Vapaus, August 3, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 3 p. — Tuesday, August 3, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R Q AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NÖ
(LIBERTY) EstabUshed Nov. 6, 1917
EDITOB: W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
-T^LEfHLOISE} O F F I C E A N D EDITORIAL 674-4964
Publidliö :thriec'*^kty; by Väpau»
Publishing Co^iiäUteä/100-102 Ellm St. W atidbury, Ontario, Canada.
_ j Mailing Address: Box 69
: AdverUslng rates upon appiicatfon. traJislatlo^ fre« of charge.
Authorized as>8di$|>nd elaas mail by tixe Post Of f ice. Departqien^ Ott»wa,
Canadassa: I f»/|9J0O, e kk; IfcTO^^^^^ ; USAissa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
: . 3klc. SLl5. Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.76
^ Kansainvälisen tUajLtejmjatkuv^sU pahentuessa kii:
tos siitä Yhdysvaltain, sotaisille toimenpiiteille- Vietnamissa
Dominikaanisessa tasavallassa — kokoontui Genevessä uu­delleen
10 kuukauden tauon jälkeen IT-vaJlan aseistariisun-tafeemferenssi.
Tämän konferenssin uudelleen koolle kutsu-n^
iinen onkin tällä hetkellä ainoa näkyvissä oleva valopilkku
mustien sotapilvien peittämällä kansainvälisellä taivaalla.
KuJpan ei vtoi nykytilanteessa mitään suuria tuloksia
Geneven konferenssilta odottaa» ellei vallitsevissa olosuh­teissa
tapahdu yllättäen käännettä parempaan päin.
Mutta yksistään tämän konferenssin uudelleen koolle­kutsuminen
edustaa nykytilanteessa pientä edistysaskelta.
Muistakaamme tässä yhteydessä seuraavia seikkoja: Vielä
tämän vuoden alussa puhuttiin Washingtonissa, Lontoossa ja
Moskovassa huippujohtajain vierailuista toistensa luona. Esi­merkiksi
presidentti Johnson sanoi toivovansa, että hän voisi
vierailla Moskovassa ja puhua sikäläisen TV:n välityksellä
Neuvostoliiton kansalle. Samassa yhteydessä hän lausui toi­vomuksen,
että Neuvostoliiton johtohenkilöt tulisivat vierai­lulle
Yhdysvaltoihin ja puhuisivat sikäläisen TV:n välityk­sellä
amerikkalaisille.
Mutta Vietnamin, sodan laajennuttua ja Yhdysvaltain
sekaannuttua myös Dominikaanisen tasavallan sisäisiin asioi­hin
ei näistä "vierailusuunnitelmista" ole puhuttu halaistua
sanaa. Tosiasiassa maailman kahden johtavan suurmaan vä­liset
suhteet ovat huonontuneet siinä määrin, että niiden
edustajani ovat enää hädintuskin "hyvänpäivän" puhesuh-teissa.
Tässä tieteessä on ilahduttavaa nähdä, että Geneven
aseistariilsuntakonferenssi antaa Neuvostoliiton ja Yhdysval­tain
edustajille tilaisuuden mielipiteiden vaihtoon maailman
tapahtumilta. Toivottavaa myös on, että kaikista huonoista
enteistä huolimatta Geneven konferenssi pääsisi kuitenkin
Liiaksi on'toivottava ja vaadittava, että meidän oman val-tuuskuntamine,
Canadan valtuuskunnan, tulisi tehdä kaikki
voitavansa aseistariisuntaneuvottelujen tosimielessä alkuun
saamiseksi ja niiden edistämiseksi kohti yleistä ja täydellistä
aseistariisuntaa.
Nyt se on '^todellista sotaa"
Lyöden kuvaannollisesti puhuen Genevessä tiistaina ko­koontunutta
17 vallan aseistariisuntakonferenssia nyrkillä
vasten suuta, presidentitiLyndon Johnson tiedoitti keskiviikr-kona,
että Yhdysvallat tulee kaksinkertaistuttamaan kutsun­nan
kautö* asevoimiin vedettävien miesten määrää, eli 17,-
O0Ofa^i9Sr,WOnrieheen kuukaudessa ja lähettämään ainakin
50,dö0 m/^ä fisää Etelä-Vietnamiin, mikä nostaa siellä ole­vien
aipierikkalaisten. asevoimien määrän 75,000:sta 125,000:-
een sotilaaseen.
Eikä tämäkään ole ilmeisesti riittävän hyvä osoitus sii-täTninkälaista.
"aseistariisuntaa" Washington harjoittaa käy­tännön
politiikassaan, sillä presidentti Johnson sanoi, että
jos Etelä-Vietnamissa "tarvitaan myöhemmin lisää sotavoi­mia,
niitä lähetetään sinne".
: Toisin sanoen mr. Johnson vei keskiviikkoisessa sanoma-lehtikonferenssissaan
Vietnamin sodan eskalaatio- eli kiih-dyttämisohjelmaa
askeleen eteenpäin.
, Samassa yhteydessä presidentti Johnson ilmaisi eräitä
mielenkiintoisia ja kuvaavia tosiasioita. Tähän asti Yhdys­valtain
hallitusministerit ovat presidenttiä myöten puhuneet
ensin"neuv»nantajain" lähettämisestä ja viimeaikoina Sai­gonin
asevoimien "avustamisesta", murtta ei koskaan varsi­naisesta
"sodasta". Nyt sen sijaan presidentti Johnson puhui
"sodasta", eikä vain sodasta yleensä, vaan nimenomaan
"Amerikan sodasta", jonka tavoitteena on amerikkalaisia
etuisuuksia. " . . . Se on todellista sotaa", sanoi presidentti
Johnson."Sitä johtaa Pohjois-Vietnam ja sitä kannustaa
konununisti-Kiina • . ." •
:, Totta tietenkin on, että Vietnamissa on menossa "todel^
linen Amerikan sota", mutta tämä oli tietääksemme ensim­mäinen
kerta, jolloin Yhdysvaltain presidentti sen julkisesti
tunnusti.
Toinen mielenkiintoinen ja kuvaava seikka hänen .pu-heessan
oli se, mistä ei sanottu mitään. Niin perusteellisesti
on Saigonin armeijan taistelukyky ja -halu ilmeisesti romah­tanut,
niin alhaisiksi ovat painuneet Saigonin hallituksen po-liitti
«t osakkeet, että presidentti Johnson ei vaivautunut
edes muodon vuolksi mainitBemaan niistä.
Tiedpitettuaan, että amerikkalaisten ^asevoiniien mies­vahvuus
nostetaan 125,000:een mieheen Vietnamissa, presi­dentti
Johnson sanoi, että Vietnamissa olevien Yhdysvaltain
aaevoiniien ylipäällikkö, kenraali William Westmoreland on
esittänyt vissejä pyyntöjä apujoukkojen saamiseksi ja nä­mä
toJvomukiet täytetään, ja jos kenraali esittää vielä uusia
pyyntöjä, nekin, täytetään. Toisin sanoen, presidentti John­son
viittasi kmtaalla sekä Saigonin hallitukseen että sen ken-ra^
leihin ja sanoi suoraan, että Vietnamissa käynnissä oleva
sota on amerikkalaisten sotaa^ jonka asioista päättää wäsh-ington
sikäli kuin Etelä-Vietnamissa -olevien yhdysvaltalais-
JQuldtojen komentajj^, kenraali Westmoreland haluaa lisä-päätöksiä
tehtäväksi!
Merkillepantavaa oli myös presidentti Johnsonin yritys
selittää, että'Yhdysvaltain likainen sota Vietnamin kansaa
yastaao Mia muka Yhdysvaltain kansan jakamattoman kan­natuksen.
Pinnallisesti katsoen tosin näyttää ja kuulostaa
siltäi että vain suhteellisen pieni vähenunistö yhdysvaltalai­sista
vastustaa avoimesti Washingtonin sotaseikkailuja Viet-
Tiamiss^.
Mutta me uskomme kuitenkin, että Yhdysvaltain yksi
Maailmankongressi rauhan, kan-samsen
riipputaattoä^uudelk ':
yleisen aselstaiiisuqn$np|i<^eiiii'
pidettUa: Qekipgiiivä liie(^^uuiii
10—15. pnä 1965. Se toi yhteen
1.470 bsaaoftajaa, Jotka «du^UV^I
.98 maan kansallisia järjestftjH Jft
, 17 kans^väUstä järleatöl..
Kongressin käsittelemistä kysy--
myksistä keskusteltiin v perusteelli­sesti
ja yksityiskohtaisesti seitse­mässä
valiokunnassa: Vietnamin
kansan tukeminen sen oikeutetussa
taistelussa itsenäisyyden, yhtenäi­syyden
ja rauhan puolesta; Ihmisten
vapauttaminen siirtomaavallasta,
kansallisen itsenäisyyden sällyttäml
nen, taistelu apartheidia, rotusor-toA
ja ihmisoikeuksien rikkomuksia
vastaan; aseistarilsjuitaa toisen maa­ilmansodan
jätteiden poistaminen ja
Euroopan turvallisuus, kansojen ta
loudellinen suvereenisuus; Varu^
teukilvan taloudelliset, sosiaalise,
vaikutukset, sotatuotannon muutta
minen rauhanomaiseksi tuotannok
3i; ilmapiirin luominen suotuisaksi
rauhalle, rauhanjärjestöjen yhteis
toiminta, Yhdistyneiden Kansakun
.ien järjestön ongelmat. •
Valiokuntien työn tulokset koot
tiin niiden hyväksymiin tidonantoi-nin
ja esitettiin kongressille.
Kongressi kokoontui aikana, jol­loin,
tilanne maailmassa on hyvin
vakava. Yhdysvaltojen poliittiset ja
sotilaalliset johtajat ovat ryhtyneet
noudattamaan aseellisen hyökkäyk
sen ja sotilaallisten seikkailujen po­litiikkaa^
kuten Vietnamin, DominV
kaanisen tasavallan ja Kongon tapa­ukset
selvästi osoittavat. Tämä a
seellinen' hyökkäys ja sotilaalliset
seikkailut antavat vakavan iskun
kansojen pyrkimyksille päästä jän­nityksen
laukeamiseen ja rauhano­maiseen
rinnakkaineloon.
Imperialistisen hyökkäyksen kär­kenä
on Kaakkois-Aasia, jossa Ame­rikan
asevoimat ovat ryhtyneet ag­gressioon
Etelä-Vietnamin kansaa
vastaan.
Kongressi kiinnitti erityisen huo­mion
siihen tukeen, jota maailman
kaikkien kansojen tulisi antaa Viet­namin
kansan oikeutetulle taistelul­le
itsenäisyyden, yhtenäisyyden ja
rauhan puolesta ja Amerikan hyök­käystä
vastaan ja tästä aiheesta hy­väksyttiin
erityinen julkilausuma.
kansani öikeunaitseiblllrlUttiUsoikeäv
Siirtomaaballinta on säilynyt Pu­erto
Ricossa, Guayanoissa, Martini­quella,
Guadelöpessa, CuracaQissa
lifalvinas-saarilla, Bahama-saarilla
Belizessä jiie. Panamassa kanava
vyöhykkeen, isotilaallinen mlehlts^s
merkitsee tämän . maan suvereeni­suuden
rajoittamista johtaen väes­tön
^ ö l t a reaktioihin; jotka sään-höiliseiitt
ailieUttayat traagia^^
paihtumia.'^; • • ' ; ••::v'
Amierikan valtioideb järjestö on
muutettu impi^rialistiseksi sortoVäli
neeksi ja se on mantereen kansojen
tuomitsema.
N«. Johnsonin opin soveltaminen^
nen pain03tus"kasT;9a ns. ä^rtskänit ) e r u s t u s l a i l l i s t e n haUitus-käjHtta^
nHukikohtia, jOtka o n ) ^.
Thalina«gi^Ä ia Jf«i»n»fl' '^f^a^Öft'
—•Etelä-Korean neuvottelujen" väli­tyksellä
amerikkalaiset imperialiä-
!tit ovat kiihdyttäneet "Koillis-Aasi-an
sotilasHiton" muodostamista, jOn-ka
tarkoituksena on Eittää Etelä
Korean ryhmittymä Japanissa nou­seviin
sotilaallisiin voimiin. Siten
uusi järfnityspesäke on luotu tälle
aineelle.
AFRIKASSA
Afrikassa portugalilaiset fasisti
set kolonialistit kiihdyttävät NAT­On
avulla sortoa Angolassa, Mozam-bikissä,
ns. Portugalin Guineassa h
Cap Verdeh saarilla. Kolonialisti
Somalimaassa ja Espanjan hallinnas­sa
olevilla alueilla. Tilanne on sa-manka^
ainen Rhodesiassa, jossa he
yrittävät luoda pakkotoimiu valkqi
sen vähemmistön hallituksen afrik­kalaiselle
enemmistölle. Etelä-Af­rikassa
rotuhenkisiä rikoksia teh­dään
jatkuvasti afrikkalaisen väes­tön
oikeuksia vastaan käyttämällä
häpeällistä apartheid-järjestelmää
joka muodostaa vabivan uhan rau
halle ja kansainväliselle turvallisuu
:delle. Kongossa (Leopoldville) saa­vutettu
muodollinen itsenäisyys on
käytännöllisesti katsoen hävitetty ja
ihmisten pyrkimyksiä saavuttaa va
paus vastustetaan avoimella aseelli­sella
asioihin puuttumisella. Lukui­sissa
maissa uuskolonialistiset toi­menpiteet
asettavat uhan alaiseksi
todellisen itsenäisyyden, kun taas
toisissa esiintyy imperialistista juo
nittelua. Yrityksiä tehdään tuhota
Afrikan yhtenäisyyden järjestö, jo
ka edustaa Afrikan kansojen suurta
toivoa luoda todeIl!;ien itsenäisyys
ja rakentaa väestöä hyödyttävä ta­lous.
KKSKMDÄSS.^
VIETNAMIN TILANNE
Kongressi tarkasteli Vietnamin
tilannetta maailman laajuisissa puit
teissä. Imperialistinen hyökkäys
joka ei rajoitu Kaakkois-Aasiaan.
laajenee Laosiin ja Kambodshaan
tunnetuin lehthnies, Walter Lippmann
oli sittenkin oikeassa kirjoittaessaan
viime viikolla, että "hallitus ei ole
pystynyt yrityksissä oman kansan
kannatuksen ja hyväksymisen saami­seksi
muuhun kuin siihen, että mei­dän
kansamme, on vastahakoisesti ja
alakuloisesti alistunut siihen."
Yleismaailmallisesti mr. Lippmann
oli mielestämme myös oikeassa ko­rostaessaan,
että Yhdysvallat on jou­tunut
miltei kokonaan eristettyyn ase­maan
Vietnamin sodassa. Yhtään ai­noata
suurempaa Aasian maata ei ole
antanut muodollistakaan tukea Yhdys­valtain
sotatoimille Vietnamissa, pu­humattakaan
siitä, että olisivat lähet­täneet
sinne sotavoimiaan; Yksikään
ainoa Latinalaisen Amerikan maa ei
ole kiirehtinyt Yhdysvaltain apulai­seksi
Vietnamissa. Ja kuten mr. Lipp­mann
sanoo, Yhdysvaltain eurooppa­laiset
liittolaisetkin ovat vain osittain
antaneet pelkkää suukoputukea jenk­kien
likaiselle sodalle Vietnamissa.
Toisin kuin Korean päivinä, Yhdys­vallat
ei ole saanut sodankäynnilleen
edes NATO: n moraalista tukea, pu­humattakaan
nyt YK:n tuesta ja
avusta.
Katsottakoon siis asiaa miltä puo­lelta
tahansa, presidentti Johnsonin
edesottamiset sotatoimien tehostami­seksi
ja laajentamiseksi Vietnamissa
eivät edusta mis^än tapauksessa
voimaa ja itsevarmuutta. Ne ovat
Vietnamin sotilaallisen tilanteen kes­tämättömyyden
sanelemia epätoivoi'
sia edesottamisia, jotka heijastavat
ennenkaikkea Yhdysvaltain poliittisen
ja myös sotilaallisen aseman heikke­nemistä
Kaakkois-Äisiassa.
Mutta vaara onkin juuri siinä, että
Yhdysvaltain sotaiset piirit turvautu­vat
epätoivoisessa tilanteessa vieläkin
spätoivoisempiin uhkapelitekothin,
joista saattaa koitua arvaamattohian
suuria vahinkoja koko ihmiskunnalle.
Tämän vuoksi on kaikkien canada-laisten
velvollisuus korottaa äänensä
Vietnamin sodan laajentamis- ja kiih-dyttämisohjelmaa
vastaan. Liittohal­lituksen
velvollisuus on tuomita avoi­mesti
ja päättävästi kaikki sellaiset
edesottamiset, toimenpiteet ja ohjel­mat,
jotka tähtäävät sotatoimien laa­jentamiseen
Vietnamissa ja voivat
viedä koko ihmiskunnan, Canada mu­kaanluettuna,
uuden, hirvittävän so­dan
jalkoihin.
Keski-idässä jatkuu jännitys, joka
on .seurausta amerikkalaisten ja
brittiläisten sotilastukikohtien ole­massaolosta,
ydinaseilla varustetun
Amerikan laivaston oleskelulta pai­kalla
sekä imperialistien ja heidän
kannattajiensa puuhista arabikanso­jen
laiilisia oikeuksia vastaan Pales­tiinassa,
Arabian lahdella ja niemi­maalla,
samoin Kyproksen kansan
laillisia oikeuksia vastaan.
Amerikkalaiset imperialistit yrlt
tävät kaikin tavoin ylläpitää val­taansa
latinalaisen Amerikan mais­sa
ja turvautuvat aseellisiin inter­ventioihin;
Rikkoen asioihin puut­tumattomuuden
periaatetta vastaan
joka ilmaistaan Yhdistyneiden Kan­sakuntien
peruskirjassa ja vieläpä
tähdennettynä Amerikan valtioiden
järjestön peru.skirjassa. he ovat suO:
ranaisesti tunkeutuneet Dominikaa
niseen tasavaltaan murskatakseen
kansan tahdon, joka haluaa perus­tuslaillisen
järjestelmän ottamista
uudelleen käytäntöön. Ulkomaisten
joukkojen vetäihinen pois täytyy ta
pahtua välittömästi;
On tehty yritys luoda Amerikan
maiden sotavoimat käytettäväksi po­liisivoimana
taantumuksen palveluk
sessa suvereeneja valtioita vastaan.
Amerikan johdon alaiset yhdisty­neet
sotilaalliset toimenpiteet uh­kaavat
näiden maiden rauhaa ja it­senäisyyttä.
Ulkomaiset sotilastu
kikohdat ovat pysyvänä uhkana nii
den turvallisuudelle. Kuuba on
yhä amerikkalaisen imperialismin
uhkaama. Saarto ja hyökkäyksen
valmjstelut jatkuvat. Pyrkimys Kuu­ban
eristämiseksi rajoittaa Kuuban
ten asemaa, edistää diktatuurien
muodostamista.ja johtaa sortotoi­miin
patriootteja vastaan, jotka tais­televat
kansojen vapauden puolesta.
NATOSTA
Naton edistämän aseistautumisen
seurauksena tilanne Euroopassa on
jännittynyt. Tilanteen tekee entis
tä jännittyneemmäksi MLF-suuunni
telma, jonka päätarkoituksena on
tyydyttää Länsi-Saksan hallituksen
pyrkimys saada ydinaseita. Tämä
ydinaseisiin kohdistuva pyrkimys
kulkee käsi kädessä DDR:n aluee­seen
kohdistuvien vaatimusten ja
pyyteitten kanssa. Kollektiivisen
turvallisuuden luominen Euroop­paan
on siten tarpeellinen ja erit­täin
tärkeä on ydinaseista vapaan
vyöhykkeen luominen Keski-Euroop
paan.
Siksi tämä kongressi kannattaa
ehdotusta, että kutsutaan koolle hal­litusten
päämiesten tason Euroopan
turvallisuuden konferenssi.
Kylmän sodan poistaminen Sak­sasta,
normaalien suhteiden solmi­minen
Saksan kahden valtion välil­le
kaikilla tasoilla ja Saksan kysy­myksen
rauhanomaisen ratkaisun
valmistelu, joka selvittäisi myös
Länsi-Berliinin kysymyksen olisivat
ratkaisevia askeleita kohden Euroo­pan
turvallisuutta ja kansainvälisen
jännityksen laukaisemista.
Maailman nykyisessä tilanteessa
on yhä tärkeämpää ja välttämättö
mämpää hylätä ydinaseet, tuhota ne
ja e.stää niiden käyttö. Jokaisen y-dinvallan
tulee virallisesti julistaa,
että se ei milloinkaan ensimmäisen^
käytä ydinaseita, jotta voitaisiin
välttää ydinsodan uhka, vaara, joka
poikkeuksetta kohdistuu kaikkiin
ihmisiin. Siten on luettava ehdo
tusta, että tulisi kutsua koolle vai'
tion ja hallitusten päämiesten kon­ferenssi
käsittelemään tätä ongel
maa.
VETOOMUS
Kongressi kehottaa kaikkia ihmi
siä vaatimaan hallituksiltaan toimen
piteitä Amerikan imperialismin eris­tämiseksi
ja sen hyökkäystoimien
lopettamiseksi, kannattamaan kan­sojen
taistelua kolonialismia vastaan
kansallisen itsenäisyyden saavutta­miseksi
kannattamaan kansojen tais­telua
todellisen itsenäisyyden, va­pauden
ja taloudellisen ja yhteis­kunnallisen
kehityksen puolesta
uuskolonialismia ja riistoa vastaan.
Kongressi kehottaa kaikkia ihmisiä
i^htymään toimiin varustelukilvan
lopettamiseksi ja konkreettisten ase
riisuntatoimenpiteiden aikaansaami
seksi, vaatimaan sotilastukikohtien
purkamista ja vieraalle maaperälle
sijoitettujen joukkoden vetämistä
pois sekä konkreettisia toimenpitei­tä
maailman turvallisuuden puöles-
KIr|. NAM,
Kuulen kopfins&tö ]|^lkoje|i anatä&
jokien äyräOtS; miitsistl ja riisipel­loilta.
,
Kuulen huutoja kaupungeista ja ky­listä..
TämSn. kuullesaani kyynele^^^
täyttävät sihnäoL
'.. Oh.. tuntematon.Ihminen, nuonikai
nen^ täynnä elämää ,tunnen hänet lä­helläni
kuin äidin käsi koskettaisi las­taan.
Tyttö, joka yön hilja{|oudessa
soutaa venettään, samalla ; johtaa
myrskyisästi joukkoja pysäyttäen vi?
hoUisen.
Vihollisen tankit ovat m^sähtyneet
puolivälin), heidän tykkinsä, joiden
butket ovat vielä kuumat) jjlBkotettiin
kääntymään yfiH>äri, toiselle suunnal­le,
heidän raakalaisjohtajaiisa värjsi
vät vihasta ja pek>stä. /
. K(4to,kaupunld oH valmis ottamaan
vastaan vihollisen. Innostus oli sa­noinkuvaamaton,
pian valkoiaet etu­joukot
di tahrattu verellä, maansa
puolustajat, marssivat ylpeinä eteen­päin.
• . •
- Keskelle kaupunkia saapui; voittoisa
armeija. Joukosta kuului ääni: Poi­kani,
minä täällä, äitisi. Alä laukaise
asettasi, älä, vaan liity joukkoomme!
Marssikaamme yhdessä eteem^!
Veli sotilas, emme v(ri enää kestää
tätä. ymmärrätkö? Vihollisen pom
mit ovat repineet meidän kottrnmeja
kaupunkhnme pirstaleiksi. Osasi ei
ole parempi jos tapat omia kanssa,
ihmisiäsi ja uhraat oman elämäsi vi­holliselle
että he voisivat elää jitä-kylläisyydessä.
Liity joukkoomme ja kanssamme
vaadi oikeuksia elämään.
He marssivat vapautta kohti pois­taen
kärsimysten kahleet jotka : ovat
IdMi^eet ja tuli^nnep-;^
W oll^^ pitänyt l«k(^sKw(.':
Pitkätukkainen aitedj[^:«h luja kuin
j^on^imniÄ ja '
eteeiqyäin. .
Voitto on niiden jotka oikeutta puo­lustavat,
- -
Tie on avoinna, älä lannistu! Vielä
•Jon kyyneleet virtaavat silmistämme
ja sydämemme sykkivät onnesta.
Eivät kaasuponmiit voi meitä sokais­ta,
eOcä jyri«Mvät lentokoneet taiiäiut-caa
kansaa joka seisoo vannana ja
jSrldfyhiättömänä, äidit ja lapäetvsls-
!«)t ja veljet, rinta rinnan, kuin yl­väs
inetsän' puu jonka juuret ovat
kasvaneet maahan eikä mikään mah­ti
voi sitä irti repiä. • /•
•Vapauden portHoyat avautuneet
selkosen seläUj^V Kuulkaa iloisia äär
liä, naurua itkun ja valitusten asO-nesta.
Toisten päät ovat palmiheet
Uas, toisten' kädet ovat ojennettuna
vlös,. riemuhuudot raikuvat; Lentoleh­tisiä
lentää ilmassa kuin ps^rikuk-kasia.
••••• • •
Sota on voitettu, talvi on muuttunut
kevääksi. Vihollinen on järkyttynyt ja
/apisee häpeästä.
Joukosta kuuluu ääni: Aiti! Me
alemme voittaneet julman sodan. Ei
^nää katalan vihollisen pommeja,
vaan sen sijaan enempi riisiä ja vaat­teita.
Oi äiti! Oletko onnellinen! Hy^
myUe .selkäsikään ei ole niin kou­kussa
kuin ellen.
Oh, outo sana. mutta niin rakas —
Pitkätukkainen Armeija. Vietnamin
Armeija. Anna meidän laulaa sinulle
ylistyslaulu, ylistyslaulu ihmiselle,
teidän uriiioolHselle, suurenmoiselle
taistelullenne, joka on taistelua ihmi­syyden
puolesta!
—. Suomentanut Annie Hintsa.
PANKKI VAROITTAA
TALOUSVAAROISTA
Montreal. — Montrealin pankki
esitti viime torstaina varoltnksen
siitä, että Canadan oikomaankau-passa
viimeksikuloneltten kuu­kausien
aikana bavaitat heikkou­det,
ja t a k k u h i n t o j e B y l d B e n ko­hoaminen
ovat Canadan talousell*
män vaaranerkkejä.
Heinäkuun liike-elämäkatsaukses-saan
mainittu pankki sanoo, että ny
kyinen talouselämän tuittuileva kas­vu
määrä näyttää olevan väistämät
tömästi menossa (kasvun) hiljene­mistä
kohti.
Ellei varoitusmerkkejä oteta huo­mioon,
sanotaan pankin talouskat-sauksesta,
on olemassa vaara, että
se, mikä voisi olla (talouselämässä)
vain tauko tai bengäbdyskausi, voi
kehittyä suuremmaksi talouselämän
muutokseksi, jos tässä vaiheessa
asetetaan ekonomialle liiallisia vaa­timuksia.
Pankkikatsauksessa sanotaan,
että ensimmäiset merkit hintojen
voimakkaasta kohoamispaineesta
saatiin vuoden 1964 loppupuolella,
seuraten se miltei kymmenen vuot­ta
kestänyttä hintojen miltei pai­kallaan
pysymistä Canadassa ja Yh­dysvalloissa.
Huomioiden, että tukkuhinnat
ta ja kiistanalaisten kysymysten rat^
kaisemista rauhanomaisesti.
Yhtenä^yys! on kansojen suuri
voima niiden toiminnassa rauhan
pelastamiseksi.
Kansojen päättäväisyydep ja Uei-dän
yhteisen taistelurintamansa
edessä soiTon ja sodan voimat eivät
voi kestää.
ovat nousseet 3-prosenttisesti Ca­nadassa
ja 2-prosenttisesti Yhdys­valloissa
viimeksikuluneen yhdek­sän
kuukauden aikana eli viime
vuoden lokakuusta kesäkuuhun
mennessä, pankin talouskatsaukses-sa
sanotaan:
"Nämä hintojen kohoamiset osoit­tavat
vasta lievää inflaatiota, ver­rattuna
muiden maiden ennätys­mäisiin
inflaatiolukuihin. Ne esittä­vät
kuitenkin, erikoisesti Canadal-le,
jossakin määrin suuremman vaar
ran hintojen noususta,, mitä. on vii­mevuosina
koettu siksi kun nämä
hinnannousut tulevat, jolloin ta-lous
toimii paljon lähempänä kapa­siteettiaan,
jolloin saavutetaan tun­tuvia
palkankorotuksia ja jolloin
on lisääntyvästi merkkejä työselk­kauksista,
mitkä aiheuttavat työsei-tT
sauksia." '
Talouskatsauksessa huomioidaan
kulttuuritavarain hintojen nousun
nopeistuminen Canadassa ja Yhdys­valloissa.
Selitettyään, että talouselämän tu­levaisuudenkuva
on hyvä, pankin
talouskatsauksessa huomioidaan kui
tenkin^ että Canadan ulkomaakau-pan
alalla on epävarmuutta tava­roista
palveluista johtuvan nykyi­sen
kauppatappion ollessa suurem­pi
kuin edellisenä vuonna.
Britannian ja Yhdysvaltain mak­su
vaikeudet varjostavat Canadan ul­komaankaupan
tulevaisuuden ku­vaa.
Sen lisäksi ennustetaan kau­pankäynnin
hidastumista Canadan
muiden kauppatuttayien kanssa, eri-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
LATINALAISEN AMERIKAN KEHITYS
Meillä kaikilla on "kannettavana
oma ristimme", eli omat pulmam-me.:
- ^
Meillä lehtipajan työläisillä on yh­tenä
pulmana se .että "pitkän vii­konvaihteen"
jälkeisenä tiistaina il­mestyvään
lehteen on saatava jo en­nen
pyhiä ladotuksi "kestävä paki­na".
Ja se et ole aina helppoa, sillä
tapahtumat kulkevat nykyään niin
nopeassa tempossa, että se mikä on
tänään, aivan upouutta saattaa jo
huomenna olla vinhaa ja vanhen­tunutta.
Toisaalta päivän pakinan aiheen
tulee kuitenkin liikkua hetken kysyr
myksien parissa. .
Onneksi on kuitenkin myös sellai­sia
"ikinuoria;' päivän kysymyksiä,
joista riittää yltäkyllin puhe^ ja kir­joitusaihetta."
Ottakaamme esimerkiksi Fidel
Castron viimeisin puhe, jonka hän,
piti suuressa 12-vuotisjuhlas8a sen
kunniaksi • kun vallankumoukselliset
hyökkäsivät armeijan erästä kasar­mia
vastaan Santiagossa, Kuubassa.
AP: n tiedonannon mukaan tässä
suuressa Vuosijuhlassa oli 250,000
osatuottajaa. Saman tietolähteen mu-kiw
pääministeri Castro oli puheen­sa
yhteydessä sanonut ensiksi, että
"Kuuban malliset' vallankumoukset
ovat väistämättömiä Latinalaisen
Amerikan maissa, tapahtukoot ne
sitten Kuuban avulla tai ilman sitä."
Ja toiseksi: "Mikä tahansa USAn
yritys 'murskata KuubaV vaikka se
onnistuisikin, ci estä kehittymästä
vallankumouksellisia hallituksia La­tinalaisen
Amerikan maissa . . . "
Onko pääministeri käyttänyt juuri
tuollaisia sanoja, sitä on vaikea tie­tää.
Mutta AP: n uutistiedossa kui­tenkin
niin kerrotaan.
Kukaan, joka on vähänkin tutki­nut
yhtäällä historian kehitystä ja
toisaalla Latinalaisen Amerikan
maissa vallitsevaa kurjuutta, taka­pajuisuutta
ja sorronalaisuutta, ei
voi muuta kuin yhtyä pääministeri
Castron "ennustukseen", että Lati­nalaisen
Amerikan maissa tulee
muodostettavaksi Kuuban mallisia
vallankumoushallituksia siitäkin
huolimatta, vaikka Yhdysvaltain im­perialismi
onnistuisi Kuuban vallan­kumouksen
kukistamisessa.
Vallankumoukset eivät nimittäin
ole,:-- eivätkä voi olla "vientitava­raa".
Ne syntyvät ja suoritetaan eri
maissa vallitsevien historiallisten
olosuhteiden pakotuksesta. Vallan­kumousta
ei voida "tilata" mihin­kään
maahan; kunkin maan kansan
on tehtävä oma vallankumouksensa,
jos sitä haluavat, tai oltava teke­mättä.
Tässä ei voida olla eri mieltä
(^stron kanssa.
Mutta kun pääministeri Castro sa­noo
— tai liänen väitetään sanoneen,
että "Kuuba-malliset vallankumouk­set
ovat väistämättömiä Latinalai­sessa
Amerikassa", niin tämä he­rättää
kysymyksen siitä .että eikö
rauhallinen kehitys olekaan siellä
mahdollista?
"Ennustaminen" on aina epäkii­tollista
hommaa ja se on epäilemät­tä
sitä myös poliitikoilla.
Mutta pääministeri Castro ei ole­kaan
mikään tavallinen poliitikko
vaan tunnettu ja tunnustettu valtio­mies
ja kansanj(rfitaja.
"Te voitte tuomita miniit, mutta
historia tulee vapauttamaan minut",
sanoi (^stro diktaattori Batistan
tuomareille lokakuussa 1953 olles­saan
syytettynä hyökkäyksestä Mon-cadon
kasarmeja vastaan. ; ,
C&stTO oli silloin oikeassa. Ba­tistan
miehet tuomitsivat hänet,
mutta historia on vapauttanut Cast­ron
ja tuominnut Batistan.
Batista suoritti Yhdysvaltain tuel­la
vallankaappauksensa maalis­kuussa
19S2 ja pystytti verisen dik^
tatuurinsa.'
FidelCffstro, jd(a oli silloin vasta
nuori lakimies, keräsi ympärilleen
pienen joukon. patriootteja ja van­noi
kukistavansa Batistan. Ensim-^
mainen sotilaallinen hyökkäys Ba-~^
tistan armeijaa vastaan tehtiin
Castron johdolla heinäkuun 26 pnä.
hyökkäämällä Mondactm kasarme­ja
vastaan Santiagossa. Se hyökkä­ys
epäonnistui, mutt^ aloitti kuiten­kin
vallankumouksen mikä kukis­ti
kuuden vuoden kuluttua Batis­tan.
Kuten näkyyi Castron poliittisiin
"ennusteluihin" sietää suhtautua
täydellä vakavuudella.
Lukeutuen niihin, jqtka horju­matta
uskovat ja toivovat, että tie
sosialismiin kulkee monissa mais­sa,
Canada miricaanluettuna, rau­hallista
tietä, allekirjoittämit ei voi
kuitenkaan esittää mitään vasta­väitteitä
siitä, että Latinalaisessa
Amerikassa tällainen rauhanomai^
nen kehitys on estetty.
Rauhallista yhteiskuntaelämän
kehitystä ei todellakaan voi olla
missään avoimen diktatuurin
maassa. Miten voi parlamenttaari-nen
edistys ja kehitys tapahtua sel­laisissa
diktatuuri^*a fasistimaissa.
missä ei parlamentteja <rfe lain­kaan,
tai missä ne ovat vahi par­lamentin
irvikuvia?
Miten voi demokraattinen kdhi-tys
tapahtua esim. Latinalaisen
Amerikan maissa niin kauan kuin
sikäläiset tyrannit sotilasjunttineen
kieltävät kansanjoukoilta kaikki
demokraattiset oikeudet?
Nämä olivat juuri olosuhteet, jot­ka
nostattivat aseellisen vallanku­mouksen
Batistaa vastaan Kuubas*
sa. Samanlaisten olosuhteiden joh­dosta
on nyt kehittynyt sissisotaa
diktatuurikomennon kukistamisek­si
Venezuelassa, Colombiassa ja
Guatemalassa.. •
Tämä ei tietenkääii tarkoita sitä,
että- tilanne tulee ^pysymään aina
samanlaisena kautta Latinalaisen
Ameriluin. Dem<dcraattinen kehi­tys,
jota toivotaan, saattaa tapah­tua
joko j ^ s s ä tai useammassa­kin
Latinalaisen Amerikan maassa.
Mutta missä diktatuurikomento
kidtää kansanjoukoilta demokraat­tiset
oikeudet ja demokraattisen
edistyksen, sillä on vannasti odo­tettavissa
"Kuuba mallisia vallan­kumouksia"
kuten pääministeri
Fklel Castron kerrotaan "«»nusta-neen",
ja tämä ei silti tarkoita,
etteikö demokraattinen ja rauhal­linen
siirtyminen sosialismiin ole ^
mahdollista monissa muissa mais­sa.
Känsäkoura