Vapaus, April 12, 1956

              MvuJ^ - Torstaina, huhtikuun 12 -^Thursday, April )2,1956'
VÄPAtlS
Omee Oepoutoxmt, cm»w». Pub-
UAiMl ttulee veeUy; TuMdajn.
.fbunKtejni'VMl Btta^yB by V«pftui
flbB» ei, W, SadtMify, Ont, Cuitd».
EditoflaJ OfSet OB. 4^4»». «ttiMCcr
Advertism» nt«» 1 9 » •ppUattoo
TMoilation free of d)crge.
' nLAVSHDmAri
CsMdMM; 1 flE. 7 i » « kk. f,7»
Yhdfmlkamu t «k, « K » « kk. «JO
SoonuMs: t «k. <J0 e kk: 4.79
SYNTYMÄ-
PÄiVIÄ tnternatiortal N i c k c l sai $91.6 milj-jf"*
liieBnoiBiii n:S!a
i S I TA
JA
4 Vtsini VJila, l«os haäatit». ayttää
tilsiaina, bahtlJfuaa 17 pn» 65 vuotte.
Yhdymme sukulaicten }a tuitavain
oxineptoivotuksiin.
Voitot Ihääntym wHhte^mses$i : ,
nopeammin | w #o0isten pa^c^
Ecicp. m-5ode) 'UHain* työläiset
Kirj, l4rfun Robinson
r Ke|i^ asialla on QltaifiFa?
''/!jmiaina tuli yllättäen tieto, että Hittchallituksen viranomaiset
ovat antaneet miehvaftaisen määfiykiett, jonka perusteella estetään
tullannet c^nadalaiset kuulemasta maailmankuultia taitelijaa, Paul
Hobesonia. jonka piti tulla laajalle kon9:Tttsn)atkaIle Canadaan. Tä-
«nä ca^adaläisia inuslikin >^läviä ja tunnettua amerikkalaista laulajaa
ya$Jt9an kohdistuva tnlelivaltafsuus herättää pakostakin kysymyksen
sii^^etta-^önkb Vlidysvaltain hallitus esittänyt Ottavvalfe vaatimuleen,
• liitä'sen taytyjr ryhtyä McCarthylaisiin toimcnp'teisiin Paul Robeso-niaL^-
aslaan nyt kun Yhdysvaltain haliiiukssn oli pakko yleisen mieli-piieen
painostuksesta luopua; silta ja antaa bpulta Robssonille uiko-
^ ittaapa<äin, ' ' . ,
/ ^-'^ Siirtolaisvirasto on fdittäiiyt, että Robcsonilta kiellettiin kon-;
' ' ;se[ttflupa'Cänadassa sen vuolpi< että tarkoitus on harjoittaa "propa-
£^'daa" j a että Robesonin konserttimatkan on järje:4änyt muka
< s^BimistolaiheA'' yhtiö Kuten^ näkyy^ huonoa asiaa on puolustettava
' hwiä>illa argumentettla. Tosiasia&ja nämä siirtolaisviraston väitök-
^seE^^at kokonaan tuulesta lemmattuja.'
'Ensinnäkin, mistä liittohallitus on saanut sensuurivaltuudet? Ke­ilaavalla
ja kenen hyväksi se kieltää canadalaiset kuulemasta jota-
, k;n».ininkä 1^ leimaa''propa^dak.M''? Eikö canadalaisilla ole oikeus
. meni^ Ictrtiiemäan ''Jpropagandaa" tai menemättä, jos he »tse niin ha-ft
,^^^j|a entas,sitten taiteilijain '/propaganda"? Meille esitetään jatku­vasti
esitnjeriiiksi T V , oltjelmaa^ joka on valmistettu Yhdysvaltain
'itybnän^däni* mielialan lietsomistkri — ja näitä ulkomaisia propa-aindaohjelniia
'c$itetaän siitäkin huolimatta, vaikka monet cana-
^äiset ova^ 5}tä mieltä että ne ^ivät ainakaan paranna Canadan
; s^}0}ta sosialistisen oiaailmatisosan maiden kanssa. Ovatko siirtolais-
' V4!D^pmaisemme'ni;n toissilmaisi3,'että näkevät anoastaan vasemmalle
. vivahtavan ''propag(^ndan*% mutta eivät näe mitään pahaa oikeisto-läjst^
nräiketmihäsiakään sotapropagandassa? ^ • . •
^ '^^litä taas tulee Robesonin konserttimatkan järjestäjäyhtiön ''va-sefflimislolaisuuteen*',
niin öikö sillä ole lain "ja perinteellisten' me-mtitelytapdjjcn.
mukaisesti aivan yhtä hyvä oifeeus järjestää julki-jia ti-
/läisKälksiä^^uin niilläkin, jotka voidajjn luokitella ^iUslstolayksi"^^
yhtiöiksi?; ^Ivästikin Oitawan herrat ovat tässäkin tapauksessa kau-ji^^^
jhakoieiliä, vaikka olisikin niin, että. k.o. konserttimatkan jarjes-
^tajiistbtiössä'olisi jotakin vascmmistolaifcia vivahteita, kuten on scU-
•; \ "l^itapaitsi bn otattava huomioon tämä; Paul Robensen on horju-iiiatl;
omana' rauhan, puolustajana ollut vuosikau-^ia "kylmän sodan"
JtCitsojienr inustamaalattaväna. Häneslä on maalattu hirveä paholai-
^ n kuva seinUDe. Tässä tilanteessa vaaditaan todellista taiteen harras-t
ä ^ ja moraalista rohkeuttakin Kobssonin konsertin jarjc täjittä, sil­l
a jos tapahtuu, iiuten tapahtui hänen konserttinsa yhteydcs ä täällä
SijldburygMk:,.-että-paikalline^ radJoja-TV mobiliboid3aiv|
' , Röbensonii^^on^erttitiiaisuulta Anitaan,' niin se vaikuttaa luonrtolli-§
' sesti konsertin ra&ätuloihin vaikka täällä Sudbury.-sa taantumusvoi-1
mat epäonnistuivat^ pahasti yrityksissään — kiito$ siitä voimakkaalle
M-M iiniolle ja muille työväen järjestöille. Tällaisessa tilanteessa olisi*
Tuotanto sekä liike­voitot
kohonneet;
\m tyiittiiniäksi
Salt l a k e Cifjr. — CFp> Hämmäs­tyttävän
suuri tuottavalsuuden l i ­sääntyminen
on perustana sille, että
kupari- ynnä m uiden • metalilteoUi-suulesienv
alalla 'saavutettiin ennen­kuulumattomat
. liikeroltot. samalla
kun 14.000 työläistä joutui työttd-mäksi.
International Union of Mine. M i ll
tl Ömelter Woriters Järjestön edusta-^
jat kansalliskonventionissa: saivat
kuulla «tämä tosiseikat raportissa- jon­ka
esitti järjestön presidentti John
Clarkli Sitten vuoden ^1947 on .tapah­tunut
17 ^prösentin-vähennyB.^
syydessä kuparin, lyijyn, sinkin ja
messingin sulattamisessa j a puhdista-miJKssa.'
.T^
den::suuimlte'miin kuuluu' tuotannon
lisääminen vähemmällä työvoimalla;
Kaksi 'sataa<4v. k a n s a l l is
edustajaa ryhtyi luonnehtimaan union
palkka- ja. työehtovaatimuksia vuo­delle
1956< sekä Immaan poliittista
j a lainlaadinnalUsta- ohjelmaa .tälle
vuodelle. /
tnttnuUota» NiekelyMSen iiet>
toroKto iraodeil» ISSS ca9SiJtS$^
SZ6 een ^^lkeell, kon oli lelttj
poista ven>IIiJjiJ»mitfhi»aienol^
Itln. VottUKOinJii» oU 4 prosctitlls
mmmj^ kuiB v. 1954 J » yfaUöo
historian kalkkein korkeia. Jäl>
leen Inco on' osoiUanoI^ että «eön
nnrlnniia voittoja tuottava yhtiö
Canadassa, niiden Joukosta, Jptka
junulserat tilinpäjiföksen,^
miljoonaa on itrori tounna.': Se on
enemmän fcain sen yhtiön palve*
I;.-lue2sa olevat Sline-SliU. onlon
JäjMsnet saivat; yhteensä o s a k in
palldmina tai mtCna etnina.^'; ' >'
f ma ja $c?0 cmlo» etuina, jhUxn-e
» ^$4,725'«iioju»\ 195». Sama nai>
kaiatM yht.ön vcitio työläistä
ko!;d»i yfi S7,C0O. »
sä> tilanteessa hyväksytään slirlolaisviru<>ton nyi antama meriselitys,
' että^RobföOn «i .saa tulla "va;äemmislolai<ten'' järjeSlamiirt konsert-tcihjnläulätiVaan/
niin asiallisesti puhuen se tarkoittaa, että Robeson
et%i2f e^intyä lainkaan Canadassa. ^
/"^''^H puolestamme liitymme niihin tuhansiin canadalaisiin jotka
ei^t^hyväksy siirtolaisviraston mielivaltaista sensuuritoimtntaa. Kiel-t
ä ^ ^ n Robcsonilta oikeuden esiintyä Canadasfsa, siirtolaisviraston
f'i$en&uurit" kieltävät toclellisuudesba canadalaisilta oikeuden kuulla
;tk)rä'Maailmankuulua taiteilijaa. Toivottavasti tämä eteläisen rajan
takaa,Oltavaan raahattu ilcCarthysmi lopetetaan alkuunsa ja canada-
I^i^ille p^utetaan heiltä raielivaltaitesti riistetty oikeus mennä kuule­maan
^Robesonin laulua r^^^
jouniin tahtovat.
ipa se rauhallinen hyökkääjä?
?;t^nsi-Saksanjä"Hollanninvaltakbdetkin ovat viime aikoi
vosielleet melkoisen terävästi NATO-liiton sotasuunnitelmia sen vuok-si,:'
kun mainitun paktin amerikkalaisen ylipäällikön, kenraali .Alfred
M. Gruentherin kerrottiin .«anoneen, että koko Saksa ja Hollanti lu­keutuu
niihin alueisiin, jotka jpudulaan luovuttamaan "vihoTliselle'',
jos Xeuvostoliitto aloittaa hyökkäyssodan.
^ - N i i n voimakas oli mainittujen maiden snnumalehtien arvostelu,
että kenraali Gruenther joutuifkutsumaan johtajan^päämajaan i^ano-
?malehtien toimittajia ja antamaan heille uuden meriselityksen tilan­tee
»'^. Vaikka -meilie on ker^ttu ej-ina.'s;ssä tilanteissa sellaisia satu-ja,
ettei N A T 0 4 i i l t o kohdistu mitään maata tai maiden ryhm^^
taan. N A T O : n amerikkalainen ylipäällikkö puhuu julkisesti Neuvosto­l
i i t o j a ikäänkuin se olisi' varma vihollinen jota vastaan on muki
kihreen vilkkaa aseisletiaVa koko kapitaliMinen maailma. Nyt anta-nfötia
lausunnon yhteydessä
;;^-r"Uscinkvsvtään^'olemmekö me vi
västiistaaksenmie menestyksellisesti
Meidän tulee minun mielestäni rehellisyyden nimissä myöntää^ että
viimeisen viiden yuoden aikana tapahtuneesta suuresta edistyksestä
huöTimatta, me emme ole vielä niin voimakkaita.
' " ^ l e saavutamme kuitenkin sen voiman siten, kun Saksan panos
tulggivtehokkaaksi ja me amoimme, että se tapahtuu kolmen tai nel-jänn-
uoden kuluessa . .
. " O O l i se Neuvostoliitto" kumma ''vihollinen" ja "hyökkääjä'", kun
se ei käyttänyt hj-väkseen N A T O : n sotilaallista heikkoutta viisi vuotta
sUlea eikä käytä vieläkään.'v^ kärsivällisesti siihen asti,
• kuniie^ Gruenther saa muiden lisäksi Saksan imperialismin­k
in aiudelleen •aseistetuksi! v
^•'^"^Jossakin on suuri ristiriita: Olisikohan niin. että koiraali Gruen-ther
ja kumppanit puhuvat vain lämpimikseen Neu\-osioliiton '^hyök-
., ^cäysaikeista'^ saadak^ määrärahoja sotatan^eteh-
5 tailijoille ja entistä suurempia asevoiniia niille, j ylpeilevät siilä,
ei:fä><ovat vieneet maanpa "kolmesti sodan partaalle''?'
Kiinan tuotteita
on jo
KesijiMdässäliin
K a i r o . . K i i n a n . K a n s a n t a s a v a l l an
y,j?tävyyden etsintä Keskl-idässä näyt­tää
. menestyväni TääUlC .Kairossa
avattiin suuret'.kaufpanäyttelyt ja
muun muassa, tieäoltettiiri.ettai Pe­kingin
-hallitus on ostanut »17.500/000
arvosta puuvillaa .Egyptistä sitten
viime elokuun.'
Tämä-tiedoitus tuli. niinkuin koho­kohtana
kaksi viikkoa kestäneille toi­menpiteille
joiden yhteydessä Egyptin
hallitusmiehet' ovat osoittaneet erin­omaista;,
ystävällisyyttä .maata' koh-:
taan jonka kanssa .ei olla edes dip-;
lomaatilsissa suhteissa.
Suuret maatalousmessurakcnnel-matv
Oezira-saarella; 'Niilin keskellä
on^ annettu ^kiinalaisten käytett^iväk-sl,
jo££a he ovat saneet asettaa näyt­teille
kaikenlaisia tuotteltaäih, käsm
kaiverretuista- koristeista, raskaaseen
koneistoon asti» Silta, Joka, johtaa
^ i r o n keskustasta saarelle, oli koris­tettu
molemmin puolin Kiinan ia
Egyptin lipuilla; Portti yhteen messu-rakennuksista-
oli uudelleen raken­nettu
kuvaamaan yhtä Pekingin suur­ta
porttia.
•Kovaäänisistä messuilla kaikui Kii­nalaisia
Ja egyptiläisiä lauluja joiden
välipaloina /esitettiin; otteita: Nejvoi-toliiton
säveltäjien teoksista.
Tiedoituksissa sanottiin myös. <ilä
Egypti tulee Järjestämään näytreiyn
myöhemmin Pekingissä; Näiden kah.
den maan välillä on Jo pelrustettu py­sy
vät talorsvaltuuskunnat Pekingissä
Ja Kairossa.
Tuo voittosumma ' merkitsee jsit^.
että: yhtiön :csakkeenomt5tajat: ^sai
vat osakseen 23 senttiä-puhdasta voit
toa jokaista yhtiöön sijoitettua dol
laria koht:. Vuonna .1934 voit.o''o!
$833 miljoonaa j a silloin saivat osak;
•keenomistajat 19 senttiä'jokaista s i ­joitettua
dollaria Itohti.- vuoden. 1953
voiton ollessa $5J.7 miljoonaa; sekt.
16 senttiä dollar.a kohti.
:: K u n tarkkailemme noita numeroi
tu. n i in havaitsemme, että yhtiön- v o i '
toi ovat kohonneet nc^eammin kuli.
työläisten palkat, että työlliset pya'
saaneet osakseen pienemmänv/asar;
tuottamistaan arvoiita. Emme tar>fO!
ta, eitä työläisten palkat'olisivat las­keneet;
päinvastoin ne ovat .noa<[seet
Mutta työpäivän arvo j a yhtiön .vji
: tot: ovat lisääntyneet suuremmass.!
määrässä, huomattavasti suuremmas­sa
määräzsä!
Incon omien numeroiden mn-;.
kaan. Joitä se on esittänyt sovti^:
telulaatakannHle, työläisten työ­luvan
arvo yhtiölle oU iieskimää-rin
S37 V . 1S53. ^41 v. 1954 Ja «50!s0
v. 1955, noosun ollessa $1350'kol­men
vnoden aikana.
.Tästä summasta-työläisille makset­tiin
palkkoina ja muina: etuisuuksina
keskimäärin $17 y . 1953. $17.53 v. 1934
Ja $18.40 V . 1955.
Täten työläisten palkat: ovat nous­seet
keskhnäärin $1.40' päivää koh­den,
eli 8 prosenttisesti vv. 1933-<d5.
Tuotantokustannuksien po'£tojen
jälkeen yhtiöf sai osakseen jolcaisen
työläisen työpäivää kohti $16.70 v.
1953, $19.70 V. 1954 ja $27.93 V. 1955.^
P A L K A T NOUSIVAT 8-PROSTENT-TISESTI;
VOITOT bT-PROiifiSNT-TISESTir
^. ,Incon voitot täten lisääntyivät $11,-
20:114 työpäivää kohti kolftienivuodi^
kuluessa, eli 67-prosenttisesti. Voitat
s i ! ^ lisääntyivät 8.3-kertalsesti jialk-kolhln
verrattuna. ^
Incon työläisille maksettiin v.^lSSS^
,46 proseiittla* heidän työpäivänsä a?^'
vosta Ja yhtiö sat osakseen ,4b pro­senttia,
9 pros. mennen muih!n tuo­tantokustannuksiin,
joihin sisältyvät
suureinpieni virkailijoiden. palka't. -: -
Vuonna 1955 r työläisille maksettiin'
; ainoastaan 37 prosenttia heidän työ-päivänsä
arvosta "ja yhtiö sai 55 pro­senttia.
Vuonna 1933 Inco sai voittoa
98 senttiä Jokaista työläiselle mak- ;
settna dollaria kohden. V. 1935
suhde oli mnnttunut niin, että yh-» r
tiö sai $1:52 voittoa.jokaista työ» '
t A N N A T T A i l OLLA O S . t K K E E N -
J H I S T A J A .
attä^Incp tek2e'täll* rahamääräl-ä?
Sasiksikin semzisia veroja, ti
osin niin^paljon l ^ i n . f e n oikeastaan
;uli$i m a l ^ a - ' mutta silta huolmiatta
-seita miljconia dofli^eita. s'J.ä sen;
oltot oiat niin bulÄeat. VJoitto en-
:en poisSöjajkeroihm oh $13^ 8 miljopr
:aa v,.19ö5 j a verot olivat $63.2 m:I-
-,oonaa; .Senraavak3i::yaui Jakaa v
io-cslakojä csakkeeninnis-ajilleen
.56.6--miljo3naa y i s i i t a l ln v. 1955 Ja
/hteehsä $137. miljoonaa: viime kolmen
'/ucden::aikana; Se erä, joka jää voit-'
uj-03inkojen j a ve;ojsn suorlttanuseri
Jälkeen,: tunnfetaan yLJäamäna j a s i ­joitetaan
takaisin liiÄeaseen. V. 1953
ätä ylijäämää o;f>33' miljoonaa: Sit-:
.en V- 1953.'tammlAUtm ovat? ösak^
ieenomiftäjä nähneet pääomansa l i ­sääntyvän
$76 mljoonalla. $327 m i l -
Qonasta $4D3 miljoonaan eikä: osak-
.eenomldtajien iple :tarvinnut edes
kättään, heilauttaa.
Ne miljoonat;: jotka sijoitetaan kilk­keeseen
ssn: laitoseen laajentamiseksi
.anykyaikalstamJsekjsI, lisäävät tuo­tantoa
ja väheniävät tuotantoiustan-auksia
Ja" sen lisäksi lisäävät yhtiön
käteisvaroja. ''
Mutta voitot -verojen ja voitto-oilnkojen;
poistojen jälkeen* eivät; ole
Fincat varat,'.joita voidaan, käyttää
näihin tarkoituksiin. Sen lisäksi 'jo­kainen
vuosi määrätään suuria sum
A l a ' omaisuuden arvon ^kuoletuksiin.
V. 1953 Jnco varasi'itselleen S19
miljoonaa'omaisuuden arvon kuole­tukseen.
S i t t en v. 1953 yhtiö p n va­rannut
$50 tnlljoonaa omaisuuden,'ar­von'
kuoletukseen j a käyttänyt ma»
nitun summan omaisuuden korjaarn:-
ieksi j a Kehittämiseksi. Nämä, va
raukset tehdään ennän voitto-'osin-kojeh
j a verojen Foistoja;— j a ovat
luonnöliisestlkih verovapaita.
MILJOONI.A. LAAJENTAMISEEN
J A VÄHEMMÄN TYÖLÄISIÄ
Täten, kolmen vuoden aikana on
yhtö "saanut. $76; miljoonaa ylijää­mää;
j a $50 miljoonaa sellaisia varoja,
Jotka tekevät Incon suuremmaksi ja
rikkaammaksi: sekä; tuottoisammaksi
kuin koskaan aikaisemmin; jotta se
]'^oM- ssnrmpia voittoja
ijtuottamaUa «lemmän iciQjaria. nikke»
im i^mväsz «etaaeja; Ja j o t ta se
völsl tehdä kzSan tS^n yhä " edul-^
•ll3emmin" oykyaikaisimm l la koneil^
la. vähemmällä työvoimalla,
T^ren osa jokzizea vuoden tuotan­nosta
sljottetaao^itehlttämään seu­raavan
vuoden ' tuotantoa. Juricalseh
vuoden sijoitukset kiiholttavat seuraa-
" van vuodenv tuotantoa: Jokaisen vuo­den
voitto l i ^ seuraavan vnoden
A'Olttoa; Incon'^jKlimevuotinen $91JS
miljoonan voitto on tulos osittaisesti
edelLsen vuolen $67.2 suljöonanvoi^
tcsta; S.;moin seuraavan vuoden voi­ton
voidaan odottaa-olevan ybä-suu-remman^
Se on kasautuva prbseisL '
TÄTil
lelitiKioista
»lUTTA TYÖLÄISTEN O N TAIS­TELTAVA
JOKAISESTA SENTISTÄ
u i t a palkair~eivar~ lisäanSy
sillä, tavoin! Iscon työläisten, oin
. nnioma kantta taisteltava JiAai-se:
43: sentistä heidäni saamistaan
palkanli:äyic£iitä. Ja .Jokainen
v,::os], k u i paOdianeavotteliijen ai-r
ka la-e:tyy^ yhtiöt väittää, että
^vtunevDoUsten: paikanlisäysten
taida ei tarvitse n> t korottaa palk-_
koja: t a i ; : että työläiset eivär ole
oikeatettaja siihen,' Siitä syystä
yhtJön voitot ovat kohonneet nö
peammjt: koin 'työläisten palkat
j a siksi työläiset nyi; saavat soh-teellisesti
pienemmän ; osnaden.:
tuottami^tan arvoista kuin he sal->
vat ailiaisemmin.
Belshokir Ämerikansaoma'aisen^
Isbiiiftön kohtalo on nyt vaakalau-l
a l l a . Senon löydettävä uudet muo--
dot tohmanaUeeö Ja tällöto tulee ky-
S!ymyk6een>--leoIme mahdollisuutta: ne
mimttuvat" englanninkielisiksi' paikal-ista-
väestöä-paivdeviksi sanomaleh-d-
lKi tai englanninkiplisiksi aikakaus-julkaisuiksir
jotka ^keskittyvät erityi­sesti
Suomen j a suomalaista s^type--
rää : olevien/; amerlkiEa^alsten ;• välillä
vallitsevien kul^uurisuhteiden'vaali­miseen.'
Kolmas. xnahdoUisuus on se,
että ne lalckaavat ilmestymästä.
. Tähän tapaan luonnehti p r o f J o hn
S: Kolehmainen amerikansuomalaisen
'sanomalehdistön tulevaisuutta, esitel-mässääa
Helsingin Sanomalehtimies-yhdis^
teen •kluhi-illassa. Palaccrho-r
tellissa.
^ Suomessa, syntyneiden'siirtolaisten
:nkumäärä; on vuosi vuodelta vähen­tynyt
ja varsinaisen siirtolaispolven
aps3t .eivät enää kykene, lukemaan
suomenkielisiä lehtiä;: mitkä seiicat
ymmärrettäväsU ovat- aiheuttaneet
suomenkielisten lehtien Julkaisijoille
melkoisia pulmia. Sanomalehtipape-rm
hinnan nousu j a kirjatyöntekljäin
palkltojen korotukset ovat lisäili järr
kyttäneet lehtien taloutta. Näistä
syistä; johtuu, rettä, on Jöydettävä uusia
teitä. ^. ^
iJOJLEES KIBLOfSSA
— Oako Sirkka taas aoecnyt kih
loibin?
— O a kuin cmkin. Bän on k u i
puu: uusi rengas joka vuosL
:' '•V--''-';' ,-;-Ki;,v:':>-^
PAINV.4STOIN '
— Saln^ päänsäricyä, k u n opettelit
ratsastamaan. Saitko sinäkin?
V — E n , päinvastoin
PALAUTTI ailELEEN
.'Hammaslääkäri -potilaalle ennen,
kuin r y i i t y i poiaamaan hammasta:
-':Miii5talko kuinka .kiusasit; minua
ennen koulussa?'
" H T V A T TAIPUMUKSET
— Poikani aikoo taiteilijaksi.
— Onko hänellä; sitten'taipumuk­sia?
'
— Qn: varmastL Hän voi 'olla syö­mättä*'
kolmekin päivää i^eräkkäm:..
Senaattori muistelee km \än osaiJistui
l(aivostyöräisten lattkotaisteiuun
Railfiennustöltä Bu'dai>estissa
, Xrnkarin-lehdistö idrjoittaa Buda- forintia
p e ^ k a u j s u e J U - j a kunnaaistalouden
]casVi£sta~^Wonna 1936. Asuintalojen,
icoulujen. salraakilden, kahviloiden
ymiiakentamiseen Ja kunnost^ipuseen
.Jcäytetaäntänä vuonna tG3mOjoonaa
Valtion varoilla rakeimetaan tänä
vuonna ; Budapestiin 10.000 uutta
asimtoa; :3.500 työläisperhettä saa
valtiolta pitkäaikaista luottoa; oma-l^
otitalojen rakentamista varten.
Lainaamme; oheeUisena' Sudbury
Daily Star-lehdelle kirjoitetun .se-naa
ttori FarQuharin lähettämän kir­jeen,
jonka hän khrjolttl äskettäin
Sudburyssa pidetyn Mme-Mill umon
edustajakokouksen aikana.
"Toimittaja.
Sudbury Daily Star:
Olen mlelenklinnoira lukenut Starr
lehden'viime; maanantain numerossa
julkaistun kirjoituksen Mine, M i l l and
Smelter Workers uiUon: aikaisemmas­ta
historiasta ja sen alusta Westem
Federation of i Mipers-unlona, joka
perustettim Rosslandissa B. C. v. 1895:
Saavuin SandoniinB.,C. Vi 1896 Jol­loin
: l i i t y i n : Western Federation of
Mtaersin Sandonln osastoon ja työs­kentelin
Slocan Star^kaivoksessa sil­loin
kun B C : n lalnlaatljakunnassa
hyväksytUln Srtuntlsen työpäivän
.laki. Ennen tämän lain voimaantuloa
maan .alla tehtiin työtä 10 tuntia
p ä i v ä t .
Korvaukseksi: tästä kaivosten omis-tjijat
vaativat meitä ./hyväksymään
palkanalennuksen $3.50 :stä. Joka oli
silloin päiväpalkka, $3.b0:lin. Kiel­täytymisemme
Johti ka tkeraan y h ­deksän
kuukautta kestäneeseen lak­koon.
'
Niihm aikoihin kun kaivostyöläiset
menivät lakkoon, kaivosten- omistajat
ryhtyivät heti keksimään kaikenlaisia
keinoja lakon murtamiseksL He t o i ­vat
miehiä Nova Scotiastaldn. kertoen
heille, että heidän olisi tuotava muka­naan
aseita sillä niitä tarvittaisiin
julmien karhujen hyökkäyksien tor­jumiseksi.
Kun nämä miehet saapui­vat
heidät sijoitettiin heti Palnen
kaivokseen käymättä Sandonln kyläs­sä,
ja jotta he eivät päässeet koske­tuksiin.
lakkoutuneiden kaivostyöläis­ten
kanssa heidät kuljetetuin suoraan
Junasta kaivoksen nostokoreihm, j o i l ­la;
nostettiin malmia ylös kaivoksesta.
Ja niinollen kaivokseen.
' S a m a n a ' iltana pidettiin suuttimei'-
den kaivostyöläisten kokous Ja useat
olivat päättäväisesti sitä mieltä, että
tulisi mennä kaivokseen Ja tuoda pqi»,
uudet miehet väkivaltaisesti. Kuiten­kin
eräs tyynimielinen skotlantUal-nen,
B i l l Davidson. Joka myöhemmin
pääsi B C : n ^lainlaatijakuntaan Jäse­neksi,
sai puheenvuoroQ Ja hyvin 'neu­voin
esti miehet sellaisesta tolmenpl-;
teestä. Hän kertoi kuinka hän oli ot­tanut
osaa lakkoihin Montanassa :ja
Mahossa j a keholtti työ'äisiä toimi­maan
työnantajia vastaan eikä hei­dän
edukseen, sillä hänen mielensä
mukaan novascotialalset eivät tietä­neet,
ettälcaivoksessa oli lakko ja että
kaivostyöläisten olisi valittava edus­tajisto
käymään uusienT tulokkaiden
puheilla j a selostamaan heille tilan-^
netta.
Nain telitlln Ja kun novascotialalset
saivat selvyyden kaivosten omistajien
tarkoituksista Ja toimenpiteistä, bB
tuUvat heti :pois kaivoksesta. Union
jäsenet auttoivat heitäheidän aselt-tensa
arpomisessa j a niin he lähtivät
pois kylästä. - -
Kun omistajat havaitsivat;
heidän :>Tityksensä aikaansaada mel­lakka
raukesi, he pyi-sivät juuri sil­loin
iS)tunnossa olevaa B C : n lalnläa-tijakuntaa
lähettämään sotaväkeä
välttäen henkensä olevan vaarassa.
Eräs valitsljapiiriä edustava mr.
Green pyysi lalnlaatijakuntaa siirtä­mään
toimenpiteiden täytäntönpanoa
siksi kunnes hän saa tilaisuuden tät^^
kia tilannetta. Sen tuloksena olivat
todisteet siitä, että kaikki oU tehty
rauhallisesti j a että kaivosten omis­tajien
pyjiitö ei ollut oikeutettu. So­tilaita
ei lähetetty.
MyöhemmUi kaivostyöläiset tekivät
pienen myönnytyksen ja n i in sovitJ-tiin
lakko. Myöhemmin, v. 1903; nai­nut
valittiin W F M : n Sandonln os^-^
ton presldentiksL 'l'
Thos. Paniuhar, ~
senaattori, *
LitUe burrent."
\Mikm inaiHe
yliteinen atoniiiaitos
Moskova. — Yhdentoista itälei-r
in 'maan edustajat päättivät
maaliskl'26. pnä Tassin kertoman
I' mukaan perEstaayh'teisen laitok-iy
sen. atomivoiman: rauhanomaisek-.: v
.s|; ;ttttkiiDisel»l 'NenvostoW
Tästä;^ on ^neuvoteltu; maaliskuun :
20. päivästä' > lähtien ja mukana
o ^ t . ' < olleet Albania, .Bulgaria/
Tshekkt^Iovakia,.; Uniiari, . - Jtä-
Saksa.; K i i n a , Pohjols-Korea; UI- I
-korMongolia.:Puola; Romania ;ja ,
Neuvostoliitto.
Konfsrenssia -lopi>ukommunikeas-sji
sanotaan, että : myös muut maa t
voivat:ot|3a-.' osaa atomivoimaa -tut­kivan
laitoksen toimintaan tasaveroi­sina
sopimusmaiden kanssa. Edelleen
:Imo:tetaan,;«ttä: Neuvostoliitto aikoo
siirtää ; uudelle, laitokseHe atomivoit
maa tutkivan laitoksensa-kaikkine va-.
rustelneen ja: raaka-alneineen tä­mä:
on; aikaisemmin toiminut Neuvos-toUiton
tiedeakatemian alaisena. /Tä­ten
on Konferenssiin osaaottan^iden
maiden tiedemieh^Uä jo ; lähiaikoina
mahdollisuui alkaa, tutkimustyö- y h ­teisessä
laitoksessa.
Y S T Ä V Y Y S S O P I M U K S E N
VUOSIJUHLA H:SSÄ
Helsinki. (S-S) — Neuvostoliiton
Suomen suurlähettiläällä Ja rouva
LebeQevilIäo:itk:n 4.;. päivän ilta­päivällä
'v Neuvostoliiton Helsingin
suurlähetystöisä.; suuri: vastanotio
Suomen j£i Neuvostoliiton välisen ys-
; ta-vyys-.; yhteistoiminta- J a . avunan-tosDpimuksen:
8. -vuos päivän johdosta.
, VastaanotoJa; nähtita; päämmisteri
ragerlu)Im,;U-eita-; hallituksen jäse­niä,
diplomaattikuntaa, kansanedus-täia,
korkeimpien virastojen vj*ka-,
miehiä Ja julkisen elämän edustajia;
Samana päivänä pidettiin Helsin­gissa
Massuhailissa ystävyyssopimuk­sen
al.eA.irjcittamissn •; vuosipäivän
johdOita juhlatilaisuus. Siinä' olivat
saapuvilla tasavallan presidentti ja
rouva r Kekkonen; paäm nisten Fager­holm",
lulkominiiten Torngren;:; diplo­maattikuntaa
NeuvostoUlton suurlä­hettilään
^Lebedevun johdolla,^ puo­lustus
voimien Vkolnentä j a , ' k e n r a a li
Heiskanen ym.
-SN-seuran: varapuheenjohtaja, tri
Ryöma avasi t'laiEUuden:: Juhlapu­heen
piti ministeri Kauno Kleemola,^
joka käsltteh Suomen ja Neuvostolii­ton
välisten suhteiden kehittymistä
ystä\'yyssoplmhksen perusteella es.t-
:äen numeroiden valossa kaupaliiic^n
.suhteiden valtavaa kasvua. -Han täh­densi
': erikoisesti:. molemminpuolisen
kaupankäynnin meiitysta maamme.
työlllEyys- javaiuuttatllanteeseen. Ys'.
tavyys el rakennu yksistään taloudel--
lisella alalla, jatkoi ministeri^ Klee­mola,
todeten, etta tarvitaan /muun--
klr.laista kansiakäymlstä • j a ; tällais­ta
oii ollut, siltä tuloksena on ollut
Porkkalan luoiutrs Suomelle ennen
mäaräaikaa^rsekeholttaa jatkamaan
talla Iuottamuk3eJ.sten suhteiden
hnjalla.
Maassamme;:, vierailevan neuvosto-valtuuskunnan
<- johtaja, Moskovan
ylicpiston vararehtori, prof. Muhov
mainitsi; puheessaan mm., etta; myös
Neuvostoliitossa vietetään; sopimiik-sen
vuosipäivää juhlapäivänä. Hän
korosti sopimuksen merkitystä mi^ :</r
temme välisten; suhteiden kehittymi­selle
ja palautti mieliin maittemme
kesken tapähituneef erilaiset; imu.
valtiomiesteu : Vierailut. Suomen ja
Neuvostoliiton ;,väliiet - suhteel ovat-esimerkkinä
pienen j a suuren maan
ystävällisestä rinnakkaiselosta, - han
lausui..
Suomalaisen : taiteellisen ohjelma:i
; ohella tilaisuuden päätteeksi e s i i n t yi
vät:maassamme vierailevst neuvojto-
Itlttoraiset taiteilijat. (Maak.—VS)
SUOMALAINEN OOPPERA V I E -
R A I L U t L E NEUVOSTOLIITTOON
- Suomalainen • Ooppera ori saanut
vierailukutsun Neuvostoliittoon missä
se esittää oopperan "Pohjalaisia Jo­ko
Leningradiisä tai Moskovassa-tai
sitten molemmissa kaupungeis.<ia: V.Cr
railu tapahtunee toukokuun lopuI:a.
Samaan aiiiaan saapuu Suomeen suu­r
i Leningradin Kirovln^ teatterin bar
-eturyhmä; "joka esittänee: Kelsingis-iä
mm. Joutsenlammen ja Esmeial-dan.
(US> '
SAIMAAN K A N A V A'
Valtiosihteeri : R. R. Seppälän pu­heenjohdolla
:\viime syksystä; lahtien
työskennellyt komitea, jonka tehtävä--;
nä pn ollut tutkia Saimalan kanavpn
käsrttömahdollisuuksia Neuvostolii­ton
tekemän tarjouknen pohjalla; ]ar-
- t i mietintönsä valtioneuvostolle. huh-tik.
4. pnä.Komitean tehtavim ei --ile
Kuulunut . lopullisten johtopaatöstsn
tekeminen; mutta 12 lukua sisältä vas-.
sä,mietlzmöisä komitea on ^päätynyt
eräisiin merkittäviin ^arviointeihin,
jotka , tulevat ;asian,; jatkokäsittelyn
pohjaksi hallituksen taholla. :;
Laskelmien mukaan kanavan vält­tämätön;
uusimisohjelma maksaisi
noin 9 :inil;ardla markkaa,, ja vuotui­set
tulöt;;olislvat; vain noin 62 mil­joonaa
'markkaa menoja, suuremmat.
fElanavallikennettä varten oUsi afus-kantamme
uusittava ja, taydexmet-tavä.
Lisäksi todetaan, ettei kanavan
merkitystä liikenneväylänä Saimaan
—Pielisen aIueen><talouelämälle voida
verrata maantie- ja rautatieliiken­teen
merkitykseen. Eräissä komiteal­le
annetuissa lausunnoissa on kuiten­k
i n puollettu Saimaan- kanavan käy-täntdön
- ottamista. Komitea:; mainit­see,
että johtopäätöksiä tehtäessä on
tiedettävä, saadaanko millä ehdoilla
j a kuinka pitkäksi ajaksi kanava sii­hen
tUttyvme alueineen ja väylineen
Prinsessa Margaret
risti uuden
ruotsalaisen laivan
i 24.00 • ,tonnin. kanlotoen -.Gripsholm
.josta tulee uusi, Ruotsin .Amerikan
Linjan "Kuningatarf* laskettiin ve­sille
huhtikuun 8 .päivänä Ansaldon
telakalla ; Geo assa; italiassa ja tul­laan
asettamaan., hikenteeseen ensi
vuonna ilmoittaa l i n j an edustaja. ;
Tämä 634 j a l an pituinen alus Upui
veteen^Ruotsji' Prinsessa-Mai^aretan'
ristittyä sen suurin juhlallisuuksin.
Läsnä oli-Ruotsin sekä -Italian edus­tajat
hallituksen jäseniä •ym; kutsu­vieraita.
Ruotsin Amerikan Linja pitää suu­rimman
osan laivaan tulevista erikoi­suuksista
j a Ihmeellisyyksistä salai-.
sen e:iripun takana,; ilmoittaen, että
laiva tulee kuljettamaan-Atlannmhl-kenteesiä
80 matkustajaa ensimmal-ses::
a- Ja turistiluokassa yhteensä.
Ulkclinjolltaan' laiva; tulee olemaan
virtaviivaisempi v^MI Kung£iholm'la,
linjan nykyistä lippulaivaa. Savupiipr
p-pjen, j a mastojen väli' tulee olemaan
suurempi, kanslrakennelma mata­lampi
. j a ; yläkansi .pitempi; Laivan
laskettua nopeutta ei ole vielä ilmoi­tettu,
mutta koska sen koneisto tu-;
lee kehittämään 17 600 hevosvoimaa,
. n i i n : luullaan sen pystyvän kilp-aile-maan
nopeudessa' Atlannin liikentees­sä
olevien aluksien kanssa.. ;;
Vaikka ei ^mainita mitään laivan
erikoisuuksista, ovat Ruotsin Ameri-,
Ican .Linjan^ puhemieher hyvin hal-
: Uoissaan;laivasta j a sen ;^
liikennöitäväksemme. (HS)'
15 M I L J . DOLLARIN LAINA-H
A N K E MAAILMANPANKILTA
Suomeni Pankki käy,/parhaillaan
neuvotteluja Kansainvälisen jälleen­rakennuspankin
kanssa -uuden, 15
miljoonan dollarto suuruisen lainan
saamiseksi Suomelle. Jälellä on vielä
muutamia - kysymyksiä; eikä a jan-kohtaä,
jolloln;lalnakysymys mahdol­lisesti
järjestyy," tässä vaiheessa voida
sanoa; kertoi STT:lIe_ torstaiaamuna
Suomen Pankin johtokunnan jäsen,
fil. t r i Klaus Waris. Jälleenrakemus-pankin
: edustajat, jotka ovat olleet.
täällä i neuvottelemassa edellämaini-tusta;
kysymyksestä; ovat jo matku.i-taneet
takaisin. «
Uusi laina on tarkoitus käyttää voi­malaitosten
konehankintoihin; joibhi
suomi on' j o : aikaisemmin saanut:
Kansainväliseltä: .jälleenrakenuuc-pankilta
kolme lainaa. (US)
K A L V U U ;LENTOV£RKOSTOON
HEINÄKUUHUN MENNESSÄ
Säaamme lentolilkenneverkostjs-sa
tapahtuU';Iähikuukauslen aikana vai -
s ln huomattava laajennus, sillä he'r>.ä-kuun
alkuun mennessä; on tarkoitus
saada Kajaanin lentokenttä liiken­teeseen.
(SS).
PÄIVÄN PAKINA syitä, miksi ei voida nykytilanteessa] valtion pääimes tietää yhtä j
Mars-fäliden valtiomies on puhnut
että
Harvoin, vierailee tämän matoisen
maailman • J^amaralla mehmoisia
muilta planftoilta.
- Mutta.sellainenkin ihme voi sattua
Niinpä saimme tiistaisista aviiseis­ta
lukea,- että eräs valtiomies ilmfei-;-
sestl Mars-tähdeltä, oU ''seUttänyt"
oman maansa ja;:hallitiiksensa;har­kittua.
kantaa erään-^^perän ulkopo-;
lilttlsen 'kysymyksen suhteen.
; J a " kuten arvoisa^ lukija on arvan­nut,
täniä kiperä; kysymys koskee K i i ­nan
Kansantasavaltaa, eli " p i i h a i s e n"
K i i n a n tunnistamisia; sekä Kiinan
laillisten oikeuksien palairttamista
YK:ssa.
Mutta . Mars-tähden valtiomiehet
ovat Ihneisesti. oppineet täkäläisten
kaveriensa; tarkoitamme ns. maallis­ten
valtiomiesten tapoja puhya "mut­kan
kautta" suoraan niha, ettei siitä
tule'hullua; hurskaammaksL Eäanen-;
kaikkea he ovat oppineet sen, «ttä
; *iTulevatIw Kiinan. kansalUsmieliset
pitäinäänKJi^
kuten Mars-tähdestä täällä vie^'
rauiut valtion päämies -tunnustaa
että ; n.s. ' ' k a n M l l i s m i e l i s e t ' : miehet
-'pitävät Kiinan:, paikkaa ?StK;ssa";'—
"vai - pitäiäkö.gse; antaa : ^ b i im
seUe hallitukselle, tunnustettihH^^iiite
• Sulphur iSpriägslssa: äskettähi ;pidet-t
j ^ konfer^^
mesta 'öiigelmaksi. \ joka .tulee ajan
kuluessa'k'eIUttymä£m
semmaksi.'
^Näin sanoi; tänään alahuone^ is--
ttmnossa^Ms^
mift, joka. kielsi, ettei mitään y h ­teenottoa!'
tapahtunut :v Canadan^; j ^
•'•yhdysvaita^^
'sa.V:;;:Ylit^öiottoa
kaikkea peiää' vailla, sanoi.tian.'^. ,
; (New, York Times Uedoltti maalis-dentti
;Eiserihow'erib' "sanoneen:- mah-silloin
'kuin pitäisi puhua nauri^naas- dolli.simman terävästi C^anadanyirap-ta,
onkin puhuttava naurismaan a i - omsiisme, että Yhdysvaltain yleuien
dasta."' ' , t mielipide ei suvaitse Ekiinan kommu-
Niinpä- sitten Globe and M a i l - l e h - f nlstien tunnustamista tai sen tuontia
den Ottawan kirjeenvaihtaja George! Y K : n " — K.)
B a i n Uedoltti — Ottavasta lUonno^h-1 "Totta on. ,että,niin presidentti K -
suunnltella Peipingin tunnustamista
;; "Canadan taholta ei kuitenkaan sa­nottu
mitään, mikä - olisi osoittanut
mitään muutosta kannasta, jonka; u l ­koministeri
(mr. Pearson -r- K.); esitti
alahuoneen-istunnossa tammikuim 31
pnä . .
; : ."Mr. rPearson määritteli silloin Ca­nadan
kannan kommunistista Elilnaa
kohtaan siteny että yhdeltä puolen
hyljätään hetikohtalrien. diplomaatti­nen
tunnustamin,eiu mutta toisella
;puolen-hyljätään ajatus; ettei (muka)
kommunistista hallitusta . . ; . voida
koskaan ,tunnustaa K i i n a n hallituk-seksi."
; ^Mars-tähden valtion päämies selitti,
että Yhdysvaltain j a ;:Canadan, h a l l i ­tukset,
ovat;; täysin, tietoisia toistensa
asenteesta K i i n a n suhteen: Yllämai-^
mtussa.' kokouksessa, t^
hän sanoi,,että.'useat haUitukset;ovat
tunnustaneet'Peipmgin hallituksen,
j a ; se;.on .aiheuttanut^ pulmansiltä,
minkä hallituksen tulisi edustaa K i i ­naa
Y K : s s a , ja se on ongelma; jotika
odotetaan ^^jah;-kuluessa - kehittyvän
entistä akuuttisemmaksi.'; •
"On^ viitaCtu siihen, että kysymys
i^iinan'; tuPT^^t*"""^"^*^; pidettäisiin
s ^ ^ htihtikMun 9 ^ 1^
raavaa: t \ {'selittivät hyvin suorasukaisesti niitä
syväjäädytettynä-, Inmnes, presldentha;
vaalit suoritetaan.:; ensi marraskuussa
^:;. Tässä kannunvalannassa;otaksu­taan,
ettei Yhdysvallat j a Canada a n ­n
a diplomaattista tunntistusta; Peipin­gin'
Iia^litnlcselle ennenkuin se. o n ' hy-vä^
ytty .YKzhtML." ,
Kuten huomataan,' ~Mars-'tähden
Canadan: hallituksesta, muun ohella
sen, että.Ottawa käsittää,'ettei 600-
mlljoonaiseh Kiinan - kansan^ ja sen
hallituksen tunnustamista voida ikui­sesti
välttää.
Mutta-paljon enemmän hän kui­tenkin
tietää-Yhdysvaltain-hallituk­sen
syvällisistä aivoituksista "nuksi
K i i n a a ei; voida tunnustaa''^ ^ • j a k u -
t«n :huomataan,;:hän on ' a i n a k in ym-märtävinään;
Yhdysvaltain hallituk­sen
kielteistä asennetta, jota; hän kat­soo
velvollisuudekseen puolustaa; huo^r
limatta siitä:mitä Canadan kansa:; j a
hallitus siitä asiasta ajattelee.
Kurjin, puoli asiasta «onicultenkiri
se. että; "Mars-tähden valtion 'pää­mies?
;> o n jtodellisn
pääministeri St. Laurent ^ ja yllä­oleva:
lainaus' on .sanatarkka suomen­nos
Gtetge B a l n i n Ottavasta,-huhti­kuun
S pnä lähettämästä jutusta!:
Jo o n aikoihin eletty kun maam­me
korkeinta valtiovaltaa edustava
henlälSpiihnu maamme eräästä ensi­luokkaisen
täi^eästä idkopoliittisesta
kysymyksestä .ikäänkuin vPUoIne«ton
Mars-tähden nales^ ja Ikäänkuin rnen-l
a ei'olisi kansainmtaha mitään' omaa
tahtoa; ei t mitään';oiaia:--^pyrkimyk5iä.
eikä' etuja. ; O n vain muka kuunnel­tava
ja sokeasti toteltava, mitä joku
• va2tio^teeri;;;,Dulles-suvaitsee-rajan
takaa määrätä ja'komentaa!'
Tämä sUtäkhi huolimatta, vaikka
moisesta selkärangattomuudesta -on ;
omaUetnaaTem^e pelkää häviötä;:
— Känsäkoura.