Vapaus, January 3, 1967

              m, I, I ..! '
Sivu 2 Tiistai, tammik. 3 p; — Tuesday, Jan 3, 1967
TT A Tfc A T T O INDEPENDENT LABORORGAN
V A r A l J O °^ FINNISH CANADIANS
(LIBER-P'» Establtthed Nov. 6. 1917
E L . / O R : W. E K L U N D MANAGER, E. S U M I
T E L E P H O N E : O F F I C E AND-EDITORIA*. « 7 4 ^ 2 84
PuttUshed thrice weeldy: Tueadays, ThursdayÄ.toajBatur^
Publishing Co. Limited. 100-1(0 Öm St. WMt, Sudbuxy. Ontario, Caittda.
Mailing Addres»: Box 69
Advertislng rates upoö application, translatlon fiee o* c l ^^
Authorlzed as second class mail by the Post Office Depurtment, Ottaw»,
and fOr payment of pootage In paaH. 1
'CANADIAN CÄNGUÄGE-PRESS CLUB
TILAUSHINNAt:
Canadassa: 1 vk. »00. 6 kk. 147^ ? S A ^ 1 Vt »10.W^^^^
8 kk. 2.76 Suomfesaa; 1 vk- IOJDO,^?
Bonnin uiisi perämies
Länsi-Saksan uusi kansleri, Kurt Georg Kiesinger on saksa­laisella
periQpohjoisuudella yrittänyt puheillaan haihduttaa
niitä epäilyjä, mitä ilmenee eri puolella maailmaa hänen
kansleriksi nimittämisestään.
Viimeksi — jouluviikonvaihteen aikana ^ hän esitti ve-tcomuksen,
että maailman tulisi "uusia luottamuksensa Sak­saan
ja Saksan kansaan", kuten uutistiedoissa kerrottiin.
"Yli kaksikymmentä vuotta meidän kansamme, parlament-timme
ja hallituksemme ovat yrittäneet sanoin ja teoin hä­vittää
epäluuloja" kerrottiin hänen sanoneen ja lisänneen
siihen "Saksan ongelnian ratkaiseminen vaatii Länsi-Saksan
liittolaisten ja naapurien luottamusta:"
Kaikesta huolimatta on ilmeistä, että Länsi-Saksan par­lamentin
ja hallituksen tekojen ja sanojen välillä on vieläkin
siksi suuri kuilu, että mr. Kiesingerin vakuutteluihin ja ve­toomuksiin
suhtaudutaan vissein varauksin kaikikalla maail­massa
eikä suinkaan vähiten Länsi-Saksan naapurimaissa.
Vastaten syytökseen, että hän oli alusta loppuun asti toi­minut
natsipuolueen korkea-arvoisena virkailijana, mr. Kie-
-sihger sanoi .^Minulla on puhtaat kädet." Mikäli hän tar­koitti
tällä lausunnollaan sitä, ettei hän ole omin käsin juuta­laisia
ja natsien muita uhreja surmannut, niin tämä lausunto
voi pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita sitä, että hän ei ole
muka ollut yksi johtava natsi.:
Vuonna 1940, 36-vUotiaana henkilönä jolloin mies on täy­sin
vastuussa teoistaan, kirjoitti äskettäin National Guardian
lehden Berliinissä oleva kirjeenvaihtaja Edith Anderson, Kie-singer
aloitti toimintansa Jcachim von Ribbentropin ulko­ministeriön
radiopropagandaosastolla. Hän ei voinut siellä
toimiessaan olla niin "selvästi vaaraton'' henkilö, miksi kris-tiUisdemokraattisen
puolueen viikkolehti Christ und Welt
hänet nyt leimaa, sillä vuoteen 1943 mennessä hän oli kohon­nut
mainitun osaston päälliköksi, jonka alaisuudessa toimi
175 eksperttiä — tehtävänä ollen natsien radiopropagandan
järjestäminen kautta maailman. Kuuluen jäsenenä ulkomi­nisteriön
hallintokuntaan, hänet oli luokiteltu korvaamatto­maksi
henkilöksi siinä tapauksessa jos onnettomuuden vuok­si
on suoritettava evakuointi, tarkoittaen se sitä, että hänen
turvapaikkaan saamista pidettiin hallituspiirissä ensiluokkai­sen
tärkeänä asiana. Sen lisäksi Kiesinger oli ulkoministeriön
ja Josef Göbbelsin propagandaministeriön yhteydenpitäjänä,
ottaen osaa keskusteluun ohjelmakysymyksistä ministeripor-
• vtaassa.-- ^ ,•
' . Kiesinger ei ollut viaton juutalaisvastaisuudenkaan kan­nalta
katsoen. Kun erään tanskalaisen konserttilaulajan piti
esiintymän radiossa ja kun tutkimusten perusteella saatiin
tietoon, että laulajan suonissa on joku määrä juutalaisverta,
Kiesingerin sanotaan henkilökohtaisesti peruuttaneen hänen
esiintymisensä. Joulukuun 27 pnä 1943 häelle esitettiin Rans--
kassa "arjalaistuttamisraportli (juutalaisten omaisuuden ta­kavarikoimisesta),
jonka perusteella hänen ministeriönsä ot­ti
haltuunsa "Radio Cite" radioaseman.
Kiesinger palveli uskollisesti Hitlerin ulkoministeriön
radiopropagandistina sodan katkeraan loppuun saakka ja on
senkin jälkeen kieltäytynyt tunnustamasta Hitlerin aloitta­man
sodan häviön hintaa. Vaatien vuoden 1937 valtakunnan
rajojen palauttamista Kiesinger sanoi kesäkuun 24 pnä 1955,
että hän suosittelee Puolaan kuuluvan Sleesian "kotiin pa­laamista".
.
Kiesinger on vaatinut ydinaseistusta Länsi-Saksalle väit­täen,
että^^noastaan vpima_mikuLtaÄ:J^^ ja
saa sen suostumaan myönnytyksiin"; "Kysymys on täällä Na­tosta
eikä niistä ihmisistä jotka kuolevat atomisodassa", hän
sanoi valtiopäivillä pitämänsä puheen yhteydessä. Vuonna
1958 hän väitti, että Länsi-Saksa "on kuolemansuuressa vaa­rassa"
ja että hän tulee "viimeiseen hengenvetoon" asti tais-t,
elemaan niitit vastaan, jotka eivät hyväksy atomiaseita. Täl­lainen
on päällisin puolin katsottuna menneisyys Kiesinge-rillä,
joka nyt vakuuttaa, että hänen "kätensä ovat puhtaat".
Kysymys ei ole kuitenkaan yksinomaan kansleri Kiesin­gerin
menneisyydestä, vaan niistä yhteisJcumiallisista voimis­ta,
joiden puhemiehenä hän toimii.
Myöntäen, että Kiesingerin vakuutteluilla on arvoa vis­siin
rajaan saakka, Canadan suurin päivälehti, Toronto Daily
Star kirjoitti jokin aika sitten mm. seuraavaa:
"Mitä Euroopassa todella pelätään, ei ole se, että näyttä­mölle
tulee joku toinen pikkumies haramasharjapartoineen,
vaan Saksan kansallismielisyyden nousua, mihin Hitler "ke­tosi
. V . . • "'• •
"Todellisena vaarana ei ole se, että voi nousta uusi Hitler
— vaan toisen Bismarkin tulo r - kunnioitusta kotona naut­tiva
johtaja joka pyf4rii mobilisoimaan Saksan voimat "me­netettyjen
alueiden' takaisin saamiseksi jdästä. . .Sellaisella
'kohti-itää" ohjelmalla on syvälle ulottuvat perinteet Saksan
historiassa..." - „
Edellämainittu Guardian-lehden kirjeenvaihtaja (Edith.
Anderson) esittää saman asian nykyajan realiteettien kan­nalta
seuraavasti: •
". . . Länsi-Saksan nykyhetken peruskysymyksenä ei ole
todellisuudessa Kiesinger . . . Vaikka hän on Saksan entisel­leen
palauttamiseen pyrkivien mielestä luotettava ja toimeen­sa
sopiva mies, Kiesinger ci voi kuitenkaan saavuttaa kansa-joukkojen
kannatusta siinä määrin, että hän voisi johtaa
Saksan uusiin seikkailuihin. Hänen tehtävänään on johtaa
huomio pois paljon uhkaavammasta henkilöstä, Franz-Josef
Straussista, entisestä puolustusministeristä. Strauss on Länsi-
Saksan voimakkaammaksi mieheksi;sanotun finanssimiehcn
Herman Absin ja Krupp-yhtymän suojatti. Hänet heitettiin
kolmisen vuotta sitten pois hallituksesta toteen näytetyn
UUSIA
Viime vuoden; syksy toi, kuten
näyttää, uusia virikkeitä idän ja läii
nejn välisen kaupan edellytysten
hormaalisoinnissa, kaupan jai kehi.
tjrksen neuvoston syysk kokouksessa.
Genevessä tunnustettiin jo, yhtei.
sesti kaupan laajentamisen merki;
tys sosialististen jä läntisten mai­den
välillä. Voitiin myös todeta, et­tä
kauppavaihdoh suuruus Euroo­pan
sosialististen ja Lansi-Euröo.
pan valtioiden välillä, on kasvanut
viime vuosina aivan erityisesti —
keskimäärin lähes 10 % :11a.
USA:n UUSI ASENNE
TähM vaikuttaa myös niiden
Amerikan toimenpiteiden toteutta-.
minen, joista presidentti L. John-son
ilmoitti lokakuun puolessa vä-
Iissä. Hänen vuoden- 1965 tammi­kuun
sanomansa jälkeen, jossa hän
ensi kertaa puhui Amerikan kaup.
papolitiikan parantamisen välitä,
mättömyydestä sosialistisiin maihin
nähden, on kulunut melkoisesti ai-kaa.
Hänen vaatimuksensa lolculta
miseen kongressissa suosiluim-muusklausuulien
laajenlamiseksi
edelleen sosialistisiin maihin tulee
todennäköisesti kulumaan vielä
monia kuukausia; Näyttää siltä, et­tä
USA:lla on kuitenkin tarkoi­tuksensa
liittyä niihin länsimaihin
jotka jo ovat pyrkineet määrättyyn
edistykseen kaupan vapauttamises­sa
idän kanssa. Tähän mennessä
USA lokakuun toiselta y^ikoUa
pyyhki pois lisää. eriä luetteloista
jotka koskevat kiellettyjä tavaroita
amerikkalaisten tuoteiden viennis
sä Euroopan sosialislistcn maiden
markkinoilla. Tämän lisäksi, ku­ten
tunnettua, hyväksyttiin. myös
USA:ssa periaate turvata viralli
sesti itäisille maille lyhytaikaisia
kauppaluotloja.
TSHEKKOSLOVAKIAN KAUPPA
Tshekkoslovakian kaupanvaihdor
vuotuinen kasyu Lännen kanssa
arvioidaan nykyisin molemmin puo­lin
myönteiseksi. Eräiden maiden
ennen kaikkea Ison-Britannian ja
Saksan liittotasavallan kanssa, mut
ta myös Itävallan, Italian, Ranskan i
ja Hollannin kanssa on kauppa i
melkoisen suuri — 50—160 mii. j
Joonaa dollaria vuosittain. Tähän |
astinen taso ei kuitenkaan vastaav
läheskään mahdollisuuksia. Täniä-ilmenee
mm. siitä tosiasiasta, eitä'
vaikka Tshekkoslovakian ja Länsi-J
Euroopan kaupan suuiiius ön vuo j
teen 1960 verraten kohonnut yli
kolmanneksella, näiden maiden
osuus Tshekkoslovcikiah kokonais,
kauppavaihdossa e i ^ l e kasvanut ]
vaan jäänyt noin L5 ';; :n tasollv. j
Diskriminojmistoimenpiteiden voi.
maantuloa edeltänivinä vuosina kä
sitti länsimaiden osuus' Tshekk6.s.
lovakian ulkomaankaupasta lahei
.40 7r:.'-
maksut konepajateollisuuden tuot­teiden
tuonnissa (henkilöautojen
osalta ne ovat hoin 25—40^% vieri-tihinhästaj
merkitsevät Tshekko-:
Slovakian viennille -—jossa konepa­jateollisuuden
tuotteilla on aivan
erityiseti;/ suuri ; osuus 'aivan
oleellisesti epäedullisia kilpailueh­toja.
Lisäksr on myös alkiiperäisen
kansallisen tullitariffih alennus
Euroopan talousyhteisön jäsen­maille
aiheuttanut sen, että tshek-köslpyakialaiset
tuotteet ovat EECn
markkinoilla joutuneet taka-alalle
Länsi-Euroopan vientimaihin ver-rateh.
Muutamien jLänsi-Euroöpan
nijiiden pyrkimys keSkihäisieen ta-setäsoitukseen
juuri kaupassa soi
sialististen valtioiden kanssa — hii-den
soveltaessa keskinäisessä kau-passa
entistä joustavampaa multi­lateraalista
.maksamLsta — ei myös
kään koidu Tshekkoslpvakian kau-pan
eduksi.
MAHDOLLISUUKSIA ON
Jos länsimär.^•ähtovat pitää kiin­ni
vakuutteluistaan k^'^än Ohto­jen
norrnaalisoinhista entistä joh­donmukaisemmin
idän kanssa,. ku
ten niiden valtuuskunnat viimeksi
syyskuussa Genevessä kertoivat, on:
olemassa monia aloja, joilla ne voi-sivat
ja niiden pitäisi tehdä tämä.
Myös sosialistiset maat voivat
edistää asiaa^ Tshekkoslovakia on
esim. valmis toteuttamaan Kenne­dy-
kierroksen neuvotlelujeh aika­na
annetut vakuuttelut. Tshekko­slovakian
kaupan .laajentamiseen
länleoh tulevat yaiVTiltainaan: suo
luisasli myös ne monet loimenpi-teC't;
jotka liittyvät läheisesti siir­tymiseen
tshekkoslovakian kansan
talouden suunnittelun ja /johtami-sen
uuteen järjestelmään; Tammi­kuun
i ; päivästä 1967 muuttuvat
Tshekkoslovakian taloudelliset edel
lytykset yrityksissä aiyan olennai­sesti
ja tällöin luodaan myös mah­dollisuudet
yritysten välittömälle
yhteydelle ulkomaisiin markkinoi
hin, yhtymiseen kansainväliseen
yhteistoimintaan tuotannossa, ta­varoiden
; meneki.ssä. lutkimukscn
alalla jiieiTaloudellisQii iationali
soinnin, tehokkuudon, kannatta­vuuden,
yrityshen^icn ja kilpailu ky.
vyn tehostettu korostuminen vaikut­taa
akliivisuutcen ja kan­nustaa
: tshekkoslovakialai.sia vyri'
tyksiä entistä joustavampaan toi-rhintaan
ulkomaan markkinoilla,
mukaan lukien läntiset markkinat.
Tshekkoslovakian taloudellisen
kasvun voimistuminen on yhdessä
muiden tekijöiden kanssa aiheut­tanut
Tshekkoslovakian länsimai­den
kanssa käyniän kaupan par­haitten
mahdollisten edellytysten
luomisen. Siihen kuuluu esim.
myös. entistä- joustavampi lisehssi-politiikka,
jota \ Tshekkoslovakialla
on tarkoitus soveltaa vastedes juu­ri
talpudellisisisa suhteissaan län­teen.
Myös se,, iettä Tshekkoslova­kian
taloudellisten järjestöjen tä­hän
asti varovainen ja epäaktiivi-nen
yrityshenki länsimaisten pit-käaikäisteh
luottojen ottamisessa
muuttuu, johtaa siihen, että sa­moin
tämä ajan kuluessa vaikut^
taa myönteisesti Tshekkoslovakian
taloudellisiin ulkomaan suhteisiin
ja sen yhteistoiminnan entistä kor­keampien
muotojen kehittämiseen.
MARCEL BROZIK
YK: n kehitysohjelman puitteissa lä
hetetään vuosina 196T—1968 yli 6,()00
asiantuntijaa kehitysmaihin. &imanai-kaisesti
jaetaan runsaat 8,000 stipen­diä
kehkysmaiklen q>iske|ijoille jatko-opihtojä
varten. kehitysohjelman
(UNDP) johto on i(skettäin ollut köol:
la ja päättänyt 140,1 miljoonaa dol­lariin
kohoavasta stipendi- ja asian
tuntijatofaninnasta seuraavan ksAden
vuoden aikana. /
Töinen UNDPn avustusmuoto —
huonfiattavan laiajat sijoitussuunnitel-r.^
at ei ole nuikahJa tässä sum­massa,
koska asiasta päätetään vasta
tammikuussa.
Esimerkkeinä tehtävistä, jotka odpt
tavat YK: n asianhmtijoita mainitta­koon
ehiien avustaminen tehdasval­misteisten
tuotteiden viennissä, lääke­tieteessä
tapahtuvaan radioisotooppien
Moskova. — Neuvostoliittolaiset
avaruusluntijat kastoivat viiklco
sitten tiistaina Myrskyjen ineren
"Kiiuh satamaksi". Tästä alueesta
tulee todennäköisesti ensimmäisen
miehitetyn kuualuksen laskeutu­mispaikka.
Neuvostoluton lehdistö
vihjaisi samanaikaisesti,, että suu­ria
uutisia on odotettavissa kiiu-laboiatorio
Luha 13:sta lähipäivinä.
Neuvostoliittolaiset avaruustutki­ja
l arveleva t kaikesia päättäen, e:t-tä
Luna 9:n Ja Luna 13:n Kuusta
näppäämät valokuvat ovat osoitta-:
neet Myrskyjen meren alueen so­veliaaksi
laskeutumispaikaksi. Pe­lätty
tbmukerrps on osoittautuhiit
mitättömäksi luultavasti olemattp-maksikin,
sillä Luna 13:n ottamat
valokuvat ovat niin tarkkoja, et­teivät
kohteet ole voineet olla to­rnien
peittämiä.
Pitkän '•käsivarreri" avulla teh­dyt
mekaaniset mittaukset, jotka
toimitettiin heti jouluaattona ta­pahtuneen
"pehmeän laskun" jäl­keen,
tunliivat myös todistavan,
että "Kuun sataman" alueen pin­ta:
on jokseenkin luja. ainakin riit­tävän
luja avaruusaluksen laskeu­tumista
varten. • , ;
Ensimmäi.stä kertaa kuuhan lä-heieltiin
radioakliivisuusmlttari,
johon oli liitetty radiolähetin, ker­toivat
heuvostptiedemiehet. Sen lä­hettämät
tiedot ospittayat Myi-sky-jen
merellä olevan hiekkakerrok-seh
jokseenkin tiheän. Vulkaani­nen
; laavakerros oh myös tiheä,
joskin huokoinen.
Moskovassa olevat ulkomaiset
asiantuntijat sanovat mekaanisten
Icpkeiden oleva n erittäin menesty k-seljisiä
Neuvostpliitölle. Asiantun­tijain
mukaan Neuvostoliitto on
useita askelia Yhdysvaltoja edellä
kilpajuoksussa kohti Kuuta.
Luotettavien moskovalaisten läh­teiden
mukaan neuvostoliittolaiset
ovat päättäneet päästä Kuuhun
ennen amerikkalaisia. Neuvosto­liitto
pyrkii juhlimaan vallan­kumouksen
50-vuotispäiväB lähet­tämällä
miehitetyn avaruusaluksen,
kertoivat lähteet.
Vietnamilaisui
DDRn t^itaissa
Berliini. — 300 harjoittelijaa Veit
namin demokraattisesta tasavallasta
on saapiinut harjoittelemaan Saksan
demokraattiseen tasavaltaan. Ryhmä
kuuluu niihin 2,500 henkeen, jotka har­joittelevat
DDR; ssätepllisuuslaitoksis
Saksan demokraattisen tasavallan
Vietnamin apu saa yhä uusia muoto­ja.
Monissa tuotantolaitPksissa tuotan
toryhmät ovat lupautuneet ylittämään
tuotantosuunnitcJmansa. Näin hankittu
ylimääräinen tuotanto lähetetään Yiet^
namiii demokraattiseen tasavaltaan.
soveltamisen opettaminen Burmassa
sekä sopr/an eläkejärjestelmän luomi-nen
Algeriaan. . ,• •
Stipendeillä autetaan mm. Kreikait
lentohenkilökuhtaa tutkimaan lento­asemien
käyttöön, lentoturvallisuuteen
ja lefltcNMinettomuuksien selvittelyyn
liittyviä kysymyksiä.
Avustuksia jaetaan ensi sijassa seu­raaviin
tarEdituksiin: maatalous saa
25,3 pros., terveydenhoito 16,6, kasva­tus
14,3, teollisuus 12,6, ja yleiset työt
kuten teiden ja liikenneyhteyksien j » -
rantaminen 10,5 prosenttia. Intia saa
4,9 miljoonaa dollaria, Pakistan 2,7;
Indonesia 2,5, Nigeria 2,4, Iran 2,0 ja
Afganistan 2,0 miljoonaa dollaria.
Avustussummat saadaan vapaaeh­toista
tietä ja-jaetaan"YK:n erityis­järjestöjen
kautta, ensi sijassa YK: n
elintarvike ja maatalousjärjestön
(FAO). YK: n kasvatus , tiede- ja kult­tuurijärjestöjen
(UNESCO), maailman
tervcysjärjestofen (WHO) ja Kan­sainvälisen
työjärjestön (ILO) kaut-ta.
• i a *
Pariisi. — Ranskan kommtmistisen
puolueen pääsihteeri Waldeck Rochet
on antan ut radi(rfraastattelun kommu­nistisen
puolueen ja sosialististen ja
demokraattisten • vasemmistovoimien
Hiton välillä solmitusta st^imukses-
Kaikissa niissä vaalipiireissä, jois­sa
; vasemmistovöimilla on mahdolH-.
suus voittaa, kehottavat kommuniti-n
c i t puolue ja vasemmistoliitto valitsi­joita
takaamaan sellaisen vasemmisr:
tovoimien ehdokkaan läpimenemisen,
jolla on nmahdollisuuksia voittaa, sa­noo
Rochet L'Humanitessa julkaistus­sa
haastattelussa.
Kysymystä kommuni.stien osallistu­misesta
Mitterrandin hallitukseen va­semmistovoimien
mahdollisen vaali­voiton
jälkeen ei kosketeltu kommu-r
istisen puolueen ja vasemmistovoi­mien
liiton Välisissä neuvotteluissa.
Tällä hetkellä ön tärkeintä liittää de­mokraattiset
ja työväenvoimat yhteen
yksilöyallan poistamiseksi. Solmittu
sopimus vastaa tätä tarkoitusta.
Lopuksi Rochet totesi, että kommu-iiisii.
sen puolueen ja vasemmistovoi­mien
liiton välisen sopimuksen suuri
merkitys on vielä siinä, että vaaleista
ji niiden tuloksista huolimatta se
määrittelee erittäin myönteisen poh­jan
yhtcistoimmnalle. '
VIELÄ PALJON RAJOITUKSIA
Ei ole epäilystäkään siitä, ettei;
vät keskinäiset tiilous-suhtect voi­si
. kehittyä p.iljon pari-mmin; jos
Tshekkoslovakian länti.set kauppii:^'
kumppanit kulkisivat jolulpnnuikai
se.sli kaupan vapauttariii.si-n tielä
siirtyisivät täydelli.seen normalisoin
tiin ja poistaisivat muutkin esteet
tältä alalta. Länsi-Euroopan maat
ryhtyivät vapauttamistdimenpitei.
siin sosialistisiin maihin nähden pai
jon aikaisemmin kuin USA. joka
vasta nyt alkaa luoda idän kaupal­le
edellytyksiä, jotka Euroopassa
ovat jo olemassa. Tällöin on. kui­tenkin
oteltaya huomioon, että sd:
sialististen maiden tuotteiden saat
tamisessa Länsi-Euroopan. markki
noille on olemassa vielä monia sa­manlaisia
esteitä kuin USA-ssakini
Niinpä esim; liian korkeat lulli-
.turmeltuneisuussyytök.seh joh­dosta
ja siksi kUn hän käytti
ylimielisesti valtuuksia bci.
Spiegel-lehden toimittajan van
kilaan lähatäiriiscksi. Nyi
Strauss nn Kiesingerin raha-^
asiain ministerinä.
K a i k k i tämä ja Kiesingerin'
hallituksen ohjelmajulistuksen
varauksellisuus Dder-Neisse-linjan,
tunnustamiseen viittaa
siihen, että kansleri Kiesinge-rillä
ei ole riittävästi perustaa
puhua "yrityksistä epäluulojen
poistamiseksi".
Oman lukunsa ansaitsisi täs­sä
se osuus, mitä Sa"ksan sosia-lidcmokraatitT
vievät- Willy
Brandtin johdolla Kiesingerin
hallituksessa. Muistaa nimit­täin
tulee, että vaikka Brandt
onkin muodollisesti tärkeässä
asemassa, uskoministcrlnä ja
varakanslerina, niin tosiasia on
sittenkin se, että sosialidemo­kraatit
eivät saaneol "suurko-koomuksesta"
yhtään avainase­massa
olevan ministerin paik­kaa.
Ja toinen tosiasia on se,
että järjestämällä vapaitten
demokraattien kanssa "pienen"
kokoomushallituksen, so.-^iali-demokraatit
olisivat todella
voineet antaa vaikuttavan pa­noksen
Länsi-Sak.san h;.IIin-nassa.
Toivottavaa on, e l l e i mr.
Brandt kumppaneineen anna
käyttää itseään niiden yhteis­kuntapiirien
liyväksi, joiden
pcliitliscssa kiikari.ssa ori uu­den
Bismarkin tuleminen, mis­tä
torontolaislehtivai*oiltaa.
Dmitri Guftkov:
.Neuvostohallitus on laatinut kari-i
santalouden kehiltämiseh uuden
j viisivuotissuunnitelman. Se edel-
. lyttää merkittävää tcollisiius- ja
I maataloustuotannon kasvua, uusien
I maanteiden j a rautateiden raken-
{taniista. uusien koulujen ja kor-
I keakoulujen avaamista. Kuka tä­män
kaiken tulee tekemään? .
Suunnitelman hyväksyneen Neu­vostoliiton
korkeimman neuvoston
istunnon aattona Mpskovassa ilmes­tyi
tilastollinen kokoomateos "Neu­vostoliiton
-kansantalous vuonna
1965". Tämä 90.0-siVuinen teon an­taa
vastauksen mainittuun kysy­mykseen..
Sen mukaan Neuvostolii­tossa^
asui V. 1965 joulukuun 31.
päivänä .2;] 1.9 miljopnaa ihmistä.
Ncuyosloliilon asukkailla on hy­vä
koulutus, jokaista kymmentä
tuhatta asukasta; kohden on 166
korkeakouluissa opiskelevaa. Se
on nelinkertainen määrä verrattu­na
Län.si-Saksaan ja kolminkertai­nen
verrattuna Englantiin, se pn
enemmän kuin Ranskassa. Ruotsis­sa
tai Yhdysvalloissa. 2.6 prosent­tia
kaikista Neuvostoliitori asuk­kaista
oa saanut korkeakoulusivis­tyksen.
Vuonna 1965 Neuvostolii­tossa
pii maailman suurin määrä
tieleenhaijoiltajia — 664 000 ih­mistä.
On selvää, että näiden hy­vän
koulutuksen saui:e:den voimien
avulla Neuvostoliitto pystyy ratkai­semaan
tieteen ja tekniikan kehi­tyksen
esiinnostamat vaikeudet.
Neuvostoliitto on suurten kau­punkien
maa: 192 kaupungissa, asu­kasluku
ylittää .satatuhatta, 30:n
kaupungin asukasluku on yli puoli
miljoonaa. Nykyisin yli puolet maan
väestöstä asuu kaupungeissa. Ver­tailun
vuoksi mainittakoon, että en­nen
Lokakuun vallarikumousta 82
prosenttia Venäjän imperiumin
asukkaista asui maaseudullia ja val­taosa
siitä oli lukutaidotPnta.
SO^luviin alkuun mennessä Neu­vostoliitossa
oli päästy täystyöUi-
.syyteeu; Sen jälkeen työttömyyttä
sosiaalisena ilmiönä ei ole ilmennytä
Vupnna 1937 Neuvostoliitossa oli
26,7 miljoonaa työläistä ja .virkaili­jaa,
koko väestömäärä oli silloin
170 miljoonaa. VuPnna 1965 Neu­vostoliitossa
oli 76-9 miljoonaa työ­läistä
ja virkailijaa. Näitä lukuja
verrattaessa käy selväksi, että vä­estön
työllisyyden kasvu ylittää
merkittävästi sen lukumäärän kas­vun
vauhdin.
Tässä on paikallaan huomauttaa
että virallisten tietojen mukaan tuo­tannon
automatisointi aiheiittaa US-A:
ssa 35,000 työpaikian menetyksen
viikossa. Vuonna 1959 12 prosenttia
USA:h teollisuuteen sijoitetuista
pääomista käytettiin tietokoneiden
ja automaattien hankintaan. Vuorina
1964 automatisointiin käytettiin 20
prosenttia kaikista investoinneista.
Tässä ei tietenkään olisi mitään pa­haa,
jos ihmiset eivät olisi jputu-rieet
siitä kärsimään.
Mutta kuten äskettäin julkaistus­sa
26 tunnetun amerikkalaisen so­siologin
ja talousasiantuntijan laa­timassa
asiakirjassa. "Kolmas vallan­kumous"
sanotaan: "Yhdysvalloista
tulee ensimmäinen kapitalistinen
maa, jossa lähiaikoina puhkeaa dra­maattinen
koneiden ja ihmisten vä­linen
taistelu".. Olisi ollut asialli­sempaa
nimittää tätä työtätekevien
taisteluksi kapitalistista tuotantota­paa
vastaan, järjestelmää vastaan,
jossa ihmisen edut uhrataan yhty­mien
suurvoitoille.
Sosialistisen tuotantojärjestelmän
vallitessa tieteellisteknisen edistyk­sen
tärkein ja ainoa päämäärä on
työtätekevän ihmisen etu, koko yh­teiskunnan
etu. Juuri tässä on näi­den
kahden järjestelmän, kahden
elämäntavan välinen ratkaiseva ero.
Tästä syystä NL:n viisivuotissuun­nitelma
on herättänyt tyytyväisyyttä
kaikissa yhteiskuntapiireissä.
. . . . . . . . . ; .
PÄIVÄN PAKINA
P A U O N K O MAKSAA
Siihen aikaan kun AI Capone
oli Chicagon alamaailman kruu.
naamaton . kuningas sanottiin
"kannattavaksi businekseksi" sitä
jos miehen hengiltä ottamisesta
sai maksuksi 25 senttiä — kun pa. j
nos ei maksanut kyinmentäkään:
senttiä, niin "voitoksi" jäi sicvoi-nen
summa. ;
toisaalta muistetaan Chaplinin
kohlalonomainen tolealhus "Sini-paita-"
filmissään, että-"tappami-nen
ei kannata — pienessä mitta­kaavassa".
Varsinainen "tappohinla" on
nykyaikana: saanut niin valtavan
-buuria numeroita, että ne rne- :
nevat vain yhdestä korva.sta sisään
ja toisesta ulos jättämättä aivoi­himme
selvää kuvaa siitä mistä
on todella ky.symys.
Täs.sä yhteydessä palaa mieleen
Yhdysvaltain presidentti Johnso­nin
kuukausi toista .sitten antama
lausunto, että Vietnamin .sodan
hinta on tänä vuonna kaksi, ker­taa
suurempi, mitä suiuinitelmal
ja la.skelmat edellyttivät. Tosia.,
sia.ssa hiin sanoi, että marraskuu.s.
ta lähtien erisi vuoden kesäkiinn
30 päivitän mennessä inenee Vi*et.
namin sotaan $10 miljardia enem­män
mitä oli tähän verenvuoda­tukseen
alunperin suunniticltu.
Mutta 10 niiljardia dollaria on
tähtitieteellinen luku. Vasta sit­ten
kun lasketaan, kuinka montiJ
sataa sairaalaa,: koulua, urheilu­stadion!.*!,
kirkkoa ja muuta laitos,
ta sillä suminalla voitaisiin ra­kentaa,
voidaan helpömniiri_käsit- .
tää, mitä Vietnamin sota nyt mak­saa
»'
Siitä huolimatta Yhdysvaltain
ulkoministeri Dean Rusk sanoi
jpulun alusviikolla niille, jotka
olisivat halunneet sotatoimien lp-pettämistä
koko yuodenyaihtecn
pyhien ajaksi, että "me emme
voi lopettaa vain toista puolta
sotaa."
Sptatoimicri keskeyttäminen
u.scamman viikon ajaksi olisi ai­heuttanut
.suuria "liiketappioita!'
niille kuoleman kauppiaille, joille
VJetnariiin sodasta on tullut erit.
täin hyvin kannattava liikeafääri.
kuinka suuresta liikcafSaristä
on kysymys, se häkyy ehkä par.
haiten jos i-yhdytnän etsimään
vastausta plsikkossa esitettyyn ky-
.symyksoen "kuinka paljon mak-saa
ihmishenki" — saiiukiuuume
Viotnami.s.sa.
Canadan laajiriimin leviävän
päivälehden, Toronto Daily Sta
rin erikoiskirjeenvaihtaja Joseph
Kraft osoitti jokin aika sitten
\Vashingtonista lähettämässään
erikoisartikkelissa, että yhden ai^
noan Vietkpng.sissin tappaminen
tulee maksamaari amerikkalaisille
veronmaksajille $322,000. /
". . . Rinnan I'ohjois.yietnamin
pomriiiluksen kalliin hinnan kans-sa
Pentagonin sivlilivirkailijat
ovat laskeneet, että tämän maaii
(Vhdysvaltain) pitää kuluttaa
$322,000 jokaista vihollissptilasta
kohti, joka tapetaan Vietnamissa''
selittää edellämainittu kirjeen-vaihtaja.
*
Me emme tiedä, onko näissä
laskelmissa määritelty "vihollis-sotilaaksi"
myös kaikki naiset,
lapset ja vanhukset, niitii yhdys-valtalaisten
toimesta tapetaan
Vielnami.ssa .sen käsityskannan
mukaan, että.'^vihollisia ovat kaik.
ki mitkä liikkuvat^"
Jos näin on, silloin tulee yhdcF
varsinaisen sotilaan hengen riistä­miseksi
vieläkin suurempi lasku.
• Vaikka me tiedämme jenkki-hyökkääjien
menettelytavat —
että jokainen kylä, mikä pomniit-
_ iamalia tuhptaan. on sen jälkeen
tärkeä sptatukikohta; jokainen ih-;
misasunto. mikä poltetaan on tär.
keä strateginen kohde ja jokainen
kyläläinen^ riiikä näissä • pommi,
luksissa surmataan, on vaaralli.
nen "vietkong-partisaani", niin
väitöksen vuoksi voidaan pitää to­dettuna
se, että yhden vietkong-sissin
tappaminen maksaa amerik.
kalaisille mainitun rahamäärän.
""^ Pieniä ovat tietenkin tällaiset
suriimat yhdysvaltalaisten rahois.
sa, kutenvovatr silakatkin pieniä
suomalai^sSa kotitaloudessa —
joulunf'a(J{ana^- mutta paljon:
leipää ja ' vaatteita saisi silläkin
siirifimalla niille köyhille amerik-kalaisille,
jotka USAn hallituk­sen
omien tilastotietojen mulcaan
menevät joka ilta nälkäisin vat-söin
niikkumaan.
Vika on vain tässä: Vietnamin
sotaa varten tuotettavista lento­koneista,
tykeistä, tankeista ja
muista tappovälineistä tulee suur.
. pääopiälle monta kertaa suurem^
mat voitpi-osingot, kuin tulee
nälkäisten ravitsemisesta ja vi­luisten
vaatettamisesta YhdysvaL
loissa. ;
Täriiä määrää sen, miksi tarvit-
"[^sevia ei auteta kotpna, ja miksi
: rahoja haaskataan niin jumalat-toriian
paljon tuhansien mailien
pää'ssä olevan pienen Vietnamin
kansan tappamiseksi.
— Känsäkoura.
i|l'.|:':::.•,.:'..