Vapaus, August 10, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, elöfc. 10 p . S a t u r d a y , Aug. lO; vl963
VAPA US INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establliihed Nov. 6, 1917
-Editor:W, Eklund. / . Manager: E. Suksi
Telephone: Office 6*74-4264 — Editoria] 674-4266
=-"Publirhed thrice weekly:.Tuer,iay3, Thursdays and Saturdays by Vapaus -
•^PubR&lilng Cb. Ltd., tlö0-'102 Elm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
• , Mailing »iddrefis: Box 69
Advertlsing rates Upon appliofttion, tranplations free of charÄe. ,
Authorlzed as second clasr mail by the Post Office Dei^rfcment. Ottawa,
• and for payment of postage in ^^^f]^
„ . . . , o M . . CANADIAN)OANGUÄGEPRESS^
TILAUSHINNAir
Oanadassa: .1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.73 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk.-$5.25
1 vk. 10.50 6 kk; 5.75'
SYNTYAAÄ-
PÄiVIÄ
•ii.-. .,f,r;li
: Sanni Gustafson, Haney,'BG, täyt
lääsiinnuntaina, elokuun 11 päivä i
nä 80 vuotta.
Kusti OKai^oncn, Wanup. Ont.
-täyttää uiaaAantaina, eloJ(uuia 12
päivänä 74 vuotta.
Rog^a Widgrfin,i Port, Arthur, OJit.
täyttääiftiistainaneiqkuun 13 päiyä
nä, 82.vaotta., ' , .
Oskjiri-^ahnir-Haney jB.C. täyttää
elokuun flp päivänä; 8(1 vuotta.
yhdynijjtje sukulaisten j a tutta
vaip ,pni?gntoivp|uksiin. • ,
IVIart^en, «aney, p.C.
tiistain elokumn, päivän, numeros
s^a t q i i er^iee^lisesti 62, vjiptta, pi­täisi
olla 69 vuotta. Valitamme ereh­dyksen
vuoksi.
Ipliilen messuilla
paljon yjeriita
Lahti. — Lahden messut aloitet­tiin
viime perjantaina juhlavasti ja
runsaan sekä arvovaltaisen l^utsu-vierasjoukon
läsnäollessa. Messu­alueen
portit avattiin keslcipäivällä
ja tuntia myöhemn;iin kokoontuivat
kutsuvieraat avaraan Urheiluta­loon
avajaistilaisuuteen, jonka oh­jelma
kesti vajaan tunnin. Messu­alueeseen
tutustui jo ensimmäisen
nä messupäivänä tuhatmäärin yJei-söä
ja juhlaliputettuun messukau-punkiin
tuntui olevan saapumassa
uivan ehtymätön vieraiden virta pit­kin
iltapäivää ja iltaa.
Lahden Messuille johtaa kaksi
suurta-sisääntulotietä, toinen Paa­sikivenkatua
ja toinen Kyösti Kal­lion
katua. Kummankin .kadun var­teen
o n messualueen rajalle pysty­tetty
messuportti ja perjantaina klo
12 portit avattiin yleisölle. Samalla
kohotettiin kummankin messupor­tin
salkoihin kuusi valtakunnan lip­pua.
Lipunnostotilaisuudessa esitti
Lahden \ varuskuntasoittokunta mu­siikkikapteeni
Olavi Pellonpään
johdolla torvimusiikkia.
— Kannattakaa liikkeitä jotka i l ­moittavat
Vapaudessa!
' Viime testailla,' elokUtin 6 päivänä 'alk*öi! Aliinassa LTu- '
den Demokraattisen puolueen 2. edustajakokous. Sitten ta­m
m a n uudeppuol^
..pidetyssä' kokouksessa on nähty paljon sellaisia aikoja, jol-
;.loin' ihmisillä oli syytä ajatella nukkumaan paneutuessaan
josko he vielä tulisivat näkemään seuraavan päivän valoni
"Saman ajan kuluessa on kuitenkin todettu jotta on aikaan-
."'iraatu monta sopimusta ja Jcompromissia. Emme usko, että
olisi olemassa mitään sen parempaa todistusta tästä viimeksi­mainitusta
kuin juuri viime maanantaina allekirjoitettu osit-
.4aiinenydinasekieltosopimius, joka allekirjoitettiin Uuden De­mokraattisen
puolueen edustajakokouksen alkamista edeltä-
'heehä päivänä.
;Ul^Pn selvä ydinaseiden vastaanottamista vastustava
,Hapta, minkä se omaksui viim? liittovaalikampanj an aikana,
.on ehkä kaikkein merkitsevin kehitysvaihe puolueen tähänr
astisessa elämässä. Toivottavasti tämä kanta tulee vahviste-
. tuksi tässä edustajakokouksessa. .
Mutta samalla tähän edustajakokoukseen osallistuvilla
edustajilla on pohdittavanaan usei'ta muita kysymyjcsiä, joi-
..dfen joukossa asennoituminen kaJasaimvä-Jisissä suhteissa. Uu­den
Demokraattisen puolueen olisi asettauduttava varmem­min
ottein vissille kannalle useissa sellaisissa kysymyksissä,
jotka koskevat Canadan suhtautumista ulkokysymyksiin. Nä-,
mä kysymykset vaativat vastausta puolueelta.
Samana päivänä kun edustajakokous alkoi maamme suu­rin
päivälehti Toronto Daily Star kysyi tormituskirjoituk-sessaan::.
.pitäisikö UDPn olla olemassakaan nykyisessä
-muodossaan? Eikö sen olemassaolo ai'kaansaa edistysmielis­ten
voimien hajanaisuutta ja samalla edistä taantumuksel­listen
voimien asiaa? '
"Eikö olisi edullisempaa, että sen (puolueen) jäsenten
, voima ja innostus olisi suunnattu tukeman edistysmielisiä,
voimia työskentelyssä yhdessä liberaalipuolueen kanssa?"
On -hullunkurista ajatella, että liberaalipuolue olisi edis­tysmielinen
puolue vaikka sen riveissä voikin olla joitakin
redistysraielisiä virtauksia. Viiimeksipfdetyt liittovaalit osoit-,
tivat varsin selvästi kenen asialla liberaalipuolue oli ja ke­nen
etuja se edustaa. Myös parlamentin alahuoneen' istun-
' noissa on käynyt selväksi, että sen puolueen jäsenet ja pua-.
• lue miltei kokonaisuudessaan on valmis kumartamaan mono-:
.polistien ja niitä edustavan Yhdysvaltain hallituksen edessä.
UDPn edustajakokouksen historiallinen velvollisuus on
-laatia,sellaimen puolueohjelma ja •^politiikka, inikä;olisi sel­västi
maamme kansan etujen mukainen ja minkä kaikki
edistysmieliset ihmiset voisivat hyväksyä omakseen. Tällä'
emme taidolta vain UDPn ja liberaalipuolueen • riveissä ja
-niitä lähellä olevia ihmisiä, vaan kaikkia taantumuksen riii-^
tamaa vastustavia voimia. Jos Uudesta Demokraattisesta
•"pludlueesta, voitaisiin muodostaa todella kansanpuolue, niin
se voisi muodostua tehokkaaksi aseeksi kansan hyvinvöin-
. nin puolesta ja se voisi tehdä vastarintaa niille voimille,
-jotka .kieltäisivät canadalaisilta oikeuden ratkaista omat
• asiansa. Samalla sellainen puolue voisi estää sellaisten fias­kojen
kehittymisen kuin liberaalipuolueen äskeinen budjetti.
Päivä päivältä käy siten, että työläisten, farmarien ja
, pie^ihikemiesten edut lähenevät toisiaan näiden ihmisten
, joytuessa taisteluun suurpääomaa ja sodanlietsojia vastaan,
-Uuden Demokraattisen puolueen ohjelmassa tulisi tunnustaa
tämä tosiseikka ja antaa näille ihmisille aatteellinen ase,
- ,iuillä he voisivat taistella etujensa puolesta:
• Tämän lisäksi, meidän: mielestämme, UDPn ohjelmassa
..tulisi tunnustaa se tosiasia, että Canada on kaksikansallinen
• maa, pääasiallisesti englantilarnen ja ranskalainen. Kummal-
" M t i näille ryhmille kuuluu tasa-arvoisuus ja oikeus päättää
•'omista asioistaan.
UDPn nykyinen johto on kokoonpanoltaan sellainen,
että puolueen on erittäin vaikea laatia ohjelmaa, mistä to-
; della heijastuisivat pyrkimykset rauhaan ja kansojen hyvin­vointiin.
Mutta samalla on olemassa merkkejä siitä, että osa
; piiolueen jäsenistä sekä sen johdosta jo käsittää hyvin mitä
! toimenpiteitä maassamme vallitseva tilanne vaatii. Hyvänä
: erimerkkinä tästä on puolueen omaksuma kanta kaksikan-sallisuuteen
nähden. Puolueen kansallinen neuvosto on jo
tunnustanut, että "maamme perustuslain on huomioitava
ranskalaisen ja englantilaisen Canadan tasa-arvoisuus".
- ^i^eidän on-muistettava, että tämä kohta, kuten myöskin
• m e ^ t muut puolueen 0^^^^
koiäcäessa olevat kohdat ja tehdyt päätökset ovat todistuk- ''^^"^ ""^^^ miljoonieni luot­sia
Icansan voimakkaasti-esittämistä vaatimuksista. Vielä ei - « f " % f - f '
ole puolueen ohjelmassa;sitä laajakantoisuutta, mikä kutsuisi Kun 'seurailee :noiden parempi-kansan
taisteluun itsenäisyytensä jaJhxy^nvoiij^nsa.niJqJegU , osaisten ^di^sot^iaiuksia, niin kyllä
. ja njikä viitoittaisi selvästi ne tiet, mira^ Minsaif^iulisf'mi^k^i^^^^ kuinka hal-
|Mutta tällaista ohjelmaa ei voitaisi laatia sillä Derusteel-^^-"'^'^"''-^^^^^^*^^" sellaiseen joka
P H T TTnp i n ui.,,^^.,ij^..„i..-. ei kanna taskussaan tuhansia dol-
Joaftfn vielä on «Uudsta Jdrjott-taa
Algeriasta Afrikan Kuubana,
on kuitenkin lioukuteltavaa iefadä
muut«ania vertailuja. Näin sitä-'
kin suuremmalla syyllä, kun uita
haluavat algerialaiset itsekin^ ja
h<vidän 4«aU9jiwsa> «arfiinltjui Bm
Bella, joka tietoisesti käyttää hy­väkseen
Kuuban innoittavaa esi-,
merkkiä. Algerialaiset pitävätkin
Castroa Ben Bellan jälkeen suu­rimpana
kansallissankarina, ker­too
pärJiaiUaan Algeriassa oleva
tunnettu auBtraliaiainen leliti-mies
<WiUred Burcliet artikkelis­saan,
jonka tänään julkaisemme.
Näiden kansojejn katkerissa koke­muksissa
ja ankarassa itsenäisyys­taistelussa
on n i i n paljon yhteisiä
Pär teitä, ja ne ovat niin tuoreessa
muistissa, ettei voi olla vertaile-.
m^tta niitä toisiinsa. Mutta asia
ei oje vain tässä. Siihen sisältyy pal­jon
enemmän kuin näiden kahden
maan geopoliittinen yhtäläisyys,
jotka ovat saavuttaneet vapauden
aseellisella taistelulla ja jotka enti­sistä
isäntämaista — Amerikan Yh­dysvalloista
ja Ranskasta — erottaa
kapea vesiväylä: Floridan ^ salmi
toisessa ja Välimeri toisessa tapauk­sessa.
Luonnollisesti on olemassa
myös .eroa: kuubalaiset taisteliy9t
USA:n taloudellisen siii-tomaavallan
marionetteja vastaan, algerialaiset
taas itse siirtomaavaltaa.
Mahtavat voimat, jotka monivuo­tisen
taistelun jälkeen riistäytyivät
vapauteen, herättivät molemmissa
kansoissa poliittisen tietoisuuden.
Ja elleivät niiden johtajat olisi päät­täväisesti
asettuneet riistettyjen
puolelle riistäjiä vastaan, taistelu
olisi epäonnistunut, tai, mikä on
todennäköisempää, nykyiset johta­jat
eivät olisi pysyneet paikallaan.
E S I M E R K K I NA
On toinenkin tärkeä tekijä. An­golan
ja muiden Portugalin Af­rikassa
olevien siirtomaiden va­pausliikkeelle,
koko sille osalle'
mustaa mannerta, joka ei vielä-ole
saavuttanut itsenäisyyttä, Ben
AUTTAAKO MIELENPUBKAUS
Olen tässä seuraillut tätä maail­man
menoa ja ihmeelliseltä se
näyttää. Kovin on tässä elämässä
kaikki jaettu erilaisilla; mitoilla.
Sanotaan nyt esimerkiksi, että toi­nen
ajelee Cadillacilla j a toisen
vaan pitää kävellä.
Siihen sanotaan^ että miksi et
koeta parastasi, n i i n kyllä tulet On­nistumaan.
On sitä koetettu jos
j o l l a k in tavalla .mutta ei vaan tah­do
onnistua. Siinä on se yksi vika,
että sillä Cadillac-miehellä on myös
takana jo muutakin kuin se auto.
Sanotaan nyt vaikka, että pitää
myös tehdä työtäkin sille samalle
miehelle. Kyllä tämä herra tulee
sen varomaan, että ei se mies joka
hänelle työtä tekee', samanlaisella
vaunulla ajele.
Kyllä tätä jakosysteemiä pitäisi
väbän korjata, sillä kyllä kävele-mälläkin
eteenpäin pääsee, mutta
jos ei ole pistää murua rinnan
alle, niin kyllä kävely loppuu. Mo­nessa
paikassa' sitä-nähdään nälkää
täällä -lännen "kultalassakin" tänä
päivänä. Toiset sen kun rypee kait
kessa komeuksissaan loistavien ruo­kapöytien
ympärillä. Eiköhän tämä
ole vähän väärin.
Mistä tämä virheellinen jakosys­teemi
sitten johtuu? Eiköhän se
johdu siitä, että näille Cadillaci-miehille
on huomaamatta jäänyt an­tamatta
ihmisrakkaus. Sillä jos esi-
_merkiksi.ajatellaan, niin kuin - minä
tällä kertaa ajattelen, niin en minä
la että UDP ja liberaalipuolue liittäisivät voimansa. Huoli*,'
matta siitä mitä Toronto Daily Star kirjoittaa, liberaalipuo^' •
lueesta, viimeksi pidetyt liittovaalit osoittavat selvästi, etta''
liberaalipuolue on monopolien poliittinen edustaja ja asiari-ajaja
parlamentissa^
Samalla ei ole mahdollista laatia sellaista ohjelmaa puna-kauhun
lietsonnalla. Lyhyesti sanoUuria, puolueen ohjelman
tulisi olla setlajnen, mikä yhdistäisi kansanjoukot näkemään
jotta maamme itsenäisyys on vaarassa ia että maamme taloUs
•kärsii siitä, että sitä hallitsee ulkomaalainen pääoma^^ s
siitä, eitä maamme on; kytketty Yhdysvaltain kylmän sodan
vankkureihin; Jos sellainen ohjelma laadittaisun UUden De-mpkraattiseri
puolueen edustajakokbuksessa, niin piemme
varmoja, että miljoonat canadalaiset olisivat valmiita liitty­mään
sen puolueen riveihin.
. ;;^^;^'v^^^ että tulemme havaitsemaan sellaisen selvän
siiuhnah UDPn toisen edustajakokouksen päätöksissä.
Kuinka sitten on mäjl^dollista, että
näit^[;^iöisten • .^9.ällä %tkijoita on
olemassa. Minusta näyttää vähän
siltä, että kaikki nämä ihmiset joi­den
päällä sotketaan eivät oikein
tahdo huomata tätä sötkentäa se­lässään.
Esimerkiksi voin mainita,
että kun eräs kaveri oli työttömänä
n i in kyllä hän huomasi sen mutta
kun sai työpaikan aihäisella M i ­kalla
ja vähän murua rinnan alle,
kyllä nälkä lähti siinä suhteessa. E i
pälkähtänyt tämän kaverin päähän,
että' työpaikka on y a ih väliaikainen.
Nyt kaveri kyllä taas huomaa sot-kennan
mutta miele.stäni tämän ka­verin
ei pitäisi unhoittaa silloin
kaan kun sattuu olemaan jonkin­laista
halpa-arvoista murua siellä
rinnan alla. Sillä vielä silloinkin
tämä Cadillacimies rypee sen' ko­mean
pöydän ympärillä.
Kyllä nyt on niin, että jos mi­nulle
annettaisiin ohjakset niin kai
sitä leipää jaettaisiin vähän toisel­la
tavalla. Ensiksi minä ottaisin
siitä Cadillacista osia ja tekisin pa­r
i pientä autoa, että toisellakin po­j
a l l a olisi mahdollisuus viedä per­heensä
joskus järven rannalle. Olen
kyllä kuullut sanottavan, että j u ­mala
antaa aurinkonsa, paistaa niin
rikkaalle kuin Icöyhällekin. Kyllä
Jumala ei ole minun mielestä lait­tanut
tätäkään aivan oikeaan jär­jestykseen.
Toisille se paistaa Sa­vusessa
kaupungissa ja toisille ko­mealla
Miamin rannikolla.
Ja sitä leipää ja kaikkea muuta
särvintäkin minä haluaisin vähän
jaella eri tavalla. Esimerkiksi e i ole
pitkä aika kun voitakin vietiin lan-tatehtaalle,
kun er Cadillacimies saa­nut
haluamaansa hintaa siitä. E i
tämä ole tuulesta temmattu esi­merkki,
sillä se tapahtui Englan
nissa aivan hiljakkoin. Tämänsuun­taisia
tempauksia on suoritettu
täällä meidän "kultalassammekin
monessa suhteessa.
Nyt jos minä saisin pääni pitää
|a antaa vähän valtaa ihmistunteil-leni
niin en minä lapsille sopivasta
ruoka-aineesta rupeaisi lantaa te­kemään
vaikka ei nyt 100 % voittoa
tulisikaan. Sillä kyllä niitä nälkää
kärsiviä kuuluu olevan jo paljon.
En ole vielä yhtään kertaa katselles­sani
"aivonpesukoneessa" huoman­nut
sellaista vahinkoa, että joku c i
olisi hädässä j a kovassa tarpeessa
Meinaan niitä mainoksia siinä T i i
Viissä.
' Tiedän sanoa, että suurin osa
meistä ihmisistä haluaisi elää nor:
maalia elämää, mutta kuinka moni
meistä saa mahdollisuuden. Vain
n i in moni saa mahdollisuuden kun
Cadillacimies suvaitsee antaa.
E n ole mikään ennustaja, mutta
haltian lausua vmielipiteeni tämän
Cadillacimichen tulevista edesotta
muksista. Minusta näyttää siltä; että
siliä on taas aikomus vähentää sitä
murun rinnan alle laittoa määrätyl­tä
luokkaryhmältä. Haluaisin nähdä
tai paremminkin sanoen, kuulla,
että tämä kaveri josta jo aikaisem­min
rhainitsin näkisi tästä minun
mielipidepurkauksestani sen että ei
ole aihetta ruveta kehuskelemaan
tämän Cadillacimiehen valtakuntaa
vaikka johonkin pääseekin nälkäpal-^
kalla. Nälkäpalkka on minun mie­lestäni
aivan oikea tämän päivän
sanomuoto. — M.J.M.
BeU« merkitsee samaa kuin Cast­ro
latinalaisen Amerikan kanso-.
jen vapautusliikkeellie, näiden
maiden sorretuille kansoille, jotka
pyridvät heittämään iiartetltaan
jenkkien dollariimperialismin
ikeen.
Myös äsketläin itsenäistyneille
afrikkalaisille maille Ben Bella on
muodostumassa samaksi kuin Cast­ro
latinalaisen Amerikan maille,
j o i l l e Castron voitto Kuuban porva­ristosta
ja astuminen tieteellisen so­sialismin
tielle on edistyksellinen
vallankumouksellisena esimerkkinä.
On kuitenkin välttämätöntä vetää
raja tämän nuoren pohjoisafrikka­laisen
tasavallan j a muutamien mui­den
afrikkalaisten valtioiden välil­le,
joiden johtajat niin ikään puhu­vat
"sosialismista". Algerian -kansa
on koetellumpi kuin muut afrikka­laiset
kansat poliittisessa taistelusi
sa. Varsinkin algerialaiset ammatti^
liitot toimivat vakavana kouluna,
joka kasvatti proietariaatin poliittis­ta
tietoisuutta.
Ne, jotka aiheuttivat ukonilman
puhkeamisen, eivät odottaneet, että
miljoonat afrikkalaiset osoittavat
sellaista poliittista kypsyyttä, kuin
kävi ilmi vapaustaistelun aikana.
"Algerian kansanjoukkojen taistelu
ei johtanut ainoastaan siirtomaa:
ja feodaalivallan tuhoon, sanotaan
Tripolitanian ohjelmassa. — .
Algerian kansa ei saavuttanut ai­noastaan
kansallista riippumatto­muutta.
Se teki vielä enemmän, as­tui
taloudellisen ja sosiaalisen val­lankumouksen
tielle".
TYÖLÄISNEUVOSTOT
Kuluvan vuoden maaliskuun 18
j a 22 päivän julistukset, joiUa
kansallistetaan huomattava osa .
ranskalzista omaisuutta sekä tun­nustetaan
työläisten muodostamat
neuvostot, itsehallinnon .uutena
muotona osoittavat vakuuttavasti,
millä tiellä Algeria on.
Totta kyllä, julistukset kansallis-,
tamisesta j a omaisuuden takavari­koinnista
eivät ole yhtä perusteelli­sia
kuin Castron hallituksen julis­tukset.
Mutta joka tapauksessa ne
kohdisluväfl 5; miljoonaan hehtaa­r
i i n hedelmällistä maata Algeriassa,
noin ,550 erilaiseen teollisuuslaitok­seen
.150 tuhanteen asuntoon, liik­keisiin
jne. Ben B e l l a on jo huo­mauttanut
uuden maanomistus l a in
valmistelusta, jonka mukaan kaikki
50 hehtaaria suuremmat tilat siir­retään
valtiolle.'Sen tuloksena Al-^
geria saa miljoonan hehtaaria lisää
v^ltiop tai osu^uskuntien talouteen;
y i i r a e a i k o i n a ^ maa muodosti tär­keimmän
lähteen siirtomaaisäntien
rikastumiselle Algeriassa. Nyt uus-kolonialistit
merkitsevät karttoihin
ehtymättömiä öljylähteitä ja luon-nonkaa^
uesiintymiä Saharassa. Evi-anin
sopimuksen mukaan nämä rik­kaudet
toistaiseksi jäävät ranska^
laisten käsiin. Mutta e i pidä unoh­taa,
että välirauhan ehdoista sopi­minen
vaati kuukausia. Ranska tah­toi
Saharan erottamista Algeriasta
j a sen muuttamista ranskalaiseksi
raaka-ainelähteeksi.
Loppujen lopuksi algerialainen
puoli piti pintansa. Tähän tulokseen
vaikutti merkittävästi Algerian kan­sanarmeijan
menestyksellinen toi­minta.
Sahara jäi erottamattomaksi
osaksi Algeriaa, mutta ranskalaiset
ammentavat jatkuvasti: sen uume­nista
naftaa ja kaasua saaden it­selleen
puolet tuloista. Tällä het­kellä
suurin osa ranskalaista armei­jaa,
joka vielä ori Algeriassa, on si­joitettu
Saharaan.
HÄMMINKIÄ PARIISISSA
Maaliskuun 18. ja 22. päivän ju­listukset
synnyttivät hämminkiä
Ranskan hallitsevissa piireissä.
Näytti siltä, että rikkaiden siirto-maaedustajat
Ranskan parlamentis­sa
joten kuten sopeutuivat firmojen
j a tehtaiden pakkoluovutukseen.
Mutta he olivat kirjaimellisesti jär-icyltynettä
algerialaisten työläishal-lintoneuvostojen
perustamisesta.
Loppu|aä}^Ioi^aj^si Jccyi^i^ entiset
ranskalaif n 4Jirt«uti^aaijo^^
geriassa sif(»f»fcJ^Vji^?j^'^?^M'n™
destaaai![|jtäysjpainoisy|^^rangeis-sa
Ransicän - M g e r i a n i;J|£i|[tukselle
myöntäiiäi^ lainpäeiv ä^uUn.; ^^t-ta
työlälshailintokomit sat.
, Se muistuttaa}^; jStslyP askelta
kohden sosialisir(ial: r ij^ipä erjj^ä
yönä turhaan ~^9ad||tu Vähäalaisilta
jäänyttä omaisiiutta. hoitavä'n;;''Va-paan
omaisuuden haliinto"-järjestön
uudelleenjärjestämistä pääministeri
Ben Bellan välittömällä johdolla ja
sen muuttamista yhteistyötä sosia­listisen
sektorin kanssa hoitavien
kysymysten hallinnoksi.
KODIN Pmi$WÄ
TOIMITTANUT EEVA
Jokamiehen kesälierkku
Jos uuskolonialistit lohduttivat
itseään ajatuksella, että tämä on
vain väliaikaista sosialismin "pu­naisen
magian" jäljittelemistä,
n i in kuluvan kesäkuun puolivälis­sä
hyväksytty päätös "Sosialismin
kysymyksiä tutkivan keskuksen"
perustamisesta (jonka tehtävänä
on tutkia yksityiskohtaisesti so­sialististen
maiden kokemuksia
Algerian oloihin sovellettavaksi)
antoi heille uuden aiheen häm-mentymiseen.
K A N S A N A L O I T T E E L L I S U US
Ranskalaisten vyörymäisen pake­nemisen
aikana Algeriasta siirto-maaomistajat
jättivät tehtaansa ja
liikkeensä kohtalon huomaan! He
olivat varmoja siitä, että OAS saa
kauhealla tavalla maksaa kaikesta
julmuudestaan. Tästä johtuen, sa­toa
ei oltu korjattu pelloilta, tehtai­den
oville oli ripustettu lukot ja
kymmenettuhannet työläiset ajettu
kadulle. Tehtaissa ei ollut isäntiä,
ei johtajia, ei edes mestareita, e i
ollut maanomistajia eikä liikkeiden
omistajia. Ranskalainen johto o l i
poistunut. Väliaikainen hallitus o l i
yhä vielä karkoitettuna. Mitä o l i
tehtävä?
Kansanjoukkojen aloitteellisuu­desta:
osittain ammatillisten järjes­töjen
johdolla, maan talouden avain­paikoille
valittiin työläisten tehdas-neuvostoja.
Maalaisköyhälistö, joka
menneisyydessä oli raatanut rans
kalaisille, järjestäytyi ja pelasti sa­don
ilman hallituksen tai isäntien
apua. Kaupunkilaistyöväestö yhdisti
voimansa j a pani käyntiin tehtaat
ja tuotantolaitokset.
Hallitus ei voinut peittää häm.
mästyslään. Yhteistyökysymyksiä
sosialistisen sektorin kanssa hoita­van
hallinnon johtaja Abdelkater
kertoi minulle: "Koko maassa Gra­nista
Konstantiniin saakka työläiset
oma-aloitteisesti organisoivat hallin
toneuvostoja. Luonnollisestikaan ne
kaikki eivät olleet yhtä onnistune!
ta; Mutta silloisen ajan huomioon
ottaen ne täysin selviytyivät tehtä­vistään.
Tämä on erinomainen his­toriallinen
esimerkki kansanjouk:
kojen aloitteellisuudesta".
Kysymys oli siinä, kuinka hallitus
suhtautuisi tähän aloitteellisuuteen.
Jotkut hallituksen jäsenet olivat sitä
mieltä,, että neuvostot oli hajotetta­va
ja maatilat annettava uusille
omistajille, jos ranskalaiset eiyät
palaa. Mutta tämän mielipiteen
edustajia oli vähemmistö. Tutustut­tuaan
nopeasti asioiden tilaan ja
työläisneuvostojen periaatteisiin
hallitus laillisti niiden toiminnan.
Samanlaiseen itsehallinnon muo­toon
päätyivät algerialaiset tehdas­työläiset.
Tämä osoittaa, että itse
asiassa siirtomaanomistajat itse
omin käsin valmistelivat tietä täl­laiselle
kehitykselle.
Lujasti vakuuttuneina siitä, että
he pakenemisellaan suistivat A l ­gerian
pitkäaikaiseen taloudelli­seen
sekasortoon, he itse asiassa -
huomattavasti jouduttivat Alge­rian
vallankumousta. Menneeseen
N i i n eräretkiltä kuin', kesäisessä
ruokapöydässäkin on pilli paikal­laan
aterian alkajana., lisää ruo­kahalua
ja yarsinl^ii kuumana
kesäpäivänä toisip/a^n tarpeen,
sillä^ |rujifmi|:)im^ spolatasapainoa on
yJlIäRifle,ttä,Y^,,l|aihtumisen ai­heuttama.
ypjjä)j^,",J^rvat^fWa.^ S i ­täpaitsi,
bnko,,j'^olgppssj} parempaa
herkkua kuiä.,maukas sillipala kuu­mien,
höyryävien uusien perunain
kera?
Entistäänkin herkullisempia silli-ruokia
voidaan, valmistaa monen­laisten
maustekastikkeiden avulla.
Kalaa savustettaessa käytetyt kata­ja-
ja leppälastut ovat olleet uran-ei
ollut paluuta siitä yksinkertai­sesta
syystä, että Algerian työläi­set
eivät sitä salli virallisen Pa­r
i i s in suureksi mieliharmiksi.
" P I R U K A A N E I VOI ESTÄÄ . .
Matkien USA:n Kuuban-politiik­kaa
Ranskan hallitus uhkasi Alge­riaa
"taloudellisella painostuksella
ja yritti jopa soveltaa sitä käytän­nössä.
Algeria puolestaan ilmoitti,
että se kulkee omaa tietään sosialis­miin,
hyväksyipä Ranska sen tai
ei., ,:
. Kesäkuun ensimmäisenä päivä­nä
olin läsnä korokkeella, jolta
Ben Bella puhui. Hän sai moni­lukuisen
kuulijakuntansa ihastu­maan
ilmoittamalla, ettei "Ranska
eikä itse pirukaan voi estää meitä
rakentamasta sosialismia".
Muutamia päiviä aikaisemmin Pa­riisissa
oli keskeytetty ranskalais-algerialaiset
neuvottelut finanssi-kysymyksistä
sen vuoksi, että Rans­ka
oli lopettanut sopimusten mu
kaisten lainojen maksun Algerialle
ja sitkeästi vaati mitä moninaisem­pien
ehtojen hyväksymistä jolta
maksamista jatkettaisiin. Uuskolo
nialismi kohotti hieman naamariaari
j a "isällisen" hymyn takaa paljastui
sen häijy irvitys.
E i ole salaisuus, että Algeriassa
j o i l l e k in korkeille paikoille on so­luttautunut
sosialismia vastutavia
henkilöitä ja että Ranska tukee hei7
tä taloudellisten ja finanssietujen
avulla. Nämä seikat on tarkoin huo­mioitu
Tripolitanian ohjelmassa:
"Ilmeisesti Evianin sopimuksen poh­jalta
noussut yhteistyöajatus (tar­koitetaan
Ranskan ja Algerian vä­listä
taloudellista yhteistyötä. —
Toim.) on Ranskan uuskolonialis­tisen
politiikan kaikkein luonteen­omaisin
ilmenemismuoto. Se laskel-noi
vanhan palaamiseen, jotta uus-kolonialismi
voisi ryöstäytyä eteen­päin
tullakseen klassillisen siirto­maavallan
tilalle."
A l g e r i a vaatii Evianin sopimuk­sen
ja kirjaimen ja hengen ankaraa
noudattamista, joka takaa nuoren
tasavallan suvereenisuuden. Sitäkin
suuremmalla syyllä, kun tämä ta­pahtui
Evianin sopimuksen allekir­joittamisen
vuosipäivänä. Toisaalta
Ranskan hallitus ja lehdistö reagoi
sangen vihamielisesti Algerian hal­lituksen
itsenäisiin toimenpiteisiin,
kuten esimerkiksi ranskalaisten en­tisten
omaisuuden takavarikoimi-
.•nen.''.
Tuntuu siltä, että Ranskan halli­tus
on riittävän hvvin informioihi
käsittääkseen pääministeri Ben B e l ­lan
huhUkuun 4. päivänä pitämässä
puheessa esittämien julistusten s i ­sällön.
Vastaukseksi ranskalaisten
hyökkäyksiin Henri Bouigoud'lle,
ranskalaisten siirtomaaomistajien
huomattavimmalle edustajalle Alge­riassa,
kuuluneen omaisuuden taka­varikointia
koskevan päätöksen joh­dosta,
Ben Bella, huudahti: "Hyvä
on! Jos me rikomme E v i a n i n sopi­muksia,
sen pahempi heille."
uurtajia ,kalanmaus'tamisen alalla.
Tällä hetkellä on erilaisten maus­teyrttien
valikoima parhaimriiiUaan.
Niiden joukosta voi jokainen vaUia
omaa ma)c^ansa miellyttävän ja^kOj
tona kokeillen aikaansaada varsin
mielenkiintoisia, toclella maukkaita
ui^tuuksia.Maustekastikkeita val­mistettaessa
on vain muistcttiaya
että kylmät kastikkeet on parasta
tehdä jö edellisenä päivänä, joitä
mausteiden aromit pääsevät parhai­ten
oikeuksiinsa. Eikä mikään est^
valmistamasta sillikastikkeita salaat­tikastikkeiden
tapaan valmiiksi pul­loihin,
joista sitä on mukava pai-i
vittäin käyttää. Suolaista silliä var­ten
maustekastikkeet saavat sisäl­tää
myös melko runsaasti makeutus-ainetta,
tämän' tietysti saBelee';'30-
kaisen henkilökohtainen maku. ' v
S i l l i jo sellaisenaan on houkutte­leva,
muatekastikkeella höystettynä
sopiva ensimmäiseksi suupalaksi
hienommallakin juhla-aterialla. ' '
M A U S T E S I L L I ^ '
1 sillifilee
1 sipuli
1 iso tomaatti
tilliä
Kastike:
3 r k l . öljyä
1»/^ r k l ; rakuunaviinietikkaa '
Vg t l . rosmariinia • ;
V2 t l . jaasHikaa
Vi tli hienonnettua mauste- t. 1
mustapippuria
3 neilikkaa
'1 laakerinlehti , ;
2 t l . hunajaa
Valmista kastike ajoissa ennen'
tarjoilua. Sekoita öljy, viinin-eti^a,;
kämmenpohjassa murskatut rosma­riinit,
basilika sekä pippuri, neili­kat,
laakerinlehti j a hunaja. Paloit­tele
s i l l i i f l ee annospaloiksi, lellikää;
sipuli renkaiksi, pane tomaatti puo-;
Uksi ja leikkaa se sitten viipaleikv
si ja hienonna t i l l i . Lado nämä a i ­nekset
kerroksittain pieneen .i^uK
hoon ja kaada maustekastike niidon.
päälle. Anna seista kylmässä useita
tunteja ja tarjoa voileipäpöydässä. ,
C U R R Y S I L L I
1 sUllfUee
Kastike: . • . '
Valmistetaan kuten edellä, mutta
mauste- täi mustapippurin asemes­ta
käytetään kastikkeeseen 2 t l cur-'
ryjauhetta. Tämäkin kastike on hy-i
vä valmistaa ajoissa etukäteen. K un
s i l l i on marinoitunut eli vetäytynyt
tässä liemessä muutamia tunteja,
nostetaan se pois ja leikataan an­nospaloiksi.
Asetetaan tarjolle jää-levyn
päälle ja koristellaan retii­sillä
j a tillillä. -
MÄRTAN SILLI
I s i U i f i l ee
Kastike:
3 r l k tomaattisoselta
1 laakerinlehti
1 r l k punaviinietikkaa
2 r l k öljyä
I t l sipuUhiutaleita tai sipuli-pulveria
1 t l paprikaa
/j tl valkopippuria
\<i tl sellerisuolaa
\k tl suolaa
1 tl sokeria
Leikkaa silli viipaleiksi. Sekota
kastike ja kaaää se. s i l l in päälle. Tä­tä
silliä voit säilyttää purkissa
muutamia päiviä kylmässä paikassa.-
Sitä paremmaksi silli tulee maul­taan
mitä kauemmin se saa seista
kastikkeessa.
TILATKAA
VAPAUS!
PA/VÄN PAKINA
Paljon nälkää
Maapallolla sanotaan nykyisin
asuvan noin 3 miljardia ihmistä,
siis-3,000,000,000 eli kolme tuhatta
miljoonaa naapurusta, jotka jakau­tuvat
eri rotuihin, kansakuntiin,
kieliryhmiin^ uskontoihin, valtiojär­jestelmiin
jne. jne.
Se on valtava ^ihmismäärä tuoK
lainen ja lisääntyykin se vain jätlcu-kiivasti
kaikista apuharvennuksista
huolimatta. Jos koko joukko saisi
kerran päähänsä lähteä marssimaan
jonkuii mahtimiehen o l i kunnia­marssissa,
n i in pitkäksi varmaan kä­visi
marssin vastaanottajan aika. Ar­velemme
nimittäin, että vaikka
marssijat pitäisivät pientä kiirettä
ja kulkisi viisi tai kuusi henkeä
rinnatusten yötä päivää lakkaamat­ta,
n i i n tuo marssi ei kuitenkaan
koskaan loppuisi, uusia ihmisiä syn­tyisi
enemmän kuin mitä marssijat
etenisi.
Mutta eivätpä taida maailman
kansat hevin .niin yksimielisiksi tul­la,
ett? tuollaisen marssin aloittai­sivat,
eikä sellainen ole yäliksik,ääri.
Sitä paitsi kaikki tus)?;in jaksaisi­vat
marssiakaan. Viimeisimrnät t i it
kimukset ovat nimittä|ri psoiitäneet,
että yli:puolet ,maäUnFiaiji, väestöstä
näkee jatkuvg|a nälkää-' Päivittäin
lasketaan nälkään ja sen seurauk­s
i in kuolevan vähintäin 10,000 i h ­mistä..:'
. ,
Tiedemiehet ovat laskeneet, että
ihminen, tullakseen kunnolla toi­meen
jä pysyäkseen terveenä, tar:
vitsee välttämättäi rayintoä keski­määrin
2,400 kaloria päivässä j a ra­vinnossa
.pitäisi olla kutakin hen­keä
kohden vähintäin 70 g (noin 2
unssia) proteiinia. Jotta tuollainen
ravintomäärä saavutettaisiin väes­tön
kasvusta huolimatta, elintarvike­tuotannon
pitäisi Aasiassa. Kauko-
Idässä ja Latinalaisessa Amerikas­sa
nelinkertaistua, Lähi-Idässä kol­minkertaistua
ja Afrikassa vähin­täin
kaksinkertaistua. Kauko-Idässä
esim. asuu puolet maapallon ihmi­sistä,
multa ravinnokseen nämä
saavat vain neljänneksen maapal­lon
koko elintarviketuotannosta.
Sellainen on siis ituya täällä au­rinkokuntamme
asutulla planeetal­la,
j a kuitenkin ei:äät vielä keh­taavat
väittää ettei kurjuus mukan
maailmassa lisäänny .
Mistä tämä sitten :.johtuu. Onko
todella niin, että ihmiset lisäänty­vät
nopeammin kuin mitä elintarvi­ketuotanto
pystyy V lisääntymään?
Onko niin, että tarvitaan välttämät­tä
pari hyvänpuoleista sotaa, jotta
ihmissukii j a elintarvikemäärät saa­daan
tasapainoon? Vai onko niin,
että esim. rikas Amerikka panttaa
suuria elintaryikevarastojaan toi­saalla
kansaa kuolee nälkään?
Tuskinpa mikään noista väitteistä
pitää paikkansa. Maapallon elintar­vikkeiden
tuottamismahdollisuuksis­ta
On käytetty hyväksi vain murto-^
osa, suurin osa maat)allbn hedel-mällisimmistä
alueista on yhä vil-^
jelemättä ja ihmisten Ikivanha elät­täjä,
meri, oh suurelta osalta hy­väksikäyttämättä.
Nälkä ei siis joih-:.
du siitä, etteikö maapallolla voitaiisi
tuottaa riittävästi elintarvikkeitar
Siksi ei myöskään sotaa tarvita ih­miskunnan
apuharventajana ja sik-_
si toisekseen, tavallisesti sota apu-harventaa-
elintarviketuotantoa ja
varastoja enemmän kuin ihmisiä.
Amerikan Yhdysvaltojen elintar..
vikereserveillä ei tilannetta myö^
pysyvästi voida korjata, vaikka nff"
ovatkin suuret. Pariksi viikoksi niil?
lä ehkä nälkä lähtisi, mutta ei sen
pitemmälle. Asiaahan se tietenkin
sekin olisi, mutta kuitenkin arve­lemme,
että Amerikan elintarvike-i
pörssien hait polttavat viljan ja tui":
melevat voin sekä kananmunat mie­luummin
kuin jakavat ne nalkäisilr
le :
Mutta mitenkähän olisi, jos pani
täisiin toimeen yleinen ja yhtäläi,-,
nen aseistariisunta ja kaikki ne vai»
tavat pääomamäärät, jotka nykyisiij
uhrataan erilaisiin aseisiin, pantai»,
s i in pailvelemaan ihmiskunnan nä^
iän poistamista, järkiperäisesti j a
suMnnitellusti. Eiköhän silloin i%
MiM Mikä tifcipyä j a lopuUisest
seiiaiUfe liuiid »un m^BilinaS9a
«nää ole riist09,>^uQ toinen. I
*PÄi4ö<»^,yl«n|W^rin.t^j^
11111
'' lillflil
^: ^li^iiiiii
:S''C:'i f~'!^&iAi< fK'$*?'f^:il
I , i 1,11 r,
m
" V , ! ''''' ji: i;