Vapaus, April 18, 1928

              K-SJs, sr - » V Sivu 2 Keskiviikkona, huhtik. 18 p;nä—Wed., April 18 No. 77 -~ 1^8
VAPAUS
S, C . K E D U
T O I M I T T A J A T :
T- !S. CAKLSOS. B. A . TENHCKEf. E . P E H K O S E M.
VAPAUS tLa^rtrJ
Tka «Or « s n M TtaaiJk Wcrkets ia C u i u k . PabUibed is Sscbsrr. Ost.. . « « T y Uosdar-lUtOTCSaiXNAT
VAPAC&ESSA:
f ] 4 0 i M t a . S 2 JM faiUi l u x t u . — ArtkS
SU. U r u . flM 5 k o t t t . — &y»ty»iiiant«l»ce IIXO fcot*, S2JlO 3 k e r u c —
4 * i - a ^ « ^ o * « ^ S3Xe katu. — XMxmi.^rAm « l Ä k«rt«- — lC«»Uos*«i!«»«uk-
»»,' kjnju HJBO kotaa k c n u . — TTftpiTrfTaf^ujica 5» a»ti««««Kat»ar;ea ot, nad^UMau. OUt^O**
'tmätii&d» a i t k i i a f — Tilaakaia. }«ua a aeaxu o J L t . ai taSa S S a t l a i S n.
TaACSÖIJSSAT: •
1 A « J » , 6 kk. SUa. » kk, «.TS i a » kk. »ML - {a Socia«— aekl musatU
•m.—im.; 1 «fc. tUM. « kk. tXS». a kk. S3«> Ja 1 kk. « I J *.
pUU «Ih k . a w a r ; a i kai]* U UaaMi
i> U k « x r B«3Uiac S L a « u S O M . PalMJia
kaMSati* lOmi» tmiUat. 3i Lm» St. rtSuiia U U . » « » • • i i i f i : Bas «9. SadiMrr.
mm
Mmm m
# 4
-ir f. •
C a y i a l O i a t i r f t cmv S a . »w M L iack. V t e i a o » akw|* te aasU iaianiaa Tim. Tb» V a p a»
t» » a i b t a t f n r d ^ » a i l a a tasaa ik* FiaeUb Paag^ U ' '
/ a » « t u aiSeia takaaas aaa «••»mtl aatizaliMae k i i j i M i a » » k i r j i a i k i i sadaUeaa Uikka
Canadan työväenpuoluetta rakennet­tava
alhaalta päin
4
Is
pii
iC^JatyJ'-"''''''
* ff' "
« : lillliS?^:
-lii «f^^-^^-^-raiss-^-
Canadan työväenpuolueen Ontarion
jaoston yhdeksäs vuotuinen edusta­jakokous
oli parhain vastaus Simp-son-
MouId-aineksen hajotustoiminnal-
Ict lausuu kommunistipuolueen päa-äanenkannattaja
ylläolevalla otsi­kolla
julkaisemassaan päakirjotuk-
.sessa. Tämä "kovettunut" sosiali­demokraattinen
aines, jatkaa lehti,
oli laskenut saavansa ammatilliset
järjestöt pajkokauhun valtaan ja
kanssaan eroamaan Canadan ty5-
E v^enpuolucesta. Mutta tama aines
pettyi. Ontarion jaoston edustaja­kokouksen
henki oli parempi kuin se
on ollut vuosiin. Eldustettuina oli
lähes puolta enemmän ammatillisia
järjestöjä kuin viime vuoima. Edus­tajakokous
osotti koko sydämellään
haluavansa työtä Canadan työväen­puolueen
rakentamiseksi jatketta-
; ^van kansallisessa mitassa. Kokouk­sessa
olisi ollut vaikea tehdä mitään
erotusta "kansainvälisten'* ja kansal-
V. l,isten ammattiliittojen alaisten jär­jestöjen
edustajien välillä. Molem-
- pien edustajat työskentelivät sopu-smnluisesti.
^Canadan j työväenluokan;
poliittisen toiminnan voimistuttami-seksi.
Simpson on epäonnistunut
: yrityksessään saada Amerikan työ-iraenliiton
ja Canadan ammattijärr
; j e s t ö n alaisten n.k. "kansainvälis-te^
järjestöt eroa-
V maian Canadan työväenpiuolueesta.
•JTaman tS^^ hänen itse myöntää,
^ niin kerrotaan. Labour Lyceumilla
Torontossa pidetyssä "itsenäisen työ­väenpuolueen"
"edustajakokouksra-sa",
joka surkeasti epäonnistui,
u Simpson mahdollisesti nyt käsit­tää,
että ei ole aivan helppo hajot­taa
järjestöä, jonka rakentaminen on
V vaatinut vuosien kärsivällisen työn.
. Ontarion : poliittisesti tietoinen työ­läisten
jdiikko on Canadan työ­väenpuolueessa.
Jaoston edustaja­kokous
kannatti Canadan työväen­puolueen
kansallisen edustajako-
' kbuksen pitämistä Canadian ammat­tijärjestön
edustajakokouksista riip-ja
teki päätöksen karappai-
: lusla uusien järjestöjen liittämiseksi
työväenpuolueeseen.
; M nitten, jotka vastustavat
vJfldlpailevaiQ työväenpuoluetta ja kan-
|. nattaviiit yhteisen. rintaman pohjalle
; Ts^Eientuyaa Canadan työväenpuoluet-
. ta, muistuttaa lehti edelleen, ei saa
idia Simpsomn hajottamis-
' ihaluia^V^' 1 ^ tulee teke-
V maan k^ Canadan työväen­puolueen
halventamis^i Canadan
' >;'än^ seuravassa edusta-ijakokouksessa!,
Vielä kerran on tar-
| , pcen korostaa, että Canadan työ-i^^
vaenpuolue on saanut vähä rahallis-
4 ta, siveellistä, tai järjestöllistä tukea
f Törn Mooren virkakoneistolta, joka
:> on vuosia hadlinnut Canadan am-r
mattijärjestöä. ' Ammattijärjestö ei
J yöi ottaa Canadan työväenpublueel-
5 ta sellaista, mita se ei ole milloin-ue
Tov. Kolarov Kominternin toimeenpanevan
komitean täys'istunnosta
esittämät näytelmät ole sellaisia oi-leet-
Wen, mitäpäs tällaista himphamp-pua
vastaan voit saiioa. Turhaa oli­sikin
tuhlata sanoja siihen, se . on
auttamattoman idootin "filosofiaa".
Ensiksikin on tämän oppineen kri-tiikon
(Kenneth Fearing näyttää ole­van
nimensä) käsitys on se, etta
marxilaisuus" on jotakin sellaista,
joka ei voi olla "vallankumoukselli­suutta".
Ja vallankumouksellisuus
on taas — sentimentalismia. Ja —
no riittääpä jo tämäkin näytteeksi
siitä intellektuaalisesta viisaudesta,
mikä sieltä kumpuilee. Tov.
kaan sille antanut. On totta, että
Canadan työväenpuolue perustettiin
ammattijärjestön alotteesta, mutta se
ei ole sen jälkeen tehnyt mitään va
kavaa auttaakseen Canadan työväen*
puolueen rakentamista vaikuttavaksi
poliittiseksi voimaksi, jonka takana
olisi koko ammattiliitlcHihe. Am­mattiliitot
on saatu Canadan' työ-,
väenpuolueeseen rivimiehistön toi­mesta.
Canadan työväenpuolueen
rakentaminen tulee jatkumaan am­mattiliittojen
paikallisyhdistysten ja
keskusneuvostojen rehellisten jäsen-joukkojen
työllä ja' liittymisillä.
Canadan työväenpuolue on järjes­tö
» joka jo tarjoaa meidän haja­naiselle
työväenliikkeellemme yhtei­sen
liittyniiskohdan. Canadan työ­väenpuolueen
täytyy ryhtyä yhä tar­mokkaammin
taistelemaan työväen
itsenäisen poliittisen toiminnan puo­lesta
ja oman järjestöllisen perus­tansa
luj itämiseksi. Sen täytyy tais­tella
saadakseen Winnipegin itsepäi­sensä
työväenpuolueessa olevat työ-väenluokkalaisainekset
vakuutetuik­si
siitä, että itsenäisen työväenpuo­lueen
johtajat seuraavat työväen-luokkavastaista"
ohjelmaa vastus­taessaan
ja jarruttaessaan Canadan
työväenpuoluetta ja yhteistä rinta­ma.
Työväenpulueen Ontarion jaos­ton
edustajakokous |älleen osotti ;Te-hellisten
työläbten keittävän, että
kommunistipuolue on rakentava ja
taisteleva voima työväenliikkeen si­sällä.
Kommunistipuolueella ei ole
mitään halua muuttaa työväenpuo­luetta
toiseksi kommunistipuolueek­si.
Kommunistit pitävät työväen­puoluetta
keinona työväenluokan it­senäisen
poliittisen toiminnan edistä­miseksi
yhteisen rintaman pohjalla
ja järjestönä/ Joka taisteleie työläi-ten
minimivaatimusten puolesta.
Mutta ^kommuhistit eivät pidä työ­väenpuoluetta
kykenevänä "yapautta-maan
työläisiä kapitalismista. Työ­tätekevät'
"Soidaan vapauttaa kapita­lismista
vain vallankumouksellisella
tabtelulla ja kommunistipuolue on
vallankumouksellisen taistelun puo­lue,
vallankumouksellisen taistelun,
joka tulee johtamaan työväenluokan
diktatuuriin. Canadan työväenpuo­lue
on väline työläisten kokoamisek­si
itsenäisen poliittisen toiminnan
ja luokkatietoisuuden tielle. Siksi
kommunistipuolue tukee Canadan
työväenpuoluetta.
Toverien kommunistipuolueessa,
jokaisen vilpittömäni ammattiliitto-laisen
ja kaikkien yhteistä rintamaa
kannattavien järjestöjen, kuten esimJ •'*'J«»»5n kirjalauppa ja välitysliike
"Earlscourtin työväenpuolueen", jä­senten
täytyy tarmolla käydä työhön
Jimmy Simpsonin tykkien vaimenta-
VnfcoB tapalAifflKta
Ihmiskauppaa Kiinassa harjoittavat,
siellä lapsetkin orjiksi myodääiu
Valkokenraalit jatkavat tappeluaan,
kansa ruohoja kaypi jo syömään.
Nälkäkuolema miljooruU tuhoaa
suurvaltoja ei voi se liikuttaa.
Nyt murhata aiottiin kuningasten
joka kruunua Italian kantaa.
Onhan kaun jo kiistelty mahdista,
vaatii Mussolini kaikkea vciltaa.
Salajuonensa käyvät he peittämään,
kommunisteja alkavat syyttelemään.
.• • • - - <
Jo Atlannin yli taas lennetyn,
siitä Saksa nyt mainetta kantaa.
Näistä lennoista kovasti kilpailtiin,
monet, henkensä niihin sai antaa.
Kauan kestää kun tiketit halpenee,
ja työläiset ilmoitse matlcustelee.
\
Yhä Trotskyn joukot vaan luopuvat,
ne puolueen luokse taas pyrkii.
Jo oppositsionin he tuomitsevat,
väärät tekonsa entiset hylkii.
Nyt Krestinskyf Ovseenko
kirjoittavat, .
ja Pravdassa mainettatm
puhdistavat.
Klanijoukkojen tekoja paljastuu,
kun oikeus Pittsburgin tutkii.
"Tervaritarien" murhia kauhistuu,
ehka tuomion roistoille hutkii.
Ellei tuomarit samassa joukossa,
ole käsiään tuhrineet tervassa.
Melbourneti ammattijärjestöä,
kosi hallitus naimakauppaan.
Sitten tehty ois* sekasikiöä,
jolla nimi on: "Teollisuusrauhaan".
Mutta rukkaset antoivat työläiset,
hyvin tuttuja loisien petokset.
Malkosaarella suomalaiset voittivat*
kalayhtiö maksamaan pantiin^
Siellä palkkaansa työläiset vaativat,
juttu oikeuteen kun tuotiin.
Se nyt herroja kovasti harmittaa,
kun tuomion mukaan maksaa saa,
MAGNUS RAEUS.
Maalisk. 20 p. pidettiin Lenicgra-din
puolueaktiivin kokous. Tilaiauu-dessa
selosti Komintemin Tpkn» jä
sen tov. Koiarov viime helmikuulla
pidetyn Kominternin Tpkm IX täys­istunnon
työn tuloksia- Selostamme
hänen selostuksensa lyhennettynä.
Trotaldsmi Tast&TaUanka»
moaksellinen Toima
Kominternin Tpk:n IX pleenumi
hyväksyi kansainvälisen työväen­liikkeen
peruskysymyksistä useita
päätöksiä, joilla on suuremmoinen
merkitys. Se lopullisesti määritteli
myös KomintemJn. suhteen trotski­laiseen
ryhmään. Trotskismi, pyrki­essään
toisen puolueen luomiseen,
on tnQnt vastavallankumoukselli­seksi
voimaksi, ja taistelussa vas­tavallankumousta
vastaan ovat sal­littuja
ei vain aatteelliset j a orga-nisatooriset
taistelumuodot, vaan
myöskin .valtiokoneiston käyttämi­nen
sitä vastaan. Tälle kannalle
tuli X V puoluekokous ja sen kan­nan
alleviisasi myös Kominternin
Tpkcn viimeinen pleenumi.
Maailman ammatillisen liikkeen
kaikissa kysymyksissä osoitettiin
selvä ja määrätty linja, jota kom­munistisen
fraktsian on noudatetta­va
nyt - parhaillaan koolla olevassa
Profintemin kongressissa.
Erikoisen yksityiskohtaisesti selos­ti
tov. Kolarov Englannin ja Rans­kan
kysymyksiä.
Onko kommanifttien jäitavä Eng­lannin
tyoTäenpuolneeseen
Englannin kommunistisen puo­lueen
taktiikan .—- lausui tov. Ko­larov
— määritteli tov. Lenin. Jo
V . 1918 ja -myöhemmin v. 1920 hän
osoitti Englannin kommunisteille,
että kun he perustavat oman puo­lueensa,
on heidän liityttävä Eng­lannissa
olevaan joukkopuolueeseen,
työväenpuolueeseeni ja tämän 'puo­lueen
puitteissa pyrittävä sitomaan
joukot kommunistisen puolueen ym­pärille,
työnnettävä työväenpuolu­etta
valtaan ja tuettava sitä.
Ja Englannin kommunistinen puo­lue
täytti nämä ohjeet. Se muodos­tui
T a l l a n k u m o u k s e l l i s e k s i kommu­nistiseksi
puolueeksi. Siitä tuli huo­mattava'
polittinen voima.
Nyt < ovat objektiiviset olosuhteet
muuttuneet; 'Kapitalismin osittainen
vakaantaininen. ^ Englannin porva­riston
.jjurisjns Englannin proleta­riaatin^
e^ujdpkkoa —- kommunistis­ta
puoliietta, vastaan. Englannin
pääoman hyökkäys työväenluokkaa
vastaan, taantumuksen voimistumi­nen
siirtomaissa, ensi kädessä Kii­nassa,
typväenpuolueen muuttumi­nen
porvariston' avoimeksi liittolai­seksi
' ja : muutqkseti. sen organisat-sioonirakehleesäa
—- kaikki se rat­kaisevasti
vaikuttaa siihen, että
Englannin kommunistisen puolueen
on muutettava taktiikkaansa.
Huomattava osa Englannin prole­tariaatista
«i usko enää Macdonal-diin,
Thomasiin, Snowdeniin ^ ja
Hendersoniin;' Elaiken tämän huo­mioon
ottaen on Kominternin teh­tävä
käännös ja muutettava Englan­nin
kommunistisen puolueen suhdet­ta
työväenpuolueen johtajiin.
Onko Englannin kommunistien
jäätävä työväenpuolueeseen vai om-ko
heidän jätettävä se? Tämä ky­symys
on tarkoituksenmukaisuusky-symys.
Englannin kommunisteilla
ei ole mitään tekemistä työväen
puolueessa, jos he eivät sen puit-
• t e i s s a voi .harjoittaa työtään, pro-p
a g e e r a t a , agiteerata, paljastaa re­formististen
johtajain petturuus 3&.
kavallus- ,
Työväenpuolueen ideologia on ka-l
dottanut sen sosialismin luonteen, jo­ka
sillä oli aikaisemmin. Työväen-puolue
täysin avoimesti hyväksyy.
vain opportunistisen reformiohjel-man
ja koko organisatsioniltaan
muuttuu tavalliseksi sosialidemo-kraattiseisi
puolueeksL Ja sinä päi­vänä,
kun se lopullisesti tapahtuu,
käy selväksi, • «ttä Englannin kom­munisteilla
ei ole mitään tekemistä
sellaisessa puolueessa. Niinkauan
Dubrovkan työväestö murhapolttajien
tuomitsemisen johdosta
" P U nROATSKK OAOSN KÄSEID ESÄLLÄELIEMNÄKTINTÖ MNEÄUSTVIO STOPRVOALLLEATNAR IAALATIKNIE N
DIKTATUURIN VASTUSTAJiiNP'
kläuninn ins e keoi molmeu tnaipsatiht tusnauat, eeriovätat Etnygo-- j "yvaJ.c sytty ttvyooopaaiik«k«auk«o, koak»i.« . »e_tS ylei«ea«ä kokouksessa maalisk.8 p.
väenpuolueesta, niiden on protes-, g- - j ^ ^ ^ ^ ^ ^ selostuksen Dubrov-teerättava
erottamistaan vastaan. \ ^^j-hapolttoa käsitelleen oikeu-
Ranskan pcolaeen Taalitaktiikka
Siirtyen Ranskan kysymykseen,
tov- Kolarov huomautti Ranskan
kommunistisen puolueen heikkouk­sista
parlamentti- ja vaalitaktiikas­sa-
Kaksiasteinen vaalijärjestelmä,
kfieortämättömine uusintavaaleineen,
tekee mahdolliseksi mitä erilaisim­pien
kombinatsionien (yhtymien)
järjestämisen, jossa kaikki mahdolli­set
puolueet ja suunnat voivat liit­toutua
keskenään. Tähän asti on
Ranskan kommunistinen puolue uu­sintavaaleissa
ollut liitobsa sosiali-demckraattien
kanssa.
den päätöksestä, joka koskee syyl­lisiksi
osottautuneita Suomen vasta­vallankumouksellisten
neljää agent­tia,
me Dubrovkan tehtaan ja sa­han
työtätekevät, tervehdimme pro­letaarisen
diktatuurin elimiä, jotka
säälimättä rankaisevat kaikkia ketkä
yrittävät panemaan keppiä, mei­dän
sosialistisen rakennustyömme
pyörään-
Raskas opetus, sahan murhapolt­to,
räikeästi toi esiUe miten paljon
on vielä Neuvostotasavallalla vihol­lisia.
Rajan takana oleva porvari-maailma
vihasta kuohuen lähettää
agenttejaan, jotka järjestävät mus-taa
työtä, löytäen tätä tarkoitus-taan
varten Neuvostoliitosta roisto-
Voiko täiaa tiUnne tälla hetkellä jotka ovat^valmiit myymään it-si
ei keefeta esittää tosiasioita
miseksi. Rakentakaamme Canadan
työväenpuoluetta alhaalta päin! lo­pettaa
lehti.
i i Intellektuaalin sotkua
(Jatkoa edell. numeroon)
• ' m
0k
I* ti
m "m
tl New Yorkissa häärii eräs intellek-tuaali^
joukko, joka mielellään ni-
5? mittäiä itseään "radikaaliseksi" ku-fl
möukselliseksi" — jopa järkiään
~ "marxilaisdcsi". New Masses-nimi-noa
jttllausu o tSmän joukon ääni
:;.torvraia. Ja näillä kirjailijoilla,
runoilijoilla ja taiteilijoilla on myÖs-
: kin oma teatterinsa, New Play
; vrights Theatre, missä heidän tuot­teitaan
. tarjotaan "kumouksellisena,
-uutena .draamana.** ,
'Äskettäin esitettiin tuossa teatr
terissä Michael Goldin uusi näytel­mä
"Hoboken Blues**. Ja tästä näy-jpltnasta
kirjottai^aan esittelee ryh-
: m a n eräs kritiäko filosofiaansa, jos
ta huipun muodostaa seuraava koh-
3; välttämä-y
töntä, rttä New Tlaywrights selvit-
? täS'^ varsinkin niihin
ulompiin motiiveihinsa nähden, joi­ta
sillä yleensä ajatellaan olevan.
Onko heidän teatterinsa propagan­dan
levittämisvälin^? Jos on, mi­ten
välittömiä he tässä aikovat olla?
Ei ole mikään sanasutkaus se.
m
että hyvät maricilaiset ovat huonoja
vallankumouksellisia» ja taas päin­vastoin,
että henkilö, joka näkee vain
oman puolensa maailmaa» on mainio
vallankumouksellinen. Ollakseen te­hokasta
on vallankumouksellisen
propagandan oltava yksipuolista,
vilpillistä ja sentimentalista — ai­van
mihkuin konservatismi on vii-pillbtä
ja sentimentalista — ja jo­kainen
sentimentalinen; näjrtelmä,
huolimatta siitä miten tehokas ja
vaikuttava se on, oiu|iaviävä' ja ki-,
säiseltä olenmdbeltään-kehno, i.'":
Ja tämän jälkeen mainitsee arvon
kritiikko, etteivät mainitun teatterin
Kuten edelläolevasta on jo käy­nyt
selville, hyväksyttiin Sudburyn
koko;iksessa, että koska tp. komitean
toimenpiteen kautta oli järjestölle
tullut ostettua kirjoja ja koska oli
luvattu Työmiehen taholta 20 pros.
tilauksista, joita asiamiehemme
hankkivat T. kustantamille lehdille,
niin asiamiesrenkaan hoitoa, ja kir­jakaupan
hoitoa varten on palkat­tava
erityinen niies, sillä kokous
oletti, että kun jäsenistölle tulee
täysin selville oman lehden kannat-tavaisuus,
tällaisen avustuksen saa­tuaan,
on alku liikkeelle jo lasket­tu.
Kuten jo tiedämme, emme t är
tä prosenttia saaneet. Kirjakaupan
perustaminen tuli sitte- jälempänä
yleisäänestyksellä hyväksyttyä.
Toimeenp. komitea oli lainannut
Työkansan liikkeelle ennen ylimäv
räistä yhtiökokousta $927.50. Joi­takin
päiviä ennen yhtiökokousta
jouduimme lunastamaan velkakirjan
$189.40, joka oli jätetty jo oikeu­delle.
Sitte jouduimme johtokun­nan
pyynnöstä antamaan D. Miet-tiseUe
$400.00, yhteensä $1,516.90.
(Tästä summasta oli järjestön edus­tajakokous
antanut Työkansalle
$500 lainaksi.) Nähtyämme liik-keenv;
menon, päätimme saatavamme
sijoittaa kirjoihin, sekä ostimme yh­den
kirjoituskoneen $50.00.
; ; Kirjojen rahtiin y.m. meni $53.75.
Paasikiven matkaknluihin ja palk­kaan
ennen liikkeen varsinaista al­kua
laskettiin $110.58, joten menot
»
yhteensä olivat $1,731.22. TäUä
rahalla saimme kirjoja y.m. 50 pro­sentin
sisäänostohinnan jälkeen
$1,846.78, joka varasto laskettiin
öijoitetun rahan hinnaksi, eli toisin
sanoen, varaston hinnaksi laskettiin
$1,731.22.
Liikkeen mentyä vararikkoon,
jäimme vielä liikkeeltä saamaan
$48.69. JTe saimme joidenkin osas­tojen
taholta paljon paheksumista
ja pari äkäistä vastalausetta, että
olimme ryhtyneet tällaiseen "pis-nekseen".
Me oletamme, että nyt
kun kiihko oh laskennt, jokainen
myöntää, että se mitä silloin tehtun
tp. komitean taholta, oli järkeväm­min
tehty kuin jos olisi annettu
mennä tämä $1,731.22 samaa tietä
kuin meni kaikki muukin omaisuus.
Liike alettiin heinäk. puolivälissä
1915 ja loppui sen toiminta toukok.
lopussa 1916.
Kuten edellä jo on mainittu, piti
kirjakaupan tulla lehtiliikkeen yh­teyteen,
mutta lehden perustamises­ta
ei tullut mitään. Tarjosimme l i i -,
kettä Työmiehelle. He kieltäytyivät
sitä ostamasta. Talvella 1916 tar­josimme
sitä Raivaajalle, Työmie­helle
ja Toverille, että perustaisivat
yhteisen kirjakauppa- ja välitysliik­keen.
Työmies jyrkästi kieltäytyi ryhty­mästä
minkäänlaiseen yhteistoimin­taan
liikkeen perustamisessa, ja i l -
mottivat saaneensa huonoja koke­muksia
sellaisten liikkeiden fcannat-tavaisuudesta.
Toveri ei vastannut
ensinkään. Raivaaja ihnotti, että
he puolestaan suostuvat. Kun toiset
liikkeet eivät suostuneet, zyhdyim-jatkua?
Vasemmistoblokki on nyt lopulli­sesti
siirtynyt porvariston palveluk­seen
ja sosialistinen puolue on lii­tossa
tämän blokin kanssa. Tukea
sosialidemokraattisia ehdokkaita,
vaikkapa vain uusintavaaleissakin,
—' merkitsee Ranskan työläisten
vasemmistolaistumisprosessin vas-,
tustamista. Senvuoksi Kominternin
pleenumi päätöksesään osoitti Rans­kan
kommunistiselle puolueelle, että
sen on välttämättömästi muutettava
vaalitaktiikkaansa- Ranskan puolu­een
edustajisto hyväksyi päätöksen
yksimieUsesti.
Kantonin kapina — Kiinan työläis­ten
snnrenmoinen sankarinayte
Komintern lähtee siitä, että Kii­nassa
me elämme porvariUisdemo-kraattisen
vallankumouksen etapis­sa,
missä tämän vallankumouksen
päävoimäna esiintyy proletariaatti
ja talonpoikaisto. Tässä kysymyk­sessä
yksityiset toverit tekevät suu­ren
virheen, väittäen, että porvaril-lisidemokraattisen
vallankumouksen
etappi on jo suoritettu.
Kantonin kapina kukistettiin, mut­ta
Kiinan vallankumous ei ole lyö­ty
ja kommunistisen puolueen teh­tävänä
on valmistautua uuteen rynr
näkköön, organisoiden työläisten ja
talonpoikien joukot ympärilleen.
Osoittaen Kiinan kommunistisen
puolueen virheet ammattiliittokysy-myksessä,
tov. Kolarov alleriivasi,
ettei puolue ole toiminut kyllin ak­tiivisesti
työläis- ja talonpoikais­joukkojen
vetämiseksi puolueen ym­pärille.
Kantonin kapina selvästi
paljasti nämä virheet Mutta kaikes­ta
huolimatta on Kantonin kapinaa
pidettävä Kiinan työläisten suurem-moisena
sankarinäytteenä.'
—— Kominternin Touneenpaneva-komitea
— lopetti tov. Kolarov se­lostuksensa
— viimeisillä päätöksil­lään
otti huomattavan askeleen
eteenpäin kommunististen puoluei­den
lujittamiseen, niiden yhteyden
laajentamfseen laajojen työläisjouk­kojen
kanssa, kansainvälisen vai-lankumouksen
voiton valmistami­seksi^
Kuultuaan tov. Kolarovin selostuk­sen
hyväksyi kokous päätöslausel­man,
jonka ytimenä oli, että Lenin­gradin
järjestön aktiivi kokonaisuu­dessaan
ja täydellisesti yhtyy täys'
istunnon päätöksiin.
=ensä mistä hinnasta, hyvänsä ja
valmiit hajoittamaan neuvostota­loutta.
V Huligaanit, vankilatarkastajien po­jat,
ravintoloitsijat, jotka tunkeutu­vat
työlaitoksiimme — siinä sitä
roska-ainesta, josta muovaillaan ul­kolaisten
vakoilujärjestöjen tehtä­vien
toimeenpanijoita.
Uhraamme kaiken tarmomme tä­män
roska-aineksen poistamiseksi
meidän työtätekevien perheestä.
Pudotkoon edelleenkin Neuvosto­vallan
lakien rakas käsi säälimät-tömästi
proletariaatin diktatuurin
vastustajiin!
-Puolestamme lupaamme auttaa
hallitustamme saattamalla ilmi vi­hollisten
hankkeita ja vakoilijoita
ja vielä suuremmalla innolla jat­kamme
oman sosialistisen taloutem­me
rakentamista, vaikka vihollisem­me
koottavatkin meitä jarruttaa.
Naurettavia ovat porvariston ku­vittelut,
kun he terroristisilla hyök­käyksillä
luulevat saavansa hajaan­nusta
riveihimme. Kiristäkööt voi­mattomina
hampaitaan.
Meidän työmnie on vahva. Kom­munistisen
puolueen johdolla me
rohkeasti ja varmasti kuljemme
eteenpäin niinkuin tähänkin saakka.
Dubrovkan tehtaan murhapoltta-i
jat Menshikov, Vartiainen, Timofe-jev
ja Majorov tuomittiin ammutta-vrksi.
H© jättivät Neuvostoliiton
toimeenpanevin keskuskomitean pu­hemiehistölle
armonanomuksen, mut-
-ta se hyljättiin, ja tuomio pantiin
täytäntöön maaliskuun alussa.
me Raivaajan kanssa hieromaan
kauppoja, jonka tuloksena oli, että
möimme kirjakaupan toukök. lopus­sa
50 prosentin jälkeen, eli saman
hinnan jälkeen kuin me olimme itse
maksaneet. Liikkeen aseman sen
H i u s t a lopettamispäivään osottaa seu­raava
tilinpäätös:
Canadan S. S. Järjestön kirjakaupan
ja järjestön välinen tili heinäk. 1
p:stä-^1915—kesäk. 1 p. 1916
Vastaavaa:
Kesäk. 1 p.saatu rahaa kir-jakaup.
,..-.....$ 325.43
Kirjak- hinta Raivaaj. 1,509.80
Saatavia osast. ja yksit. .... 222.93
NAISTEN OSASTO
Työiäisfaimo
Oletko milloinkaan ajatellut ase­maasi
tässä yhteiskunnassa. Oletko
milloinkaan ajatellut osuutta» työ­väen
järjestötoiminnassa? Jos et
ole, niin aseta itsesi joskus hiljaisi­na
hetkinä näiden kysymysten
eteen.
' Sinun tilastasi, sinun asemastasi
ennen kaikkea kuvastuu esiin työ­väenluokan
elintaso. Työläis^äidin
-kurttuinen otsa, käyrä varsi ja tur­tunut
eloton ilme on avoin kirja,
johon on piirtynyt lähtemättömin
kirjaimin työväenluokan elämä ja
elintaso elävämmin kuin mihinkään
Myymätöntä varastoa (pos-tituskone
y.m.) 10.00
Summa •••,$2|068.16
Vastattavaa:
Kesäk. 1 p. -
Kirjavarast. sij, varat .$1,731.22
Ku-j. velkak. Raiv. 328.99
Voitto J 7.95
ja välitysliikettä sekä että osastot
suostuvat kannattamaan tätä liiket­tä,
valitsemalla kirjakaupalle asia­miehet
ja levittämällä kirjallisuut­ta
ja lehtiä mitä kirjakauppa välit­tää.
Raivaaja alotti tämän liikkeen
Sudburyssa.
Kirjakauppa kuitenkin muodostui
Raivaajan ja Työmiehen välillä r i i ­dan
esineeksi, sillä Työmies ei tah
tonut antaa tunnustusta tälle liik­keelle,
että se olisi etuoikeutetumpi
kuin heidänkään liikkeensä harjotta-maan
liikettä järjestömme keskuu­dessa.
Myös muodostui näiden liik­keiden
välillä riita lehtien levitjra-tilastolliseen
teokseen tai taloudel!:-
seen taulukkoon. Sinähän en^ia
tunnet tuskan puutteesta, sinäiiäi
ensimmäisenä perheen jäsenistä huo­lilla
kuormitut, kun syystä tai toi­sesta
työmarkkinoilla ansiomahdolli­suudet
ehtyvät. Sinulle näin oUen
myöskin kuuluu asemasi oikea ym­märtäminen
yhteiskunnassa, jossa
elät, ja osasi oikea arviointi siihen
liikkeeseen ja joukkotoimintaan, jo­ka
tähtää työväenluokan elintason
kohottamiseen ja uuden paremman
yhteiskunnan rakentamiseen.
Sinä ajattelet: mitähän minä vaa­timaton,
perheen piiriin ja keittiön
seinien sisään sulkeutunut olento
voin moisia miettiä. Mitä minalia
on tekemistä moisten asioiden kans­sa,
jotka eivät välittömästi eteeni i l ­mesty,
vaan mieheni kautta joskus
ku'skeena elämässäni kummittelevat,
toisinaan vallan pahana painajaisena,
joka lakon tai muun rettelön aikana
riistää ennestäänkin jo niukan leivän.
Älä ole noin sulkeutunut kuoreesi,
vaan katso ulos elämään. Kun sen
teet, niin näet totuuden silmästä sil­mään.
— KatsQ.- Minä koetan olla op­paanasi
näkemisessä ja koetan si­nulle
valaista juuri niitä puolia, joi­ta
toivoisin sinun näkevän ja ym­märtävän.
Näetkö nuo puuhaavat ja häärää­vät
ihmiset tuhansilla eri aloilla.
Tuolla pyörivät pyörät, tuolla rys­kyvät
ranat ja viuhuvat hihnat y.m.
loppumattomiin. Siinä on tuotan­nollinen
askartelu.
Eikö ole suuremmeistä tuo tuhan­sien
tarvikkeiden ja hyödykkeiden
luominen? Se on työn valtavaa soit­toa,
ihmisälyn . ja voiman voitokasta
kamppailua olemassaolon taistelussa.
Se innostaa pinnalta katsoen, j a an­taa
ylevää juhlamieltä. Tarkasta­kaamme
sen sisään rakenteeseen ja
olemukseen, niin tulemme murheel­liseksi.
Jo ensimmäinen silmäys si­sään
paljastaa surullisen luonteen-omaisuuden
tuotannollisessa elämäs­sämme.
. Se on kapitalistinen, perus­tuen
työvoiman riistoon. Se tahtoo
sanoa: Nuo -tuhannet j a taas tuhan­net
uurastavat olennot, jotka näp­pärillä
sormillaan, voimakkailla..kä­sillään
ja uupumattomalla, tahdol­laan
luovat kaikkia elämän hyödyk­keitä,
eivät saa osakseen muuta kuin
murto-osan kaikesta tuottamastaan
hyvästä. Katso tuonne keskikau­punkiin
missä palatsit sijaitsevat,
missä koreilee silkki ja kulta, mis."^
ylellisyydessä hekumoi ihmisolento­ja,
illat iloten, päivät untuvaisilla
patjoilla lojuen. Siellä ovat päl-omanomistajat
kapitalistit. . Siellä
ovat ne, jotka korjaavat sadon, uu-raimmastakin
työstä. Ne, jotka kei­nottelemalla
kanssaihmistensä, tus­kaa,
kyyneleitä ja hätääkään häm­mästymättä,
ovat haalineet puoleen­sa
rahan ja sen kautta vallan ja
voiman riistää ja hallita. Vallan
siksi, että raha on muodostunut vält-tämättämättömäksi
vaihtovälineeksi
ja voiman siksi, että ahertavan väen
elinehto on riippuvainen tuosta rahas­ta.
Hän joka istuu tuolla pa;lats?ssa
määrää hinnan mikä kulloinkin mak­setaan
tunnista, jonka nuo uuraat
kädet ahertavat. Mitä ne sinä ai­kana
arvoja luovat ja aikaan saavat,
katsoo palatsiherra omaisuudekseen.
Ostamalla elävän työvoiman, ostaa
hän työntuloksen samalla itselleen.
$2,068.16
Tiliselostus hyväksytty tp.-komi­tean
kokouksessa 24 p. heinäk. 1916.
Toimeenpanevan komitean puolesta:
J. W. Ahlqvist, sihteeri
Kuten tilipäätöksestä näkyy, em­me
hävinneet mitään Idrjakauppa-liikkeessä,
joskaan emme voittaneet.
prosentista, joka oli ollut heidän
keskuudessaan voimassa vuosia, et­tä
toinen liike saa 40 pros. kaikista
tilauksista, mitä se välittä* toisen
liikkeen lehtitUauksista. Ja nim sit­te
päätettiin Chicagossa pidetyssä
kokouksessa 10 p. elok. 1916, että
tilauksista mitä canadalaisten osas­tojen
asiamiehet ottavat, ei anneta
mitään palkkiota Sudburyn kirja­kaupalle,
vaikka tilaukset välitettäi­siin
kirjakaupan välityksellä. Ky­symys
oli saada järjestömme jot­kut
osastot taisteluun keskenään, ja
siten synnyttää häiriötä keskuudes­samme.
Saimme joiltakin osastoil­ta
ja keski-Ont. agitatsionialueelta
toivomuksen, että alistaisimme ky­symyksen
jäsenistön ratkaistavaksi,
, , että osastojen asiamiehet Idellettäi-
Kn-jakaupan saatavaa on . vielä | ssiin tounimasta Työmiehen hyväk-
$91.10, joka on varmasti saatavissa, fsi, kum se ei halua antaantua min-ehkä
lukuunottamatta $2.80 Sto-jkäänlaisiin sovinnollisiin sovittelui-bien
toinuntansa lopettaneelta osas- jhin. Emme halunneet ottaa tätä aa­tolta.
, rlmmäistä askelta, jonka oletimme
Kirjakaupan myynnin RaivaajaI-, saattavan vain häiriötä järjestöl­le
hyväksyivät yleen^ kaikki osas-jlemme, vaikkakin olimme halukkaat
tot ja ne ehdot, että Raivaaja!-'pitämään Raivaajan puolta, joka oli
le myönnetään järjestömme keskuu- ostanut vanhan ja ulosknluneen
dessa oikeus harjottaa kirjakauppa- Työkansan aikuisen ^'av^aston.
Koetimme olla mahdollisemman pal-jäsenistön
päätettävä kysymyksestä,
ja ilmotimme Työmiehelle, että jos
ei saada sovinnollista ratkaisua, on
jäsenistön päätettävä kysymyksestä.
Työmies lähetti kutsun, että ottai­simme
^osaa heidän .. yhtiökokouk­seensa.
Käytimme tilaisuutta hy­väksemme.
Osastoille lähetettiin
yleisäänestys, josko lähetämme edus­tajan,
joka koettaisi sovittaa näitä
liikkeitä Canadan kyssrmykseen näh­den.
Päätökseksi tuli, että .edustaja
lähetetään, joksi komitea v ^ t s i sih­teerin.
Työmiehen yhtiökokouksessa hy­väksyttiin
erityisen valiokunnan lau­sunto,
että Työmies yhtyy Raivaa­jan
kanssa harjottamaan kirjakaup­pa-
ja välitysliikettä, suorittamalla
varastosta sen hinnan mikä heidän
osalleen tulee, saman perusteen mu­kaan
kuin Raivaaja on varaston os­tanut
järjestöltä. Toverille varat­tiin
myös oikeus yhtyä myöhemmin,
jos se niin tahtoo. .
Liikkeiden yhtyminen tapahtui
toukok, alussa 1917, kirjakauppa ol­tuaan
Raivaajan liikkeenä 11 kk.
Työmiehen, Raivaajan ja Toverin
liikkeinä se oli lokak. loppuun, joi-loin
se siirtyi Vapauden liikkeen
yhteyteen, josta tarkemmin tuon­nempana.
Miten liike edistyi Raivaajalla ja
myöhemmin^ yhteisenä , liikkeenä,
emme voi sanoa, sillä meillä ei ole
mitään tilipäätöstä nähtävänä tältä
ajalta. Liikkeenhoitaja väitti tul­leen
voittoa. Raivaajan liikkeenhoi­taja
ilmottaa tulleen tappiota. Mi- *
ten tämän asian kanssa on, emme
voi sanoa, sillä asianomaiset liik­keetkään
eivät meidän tietääksem­me
ole saaneet tilipäätöstä.
Me sdviydyimme hyvin liikkees-mm