Vapaus, June 9, 1955

              miestä «n ^
auebecin pobjoisosaa»
i l ä t ä ä a huikuneea hta
K tiedoitti nm]:uQt89c£j
raa. Miehet olivat <ä59
sitten touiokuua 14 5^
tapoliisi uskoo, että jsi
oUeet autossa ja ajaa,
Dkeen. Poliisi oa attay
m kadonneitten ruuaiä
kuukausimaksut
järjestetään
UOSlTCmMAT
ilLEVYT
n laulajien levytykset
itala
fartti Suuntala'
ti Louhivuori
livuori
Juha Eirto
alssi, Olavi Virta
ramara Ja Justeeri.
Tamara Ja Justeai
lut)
blntäln kolme Ico*
lladaistaako Adenauer
Moskovaan neuvottelemaan
Bonnin virallisten kulissien ta-jjna
kuohun. Knohannan aibee-p2
OD sellainen Bonnin hallituk-jjjle
vaarallinen fnnakkotapans
hiin Itä%-allan valtiosopimus, '
joka takaa Itävallalle riippumat-toonuden,
pnolueetfomuuden ja
^pautnmisen miehitysjoukoista. •
jliksi Saksa tai paremmin sanoen
Bonn ei voisi ajatella samaa mah­dollisuutta.
Niin kiihkeästi kuin
Bonnin liittokansleri Adenauer
TTittääkin Pariisin sopimuksien .
ratifioinnilla potttaa kaikki Sak­san
jälleenyhdistämisen sillat
takanaan, ei h ä n ole voinut estää
syvän kuilun lohkeamista Bon-
^ ponarilliseen hallituskokoo-mokseen
Tämä kuilu on nyttem­min
laajentunut aina Adenauer-
Blankin kristillisdemokraattiseen
puolueeseen asti '
S4KSALAISKAXSALUNEN LINJA
Vastakkain ovat näet aaksalaiskan-jallinen
linja, joka haluaa Itävallan
esimerkin mukaisesti; k ä y t t ä ä hyvak-jeea
niitä mahdollisuuksia., joita NL
oii esittänyt saksan yhdistämiseksi ja
; dysvaltain ja Nem'ostoliiton llföksi".
! von Boninin ehdotukseen orat sittem-i
min yhtyneet kolme edellämainittua
i puolueita, ja osa Adenauerin puoluees-
! ta. Opposition perushahmoista: inai-imttaioon
hänen lisäkseen mm. sotä-j
marsaUka von Manstein, entinen val-
! takunnankanslerl Wirth, kenraali-
! eversti Hans Reiöhardt. joka viime
; sodassa komensi Saksan pohjoisar-
I meijoita, panssarikenraalit Wenck.
jjota Hitler odotti turhaan viimeisinä
} päivinään avukseen. Berliinissä —
I Buss von Liittwitz j a ijjerbach sekä
! kritilliri.m demokraatteihin kuuluva
ministeri Jakob Kaiser. Liberaalis-demokraattisen
puolueen ulkopoliitti­set
asiantuntijat Pfleiderer ja Euler
laativat •parhaillaan "kolmannen rat­kaisun"
ohjelmaa, josta pitäisi tulla
eräänlainen Adenauerin politiikan ja
sosialidemokraattien edustaman l i n -
! j an välinen ohjelma.
Hämmennyksen Bonnin virallisissa
piireifca paljastaa parhaiten se var­sin
yllättävä Bonnista lähetetty Reu-lersähke
jossa Bonnin halli tuksen
edustaja oikaisi erästä Dullesln äsket-
Ipuolue ja pakolaispuolue jokähitaasti
Imutta varmasti kasvava osa kristillis-
Idmokraattisesta puolueesta Adenau-le.'
ln linjaa amerikkalaisen finanssi-
Ipääoman. etuihin erottamattomasti
hieroutuneet Ruhrin teollisuusmag-
I naatit-
•Bonnin porvarillisen oppoaition voi-laia
on erikoisesti kasvattanut Ita-
Itallan valtiosopimus, Hatoyaman voi-
Inistuvai • puolueettomuuspyrkimyk-
Iset Japanissa, Belgradin neuvottelut
Ija — last but not least — Varsovassa
iMSialistisen leirin maiden kesken sol-linittu
ystävTys- ja yhteistyösopimus.
Ivumeksi mainittu sopimus näe't on
Is^ilienut ovet Bonnin mahdollisilta
Lotilaallisilta seikkailuyrityksiltä Sak-
\izn demokraattisen taravallan suun-
Itaan: Jokainen sotilaallinen. provo-
Itatio Sak-san demokraattisen.tasaval-llan
rajoja vastaan johtaisi näet kair
licen todemiaköisyyden mukaan kol­meen
c.-naailmansotaan, joka JO en-lavaiheessa
taisteltaisiin Lansi-Sak-
\m alueella. Nykyisenä atomisodan
Ija vetypommien aikakautena, tämä
|o:a tietäisi Länsi-Saksan muuttumis-
•'atomihautuumaaksi'*, toisin sano­jen-
sita, että Saksasta ja sen kansas-
|ta jaisi sodan j ä l k e e n jäljelle vain
EUiruo historian lehdille. • .
IllLÄTTÄVIÄ XUVIIÄ —
|llL\TTÄVÄ OIKAISU
Tällaisia desperadonakoaloja hylki-iTlan
vaikutusvaltaiseen poi-varilliseen
loppositioon kuuluu huomattavia, jopa
fUattaviakm . lansisaksalaisia nimiä.
Heistä mainittakoon eversti von Bo-joka
viime talvena esitti 'kolman-pen
voiman luomista Eurooppaan Y h -
tam. esittämää. Saksan puolueetto-iahdolliseksi
neutrahsoimiQBksi, sekä ! muutta vastustavaa lausuntoa: " Y h -
Adenauer-Blankin amerikkalainen! dyf«/altain vastarintaa Saksan neu-linja,
joka ei halua t i e t ä ä mitään näis- j tralisouniselle ei vo)da pitää sitovana
tä.mahdollisuuksista Saksalaiskan-.i yhdistyneen Saksan tulevan haUituk-lallista
linjaa edustavat Adenaeurin | sen suhteen. Kukaan, ei voi tehdä
liittoutumaan kuuluvat hberaalisde-. j sitoumuksia hallituksen puolesta, jota
mokraattmen puolue, saksalainen ei vielä ole olemassa.' Bonnin korkeil­la
tahoilla sanotaan, että yhdistynyt
Saksa haluaa täyden toimihtaVapau-deii
£j?kä sisä-. e t t ä ulkopoliittisesti.
Lärisi-Saksan tekemät sitoumukset ei­vät
voi rajoittaa tulevaisuuden yleis-saksalaisen
hallituksen suvereenisuut­ta/!
Sähke viittaa siihen, että. Adenau­erin
ja häneii liällituksensa siaäpuo-lellä
syntyneen, "kolmannen ratkai­sun"
esiin lingonneen opposition väli­nen
kiiilu läyttää .syvenevän Itävallan
pulman selvittämisen jälkeen. Täs­sä
yhteydessä lienee syytä mainita,
e t t ä juuxi von Boninin oppositio ai­heutti
Aderiauerille vaalitappion A l a -
Saka'h-viime vaaleissa.
ITAVALL.%N ESIMERKKI
On luonnollista, että DuUes ja Ade­nauer
yrittävät kaikin käytettävis­sään
olevin keinoin tukahduttaa tä­män
yhä voimakkaammaksi paisuvan
porvarillisen oppositioliikkeen. Tässä
tarkoituksessa amerikkalais?.* mm.
järjestivät äskettäin Yhdysvaltain
"armeijan päivänä" 19 länsisaksalai-sessa
kaupungissa ja 52 amerikkalai-fDssa
tukikohdassa suuria sotilaalli­sia
mielenosoituksia- peloitellakseen
saksalaisia, joille tässä tarkoituksessa
esiteltiin atomitykkihirvioita ja kau-ko-
ohjattavia atomiraketteja, tai aaa-dakseen
heidät vakuuttuneiksi Ade­nauerin
pöUtiikkaa tukevista voima­varoista.
Amerikkalaisesta, ranska­laisesta
ja englantilaisesta painostuk­sesta
huolimatta yhtenäisyys- ja
neutraliaoimisajatus raivaa hitaasti
tietään Länsi-Saksassa. Loppujen
lopuksihan juuri saksalaisten * oma
mielipide saattaa osoittautua ratkai-
Kuuluisan suomalaisen kirjailijan
edesmenneen
HELLA WUOLIJOEN
paljon kysytyt teokset ovalt
JÄLLEEN SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
HELL.V }VLOLlJOKI:
KOULUTYTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua Hinta sid. $ l i»
Tekijä k i r j o i t t i muistelmansa oHesasan poliittisena vankina sodan
aikana "hvvvyden tarpeessa", kuten h ä n sanoo Ja Jatkaa: "Pakenin
sellini harmaudesta kuulustelijain kiusaksi nuoruuteni tuoksuvaan
vanrikkauteen . . , p a k e n i n suin päin heidän kiduttavista käsistään
elämäni kevääseen, karkasin kauneuteen, vapauteen, Jossa he eivät
kivenneet vaneitsemaan minua".
Hella Wuolijoki palaa ajatuksissaan viljavimman Viron sydämeen,
aitinsa luokse, lapsuutensa laulaviin kyliin Ja taivaansinisille pella-vapelloille.
Sieltä hän siirtyy Tarttoon, sen aikaisen Viron helmeen,
jossa olivat koulut ja yliopisto,
HELLA ttUOLIJOKI: *
YLIOPISTOTOODET HELSINGISSÄ
Ml sivua Hinta sid. $1.50
^ Hella \vuolijoen kertojaäärii soi yhä edelleen säteilevän hyvän­tuulisena
ja temperamentikkaana. Mikä hengen titaani onkaan i h ­minen,
jo>:a ilman muistiinpanoja saattaa palauttaa mieleensä näin
äärettömän määrän kiihkeitä tapahtumia, omalaatuista persoonalli-
|U'J>sia vaihtuvia-; ympäristöjä Ja yksityisiä esineitä Ja kertoa kai­hesta
uunpubpuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaan!
^''•iiijan silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumuksineen Ja
junneimsneen ne helsinkiläiskodit. Joissa nuori virolainen ylioppilas
.jutuu a.^umEan Ja vierailemaan Ja joiden tasaiseen rauhaan hänen
»luaa oicmuk-sensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaiheita.
HELL.V WrOLIJOKI:
MINUSTA TULI LIIKENAINEN
Hella V/uolijOki lausuu tämän teoksensa esipuheessa mm.: "Tämä
"-J''-'^ i':.';inpuhelujani aikojen draamassa käsittää suunnilleen kym-raenen
vuotta elämästäni, .\'uodesta 1908 vuoteenl918. Ja vain yhden
2 ; " " ^ « ^ s o d a n ja yhden vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo-
"^n .»ikana irtaannuin- vanhasta kotimaastani. Ne olivat elämäni
^ t a i m p i a murrosvuosia. Otin ankarasti osaa kahden kansan koh-
'^^•Mn.y.arsin niiden kailcki tuskat."
kp^H osan alkupuolella tekijä paljastaa haus-
Is n . . ^ ^ ' ' f ^ s t i kertoillen — Niskavuori-näytelmien ympäristön
J-nhUen nenkilöklen vastineet todeUisuudessa.
TILATKAA OSOITTEELLA: '
BOX C9 PUBLISHING CO. LTD.
SUDBUBY. ONTABIO
sevaksi nUn kuin sitä oli itävaltalais.
tenkin mielipide. Itävaltalaiset hy­väksyivät
puolueettomuuden,. Raab
matkuati Moskovaan Ja sopi siellä
asiasta N L : n kanssa. länsivallat ei­vät
voineet vastustaa ratkaisua^ vaan
heidän oh seurattava mukanr» ja hy­väksyttävä
kirvelevin sydämin Mos­kovassa
solmtitu sopimua Entäpä Jos
Adenauer. matkustaisi Moskovaan Ja
tekisi saman minkä Raabkin. Vaikka
se merkitsisikin suunnatonta poliitr
tista mullistusta kanaiinväliseliä
näyttämöllä, voisivat länsivallat tus­k
i n vastustaa tällaista fait acoomp-lita
. ..
LANSISAKSALAISET HALUAVAT
NEUVOTTELUJA, VOIKO
ADENAUER VASTUSTAA?
Mita ajattelevat asiasta länsi-sak­salaiset
Itse?' Reuter nihkötti äsket-tam
Wienistä: "Saksan jälleenyhdis­täminen
puolueettomuuden pohjalla
viehättää suurta osaa Euroopan ylei­sestä
mielipiteestä samoin kuin Sak­sankin
yleistä mielipidettä." "New
York Timesin" Bonnin-kirjeenvaih­taja
säliköttää lehdelleen: "Neuvot-teluhalu
on niin voimakaa aina hä­nen
(Adenauerin) oman puolueensa
nveja myöten, ettei hän (Adenauer)
voi vastustaa sitä." Tunnettu Per-tinax
kirjoittaa "Prance-Soirissa":
"Raportit, joita Yhdysvaltain, Eng­lannin
j a Ranskan suurlähettiläät lä­hettävät
Bonnista, eivät jätä mitään
epäilyä Bonnin liittopäivillä vallitse­vasta
suuntauksesta Molotovin tar­joama
kompromisaj^ vaikuttaa mah­tavasti
liittokanslerin vastahakoisuu­teen";'
: . •
Lontoolainen News Chronicle" ky­syy,
olisiko Adenauer Jo kutsuttu
Moskovaan Ja viittaa tässä yhteydessä
länsiberliiniläisiin ja länalsaksalaisiin
lehtimiehiin joille ensimmäisen kerran
sodan Jälkeen on myönnetty viisumi
Neuvostoliittoon Ja lehti Jatkaa:
Miksi Bonnissa on niin salaperäistä?
Lehti otaksuu, että uusi tilanne saat­taa
johtaa ratkaiseviin neuvotteluihin
läna'.-valtain Ja Bonnin välillä. " T i ­mesin"'
Bonnin-kirjeenvaihtaja tote­aa,
että Bonnin hallitus ehdottanee
länsivalloille joitakin vaihtokauppa-neuvotteluja
NL:n kanssa. Nämä
reuvottelut koskisivat Saksalle myön­nettäviä
turvallisuustakuita Ja mie­hitysjoukkojen
poistamista, so. Bon­nin
mahdollista liittymistä N L ; n eh­dottaman
Eroopan turvallisiuussopi-mukseen.
•
"jDaily Express" arvelee, e t t ä liitto--
kansleri Adenauerkin mahdollisesti
suunnittelee diplomaattista offensii­via
länsivaltoja vastaan saadakseen
ne vakuuttuneiksi että on mahdoton
vastustaa kaiLiallista painetta. Joka
vaatii tiettyjen erillissopimusten sol­mimista
NLn kanssa. Jopa pelätään
Bonnin, vaativan I-ontoon ja Parii­sin
sopimusten tarkistamista N L :n
kanssa käytävien neuvottelujen hel-pottamia3ksi.
Pariisista saapuneet
tiedot osoittavat, e t t ä Ranskan halli­tus
pelkää yhdistyneen, puolueetto­man
ja oman kansallisen armeijan
omaavan Saksan syntymistä, mikä
tietäisi Ranskan kaikkien tähänastis­ten
poliittisten laskelmien Ja.manöö­verien
karilleajoa
NEUTRALISOIMISAJATUS
VOITTAA MAAPERÄÄ
YHDYSVALLOISSA
Yhdysvaltain viime aikoina koke­mat
vakavat diplomaattiset kolaukset
(Japani, Itävalta, Bandung, Jugosla­via
) ovat aiheuttaneet Washingtonin
virallisissa piireissä masennusta ja
pelkoa, että maa Jää poliittisesti yksin.
Niinpä "Le Monden" Washingtonin-kirjeenvaihtaja
Henri Pierre kirjoit­taa,
etta USA on oman maansa Ja Eu­roopan
maiden yleisen mielipiteen
painostuksesta halukas modus viven-diin
N L : n kanssa jopa niinkin pitkäl­le,
e t t ä ajatus koko Euroopan neutra­lisoimisesta
alkaa vähitellen juurtua
virallisiin piireihin.
"Rauhan tarttuminen" yhä laajem­malle
pakottaa Washingtoninkin vih­doin
ottamaan huomioon maailman
rauhanhalun ja ajatuksen Euroopan
neutralisoimisesta. Joskaan ei vielä v i ­rallisesti
Julkilausuttuna ohjelmana.
Walter Lippman — vihjaamalla mmi
sellaista ^kuin kansandemoicratioiden
sisällyttämistä puolueettomaan vyö­hykkeeseen
— vaatii tietyin talcaaja-tuksin
Euroopan puolueettoman vyö­hykkeen
luomista, ja Jopa niinkin
huonomaineinen lehtimies kuin Ste-wart
Alsop kehoittaa amerikkalaisia
vakavasti tutkimaan mahdollisuuksia
sopimuksen tekemiseen N L : n kanssa
puolueettomasta Euroopasta Ja Sak­sasta
— tietyin kansandemokraattisia
maita koskevin-ehdoin, jotlca ilman
Yleisö oli hyvin
iyytyväinen Coialtiii
näyfelmävierailiiun
TsrKvclL ^ Tavataan saooa, e t tä
•kun tulisi kesä Js kärpäsiä e t t ä fiaisi
köyliätkin ystä\1ä.- Mutta nyt on
tuo toivomus toteutunut aivan kir-
Jaimiellisen" tarkasti sillä kesä tuli
näille perukoille t ä n ä vuonna' tavallisr
ta aikaiaznunin. mikä onkin oikein
hyvä asia. Vaan mitä tulee niihin
köyhien "ystävUn".kärpäsUn. niitä,
ei Uetenkään kukaan kaipaisi. Niitä­kin
suuria mustia kärpäsiä, Joita on
ollut jo parina edellisenä kesänä, on
taas. ehka entistä enemmän ja suo­raan
sanoen, ne ovat kiusallisia ka­vereita;
Ne sotkevat kaiken mitä sat­tuu
aauntojen ympärillä olemaan.
Esimerkiksi pyykkiä ei voi panna päi­vän
aikana kuivumaan, sillä pian oli­sivat
puhtaat .vaateet täynnä Inhoit-.
tavia pilkkuja. Vielä eivät ole tältä
ympäristöltä hävinneet haapumadot-kaan:
Saapa nähdä, tuleeko vielä se­kin
kiusa. .,
Mansikan kukkia on nyt tavatto­man
paljon. Jos ei niitä vie halla, ei-l£
ä kohtaa mikään muukaan vaurio,
n i i n kyllä nyt tulee paljon sekä villiä
e t t ä puutarhamansikoita. Olisi toi­vottavaa
että muitaldn marjoja tuli­si
paljon Ja että säätäisin muutenkin
runsas sato.
Kuluvan kuun neljäntenä päivänä
olivat Ck)baltin toverit näyttelemässä
Ebyn osaston haalilla. Heillä oM kak­si-
yksiosaista näytelmää. — Perintö
Ja Kihlaus. Mutta olikohan kaunis
kesäinen ilta viekoitellut ihmiset luo-non
helmaan tai missä oli vika kun ei
yleisi» ollut oikein runsaasti. Cobal-tilaiset
kyllä tuntuivat itse olevan hy­vin
tyytyväisiä siihen yleisömäärään.
Hyvin iyytyväinen oli myös yleisö
heidän esityksiinsä. Kun huomioi­daan
ne vaikeudet m i t ä cobaltilaisilla
on yrittäessään valmistaa näytelmiä
esityskuntoon — mainittakoon* esi­merkkinä
että heitä on vain hyvin
pieni Joulcko Ja nytkin oli samoja
henkilöitä molemmissa näytelmissä —
kun siis huomioidaan kaikki tämä,
niin cobaltilaisille täytyy nostaa hat-tuo
hyvästä työstä Ja siitä tarmokkuu­desta
millä he vievät toimintaansa
eteenpäin.
'Erikoisesti tekiai mieli mainita nuor
resta pojasta, Allan Mikkolasta. Hän
esitti sulhasmiehen osaa näytelmässä
"Kihlaus". Vaikka tällainen Jo iäk­kään
miehen osa el ollutkaan muu­ten
sopiva näin nuorelle pojalle, niin
sittenkin sai yleisö huomioida että
rilliä' pojalla on aivan synnynnäisiä
näyttelijän lahjoja. Allanista saa­vatkin
cobaltilaisct vastaisuudessa
hyvän esittäjän sopiville 'osille.
Tanssimusiikki oli - myös heillä
"omasta takaa" — Ja sitä peliä näkyi
osaavan naittaa kuka tahansa sen kun
levyä vaihtoi-.
Kiitos vain cobaltilaisct käynnis­tänne.
L.
Arvovaltainen Intian
edustus Helsinkiin
muuta ajaisivat koko puolueettomuus-ajatuJcsen
korille.
Nain mielenkiintoisia nälcöaloja on
parhaillaan avautumassa Saksan ky­symyksen
ympärillä. Jää nähtäväk­si,
muuttuuko uusi yhtölö 'kolman­nesta
mahdoliisuudesta" lähiaikoina
ajankohtaiseksi. Bonnissa kuohuu,
•rata kuohuntaa lisää Saksan demo­kraattisen
tasavallan pääministerin
Grotewohlin suulla lausuttu ajatus,
e t t ä demokraattinen tasavalta on val­mis
hyväksymään Saksan yhtenäi­syyden
puolueettomuuden puitteissa,
ja Varsovan sopimuksen 11 artikla, jo­ka
Jättää tiet avoimiini Saksan yhdis­tämiselle
.yalklcapa. Europan yleisen
turvalidsuua soplmtikien
Ysfävyysklsoissa
23 eri lajia
Varsovan kansainväliset ystävyys-kfsat
järjestetään elokuun 1—14 päi­vinä;
Suurin osa kilpailuista suori­tetaan
Varsovassa, mutta eräiden la­jien
alkukilpauuja: Järjestetään myös
muissa Puolan kaupungeissa.
Ystävyysklsoihin odotetaan
osanottoa kymmenistä maista,
yhteensä noin 3,000 urheilijaa. .
Äskettäin saapnneitten tietojen.
mukaan lähettää Belgia kisoihin
nyrkkeUiJölta, Ranska lentopal­loilijoita.
Japani pöytätennlspe-laajia.
Etelä-Afrikka pari yleto-urheUiJaa.
USA todennäköisesti
verkkopalloilljoita Jne;
Eri urheilunalojen kilpailuille on
saatu asianomaisten, kansainvälisten
urheiluliittojen luvat. Suomesta
osallistuu ystävyysklsoihin ainakin
painijoita Ja . painonnostajia, mutta
todennäköisesti myös pyöräilijöitä Ja
yleisurtieilijoita.
Canadalaisia osallistuu myös näi­hin
Juhliin.
Ystävyyskisojen ohjehna käsittää
23 miesten Ja 13 naisten lajia. Mies­ten
lajit ovat: yleisurheilu, 'voimis­telu,
uinti, uimahypyt, vesipallo sou­tu
melonta nyrkkeily kreikkalaisroo­malainen
Ja vapaapaini painonnosto,
maantiepyöräily. Jalkapallo, koripal­lo,
lentopallo, käsipallo, verkkopallo,
pöytätennis, miekkailu, maahovkey,
Jousiammunta, 8peedway Ja moottori-venekilpailu.
Naiset kilpailevat seuraavissa la­jeissa:
Yleisurheilu, voimistelu, uin­ti,
uimahypyt, soutu, melonta Jousi­ammunta
miekkailu, 'verkkopallo,
pöytätennis, koripallo, lentopallo Ja
käsipalk).
— Lihan Ja kalan savustaminen pe-rustuu
savussa olevan kreosootin ja
puuctikan desinfioivaan vaikutukseen
sekä kosteuspitoisuuden alenemiseen
savustamislämmössä.
Adenauer Ja hänen ameriickalaiset
tauatamiebensä tulevat tietysti hen­keen
Ja vereen asti taistelemaan täl-lais
mahdollisuutta vastaan, mutta
historia on Jo monesti osoittanut, et­t
ä kansojen oma mielipide pyyhkäisee
tällaiset epäajankohtaisuudet ajan
voittaessa kuivien lehtien, lailla hifi-torlan
jäteacorlln. —-I, BLOnri» ' i
Helsinki. — Intiassa kannatu-vat
kaikki parlsmenttipuolueet
Alaailman RaDbankokouksen val­misteloja.
Valmisteluihin osalUa-tun
myös Intian pääministerin
pnoUso, rouva Bameshqari Nehru.
Ensimmiiistcn kokoukseen. osai-
Ustotiksl Ilmoitettujen Joukossa
on sosialistinen parlamentin Jä­sen^
uskonnollisia hindujohtajia,
tiedemiehiä, kirjailijoita ja Ulke-
• miehiä.
22—29 pnä pidettävään Maail-nun
Rauhankokonkseei» Helsin­kiin
lähtevä Intian valtuuskunU
käsittää ryhmän poUittteta Ja
parlamenttaarista elämää edusta-
; via henkilöltä. Rouva Nehrunli^
saksi tulee Helsinkiin Länsi-Ben-p
i l in lakiasäätävän kokouksen
puhemies Shri Sailo. Mukerjee.
Ensimmäisten osanottajiksi ilmoi­tettujen
joukossa ovat tri Choitraln
Gidwanl. parlamentin jäsen, Prajan
fioslalistipuolue, professori Meghand
Saha, parlamentin .jäsen. Kalkuttan
yliopiston ydinfyysiikan instituutin
perustaja-johtaja, kenraalimajuri sir
Sahib sinph sokhey. parlamentin jä­sen.
Maailman terveysjärjestön enti­nen
apulaisjohtaja Shri Oanadha^an,
parlamentin Jäsen; Pravancore-Coc-hinin
lalciasaätävän kokouksen puhe­mies...
•
Rameshwaramin temppelin ylipap­pi
Rajagopal Sastripal ja Yogi Sud-danda
Bharati ovat hyväksyneet
osanottokutsun. He ovat kaksi tun­netuimmista
Hindu-uskonnon Johta­jista.
Muista Intian valtuutetuista mai­nittakoon:
Shri Jalnendra Kumar Jäin ja shri
Upendraneth Aski Itaksl tunnetuinta
(hindukh-jailijaa,^ filmitähdet Raj K a -
poor Nargls j a Balraj Sahnl ''Kaksi
altrea maata "-nimisen filmin; sankari
Shri P. M. Chauhan, teollisuusmies
Yleis-Intlan kauppakamarin ha 111 tuk­sen
Jäsen Ja Shri Vljayakar. Bom-bayssa
olevan Mahratan kauppaka­marin
puheenjohtaja.
Australiasta tulee Maailman Rau­hankokoukseen
mm. F. Nlcass. Ete­lä-
Australian yleisten töiden työläis­ten
ammattiliiton pääsihteeri; Vancc
Palmer, kirjailija, Rccs Thomas.
Queenslandin valtion kirkkoneuvos­ton
puheenjohtaja.:
Mr. Nieass on ollut yhdeksän vuot­ta
parlamentin jäsenenä ja on ollut
aktiivinen työväenpuolueen Jäsen yli
40 vuotta. Hän osallistuu kokoukseen
puolueensa suostumuksella.
Vancc Palmer on radloselostaja ja
kirjailija, joka tunnetaan kautta
Australian; aikaisemmin oli hän liit­tovaltion
kirjallisuusrahaston pu­heenjohtaja.
Rees Thomas on Brlsbftnen paäscu-rakunnan
pappi ja hän osallistuu
kokoukseen huomioitsijana Queens­landin
kirkkoneuvoston puolesta.
Australiasta tulee matkastamaan
yli 30 henkilöä osallistuakseen lahän
kokoukseen. Yllämainittujen lisäksi
tähän valtuuskuntaan kuuluu am-mattlyhdlstysmiehlä.
• liikemiehiä,
opettajia, lääkäreitä ja kirkonmiehUi.
Yli 40 pros. Kaskisten
asukkaista allekirj.
rauhanvetoomuksen
Helsinki. — Y l i 40 pros. KaskLstcn
asukkaista on allekirjoittanut atomi­sodan
a-astaisen vetoomuksen.
Kaskisten kaupungin asukkaat ter­vehtivät
näin Maailman (Rauhanko­kousta
ja toivottavat menestystä sen
työlle.
KIITOS
Haluan kiittää kalkkia niitä ys­täviäni.
Jotka Järjestivät Ja osal­listuivat
isäni Toivo Salon hauta­jaisiin
Sudburyssa. Kiitos kanta-
'Jllle. ••
Kiitos myös kalkille niille. Jotka
muistivat Isäni hautajaistilaisuutta
kukilla j a seppeleillä.
. I^unnlolttaen,
BRUNO SALO
Parhaimmat onnittelumme
h- MARTHA JA FRAKK LAAKSOLLE
heidän uudessa kodissaan toivottavat
allamainitut toverit ja ystävät:
HAMILTON. DUNNVILLE JA WELLAND:
Mr. j a mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr, Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
Mr. Ja mrs.
M f Ja mrs.
Mäki virta
Äyräntö
Öhman
Tuomi
Vahtcra
Roininen
Immonen
J . Kuronen
Gondoes
EUio Harju
Jackson
Tanvood
Mr. Ja mrs. Koivisto
Mr. Ja 'mrs. Kallioniemi
Mr. Ja mrs. Haapamäki
Mr. Hemilä
Mr. Ja mrs. 6. Kuronen
Mr. Ja mrs. Pennanen
Mr. Ja-mrs, V. Kuronen
Mr. j a mrs. Mansikka
Mrs. Laitinen
Mr, ja mrs. E, Kuronen
Mr. ja mrs. Karilampl
ST. CATHARINES:
Lempi Ja Einar Broijer
Janet. Guy. Aune Ja
Paavo Lähde
Anni Aaltonen
Ester Ja HeDcki Wäisäncn
Kaarina j a Jalo Llndqulst .
Mr. Ja mrs. Armas Erkkilä,
Buffalo
Mr. Ja mrsi H. Wlllianis :
Mr. j a mrs. John Lähde
Mimmi Ja Uuno Harju
Taini, Sophie j a Oskar Lehto
Pma Ja J . Terho
Irja ja Paavo Kivinen
Hilda ja Anton Laari
Rauha Ja Kosti Närhi ,
Erkki Närhi
Arvo Wuori
Paula Woodley,
Toronto
K. Laakso
Dolores Ja Walter Niskanen
Irene Ja Hans Vuori
TORONTOLAISET:
Wilbert D. Böhm
L i l l i a n Laakso
Geiti Ja Ozzi
W. W. Böhm
S i i r i Ja Aku
E l l i Ja Lauri Latva
'Taimi ja Alex Nummi
Taimi Ja Urho Pykälä
Esther Ja Voitto Lehtinen
Lempi Ja O. Tyyskä
Leena Kivinen
Sih-i j a Henry
Mrs. lUberg
AI Illberg
JUary Ja Eric Randall
Impi Ja V. Tulonen
Mandy Ja K . Sävel
Wd]and, Ontario
Mamle Ja Leo Nikander
Helmi Nikander
Aino Ja V i l i Lampinen
Martha Ja Matti Antila
Alma Ja Antti Hietala
Terttu. Edith ja W, Jokela
Vieno j a Henry Huhtanen
Helmi ja N. Boström
Jenny Ja L. Hjorth
May Ja Jim Brundritt .
Elsie Ja Tom Jokinen
Aino Ja Eric Männistö
Mrs. F, Tuomi
Katri ja »tortti Jalonen
Elma Ja Eeli Saukko.
Timmlns. Ont,
Toukokuun 14 p. 1955
KIITOS,,
teille, Toronton, Hamiltonin, St. Cathannesln, Buffalon. Dunnvillcn
Ja IVellandin ystävät, kun iulltte toivottamaan onnea meidän ko-
'tlimme. TulCTime tämän tilaisuuden muistamaan koko elämämme
j a tahdomme lausua tuhannet kiitokset Icaunlistä lahjoista Ja suu-rcsta
rahalahjasta. '
Kiitos illan emännille suuresta touhusta ja työstä scicä homman
alkajille. Kiitos kauniista kahvipöydästä Ja puheista.
Kiitos teille kaikille. Tulkaa kyläilemään.
Kesäisin terveisin. •,; •
MARTHA J A FRANK LAAKSO
401 «River Rd;, R, R. I Welland, Ontario
(Ilmoituksen Julkäiscmincri on myöhästynyt sen Johdosta, kun en­simmäinen
kirje hukJcui postissa missä tämän llmoitulcsen käsi­kirjoitus'oli).
Torstaina, kesäk. 9 p. — Thunsdäy* Jut^e 9.1955 M S
m
m
PuuviUanviljdyfcscn
kcliitys Buls^ariassa
Puuvillasta on kansanvallan vuosi­na
muodostunut eräs tärkeimmistä
raaka-ainekasveista. I^uuvillavlUel-mien
pinta-aia laajentuu vuosi vuor
delta sadon samalla kohotessa^ Työ­osuuskunnat
Ja maanvlljelystaloudet
viljelevät nyt puuvillaa puolta enem­män
kuin v. 1950. Puuvillan keskisato
oli V. 1954 40 prosenttia suurempi kuin
v. 1953.
Toinen viisivuotissuunnitelma edel­lyttää
tämän kasvilajin satoisuuden
kohottamista, kdstelumalden laajen­tamista
Ja puuvillan koneellisen kä-slttciyn
lisäämistä.
— Menee kuin rahaton mies läpi
kaupungin. — Nakkila.
KIITOS MM
SydämeUinen kUtos faUkiUe
Jotka ottivat osaa minun 10- ,
vuotis syntyoiäpäiväjuhlaatt."'
KUtos Juhlan J ä r J e s t & J U l e j a.
lahjan kerääjille 'silt& suuren^'
moisesta työstä, mittt olette'
tehneet tninun lloksenTaekft kO"'^
tpna e t t ä haaliUa Rivelandlsp. A
'Kiitos kaikille 8uomalaisiIle>:jaV
toiskiclisiUe. '
Kiitollisuudella teitä kalkkia '
muistaen. ' '
MATILDA REVONIEBÄ .
jLac du Bonnet.'Man. - \
mmi'
KIITOS
Mrs. Lauri Hill jn tytär lausuvat sydämeUiset kiitokset monista
ystiivyydcn Ja myötätunnon osoituksista äskeisen syvän surun ai-
Icana rakkaan puolison Ja Isän kuoleman johdosta; Samoin rakkaan^vf
tiilehenl vanhempien mr. ja mrs. Matti H i l l i n Ja perheen puolesta.^; J
Kiitokset pastori T. Pikkusaarelle, Elk-seuran Jäsenille, partiotytöille' i ;
ja pojille, Brown'eille Ja Cub'elllc myös Water8-kunnan IA kansa-koulun
oppilaille Ja opettajille, Waters-kunnan naisille, mrs. Aimo^-,w
Mäelle sekä Eliina Sandholmlilc, Erikoiset kUtoksetkantaJUle.niUle^^^^^^^^
Jotka lainasivat autojaan, lähettivät kauniita k u k k a l a i t t c i t a - j a m y ö r ;!
tdtunnonsanomia sekä kaikille Jotka auttoivat tavalla' tai toisella.
MRS, L. HILL J A SUSAN , w
alennusmyynti
K ä s i t t ä e n k a i k k i FENNIA-Ja
LEIJONA-levyt
Tavallinen hinta $1.25
NYT AINOASTAAN
: Ostajan maksettava posti- tai expressUäbctyskuIut.
Kiirehtikää tilaamaan nyt, kun saatte hyviä
äänilevyjä halvalla
• LEIJONA-LEVYJÄ:
A 207 Valse Lcnte. Oskari Merikanto
Kesäillan Valssi, Oskari Merikanto. Kuoro Ja Leijona
konserttiorkesteri
T 5020 Jätkän Serenaadi, Valssi. Yrjö Haapanen
Jätkän Lauantai, Jenkka. Yrjö Haapanen
T 5048 Kapakan pikkuinen L l b l , Jenkka, Kippari-Kvartetti
Vanhan Merirosvon kapakassa, Tango . ^
T 5040 Muurari, Valssi, Kippari-Kvartetti
Hawali-Idylll, Foxtrot, Tapio Rautavaara^ '
T 5053 Unikuva, Tango Metro-tytöt
Vanha kotini, Tango, Eero Väre
T 5062 Peiliä, Aavikon »ytär, foxtrot, Katariina Ja naiskuoro
Apashl-Tango, Alpo Nuoli
T 6063 "Stadin Kundi», foxtrot, Gcorfir Malmsten
. Luokseln käy, armabain, valssi Georg Malmiten :
r 5079 Hurmio, Tango, Veilcko Tuomi '
Hydän barbaretkellä, valssi, Veikko Tuomi
T 6083 Onnen (le, tango. Veikko Tuomi
Oli kuu, Bequin Foxl, Veikko Tuomi
T 5085 Sulle Uulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta
Tuulikannel, tango, Olavi Virta
T M88 Hanuri kertoo Argentiinalta, tango .
Blargaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonikka Ja
yhtye)
T 5090 Krokyynel, tango, laul. Veikko Tuomi
Liian monta muistoa, befuln^laul. Herttft
T S092 Sinulle. Beguin
Me tansflme taaa, tango-begtiin (Laul. Veikko Tuomi)
T 5094 Se Julmetun suuri laiva..Jenklca, Pentti Kaartinen
Ja "Kulkurit'
Ne ajat, Slovz-Fox. Pentti Kaartinen Ja "Kulkurit"
T 5095 Unta Ja totta, valssi, Eugen Malmsten
Töölön Tuula, Slow-Fox, Eugen Malmsten
T 5097 Mustaa rakkautta, Fox-trot, Eugen Malmsten
Sata laulua rakkaudesta. Eugen Malmsten
X 5098 Varuskunta rakkautU. valssi. Veikko Lavi
H ä m e e n Helmi, Jenkka, Vfeikko Lavi
• FENNIA-LEVYJEN valikoima
F 101 Varisevat lehdet, valssi, säv. Faal Norrback
Koomikkojen tanssi, säv. Smetana
F 101 Unkarilainen tanssi No. 5, tav. Brahms, sov. Norrback
Rentola jenkka, isär. Faul Norrback
F 106 Figaron häät, overtuurl. säv, Mozart, MV. Norrback
HausVat hetket, aäv. Paul Norrback
F 107 Kesäillan valasi, säv. Merikanto, MV. Paul Norrback
Ilon sUvIn, Jenkka, säv. Paul N o r t l ^ , ;
F 108 Lumoava hetki, tango, säv. Paul Norrback ' ^
Kulkurin valssi, MV. Paul Norrback
F 109 Itämainen tunnelma, säv. Paul Norrback
Polkka •Ikermä No. J, MT. Paul Norrback
F 110 Bloor Street Rhamba, säv. Paul Norrback
Kotia muistellessa, valssi, säv. Paul .Norrback
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
LEIJONA, FENNIA J A BEAVER LEVYJEN
VÄHITTÄIS- J A TUKKUMYYJÄT .
P; o: BOX 69 SUDBTJRY. ONTAHIO mm [iisi