Vapaus, April 8, 1969

              m
Sivu 2 Tiistai, liulhtik. 8 ^ p. — Tues)dayv Aptrdl 8, 1969
INDEPENDENT L A B O R O R G A N
VAPAUS ' O F FINNISH C A N A D I A N S
< LIBERTY) EäbalbUshed Nov. 6,1917
EdiDhar; W. EKLUND Mjunager: E i SUKäJ
TeOephoine: Offlce and BddAooM 6^4-4284'
PubUshed itmloe weekly: Tuesdia^ end Thomsdaiys iby VtapaAiB Pulblishlng
Cto-lJinäited, 100-102 EDdn St. Weat, Sudibmy, Onrtairiö, Oai?a»dla.
MadiUng eid^ress: Ben 60^
. ^ AdverUstag iroitiea xipW'«<PBil6e»14Q?^ itjM^rtaÄföom of ojM;«re?et
Seoond Olass Mat registaaition Numlbea' 1076^
CANADIAN; LÄNGUACElPRESS CLUB
TILAI7SHINNAT:
Cail^KlK^si»: 1 vk: $10.00> 6 kk. $5.2S VSAim:
~ 3 kk. $3,00 Suommi:
1 vk., $11.00. e kk. $6,75
1 vk. $U.SO. 6 kk. $6.25
Autömaitiö jä ittmiiien
Helsinki/ — Maassamme vierafilivMli^ttain NeuvosdoHitoit tiede^
akatemian jaaeh ja sovelletuiv sosiologian joh^^ft^
i Nikoni AlansiiToy iuerniöimassai automaatiosta ja ihmisestö.Oheir
8«na ötteida hiiden esiMmUstiiliV» jossa kitsitbllään aihetta neuvnsbo-liittolaiselta
näkökannalta.
Liian helppo ratkaisu
- Canadalaislieihdet sekä radio- ja' televisioikjimm
ovat-viimepäivinä kiinaiititäneeitImelkoista Jvuomiiota €anadan
jouödrnjeen heikiktoon tulokseen jääkiekfcoito^ m
ru^aldlpaiiluissa ja samalla siiihen, -miten saataisiin jääkiek-koilninirn,
e nostetuiksi nykyisestä alennustilasta.
Huoanioiden sen tosiasiain, että Camadan-joiulk&ue ei saanut
Tutkhölman ikisoissa kolmesta kovi'mmasta ikilpailijastaan (NL,
Ruotsi ja T-slovakia) yhtään voittoa ikuudesta ottelusta-ja
sen, eittä varsiinkin ruotsalaisleöidistö arvosteli taa!s ankarasti
canadalaisrj'auk!kueeai "barb^arimaisupitta-Toromito Star lehti
totesi huhitikuim ensimmäisen päivän vjohtavassa toimitusikirr
jeesBääny että"tä!mä ei ole ensimmäinen kerta kun Canadan
jäläiMekian' pelaaijia pidetään Euroopassa raakalaisiina. Mutta,
llfmn ine tulenmie itakaisin b a r b a ^ jotka eivät osaa pelata
jääMelkkoa, n i in sei on sentään- liikaa."
Mainittu lehti suos^ttdee.puolestaan "Canadan TO^
pelasftaanista sitein, että lähetetään NHL:n anwnattipelurei'sta
muodostertrtava joukkue otteluiun siinä niieflessä, että voitto
tutee taatuiksi. Tämän mukaan voitaisiin tällainen almmatti-joukfcueiden
tähtipelurien ryhmä muodostasi melko kivutto-maöti
nfllsitä jouikkuedsta, jotka jäivät NHLm loppoifljilpailuista
pois esimerkiksi Chicago Black Haw*ks ja Detroit Red Wings
ji0(uMcueidein( iniehistä, jotka ovat "niiltei kaikki canadalaisia'',
^ t e a lehU toteaa.
Milloin on parempi aika kuin nyt Canadan jääkiekko-
- kunnian palauttamiseksi, sanoi loihti.
Voiitbo kansainvälisestä kilpailusta on tietenkin arvoikias ja
täidkeä-
Mutta me epäflemme, että Canadan 'jääkäekkoilun näive-tysftaiuti
e i siilä paranisi. Jos johtavista annmattilaisistaj muo-dositettava
jouMcue voisi päihittää e^simerkiksi Neuivostoliilon
joukkueen, mikä ei ole Mrkossa päätetty asia, kuten sanotaan,
niin se ei poistatsi jääkiekkoilumme perushedkltioultta — sitä,
että jääkielsjkoilusta on tullut maassaimime pääasialssa "katse-lijain
urheilua".
AmmaittUaispelien ihanmointi ja jumalointi on johtanut
siihen, että aliarvioidaan amatööriur^heilua yleensä ja erikoi-gesrti
amatööri-jääkiekkoilitai. Kasvavalle nuorisolle varataa-n
äivaini hian väihän mahdolUsuiiksia jäkieldkoiluu^^ J a kun ama­töörien
jääkiekkoilua aliarvioidaan myös sanomalehdissä^ r a -
dalossa ja televisiossa^ niin seurauksena; on, että sadattuhannet
canadalaiset istuvat iMaiisa,''toUottimien" ääressä ammatti-ladlspeliä
katsomassa, väittelevät päivisin kiihkeästi siitä j a - ,
tästä pelistä, ja" pitävät ittseään " jääkiekkoili joina"!
- Tämä on jääkiekkoUunune alennustilan peruslana: Am^
mattHaisvoimiin eurooppalaispelaaijiatja ehkä saatava voitto voisi
oUa palfeamia kansalliatunteidemme haavoihin, mutta se ei
missään tapauksessa laajentaisi jääkiekko!lumme voimia ja
yleismaihdollisuuksia.
Vasta sitten k u n jätetään ammalttipelit omaan asemaansa
ja nostetaan amatööriurheilu — jääkiekkoilu muiden miikana
-—sille kuuluvaan arvoonsa^ voddaaai oanadalaisjoukkueilita ja
-urfieilijoilta odottaa menestystä ja voittoa kansainvälisistä
turnajäisistä — mihin sivumennen sanoen canadailaiisi^la on
kaikki mahdolHsuudet, jos niitä halutaan ija osataan ikäytttää
hyväksi.
Automaation ongelma kutein sen
sosiaaliset seuraukaet ovat osana
suurenimasta tieteellis-teknisen
VaUian^kymouksen Qngeln(\a8ta, mie
lestäni ti^teellis-.tekninen vallan-
^ \ x m w pi\ l^iinmuKaine^i yHt?is-kurtnallinen
ja tieteellinen teknii­kan
kehityksen tulos. . Tekninetf
edisitySi johtag, siihen, että ihmi­sen
yaikutivs häntä ympäiröivään
luontoon jatkuvasti kasvaa ollen
milftasuhteiltaan yhtä suuri kuin
niiden luonnonvoimien j|a ilmiöit-tonv
jotj{a\ vaikuttavat maapal­loomme.
Tieteellis-teknisen. v a i lanku-mouksen
tärkein elementti on au­tomaatio.
Se on tekniikkaa, joka
ottaa vastuulleen ja johtaa teol-ilisuusprosesseja.
Ymmärtämättä
täysin maailmassamme tapahtu­via
ilmiöitä emme voisi toteuttaa
automaatiota, joka on tieteellisen
tietämyksen tulos. Automaation
ominaispiirre onkin juuri sen lä­heinen
yhteys tieteisiin. Toinen
on se, että automaatio muuttaa
täysin ihmisen funktiot teknises­sä
prosessissa.
Qft osoittautunut, että mitä ak­tiivisempi
työntekijä on yhteis­kunnallisesti
katsoeny sitä parem­pi
hän on työntekijänä. Auto^
maatiossa nämä ongelmat esiin­tyvät
erittäin selvinä. Mitä me
huomaamme automatisoiclussa
tuotantolaitoksessa ? Ihmiset ov^t
työn aikana erotettuina toisis­taan,
ennenhän työnteko tapah­tui
yhdessä.' NyT" ihmissuhteet
ovat työpaikalla ikään kuin kat­kenneet.
Automaatio ei niitä var­sinaisesti
katkaise, mutta se
muuttaa niiden luonteen. Tämä
muuttaa työnjohtamisen vaikeam
maksi ja vaatii työnjohdolta pä­tevää
sosiaalis-psykologiata tie­toutta
koskien yksilön suhdetta
kollektiiviin ja yksilöitten keski­näisiä
suhteita.
— Työn sisällön ja luonteen
muutjlumlnen.
— Työn tuoAtav«ude,|i «^st«W!i-nen.'
— Työllisyys.
^Työajan lyheneminen ja va^
paa-aikä. "
Sotilasdiktatuuri Pakistanissa
Kuten on uiuitdstiedoissa kerrottu, Pakistan siirtyi toista
viikkioa sitten sotilasdiktatuuriin Ayub: Khanin luovutettua
vallan armeijalle — yhdentekevää tapahtuiko se vapaaehtoi­sesti
tai pakon edessä. Monet merkit ja entisen presidentin
l^msunnot "anarkiasta" ovat enteilleet tällaista ra/tkaäsua. A r ­meija
on jälleen osoitautuinut käyttökelpoiseksi ' voimaksi
maassa, jossa on syntynyt laajaa yhteiskunnallista kuolhunjtaa
iJuokkaristiriitorjen kärjistymisen seurauksena.
Pakistanin Ulisi sotilasjohtaja, kenraaMYahya Khan l u ­piasi
pdan vallansiirron jälkeen, että hän palauttaa maahan
peruätusladllisen hallinnon. Samalla hän sanbi ryhtyvänsä
. amkaffiin toimenpiteisiin "agitaatioa ja itiihoavaa toimiintaa vas­taan",
mitä tahansa sillä tarkoitetaankin.
Kenraali Yahya Khan peruslteli vallansiirtoa sillä, ettoi
armeija "voinut jäädä sivustaikatsdjaksi alnarkiaa lähenteleväs­sä
tilassa."
'Nyt viricansa menettänyt Ayub Khan oli kymmenkunta
vulotta hallinnult maata itsevailtaisesti kaapattuaan vallan par­lamentaariselta
siviilihallitukselta samantalpaisen sisäisen kuo­hunnan
oloissa. Diiktatoorisillia otteilla hän sai aikaan melko
pitkän näennäisen raiuhan kaiuden, miuttar-*ra'uhalU pinnan
^Uiijartkiu myllerrys, kunnes ulkokuori nKurtui ja kuMhiunta
riisti vaUaari preaddieintiltä. Suurimpana syynä oldvat Ayub
Khanin h e M A saavultfuikset sosiaediseila aläila, vaikka; maan
takxus ulkomaisen avusituksen turvin saatiinkin jonkinlaisen
kehityfesen tielle. Hänien uudistuksensa eiVät tuoneef ,yliikan-soitetun
Itä-Pakistanin ongelmiin mitään helpotuslta, ja länsi-eaassa
valta oli edeUeenikin maanomistajilla
Uuden kuohiuinan vaiheessa Ayub KJhanin oli pakko tehdä
myönnytyksiä niin o^ei^So- kuin vasemmisDolaiseMekin op­positiolle.
Piltemmällä tähtäyksfellä uiudisbukset olisivat voi-
Tfnistasoj^t mia^n.' elämässä syrjittynä allee?;i vasemmiston ase-
XOi^. Sotilasdiktatuurin pydtyttämisen päätarkoiltus onkin va-mnmiaton
Mkkeen tuk^hdiuttanainen. Kuinka täimä toteutuu
Itä-Pakistanissa, jossa on vain muiftoiosa lammeijaa j a voimak­kain'yabemniistolaissimintaius,
sen näyittää Itul^^
Slotiflasdiktatuuri meiikitsiee', etitä ikäyitäitöön btertaan kovat
ortteet. P<)iU5keHStilain vaät/ustamisesba on j o lulv^itit^u teloitus­pa
(^^oakliintat^omalot,^^ S uh|ka on siuiuri. Onko edessä
t^iijÄi Nigerian sota? Tultevfiisuus ei luipaa hyvää Pakistanin
kansalle.
]'•' Kuvaatn liittyy myös kenraali Yalhya Khanin porsoiona,
Hänttä eanotaamC Pakistanin nopeimimin ediatyneöksl ja Ictohon-
ONKO KENELLÄKÄÄN TOKOIN
TAI NUORTEVAN KIRJEITÄ?
Turyn Yliopiston siirtolaisarkis-to
sai muutama päivä sitten Kalifor^^
niasta mrs. Helmi Nivelliltä jäljen­nöksen
kirjeestä, jonka Santeri
Nuorteva oli lähettänyt vonna 1918
Os'kari TokoiHe. Tämä kirje on ar­kiston
tähän mennessä saamista kir­jeistä
arvokkain, ja sen löytyminen
heitätti kysymyksen, oinko tällaisia
kirjeitä säilynyt enemmän, ja voi-taisiiniko
tällaisista kii'jeistä kerätä
arkistoon erityinen kokoelma.
Oskaii Tokoin ja Santeri Nuor le­vän
tojeitten Usäiksi tulisivat kysy-,
mykseen ainakin seuraavien henki­löiden
kirjeet: Moses Hahl, Leo
Lauikiki. Aku Päiviö, Aku Rissanen,
A. B. Mäkelä, Matti Kurikka, Hen­ry
' Puro, Richard Pesola, Frans
Syrjälä, Martin Hendrickson, Matti
Tenhunen, Taavi Tainio, Severi
Alanne, George Alljman, Carl Sal­minen,
Salomon Ihnonen, Alex Ha­lonen,
Toivo Hiltunen, Lauri Lem­berg,
WiUiam Marttila, Akseli Rau-anheimo,
Hugo Paasikivi, A. F.
Tanner ja Eero Eiicko. Luetellut
henkilöt ovat olleet taitavia kynä-miehiäj
joten heidän kirjoittamien­sa
kirjeiden tallettaminen olisi his­toriallisesti
hyvin arvokasta. Koros­tettakoon
kuitenkin, että muitten­kin
amerikansuomalaisten johto-miesi(
en kirjeiden saaminen Turun
Yliopiston siirtolaishistorian arkis-.
toon alisi erittäin merkitylksellistä.
Kirjeitä ei väHtämättä tarvitse
lahjoil^taa arkistoon, vaan ne voi­daan
lähettää yhtä hyvin lainaksi.
Jos kirjeet saadaan lainatuksi Tur­kuun,
otetaan niistä jäljennöikset ja
alkuperäiskappaleet palautetaaji ta-ikaisin
niiden omistajille.
Kirjeissä on tietjenkin usein sel­laisia
asioita, joita niiden kirjoitta­jat
eivät ole tarkoittaneet julkisuu­teen.
Tällaisia asioifcafldn sisältäviä
kirjeitä voi kuitenkin huO'letta lä­hettää
arkistoon sdllä kaikki arkis­toon
saatu materiaali palvelee vain
sirrtolaishistorian tutkimusta. Kir­jeitä
saavat käyttöönsä vain todella
luotettavat henlrilöt.
Löydetyistä kirjeistä pyydetään
ilmoittamaan osoitteella:
Mr. Reino Kero
Yleisen histoiian laitos^
Turun Yliopisto
Turku 2,"
Finland
I) Europe
neeksi kenraaliksi. Hän o l i 34-
vuotiaana Pakistanin nuorin
prikaatinkenraali j a 40-vuatiaa^
na Paikstanin nuorin kenraali.
Tähdenlentoa muistuttavan
nousunsa yhteydessä kenraali
Yahya Khan ei ole voinut saada
paljoakaan ystäviä korkeam­masta
upseerikunnasita.. Päin­vastoin
meille kerrotaan, että
toiset kenraalit suhtautuvat tie­tyin
varauksin siihen kum ken­raali
Yahya Khan, maan ase-voimiein
fcomentaj ana, ottii val­takunnain
ohjat omiin käsiinsä.
Seilvää on, että toisiet vaManhi-maiset
kenraalit vaanivat ja
odiottavat, milloin Yahya Khan
tekee' ensimmäisen vakavimr
main virheensä —-jonka jälkeen
voi tulla joku toinen tai peräti
toisia "voiimamiehiä".
Näin yläporlbaassa.'^
Varsinaisen kansan tyytymät­tömyyttä
ei Mioin voida poistaa,
ellei poisteta tyytymättömyyttä
aiheulttavia olosuOiteitä — ja so-tilasdifctaattorit
eivät ole eri-'
koisemmin kiintyneinä yhteis­kunnallisten
vääryyksien ja vä­hempiosaisten
puutteellisuuk­sien
korjaamiseen.
Enteellistä ön ehkä se, että
kenraali Yahya Khan on uhan-n/
ut ruoökininallakin hiililtä 'ros-kaj
oukoksi' nimittä*nänsä kan­san
oppositioni, iftijutts^ ei o ie pu-huniuit
mitään liian kauan vii­pyneiden
taloudelMen ja sosi-aalisten
uudistusten täytänr
töönpanosta.
FORT WILLIAMISSA
JUOSTAAN JÄLLEEN
Täällä Fort Williami8sa oli nyt
kova lumitalvi, ilmojen haltija
antoi marraskuussa niin paljon
lurita, että kyllä lapiot kaupaksi
kävivät.
Yhtenä mielenkiintoisena seik­kana
voin sanoa,: että kun katse­lin
iinja-auton ikkunasta, että nä­kyykö
suksien latuja koulujen lä­hettyvillä,
niin pettymys oli suu­ri.
Minusta tuntuuj että opettajat
eivät ole kiintyneet hiihtourhei­luun.
Nuoresta pitäisi saada lap­set'
kiintymään murtomaahiih­toon
ja yleensä urheiluun, jos tu­loksia
mielitään saada.
Lehtisen Toivo "ylennettiin"
kaksoiskaupungin ympärijuoksun
ylituomariksi, oltuaan varatuo­marina
24 vuotta. Mies. otti tehtä­vän
vastaan ja toivoo puolestaan
sen auttavan yleistä yhteisymmär
ryksen asiaa.
Jos joillakin henkilöillä on ha­lua
osallistua tähän 10 mailin
mittaiseen maratoni juoksuun,
niin heitä pyydetään ilmoittautu­maan
viimeistään toukok. 17 päi­vään
mennessä osoitteella: Ted
Price, Canadian Legion, 226 May
St S., Fort William, Ont.
— T. Lehtinen.
TYÖN I^ADUN JA LUON­TEEN
MUUTTUMINEN
Teknisen progressin yhteydes­sä
on huomattava ihmisen työn
laadun n^uuttuminen, hänen siir­tymisensä
pois työn välittömästä
läheisyydestä. Se selittyy ^itefl,
että työkohde on nyt usein ihmi­selle
biologisesti sopimattomassa
paikassa, esim. yakMVUiiöaa, yU'
painetilaasa jne. Suoran kontak­tin
työAbjektiln suorittavat ko­neet,
joita ohjaa ja käyttää ihmi­nen.
Tämä merkitsee sitä, että auto^
matisoidussa laitoksessa^ tarvi­taan
aivai^ uudella tavalla koulur
tettua työvoiinaa, Esim. vähem­män
sorvaajia, enemmän auto­maattisorvien
käyttäjiä ja s,äät§-.
jiä. Automaatio siis muuttaa täy­sin
työn luonteen ja sisällön.
Työ, joka ennen on perustunut
näppäryyteen ja opittuihin toi^
mintoihin, muuttuu työksi, jonka
perustana on tiedot ja tekniset
opinnot. Puhtaasti fyysisen työn
tilalle on yhä enenevässä mää­rässä
astumassa aivotyö — insi-nöörityjj.
Maassanune sanotaan-:
kin ruumiillisen ja henkisen työn
rajan qlevan katoamassa.
S9 merkitsee ruumiillisen työn
osuuden vähenemistä ja vastaa­vasti
henkisen työn lisääntymis­tä,
henkilökohtaisen taituruuden
ja kyvyn merkityksen vähenemis­tä
ja työntekijän merkityksen l i ­sääntymistä
taitavana koneiden
ja automaattien käyttäjänä.
Tämän alan kirjallisuudessam­me
on esitetty erilaisia näkökoh­tia
fyysisen ja henkisen työn ra­javiivan
katoamisesta. Jotkut
ovat sitä mieltä, että automaatio
hävittää täysin fyysisen työn ja
työntekijä tulevaisuudessa selviää
kaikesta vain ; nappeja painele­malla,
jolloin työ muodostuisi
kaikkialla samanlaiseksi.'
Mielestäni tämä ei pidä paik­kaansa.
Voidaan olettaa, että fyy­sinen
työ psyko-fyysisenä jännit­teenä
säilyttää paikkansa auto­maationkin
aikana, sillä jonkun­han
täytyy koota automaattiko-neet.
Fyysisen työn osuus piene­nee
huomattavasti, mutta ei hä­viä.
En myöskään ole sitä mieltä
että työ tulisi automaation aika­na
olemaan kaikkialla samanlais­ta.
Automaattikoneilla työskente­ly
ei suinkaan ole vain nappien
painelemista, jotta tällainen kone
m
Mitä npiiiti;
USA on ^H)oii«0(rikas" Kiiinasita ^
-.Wa8hington:--' Nixonin hallitus toivoo Kiinan kommunistisen
puolueen yhdeksännestä kongressiE^tf^ nousevan poliittisen ohj^l^j^
vakiinnuttavan tilannetta sikäli että kiinalfiiget voivat aloittaa sub- .
tantiivisen keSkttSlfelun.YhdyaYaltain kanssa. Samanaikaisesti yh­deksännen
puoluekongressin kokoontumisen kanssa USA m^^iviran-omaiset'
tiedoittivat, että (USA :n) turvallisuusneuvoston virkatilijat
tutkivat . . .miten voidaan lopettaa 20 vuotta kestänyt erossaolo
USA :n ja Kiinan väliltä.
USA;n ulkoministeri William P. Rogers . . . esitti torstaina
senaatin ulkoatriainvaliokunnalle huolella valmistetun asiakirjan:
"Huolimatta vihamielisyydestä Yhdysvaltoja . . . kohtaan . . . . me
olemme yrittäneet päästä keskusteluun kiinalaisten kanssa V a r ^i
van yhteyksien kautta^. . . Kiinalaiset yrittävät vielä selviytyä; siitä
taloudellisesta ja poliittisesta epäselvyydestä, minkä kolmiyuoUnen
kultturivallankumous aiheutti. Kiinan^kommunistisen puolueen yh­deksäs'komi^
resai v o i luonnehtia uusia ohjelmia; mitkä määrittelevät
.Kiinan kehityksen tulevaisuudessa. Me emme voi ennustaa minkä-lasia
ne (uudet ohjelmat) tulevat oleniäan"t^sanoimrRogers.v
Yhtenä toimenpiteenä hallitus harkitsee yhdysvaltalaistenvimat-kustusrajoituksien'
helpottamista Kiinan suhteen. Mr Rogers; jatkoi
tätä matkustuskieltoa kaksi viikkoa sitten, mutta vain kuuden'kuii?
kauden ajaksi. Jotkut virkailijat puhuvat myös USA:n kauppasaar­ron
huöjentamisesta. Yhdysvallat on ylläpitänyt kauppasaartoa Kii-r
naa vastaan vuodesta 1949 jolloin kansallismielinen hallitus ajettiin
pois mannermaalta. >— Peter Grose, New York Times Service.
y SYNTYAAÄ.
' PÄIVIÄ
Hilja Forsell, Hearst, Ont. täytti
maanantaina, huhtikuun 7. päivänä
80 vuotta.
Betty Pulkka, Mattavva, Ont. täyt­tää
torstaina', huhtikuun 10 päivänä
77 vuotta.
Martta Wähämaa, Azilda, Ont.
täyttää maanantaina, huhtikuun 14
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vadn
onnentoivotuiksiin.
toimisi täytyy se ohjelmoida;
poistaa mahdolliset viat ja paran
taa sen konstruktiota ja jokaises­sa
systeemissä automaattikoneir
den toiminta on erilaista. Täytyy
myös todeta, että työnteko auto­maattien
parissa ei suinkaan tule
rajoittamaan yksilön henkistä ke­hitystä,
sillä työ tulee vaatimaan
älyllistä toimintaa.
Monilla aloilla tulee automaa-,
tio poistamaan ammattitaudit.
TYÖTEHON NOSTAMINEN
Automaation avulla voidaan
rakentaa suuria teollisuus- ja työ­yksikköjä,
joka merkitsee sitä;
että voidaan tuottaa enemmän
hintojen ollessa alhaiset. Kaik­kien
ihmisten tarpeet hyödyke-ja
kulutustavaroiden kohdalta
saadaan tyydytettyä, toisaalta
myös ostokyky nousee, sillä vaati­vammasta
työstä tulevat ihmiset
saamaan suurempaa palkkaa. Siis
ihmisten yleinen elintaso nousee,
meidän maassamme on havaitta­vissa
tämän prosessin alkaminen
Yksilöitten elintason nousu mer­kitsee
kansantulon nousua. A i ­kanaan
tästä on seurauksena se,
että ihmiset tulevat saamaan yh­teiskunnalta
kaiken sen minkä
tarvitsevat.
Automaatio ratkaisee myös
asuntopulman. Jo nyt automati-r
soitu teollinen rakentaminen ori
huomattavasti parantanut asun­totilannetta.
Viime vuosien aika­na
on n. 11 milj. ihmiselle voitu
järjestää paremmat asunto-olot.
TYÖLLISYYS
Automaatio vähentää huomatta
vasti työntekijöitten lukumäärää
esim, v. 1960 oli maamme hallin­nossa
työssä n. 6 milj. ihmistä.
Automaatio on vähentänyt mää­rää
n. 1.4 milj. työntekijällä. Vä­hennys
saatiin aikaan tietokonei­den
ansiosta. Kaikissa maissa au­tomaatio
aiheuttaa samat ongel­mat:
vapautuvalle väestölle on
löydettävä uusi työpaikka.
. Neuvostoliitossa voidaan vielä
pitkän aikaa eteenpäin sijoittaa
vapautuva työvoima uusiin ra­kennettaviin
laitoksiin, sitten on
myös otettava huomioon, että
maamme Aasian puoleinen osa on
hyvin harvaan asuttua — vain n.
22 pros. väestöstä asuu siellä;
Jatkuu
Rajuja kahakoita
L-Saksan kaduilla
Bonn. — Poliisit ja ylioppilj^at
ottivat rajusti yhteen useissa
Länsi-Saksan kaupungeissa viik­ko
sitten kun osa mielenosoitta­jista
irrottautui rauhanmarsseis-ta
ja rikkoi ikkunoita ja miehitti
rakennuksia-
Frankfurtissa useat sadat ylif
oppilaat tappelivat poliisien kansr
sa. Eräs sosialististen ylioppilai­den
federaation johtajista Hans- .
Jurgen Krahl pidätettiin. .
Stu ttgartossia yksi mielenosoit-.
taja ja kaksi poliisia loukkaantui
mielenosoittajien hyökkäyksessä
Yhdysvaltain pääkonsulaattia vas
taan.
. Kölnissä ylioppilaat valtasivat
radioaseman ja nostivat punaisia
ja mustia lippuja katolle.
Rauhanmarssit oli järjestetty
deniokratiän" ja" aseidenriisunnan
puolesta käydyn kampanjan mer-f
keissä. Kampanja päättyi viime
viikolla perinteiseen pääsiäismars-siin.
Moslkovan ikoonferemssi
vetosi haJUituiksiiii
Moskova. — Kansainvalineii natsi- :
rikoskonferenssi vetoaa kaikkiuiiial-lituksib,
jotta ne yhtyisivät YK:n
yleiskokouksen viioie marradoiiissa
hyväksymään sopimukseen, jonka
mukaan sotarikokset ja rikokset 3i-miskuntaa
vastaan. eivät vanheoe
tavanomaisessa järjestyksessä. '
Seitsemäntoista Euroopan maan e-dustajlen
konferenssi kehotti ktäldda
maita viettämään syyskuun 1. päivä­nä
d i toisen maailmansodan tiHeamis-päivänä
kansainrvälistä fasismin vas­t
a i s i taistelun päivää. Konfeienssi
kesti Moskovassa neljä päivää. Osan­ottajista
vain Rdmania ei.yhtynyt kon­ferenssin
vetoomukseen, .vaikka maan
oikeusministeri Adrian Dimitri pu­heenvuorossaan
ilmoittikin olevansa
YK: n lausuman kannalla. ^
Vetoomuksen lisäksi konferenssi hy­väksyi
julkilausuman jossa tuomitaan
amerikkalaisten hyökkäys Vietnamis­sa,
israelilaisten hyökkäys läiö^dässS
sekä Kreikan fasistineh järjestelmä.
Varsinaisessa vetoomuksiessa kiinni­tettiin
lisäksi huomiota uusnatsismin
vaaraan Länsi Saksassa.
PÄIVÄN PAKINA
HÖLYNPÖLYÄ KYLLÄKIN
Entinen toryjohtaja, eversti
George Drew on pitkästä aikaa
puhunut julkisuudessa ja tapan­sa
mukaan "läpiä päähänsä".
Vanhemmat kansalaisemme
muistavat, että mr. Drew oli On^
tarion pääministerinä vuosina
1943—49. Sen jälkeen hän oli
konservatiivipuolueen kansalli­senakin
johtajana, mutta cana-dalaiset
potkivat hänet "yläker­taan"
eli-pois politiikan temmel­lyksestä,
Canadan korkeakomis-sionerin
rauhalliseen virkaan
Lontooseen.
Seitsemästäkymmenestä ^nel­jästä
ikävuodestaan huolimatta
Drew on vielä Guelphin yliopis­ton
kanslerina, Toronton ylio­piston
yhtenä kuvernöörinä se­kä
useiden yhtiöiden johtokun­nan
jäsenenä.
Hänen uusi tulemisensa poli­tiikkaan
johtui siitä kun Ontari­on
entisen kuvernöörin Keillcr
Mackeyn komitea ehdotti maalia
kuun alussa; että Ontarion kou­lu
jen nykyinen uskonnonopetus
olisi poistettava-
Mr.'Drewri mielestä If^psiet ei-vUt
voi kasvaa aikuisiksi lain­kaan,
jos ei heille päntätä kan­sakouluissa
uskonnon oppia pää-hän.
Tämä siitäkin huolimatta,
vaikka^ valtavan suuri enemmis­tö,
ihm.iskunriasta ja siis myös
lB^psiflta, el ole, eikä halua olla
missään tekemiBiflaä sen 'pärfem-min
uflkonnonopetukaen kuin mr
Drewnkaan kanssa.
Tehden suuren numeron siitä,
kun häntä on sanottu uskonnon­opetuksen
"alkuunpanijaksi' On­tarion
kouluissa, mr Drew sanoo
sitä "väärentämättömäksi hölyn­pölyksi"
ja väittäen, että uskon­toa
on aikaisemmin opetettu
pappien toimesta, mutta hän pa­ni
vain sen järjestelmälliseksi
hommaksi kouluissa.
"Väärentämätön hölynpöly-määritelmä
sopii XSBB'i paremr.,
min mrDrewn mielenpurkauk­siin
kuin mihinkään muuhun.
Tosiasianimittäin on, että Mac­keyn
komitea ei ehdota uskonon
opetuksen lopettamista yleensä,
vaan sen nykyisen mUÖdon pois­tamista
kansakouluista site^»,
että uskonnollisen aivopesun t i ­lalle
otetaan vertai lutarkoituk-sessa
tutkittavaksi eri uskon­suunnat.
Mackeyn komitea ehdottaa lo­petettavaksi
raamatun luvun,
rukousten pidon ja virsien vei^
saamisen kansakouluista mutta
suosittelee kuitenkin, että raa­mattuakin
luettaisiin kirjaUi-suustunneilla.
Sivumennen sanoen mr Drew
ei pääse mihinkään siitä että
juuri hän ja hänen halHtuksen-fla
järjestivät nykyisen yleistä
pahennusta aiheuttaneen uskon­nonopetuksen
Ontarion kouluis­sa.
Kuten myutkin hänen pollit-tisluontoiset
yrityksensä, Onta­rion
koulujen uskonnonopetus-ohjelmasta
tuli suuri pannukak­ku
eli täydellinen susi ja epä­onnistuma.
Hänen järjestelmänsä avoime­na
tarkoituksena oli kouluissa
suorittaa uskonnollista aivope­sua
protestanttisen uskonhaa-ran
hyväksi.
Tämä ei luonnollisestikaan voi
tyydyttää Ontarion väestöä,
minkä uskonnon kysymyksissä
on miltei yhtä monta mieltä
kuin on miestäkin. Katoliseen
kirkkoon kuuluvat, varsinkin
sellaiset jotka pitävät itseään
"tosikristittyinä" eivät voi kat-
^ sella-suopein silmin sitä, että
heidän lapsilleen esitetään edes
vesitetyssä muodossa, protes­tanttisia
uskonkäsityksiä.
Joihinkin muihin kuin kristin­uskoon
kuuluvat vanhemmat pi­tävät
pahana sitä kun heidän
lapsiaan yritetään "käännyttää''
sellaiseen uskoon mihin he eivät
itse usko.
Juutalaiset ja monet muut
ryhmät, ateisteista puhumatta­kaan,
vastustavat jyrkästi kai­kenlaista
kristinuskon opetusta
lapsilleen.
Johtuen juuri ylläesitetyistä
ristiriidoista, ja siitä kun "vesi­tetty
uskonnon opetus" (tarkoit­taa
sellaista uskonnonopetusta
mikä pyrkii välttämään toisten
kifkkojen jäsenten loukkaamis­ta)
ei tyydytä heitä, monet va­listuneet
papit ja seurakunnat­kin
ovat aktiivisesti vaatineet
niuiden ririnalla nykyisen uskon-nonapetukscn
lopettamista kan­sakouluissa.
Monet opetusalan johtaVat
henkilöt ovat panneet merkille,
että uskonnonopetuksesta ei tu­le
muuta kuin . riitaa, erimieli­syyttä
ja väärinkäsityksiä.
Kaiken tämän johdosta Onta­rion
väestön suuri enemmistö
on varmaan sitä mieltä, että ko­ko
pakollisesta aivopesu-uskon­nonopetuksesta
on kouluissa luo
vuttava.
Tämä siitäkin huolimatta vaik­ka
lapsilla on nyt muodollinen
lupa jäädä uskontotunneilta
pois. Mutta jos "vähemmistö­ryhmät"
jäävät pois uskonto­tunneilta,
niin he joutuvat toisi-ten
lasten ja myös opettajien
"silmätikuiksi" ja niinmuodoin
epämiellyttävään asemaan. Kris-tinuskonnon
opetusta vastustat
vien vanhempien lasten on sjia
muodollisesti "vapautusoikeu-desta"
huolimatta ollut pakko
lukea raamattua, veisata virsiä
ja pitää rukouksia.
Tällaista "pakkokristillisyy-t
den" jatkamista vaatii nyt van-i
ha herra eversti Drew.
Uskomme kuitenkin, että hän
lyö siinäkin kirveensä kiveen,
sillä nykyaikana ei' voida enää
moista "aivopesua" kouluope­tuksena
pitää. Tuhannesti pa-<
rempi on Mackayn komitean eh<
dotusten mukaan vertailla hin­dulaisuutta,
muhamettilaisuut­ta,
kristinuskoa, buddhalaisuut­ta
ja muita uskontoja toisiinsa,
opettaa moraalikäsitteitä mo­raalikäsitteinä
ja lukea raamat­tuakin
silloin i kun keskustellaan.
kirjallisuuskysymyksistä.
— Känsäkoura,