Vapaus, December 9, 1952

              Omi») «I mm&i cm^säam, m».
mn^a Gixm^ xsmsyi Vae&ääys
Timtää^ imä BaaiM^fs tv V&pam
PiMäilos Compmy lJt4^ a% 100-102
E))» St» fifuSbusy» Qot^ Canada,
addresB: Soygg/giagniry; Ctetatlo;
iMhrertislsg sates ticpoa «jspU^at^
Cana<las8ar % Vk. 14» e I^JMS
I
V a t o meitä j^liaiJimolws^iarfln|^|3||p
: se&S syytetty maa^aiaa "isuurimmasta rikoksesta'', nimittäin totte-
Vk
. . leniattoiriuudestaftiäff Streetin
' f ^ ^ ^ o v a | ^ ^ ^ i W < ^ ^ | ^ ^ n^^^^^^gglg
i L ^>s^äassa ''«^amerikkalaisten" kiÄiiisl^JÄiSÄ^pai^^^
1M 70 v)v>ttA Joulokmtn 15 px&.
-onntttelulhtof » - -
AATTEIOEN RIIASTA i l P Ä 2^
taomo huomiota «i^ien Jrleteccn -ri-kirjoihin
se näkyy
jläpiahs^ .lulusta tahtonut ojltto^^
. suomen ma^iVvPJeUJäln avo-ojtesa.ol^
asianlaita on niin, ett^ pquputkipa-
^ msi^tää iap.-patentilla. ,^un
^Ittfiu tuiiWn. kaJJteata pettjmp, niin
.|ritewinj -yaauo maksainaan
^1^
r
- tfeutilttvafciii%i4j^t tutkineefcins.^ Lissahonin suunnitelnjaa ja tulleet
;i.r H. „
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
' f ^ / fatoSSran ^f|i|ni&^^uten on^vjsieissäipiiiieissä ^ t e t t y , n/aan
cp
"•••"•^feK'
Asetett«a^-jga^g^1wwq> W4«n
inaattmansotfaa «ytyttasilis^^
^ ä e t 'eipUtgii i^uim^ 'etnunii^i-tsäl
vieraiden aludden Ja inisten
maiden kansojen k^ttäoilsesÄl a^^
ressSJvtoten /vaUotttoanSfcelt*^
toteuttamiseen,''?ää]»inon t^ssä
siassa amerikk§laJfiet,lmperlalisttl?i»-
nevat Saissaa.niiUtariainJa elyy^änji-selte.
Jmui Äfcö Länd^Saisaafia^-Äc-rätään
Ja säilartetSdn cxiin buoIeUise^
panja 4M.tleriIä|«n,af^gn
Uen palauttamteäoi entiseen fmroon»
edusta-
J i a a n ' J P fiantij «nmnittelemaan
iöihen ialoudeyjseenai^^
»ikä Äeliiä on bUiit. He eivät ol^
tyytyneet ojeraaan «»öynfilistön edus-i
^ g ^ l l ^ - o ^ ^ l ä Ä e ^
SOjm k^santtia.' '
T tulee olemaan Icomenta-iaiEunta^.
iifils;^ rt^M^niCiBak&alaiSessa
ya^ Tiljnfflmrtnn
«Lirisloonassa, Joiden cn muod06t^ctt3't
«valvTUUS tUlee olemaan _n)iM«ipw
*lEJconoihist' lebdoi tiedonannon nm-
Jdaaua^)^^ faa
~ann^4afx entisten iQiseerien Ja coU-toiden
suuriin yiaUstdmiin a s t L I ^
fif-&ksah leOUU^ kirjoittaa ^Joka
XA:- i(&s> ne ovat "Ifoudeiscbaftln"
jjuolivirallisten npseerijärjestöjen sa-
DeiitscUandJia' sbd^^^wö|ett/«ö**
tieten (hallnoUsIJaln kokouksia, mo­nituhantisen
uusfasistisen "Saksa-viidUt
» missä myd^kln onnistuttiin
: länkeemuif
:^||ci^|^ilne»|J^^
san^ «uöiteessa» että. ^ttogn n ^ t
siiutyvät JiikemieiUkaL" r ' -.
BIAABAN MCUTPÄNEBT
Kysymys^Saairuin Canadaim »Mfi?
tieni Ja kdOiden lapseni kanssa nrlime
iruöden jouluk.> lopulla. Mitä minun
on td»tävä saadakseni sen perhelisän
'inlkä tässä maassa maksetaan lapsi­luvun
lierusteella? > Mistä alkaen o-
• t e
mm
> Icaa^j^Ua: ^ Ja mitä pikemmin |iykyisest|i^^i&täuyiU^
vutaaiv«^tjöireinpi'Se on, tj^vain i a f \ l i l i Ä | Ä i l l e i ^^
, iälle' yhjfi|^aiiitaimiOd<)ai?iklil"«iita hyt^ÄainSlpäÄ^
mä4 m&lettiim^i » n ^ u s t ^ u n avulla
^ 4bnj^^(n dfekaflle kuin köyhillekin, ^ff^imSI^MS^mi^MMM
•lSnsanjottfcko|w.yrc\sta elintasoa ja rakentak^v^nkka tatoiisperusU
O h i ^ l s i o ^ a g e l i ^ ^ v ii
' f^'^iote Ä f l Ä järkisyy^ siihen, että kansa jja valtio köyhtyy -
^"^ ^kÄä,"lJonoi8iy|#jV\IStei> Ja MMsien kekstotöjen^^aiisätäari niin i
: *^j«jt^jrkui^ ffljitnarienkrn tuotantokykyä ~ J> 'Mhm vallassa-
^. ^ olijain'3AÄ,^VUff|»)p?iia pelkopa qn «yUtuQtannon">aay», vaikka
' töiiim4>i;{olt ihmiskunnasta elaa joko suoranaisessa nälässä ja puut-
I iie^i^'«liiÄittiÄ3£<»ta^'vaatiitiatonta''hiljaiseloa.' - ]
* . »/'INykyisfeSta lOJyhtymissuumiasta 'voidaan <iiirtyä vaurastumisen
. . . M i k ä l i . ^ M f l k t t ^ ?»
'mm^fi0^^:m^^ä-
,,JÄlk«!Bn:,ku?». Jie.,ovat ^ojlp^.ifuodep
kin-Jokaista, täqs^ä olaassa . ^ t y r
nees^ä' lapsesta., S€n..Jälkcei?> .kun en-simmä^
epjn»^ <u\<ta^ Jat^
•kuu jxerhcUsän;, inateunlnen auta^
maattlsestl. sm^en. f»*!**»'-kunnas
lapsi on :saaWttanutl6;yttodeh iän.'
'-^ pää^itu^tA aanjärjestetaan ystävälliset kauppasuhteet kaikkien mai-
5; derf i^tik tmt halcdckaita ryhtymään tällaisiin "hyvien naa-l]
^p^ljef^^^^s^^lsitoldunsojen^^^^^ ' '
£ii^0W@ r i i i Korean m a t k a ; ^
, ' «Uutistiedoissa kerrotaan, että Yhdysvaltain presidentiksi valittu
r JaehidanE&hhöVirer 6n «vaali|upaustensa" mukaan vieraillut Ko-
• i^ j ' m i s s ä hän te sitä ja t4tä. ' ! 'L
« Mu^fi taxj^mikuussa presidentin virkaan astuvan ^Eisenhowerin
S *^i^upauk^^''4lsältiri sekin ajatus, eitä-vaaitu];si ^tultuaan Häir
f If^ieäaa £ 0 1 ^ so<ian mikä'o'n ilmeisesti eniten vHiaHu sptarn^hi
1^' äi«5e^lÖta!Ä'iqta}öukkf>jao^
* * anfefekdai^^ — kiiten kaikÖ iq(vM t Ä i t t ^
P '^'^U9^{p^^^ h e M k o h t a i s t Ä i p K S i ^ Ä ^^
5' » liip^äättestykseil ^injeisemmistä tuloks^ta:l|^V^*^^
'•^IJsM^iSeäB^^ 'Sii­pien
sm>Jas£a JäUeenperustettavat 3-
seeiläefc jwtoläi <^
lltaristlen' agiesäivifien fiotakan<f|n
soozanaisia' iseundäiäa, Jotdcft',mm-
Mristit ovät^Jb kaibdestir^atmislnauKm
yfaiicn suk»«»lven aäajaa tutaonneet
tulelia ja • miekaHä useita Euroopan
<m palkka-affmeija. Joka on nliii vSlt^
j^nätön 'oiaailnan-herruuderi
tavoitteUJolHe. -saidysväl-toJenWtastTit^
t 'pitävät 'sumiMsa
aiifossa hitleri^i^n: eota^
' flcokemusta'*,' ioiiden agressiivlsta fa-
Ibmsitalaisen ^Oe; fioirie'^; laiden
tiedonannon mi&aan Bophln halli-muuttaa'
"nöj^ymättömäf \n»äat
Länk-Saksassa nykyään
bulla kokoon kynnnenei; monenlaiset
virastot Ja Järjestöt; 'Aslpita^ihyyln
tunteva amerikkalainen taantumuk-setUnen
"Newsweek'' lelitl ihUJattain
kirjoitti, että 'Sonnin paljaissa kivi-kasarmeissä
noln-aOO OT^^ jpotUas-vhkaiUjaa
Jaitdi'Saksan'cuiirlnunan
sodanjälkeisen miunnltelman^ v
lan;
lUomistia,". Ka^!sfl^taa ^eiitlsäl *soti-lasvirkaiUJaa..
Joista tämä ^ehtl^ki:-
Joittaa, ovat Theodor'Blanckih'Joh­taman
bonnUalsen vliSPtqn jvlH^-:
Joita. Tätä vlrasix» sanotaan «'Xän-sbaitojeh
»ilehi^jOiikkoijen majoit-temisen'
kygymijMä »»itäväksi
llnnoksi!.',, ;TSmä:ivirasto;bri i/äin'öä^
ä-ole.'nuiqdostetta;,M»tta tor
delUsuudeStötiesarvistien j^ulutiia :on
Jo (täydessä .vaUlnAiSsa. 6ltä toteute­taan
erilaisissa polilsljoukod^ Jotka
iiSB?g?i6pnhe^^
iisotaaäilisen •Iterääq^ito Järjestön-*
ksoxtferensseja JJJ.e. ja yms.
- TSliä tavall^. iiärätetään, henkiin
Saksan in^ieria^smla kaikkine sille
om:aniaJn?:Wsrtoi^^ piirteineen
s^^lmanmUa-^i^salai^
: j ^ u s t a ; j a ,^östäml5tä,.
herruuden Ja vallan Janoa, jt&a on
Ilmaistu %BoniUn -tasafvallas^a. J^fleen
käy^i^önotetun ini|itaristisen ÖJym-nin'
«'Deutschland. Oeutschiand, til»er
lUfftma. — Suluvsn VU«30i 40 «a-
«immSlsen KuukaQiSea on ti2<?
J^qmaankauppa icfisvsmi.lt P«>sen^
tia. KniuTim -vvu^en CTjfenmSfe^
10 kuukaud^ aikana Canadan < vien­ti
oU d3m7COj«IO Ja .viime vuoden
{vastaavalla «JaUa «tt /se ^$3455j^.«r
000.
Jokaisena !^
nutta. faeinäkutitayl^htl
nousi. .ViImeis^"k^ukaud,CI» Ippuna
%^ti?Ätti||i^|p|
' Vienti mtdysvaltoibln 'lasiki mutta
kohosi muihin maihin, ' :;
SITÄ
Jussi: f|9|ie::«n lakamiut
masta piippua,^;
,,?tfattl: :gi SHiul^aan. Hänhän
niin kiivas piipun imijä. Miten
^ttad'OUa mahdollista?
tänUnen:, l^ai^-SalK3^ olla
;fijfnnyttämättä':fiuuri^^
; linslrEuroopan väestöA kaikissa ker-iöi^
issa:
ioiui^tosp »oyät.yleift J}iitleriläisten a-na^
Jaln F^tomalfiuudet.; IJJa^ tHO-telvät
. . W t % « ^ . ; 1 ^
yufeou,jW9tu l ^ y n t t o ; ! ^^
loudelUsen, 90^ititIsen,Ja'poh«^
vaikutuksen keöutt ItUtlerUäist^ a-seellisten
voimien-entisiä'SoUIasvirr
ten Ideologinen^ muxikkaaniln^.jbn' M<$nei ranskalaiset porvariUisetkm
atmettu '^«pnmssa ^ muöäbbf^jij^^ pblitiikot. kuted esimerkik^ Hanskan
Washfaigton. 1- "SlhdysvaKaln päai-*
kOJen * ^ u Ä i ^ m Ä n - ; ^ i ^ ^ ^
ÄäJji"Öosi:Äe8tdäk^^
* IPiäeenJototaJa ArcMbaM-C^^^
moiÄl';M^^iliai^^^
Wd«ntti;Ä^^
Jien iJllväpalÖraia ^1.90^ *fiäl^
taiin. e t ^ ^ ^ i x m Ä ä Ä t ä ^ ^^
,ot«:jöJ>täwia k e ^ k i a^
:a^ä^:kaw/,up«^ljcaa^er^lta.:l^
:SakW6^v .Oja. niinsappttu
>?yhte|5lpmna^l8ia kys3^yks^ tutki*
rieer^en: ipjxta^sa;. pll?U5ä s a i u ^^
rSlielt?«ffn,kowl5e^'. Tätä "ko-
•imät^m*^^
iaaistikenraeima oiioth,er. ivon Bia»
mehtrttUlä-'^ W«erö4i«en «o«ima?s-kin
päämajan^ ei^tia^ päälliköllä,
dh J sanottava,;' !etteV|^?ylefa^^
iSiasä-apsast^^
tieteellisen -instituutinV varjossa' ole
mikään iiusi. , Steltzei^ edeltäjä.
^^Utmiet^
kanaan ensimmäisen ixiaailmanäxlan
^jäSueitynaa^^
Jota nimitettiin- 'Ätiet^tä:;tutk^^
vaksi seuraksi". • •
viBonii&i ^kanderin.v jft^natj?^*'"
Gotllasneuvonäntajieh,'A
kenraalien Hoisingerin Jä iSpelde^l
^asiemen. mMkäar» Länsl-Saksassa
w\.,wicy%» .2§.(»0
joi^tpsjea /tpi^ tuhattft ker^ah^i
jptka - /voidaan jf^täto .5^^
fi^n ToSj^ t<^W^sa., .i^0Wf{t näistä
hhrUolUaan IMtlerilälspn mlebitysyal-ten^^
kaiaa kaiilmt Ja kärsimykset,
'vaaä'vleläi^' «fitö. -vastustavat yhä
vaatlvammta myöskin vissit poarvarls-
.t»n.piirik -:on tunnettua„että Saksan
fflstetken armeijan benkiin^ttäxni-sei
» -lamerikkalaSBten suunnitelmien
• ovat jviimeal-tavattotnasti
;Y!t»dysvaltojen ristiriidat.
ficii j)uolucen ^jo(htaJa Daladler ovat
Lan/ostelleet räikeäs^;sak5an T?mW-tarisolmlsen
poUtiikkaa.
; ,i#isi.^^»^, anneiJMi muodosta-misen
kysymyksestä onnyi^rääntul­lut
:Atlantm"lUttoon,kwluvIenÄ^
lähde. .p:9^en-m}d,^^jo^imal-
,den poryar^?^ q,a«4?»i»i^W
mieliala Ja tointa ^puo)en rpej^ten
.Saksan ,tulev9fl,.ki3palJuk?kyä:Jtft yih^
jia ajigtt^vat;
vallalle Saksan kysymyksessa,^ ,'
' Mutta suurimpana ei^nä Saksan
fasistisen afmeUan Järjestäjäin tiellä
'on'Saksan kansan'vastarinta.'" "naJs-telu
.-mnilltarisoimispoUta^aa'' vas­taan
I^nsi-Saksassa kasvaa Ja kan­taa
hedelmiä: erään aaierikkalaiste-tun
länsisaksalaisen' lehden'tunhus-
•tuksrä'mukaan fasistinen armeljao^
iJäl witu muodostaa jo" kaitasi vuotta
sittraj, ellei- v ä ^ n - västeröita ^oli^
ollut haittana sille.
Saksan kommUnisL'^ .jfmoIuoBn
laatimassa Saltsan kansaUisen y l ^
tiv^nisen ^ ohjelmassa' oj^, ^muotoiltu
SaWn kaijgan yleiskansalliset -yaaU-miiHset:
raxöiansoplmuksen; solmhni-neni
yleissaksalalsteh yaal|epa',tö^lt-taminen
^ksap yhdistymisen tarkoi­tuksessa
Ja miehitysjouacojen JMJS-vieminen.*
i^Ucki Saksan patriootit
kannattai^at lämpimästi . 1 ^^
yOjdistymism/bb^ Taistellen'
liänsirSaksan muuttamista .vastaa?i
Yhdysvaltojen sotatukiasemaksl, iqm-nyinmaansa
yhtenäisysrdett-Ja^Taulhap;
piK)}esta; Saksan kansa tehostaa tais­telua
yhtenitisen. , rap^um^ttojn^
dembkraättlsien Ja • rauhantahtoisen
3\3stii'SStXL^a9\sX^ ipiippunsa
tynnyriin' f Ja siirtyi'
metsäs^vsmallje.
" • • *
iJKVQ^^lIANVAAItA
lliääk^: S^s^on i^otaun laukto |
tokkinija hattunL' MlnuUaon Ui»
Muuan mies soitti Juuri, että 2\a
^olee eM^:hqn,^8aa nähdä' mlim
aivan heti. • - , '
^jpm^x älä vaUtä sUtä pvhelust
kerrassaan mitään sillä se oU tar­koitettu
minulle :
ku4tB0lsripaa^,^^B#i^
lehdet :h<krtlvatvf^a^N;v^^
mes^vlROpym)^ J<md<»?a. ,^Hn,^elQ*;
käaniiäldenatabiaialsten ntaidep ku
hinkalden kukistunUnenjöhttä eng­lantilaisten
Jä ainffllkkalaistett hnpe-riälistlen
«tiijen
näi^imaissayElikä kaikkein-selvim-tidh
kuvannee- - tätär hajljcriaiistiai
taistelua kuningas Ta&ilirf kohtalo.
. Talal astui' valtafsttoxielie >littie
vuoden feiyskuusaa jrtiölfeniiJlsta Ijuu-seritä
t^rö m j ^ eroam^ '
" TWc^«äi^i»;^tv^m^^
/Putnam^t4noiAtöoftia
väkauäian^äx^^
mp p|ps"|p()!i^^
-,;',Vlctoria.—•Maakunnan i^äminly-
: texl :W: A. <?. »ennett iliijolttl keski­viikkona;?
etötvr
'isdniaati(ii^^ii^^^^
koJ^ftonpano puolqeettailp, ,qn ; ny­kyään
^piocialcijeditlb. ;w. ÖOPm. 6
g i s ^ | « t t y )^
iälinÄettitto
,Vpyly^;>S^v.4ntirL maIssa;^.E^
.$u:?ik^,^?l^?ksta^^
i^nnlÄtuksilfe;" sen vuök^ t^ei :3pl«|
mltfiä^t ihniet^ä ^lin», että .Al?"dullan
ss^y^ i^yottorouutta
% huo^t^ J^toossa Reuterin tietp-t^
ä^to::si.Uqin korosU, että "Äbdul-
;;,;Eis:pilttt vaikea, am^i^^ kiika. pike-L
Ex^lannin > imperialismille;. Vaiklca'
Visalltetentietöjen ninjan Abdullan
muka fsurnuslvat-arabialaiset; V Jotka.
«Uvät;tyytymättömiä ,hänen poUtiik-kaan^,
nlinl)ähi-lrän maiden.lehdet
•eivät-syytta sitoneet tätä poliittista
miijida: EnöHnnin Ja ^Yhdysvaltojen
ristlriltoiltfn näissä niaissa. ^ '
Äuöi-SisM^ ^ i^
s^!'8una 'Äbduilan kiiölemiäa:- Mut-.
kem:^eist% Jd oäaUlstuyat sotasuun-niteftnlen
l^^Jniiaeqi ,.J*. ftikm»^
päästy e r i l a i ^ ;}^VlUe paikoille^
^l vaip\>^;anido^lIa o l e v t^ Saksan
armeijassa, vwn mytfekin ^nsan^
tm '.'Eujjoopan aimeijan?; ylipääUys-:
tössU Ja.yi^Hlpä rvi^tin" .^seellis*
«lainen • '«ÖaUy rScpress" l^hti hil­jattain
kfrjpltti. että-9o.nnW haJlltus
<m mP«|tan»t,iL8(p8ii4jakg^^ «pneä.--
Jaa neljän t aaroeljakmman j<*tavUn.
VlrftOhm eeltaemän Usitleriläiptä ken-taalla:
i Hojsingain. E^idt^ip. jKril-'
weUn, ivön Sfanteifelin. von ecbweri<i
nini Ton .gph^ep?enljurjfin ja WeM-Joku
päivä sitten- yieödOT.jBlän<yn
virallisen' lausunnon. Jonka- multaan
hcet antaa "Euroopan. anneiJaUe";;<lj[^
fäfiistlita kemieaUa, 950: e«i9rstiä.r«Kl
everstiluutnanttia,,!^: 2fi0ax majuria;
tl.3(rtjkäi^<^^
pttä >t#;m&n. m^Mfhah traagillisuus on
a i t n ä . 3 t ^ , ^ y ^^
PQika^. joka plist kyllin, kykerjevä as-t?
po«^^ Talajia,'.Joka Joutui valta-istuigipn.
pprijältsi., Talal el tosiaan­kaan
oUUt isänsä valtaistuimen "an-sjoija^
perijä'VTlmes-leh(len.näk^
naita. ^S,jaen eng;am^nyastälset nä­kökantansa
olivit\>'-a^oja sitten
tmv»etttffe. Reuterin '.tjetotolmlBtpn
tiedonannossa pU sanottu, pttel Tal^l
jor-janJn .kruui^aämatto
torin -arbialalsea iegiponap englahtl-iiaJsieni^;!^^^
kanssa. iT)aliy W<»ker? khrjoitti,.et-t
« kaiken-tämän vuoksi "häp el ol-
;liit|iaiii^i^^
le mieluinen ehdokas .TraMjordanlan
valtalstuimeHe*'. . 'J'\., >
• •.Talia ATiUn liiiir! .cAirfitHATrlcaa'niin
pitkä haUifeiJan>puuttiumnen^
Jordanto^-kyj^iaskUnnaKa .Älidulla
kuoleman ^Jälkeen. Vj^aUlsesti tät
tapau|ti^' eitettiin sillä, ettäemii
Talal yiUka>i^irastiä'%ermohäiri5tä
Puolitoista kuukautta vahttiin
'Pohdittiin toisia ehdokkaita lian!
Jordaman valtaistuimelle. Viime viii
den syyskuun alussa em'iri Talal
.rani äkkiä'./'täydellisesti". iEngla
tilaiset-lehdet alkoivat heti kehi
TalaMn,'Jahjakkuutta ja henkistä
:minaisuutta'^>
' Talalin paranemisen salaisuus
hyvin yksinkertainen.^ Arabiala'
'lehdet'tiedoittlvat. että Talal
Lontooseen' kirjeen, Jossa sanoi cl
:vansa suostuvamen £äiglannin
tiikkaan-keskirlcBssä Ja lupasi
rata -isänsä Abdullan Jälkiä. Vi
taukseksi siihen 'Lontoo suostui
Jui:sta'maan fiänet Transjorda
kuninkaftkai.<
läittä Taiial veti kultenkin>,engia
tuaisia nenästä: -He liian, aikaisin
koivat keluS hänen "lahjakkuutf
ja henkisiä ondriaisuuksiaan". ,
:iWy^uun:>|S^ätvä^^
:Vän''kulUttua^^TaiaUn'.yaltaistuimd
astumisen Jälkeen. Ammaniin tuU t
mei^&älals|a:. "spesialisteja", joö
ryhtyivät tutkimaan- ,kalkenlais
suUnmteImIa"tekmillstä avu^Qtol
•ita^ivasti^y^^
lut neljän miljoonan dollarin amerU
kplftlse^ ,laJnaa.antamisesta 1
Jordanialle. " .Yhdysvaltojen vaH
:Biiitee?in.apuIaiSBPa TprpUia oli
tä' sanoa, että "Tal^l il Trans;
:;niai^SV^lsiJuh^
^äikMn;?^kuiE^ii^^
Äbduila .surmatta».-heinäkuussa, «
51. synnffttl:"^^ .:TrahJ
;;j<^n|iu^
telsymmäaryksen-•^
JoulUkilÄ' 1951: "Kul-shai" Idi
-kirjoitti, .että" Talal aikoi antaa kai
1^9%, ^^rtkkalaJseUe naftaybtiöl
hivan järjestää.Tränspordanian na
takMittien tutkimien. Samaan a
kaafl. levisi huhu arabialaisen leglCK
dollisMta' erq^miöesta. Nämä kak
i ^ i b S ä i ^ e i ^ ^ i ä e i ^^
-^(to::^telfl|ä|ii\^^ yi#
Sä .Tr8^nsjqr^'anlan' hälUtuksen uu4(
ulköppUtilkai^ - •,
helmikuun. 14-, päivänä 1952
dysvalfcojen Ja.Transjordapian -väl
lä ieolmitUin '.yiralUnen sopimus ^
viiiannpstä:' jk kahden päivän kulu
tua ? juikaistiin ^tiedonanto Transjo
danisin .'yi^tymjsestä .niinsanottuu
''soplmukseeh arabiala
kollektUvisesta turvallisuudesta
•Tiintö ^_,iehden kp^
toteutui. 'Kuidngfis Taialista ei t«
iut isänsä Abduiian •^'kuriniallista p
rijää": Englannin ' vaikutusval
.Tyansjordan^^
laim;historiassa^'.tapahtui kultenk
^^UslVkpUine^
^•'T*oukol£uun''lä päivänä Talal n»
(Jatkuu 3. sivulla)
suomen työtät^vien Wiisten tas- sem. ktUtenklii pQut suuri eretad;
t ^ - ^ A i - : i i £ - : : - - 2 ^ - i i . i F . ^ xaättiÄp^^
' ^ ^ ^ ^ i t a i i t u n u t edelleen P3l
Ji^^||^^^§^fi<TOi^a'Ä
Mim aiitaa plruUe pikkusormen ^
^?ifttik^:ÄÄest$^j^^
dktar«urimi5eii'^ku«JUlsan',!P|gerhoil- Oikeusasiamiehen pakana^ oU 'to­rnin
so^m-iiail^u^ä).^^^!^^. kruut denhut, että JPagerholmin hallituksm
JbhtöiM«ÄiÄ;«lin'aipl^^ ma- Onnt Peltonen Ja spsiaali^iims-.
:^KiidÄsi;-iAidtdn
^ r t d j ^ i J ^ ^ lahjoitta-;
^9i\neäktw mUJ. markkaa
a^cä^ Le^ikt^ ibidlltuks^' ^^rön- rministc^ RaatUoMsen henkilökphtals-.
eettu liSköa;' että koko' eOsdem-puo-^ sestViomfstamanisi Ja .! Jojhtamansa
. V r i doäöftykiömit^ josä3*mi yhtä suori dääiä;?öduStäji|^:bm^
tulos
ietuja ~sosdem-ppmöt 'fariseusmaises-,
ti kehuvat-valvovansa.'^ '
^.•l;.Aall»hMt'?^l.,
.... EÄf^Ä;:^:.TO.^ ...
:n^etv^tmMUspu^
i^pistö.Ja Peltopen, o ^ a t p ^ " osti
lllmmltelleet ihamtustu ivälkka
eivät olekaan Q^vämameisla kansa-
\'Kun mulrtetaan. :et&r«?§<|!^'^^
. itceenSji^toätsj^^
kon Juttu ja moiaetoiuut laittomuu­det
työräesjaxjest^i^,,fuj^
&V4B^ , • .
..• Kun'Äi|ä^^^
elihän .to^'#^'öll^&a^
^ieäiiiniöaall^^^
^ Ä i i g j ^ F j f ^ f j a g ^
toi: iveikojen isekil hänen toiis)asiam<
toida<rstaypsäh lUteyrltyksen^ (Sa-.
]|ipuiikl-Oytn>Jä^en muiden oräkkal-
' < Kmy edustaja' <(kd) aikoinaan
i MSbirJÖeSti asiasta kyselyn.' niin 'vas-tättiltf
! h S ^ että' hanitus onrast-astdr.
ki^roncaisuudes ; tietoinen;, Ja
elttä iahdpituksella oii "saavutettu sen
Ra«itl|^als^
;t<^(J9ä^iiaiel|iij|^^
kaa näyttää nlink^inVft^ R9««5*ä cbyh; kylläPä
amodostulsi-haisevista t ^ e ^ Katsottivakal.tJäa,nyt se.
sumpettäjä4aso^ri%olUne4IS^^ „«staamaan:«
nö - Jmur-Suoim-aaM«cn VBa«ya,
mi«. Ja edelleen h S i ^ r i o g ^ k ä . . ' ^ ^ ^ ^ ^
^^r^ellitm^, kellp^ v - m. S ^ S u S » pehmoisBn Jd*»J
NUn^n^ o i t t a Ä ^ i ^ ^ ^
muutun onolluttähänsmkkä-aimä ^%
kä8l^*«iaä. että vaikka sdedäm^Joh-r' LopUksl ehdotomxäc alent«ya
tajatg^>vätl^
aikojea U
muuttuivat
läBteispsa
nytdtS lm:
liksi saakkx
lumen fnU
ten tapaft
fia runsaan
Sekaknon
gmä Jaohjc
Ja kamiMa
Ja musiil^'
itavaa. Tta
set eättivät
itebnän 0&6
eHtänUniet)
' Ensi lauaa
sit taaaiilla
tämän pend
taja Ja*ck 1
karketolMn !
joaiajidilli
snään JotJc
esitetään se
naista", Jokt
eti&äteen ;v(
tään pebtym!
saapuvat; kai
sillä se iltt
kauan mielis
si —i&ssam
esittaä-1
nOUKLAi
SlJDltlTB
TÖBÖNl
TOBONT
ST. CATI
SABNIA,
pidetää
perjanti
Kaikkia
SydämelUr
Järjestitte m
VKUtosarvi
tovereille J6t
Kiitos illai
2637 East pex
- volm
' Snoiarin
Jonlovlei
i5-Jl''i8iöt?on;1
SotavtK»
JOoItnndi
. Mml.
j'\::;;;>Joiat&oii
'v-,,ir'''iJonloksl^-
;rbtiIon' voit
suotaaa kiifl
.K'-^- ••Ä,;::;./.r