,^ottko^kjr-
BymyksMsä vafn^ pttkSuiapnjJjsKt-'
tornien "onnefim yikUetOiiuaii^
ininen" vai olisiko 11S^;n
nlkoimjDnikan vUinealkaisen ,|wt;
jnftslarin yiUeydessä eidttävä'*^-
litysfä^^n Ja senranksen |Bmne-tiuta
laisia. Tanitaanikfä. atoioä^
taan sifanäys amerikkalaisen diplomatian
toorriDupUn edesoitta-mnkdin,
kan syy on Jo selväoä
«d'e83amme — vasfoinkäymlstca
ryöppyyn ei ole missään tapank-sessa
syynä sattoma. eUei sellaiseksi
halata nimittää USArn nylgris-fä
ulkmnlnisteriä, mr. John.Fos-ter
Doliesia;' miestä. Jonka virka-fcaasl
on ollai taloksiltaan synkempi
kuin ainoankaan ametfk-
: Italaisen" alkoministerinmllloi|i-liaan
ailcaisemmfn, Ja mielien^: Jota
" mooan tanslcalainen lebti 'hieman
ilkeästi loonnehtU "dkopolitiikan
voimaiUJafcsi"/
S O D A N K A U P P A M A T R V S T A J Ä .
M B . D C L L E S
Kun maailma huokasi helpotuk-siesta
radion singotcssa eetteriixi-TiJli
se:sl"-käskyn Indo-Kihxassa, oli iok-iseenkin
Jokaiselle maailmantapahtumia
vähänkään seuranneelle ihmiselle
selvää, ettei rauhan tulo: ollut ^ainakaan
mr. Dullesin "syy" —/siinä
määrin innokkaasti tämä hymyilevä,;
kakkulapäinen Ja harmaatukkainen
Cvieläpd lisäksi tunnetusti us;-
konnolUnen). vanha herra oli .työs-keimellyt
ei vain sodan; jatkamiseksi
Indo-Kiinassa, vaan sen laajentamiseksi
aluksi Kaakkois-Aasiaa ja ajan^
mittaan ehkä koko maailmaa; koskevaksi
yleishävitykseksi. ^,
Kun kuluvan-vuoden.alussa ensimmäiset
epämääräiset huhut tulevasta
Geneven konferenssista lennähtfri
vät, liikkeeUe," el mr. DullesepSrÄJ'
nyt' hetkeäkään kääriessään hihatta
ja ryhtyessään tyiJntämäan torpee^
doa putkeen. Hänen ijo siiherikin saaJ?
ka kiitettävän vilkas toimeliaisuutensa
sähköistyl • äkkiä pähaaeniilis^
tavalla tavalla, TaminlkuUssa leri^-
nähteLvät Jo ilmakehään haneh
suuret valtlomlespuheensä,;'joläta;'Ö
puuttunut: vsellaisla^v^sanontoja.kiläi
. "vapaa maalima" ja ''torjUntahyok'^
käys". Aitoamerikkalaista k y ^ i l l i*
syyttä meidän lienee klittamlntenseui
raavista, tcdelia;opettavaisista sahoiS:i
ta • V jolSsa Dulles selvitteli", maapallo^;
mitäixnerkillisimpiä keksintäjä, suunnitelmia,
juonia ja vaatimuksia. N i i tä
tuli «atemalla ;— ensTn; oli lähetettävä
amerikkalaista pommitus- ja
kUlJelÄabf|moi?toa indo-KIinaan, sit-*
ten ol{;'^t{^^tetteva^^^: n FUippli-:
neillä''8ijti|tseyisräy^^: a
lentotukilcohdi&sä. koulutettavien i n -
dokiinalalsten lentäjien opetusta,; jotka
olivat. -vannoneet. sotilasvalansa
ranskalaisten'^'riiicit^Uef 4
keisarille. Bäö baiBft »tten oli perös-i
vilalÄaa^^jö sana, »Johon Dulles
myoheinmässä vaiheessa* kiintyy ko-i
vasti.' Oif^selvää/ 6ttei tTSArn -sovi
mennä hiihkänaa'n' IndoKlinaan' kuin
— suotakÖMi^linitaiair, vertaus.'änt«k4
si — kuin sika-vatUkossa-JSiksi heltr
taa mr^:DÄllesv:iImaani^uuden• tunnuksen
indc-Kilnari: sotaxjn ^^Ican-'
samvälistettavä". Ja ^vaikka ajatus
onkin jo suoraan sanoen haudattu
PanmunJomissa^^Äorean multiin^ ei
toimelias. uäkoministerlfnme väsy' an--
tamasta sille tekohengitystä — on-r
han se sentään loppujen Jopulcsi^i-:
noat keino,; inilläilfhdysvallat 3 saavat-iskettyä
pitäväri ^otteeji. Inöo-Kii-nan
sääreen . . . . „, ^,. r '
Aluksi mr.-Dullesr kiertää vain puhumassa-
IHätf kertoo ;r^dysvallof^
olevalle ulkolaisten sänomalehtlQiles-ten
klubille, että'IndbKiina on'*"Srh-dysvalloille
' eUntaxkeä''.: Puhuessaan
myöhemmin .^maaliskuun lopulla
Yhdysvaltain edustajahuoneessa' hän
saattai Jo täydentää esitystään tutustuttuaan
sillä .välin pres. Eisenhower
rm "strategisten r raaka-aineitten
luetteloon": isiinpä kongressi sai henkeään
^-dätellen kuxiUa, että Indo-
Kiina :olf-färkeä "vapaan^raaäil
puolustamiseesi", koska ; se saattoi
tarjota :''Wölfraipia, kumia Jaihmla-reservejä:^".-
Näiden '"jvapaan maailman"
.voltonedelly tysten keskinämen
järjestys lienee luonteenomainen mr;
Dullesin ajattelutavalle . . .
SamaUa^^.;^kun-heitti esiin innoittavan
'j^n^äiksensa - ."torjunta hydklcäykr
Säy^efetä'', paljasti mr. Dulles Lan-si-
K^cpjtn hämmästeleville katseille
^ myös^^suuren?' aikaansaannoksensa,
suimni^eUnan''-"^akkol5rAasian so^
pimukseksi'^,'.Tämän-suurtyönsä vetovoimaa
lisätäkseen hän oli kehitellyt
i i l l e naseva» lybennysnimityk-senkln
— SEATO. J a tästä SEATOs-taoU;
suunnitelmien mukaan tuleva
todellinen Jymymenestys, E
markkinoilla:^. .
: Siitä; ex tullut. Ilmah minkäänlaista
ilk^den häivettälcään voidaan sa-
,poa; että siitä' tuli Jymyvastoinkäy-
:'taiinen. Ensimmäiseksi pääsi: SElATOn
"cnnesta osalliseksi 'Ranskan yleisesl-tettava
"kansainv41inen. lennosto",• .kunnan päällikkö kenraali; K y . joka
joka pitr aseteft^Simakriäigän s a n ^ — . - - . . - ^ — ^ y - —
sen Bao Dain komentoon. . . ' "^"^
Askenmainitussa-i; ;)^^ ^unnitelmassa
4|WashingtonIS5a:käyde$sääin sai kuulla
otteita tästä'^maailmaamullista^
vasta »pimuksestäivÄeaktlota-luofe-;
hehtinee-parhaiten N^?:York:T1^^
in tote^us: "kenraali teki jatkuvasti
tännokkakk'.-vastaväitteitä
Jätämme tässä-yhteydessä hlenotunr
teiSesti päättelemättä; merkitsivätkö;
nämä tarmokkaat vastaväitteet ehkä
aitoransk^aisin kädenliikkein korostettua
"EI":tä-. . .
Ranskan'lehdistö oli seiisi jaan erit-
^täln: suorapuheinen. Oikeistosta vasemmistoon
saakka — muutamia
;amerikkalaisten -ostamia^ yksittäisiä
netfspapereita Juloiunottamatta —
•nekarjuivatlotsakkeiasaan julki vakuuttavan
:;huutonsa:- " E I " VanhoU-linen
t Prenc-Tlreur : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-08-19-02