Vapaus, June 24, 1971

              a päivän ter nais
'I
•1 ÄiiiifiÄsffPir!
ILMESTYY TIISTAINA JA TORSTAINA
PERUSTETTU 1917
CANADAN SUOMALAISTEN
TYÖVÄENLEHTI
• E C O N D C L A S S M A I L R i a i S T N A T I O N N O . — VAPAUS. «01 KLM aTIIKIT WKST, •UOBURY, O N T A R IO
Nöl (K) — V a i . L V vuosikerta' Sudlbury, Ont." Torstai, ikesäk. 24 p. — Thursday, June 24, 1971
'Piatcherin työväenvastaiset liberaalit kärsivät murskaa-wn
tappicm; Quebec hylkä^^
[.alusta menee ulkcmiainen posti^^^ m lentoteitse
Begiiia. T- Maakunnan resursseja joukkomi­tassa
jenkkiomistajille iahjoittahut; työväen oi-:
keuksia lainlaadinnallisesti jyrkästi kaventanut
ja^ty^läiBiä uusilla pakkomehetelmillä uhkaillut,
SeM hajoita j a hallitse ohjelman perusteella pa-reW|)
i05ai8ten tukeen nojaten vaalivoittoa tavoi-teUut
pääministeri Ross Thatcherin johtama libe-raalihiilUtiis
kärsi murskaavan vaalihäviön keski-viikkpisipsa
maakuntavaaleissa;
V|UlS^ toista vuotta N D P : n maakuntajohtajana
toiminut Allan Blakeney johti puolueensa omia
arvioitaankih suurempaan voittoon, saaden alus­tavien
tietojen mukaan ehdottoman enemmistön
(52%) kaikista äänistä ja 45 paikkaa maakunnan
lainlaatijakunnan 60 edustajapaikasta.
JjQQen vaaleja NDP:llä oli lainlaatijakunhassa
24 edustajapaikkaa. Saskatchewanissa veren vä­hyydestä
kärsinyt konservatiivipuolue asetti näis-sfi
vaaleissa 16 ehdokasta, edellisten vaalien 41
ehdokkaaseen verrattuna, Konserva,tiivit kärsivät
näissäkin vaaleissa täydellisen tappion.
, • T&nä (torstai) aamuna täältä kerrottiin, että
saskatehevvfmilaiset äänestivät lainlaatijakuntaan
45' NPP-jäsentä ja 14 liberaalia. Lisäksi ilmoi­tettiin,
että yhdestä edustajapaikasta ei olla vielä
varmoja liberaalien j a N D P : n välillä.
yieiäeatiniätä vaaleja on sanottu ankaraksi
tuomioksi Trudeaun liittohallituksen maatalous­ohjelmille
jotka pvat kaventaneet työläisten bi-ketiksiia
;ja ^jeettaiieet aayikkomaakuntien pikku-farmarit
sietämättömään asemaan johtaen useis­sa'
tapauksessa öiiheii, että pikkufarmarit ovat
joutuneet jättämään maatilansa. .
StpPCföiQ on huomioitu, että maakunnallisen libe-raftHpiieiuee!
h; johtajan Ross Thatcherin yaalikam-
^tajansä aikana omaksuma räikeä työväpnvaatai-,
neö asenne, johti hänen puolueensa välta^raari
h ä v i ö ö n : " - ^ C
• CBÖ in yöuutisissa haästät^eltaviana ollut N D P :n
johtaja Allan Blakeney sanoi odottaneensa kor­keintaan
37 edustajapaikkaa puolueelleen m£^^^
kuntavaaleissa, mutta huomioi, aliarvioineeMJa
puolneensa mahdollisuudet^ , V - '
KesJÖviikkbisten vaalien johdosta tulee Sakkat-chevyanista
jo toinen aavikkomaakunta Manitoban
rinnalla, jossa niuödostetaän NDP:n toimesta
' W l a l i s t i n e n " hallitus Pohjois-Amerikkaan.
nössä se tarkoittaa sitä, että Canadan pierustus-lakia
— vuonna 1867 laadittua British North
America Actria — ei saada toistaiseksi lopulli­sesti
canadaiaisten kontrolliin ja että perustus­lailliset
neuvottelutkin Uitto- j a maakuntahalli­tusten
kesken tulevat pitkistymään j a edelleen
mutkistumaan.
Ontarion, B C : n j a Albertan hallitukset olivat
tätä ennen antanieet hyväksymisensä tälle Victo­rian
kokouksen hyväksymälle peruskirjalle, missä
käsitellään poliittisia, kieli- j a maakuntaoikeuksia
mutta ei ranskalaisen CJanadan kansallisoikeuksia
Juuri viimekfliniainittu seikka — kanaallisuusky-sjonyksen
väittely — johti siihen, vaikka sitä ei
suoraain sanottukaan, että Quebecin hallitus ja
kansalliskokous hylkäsi asiakirjan yksimielisesti
Mr. Bouraasa hylkäsi tämän Victorian asiakir­jan
sillä perusteella, että se ei anna Quebecille
täydellistä sananvaltaa sosiaalihuoltoa koskevissa
asioissa Quebecissa. Mr. Bourassa tiedoitti puhe­limitse
hallituksensa päätöksestä liittovaltion
pääministeri Pierre IVUdeaulie, joka vielä muu­tamia
tunteja aikaisemmih esitti "toivorikkaita"
lausuntoja siitä, että kaikki m a ^ n n a t , Quebec
mukaanlukien, antavat kannatuksensa Victorian
kokouksen hyväksymälle Canadan "peruskir­j
a l l e " . -v
BOmiASSAN HALLITUS " T A P P O P
V^^yO^ I A N ^ T E R U S K I R J AN
Qnflb^c — Saaden kaikkien oppositiopuolueiden
ja oman liberaalipuolueensa yksimielisen j a in­nokkaan
kannatuksen, Quebecin piääministeri Ro­bert
Bourassa hylkäsi keskiviikkona liitto- ja
maakuntahallitusten päämiesten Victoriassa B.
C:8S8 viime viikolla hyväksymän "Charter for
Cana<3a" nimellä tnnnetun formulan Canadan pe­rustuslain
"kotiuttamiseksi".
Pääministeri Bourassa antoi tämän lausunton­sa
liberaalipuolueen ryhmäkokouksen ja. oman
hallituksensa pitkän istunnon jälkeen. Käytän-,
KAIKKI ENSILUOKAN POSTI
EUROOPPAAN LENTOTEITSE
Öttawa;^— Canädasta lähetettävät kirjeet tu­levat
menemään lentoteitse heinäkuun 1 päivästä
alkaen kiO^ik^ muihin maihin paitsi Yhdysval­toihin,
tiedpitti postiasioista yastuussa oleva mi­nisteri
Jean-Pierre Gote keskiviikkona.
Useinmat^^^^)^^ unssin painoisiin
asti tuleYät,mene^^^ en.^istä no|)eam-min.
ja inyös jjj^^^ hinnalla mitä nyt|peri--
tään lehtbpoäy^tai) » u t ta ei hiin halvalla kuin
posti kuljetetaan ulkomaille laivoilla ja maan-
' J^kyiSfit 1^^ E,telä-
. A m e r i k k ^ n m^rit^^^ sentin hinnan kulta­kin
piiolelfe unssilta^ jÄLasi^ian ineheyäata ensiluo­kan
ilinapostiatapentään; 2 senttilpupletlta uns-isilta.
Kun "keskinkertainen kirje" painaa puolen
unssin j a unssin välillä, niin lähettäjä täytyy nyt
maksaa ilmapöstista 30 senttiä kirjeestä (Aasiaan
50 senttiä).
Nyt voimaan tulevien taksojen mukaan tämän
luokan postin hinnakai tulee 15 senttiä sillä kan-sainyäiisesti
hyväksytyt uudet säädökset edelljrt-tävät,
että yhteen unssiin asti painavia kirjeitä
kuljetetaan ilmateitse 15 sentin hinnalla.
Nämä ulkomaille .menevät postin uudet (alen­netut)
hinnat astuvat voimaan heinäkuun 1 päi­vänä
eli samanaikaisesti kun kotimainen ensiluo­kan
(kirje) postin hinta nousee kuudesta seitse­mään
senttiin. Tulevan. tammikuun 1 päivänä
kirjepostin kotimainen hinta tulee olemaan 8
'Senttiä. '\' '., '
Sai ösaikseen estetuomion; Salmger arvostdi
tfsräyästi Lyndon Johnsoiiin **puolustussmenelte^
Wa9hington. — Vetoomusoikeus
jatkoi tiistaina "epämääräiseksi"
ajaksi New York Times- ja The
Washington Post-lehtiä vastaan
annettuja estetuomibita, minkä
mukaan ne eivät saa jatkaa Viet­namin
sPdan aloittamista ja jat­kamista
koskevan Pentagonin sa­laisen
tUjikimusraportin julkaise­mista.
Samanlainen estetubmio annet­tiin
Pentagonin salaisuuksien jul­kaisemisesta
myös Boston Globe-r
lehteä vastaan.
Pents^gonin salaisen^tutkimuk-sen
asiakirjoihin perustuvassa ar­tikkelissaan
Boston Globe-lehti
sanoi tiistaina, että Honolulussa
kes^uussa 1964 pidetyssä Yh-dysyl^
ltain yhdistetyn yleisesikun­nan',
kokouksessa Tyynenmeren
voimien komentajana silloin ollut
anUr^ali Harry D. Felt vaati oi-keVfiia,
ydinaseiden käyttöön " k u ­ten
on erinäisten suunnitelmien
yhteydessä oletettu".
fCes^uateltaessa ydinaseiden
käytöistä Vietnamissa, huomioi­tiin
Globen mukaan se, liittyvätkö
Kiban joukot Vietnamin sotaan.
Puolustusministeri Robert Mc-
Nqm^rSi' selitti puolestaan, että
laaj^inpien maajoukkojen operaa^^
tlot johtavat myös vakavaan ky­symykseen
siitä käytetäänkö vis­sissä
valheessa ydinaseita, selitti
"Amiraali Felt vastasi päättä­västi,
että kommunistien pidättä­miseksi
ei ole ehdottomasti mi­tään
muuta keinoa kuin taktisten
ydinaseiden käyttö, ja että siksi
on tarpeellista antaa sotilasjoh­dolle
valtuudet käyttää niitä ku­ten
on oletettu erinäisten suun­nitelmien
yhteydessä", kertoi
lehti.
Mainitun lehtitiedon mukaan
toukokuun alussa 1961 president­ti
John Kennedy oli hyväkflyMyt
salaiiset sotatoimet kommuniste­ja
vastaan Indokiinassa sisältyen
siihen: agenttien_ja Etelä-Vietna­min
erikoisjoukkojen lähettänil-nen
Pöhjois-Vietnamiin.
SALINGER ARVOSTELI
JOHNSONIN SELITYSTÄ
Lontoo. — YhdysvaltÄin presi­dentin
entinen lehdistösihteeri
Pierre Salinger sanoi täällä tiis­taina,
että entinen presidentti
Lyndon B. Johnson halvensi pre­sidentin
asemaa lausunnoilla, joi­ta
hänen kerrotaan antaneen Viet
namin sodan alkamista ja kehit­tymistä'
koskevasta Pentagonin
tutkimuksesta.
"Kuka tahansa joka tuntee
Lyndon Johnsonin, tietää myös
kuka on antanut ne hämmästyttä­vät
lausunnot jotka julkaistiin
Newsweek-julka,isussa| . . •." hän
sanoo.
Mainitun julkaisun mukaan mr
Johnson oli olettanut, että edes­mennyt
senaattori Robert F.
Kennedy "on hyvinkin alkuun-saattanut"
Pentagonin tutkimuk­sen
Saadakseen poliittisia ammuk-keita
vuoden 1968 presidenttivaa­leja
varten.
Mr. Salinger, joka toimi lehdis-tösihteerinä
presidentti: John F.
Xennedyn ja myös mr John.sonin
aikana, julkaisi selostuksensa
Lontoossa sanoen:
"Tämä epätoivoinen uu.si yritys
(Jatkuu sivulla 8)
iin
Wa8hington. - " Yhdysvaltain
senaatti hyväksyi tiistaina äänin
57—42 senaattori Mike Mansifiel-din
ehdotuksen, mikä ei loppujen
lopuksi sido mitenkään Nixonin
hallituksen käsiä, vaikka se hei­jastaa
moraalisesti yhdysvalta­laisten
toivomusta Vietnamin so­dan
lopettamiseksi.
Se "kehoittaa" presidentti R i ­chard
Nixonia, vetämään Vietna­mista
Yhdysvaltain kaikki asevoi­mat
pois yhdeksän kuukauden
kuluessa, jos vastapuoli suostuu
samanaikaisesti vapauttamaan
kaikki amerikkalaiset sotavangit.
Senaattori Mansfield tunnusti
itse, että hänen ehdotuksestaan
hyväksytty aikataulu sodan lopet­tamiseksi
on vain "ohje, mikä ei
millään taVoin sido hallitusta sen
noudattamiseen".
Samalla kertaa näyttää siltä,
että edustajahuone ei tule tätä
päätöstä hyväksymään.
Mansfieldin päätöslauselmassa
esitetään seuraavat vaiheet:
— Hetikohtaiset neuvottelut
Pohjois-Vietnamin kanssa tiili-tuksen
lopettamisesta;
—: Neuvottelut suunnitellusta
ja asteittain toteutettavasta Yh­dysvaltain
sotilaiden pois vetämi­sestä
Vietnamista mikä tapahtui­si
. samanaikaisesti^ sotavankien
astieittaisen vapauttamisen kans­sa,
päättyen kaikkien sotavoimien
pois vetämiseen ja kaikkien Sota­vankien
vapauttamiseen.
Valkoisen talon puhemies mr
Ziegler sanoi, kuitenkin, että pre­sidentti
. Nixon tulee senaatin
päätöksestä huoli matta pitämään
kiinni omasta kotiuttamisohjel-mastaan.
Myöntäen että yalitt^ja lä^as^ksmiäahdi^sij Onltaiioti
konkein dkeus iraJhvisti IkuiltejnJkm
Toronto. — Ontarion korkein
oikeus antoi tiistaina lausunnon,
jonka mukaan liittovaltion minis­tereillä
on jumalallinen valtsikiel.
tää kansalaisoikeuksien myöntä*
minen niin, ettei tätä kielteistä
asennetta tarvitse mitenkään pe­rustella.
Torontossa matkailutoimiston
johtajana nyt toimivalta puola­laissyntyiseltä
Roman Dovhopo-lukilta
on vuoden 1960 jälkeen
kielletty kansalaisoikeuksien saan
ti neljä (4) kertaa mutta kieltei­sen
päätöksen tehneet liittpval-tion
ministerit ovat kieltäytyneet
ilmoittamasta, miksi tällainen
päätös on tehty.
Hän pyysi Ontarion korkeimi
man oikeuden kautta vahingon­korvausta
siitä kun häneltä on
väärämielisesti evätty Canadan
kansalaisoikeuksien saanti, lau­suntoa
siitä, että hän on oikeu­tettu
saamaan kansalaisoikeudet
ja kansalaisasioita käsittelevän
salkuttoman ministerin Robert
Stanburyn eväyksen peruutta­mista,
sekä estetuomiota mr Stan-burya
ja oikeusministeri John
Turneria vaataan niin, että he
eivät voi käyttää Kansalaisuus­lain
kymmennen osan suomia
valtuuksia, joiden perusteella voi­daan
joltakulta kieltää kansalais­oikeuksien
saanti.
VVashirigton. — Presidentti Richard Nixon on päättänyt, että
Vietnamin sotaan sekaantumisesta laaditun Pentagonin salaisen
raportin 47 osaa luovutetaan kongressin — t o s i n vain salaisten
istuntojen käytettäväksi.
Viimeksimmän presidenttivaiailm yHeislimta
$100 miljoonaa: Nixonin vailihiftaan 35 miljoonaa
Washington. —; Päästäkseen pahjairi yhteismenoa vuoden 19
64 pfesidenttivaaletissa.
T r i Herbert Alexanderin val­mistaman
raportin mukaan de-mokraattipuoliieen
presidenttieh­dokas
sai kerätyksi vajaan pup-let
$10.3 nuljoonan suuruisesta
simimasta, minkävfaän käytti vaa
likampanjansa . hyväksi, jättäen
demokraateille toisen puolen ve-ls*
Bi.
Kolmannen < puolueen . ehdok­kaana
' olliit rotosyi^jlä George
Waälaoe käytti. vaalikampanjan-sa
hjrväksi JTmllj^oonasi, e}i p2
M l j t ^ a ä •'enemim
' 'sai' kei^tjjrksi ikampanjaiisa
hyväloBi.^;';;;'^ 'T;-. • ; ;
Ra^brtiMa^sariotaan kuveiTiöo-ri
Nelspn Rockefellerin äitipuol­ta
'' väalitta^aiijah suurimmiaksi
enk^likki, äilÄ h ^ lahjoitti Roc­kefellerin
" Mi'\^likami)anjän hy­väksi;
$1,5 miljoonaa. "
Nixonin anteliain vaaliavusta­j
a oli chicagolainen vakuutusyh­tiön
johtomies Clement Stone,
joka lahjoitti $154,000; toiseksi
anteliain oli detroitilainen teol­lisuusmies
Max Firfier joka lah­joitti
$103,000 ja kolmanneksi
losangelesilainen tutkija Henry'
Salvatory, joka lahjoitti $83,000^
vuonna 1968 presidentiksi Ric­hard
Nixon joutui maksamaan
vaalikuluja $35 miljoonaa..Tämä
on ennätyssuuri USAn president­tien
vaalikampanjäin hinta.
Puoluetoiminnasta vapaa Citi-zens'
Reasearch Foundatiohin
suorittaman tutkimuksen mukaan
Yhdysvaltain presidentin vaalit
V. 1968 tulivat mäksjunaan yh­teenlaskien
kaikille efadökiaiill^
satamilJoonaa dollaria, sisSItyeh
tähän myös esiyaaleiiiin käyjte-tyt
varat. W^^^
Vaalimenojen sanotaan j(ÄtU-neen
kummankin y a l t a p u o l i i^
välisen kireästä vaalitaistdujfta.
Presidentti Nixon käytti $10
miljoonaa tai enemmänkin .esi
vaal ieii kampanjan rahöittan^i&dk
si ja sitten $24.9 milijöbnäa y k ­sinäisen
preaidenttiyaalin rahoit­tamiseksi
marraskuussa.' Viime
mainittu summa vastaa molem­pien
valtapuolueiden vaallkam-
' Washington. T - Huoltoaseman hoitajana toiminut 27-vuotia8
Claude E. Vealey tunnusti keskiviikkona osallistuneensa 18
kuukautta sitten United Mine Worker8in "kapinoitsijatoimltst-jan"
Joseph A. (Jock) Yablonskin sekä hänen vaimonsa ja tyt­tärensä
murhaan. Vealey sanoi että tappajille antoi maksun
erä.s Tony-niminen mies, UMW:n edustajat selittivät heti, että
tällä Tony :11a ei ole mitään tekemistä union presidentti W. A.
(Tony) Boylen kan.s.sa. Vealeyn antaman tunnustuksen mu­kaan
tähän tappoon osallistui myös kaksi muuta miestä joiden
nimiksi hän ilmoitti 22-vuotias Aubran W. (Buddy) Martin ja
37-vuotias Paul Gilly.
Moskova. — Neuvostoliiton Saljute-avaruusasemalla edelleen
tieteellisiä tutkimustöitä tekevät kosmonautit rikkoivat eilen
entisen — N L : n nimissä olleen — avaruuslennon aikaennätyk-
.sen mikä oli 18 vuorokautta. Eräät läntiset tarkkailijat ovat
esittäneet mielipiteitä siitä, että nämä kolme kosmonauttia voi
jatkaa avaruu.sIcntoaan vielä Useita päiviä — ehkä viikkojakin
Ottawa. — Sanoen finanssiministeri Edgar Bensonin vero­uudistusta
"naamioiduksi operaatioksi" oppositiojohtaja Robert
Stanfield esitti alahuoneen istunnossa keskiviikkona arvion; et­tä
henkilöt, joiden verotettava tulo on $500—$10,000 välillä,
tulevat lähivuosina saamaan todella kovia Iskuja verokorotus-ten
muodossa.
Ontarion Korkeimman oikeu­den
lausunnossa sanotaan, että
se ei aseta kyseenalaiseksi sitä
tosiasiaa, että mr Dowhopoluk
on kelyollinen Canadan kansalai­seksi,
mutta on "täysin selvää,
että valtuudet kansalaisoikeuk­sien
myöntämiseksi tai kieltämi­seksi
ovat aina olleet hänen ma­jesteettinsa
ministereillä, j a että
niitä on aina pidetty ehdottomina
valtuuksina lukuunottamatta sitä,
että lainlaadinnallisesti on aika-ajoittain
tehty muutoksia siitä,
miten näitä valtuuksia kulloinkin
käsitellään.
^ Mr. Dowhopolukin lakimies
Norman Endicott sanoi, että täs­tä
asiasta vedotaan Ontarion ve­toomusoikeuteen
jä tarpeen tullen
ehkä aina Canadan korkeimpaan
oikeuteen asti. "Ooikeus on Viah-vistanut
ministerien jumalalliset
oikeudet", hän sanoi.
43-vuotias mr Dowhopoluk tuli
Canadaan Itä-Puolasta (Ukrai­nasta)
11, vuoden ikäisenä. Hän
valehteli ikänsä voidakseen liit­tyä.
Canadan armeijaan toisen
maailmansodan aikana ja oletti
aikaisemmin olevansa Canadan
kansalainen.
Hän myöntää aikaisemmin kuu
luneensa Canadan kommunisti­seen
puolueeseen — mikä ei ole
esteenä kansalaisoikeuksien saan­tiin
— j a selittää, että yrityksistä
huolimatta hän ei ole saanut sel­ville
kansalaisoikeuksien kieltä­misen
sylistä. '
"Olen kääntynyt oikeuslaitok­sen
puoleen, siksi kun kakki muut
mahdpUisuudet on minulta kiel-lietty",
sanoo mr Xk>whopoluk.
"Olen tutkinut asiaa moneen ker- .
täah, enkä ole vbihut löytää m i ­tään
sellaista, miksi minulta voi­taisiin
kansalaisoikeudet kieltää"
VetPomuksensa yhteydessä laki­mies
Endicott sanoi, ettei hän
väitä kansalaisuutta "oikeudek­s
i " vaan sitä, että hänen asiak­kaallaan
on oikeus kuulla syyt,
miksi kansalaisoikeudet on evät­ty.
Mr. Endicott sanoi, että halli-tusministerin
velvollisuutena on
toimia oikuttomasti. Tuomari G.
A. Addy väitti, ettei tapauksen
yhteydessä ole mitään sellaista,
mikä viittaisi ministerin oikulli­seen
käyttäytymiseen.
TodeUisena tehtävänä on varojen
uud^mieien jakaminen — rikkailta varattomille
Ottawa. — Köyhyyttä ei saa­da'
poistetuksi Canadasta ennen
kuin liittohallitus omaksuu va­rallisuuden
oikeudenmukaisen ja­kamisen
kansakunnan tärkeim­mäksi
(kiireellisemmäksi) prio­riteetiksi,
sanoo köyhyysongel-maa
tutkineen senaatin komitean
eräs entinen toimitsija.
Sanomalefhtiihaastattelun yh­teydessä
William Cameron, joka
on. yksi niistä neljästä, jotka ero
sivat viime huhtikuussa nousseen
erimielisyyden vuoksi edellämai-nitusta
senaatin komiteasta,
esitti mielipiteen, että finanssi-ministbri,
JSdgar Bensonin viime
pei*jantainft_ .esittämät verotus-
. Chicago. —• Rikkoumuksista
syytetyille , nuorille annetaan
Illinoisin psavaltipssa usein ran-gfiistuluseksi
"räuhoituslääkkei-tä"
mitkä pitävät henkilön epä­normaalina
koko päivän, selitet­tiin
Chicagon nuoriso-oikeudes­sa
tiistaina.
Todistajana esiintyi 16-vuo-tiaa
poika joka on Illinois State
Training School foir Boys-niml-sen
laitoksen holvissa. Hän sa­noi,
että tällaisen pistoksen saa­tuaan
kurinpidollisesti rangais­tu
nuori hoidokki "ei voi syödä,
el hengittää eikä liikkua".
Tämän ojennuslaitos-koulun
virkailijat myönsivät samassa
oikeuskuulustelussa^ että thora-zine-
nimistä rauhoituslääkettä
annetaan nporiUe vangeille,
jotka rikkovat laitoksen säädök­siä.
Heidät viedään tavallisesti
eristettyyn yksityisselliin "lää-kinnän"
ajaksi.
Oikeuden käsiteltävänä oli va-
, rattomia avustavan lakimiesjär-jestön
— Legal Aid Bureau —
lakimiesten esitys, että tällais­ten
lääkeaineiden käyttöä rajoi­tettaisiin.
Erimielisyyttä "lää-kinnän"
kohdalta hoidokkien ja
virkailijain välillä oli vain siitä,
kuinka paljon ja minkälaisten
syiden vuoksi mainitunlaista
pakkolääkintää harjoitetaan.
Hoidokit sehttivät, että nel­jäkin
pistosta annetaan päivit­täin
toisinaan useiden viikkojen
ajan ran0aistuks9ksi sellaisista
rikkoumuksista kuin tappelusta,
kovaäänisestä puhumisesta,' • el-kunnioittavasta
' käyttäytyttli-sestä
vartijoita kohtaan ja'^le-nemmistäkin
säädösten rikko­misista.
Virkailijat sanoivat, että kor­keimpana
rajana on kahden pis­toksen
anto päivässä j a että tar-'
koituksena on saada "rikkoja''
vastaanottavammaksi sosiaali-työläisten,
psykiatrien ja van-kilaviranomaisten
kannalta. He
sanoivat, että lääkärit ovat ainä
seuraamassa "lääkinnän" va­hingollisia
vaikutuksia.
Rauholtuslääkkeiden antami­nen
"vaikeuksia aiheuttaville
oppilaille" näyttää levinneen
kaikenlaisiin kouluihin Yhdys­valloissa.
Vuosi sitten noUsi kiis­ta
tällaisen menetelmän paljas­tuksesta,
että Omahan j a Neb­raskan
kouluissa oli yilämaini-tUsta
syystä annettu rauhoitta­via
lääkkeitä joka kymmenen­nelle
oppilaalle (10 pros. oppi­laista).
Viime marraskuussa esitettiin
väitöksiä, että samanlaista me­netelmää
käytetään myös New
Yorkin kouluissa. Viranomaiset
väittivät, ettei tästä , rauhoitus-lääkkeestä
tule narkomanihi-moa
mutta tämän menettelyta­van
arvostelijat kiinnittävät
huomiota siihen, että tällaisen
lääkinnän" tarkoituksena on
muuttaa lasten henkilöllisyyttä.
muutokset eivät tule auttamaan
paljoakaan köyhiä.
Mainittujen muutosten perus­teella
tuloveroa lakataan peri­mästä
ensi vuonna noin miljoo­nalta
pienituloiselta canadalaisel-ta
ja eläkeläiseltä. Noin viisi
miljoonaa muuta sanotaan saa­van
verohuojennulksen näiden eh­dotusten
perusteella.
Köyhistä puhuttaessa on huo­mioitava
myös auiirl injäärä lä­hellä
köyhyysrajaa olevat ihmi­set,
selitti mr Cameron. " K un
nyt ehdotetaan vähennettäväksi
verotettavien luettelosta noin
750,000 henkilöä, niin se koskee
vain alinta pohjakerrostar_eikä
suurinta osaa köyhistä veron­maksajista."
Canadassa arvioidaan devan
köyhyydessä eläviä ^noin 4,500,
000. Canadan talousneuvosto
määrittelee köyhyysrajan alapuo­lella
eläväksi yöcsihäiset joiden
vuositulo ei ylitä $1,944 :n rajaa
ja perheelliset, joiden vuositulot
eivät ylitä $3,400 rajaa. Köy-hyystilannetta
tutkineen senaa­tin
komitean entinen jäsen, mr
Cameron on sitä mieltä että ny­kytilanteen
vallitessa ja nelihen­kisen
perheen köyhyysraja on $5,
100 vuosiansio.
Verotusjärjestelmän tehtävänä
pitäisi olla, selitti Cameron, .kan­sakunnan
tulojen uudelleen jaka­minen.
Sen pitäisi ottaa varoja
talouselämän ylimmällä portaal­la
olevilta j a antaa talouselämän
alimmalla portaalla oleville, sen
sijaan, että leikitään Verovapau­tuksilla,