1951-04-10-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
....
aakunnan maaai
teri J. D. MiDeri
iikkona, että Ma
rastikan välinen
maantie tulisi na
3 dollaria: <}Qn es:
niiden tietojen ja
land Laken alaa
iatia naiden kah^
:otien rakentamis
ön ilmoitetaan E
kuukauden lopun
. •••
piuiki on.
3. sivulta)
Jcella ei ole r
pia toita kuin ke
ja. edellä mm
äkiluku on nyijid
ikaan vähän päiU
jen mukaan n. 3a
lisäänt}-2nisessä uj
asu sotien jiUcesI
utta viime vuosisl
nilleen ennallaan,
n on Tornioon n|
aljon pienasuntojJ
lakotitaloa ja nsH.
tta siitä huoliman
vin heikko. Tor
vin paljon vanboji
la, suorastaan &
laamattomia, mut
joicsi missäkin a
upunki oli aäai
'äässa puolikunnal
Jiusyhtiossä, auta
min pysahdytoisä
olevat valtion TO-]
postilaitoksen I
[ivat asumaan i
kkioloissa,
gissa hyvin
irkamiehiä j
i ovat virkaml^
atoimiseen
. on heillä ke
Lrava onkin iny(i>|
isen lainan, i
saantiva
Itä. etta niin •
ta kum m;ö
»n.
iiiSiiitfiiiitti.
Farmarien Päiväpalsta
Lypsylehmien ruokinta ja hoito
Kcrniaalioloissa maitotaloudessa ei
tai-vitse' huolehtia muusta kuin A
•a D uta-niinilisasta ja yleisesti pu-hu£
n ei näistäiään vitamiineista, ole
puutetta JOS iyps3-karja on kesäUä
h;valli Uittimella ja jos sUle anne-
' taan talven aikana hyvälaatuista re-^
hua
Lypsvlehniän täytyy luonnollisesti
caadä "riittävästi A vitamimeja py-gj-
äicseen terveenä ja .tuottaakseen
terveitä vasikoita. . Mutta, hyvä laidun
ja hj-vä iheina antaa riittävästi
caroteriea. mistä lehmät. saavat yltä-k;,
llin A vitamiineja. .Leimaat tai:-
vitsevat tavallista enemmän carote-nea
tiineyden myöhäisvaiheessa, sillä
se varastoi A vitamimia vasta syntyvään
vasiikaan ja ensimaitoon, millä
kaikella on auttava vaikutus siihen,
että saadaan ehnvounamen vasikka,
jolla on hyvä .vastustuskyky tautien
• • suhteen.' ':•''•]•• ••:''^''''
D vitamiinin puute lypsykarjan keskuudessa
on vieläkin harvinaisempaa
•kuin A vitamiinin puute. D vitamn-lieja
tarvitaan sikah ettei lehmissä ja
vasHOibia kcnity riLsitauti.
Mailoäarjan ruokinnan hoidon y l i -
teydessä on kuitenkin joitakin perus-seiklcoja,
jotka vai.kuttavat tuloksiin.
Karjan jatkuva jalostaminen 09 tärkeätä
Mutta yhta tärkeätä tuloksellisen
tuotannon suhteen on se, etta
leh.Tiiä ruokitaas ja hoidetaan järkevästi.
Ilman tata, hyvistakin lehmistä
tulee huonoja tuottajia.
Lehmien ruokinnan ja hoidon pe-rasseuxoina
selitetään seuraavaa:..
1. o n kautta vuoden käytettävä taloudellisia,
ja hyvin bilanssoituja ruokia,
misia lehmät saavat tarvittavat
ravintomäärät.:
2. Annetaan kullekin lehmälle konsentraatteja
sen aktuaalisen tuotannon.
perusteella. •
3. Mauki^aat ruoka-annokset joita
vai-odellaan kohtuullisesti. :
4. El umpitautia aiheuttavia vaari
vanan lieventäviä aimoksia.
. 5. Paljon raitista /vettä mika. on
lielpcsti saatavissa.
C. Asianmukaiset umme.ssaoloajaf.'
7. Viihtyi.sat olosuhteet niin talvella
kum laidunkaudellaxm. •
. 8. SaannjllLsyys ruokinnassa ja
, !ioidos.?a. • . ..
9. Ystävällisyys 'hoitajan taholta.
Naiden yKsirilcertaisten, edellytysten
laiminlyönti aiheuttaa lypsykar-janp
tuotannon vähenemisen.
Kaik.ua lehmiä tulisi ruokkia yksilöllisesti..
Jos maitatäloudesta halutaan
.saada hyvät yleistulot, niin
iilloin vaaditaa!n sitä, että jokaista
lehmaa on ruokittava juuri sen oman
maito- ja - voira.svan tuotarmon mukaisesti.
HyvCilj-psyinen lehmä tar-
/iitsee paljon enemmän sulavaa ra---
vintoainetta kuin huonolyp§yinen. Ja
kun se ei voi syoda paljoakaan enempää
hemaa jne kum huonolypsyinen
lehmä, hyvälypsyiselle lehmälle on
annettava enemmän viljaa ja muita
konsentraatteja. Jos nain ei menetellä,
min sen tuotantomäärä laskee
pian siihen tasoon, mitä sille annettava
ravintomäärä edellyttää.
Huolimatta en lehmien todellisten
tarpeiden suuresta eroavaisuudesta^
monet maitofarmant tekevät sen virheen,
että antavat kaikille lehmille
saman maäran konsentraatteja eli
viljaseoksia, huomioonottamatta kunkin
lehmän todellista tuotantoa. Tällainen
menetelmä "nälkiinnyttää."
hyvätuottoisia lehmiä joiden tuotantokyky
ei näm ollen pääse o i keuksiinsa.
Siten ruokitaan liikaa
huonoja lypsylehmiä, jotka eivät voi
muuttaa kaikkea ravintoaan maidoksi
— vaan sensijaan käyttävät hika-annoksensa
lilioamiseen.
Muistaa tietj-sti tulee, että lehmien
viljatarpeet eivät riipu yksinomaan
nuden maito- ja voirasvan tuotan-
'ndsta, vaan myös siit/ä kuinka paljon
ja minkälaista hemäa ne saavat.
Lypsylehmille annettavien heinä- ja
vilja-anmjksien pitäisi olla mahdollisimman
maukkaita. Jos esim. heinä
ei ole maukasta, niin lehmät syovat
sitä paljon vähemmän mita ne söisivät
maukasta hemaa — ja tämän
vuoksi niille täytyy syöttää tavallista
runsaammin kalliimpia konsentraatteja.
•.
Sellaista kum maissirehua ja tavalliseen
tapaan kaadettua ruohoheinaa
ja vielapa olkiakin voidaan vähän
syottaa lypsylehmille yhdessä paremman
heinän kanssa. Mutta ne eivät
saa muodostua hyvien lypsylehmien
paaasiallisimmaksi rehuksi.^ Lypsylehmille
on kuitenkin edullisempaa
syöttää kahdenlaista r^hua, sillä jos
niille syötetään e s i m . parasta alfalfa
hemaa, min lehmät näyttävät haluavan
saada muutakin rehua, ja niille
tulisi antaa sitä.
Konsentraatit eli viljaseokset ovat
tavallisesti maukkaita annoksia lehmille
jos vain • huolöhditaan, että
käytetty vilja on hyvdlaatuista...
Uusi menettelymuoto
jäädytetyn ruoan suhteen
Boston. —:Täällä.on äskettäin tie-doitqttu
uudesta menettelymuodosta,
jenka avulla voidaan .säilyttää enemmän
vitamiineja kuivatuissa ja jäädytetyissä
ruoissa. ;
iMassachusettin Teknologisessa in?r.
tituutissa suoritettujen .tutkimusten
perusteella annetussa raportissa selitetään,
että korkeasti ilmatyhjä
jäädytysmenetelma jäädyttää ruokatavarat
miltei yhdessä hetkessä ja
infrapunaiset säteet kuivaavat ruoan
sen vielä jä'ätyneena ollessa. Tämä
tekee mahdolliseksi vitamiinien "pul-lottamisen''
niin ettei tapahdu paljoakaan
maun muuttumista.
AVAIN MUNATUOTAN-NON
LISÄVOITTOIHIN
ENEMPI
MUNIA
KULTAKIN
KANALTA
ENEMPI
MUNIA
REHUISTA
K I B J A N E . V ' .
' I L M A I S E K S I -
Pyytäkää teidän
Pioneer väUttäjäl-.
tänne, tai m^Jltä*
Blioraan ihefdan vä'-
paa viimeisin ohjekirjanen
nimeltä
fPfoIitable poultry,\
dairy and hog mar.'
nagement".
Yhä uusia suuntia
lianataiouilessa ,
-Kirjoituksessa "muuttuva .kaxuit^^^^^
loutemme" käsittelimme niitä muu--
toksia. Uotka tieteellinen 'tutatimustyö
on tuonut tullessaan, selittää Työ-mlesnEteenpäin
ja kertoo edelleen:
Jatkoksi sille mainitsemme tässä vielä
muutamista kysymyksistä, jokien
suhteen muutoksia-'on tapahtunet.
Ennen oli vakavana käsityksenä,
että (kuivike on puhdistettava kana-?
huoneesta vähintäin kerran kuukaudessa.
Nykyisin on -yleisenä suuntana,
että kuivikekerroS: pidetään koko
vuoden kanahuoneessa. Se alotetaan
syksyllä ja lisätään kaiken >. talvea;
Vanhan kuivikkeen poistamista tapahtuu
vain juoma-astiain yn^iärillä.
jossa se kastuu. uKylhiällä ilmalla
kuivike käy kosteaksi koko huoneessa,
mutta sitä pyritään ehkäisemään hyvän
ihmanvaihtosysteemin avulla.
Bruuderihuoneissa' käytetään ka-nanpoikasilla
yhtä kuivikekerrosta:
koko poikueen kasvuajan ja joskus
toisen ja kolmannenkin poikueen a-jan.
Kuiviketta ei.vaihdeta edes silloin
kun coccidiosistauti on saanut
vallan.
Monet kanafarmarit käyttävät samaa
kuiviketta -vuodesta vuoteen
munivain kanain huoneessa, samoiri
kuin pienten kanain huoneessa, pidi-;
distamatta tai desinfisoimatta "iiuo-neita.
Tässä on sekä hyvät että huonot
puolensa. Huono puoli on kanojen
taudeille alt^lScsi asettaminen.
Toisaalta säästetäfiii^tytitä ja kUivi-kekustannuksia.
Todistetuiui on tullut,
etta hiljalleen. rakennetun kui-vikekerroksen
avulla on voitu - lisätä
.poikasten kasvua,ija kanojen munimista.
• • • • • • ••. •• •
Toinen suunta, joka on voittamas.sa
alaa; on orsien poistaminen kana-huoneista.
Tässäkin asiassa on kaksi
puolta. Raskasrotuiset kanat eivät
suurestikaan välitä, onko niillä orsia
tai ei. .Mutta, Lekhorn kanat haluavat,
mennä orrelle ja- etsivät yöpuuta
Itselleen sellaisista paikoista,'jotka;
eivat ole sopivia. Siksi erikoisiin vol-
.misteluihin tulisi ryhtyä, etteivät kanat
voisi, ottaa .yopuukseen Juoma-astioiden
.-päallystait^ ym." sellaisia
paikkoja. '.^'^ v^,- '
Minkälaisia ^ ' ... . '
varjopui^ -.-^y , .
- vNaSn ^canÄaita ^alatJan - •honkutle-:
lee istuttajaa enemmän, mutta ottaen
huomioon jalavataudin,' tata puuta
koskevista suunnitelmista on luovuttava
varjopuista istuttamaan lähdettäessä.
.Vaahtera-astuYi siinä etu-tilalle,
sillä se kykenee torjumaan
hyönteisiä Ja tauteja.
Silver vaahtera, .Jota^ ennen tavattiin,
suuressa maär|i^ .istuttaa huoneiden
j-mpärUle, jkasvaa nopea-sti,
mutta se ei kestä o\yrskyJä, joten silta
syystä sen istuttamista tulee valtaa-
.
Itkevä paju soveltuu, hyvin, mutta
sen tarjoama tiivis varjo saattaa 'ai-'
kaan ruohon kuolemfeen puun alta.
Musta Walnut soveltuu istutettavaksi
pöiamaan nurkkiin,-siim se ei
ole nim tiivis kuin «muut varjopuut
ja ruoho kasvaa sen-'alla yhtä hyvin
kuin avonaisella pihamaalla. Se samalla
kasvaa nopeasti.- Englantilaiset
ja japanilaiset Walnut puut kasvavat
tiheimmiksi kuin masta Wal-nut,.
. • •'
Yhdysvaltain hallitus on ehkäissyt
sovinnon neljän suuren kokouksessa
Kysymyksessä on aseistuksen vähentäminen ja
sodan ja hyökkäyksen vaaran poistaminen
Kolmiulottuvaiiien
näköradio keksitty
Neuvostoliitossa
Lenlnsrad. — NeavOstoliiton tietotoimisto
ilmoitti viime viikolla, että
onnistuneita kokeita"- - on suoritettu
kolmiulottuvaisella näkdradalla.
Keksijät työskentelevät nyt tämän
£tereoskopillisen näköradion täydellls-tyttämiseksi,
jotta se voitaisiin saattaa
yleiseen käyttögSc^^Jglekslnnön sa.
notaan olevan erittäin suuri merkityksellisen
tähtitieteellisessä mielessä.
FurilsL — NeuvostoUton taholta
tehtiin äskettäin uusi yritys sovinnon
aikaansaamiseksi neljän, suurvallan
uUcoministerien apulaisten kokouksessa
laadittavaan suurvaltojen neuvottelun
työjärjestykseen näbden. Ehdo^
tus perustuu NeuvostoUiton vaatimukseen,
että suurvaltain edustajat
kokoontuisivat keskustelemaan' ja
päättSanään aseistuksen vähentämisestä.
Saksan^ rauhans(q;)imuksesta Ja
"muista toimenpiteistä sodan Ja
hyökkäyksen vaaran poistamiseksi.T
Peläten n i in Ranskan kuin Britanniankin
suostuvan Neuvostoliiton ehdotuksiin;
ryhtyi Yhdysvallat heti
painostamaan näitä hallituksia neuvottelujen
edelleen viivyttämisen tarkoituksessa.
Ranskan Ja Britannian
edustajain mukaan on Yhdysvallat
ehkäissyt Jokaisen yrityksen sovintoon
pääsemiseksi tääUä koolla olevassa
ulkoministerien apulaisten neuvottelussa.
Neuvostoliiton taholta tehtiin seuraava
ehdotus neljän suurvallan suunnitellun
neuvottelun työjärjestystä
varten:
"Tutkittava Euroopan nykyisen
kansainvälisen kireän tilanteen syyt
ja löydettävä taipeelliset keinot Neuvostoliiton,
Yhdysvaltain. Suurbritan-
-nian ja Ranskan välisten suhteiden
todellista Ja kestävää lujittamisU
varten, lukeutuen^ niihin seuraavat
kysymykset:
"Saksan demilitarisointia koskevat
asiat;
.'Yhdysvaltain, Neuvostoliiton. Buur-bntannian
Ja-Ranskan aseellisten voimien
vähentäminen Ja sen yhteydessä
keskustelu aseistuksen nykyisestä tasosta
ja kanasinvälisen valvonnan
muodostamisesta asevoimien vähentämisen
toteuttamista varten;
"Muut toimenpiteet sodan vaaran Ja
hyökkäyksen pelon poistamiseksi; Ja
neljän suurvallan välisten nykyisten
sopimusten ehtojen täyttäminen." "Jos ranha tulee KoreaaD" Ylläoleva otsUäco ei ole. meidän
omamme vaan ehkäipä Juuri sen vuoksi,
että se ilmeni kautta maan tun-netim.
suuren finanssijulkaisun,. nimittäin
-U: S. 'News & World Repor-tin.
maalisk.-30 pSjvän numerossa,
niin sille Ja sen alla olevalle selostukselle
kannattaa kiinnittää tavallista
tärkeämpi huomoi. Kirjoituksen
muissa otsaikkeissa lisätään, että
"hinnat, verojen nousu, aseistuksen
lisääminen saattaA^at hiljastua". Ja
sitten riennetään tekstin alussa sano'
maan seuraavaa:.
Älkää odottako mitään suuria, mullistavia
muutoksia. Jos rauha murtautuu
'esille, silla sotilasvoiman kasvattaminen
: tulee Jatkumaan mitä
ikinä sitten tapahtuneekin Koreassa.
Se saattanee olla hitaampaa vähemmän
kiihkeätä kun siitä kuumuus on
poissa.. Painostus liike-elamää • 'ja
kongressia kohtaan tulee ; helpotta-"
maan. Mutta sotilaiden pakko-otto
puolustukseen, avustus Ja aseita meidän
liittolaisillemme, kaikki tuo tulee
Jatkumaan: olipa nteillä sitten rauha
taikka sota edessämme." . ; .
Sen jälkeen alkaa varsinainen ;tek«i
'sti, Mjo-siä" sanotaan mm. seuraavaa
kuvaavaa:
Jos rauha, taikka aselepo tulee"Ko-'
reassa nyt aivan edessäolevien /viikkojen,
taikka kuukausien aijcana, niin
^^iit^pnj odotettavissa |oi{ak|n toyttä-yksiä,
-politiikan .'muutoJcsia, tilapäis-
5ta s^aannusta, •.mtitCa/' ei" mitään"
suurta' kääntymystä pois uudelleen-aseistautumisesta;
s
^Kästetä 'riols^arkaamaan',pyrki väri
inflation uhka tulee hälvenemäiin
tappelemisen päättyessä. Aseet tule-
,vat näyttämään vähemmän pakoiltavan
tärkeiltä kuin autot taikka näköradiot.
Sen sijaan että teollisuuksia
puskettaisi nopeammin siirtymään
täysiasteikkoisesta s 1 v 1 i 1 itarpeiden
tuotannosta osa-asteikkoiseen tuotantoon
tuo siirtyminen tulee vielä
muuttumaan enemmän laiskansitker-aksi.
Kolmen vuoden täyden asteikon
sotaan valmeuden päämäärän
tilalle tulee a-stumaan neljän taikka
mahdollisesti viiden vuoden sotaan
valmlinaolemisen päämäärä.
Mutta niinkin ollen tulee uudel-leenaseistautxuninen
jatiumaan. A-seellisia
voimia, Joita nyt on 23 mil-
IJoonaa miestä, tullaan rakentamaan
3.5 miljoonaan mieheen Ja pitämään
sillä tasolla. Ne $50,000,000.0(K>. Jotka
kongressi aselhin on myöntänyt, tullaan
Iculuttamaan; Ne '$70,000.000,-
OCO, lisää, {joita on vaadittu, tullaan
todenmukaisesti myöntämään tilivuonna.
Joka alkaa helnäk. 1 päivä.
Dollarien kulutusmäärä aseihin tulee
jäämään suunnattomaksi. iNoiden
dollareiden kuluttaipisen vauhtia vain
saatetaan hiukkasen hiljastuttaa.
Rauha toisinsanoen ei tulp merkitsemään
samaa kuin deflatio taikka
liike-elämän lamaannus,
TeoUisuus tulee Jatkamaan valmistaen
työkalujaan aseiden tuotantoon.
Sotajoukot tulevat menemään
Euroopan suunnitelmien mukaisesti.
F,*jroopan kansoille tullaan antamaan
ne aseet, jotka niille on luvattu. A-seistettujen
Joukkojen lähetystä Kaukaiseen
Itään ei tulla suurestikaan
vähentämään, jos ollenkaan alapuolelle
niiden 250.000 mleilien. Jotka
siellä jo ovat. Lentovoimat tulevat
jatkamaan voimiensa 85 Joukkueeseen
kasvattamista. Laivaston aliflc-set,
joita on otettu pois naftaliinista,
ei tulla palauttamaan takaisin nafta-limiin.
"Korea, kuten sotilassuunnitelljam-me
näkevati on vain sattuma kehittyvässä
maailmanlaajuisessa taistelussa
Venäjän tyyppisen kommunismin
ja kommunistisen maailman kansaa,
'Jännitys tulee kuitenkin huomattavasti
laukeamaan aktiivisen tappelemisen
päättyessä Ja reserviläiset lasketaan
pois. Kongresilla ei tule'olemaan
kiirettä uusien lakien' läati-^
niiseen, taikka nykyisien lakien tiukentamiseen
, \ .Kongressin verotus-komiteat
tulevat ottamaain aikansa
kirjoittaessaan verotuslakeja. Mikääil
!nlistä ei tlile olemaan valmiina 'ennän
«heinäkuuni päivää. Ja kongres-nylcylietken
vallassaolevien .mielialoja^ isi bfntäa kalkkia mahdollisia ;rtierk-
' kejä siitä, että se hylkää'rähästonde-
'pärtmeritln vaatimuksen uusista Ve
foista. jolöca lisäsivät tuloja $10,000,-
005,000 $'16,OCO,000,000. ;
Verotuksen li-sädmistä tullaan myöskin'
lykkäämään tuonnemmaksi. Yksityisten
veroja ei tulla lisäänihän
ennenkuin lokakuun 1 p. kaikkein al-kaisimmin
Ja mahdollisesti ei ennen-ktilh'
ensi vuonna. Korporatiolden
ei tarvitse maksaa korkeampia veroja
ennenkuin heinäkuun l p . jälkeen
ja myyntiverot eivät mahdollisesti
tule astumaan voimaan ennenkuin
lokakuus.sa.
"Hallituksen varojenkäyttöä saatetaan
myöskin hiljastuttaa. Pederaa-linen
menoarvio saatetaan pitää $70,-
000,000,COO, mistä sotilaallinen menoarvio
tulee olemaan $40,000,000,000
ja $50.000,000,000 välillä , . .
Hintojen, palkkojen ja vuokrien
kontrollia ei tulla tiukikaamaan Ja
niitä saatettaneen löysentää rauhan
palautuessa. Kongressissa on kasvava
liikehtiminen estää asettamasta
kattohintoja raaoille farmituotteiile
ja teuraseläimille. Vuokrakontrollilla
on harvempia kannattajia, Vuokra-kontrollilakeja,
jotka laUcaavat olemasta
voimassa kesäkuun 30 p., tullaan
kenties jatkamaan, mutta ennenkuin
kongressi toimii, tulee 'vahtl-koirakomitea''
tutkimaan koko tilanteen.
Korkeampien hintojen painostus
tulee todenmukaisesti helpottamaan
ratkaisten siten osittain kon-trolliohjelman
. . . SiviUituottelden
tuotannon typistys tulee Jatkumaan
ohjelman mukaisesti^. . .Tämä el
merkitse sitä, että 'siviilltuotteiden
virta tulee kuivumaan kokonaan . . .
Työttömyys saattaa lisääntyä hiukan
välittömästi edesisä olevana aikakautena-:.^
,•.
Tiistaina, huhtikuun 10 p.—Tuesdäy.April 10,1951 , / SlVi^
Kansan
^SUOMALAINEN PALVELUS
EOMTARD GRAIN CO.
66 ELM ST. W. SUDBURY
Rikkurin henHotf
eivät k^stäne^t^ - ^
I»arij»i. iaaat^IetyölälnenrGeor-
'ges^äuchetr JdkJa^rikkuroi äskettäin
olleen rautatieläisten lakon aikana,
hirtti itsensä torstaina £cun el voinut
enempää kestää työläisten Q-ytöksiä.
' Jäikeensä Jättämässään kirjeessään
hän sanoo, että vaikka minä menin
minne, niin ^skaapfinimitys setuxisi
minua aina, M
"En voinut slta|biempää kestää",
hän kirjoitti.'
Toronto. — Massey Harris-yhtiön
työläisten unio-osasto (439 XTnited
Auto Workers), hyväksyi yksimielisesti
4,000 Jäsenen nimessä päätöslauselman.
Jossa i T r U s f i vastustetaan
natsien- SS-Joukoik]enlkenraali' K u rt
Meyerin vapauttamista. » '
Päät^uselman resittl, koluniiksdle
union «varapresidentti F h l l Kems Ja
tämällä eeisomaan notisten. > .
KOKONAIHEN TIETOKIRJASTO
YHDESSÄ TEOKSESSA
TIETOJEN KIRJA
Kuusi osaa/ kukin osa kasiitaen yU 800 sivua
Koko teolcsen hinta sid. $15.00
Kuusiosainen opiskeluteos.joKsa annetaan kolmenkymmenen
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten- Soveltuu yhtä hyvin
ominpainopiskeluun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi.
Ei cdeUytä lukijaltaan alkeistietoja, mutta tarjoaa tfiysopplneel-lekin
mainton tilaisuuden kertaamiseen j a tietojen syventämiseen.
TEOS SI8ALTXA gEUBAAVIEK AINEIDEN KURSSIT:
biolosis, eUIntfede, enrlannin kieU. f l l o M fU J» sielutiede, fy-
»ilkka, fyBlolofla, cedofIs, Siioniett Ja maallm»nhi«U>ria, Ilmatiede,
kanssafaloiu, kasviUede^ kemia, klrjalllsuuslilstorfa, kirjan-pft
« Ja UUielMkenfa, IsUnankfeU, maantiede. nuaUtous, nute-maUlkka,
nuuilkkl, pUnutas Ja maalaiu^ plkakfrjoitus, ranikan
kieli, m o M n fclell, saksaa kleU, MiomenMell, taidehistoria, tek-tilkfca,
ahUUeOe, uskonto.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLliSHING CO.
Box 69 Sudbury/ Ontario
Aamukahvi oli-Juuri Juotu, kun ovi-kello
soi. Se o l i posti.
— Teille on ^ J e . — sanoi pieni,
vaalehiuksinen nainen, Jolla oli suuri
nahkalaukku olalla. lCarJaUils*SUoma-lalsen!
SNT:ntaitfeen.ansioituneelle
toimihenkilölle sSivelUJit KaUe Räu-«
•Jolle. - ' . ^ '
Säveltäjä otti UittCl&en klrjeeti.
^ K i r j e ' oli'Joltdln.^tuntemattO(tnalta
henkUöltä Arventiinasta. -Hftn''lcir>
Joltu; että luettuaan ^veltäjft Raution
icirjoituksen;' hän el voinut f olla kir>
Joittspuitta,;sosialismin maahan, Josta
M n onkimllut n i in paljon Ja Jossa
on avautihiut uusi sivu säveltäjä
Raution elämässä Ja luomistyössä;
Ttmtematon kirjoitti olevansa R a u tion
ikätoveri, pitävänsä myöskin musiikista
ja että oli vuasUadan alussa
ollut pakoitettu lähtemään kapitalistisesta
Euroopasta Amerikkaan etsimään
työtä Ja leip&ft.
— Ero on voin siinä, — kirjoittaa
hän edelleen. — että minä matkustin
Englannista etelä-Amerikkaan, kun
taos Te. Suomesta ^ pohjois-Amerlk-;
kaan. minä Jouduin 'edelleenkin ahertamaan
otsa hiessä plantaaseilla, etten
kuolisi nälkään, kun taas Teillä
on mahdollisuus antautua lemplalal-lenne.
leipäpalaa ajattelematta.
Vuonna 19C8 Raution oli todellakin
14-vuotiaana pakko lähteä kotimaastaan
Suomesta etsimä^ Ameri-'
kan Yhdysvalloista onnea. Jota hän,
köyhän pienviljelijän jioikä. ei ollut
voinut löytää onnea omasta maastaan.
Ali ra.skasta lähteä syntymäseuduilta
Ja ihanasta Pohjolasta, Jonka
luontoon nuorukainen o\t kiintynyt
koko sydämestään. Mutta nälkä pakotti
hänet ylittfimään valtameren
ja alkamaan uuden turvautuman elämän
etsiskelyn.
Mutta Raution elämä ei käynyt
helpommaksi Amerikassakaan. K u ten
Suomessa oli M n täälläkin pakotettu
ahertamaan yötä 'päivää toisten
rikkauden lisiämiseksi. Rautio
tuli hädintuskin toimeen, työskennellen
kaivosmiehenä hillilouhoksllla;
Vain musiikki h i e n a n huojensi hänen
elämäänsä; Jo 8uomes.<ui ollessaan
hän oli haaveillut; paljon musiikista;
(NuorukäiisenvpyhinShaave oli
saada musiikkikoulutus Ja kellittyä
muusikoksi. M u t U tuon haäVeen t o teuttaminen
maassai Jossa ^ kohtalo
riippui dcokonäan dollarista,-öll fiärim-mähen
vaikeaa. > Vasta 17 vuod^ii
raskaan ruumlilliseif työn" Ja tarmokkaan
opiskelun; tulOksiBna kyvykäs
Rautio sa> diplootoitt asbltukseksl,
ottä hän oii lopettabut Callfornian
ylloipston musiikkitiedekunnan. Se
oli Jo -vuonna 1920. Mutta Raution
saama musiikklkoulutusktU^H ei helpottanut
hänen etiimäänsä 'eikä teit-nyt
sltfi onnelliseminaksl. - Hän alkoi
yhä paremmin tajiita; 'että maassa,
missä vallitsevat kapitallshitn 8Uä«fi*
lait. hänen ^ kykynsä 'elvittt 'W lainkaan
' tarpeen, hautio.alkoi tuhtea'
itsensä yhä vieraammaksi ylistetyssä
"vapauden Ja demokratian" maassa..
Yhä useammin hänen katseensa
kohdistui Neuvostoliittoon' — maahan.
Josta hänellä oli Jo silloin, työ-
Hlstoverelttensa kertomuksista saatu
totuudenmukolnen käsitys.
Vuonna 1929 Kalle Rautio jätti
Amerikan. Hän ylitti Atlantin toistamiseen
ja saapui Neuvo.stolllttoon,
mistä hän on Jöytänylkln oikean
kotimaansa. ; • #
Neuvosto-Karjalassa - avautui uu«l
sivu lahjaltkaan. «ävt^ltiijän elamäsfä
Ja luomistyössä. Siellii h l i i i sai kaikki
mahdoll;suudet Jatkaakseen mu-siikkiopintojaan
Ja käyttääkseen kykyjään,
jot^a hin on antanut koko-nalsuude-
ssaan KarJalals-SuomalaLsen
neuvostotasavallan nio^iiikin kehlitHir
miseksi.
Rautio on toiminut monia vuosia
Petroskoin opettajaopiston laulun- j a
musiikin opettajana. Hän on eräs
Karjalan sinfoniaorkesterin perustajista,
Ja on hoitanut kauan sen Johtajan
tointa.
Raution säveltäjätoiminta on monipuolista.
Hän on säveltänyt monia
teoksia. Jotka ovat tehneet hänestä
erään tasavallan huomatuimmista
muslikkipersoonalUsuuksIsta.'
Rautio on viime vuosien aikana
luonut kymmeniä sävellyksiä, Jotka
ovat saaneet laajan tunnustuksen.
Hänen sävellyksensä 'Kovalaiset
häät". "Uusi koivunen fcannel". Joka
on sävelletty kuorolle Ja sinfoniaorkesterille.
«Kantaatti voltoUe Ja eUU
mälle" ja lukuisai muut kuorolle,
mieskvartetin solisteille Ja ortceste^ii-le
sävelletyt teokset ovat suuressa
suosiossa Karjalals-Suomatalsen neuvostotasavallan
väestön keskuudähMt;
Todeten säveltäjä ' R a u t k n huomattavat
ansiot tasavallan halUtus
myönsi hänelle vuonna 1943 Rarjä:-
lais-Suomalaisen £rNT:n taimen a n sioituneen
tolmihenkiUki kunnionf-men.:"''
Vuonna ^947 Karjalais-Suomalais^n
neuvostotasavallan työtätekevät ( U i t tivat
Rautiolle suiuta luottamusta valitsemalla
hänet tasavallan korkeimpaan
neuvostoon.
Laajan sävellystoimintansa ohella
Rautio tekee myös sututä valtiollista
työtä. Hän uhraa paljon voimaa Ja
tarmoa kansallisen musiikkikultttiu-rin
kehittämiseksi. Toimiessaan t o -
Edelläoleva antaa käsityksen siitä,
mitä liike-elämän «lulppukferroiksiissi»
odotetaan siinä topatdcflesss.rettä
" r a i A a murtautuu esille" vastoin heidän
toiveitaan Ja laflkelmloan. — Työ^
mies-JEteenpäin.
Kirj. V. Mustonen
sa vallan säveltäjälllton puheenjcdita-
Jana, Rautio on viime vuosien aikana
saanut olkaan parannuksia KarJolais-
Suomalaisen 6 N T : n säveltäjien koko
toiminnossa, :^^t& osoittaa nuoren
säveltäjän Sinisalon sinfonia "Metsien
sankarit'*. Joka on otettu Moskovan
{filharmonian ohjelmistoon.
Sifcveltäja Rautio kiinnittää paljon
huomiota tasavallan laulu- Ja tanssiyhtyeen
''Kanteleen" toimlniaan. Y h tyeeseen
on hänen suosituksestaan
otettu kymmeniä neitosia Ja nuorukaisia.
1 Routio tekee paljon näiden
nuorten < henkilöiden musiiUcikasva-tuksen
hyväksi.
Kalle Roution s&vymätön toiminta
konsaUiseti musU&klkultttitir4» k«lät4,%|
tamlseksi on saanut osakseen fk9r^'::f
laissuomalolsen kansan suuren tun^V;'
nustuksen. Hfebnikuun is iiisa^^t^|
vaUon^t^rOtatekevOt TSUtshat pldet|^^-^i
8ävelt>ijän8&. Ja Julkisen elfinittn lws(^t^ ^ •
kllön Kalle AauUon tolittamlse^^ I
edustajakseen Kai1o!ais-auomttlals^:?||
8 N T : n Korkeimpaan lIeuvo5toon.v.t#v^Jj
SI
.Sunrtelakka 4ulee ^
Pansiooil, Suomeen
H e b l i i k i (Si-ä). — Valmet,Qy.'rt^/f
kentao'Pansioon maan kolmatta tti-'|,
vaa telakkaa.Joeta tuftct mjian 8uu*>,>
r l n ! ' 8 e h nostökyky on 4400 tdnnliiih'^i'
Telakalle voidaan ottoa 9.000
tonnin tankkilaivoja.' , V'
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiinniiiiiiiiimiumiii
KIRJftlLiSUUTTi
mmm
Suosittelemme allamainittuja kirjoja
osastojen ja yksityisten kirjastoille^
• • •
i
Nykyaikainen ihmiskuvoukfien lolstonfiyte
TALO VEDEN ALLA
KirJ. lYanels Brett Younf - fimm. VJMoö HelMI
«89 sivu» > Hiota sU.t2Jt
Nykyisen Englonnin huomattovlmpUa kertojiin kuuluvon Ftancls Jiretti;
Youngin romaoni kertoo hutmopäisillä rohonslJoUuksllla selkkaUevostsi^
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta c>rtfnth Tregaronlsta Ja hänen^
' perheestään. Jonka Jäsenistä kukin elää oman kohtalonsa Tregaronln itse-valtiuden
varjossa. Tapahtumat liikkuvat WoIesissa ennen ensimmftlstll Hi
maailmansotaa Jo sen aikana. Tapahtumarikas romaani, - '
GEORGIAN POIKA
KIrJ. EnUne Caldirell - 190 slvoa - Biaia tU. |US -
"Georgian poika" on älykästä leikittelyä. Ihmisten hflkkoufcsUla Ja nau-rettovuuksiUa.
KIrJolliJa tarkkaileofkuvottavloan pienen pojan VUUam-:
pojan näkökulmasta. Teoksen päähenkUöoft on "meidän UJft^ Isfipappa
Stroup, pienten Inhimillisten heikkouksien Ja lapsekkaan avuttomuuden
reimukas henkilöitymä. K i r j a tyyllUisestiktn on m l U viehfttt&vlntft luet^
tavaa.
SAAREN LUMOT
KIrJ. Elisabeth Ooudge ,- 867 «Ima ' Binta sld,
"äaaxen lumot" on Ellzakieth Ooudgen ensimmäistä maailmanmaineen' ' 1
soovuttoneita romaanejaan, Jolla omaelämäkerrallisen alheipnsa vuoksi on-' ^ t ' k
kirjailijan tuotannossa pysyvä erikoisasema. Kuvaa du Procquen perheen FcM
äidin elämäntarinoita Englannin kanaalin'soarbltä'. .'
Herkin ääriviivoin hän kuvaa vanhan onnellisen ajan kodin vlehftttftvlne?
Ihmisineen l a yksityiskohtineen: perheen lakastetun Ja Uialltun äbUn»
epäkäytännöllisen isän. Jonka onnistuu vuosien epätoivoisen Quni||uksen?
Jälkeen pelastaa perheensä tolmeenttilosattunuuta Julklsuuttthjjoutu*
^neella klrjailijahtyöllään, perheen v i i s i vUka^sta^Ja vallotttavoa^liiil scUt
Boloperäisen muukalaisen. Joka odotumattomalla lavalla Jouliiiir^teiuttu*
maan perheen kohtaloihin.: - • ^ ^^^f^
"Saaren lumot" on runollinen. Ja mielikuvitusta kiihottava kftMi^^
epäsovinnainen Ja lämmin elämänviisaus on lukijalle todelllm^^y^kfattys.
ynyt
ijana
Kirjaa on vain rajoitettu mttArft. H a n k k i k a a y k s i l i e t i
SATEET TUL
' ^ Kaksi osaa/ • 71« tlvua - ^ B l D l i n ^
Säteet' tulivat on' maineikkaan' amerikkalaisen v kirjailijan
, Xiekiln pääteos. . Sen tapatitumapaikkana-'-on''RanehipiJrln
Intiassa jo päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihin
englantilainen kapteeni Tom Ronsome, Joka Ikäänkuin syrjäi .
seuraa kirjavan intialaisen yhdyskunnan elämää. TapahttimatälllOnivat
milloin maharadzan hovissa, milloin sairaalassa, Jonka Johdossa ion^^^^^^
roopassa opinkäynyt intialainen Jääkäri, milloin eurooppalaisten läftetys^
saarnaajien Ja koulunopettajien. intialaisten vkrkomiesten jdiiämf^
kastiluokklen parissa. Heti ensi Sivulta alkaa Juoni kehittyi jliiiatttilvini;
tunnelma kiristyy hetki hetkeltä, kunnes Intian mahtava luonto kMkklna
väkivaltaisine volminecn puuttuu ratkaisevasti Ja musertavastl v Ihiiälsten
kohtaloihin: sateet tulivat . . . J a tällä kertaa tuhoavan hinnunqirSkytt
muodossa. Onnettomuuden i/alkutuksen alaisena kirjan henkilöt M l j s s -
tavat sisimpänsä, toisista tulee elkkiä eläimiä, toiset kohoavar/innen
aavistamattomaan suuruuteen. Ja kun myrskyn tauottua elämää alHun'3
laos rakentaa, on koko yhdyskunnassa' Ja ilunisten keskeisissä sumeissa'^ ^
tapahtunut syvällekäypä puhdistus ja seestyminen. : 4
Bromfieldln kynä on lennokas, kerronnan rytmi etelämaalaisen' tesippe-;^.'
ramenttinen Ja lukijan mielenkiinto pysyy vireänä, a l u sU loppuun sigäkka.
JÖKI TULVII :
K I R I . IX>VI8'BROMnELD ' - 4
^ »4 slvoa - Hinta std |3iW
Romaanin tapahtumat keskittyvät I^hjoia-Atnerifcan sisällissotien aikai»^
seen New Orleansiin. Etelävaltioiden^ ylpeyteen,. :Joka Juuri, oU Joutunut K
Pohjoisvaltioiden armeijan haltuun. • *, '
Tämä romaani on kuin Etelän kuumassa, tuoksuvassa yössä eletty Jänni*-^
tyenäytelmä. Sen päähenkilöitä ovat mm. Jenkkimajurt TOm Bedk>e
suuri sydäntenmurskaaja Ja vastustamaton mies — kaksi nuorukaista ?
haaveileva runoilija Ja Jalo aristokraatti --'^sekä kolme täysin erilaista;;
naista. Joille jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi. >. ' it^. -
M A K S I M G O B KI
MAAaMALLA '
S8I aivoa • Hinta sUL 13.00
Maksim Gorki on venäläisen kIrJaUisuuden tunnetuimpia Ja huoma^uim<f>::
pia hahmoja. Hän omaksxii kamalta tavattoman kielen rikkauden Ja t
värikkyyden, tutustui kansan näköaloihin Ja k o M l muistiinsa suunnat-^
toman joukon mitä moninaisimpia tyyppejä. " ^
Nuoruutensa vaellusvuosien elämykset Gorki on tallettanut teoksiinsa;'
"Lapsuuteni", "Nuoruuteni Yliopistot" ja "Maaflmalla", Jotka kuoluvai^
klassillisiin omaelämäkerrallisiin teoksiin Euroopan kvJalUstnlBeasa. <:
Näissä hän ei kavahda synkkien elämänkuvien eslttftml^r mutta esim. y
kuvatessaan lapsuuttaan Ja nuoruuttaan teoksessa /•Biaailmalla'MUb> le-%
vlttää kaiken ylle kauneuden hunnun luopuen tavallisesta a l a s t o n a i^
naturalismistaan. Tässä niinkuin kaikissa miilssakin taksissaan G01I1I;:
on toteuttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden on samoinkuin mulitenkln'^
tai(f!lden palveltava yhteiskuntaa viedäkseen sit& parempaa tulevttiluutta s
kohti, • ' ' ; '
m
m
BBKKI VALA:
LEIJONAJUHLA
Z42 slvoa - Hinta ofd. |L«a ,
Tässä teoksessaan Erkki Vala lausuu ajatuksensa polttelematta
ajatuksenvapauden rajoittamista. Hän kuvaa voimakkaasti lhmiseiPaja^%;
tuksen vapautta. Todella mainio teos. , . , " >
KIrJ. B. KIpUof
MEREN URHOJA
Kertomaa sootilta mertttft
2MslToa
'ti'!'
HIoU sM. f l i O ^^
KUOLLEET SIELUT
KIrJ. Nlkotol Gogol - 280 dvo» < - Hintk sM. I LM
iSi
'lmmi i
. ., . , . ^ . „ . _ ^ , . , „ . ,,
Tämä Nikolai Gogolin loistava romaani on Venäjän realismin penjstava
llisuuden etevimpift kertomatuottdta. Se o|t k a i f c * ^ |
lähtökohtana -
teos ja maailmankirjallisuuden
klen aikojen terävimplä yhteiskunnallisia satiireja, Jonka
kuitenkin on lämmin rakkaus kuvattavaa ^VeiUilän kansaa
"Kuolleet sielut" kertoo armottoman totuudelllsesti Venäjän maaofj
ajasta, keinottelusta j a byrokratiasta, mutta m y t e r l i h t i n a a U l s e n l G w ^^
humoorUla on sijansa viUtävän ivan rinnalla. . ' T.» :'rV'^5
' ;-;,::,.:.^TUatkaa'08ottteelia::;^;-'^4;4'-i;Äf;^^^^^^
VAPAUS PUBLISHING C O M P A N Y » !
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiitiiiiiiitiW«^
BOX 69
. . . . . „ U , . X X , . . , . M.Ff,
•mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 10, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-04-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510410 |
Description
| Title | 1951-04-10-05 |
| OCR text |
....
aakunnan maaai
teri J. D. MiDeri
iikkona, että Ma
rastikan välinen
maantie tulisi na
3 dollaria: <}Qn es:
niiden tietojen ja
land Laken alaa
iatia naiden kah^
:otien rakentamis
ön ilmoitetaan E
kuukauden lopun
. •••
piuiki on.
3. sivulta)
Jcella ei ole r
pia toita kuin ke
ja. edellä mm
äkiluku on nyijid
ikaan vähän päiU
jen mukaan n. 3a
lisäänt}-2nisessä uj
asu sotien jiUcesI
utta viime vuosisl
nilleen ennallaan,
n on Tornioon n|
aljon pienasuntojJ
lakotitaloa ja nsH.
tta siitä huoliman
vin heikko. Tor
vin paljon vanboji
la, suorastaan &
laamattomia, mut
joicsi missäkin a
upunki oli aäai
'äässa puolikunnal
Jiusyhtiossä, auta
min pysahdytoisä
olevat valtion TO-]
postilaitoksen I
[ivat asumaan i
kkioloissa,
gissa hyvin
irkamiehiä j
i ovat virkaml^
atoimiseen
. on heillä ke
Lrava onkin iny(i>|
isen lainan, i
saantiva
Itä. etta niin •
ta kum m;ö
»n.
iiiSiiitfiiiitti.
Farmarien Päiväpalsta
Lypsylehmien ruokinta ja hoito
Kcrniaalioloissa maitotaloudessa ei
tai-vitse' huolehtia muusta kuin A
•a D uta-niinilisasta ja yleisesti pu-hu£
n ei näistäiään vitamiineista, ole
puutetta JOS iyps3-karja on kesäUä
h;valli Uittimella ja jos sUle anne-
' taan talven aikana hyvälaatuista re-^
hua
Lypsvlehniän täytyy luonnollisesti
caadä "riittävästi A vitamimeja py-gj-
äicseen terveenä ja .tuottaakseen
terveitä vasikoita. . Mutta, hyvä laidun
ja hj-vä iheina antaa riittävästi
caroteriea. mistä lehmät. saavat yltä-k;,
llin A vitamiineja. .Leimaat tai:-
vitsevat tavallista enemmän carote-nea
tiineyden myöhäisvaiheessa, sillä
se varastoi A vitamimia vasta syntyvään
vasiikaan ja ensimaitoon, millä
kaikella on auttava vaikutus siihen,
että saadaan ehnvounamen vasikka,
jolla on hyvä .vastustuskyky tautien
• • suhteen.' ':•''•]•• ••:''^''''
D vitamiinin puute lypsykarjan keskuudessa
on vieläkin harvinaisempaa
•kuin A vitamiinin puute. D vitamn-lieja
tarvitaan sikah ettei lehmissä ja
vasHOibia kcnity riLsitauti.
Mailoäarjan ruokinnan hoidon y l i -
teydessä on kuitenkin joitakin perus-seiklcoja,
jotka vai.kuttavat tuloksiin.
Karjan jatkuva jalostaminen 09 tärkeätä
Mutta yhta tärkeätä tuloksellisen
tuotannon suhteen on se, etta
leh.Tiiä ruokitaas ja hoidetaan järkevästi.
Ilman tata, hyvistakin lehmistä
tulee huonoja tuottajia.
Lehmien ruokinnan ja hoidon pe-rasseuxoina
selitetään seuraavaa:..
1. o n kautta vuoden käytettävä taloudellisia,
ja hyvin bilanssoituja ruokia,
misia lehmät saavat tarvittavat
ravintomäärät.:
2. Annetaan kullekin lehmälle konsentraatteja
sen aktuaalisen tuotannon.
perusteella. •
3. Mauki^aat ruoka-annokset joita
vai-odellaan kohtuullisesti. :
4. El umpitautia aiheuttavia vaari
vanan lieventäviä aimoksia.
. 5. Paljon raitista /vettä mika. on
lielpcsti saatavissa.
C. Asianmukaiset umme.ssaoloajaf.'
7. Viihtyi.sat olosuhteet niin talvella
kum laidunkaudellaxm. •
. 8. SaannjllLsyys ruokinnassa ja
, !ioidos.?a. • . ..
9. Ystävällisyys 'hoitajan taholta.
Naiden yKsirilcertaisten, edellytysten
laiminlyönti aiheuttaa lypsykar-janp
tuotannon vähenemisen.
Kaik.ua lehmiä tulisi ruokkia yksilöllisesti..
Jos maitatäloudesta halutaan
.saada hyvät yleistulot, niin
iilloin vaaditaa!n sitä, että jokaista
lehmaa on ruokittava juuri sen oman
maito- ja - voira.svan tuotarmon mukaisesti.
HyvCilj-psyinen lehmä tar-
/iitsee paljon enemmän sulavaa ra---
vintoainetta kuin huonolyp§yinen. Ja
kun se ei voi syoda paljoakaan enempää
hemaa jne kum huonolypsyinen
lehmä, hyvälypsyiselle lehmälle on
annettava enemmän viljaa ja muita
konsentraatteja. Jos nain ei menetellä,
min sen tuotantomäärä laskee
pian siihen tasoon, mitä sille annettava
ravintomäärä edellyttää.
Huolimatta en lehmien todellisten
tarpeiden suuresta eroavaisuudesta^
monet maitofarmant tekevät sen virheen,
että antavat kaikille lehmille
saman maäran konsentraatteja eli
viljaseoksia, huomioonottamatta kunkin
lehmän todellista tuotantoa. Tällainen
menetelmä "nälkiinnyttää."
hyvätuottoisia lehmiä joiden tuotantokyky
ei näm ollen pääse o i keuksiinsa.
Siten ruokitaan liikaa
huonoja lypsylehmiä, jotka eivät voi
muuttaa kaikkea ravintoaan maidoksi
— vaan sensijaan käyttävät hika-annoksensa
lilioamiseen.
Muistaa tietj-sti tulee, että lehmien
viljatarpeet eivät riipu yksinomaan
nuden maito- ja voirasvan tuotan-
'ndsta, vaan myös siit/ä kuinka paljon
ja minkälaista hemäa ne saavat.
Lypsylehmille annettavien heinä- ja
vilja-anmjksien pitäisi olla mahdollisimman
maukkaita. Jos esim. heinä
ei ole maukasta, niin lehmät syovat
sitä paljon vähemmän mita ne söisivät
maukasta hemaa — ja tämän
vuoksi niille täytyy syöttää tavallista
runsaammin kalliimpia konsentraatteja.
•.
Sellaista kum maissirehua ja tavalliseen
tapaan kaadettua ruohoheinaa
ja vielapa olkiakin voidaan vähän
syottaa lypsylehmille yhdessä paremman
heinän kanssa. Mutta ne eivät
saa muodostua hyvien lypsylehmien
paaasiallisimmaksi rehuksi.^ Lypsylehmille
on kuitenkin edullisempaa
syöttää kahdenlaista r^hua, sillä jos
niille syötetään e s i m . parasta alfalfa
hemaa, min lehmät näyttävät haluavan
saada muutakin rehua, ja niille
tulisi antaa sitä.
Konsentraatit eli viljaseokset ovat
tavallisesti maukkaita annoksia lehmille
jos vain • huolöhditaan, että
käytetty vilja on hyvdlaatuista...
Uusi menettelymuoto
jäädytetyn ruoan suhteen
Boston. —:Täällä.on äskettäin tie-doitqttu
uudesta menettelymuodosta,
jenka avulla voidaan .säilyttää enemmän
vitamiineja kuivatuissa ja jäädytetyissä
ruoissa. ;
iMassachusettin Teknologisessa in?r.
tituutissa suoritettujen .tutkimusten
perusteella annetussa raportissa selitetään,
että korkeasti ilmatyhjä
jäädytysmenetelma jäädyttää ruokatavarat
miltei yhdessä hetkessä ja
infrapunaiset säteet kuivaavat ruoan
sen vielä jä'ätyneena ollessa. Tämä
tekee mahdolliseksi vitamiinien "pul-lottamisen''
niin ettei tapahdu paljoakaan
maun muuttumista.
AVAIN MUNATUOTAN-NON
LISÄVOITTOIHIN
ENEMPI
MUNIA
KULTAKIN
KANALTA
ENEMPI
MUNIA
REHUISTA
K I B J A N E . V ' .
' I L M A I S E K S I -
Pyytäkää teidän
Pioneer väUttäjäl-.
tänne, tai m^Jltä*
Blioraan ihefdan vä'-
paa viimeisin ohjekirjanen
nimeltä
fPfoIitable poultry,\
dairy and hog mar.'
nagement".
Yhä uusia suuntia
lianataiouilessa ,
-Kirjoituksessa "muuttuva .kaxuit^^^^^
loutemme" käsittelimme niitä muu--
toksia. Uotka tieteellinen 'tutatimustyö
on tuonut tullessaan, selittää Työ-mlesnEteenpäin
ja kertoo edelleen:
Jatkoksi sille mainitsemme tässä vielä
muutamista kysymyksistä, jokien
suhteen muutoksia-'on tapahtunet.
Ennen oli vakavana käsityksenä,
että (kuivike on puhdistettava kana-?
huoneesta vähintäin kerran kuukaudessa.
Nykyisin on -yleisenä suuntana,
että kuivikekerroS: pidetään koko
vuoden kanahuoneessa. Se alotetaan
syksyllä ja lisätään kaiken >. talvea;
Vanhan kuivikkeen poistamista tapahtuu
vain juoma-astiain yn^iärillä.
jossa se kastuu. uKylhiällä ilmalla
kuivike käy kosteaksi koko huoneessa,
mutta sitä pyritään ehkäisemään hyvän
ihmanvaihtosysteemin avulla.
Bruuderihuoneissa' käytetään ka-nanpoikasilla
yhtä kuivikekerrosta:
koko poikueen kasvuajan ja joskus
toisen ja kolmannenkin poikueen a-jan.
Kuiviketta ei.vaihdeta edes silloin
kun coccidiosistauti on saanut
vallan.
Monet kanafarmarit käyttävät samaa
kuiviketta -vuodesta vuoteen
munivain kanain huoneessa, samoiri
kuin pienten kanain huoneessa, pidi-;
distamatta tai desinfisoimatta "iiuo-neita.
Tässä on sekä hyvät että huonot
puolensa. Huono puoli on kanojen
taudeille alt^lScsi asettaminen.
Toisaalta säästetäfiii^tytitä ja kUivi-kekustannuksia.
Todistetuiui on tullut,
etta hiljalleen. rakennetun kui-vikekerroksen
avulla on voitu - lisätä
.poikasten kasvua,ija kanojen munimista.
• • • • • • ••. •• •
Toinen suunta, joka on voittamas.sa
alaa; on orsien poistaminen kana-huoneista.
Tässäkin asiassa on kaksi
puolta. Raskasrotuiset kanat eivät
suurestikaan välitä, onko niillä orsia
tai ei. .Mutta, Lekhorn kanat haluavat,
mennä orrelle ja- etsivät yöpuuta
Itselleen sellaisista paikoista,'jotka;
eivat ole sopivia. Siksi erikoisiin vol-
.misteluihin tulisi ryhtyä, etteivät kanat
voisi, ottaa .yopuukseen Juoma-astioiden
.-päallystait^ ym." sellaisia
paikkoja. '.^'^ v^,- '
Minkälaisia ^ ' ... . '
varjopui^ -.-^y , .
- vNaSn ^canÄaita ^alatJan - •honkutle-:
lee istuttajaa enemmän, mutta ottaen
huomioon jalavataudin,' tata puuta
koskevista suunnitelmista on luovuttava
varjopuista istuttamaan lähdettäessä.
.Vaahtera-astuYi siinä etu-tilalle,
sillä se kykenee torjumaan
hyönteisiä Ja tauteja.
Silver vaahtera, .Jota^ ennen tavattiin,
suuressa maär|i^ .istuttaa huoneiden
j-mpärUle, jkasvaa nopea-sti,
mutta se ei kestä o\yrskyJä, joten silta
syystä sen istuttamista tulee valtaa-
.
Itkevä paju soveltuu, hyvin, mutta
sen tarjoama tiivis varjo saattaa 'ai-'
kaan ruohon kuolemfeen puun alta.
Musta Walnut soveltuu istutettavaksi
pöiamaan nurkkiin,-siim se ei
ole nim tiivis kuin «muut varjopuut
ja ruoho kasvaa sen-'alla yhtä hyvin
kuin avonaisella pihamaalla. Se samalla
kasvaa nopeasti.- Englantilaiset
ja japanilaiset Walnut puut kasvavat
tiheimmiksi kuin masta Wal-nut,.
. • •'
Yhdysvaltain hallitus on ehkäissyt
sovinnon neljän suuren kokouksessa
Kysymyksessä on aseistuksen vähentäminen ja
sodan ja hyökkäyksen vaaran poistaminen
Kolmiulottuvaiiien
näköradio keksitty
Neuvostoliitossa
Lenlnsrad. — NeavOstoliiton tietotoimisto
ilmoitti viime viikolla, että
onnistuneita kokeita"- - on suoritettu
kolmiulottuvaisella näkdradalla.
Keksijät työskentelevät nyt tämän
£tereoskopillisen näköradion täydellls-tyttämiseksi,
jotta se voitaisiin saattaa
yleiseen käyttögSc^^Jglekslnnön sa.
notaan olevan erittäin suuri merkityksellisen
tähtitieteellisessä mielessä.
FurilsL — NeuvostoUton taholta
tehtiin äskettäin uusi yritys sovinnon
aikaansaamiseksi neljän, suurvallan
uUcoministerien apulaisten kokouksessa
laadittavaan suurvaltojen neuvottelun
työjärjestykseen näbden. Ehdo^
tus perustuu NeuvostoUiton vaatimukseen,
että suurvaltain edustajat
kokoontuisivat keskustelemaan' ja
päättSanään aseistuksen vähentämisestä.
Saksan^ rauhans(q;)imuksesta Ja
"muista toimenpiteistä sodan Ja
hyökkäyksen vaaran poistamiseksi.T
Peläten n i in Ranskan kuin Britanniankin
suostuvan Neuvostoliiton ehdotuksiin;
ryhtyi Yhdysvallat heti
painostamaan näitä hallituksia neuvottelujen
edelleen viivyttämisen tarkoituksessa.
Ranskan Ja Britannian
edustajain mukaan on Yhdysvallat
ehkäissyt Jokaisen yrityksen sovintoon
pääsemiseksi tääUä koolla olevassa
ulkoministerien apulaisten neuvottelussa.
Neuvostoliiton taholta tehtiin seuraava
ehdotus neljän suurvallan suunnitellun
neuvottelun työjärjestystä
varten:
"Tutkittava Euroopan nykyisen
kansainvälisen kireän tilanteen syyt
ja löydettävä taipeelliset keinot Neuvostoliiton,
Yhdysvaltain. Suurbritan-
-nian ja Ranskan välisten suhteiden
todellista Ja kestävää lujittamisU
varten, lukeutuen^ niihin seuraavat
kysymykset:
"Saksan demilitarisointia koskevat
asiat;
.'Yhdysvaltain, Neuvostoliiton. Buur-bntannian
Ja-Ranskan aseellisten voimien
vähentäminen Ja sen yhteydessä
keskustelu aseistuksen nykyisestä tasosta
ja kanasinvälisen valvonnan
muodostamisesta asevoimien vähentämisen
toteuttamista varten;
"Muut toimenpiteet sodan vaaran Ja
hyökkäyksen pelon poistamiseksi; Ja
neljän suurvallan välisten nykyisten
sopimusten ehtojen täyttäminen." "Jos ranha tulee KoreaaD" Ylläoleva otsUäco ei ole. meidän
omamme vaan ehkäipä Juuri sen vuoksi,
että se ilmeni kautta maan tun-netim.
suuren finanssijulkaisun,. nimittäin
-U: S. 'News & World Repor-tin.
maalisk.-30 pSjvän numerossa,
niin sille Ja sen alla olevalle selostukselle
kannattaa kiinnittää tavallista
tärkeämpi huomoi. Kirjoituksen
muissa otsaikkeissa lisätään, että
"hinnat, verojen nousu, aseistuksen
lisääminen saattaA^at hiljastua". Ja
sitten riennetään tekstin alussa sano'
maan seuraavaa:.
Älkää odottako mitään suuria, mullistavia
muutoksia. Jos rauha murtautuu
'esille, silla sotilasvoiman kasvattaminen
: tulee Jatkumaan mitä
ikinä sitten tapahtuneekin Koreassa.
Se saattanee olla hitaampaa vähemmän
kiihkeätä kun siitä kuumuus on
poissa.. Painostus liike-elamää • 'ja
kongressia kohtaan tulee ; helpotta-"
maan. Mutta sotilaiden pakko-otto
puolustukseen, avustus Ja aseita meidän
liittolaisillemme, kaikki tuo tulee
Jatkumaan: olipa nteillä sitten rauha
taikka sota edessämme." . ; .
Sen jälkeen alkaa varsinainen ;tek«i
'sti, Mjo-siä" sanotaan mm. seuraavaa
kuvaavaa:
Jos rauha, taikka aselepo tulee"Ko-'
reassa nyt aivan edessäolevien /viikkojen,
taikka kuukausien aijcana, niin
^^iit^pnj odotettavissa |oi{ak|n toyttä-yksiä,
-politiikan .'muutoJcsia, tilapäis-
5ta s^aannusta, •.mtitCa/' ei" mitään"
suurta' kääntymystä pois uudelleen-aseistautumisesta;
s
^Kästetä 'riols^arkaamaan',pyrki väri
inflation uhka tulee hälvenemäiin
tappelemisen päättyessä. Aseet tule-
,vat näyttämään vähemmän pakoiltavan
tärkeiltä kuin autot taikka näköradiot.
Sen sijaan että teollisuuksia
puskettaisi nopeammin siirtymään
täysiasteikkoisesta s 1 v 1 i 1 itarpeiden
tuotannosta osa-asteikkoiseen tuotantoon
tuo siirtyminen tulee vielä
muuttumaan enemmän laiskansitker-aksi.
Kolmen vuoden täyden asteikon
sotaan valmeuden päämäärän
tilalle tulee a-stumaan neljän taikka
mahdollisesti viiden vuoden sotaan
valmlinaolemisen päämäärä.
Mutta niinkin ollen tulee uudel-leenaseistautxuninen
jatiumaan. A-seellisia
voimia, Joita nyt on 23 mil-
IJoonaa miestä, tullaan rakentamaan
3.5 miljoonaan mieheen Ja pitämään
sillä tasolla. Ne $50,000,000.0(K>. Jotka
kongressi aselhin on myöntänyt, tullaan
Iculuttamaan; Ne '$70,000.000,-
OCO, lisää, {joita on vaadittu, tullaan
todenmukaisesti myöntämään tilivuonna.
Joka alkaa helnäk. 1 päivä.
Dollarien kulutusmäärä aseihin tulee
jäämään suunnattomaksi. iNoiden
dollareiden kuluttaipisen vauhtia vain
saatetaan hiukkasen hiljastuttaa.
Rauha toisinsanoen ei tulp merkitsemään
samaa kuin deflatio taikka
liike-elämän lamaannus,
TeoUisuus tulee Jatkamaan valmistaen
työkalujaan aseiden tuotantoon.
Sotajoukot tulevat menemään
Euroopan suunnitelmien mukaisesti.
F,*jroopan kansoille tullaan antamaan
ne aseet, jotka niille on luvattu. A-seistettujen
Joukkojen lähetystä Kaukaiseen
Itään ei tulla suurestikaan
vähentämään, jos ollenkaan alapuolelle
niiden 250.000 mleilien. Jotka
siellä jo ovat. Lentovoimat tulevat
jatkamaan voimiensa 85 Joukkueeseen
kasvattamista. Laivaston aliflc-set,
joita on otettu pois naftaliinista,
ei tulla palauttamaan takaisin nafta-limiin.
"Korea, kuten sotilassuunnitelljam-me
näkevati on vain sattuma kehittyvässä
maailmanlaajuisessa taistelussa
Venäjän tyyppisen kommunismin
ja kommunistisen maailman kansaa,
'Jännitys tulee kuitenkin huomattavasti
laukeamaan aktiivisen tappelemisen
päättyessä Ja reserviläiset lasketaan
pois. Kongresilla ei tule'olemaan
kiirettä uusien lakien' läati-^
niiseen, taikka nykyisien lakien tiukentamiseen
, \ .Kongressin verotus-komiteat
tulevat ottamaain aikansa
kirjoittaessaan verotuslakeja. Mikääil
!nlistä ei tlile olemaan valmiina 'ennän
«heinäkuuni päivää. Ja kongres-nylcylietken
vallassaolevien .mielialoja^ isi bfntäa kalkkia mahdollisia ;rtierk-
' kejä siitä, että se hylkää'rähästonde-
'pärtmeritln vaatimuksen uusista Ve
foista. jolöca lisäsivät tuloja $10,000,-
005,000 $'16,OCO,000,000. ;
Verotuksen li-sädmistä tullaan myöskin'
lykkäämään tuonnemmaksi. Yksityisten
veroja ei tulla lisäänihän
ennenkuin lokakuun 1 p. kaikkein al-kaisimmin
Ja mahdollisesti ei ennen-ktilh'
ensi vuonna. Korporatiolden
ei tarvitse maksaa korkeampia veroja
ennenkuin heinäkuun l p . jälkeen
ja myyntiverot eivät mahdollisesti
tule astumaan voimaan ennenkuin
lokakuus.sa.
"Hallituksen varojenkäyttöä saatetaan
myöskin hiljastuttaa. Pederaa-linen
menoarvio saatetaan pitää $70,-
000,000,COO, mistä sotilaallinen menoarvio
tulee olemaan $40,000,000,000
ja $50.000,000,000 välillä , . .
Hintojen, palkkojen ja vuokrien
kontrollia ei tulla tiukikaamaan Ja
niitä saatettaneen löysentää rauhan
palautuessa. Kongressissa on kasvava
liikehtiminen estää asettamasta
kattohintoja raaoille farmituotteiile
ja teuraseläimille. Vuokrakontrollilla
on harvempia kannattajia, Vuokra-kontrollilakeja,
jotka laUcaavat olemasta
voimassa kesäkuun 30 p., tullaan
kenties jatkamaan, mutta ennenkuin
kongressi toimii, tulee 'vahtl-koirakomitea''
tutkimaan koko tilanteen.
Korkeampien hintojen painostus
tulee todenmukaisesti helpottamaan
ratkaisten siten osittain kon-trolliohjelman
. . . SiviUituottelden
tuotannon typistys tulee Jatkumaan
ohjelman mukaisesti^. . .Tämä el
merkitse sitä, että 'siviilltuotteiden
virta tulee kuivumaan kokonaan . . .
Työttömyys saattaa lisääntyä hiukan
välittömästi edesisä olevana aikakautena-:.^
,•.
Tiistaina, huhtikuun 10 p.—Tuesdäy.April 10,1951 , / SlVi^
Kansan
^SUOMALAINEN PALVELUS
EOMTARD GRAIN CO.
66 ELM ST. W. SUDBURY
Rikkurin henHotf
eivät k^stäne^t^ - ^
I»arij»i. iaaat^IetyölälnenrGeor-
'ges^äuchetr JdkJa^rikkuroi äskettäin
olleen rautatieläisten lakon aikana,
hirtti itsensä torstaina £cun el voinut
enempää kestää työläisten Q-ytöksiä.
' Jäikeensä Jättämässään kirjeessään
hän sanoo, että vaikka minä menin
minne, niin ^skaapfinimitys setuxisi
minua aina, M
"En voinut slta|biempää kestää",
hän kirjoitti.'
Toronto. — Massey Harris-yhtiön
työläisten unio-osasto (439 XTnited
Auto Workers), hyväksyi yksimielisesti
4,000 Jäsenen nimessä päätöslauselman.
Jossa i T r U s f i vastustetaan
natsien- SS-Joukoik]enlkenraali' K u rt
Meyerin vapauttamista. » '
Päät^uselman resittl, koluniiksdle
union «varapresidentti F h l l Kems Ja
tämällä eeisomaan notisten. > .
KOKONAIHEN TIETOKIRJASTO
YHDESSÄ TEOKSESSA
TIETOJEN KIRJA
Kuusi osaa/ kukin osa kasiitaen yU 800 sivua
Koko teolcsen hinta sid. $15.00
Kuusiosainen opiskeluteos.joKsa annetaan kolmenkymmenen
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten- Soveltuu yhtä hyvin
ominpainopiskeluun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi.
Ei cdeUytä lukijaltaan alkeistietoja, mutta tarjoaa tfiysopplneel-lekin
mainton tilaisuuden kertaamiseen j a tietojen syventämiseen.
TEOS SI8ALTXA gEUBAAVIEK AINEIDEN KURSSIT:
biolosis, eUIntfede, enrlannin kieU. f l l o M fU J» sielutiede, fy-
»ilkka, fyBlolofla, cedofIs, Siioniett Ja maallm»nhi«U>ria, Ilmatiede,
kanssafaloiu, kasviUede^ kemia, klrjalllsuuslilstorfa, kirjan-pft
« Ja UUielMkenfa, IsUnankfeU, maantiede. nuaUtous, nute-maUlkka,
nuuilkkl, pUnutas Ja maalaiu^ plkakfrjoitus, ranikan
kieli, m o M n fclell, saksaa kleU, MiomenMell, taidehistoria, tek-tilkfca,
ahUUeOe, uskonto.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLliSHING CO.
Box 69 Sudbury/ Ontario
Aamukahvi oli-Juuri Juotu, kun ovi-kello
soi. Se o l i posti.
— Teille on ^ J e . — sanoi pieni,
vaalehiuksinen nainen, Jolla oli suuri
nahkalaukku olalla. lCarJaUils*SUoma-lalsen!
SNT:ntaitfeen.ansioituneelle
toimihenkilölle sSivelUJit KaUe Räu-«
•Jolle. - ' . ^ '
Säveltäjä otti UittCl&en klrjeeti.
^ K i r j e ' oli'Joltdln.^tuntemattO(tnalta
henkUöltä Arventiinasta. -Hftn''lcir>
Joltu; että luettuaan ^veltäjft Raution
icirjoituksen;' hän el voinut f olla kir>
Joittspuitta,;sosialismin maahan, Josta
M n onkimllut n i in paljon Ja Jossa
on avautihiut uusi sivu säveltäjä
Raution elämässä Ja luomistyössä;
Ttmtematon kirjoitti olevansa R a u tion
ikätoveri, pitävänsä myöskin musiikista
ja että oli vuasUadan alussa
ollut pakoitettu lähtemään kapitalistisesta
Euroopasta Amerikkaan etsimään
työtä Ja leip&ft.
— Ero on voin siinä, — kirjoittaa
hän edelleen. — että minä matkustin
Englannista etelä-Amerikkaan, kun
taos Te. Suomesta ^ pohjois-Amerlk-;
kaan. minä Jouduin 'edelleenkin ahertamaan
otsa hiessä plantaaseilla, etten
kuolisi nälkään, kun taas Teillä
on mahdollisuus antautua lemplalal-lenne.
leipäpalaa ajattelematta.
Vuonna 19C8 Raution oli todellakin
14-vuotiaana pakko lähteä kotimaastaan
Suomesta etsimä^ Ameri-'
kan Yhdysvalloista onnea. Jota hän,
köyhän pienviljelijän jioikä. ei ollut
voinut löytää onnea omasta maastaan.
Ali ra.skasta lähteä syntymäseuduilta
Ja ihanasta Pohjolasta, Jonka
luontoon nuorukainen o\t kiintynyt
koko sydämestään. Mutta nälkä pakotti
hänet ylittfimään valtameren
ja alkamaan uuden turvautuman elämän
etsiskelyn.
Mutta Raution elämä ei käynyt
helpommaksi Amerikassakaan. K u ten
Suomessa oli M n täälläkin pakotettu
ahertamaan yötä 'päivää toisten
rikkauden lisiämiseksi. Rautio
tuli hädintuskin toimeen, työskennellen
kaivosmiehenä hillilouhoksllla;
Vain musiikki h i e n a n huojensi hänen
elämäänsä; Jo 8uomes. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-10-05
