Vapaus, February 19, 1959

              Sivu 2- Torstaina, helmik. 19 p. — Thursday, Feb. 19, 1959
yAPAirs
(UBEBTY) — Independent Labor
Organ' of iFinnish Canadians. Es-,
taldlshed Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail'by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed' thrlce weekly: Tuesdays.
.-Tfaursdays> and Saturdays by:yapau3
\ Publishing Company Ltd., at 100-102
Blm St. W., Sudbury, Ont., Canada.^
Telephones:; Bus; Office.OS. 4r-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
1 address: i Box .69, Sudbury. - Ontario.
Advertisingj ratesUpon f application, =
Translatioo free of charge. -
V TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
^yhdysvallo^ssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: : 1 vk; 8.50 6 kk; 4.75
Mitä muut sänoVat
Kuka haluaa '^komennella"?
ja Fordin Windsorin auto-työläisten
union No. 200 puheenjohtajan Mancie Mathiasin
esityksiäyV että n y t keskustelun ja suunnittelun alaisena ole­vasta
työväen uudesta puolueesta pitäisi muodostaa kaikki-
Tcäsittävä työväenpuolue, missä on tilaa poliittisille mielipide-eroavaisuuksille
periaatekysymj^ksissä, CCF:n ehdokkaana
Hamilton East vaalipiirissä ollut William Powell esitti Ha­miltonissa
pidetyssä poliittisessa kerho-konferenssissa syy­töksen,
että "kommunistit yrittävät aina määräillä Järjestöä
ja. jos eivät siinä onnistu, he työskentelevät sen (järiestön)_
tuhoamiseksi."
Kuinka huono tällainen veruke laajan yhtenäisyyden
vastustamiseksi on, se näkyy siitä, jos huomioimme, mitä
rar. Powell sanoi itse_,miltei samassa hengenvedossa; Hänen
kerrotaan sanoneen: "Jos kommunistit (ja tällä määritel­mällä
hän tarkoitti myös eraita ammattiyhdistysliittoja ja
muitakin työväenjärjestöjä) tulevat vaikkapa vähälukuisina
tähän uuteen puolueeseen, se vierauttaisi puolueesta suuren
määrän canadalaisia ja mina olisin yksi heistä."
Toisin sanoen, mr. Powell syyttää "kommunisteja" juuri
siitä, mihin hän itse ryhmäkuntalaisuudessaan on valmis
sj^llistymään. Jos C C F : n oikeistojohto ei saa ehdotonta mää­räysvaltaa
tässä uudessa puolueessa, selitti mr. Powell asial­lisesti
puhuen, sillom han tulee henkilökohtaisesti jaamäan
siitä pois!
. On todella valitettavaa, etta C C F : n oikeistojohto omak­suu
yleisesti puhuen tällaisen ryhmakiihkoilukannan nyt
keskusteltavana olevasta uudesta työväenpuolueesta.
Ensinnäkin-on sanottava, etta tällainen ryhmakiihkoilu
ei sovellu alkuunkaan ammattiyhdistyslnkkeemme (CLG)
Winnipegin konventionin päätöslauselmaan, missä määritel­lään
tavoitteeksi uusi poluttmen kansanliike, mika vetäisi
kaikki työläiset ja farmarit poliittiseen toimintaan yhteisesti
hyväksyttävän reformiohjelman mukaan.
Viitaten kmtaalla CLG:n VVinnipegin konvention poliit-tista-
toimintaa-koskevan päätöslauselman kirjaimeen ja hen­keen,
C C F : n oikeistojohto yrittaa manoveerata itsensä ase­maan,
missä ammattiyhdistyshikkeemme joutuisi tunnusta­maan
C C F : n "pohittiseksi" kadekseen — mika sellaisenaan
on osoittautunut mahdottomaksi unelmaksi. Tosiasia nimit­täin
on, että meidän maamme ammattiyhdistys- ja farman-
Uikkeessä on poliittisesti puhuen montaa en mieltä. Sosiali­demokraattien
ja kommunistien Iisaksi naiden järjestöjen
johtopakoissa, kuten rivijasenistonakin, on mihmkaan puo­lueeseen
kuulumattomia seka myös perinteellisesti joko l i ­beraali-
tai konservatnvipuolueita kannattavia henkilöitä.
Tässä tilanteessa on mielettömyyttä kuvitella, etta "val­taamalla"
uuden puolueen johto- ja haUintapaikat, G C F voisi
nousta hallituspukille. Naita suuna kansalaisjoukkoja ei pe­tetä
tällaisilla silmänkaantotempuilla eika liioin voida ko­mennella
CGFrn miesten äänestysjoukoksi. Historia on tasta
antanut jo selvän ratkaisun.
Ainoa ulospääsytie on se, etta tunnustetaan naiUe ihmi­sille
oikeus pitaa omat poliittiset mielipiteensa, mutta sa­malla
luodaan laaja työtätekevien poliittinen liike, mika voi
yhdistää voimansa lähiajan ohjelman, tS: toivottujen refor­mien
saavuttamisen pohjalla. Vain tällainen kaikkikasittava,
laaja kansanliike voisi aktivisoida laajat työtätekevien jou­kot
j a yhdistää heidän rivinsä yhteisesti hyväksyttävien re-formiohjelmien
ja -ehdokkaiden tueksi.
Mutta jos joku pohittinen puolue tai ryhmä yrittaa sup­peiden
ryhmäetujen kannustamana kayttaa ta ta uutta kan­sanliikettä
jonkinlaisena poliittisena astinlautana, niin sel­laiset
unelmat on tuomittu ehdottomasti epäonnistumaan.
T U N T U V A MUUTOS
V i i s i k y^
nettiin Amerikka Valinkauhana.
Nykyään 3 se on painekattila. — • Cin-j
cinnati Post & -Tinies Star, helmik;'
7 pnä. '
* * , *
I T S E S A I L Y T Y S V A I S TO
Minä olen pyhittanut itseni teo­riassa
j a käytännössä kapitalistisel­le
järjestelmälle, mutta minä en
ole niin ; lahkolainen,^- etten näkisi
toisen yhteiskuntajärjestelmän edis
tyvän, ainakin toistaiseksi. He ovat
valmiina taistelemaan sen puolesta.
Käytännöllisistä syistä minä en et­si
riitaa. Minä haluan säilyttää ka­pitalismin
etuisuudet. Kolmannen
maailmansodan hävitys olisi niin
suuri, että se hävi^ttäisi kapitalis;^
min . . . — Teollisuusporho Cyrus
Eaton.
Cänadakin osalli$tui hipealliseeii
interiTäiitiosotäan 40 V
Juutalaisvastainen
vihamielisyys re-hoittaa
ISaksassa
Dysseldorf, Länsi-Saksa. — Juu­talaisvastainen
mieliala jälleen i l ­menee
eri puolilla Länsi-Saksaa,
tiedoittaa Saksan Juutalaisten neu
vosto.
Eräs korkeakoulun opettaja sanoi
äskettäin ettei kylliksi paljon juu­talaisia
tapettu kaasulla Hitlerin
vallan aikana. New Yorkissa oleva
Lansi-Saksan konsulinviraston eräs
virkamies oli äskettäin nimittänyt
sanomalehtimiesta "likaiseksi juu­talaiseksi".
Saksalainen sairaala-työläinen
sanoi joku aika sitten,
että hän olisi valmis antamaan kuo-lemanpistoksia
juutalaisille jos ny
kyään olisi Länsi-Saksassa keski-tysleu-
i juutalaisia varten.
Saksan Juutalaisten neuvoston
puheenjohtaja Hendrik van Dam
sanoi, etta vaikka juutalaisvastaisia
vihanpurkauksia OB vume aikoma
ollut havaittavissa, niin sellainen
on tuskin lisääntynyt viime vuodeji
aikana.
" E i kenenkään pitaisi yliarvioida
eikä myöskään aliarvioida juuta­laisvastaisia
mielialoja Saksassa",
Iisasi han.
Monissa kaupungeissa on juuta­laisten
hautausmaita hapiasty kaa­tamalla
hautakiviä. Dysseldorfin
uuden juutalaisten synagogan sei­nään
oli äskettäin maalattu suun
hakaristin kuva.
Macmillan hakee
ääniä Moskovasta
Lontoo. — Minusta nayttaa silta,
että päämini.sterl Macmillanm Mos­kovan-
vierailu on miljoonan aancn
arvoinen — sanoi Iso-Britannian
kommunistisen puolueen pääsihteeri
John Collan vnkko sitten lauantaina
pitämässään puheessa. On ilmeistä,
että Macmillan pUaa siimalla vaa­leja.
Olisi mieletöntä lopettaa k.TnsainT
välisestä sovinnosta kaytava taistelu,
koska pääministeri kay Moskovassa.
Päinvastoin, on vaadittava entista
voimakkaammin Geneven neuvotte­luja
lopettamaan atomiaserajaytyk-set,
atomiaseetonta Saksaa ja ame­rikkalaisista
rakettiaseista"" vapaata
Britanniaa, han sanoi.
Yli neljäkymmentä vuotta sitten
Canada. osallistui .nykyaikaisen: histo­rian
ehkä' turhimpaan, sotase&kai-luun
~ interventiosotaan:'uutta: Neii-vostoliittoa'
vastaan. Canadan osal-^
listumista siihen on monella eri ta­valla
selostettu, mutta nykyishi mel-ken
kaikki historioitsijat tunnustavat,
että päätarkoituksena oli Leninin
bolshevikkihallituksen vastaisten voi­mien
tukemmen ja hallituksen kaa­taminen.
Viimeksi on päivälehdissä
annettu seuraavanlaisia selostuksia:
Int-erventio myrkytti suhteet en-"
simmaLsen maailmansodan liittolais­ten
jlr-bolshevikkihallituksen kesken,
sillä Leninin Johtama vallankumouk-selbnen
ryhmä otti vallan haltuunsa
Venäjällä vuoden 1917 syksyllä ja
pian sen jälkeen uusi hallitus teki
rauhansopimuksen Saksan kanssa.
Näin ollen Neuvostohitto jal liitto­laisten
joukosta.
Varsinkin aikaisemmin on selostet­tu,
etta lansiliitcolaiset olivat kovan
painostuksen kohteena länsirintamal­la
ja suurissa jalkaväen hyökkäyk­sissä
oh menetetty valtavia joukkoja
molemmin puolin. Kun Neuvostoliitto
poKstui sodasta vuonna 1917, liitto­laiset
pelkäsivät, etta Saksa siirtää
divisioonan.sa itärintamalta länsirin­tamalle
Ranskan rajalle, ja niin ta­pahtuikin.
Nam ollen liittolaiset p i ­tivät
varsin tärkeänä, etta Neuvosto­liiton
olisi edelleen oltava mukana
sodassa, varsinkin kun saksalaiset
aloittivat suuret hyökkäyksensä län­sirintamalla
vuoden 1918 kcvaalla.
Lansiliittolaiset olivat sita niiclta. et­tä
JOS Neuvostoliitto kieltäytyy osal­listumasta
sotaan, niin sinne on l a -
hctetatva .sotajoukkoja, etta sak.sa-laisten
joukkojen on pakko j.iada
tarintamalle.
Toisaalta bol.shevikit Neuvostolii­tossa
eivat halunneet liittolaisten
joukkoja Neuvostoliittoon, koska he
pelkäsivät näiden ulkolaisten jouk­kojen
auttavan vastavallankumouk-
-selUsia joukkoja Neuvostoliitossa. Le-f
nuT^pTtr lärkigänS-Völttaa aikaa saa-dak.
seen uuden hallituk.sen valtaan.
Ilmeisesti UittolaLsetkaan eivat täy­delleen
käsittäneet mika heidän teh­tävänsä
tulee olemaan kun he lähet­tivät
sotajoukkojaan Neuvostoliit­toon.
Poikkeuksel.ta ne yhtyivät vas-tavallankumouksellLstcn
kan.ssa taLs-tclemäan
bolshevikkihallitusta va.s-taan
Siitä johtuikin, etta Leninin
hallitus s\ T t t l . että ulkolaisla jouk­koja
kävtettitn maan .sisäisten asiain
ratkaisemiseen.
Liittolaisten mteryentiojoukkojen
saamat .sotilaalliset tiedot olivat täy­sin
perättömiä. Esimerkiksi he saivat
kuulla. . että Saksa aikoo hyökätä
Kyproksen kysymyksestä
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) kokoontuvat Lon­toossa,
Englannissa, Britannian, Kreikan, Turkin ja myös
- Kyproksen edustajat keskustelemaan Kyproksen, kriisin lo-
Tpettamisesta osittaisen^ itsenäistymisen perusteella. Aamu-uutisissa
kerrotaan, etta Britannian, Kreikan ja T u r km ulko­ministerit
ovat "täkakamarin" ennakkoneuvotteluissa paäs-
•seet täydelliseen yhteiymmärrykseen: suta, miten ohjataan:
tänään alkavaa laajempaa konferenssia ja minkälaisia pää­töksiä
: siellä tehdään Kyproksen "itsenäistyttämisen" hy­väksi.
V Yleispiirtein katsoen Lontoossa tuntuu vallitsevan sel-
: lainen ;käsitys, etta. tänä aamuna siellä alkanut konferenssi
saa lopetetuksi Kyproksen saarella terrorin ja vedenvuoda-tuksen,
mikä on huhtikuun ensimmäisestä päivästä 1955 läh­tien
:vaatinut 663'ihmisuhria, lukeutuen heihin 150 britti-
: Iäistä kuolonuhria. Jos tämä konferenssi onnistuu .verenvuo-idatuksen
ja^
olisi luonnollisesti tervetullut askel-e
:.tähänastiset/merkit viittaavat siihen, vetta Kyproks
kailla ei ole,kovin, suuria toiveita Lont
mikäli-!vuotojen^'-muodossa annetuista enji
daan johtopäätöksiä tehdä.
Reuterin uutistiedon mukaan 'Britannian hallitus on etu­käteen
hyväksynyt Kreikan ja Turkin viranomaisten ehdo­tuksen,
että Kyproksesta leivottaisiin "tasavalta", joka olisi
osana Brittiläisestä maailmanyhteisöstä. Mutta tämän Bri­tannian
"hyväksymisen" ehtona on kuitenkin se, että Bri­tannian
ylivalta Kyproksella jaa kutakuinkin koskematto­maksi.
Mikään maa ei voi olla täydellisesti itsenäinen silloin
jos sen alueella oh jonkun voimakkaamman maan sotavoi­mia.
Mutta tämä itsenäisyyden rajoittuminen on sitäkin suu­rempi
silloin, jos entiselle isäntämaalle vaaditaan sen sota-tukiasemien
entisellään pitämi.stä, kuten Britannia vaatii nyt
Kyproksen "itsenäistymisen" hinnaksi,
Kyproksen "itsenäistymisessä" on eräitä muitakin mer­killepantavia
seikkoja. Alu.stavat neuvottelut on käyty ko­konaan
"ulkopuolisten" kesken. Ensin neuvottelivat asiasta
Kreikan ja Tjjrkin hallituksen edustajat. Heidän ehdotuk-siensa
perusteella jatkettiin kolmen vallan, Britannian, K r e i ­kan
ja T u r k i n neuvotteluja Lontoossa. Vasta tässä vaiheessa,
jolloin korostettiin erikoisesti, että Britannian, Kreikan ja
Turkin ulkoministerit olivat etukäteen sopineet mitä lule-num
pitää;;järjestettiin: tiistaiaamuna alkanut^^^^ puutteelliseksii
ferenssi, mihin kutsuttiin myös
Kyprokselta vuonna 1956
niaanpakolaisuuteen karkoitet-tu
arkkipispa Makarios, Kyp­roksen
edustajan ominaisuu­dessa.
Huomiota kiinnittää myös se,
että Kyproksen saarelle aio­taan
sijoittaa brittiläisten sota­voimien
lisäksi myös 900 kreik­kalaista
sotilasta, ja 600 turkki-iai.
sta sotilasta: Ylimmän val­tiovallan
tiimoilta on suunni­teltu
järjestettäväksi niin, että
presidentiksi valitaan joku
kreikkalaisi-kyproslainen .(to­dennäköisesti
arkkipiispa M a ­karios)
j a varapresidentiksi jo­ku
turkkilais-kyproslainen, jol­la
oh kuitenkmeittoamisoikeus
kai kissa : tärkeimmissä: v kysy-:
myksissä. Tämä "eittoamisoi-keus''
sellaisenaan voi mitätöi­dä^
kaikki nyt mahdollisesti-tehtavät
sopimukset. Tosiasia
nimittäin on, että Kyproksen
väestöstä on noin 400,000 kreik­kalaisia
ja 100,000 turkkilaisia.
Viimeksimainittujen .johtopii­rit
ovat tähän asti olleet aina
arvittaessa brittiläisten viran­omaisten
käytettävissä ja yllär
mainitun järjestelyn perus-eella
on olemassa aina se vaa-ra,
että jos turkkilaisia johta­j
i a voidaan edelleenkin käyttää
carkeistyössä, mikäli halutaan
oteuttaa "hajoita ja hallitsfe"
periaatetta.
Kaiken tämän perusteella
näyttää, jos ei parempia suun­nitelmia
laadita, että Kyprok­sen
itsenäistyminen jää par­haassakin
tapauksessa kovin
Ranskan entinen* presi­dentti
Auriol eronnut
sosialistipuolueesta
Pariisi. — Ranskan entinen pr,^-
sidentU Vincent Auriol on eronnut
sosiahstipuolueesta koska han on
eri mieltä puolueen johtajan Guy
Molletin kanssa.
Sosiahstisessa viikkolehdessä L'
Expressissä julkaistun viime viikon
lopulla Auriohn kirje, jossa han i l ­maisi
puolueensa paikalliselle osas­tolle
eroavansa vaimonsa kanssa
puolueesta.
Suomen-N-liiton
kauppaneuvottelut
normaalimenossa
Mjoskova. Suomen j a N L : n
kauppavaltuuskuntien asiantunti­jat
ovat keskiviikkoon mennessä
läpikäyneet tuontilistat ja samat-j
a tietenkin jo kosketelleet myös
vientikysymyksiä; Torstaina al­koikin
vientilistojen tarkastami*
nen. Silloin arveltiin, etiä vii­kon
lopulla on ehkä mini.steri
I^arjalainen valmis tekemään
kauppaneuvotteluissa : .tavanmu­kaisen
Helsingin: matkan infor-moidakseen
hallitusta . saavute­tuista
tuloicsista ja saadtakseen
viimeiset ohjeet.
Neuvottelut, sujuvat normaali-sesti,
tiedoittaa: kauppaministeri
Ahti Karjalainen,: ja niissä vallit-:,
seo hyvä henki.
Suomen ka utta - Neuvostoliittoa; -vas;-
taan;'HelUä oli myös käsitys;-että S i ­periassa;
olevat^ saksalaiset; sotavan­git
olivat vapautuneet ja valloitta­neet
haltuunsa, koko alueen Ural-vuoristosta
Tyynelle merelle.
Interventio, tapahtui kahdelta
taholta: Murmansk—Ailcangel Ja
Tyyneltä mereltä. Toisen maaihnan-sodan
aikana lansiliittolaisten laivat
kulkivat Juuri Murmanskiin vieden
jonkun maaran sotatarpeita neuvos-toliittolaisUle
sotajoukoUle. Liittolai­silla
oh jonkinlainen suunnitelma, et­tä
nama kaksi interventiojoukkoa
yhtyvät jossahi Moskovan eteläpuo­lella
Ja lähtevät siitä taistelemaan^
saksalaisia vastaan. Mutta interven­tiossa
käytetyt sotajoukot olivat huo­mattavasti
liian pienet sellaisen val­tavan
tehtävän toteuttamiseksi.
Murmanskin alueelle Canada lä­hetti
600 sotilasta, jotka olivat etu­päässä
16. Canadian Field Artillery
Brigadesta. Heidän komentajanaan
oli eversti C. H. L. Sharman. Siihen
aikaan vastavallankumoukselliset
kontrolloivat Murmanskin aluetta Ja
he tervehtivät liittolaisten Joukkojen
saapumista. Sen Iisaksi yli 4,000 c t -
nadalaista sotilasta lähetettiin Sipe­rian
itärannikolle. Nama kaksi Jouk­kuetta
olivat noin 6.000 mailin paassa
toisistaan. Snhen aikaan kun cana-dalaiset.
brittiläiset, ranskalaiset Ja
yhdysvaltalaiset sotUaas saapuivat
Neuvostoliittoon oh alkuperäinen syy
sinne lähtemiseen menettänyt mer­kityksensä.
He saapuivat sinne loka­kuun
alussa 1918. jolloin lan.sirlnta-mnlla
saksalaiset perääntyivät no­peasti.
Maraskuun 11 pna allekirjoi­tettiin
välirauha länsirintamalla ja
s.Tmana paivana canada laiset joukot
Murmanskin alueella taistelivat Neu­vostoliiton
hallituksen joukkoja vas­taan.
Canadalaiset menettivät kolme
miestä.
Rajoitettu ja väsyttävä sota Neu­vostoliiton
pohjoi.sosa.ssa jatkui sen
talven Ja silloin talloin tapahtui pie­niä
yhteenoaoja neuvostoliittolaisten
joukkojen kanssa, joissa menetykset
olivat pienet.
Lämpötila oli n. 40 astetta nollan
alapuolella Ja tykkejä. oli siirrettävä
kelkkojen avulla. Intervcntijoukko-jen
keskuudessa levisi kapinaliike,
.sillä sotilailla ei olllit aavistustakaan
miksi he olivat tal.stelema.ssa ncu-vostolnttolaisia
vastaan.
Vihdoin toukokuun 18 pna 1919 C a ­nadan
silloinen pääministeri sir Ro­bert
Borden lähetti kirjeen Britan­nian
sotasihtecrlile Winston Churc­hillille
vaatien, etta canadalaiset jou­kot
poistettaisun Murmanskista vu-pvmättä.
Niin tapahtuikin kesäkuun
11 pna.
j Siperiassa '.^tapahtunuttate^
tohnhita oli vieläkin merkityksettö­mämpi.
Canadalaiset: lähtivät Victo­riasta
? Vladivostokifai V vasta j joulu­kuussa
1918, eli kuukausi 'sen jälkeen'
kun sotatounlnta päättyi länsirinta-.
maila. Prikaatin komentajana oli J .
H. .Elmsley Ja hänen alaisuudessaan
oU 4,186 miestä. Tämä; joukkue £l
osallistunut varsinaisiin ^taisteluihin
lainkaan. Siperiassa ollessaan cana-:
dalaiset olivat aluksi japanilaisen
kenraalin komennon alaisuudessa ja
myöhemmin vastavallankumoukselli­sen
venäläisen alatsuudessa:
Canadalaisten mukana Siperiassa
oh kuninkaalliseen ratsupoliisihi kuu­luva
joukkue- käsittäen 6 upseeria,
184 miestä ja 181 hevosta.
Tämä joukkue auttoi Vladivostokin
valloituksessa, mutta sita pidettiin
pienenä tehtävänä, koska vallanku­mouksellisen
hallituksen vaikutus
sicUa oh verrattain vahainen siihen
aikaan. Ennenkuin canadalaiset siir­rettiin
pois Vladivostokista, kunin­kaallinen
-ratsupoliisi luovutti hevo­sensa
vastavallankumouksellisten
käytettäväksi Ja kuusi poliiseista kul­jetti
hevoset 4.000 mailin matkan
Uralille. Matka kesti kuusi viikkoa
ja poliisit joutuivat läpäisemään
alueita, missä oli taistelut käynnissä
vallankumouksellisten Ja vastavallan­kumouksellisten
kesken. Matka suo­ritettiin
rautateitse ja ilmeisesti he­voset
luovutettiin vastavallanku­mouksellisten
käyttöön.
Toronton suoma­laiset
tutkivat
Kiina-kysymystä
' Toronto. — CSJ:n Toronton osas­ton-
valistuskomitean? kutsusta sair
pui tk. 15 p. Don-haalille sievoinen
joukko, tiedonhaluisia ihmisiä,' jot­ka
keskustelivat aiheesta; " K i i n a tä­nään."
Suomalaisen Järjestön sihteeri
Laakso alusti kysymyksen,: josta a-lustuksesta
ilmeni; että K i i n a on tä­nään
nouseva; maa^ n i in teollisuudes­sa
kuin maataloudessakin.
Keskustelussa tuli heti ilmi, että
K i i n a olisi tuhnustettava viipymät­tä,
ei vain; K i i n a n Wujen vuoksi,
vaan myös siksi, että:^ me työläisst
täällä saisimme paremmin työtä'
jos Kiinan kanssa tehtäisiin enemr
män kauppaa. Samalla keskustcr
lussa todettiin, että ihraisten miehä
on johdettu harhaan maassamme
tämän kysymyksen yhteydessä~suur^
porvariston lehdistön taholta.
Toivomme, että keskusteltaisiin
edelleenkin näistä kysymyksis­tä.
— N .
J A
KOVIN l i m i S K T r ' ' . ,
Vanhalta V'eläkkeeaie „sUrtyneeltä
merikarhulta" tiedusteltiin, millohi
hän : oli kokenut: elämänsä ankarhn-man
myrskyn. - <
Mies miettiähetken: J a ".vastasi sit-^
ten: — Kyllä kai se o l i slllohi, k u n
vastanahieena sylkäisin purutupakan
suustani lattialle. ' -
MAHDOTTOMUUS
Äiti: — H y i Inkeri, että sinä. voit­kin
tuolla tavom tuhria vaatteesi?
Oletko koskaan. nähnyt mhiua' tuon
näköisenä?
: Inkeri; (5-vuotlas): — K u n äiti o l i~
nhn: pieni kuin mhiä-nyt/: n i in me
emme tunteneetkaan. toisiamme.
- S A N O I
Ihminen on kuulemma periytynyt
apinasta.
Jaa. No sitten me muut periy­dymme
tavallisesta, mutta amerik­kalaiset
mölyapinasta.
KULLANKAIVAJILLEKIN
UUSI TYÖEHTOSOPIMUS
Tuomari Martta
esitetään Artliurissa
maaiisltuun 7 pnä
Port Arthur. — Täällä Arthuris­sa
on nyt näyttämöväellä touhua ja
huisketta, sillä työnalla on kaksi
suurta näytelmää. Urheiluväki
ponnistelee parasta aikaa "Tuomari
Martan" harjoituksissa j a samalla
aikaa osaston näyttelijät laula|Vat ko­meita
tukkilaislaulujaan "Tukkijo­e
l l a " näytelmän treenauksessa.
Siis kaksi suurta näytelmää on
tulossa melkein samanaikaisesti.
Näytelmän "Tuomari Martan" on
kirjoittanut Ilmari Turja. Muistan
sen esityksen Suomen kansalliste­atterissa
ja ajattelin jo silloin, että
onpa komea näytelmä, mutta liian
vaikea esitettäväksi pienemmillä
näyttämöiliä, joissa ei ole pyöriviä
lavoja ja muita erikoislaitteita.
No, nyt kuitenkin olemme otta­neet
tämän suuren näytelmän har-jotilusten
alle ja valmista pitää tul-ff\\
a olipa välineitä tai ei. Pääsyynä
miksi yritämme pienellä lavalla täl­laisia
jättlläisnäytelmää on se. et*ä
tämän henkiökunta on pääasiassa
nuorta joukkoa. Koska näytelmä
on j u u n urheiluväen, siis Iskun ja
Toronto. — On huvia ja iloa ja i E l on toivomuksesta aloitettu, olem-
South Porcupine.— Kaikkien kat­seet
ovat kohdistunut täällä kulta-alueella
niihin viime viikolla käy­tyihin
neuvotteluihin, mitä käytiin
Mclntyren kaivantoyhtiön ja union
välillä saadakseen uuden työehto­sopimuksen,
koska entinen oli jo
päättynyt kohta vuosi sitten. Tätä
sopimusta pidetään mielessä siitä­kin
syystä että se antaisi pohjan
kaikille kaivoksille työehtosopimuk­sia
laadittaessa.
Paikallisten radio- ja TV-uutisten
muikaan sunnuntaina pidetyissä u-nion
kokouksissa annettiin j u l k i ne
myönnytykset mitä yhtiö on luvan­nut
noissa Torontossa käydyissä
neuvotteluissa joista tietenkin on
huomattavin 13 sentin palkankoro­tus
tunnilta työläisille. Se tieten­kin
nousee asteettain sen kahden
vuoden sopimuksen aikana mika
koskee näitä ehtoja, kaksi palkallis­ta
lomapäivää entisten lisäksi vuo­sittain,
seka yli 25 vuotta palvelleil-lella.
Ja mikäs olisi isontaa koska
työvoimaa on runsaasti saatavana.
Ja myöskin rakennustarpeita. Jääm-niekin
odottamaan miten tämä ky­symys
järjestyy ensi kesän aikana.
Mutta huonolta se tuntuu nykyisin,
koska on paljon sairaita kotihoidos­sa
kun e i ole t i l aa sairaalassa.
Kuolon saalista. Viime perjan­taina
nukkui ikuiseen uneen täkä­läisessä
sairaalassa iäkäs metsätyö­mies
Oscari Fimberg. Oscari o l i
syntynyt Kankaanpään pitäjässä f.
P. läänissä ja o l i lähes 80 vuoden
ikäinen kuollessaan. Mitään suku­laisia
ei tidetä olevan täällä, mutta
laaja tuttavapiiri joka on tullut etu­päässä
metsämiesten keskuudesta
sen kolmen vuosikymmenen aikana
jonka hän työskenteli erinäisillä
pohjoisen kämpillä. Oscari on saa­punut
aluksi-y-hdysvaltain_puolelle_
vuosisatamme ensi kymmnellä ja
sittemmin kiertänyt idät j a lännet
Mutta vanhemmalla puolen ikää
asettui tänne Pohjois-Ontarioon,
jossa asui elonsa loppuun saakka
le työläisille 3 viikon vuotuinen ke- kuuluen myöskin Vapauden vaki-
"Mii Vifenander
Don liaalilla
Paul Robeson lepokotiin
Neuvostoliitossa
^ ; M o s k o v a . ; ^ Tunnetturamerikka-l
a i n e n n c e k e r i l a u l j a Paul; Robeson;
joka on_:oIIut täällä kolme viikkoa
sairaalassa, matkustaa ;.NeuvostoIii-.
ton eielaosaan lepokotiin.
Neuvostoliiton eräs virkamies
sanoi, että Robeson voi matkustaa
sairaalasta etelään heti. Hän "voi
erittäin hyvin", mutta kulttuuri­ministeriö
on sitä mieltä, että pi­tempi
lepo; etelän lämpimämmässä
timastossa.olisi erittäin hyvä hänen
terveydelleen.
romantiikkaa taöa historiallisessa
suomalaisessa komediassa, joka esi­tetään
Don haalilla sunnuntaina
helmik. 22 paivanä. Tämä on suu­ritöinen
näytelmä, huolella harjoi­teltu
ja tulemme taas ramppivalossa
näkemään Don-haalin parhaita näyt-teilijöitä.
mm nuoria kuin vanhem­piakin.
Nimiosa "Rakas Venan-dcr"
on Eino E . Erkkilän käsissä,
oikein arvokkaan koomillinen tyyp­pi,
Aino Oksanen on hänen nöyrä
vaimonsa. Myöskin esiintyy näy­telmässä
Irma; Latvala, Nancy Ter­vola,
Hugo Elimen, E i n o Tarvainen,
Olavi Latvala. Henry Huhtanen,
Urho Oksanen, Risto Laita. John
Maki, Allan Waren, Otto Tyyskä,
Irma Laak.so, Sadic Erkkilä, Sulho
Perälä, j a Tauno Niiranen. K un
katselette tätä henkilöluettelon,
niin näette että on " k a i k k i raudat
tulessa." Parhaan kiitoksen an­namme:
näyttelijöille, täyttämällä
Don-haali sunnuntaina helmikuun
22 pnä kello 4 iltapäivällä. — H . T.
me koettaneet antaa niin monelle
nuorelle kuin mahdollista tilaisuu­den
esiintyä myös näytelmässä ja
samalla auttaa urheiluväkeä heidän
toiminnassaan.
SIIS, vaikka meillä tulee olemaan
melkein yliluonnollisia vaikeuksia
lavastuksen suhteen, yritämme si­sukkaasti
kuitenkin saada "Tuoma­r
i Martta" esityskuntoon maalis­kuun
7 pnä.
Meillä on kuitenkin ollut onni
matkassa, sillä Helen Espeland on
•Ottanut vaikean ja vaativan tehtä­vän.
Hän on lupautunut lavasta­maan
tämän viisinäytöksisen suur-näytelmän.
Kaiken kaikkiaan on "tässä näy­telmässä
noin 30 e r i rooliosaa, mut­ta
henkilökunnan puutteen takia
joutuu seitsemän näyttelijää esittä­mään
kahta e r i osaa. Siis, aika vai­kea
juttuhan tämä on. mutta yri­tämme
parhaamme mukaan s a a ^
sen lavalle nim komeana kuin mah­dollista
— Tarkkailija.
säloma. Union työläiset äänestävät
tästä uiidesta työehtosopimuksesta,
mutta yleisenä otaksumana on että
se tulee menemään läpi tällaisena.
Vume viikolla oli paikallisessa sa­nomalehdessä
kauppiaiden ja l i i k e ­miesten
kuvia. Heille oli tehty ky­symyksiä
mitä he ajattelevat tästä
kun on päästy sovmtoon ilman lak­koa.
' Kaikki oli kovasti hyvillään
tästä saavutuksesta. Tätä ajatellen
joutuu ihmettelemään kaikkea tätä.
Miksi ei siihen laitettu niiden johta­vien
kaivosmiesten kuvia^ jotka ovat
tätä kysymystä ajaneet kuukaudesta
toiseen, koska työläisille tämä on
nenkaikkea leipäasia. Mutta si­vulliset
näyttävät olevan heti kanta­paillaan
kun on kysymys tästä työ­kansan
edusta.
Minä puolestani olisin sitä mieltä
että Murto W. Martin — (C.C.r.
edustaja täältä) kuva olisi pitänyt
laittaa lehteen ja vielä suurenko-koisena,
koska hän on esittänyt tä­män
kysymyksen Canadan valtio­päivillä,
keskustellut maamme työ­ministerin
y.m. kanssa tästä asiasta
ja osoittanut, että tämän perukan
kaivosyhtiöt ovat saaneet hallituk­sen
avustusta kymmenen miljoonaa
dollaria \Tiosittain. Mutta kaivos­työläiset
eivät ole saaneet tästä mi­tään.
Hänen kuvansa kuuluisi leh­teen
eikä sivullisten/ jotka "yhty­vät'-
taisteluun jälestäpäin.
Uuden sairaalavakuutuksen käy-täntöön
tultua on täällä tullut kiu­sallinen
tilanne sairaaloissa.; koska
potilaita olisi paljon enemmän kuin
on sairastiloja. Täkäläisessäkin y-leisessä
sairaalassa on ollut, potilai­ta
käytävilläkin, kun ei* ole ollut
huonetilaa. Kaikesta päättäen täy­t
y i s i sairaalaa; isontaa ainakin puo-tuiseen
lukijakuntaan. — H .
Sibelius-konsertti
Toronton Don
haalilla maalisk. 1
Toronto. — Sibelius-konsertti p i ­detään
maaliskuun 1 pnä alkaen
kello 4 iltapäivällä Don haalilla 957
Broadview Ave. Tähän arvokkaa­seen
tilaisuuteen olemme saaneet
hyvin tunnetut ja kuulut viulun­soittajat
Hansenin sisarukset soit­tamaan
säestäjänsä avustamana.
Tämä on pitkästä aikaa harvinai­suus
ohjelmassamme. (Hansenit
esiintyvät Toronton televisiossa
maahskuun 6 pnä kello 4 iltapäi*
välla.) Mainittuun konserttiin on
pyydetty kansalaisiamme eri pii^
reistä niin ohjelman suorittajiksi
kuin tilaisuuden seuraajiksi, sillä
tulot tilaisuudesta lahjoitetaan S i ­belius-
patsaan pystyttämis^i. H a i :
ke kaipaa nyt hyvää loppukiriä tul­lakseen
kunnialla tehdyksi. Kon­sertissa
tapaamme. Vakuutamme,
että ohjelma on hyvä j a monipuo­l
i n e n . •
Kuoron harjoitukset pidetään
tiistaisin. Nyt on j o pidettävä k i i ­rettä
niiden laulajain^ jotka halua­vat
tulla kuoroon ensi kesän ]uh>
Uin varustautumisen mielessä.
Meidän hyviksi/tunnetut taiteili-jamme
Len Hjorth ja-Matti Ras­mus
järjestävät k o k o i l l a n .ohjelma*
iUaman maaliskuun ISpäiväksi. T i ­laisuudesta
.kirjoitamme : lähemmin
vielä tuonnempana. N. '
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ilmoja taitaa piisata
Kolme 'henkilöä sai
surmansa ylikäytävä-onnettomuudessa
'
.Budapest.; Viime perjantaina
sai kolme henkilöä siu*mansa^ja^22
loukkaantui kun j u n a ajoi/bussin
päälle tasaylikäytävällä Koebanyas-sa,
Budapestin esikaupungissa. Ta­pahtuman
johdosta vangittiin yli­käytävän
vartia.
JJutistiedoissa vahvistetaan se
minkä^imuutcnkin tiedämme, :että:
Pohjois-Oiitariossaj on nyt tavallis­ta
encmmänlunta.: Lunta on saatu
leveälle alalle, kuten ! a i n a ,m
sen lisäksi sitä o n paksunlaisestikin.
Sudburyn seudulla, laitakaupunr
giUa j a varsinkin esikaupungeissa
;on niin Lkorkeita lumivalleja : ettei
koiran haukunta y l i kuulu.
E i siis ole ihme, vaikka ihmisten
keskuudessa katsellaan vähän le­vottomina
taivaan merkkejä; ; T o s i T
asiassa^ maaliskuun;; alkupuolen ; i u -
miviikot ovat vasta tulossa ja sen
vuoksi:monet;ihmisetkysy%'ät omas­sa:
m ielessänsä;: että saammekohan
tännekin tulvia tänä keväänä?
Jotkut vanhat j a viisaat selittä­vät,
että jos lumi sulaisi hitaasti
— 'jos olisi :kauniita aurinkoisia päi-;
via ja viileitä yöpakkasia, niin tästä
lumesta voitaisiin selvitä kaikessa
hiljaisuudessa. Mutta-auta armias
jos saamme . v i i k o n k i n ; kestävän hy-;
vän suojan sateineenj niin sillointou
"lientä" enemmän kuin" omiksi tar­peiksi.
—7
Kaikkeinrhuolestuneimpianäytlä-
\ät juuri tällä kertaa ole\an kesä­mökkien
omistajat, jotka arvelevat,
etta lumikuorma voi painaa koko
tuvat maan rakohon.
Varsinkin Ontarion "lumivyöhyk-keeltä'\:-
Muskokan:i tienoilta vkerror
taan. että lumilapiot heiluvat kii­vaassa
.tahdissa kesämökkien';;kaT
l o i l l a.
Eikä suinkaan suotta. Nine Mile-järven
tienoilla,; Balan lähettyvillä
'kerrotaan;lumikuorman .painaneen
ainakin kolmen kesämökin katot sir
sään yksi niistä mökeistä o l i ra­kennettu
vasta; kuutisen kuukautta
sitten.
fialan;seudulla On sivumennen sa­nojen-
kehittynyt jonkinlainen/V uusi
ammattikuntakin :;'r-i: kesämökkien;
kaitoja: puhdistavien lumenluojien
ammattikunta. jonka"taksana'V kuu­luu
olevan viidestä viiteentoista dol­l
a r i in katolta; riippuen hinnan suu­ruus
kesämökin paikasta, lumen
vahvuudesta ja työn vaarallisuudes­ta.
- Mutta niin paljon kuin suuri l u ­men
paljous nyt päänvaivaa ai-
. hcuttaneekin sekä; kesämökkien
omistajille .että alankopaikoilla
asuville ^farmareille; j a ' kaupunki-
V laisille, lapsetTtuntuvat nauttivan
j^sitä paremmin, mitä: enemmän tu­lee
lunta.
;:;Jatkuvista pakkasista^^^h
yksityisasuntojen : pihoissa näkyy
:komeitajlumiukkoja, pitkiä tunnen
leita "meidän pihasta teidän pihaan
saakka" vja sumua; lumitaloja jotka
saisivot; eskimoiltakin täyden: .tunr
nustuksen; 1 Mutta.kaikista iloisista
lapsista.: ovat tietenkin onnellisim­pia
olleet ne, jotka ovat saaneet
koulusta muutamia : /lomapäiviäkin
kovien lumipyryjen täkia.
Eipä sillä,; o n i sitä aikuistenkin jou­kossa
V: sellaisia heppuj a jotka malt-tavatvtarkkailla;.
lumen tuloa hyvin
tyynesti mietiskellen. V a i n tämä se­littää
sen,:;miksi 'kaupungin isät pi-;
tavat 1 .työläisten kaupunginosassa
suuria lumivalleja katuvarsilla,
vaikka ei ainakaaii' työvoimasta ole
puutetta.
Että kaupunginisät sairastavat
lorvitauAia muuallakin kuin täällä
PohjoisOntariossa, se saatiin näh­dä
;jiUä3GP:n>Windsoriiruulisess<i
missä kerrottiin j o k i n aika sitten,
että kun eräs rouva tarttui puheli­meen
ja pyysi paikallisia viranomai­sia'
ryhtymään;; toimenpiteisiin: l ! i -
men puhdistamiseksi ^hänen kaduit- ^
taan; n i i n siihen vastattiin yksiva-kaasli:
_
"Luoja on sen lumen antanut, j a
l l y v ^ Luoja tulee sen myös viemään
pois".
Vaikka pakkanen paukkuu vielä
nua-kissa j a sääennustajat lupailev.it
meille lasten iloksi lisää :Vitivalkois-l
ta lunta, n i i n "kevätvirtoja" odotel­lessa
tahtoo tulla mieleen ajatus,
ettei "pahan .kohtuutta ole milloin-;,
kaan". i
Jos ei ole lunta — s i l l o in ei saada
järjestetyksi hiihtokilpailuja, e i a-jetuksi:
tukkejacpoisiinetsistä; eikär^
lapsille lumiukkojen tekoa.
Mutta kun on lunta "Porvoon m i ­t
a l l a " ; j a enemmänkin kuten nytkin^
sillom; kiroilevat jääkalastajat sitä,
etteivät pääse talvisille eräretkille„
puut jäävät untistietojen mukaan
metsiin liikalumen' takia j a tavalli­sia
ihmisiä peloittaa ajatus kevät*
tulvista, niin hartaasti kuin kevättä'
odotetaankin tällaisena suurena"
työttömyyskautena.
No, ilmoja tuntuu piisaavan. —.
Känsäkoura.