Vapaus, February 10, 1951

              Telepbonea: SuBineM CKflce 4M20f.
Editoria! Ofllce 4-4205. Mtoac^r
e. Gukfli. Editor W. S U i m d Mailing
addreiis B o x «9. JSudbury. Ontario.
«ifitoliedKor.6th.1917. Autlioiized
M ;«^Öönil ClBss n a i i toy tlie Post aoco OQtartnient. o t t a v a , F u b -
IMMd. tftflce «reekJy: T u e a d a y s ,
U n n d B j » asui fiatnrdays by Vapaus
i S u^xtfOoispaDy L t d ^ at 100-102
mm et. W , Sudbusy. Ont^ Canada.
Aa\erii»im r»ie» upon applicatioo.
T r a m l a t i OD f r c e o f charge. r TlLAUaUmttAT:
Canadassa: 1 vk. 6 i » d kk. 9 ^
3 kk; 2i)0
Vbd75valIola«a: 1 vk. 7 4 » 6 WL.ZS»
Suomsssa: 1 vJs. 7,50 6 kJj. 455
(f
PÄISJÄ
Maailman ammattiyhdistysliikkeen
yhtenäisyys tulee säilymään lujana
SOTAVANGIT SUOSITTEIEVAT
RAUHALLISTA RATKAISUA
t
canadalaisten vastaukset
• ybdys\'ä1tala*^t'n puy^es^m\\?en viikkolfhden 'Xaiio.nal Guard-iäiua'M4irjcenvaihta;
a selittää ta-nmikuun 24 pnä, että ' K L P R '
cto" pieni, itsenäisesti toimiva radioasema, mikä palieles Oklahccnari
katipuagin elclätstä o«aa, .S^» laajaJtaa pääasl:t,?sa hilJ-blly-musiikkia;
uutisia ja uskonnollisia titdoituksia. Kukaan ei tietänyt, että tällä
radioasemalla on kuuntelijoita läbiympäristörisä ulkopJiolella, kunmii
viime viikolla ^jutiskuuluttaja Mike Kin« esitti kysymyksen ja pyysi
siihen «vastauksia. Hänen ky.'jym>-kscnsä o l i :
'•Pitäisikö Yhdysvaltain sotajoukot tuottaa poi. Koreasta;""
Seuraavana päivänä liän .sai 14 vastausta. Merkillistä — sillä radion
uutisosasto ei siihen menncisä ollut kaskaan saanut juuri mitään
postia. Sitten seuraavana päivänä tuli postitse 90 vastausta ja sitä
^seuraavana päivänä 100-va.stausta.
i K i i q | [ sanoi, että seuraavana tiistaina hän ah
vastausten käsittehyn. Postivyöry jatkui. Radioaika (niiden käsit-felyyn)
pidennettiin 1S minuutiksi, 'iiistiiina väsynyt ja parranajoa
iaH^nnut King istui niikrofooninäiir^^ sanoi käyttäneensä
edellisen iltapäivän Ja suurimman osan yöstä lukies-saan ja summatcs-;
saan 3 K vastau.sta — joista oli neljä .sellabta, missä kannatettiin'
|[ioreassa olemista. Eräs pappi vastasi happamasti. Meillä olisi
äpa^on sievempi nenä jos pitäisimme st n pois toisten ihmi^ asioista,
^ Eräs toinen kuuntelija kirjoitti:
' Meillä cn yhtä paljon asiaa mennä Koreaan kuin on rosvolla
oikeus tidla teidän asuntoonne, l a p p a a pe
ja memär niiden kansaa menojaan.
Sydänsurua poteva äiti kirjoitti:
Tuottakaa ne (amerikkalaiset sotajoukot) pois, mutia cL-ikää enain
inimiti poikani, joka on ollut marra.skuun «nsimmäiseslii päivästä a l ­kaen
kateissa.
Yksi -kuuntelija huomautti, että- kaikki ne. joilla on jotakin teke-i
TO sotajoukkojen Koreaan lähettämisen kanssa, p i -
.'täisi panna .syytteeseen murhasta. Montt olix^it sitä mieltä, että
Truman olisi pantava .«»yytteeseen virkavirheestä. Kaikkein yleisin
.vastaus o l i : "Meidän ei olisi pitänyt lainkaan mennä sinne."
iXoppulasku.ssa' oli 400 kirjettä ja 394 niistä kannatti Korea.*ta
poistitmista. Mr. K i n g lausui:
; "Tämä oli valaLsevaj puhdistava ja toi.sinaan sydäntäsärkovä kokc-m
i i s . M i n u u n vaikutti pingoittiineet tunteet. Kuten yksi kirjoittaja
saiM)i: 'Kiitos jumalalle, että minulla on viimeinkin f.laisuiis sanoa
TOitä tästä ajattelen,' Ilmaantui miltei tyrmistyttävää katsantokan-,
taa . . . ikäänkuin peli. josta - ei kukaan välittänyt paljon mitäiin,
olisi tullut todella vaaralliseksi,'
; .Xäin'rajan eteläpiiolella!!> entils meillä?' -Mahdollisesti on
totta, että Yhdysvaltain puolella kTistalli.soituutämänlai.sia ajatuksia"
niJpeammin sen vuoLsi, kun Yhdysvaltain miesmcnetyksetkin ovat ol­leet
suuremmat Koreassa.
Mutta simianlainen kehitys on havaittavissa tälläkin puoU n rajaa.
Suuriin päivälehtiin ilmaantuu yhä enemmän kirjeitä J a kirjoituksia
jot^sa eiiäillään^ Korean rsot^^se:kk•ailunjä/kevyyttä^ K.simerkin vuoksi
-mainittakoon tämä: Kuusi kuukautta sitten- porvarilehdet voivjit jos-
«tkin määrin totuudenmukaisesti väittää, että Canadan kjinsa on -—;.
kommunisteja. vas'emnii.sto-sosialLsteja }a vakaumuksellisia rauhan-/
puolustajia lukuunottamatta - j - '•yks5nu'elisesti" kenraali AlacArthu- ;
rin sotatoimien takana Kor*a.s.<a. X y l ovat CCfr^n oikeistojohtajatkin
jo tuominneet Yhdys-\'altain vaatin)uk.sejta Y K : n yleisistunnossa läpi
ajetun päätöslauselman minkä avulla yritetään tehdä Kiinasta ''hyök-'
" "kääjä'* ja liittohallituk.^enkhi jäsenet ovat «soittaneet pyrkimystä
-itsenäiseen kannan määrittelyyn. '.Mainittakorm tässä yhteydessä
.•'Vain pari hyvin lämpimlLsti tervehdittävää seikkaa: .Amerikkalaiset
/•ipäivälehdet olivat jokfn aik;j sitten äärettömän imyrkyllisiä pääminis-
;teri St. Laurentia kohtaan siitä, että hän oli uskaltanut ilman AViUsh-iagtonin
lupaa neuvotella Intian päilniinisteriXehnnv kanssa siitä.
• «ttä saataisiin neuvottelut uudelleen käynt'in Kiinan Kansantasaval­lan
kanssa; Xyt viimeksi tulleet uutiset viittaavat siihen, etteivät
amerikkalaiset "isännät" ole lainkaan hyvillään .siitä kun ulkom'nisteri
Tearson on tähän asti kieltäytynyt antamasta paKxlustaan "neuvotte-
J u i l l c " joilla ei ole niitään neuvottehitarkoitusta puhumattakaan nyt
onnistumisen mahdollisuuksista.
AieHiovarmaa onkin^ että jatkuvasti kasvava osa Canadan väes­töstä
haluaa Korean sodan rauhanomaista ratkaisua viivyttelemättä.
; ^ ä Kiinan Kansantasavallan tunnustamista ja sen Y K : n jäsenyyteen
ottamista, että kansaiuA-älistä jännilystllannetta voitai.siin help<3ittaa
Vanhan hjTäksi.
\'iTitä selvää on sekin, että rauhanl;i]Kion laajeneminen on vhlittii-
Toässää yhteydessii sen kans.^a. kuinka paljon leviiivät tositietlot Korean
«)dan todellise.sta olemuksesta. Kuusi kunkautt^i sitten voitiin ihmisiä
iniiputtaa hysteeristen valheiden avulla. Mutta to.siasiat ovat itse­pintaisia
t u t t n sanotaan, sillä totuu.< tulee pakostakin esiin. Mutta
lotuus tulee tiedoksi .sitä pikemniiij, mitä määrätietol.semmin toimi-
;,,taantositietojen levittämiseksi. ;
M e puolestamme suosittelemme täkäläisille maanmithillemrae:
Tilatkaa Vapaus j a levittäkää Aapautta. sillä to-sitietojcn välittä-
-•; V jänä se tekee arvokasta palvelusta rauhan hyväksi mitä -Jiie kai­kin
haluamme ja Tiu'.-;tä kä meidän että koko tämiin maan ja
kaikkien kansojen onni Ja tulevai-suus riippuu.
. ^Sanotaan, että totuuden puhuja ei ole koskaan kiito.sta .^aarnit. Tä-mä
pitääkin paikkan.-a. Mutta paljo» hel(H)n>pi on vastaanottaa po-
KdU itartUato, hoaa lake. Cmx:,\
t^tää;:heJnjlkuun 11 päivän 81 vuot-1
t a . ;
*Ötu(iLelitis^ii. P o r t A r t h u r . O n t ,
täyttää 7$ %'uott;3t samana päiväni. .
M » . Mwf» »flelUneii» C o a l t . O n t . \
täyttää JO päivänä tätä k u u t a 72 v u o t - f
ta. j
P a i - i i a i n cnnittelumm? korkean iän|
Eaavuttancillc, *
RAitä muut
15 MINUUTISSA JEESVKSEN
STNTTM/iSTX ALKAEN
: . . Hän (Ä, A . M a c L c o d , L P P : n J o h . '
t a J a O n t a r i o s s a i sanoi laskeneensa, e t ­tä
$5,000,000.000 mak.sava aselstautu-m
i s c i i j e l m a antaisi $5 Jokaista m i -
D u i i t t i a koJhti J e e j i ^ e c n ^^ntymästä
t ä lm päivään a s t i . — G i o b e and M a i ­l
i n uuti.stieto, Jielmlk, 8 p .
lOlSSAPAIVÄNX
* . V A I N " , . .
Patoloogl sanoi olkeuskuulttstelussa.
että S u l l i v a n i n (Torontolainen l a k l -
a^iamics P r a n c k J . S u U l v a n , jonka
vaimoa syytetään nyt miehen,<5ä m u r ­hasta)
ruumls.Ta o l i aJnakin.OO v i o l t -
tutnaa. — Xlutistledan otsifcio S u d -
b u r y D a i l y Stariasa, helml5:. 8 pnä
1951.
* • •
. . . J A E l t EN "NOLV
; Lääkäri todisti, että S u l l i v a n kuoli
lubnnoni«?Ua t a v a l l a . —• Uutlstledon
otsikko Globc a n d Mail-lehdes-sä, h c l -
mlk. O p n i 1951,
• • •
xkUSIANILAlNEN
"IRAKKO-OIKEUS"
. RautatlelakJcolaisille määrätty, työ­hön
t a i k k a erotetaan; — UutLstiedon
o t « i k k o , a l ö b e a n d ' M a l l lehdessä h e l ­m
i k u u n 9 pnä 1951.
r^fl viikkoa ftMt«o antoi Ban»-
kan iiatUlu* määräyfcfico lopettaa
Maailman AnunattfyfidJsiyEteo L i i ­ton,
Ilemoki-aattUen N o o r ison
.Maalfmsinliiton Ja Dcmokraattlstrn
Nal«ten Kansalnvälii-en keifcok»ien
toiminnan Bansfcassa. On sehiiä.
ett» Ban&ban fiallittut tekt tämän
Vkdycvaltain maäräyksmtä; heti
/kenraali Efsenhowerin'. saavuttua
Parifeiin. Tämä Banslun Halli-tokscn
roäätays, joka lonkkaa kan-iKilnt-
äilsiaoikeafc&ia, ci soinkaan
tule lopettamaan MAL:n'eikä tois-
'ten maailman demokraattisten Jar.
ifi.- iöjen keskosten toimintaa ia
)ää sevain, kuten Helsingin V a -
: paa Hana lunfiuu. "osoittamaan so-danlietsoiain
voimatonta kiukkua
kansainvälisen työväenluokan t-oi-makasta
rauhanliikettä vastaan".
M l A L : n tclmisto o n s i j a i n n u t P a r i i -
.«issa vuodesta 1945 lähtien, j o l l o i n t ä ­mä
järje-ftö pentstettiln. Tämä a mJ
mattiyhdL«tyÄliikkeen voimakas kes­kusjärjestö
.syntyi a j a n k o h t a n a , j o l ­l
o i n ilma.<;.sa vielä t u n t u i .suunnatonta
tuhoa tuottaneiden t y k i n a m m u s t s n j a
lentopommien ikitkerä savu j a j o l l o in
m i l j o o n i s t a ihmlsuhrei.-.ta v i i m e i s i m ­mät
tuskin vielä o l i e h d i t t y peittää
maan poveen. V a i k k a tämänkin s o ­dan
perusaiheena elivät k a p i t a l i s m in
r i s t i r i i d a t j a . sen p o h j a l t a kohoavat
imperialistiset vastakohdat, joutui
vaan rauhalli£cen_työväenluokan e l l n -
e h t c j a parantavaan kehitykseen ja
heidän kielteine.1 asenteensa työläis­t
e n Ja m u i d e n edlfityk.-4}!]i£ten ainesten
5<:dan j a f aslsmivastaUeen" k a n s a n r i n ­t
a m a a n k a i k i s s a maissa j o k a H i t l e r i l le
Ja hänen l i i t t o l a i s i l l e e n antoi m a h ­dollisuuden
a l o i t t a a toisten maiden
m i e h i t y k s e n j a v i h d o i n t o i i e n m a a i l ­m
a s o d a n . Se p a k o i t t i myös työväen-l
o k a n taistelemaan ase kädessä h i t -
lerUäistä, h i r m u v a l t a a vastaan.; .
Se hajaannus, j o t a oikeistososiälide-mokraattLnet
j o h t a j a t o l i i ' at ennen s o ­taa
n i i n poliittisessa k u i n a m m a t i l l i ­sessakin
Iiifckee£Sä ylläpitäneet muut­t
u i sodan a i k a n a työväenluokan y h -
tgin-intamaksj. Sen p o n n i s t u k s i a ja;
u h r a u t u v a i s u u t t a olivat omiaan l i ­säämään
N e u v o s t o l i i t o n menestykset
sodankäynnissä j a k a p i t a l i s t i s t e n m a i ­den'
h a l l i t u s t e n k a u n i i t lupaukset d e ­m
o k r a t i a n turvaamisesta j a s o d a n j ä l ­keen
toimeenpantavista suurista y h ­t
e i s k u n n a l l i s i s t a ; j a .sosiaalisista u u ­d
i s t u k s i s t a .
Nämä .s>*yt j a sodan päättyminen
f a s i s m i n aseelliseen tappioon loivat
p o h j a n sille yhtenäisyydelle, jonka
merkeissä ÄtAL perustettihi'. Sen p e -
dustehtäviksi " a s e t e t t in kolmannen
maailmansodan ehkäiseminen, rasis­m
i n jätteiden hävittäminen j a k a n ­sainvälisten
monojjolien vaikutuksen
ehkäiseminen; demokraattisten • o i -
m a a l l m a n työväenluokka antamaan 1 k s u k s i e n j a ammattiyhdistysvapauden
suurimmat Ufhrlt j a k a n t a m a a n r a s - j t u r v a a m i n e n . Näitä perustehtäviä M -
' k a i m m a n taakan tässäkin sodassa, j A L on Johdonmukaisesti j a h o r j u -
Vielä muistamme, että se o l i s a s i a - matta p y r k i n y t toteuttamaan,
l i d e m o k r a a t t i s t e n Johtomiesten h o r - Mutta tiedämme, että sodanjälkei-j
u v a j a fasismin vaaraa aliarviova [ n e n kehitys kaikissa k a p i t a l i s t i s i s sa
p o l i t i i i k a 1930-luvulla, heidän sokea i maissa, j a ennenkaikkea Y h d y s v a l -
htottamuksensa ns. länsimaisen de- j loissa, o n ikulkenut a i v a n päinvaitai-m
c i r a t l a a n J i s en p u i t t e i s s a t a p a h t u - seen s u u n t a a n k u i n mitä näiden m a i -
Bengalin kommu-perus-
Kalkutta.—- Intian kommunisti-puolne
saavutti iifikcttäin suuren
Toiton.' kun täkäläinen ylioikeus
katsoi Intian. (monteton), rikos­lain
perustiialaklva&talsdksi. -
teeila, > Länsi-Belsalin^ maakunta-
JuUltuf jolisti kcminnnbtJpuolu-een
lalttcmaksi mainitussa' maa­kunnassa.
^ ,
, , OikeuV määräsi vapautettavaksi
88 komm^t.'tia..
; Intiasa ei ole koko. maata kä-sUtävää
kommunistlpannaa. Vält-taäk&
cctf-Intian hallituksen edus-vastuun,
kommunistivastaisia toi­menpiteitä
on niitä toteutettu
maakunnittain.
den h a l l i t u k i s t iyoväeoluokalle s o ­d
a n a i k a n a tKkotteUvat. J a sazoaan
a i k a a n k u n Y h d y s v a l t o j e n Ja E n g b a -
n i n h a l l i t u k s e t a l k o i v a t a v d m e s t a l u o ­pua
sodsnaikaisista lupauksistaan J a
s i i r t y i yhä a v o i m e m m i n y h t e i s k u h n a l -
Itfcn taantumuksen J a l a s l s t i s t e n m e ­n
e t t e l y t a p o j e n tielle, a l k o i v a t näiden
maiden ammattiyhdistysjothtajat b a -
Jolttistoioäman M A L : a v a s t a a n ja
siihtyivätviiönna 1943 l o p u l l l s e sU i m ­p
e r i a l i s m i n Jjk A t l a n t i n s o t a l l i t o n l e i ­riin,
; J o n k a apuvälineeksi he perus­t
i v a t : kaniain\'älisen r i k i i u - l - j a v a -
koUujärJe^nl nimittäin Genevesa pe­n
i s te t u n ?'vapaan a m m a t t i j h d i i t y s -
i n t e m a t i o n a a l i n " .
Tämä Mikäilemätön hajoltusyritys
el k u i t e n k a a n t u o t t a n u t sen toimeen­p
a n i j o i d e n toivomaa tulosta: M A L : ca
ei v o i t u cbajoittaa, sen n o b j a a ei v o i tu
m u r t a a , eikä s e n tehokasta t o i m i n t aa
k y e t t y vahingoittaa. Amerikkalaiset
j a brittiläiset j a eräiden p i e n t e n m a i ­d
e n pienet ammattijärjestöt vetäytyi­vät
pois M A L : n jäsenyydestä, mutta
l y h y e n a j a n sislllä v i i m e k s i m a t o i t tu
oli enemmän k u i n : korvannut k a r s i ­m
a n s a jäsenmenetyksen j a entistä
s u u u r e m m a l l a tehokkuudella , o l i edis­tänyt
s o t a - j a l a s i s m i v a s t a f c l a p y r i i l -
myksiään. Tänä päivänä tämä'mah­tava
kansainvälinen työväenllitto k ä -
sitää 80 -mjljobnaa jäsentä.
Nyt sitä "mitä' e i k y e t t y a i k a a n s a a ­maan
brittiläisten laboxuristien J a a m e ­r
i k k a l a i s t e n P h i l M l n T a j m sekä B i l l.
G r e e n i e n h a j o i t u s p o l i t i i k a l l a jTitetään
t o t e u t t a a j o n k u n h o r j u v a n k a p i t a l i s t i -
h a l l i t u k s e n u k a a s i l l a . Olemme täysin
v a k u u t e t t u j a siltä, että tämä uiisi
y r i t y s päättyy vielä l a i b e m p i i n tulok­s
i i n k u n sitä.-eäeltäneet.
I rekinff. — V i e r a i l l e s t a a n u s e i l l a w -
tav^ankileireUla. jotka tun-alllsutis-r
syistä on" h a j o l t c t t u e r i p u o l i l l a P o b -
jol£-KoF3aa. k i i n a l a i s t e n vapaaehtoisr
t e n mukana olevan • U u d e n K i i n an
U u t i s p a l v e l u n k i r j e s n v a l h t a j a n puo­l
e en kääntyi ryhmä a m e r i k k a l a i s i a j a
brittiläisiä, s o t a v a n k e j a / j o t k a p y j s i -
vät häntä hyväntahtoisesti Julkaise­m
a a n £en lausunnon, mistä h e o l i v at
Työsuhdelautakunnan päätös CSU:n
asiassa Oli peruutettava, vaativat
OFL:n vtfiisikokoiiksen edustajat
Oiitarion viinalasku
196,790474 dollaria
Toronto. — O n t a r i o n asukkaat j o i ­vat
väkeviä v i i n o j a v i i m e maaliskuun
Ioi;puun päättyneen t i l i v u o d e n a i k a na
k a i k k i a a n 38,816,669 d o l l a r i n arvosta,
todetaan O n t a r i o n v i i n a k a u p p a k o m i s -
.sion selostukicssa. joka e s i t e t t i i n l a l n -
l a a t i j a k u m i a l l e t i i s t a i n a . O l u t t e h t a i ­den
vuhittälEm:r'yntipaikolsta m y y t i in
o l u t t a 103,590,232. d o l l a r i n arvosta ja
j viinejä m y j - t i i n - 4 , 3 8 3 2 7 3 . d o l l a r i n a r -
I v0'-ta. Täten o l i m a a k u n n a n vuoden
v i i n a l a s k u , mikäli komissio on 'kysy­myksessä,
yhteensä 196,790,174 d o l l a ­r
i a .
K o m i s s i o n t c i m l n n a s t a jäi vuoden
kuluessa puhtaaksi vtiltoksi 39.780.787
d o l l a r i a , josta 11.416,780 d o l l a r i a saa­t
i i n vlin.inostolu\ista. E d e l l i s e e n . v u o ­teen
verrattuna lisääntyivät väkijuo­mien
mj-ynnit arv-oonmähden 7.1 p r o ­s
e n t i l l a c l i lähes kuudella miljoonalla
d o l l a r i l l a .
Canatlau huomatuin
urheilija v. 1950
Toronto. — J V e s t e r n Ontario U n i -
i V e r s i t y n ; j a l k a p a l l o - j a juoksijatähti,
! 22-v. Robert M . M c F a r l a n c Londouis-
. liittista p a r j a u s t a j a j i a n e t t e h r a . k u i n j o u t u a it/elU-en ia i h m i s k u n n a l l e 'I ^. hanttiin y k s m i e h s c s l l Canadan
_ •myöhemmin v a s t a a m a a n siitä, cttt mmc tehneet mitiiän r a u h a n hyväk.si
; ' : s i l b i n kuin v o i m i a m m e olisi siinä t a r v i t t u ijodanvaaran t o r j u m i s e k s i,
' ' Kukaan järkevä j a a j a t t e l e v a ihminen e i h a l u a >olaa. Mutta it.sck-käät
v o i l t o i l i j a t a i k o v a t rika^tumis^lalus^aan syöstä i h m i s k u n n a n uvj-
_ teen verilöylyyn — j a sen ehkäisemisen hyväksi t a r v i t a a n k a i k k i lu-vää
. „ . t a r k o i t t a v a t i h m i s e t.
' ' ..oOo
• •••••• f
Oi loordi/ saatakaa
tunteitanne ihmisillekin!
huomatuimmaksi urheilijaksi v. 1950
j k u u neljä tuomaria nimitti hänet
1 M a r s l i l n muistopalkinnon voittajaksi,
j M c P a r l a n c on saanut entuudestaan
i k o k s i kumiiana«o!tusta urhelli|st«an
! viujie \-uoim:i sillä hän on saanut
! N o r t o n Crovven m u i s t o m i t a l i n C a n a -
I d a n huomatuimpana amatööriurheill-i
j a n a ja Daviesin kiertopalkinnon
;" m a a n johtavana rata- j a kenttäur-
: h e l l l j a n a .
KirJ. Mel Colby
O n t a r i o n Federation of L a b o r in
(COL) vuosikokouiUsen cdastajat b y -
\äksylvät viime v i i k o l l a vaatimuksen,
että- l i i t t o h a l l i t u k s e n tulee peruuttaa
Canadan työsuhdelautakunnan pää­täs,
millä C a n a d i a n Searaens-<Uniolta
k i e l l e t t i i n B r a n c h L i n e s L t d : n työläis­t
e n cdU5tusoikeu.s. y i i v o i m a i j c l l a ään­t
en . enemmistöllä vuosikokouksen e-dustajlsto
hylkäsi C a n a d i a n Congress
bf L a b o r i n p r e s i d e n t t i A . R , M o s h e r ln
k a n n a n . Työ.suhdelautakunnan J i s e -
nen omaisuude.=sa M o s h e r äänesti. C -
S U : n edu.stamisolkeuden hylkäämisen
puolesta j a y r i t t i puolustaa k a n t a a n ­s
a edustajille jaetussa pälvällispuhees-saan.
KckoUA£clle eritetty päätöslauselma
oli G e n e r a l Motorsin autotyöläisteil
osaston 222 j a P u r a n d L e a t h e r W o r k -
ers U n i o n päätöslauselman y h d i s t e l ­mä
j a asiallisesti sama mitä edelliset­k
i n j a se k u u l u i :
" K o s k a C a n a d a n tj'ö5uhdclautakun-na
n pä^i tös" C S U : n r e d u s i iisolkeudeii
kieltämisessä r a k e n t u u h y v i n h a t a r i l le
perusteille sekä p e r i n yksipuoliseen ja
mielivaltaiseen työsuhdelain t u l k i t s e ­miseen.
• K o : k a unioiden oikeuksien suoje­l
e m i n e n on h y v i n tärkeä vapaan y h ­t
e e n l i i t t y m i s e n oikeuden säilyttämi­seesi
lainalaisuudessa.
" O l k o o n päätetty, että tämä v u c s i -
kokcus voimakkaasti va.stustaa t y ö -
suhdelautakunnan antamaa päätöstä
j a v a a t i i l i i t t o h a l l i t u s t a peruuttamaan
l a u t a k u n n a n päätöksen."
S U U R I ENE1>IMISTÖ
V a i n kak.^1 edustajaa, icrästjöläis.
•ten edusttija L a n y Beiuiett j a ö l j y -
työäisten edustaja Richard Gettea
vastusti päätösauselmaa. .\änestyk-ses.
sä l u k u i s a t oikeistolaisina tunnetut
edustajat yhtyivät e d i s t j - j m i e l i s i in e-dustajiift
kannattaen päätöslausel­maa.:
• • • •
Käytävake.skusteluissa ennen j a j ä l ­keen
äänesjij^iscn antoivat monet o i ­k
e i s t o l a i s e t k i n edustajat ymmärtiiä
enemmistön oikeistolaisirita O F L :n
j o h t a j i s t a pelkäävän, että työsuhde-l
a u t a k u n n a n päätöstä v o i t a i s i i n käyt­tää
edustusoikeuden cväämiseksi
myöskin ccf-Iäisten johtnniiltä u n i o i l -
l a .
Päatö-slausclniakomitcau pulieen-j
o h t a j a L a r r y Sefton. terästyölälsten
u n i o n edustaja ja C C P : n jäsen, s a ­noi
komitean käyttäneen koko päivän
edellämainitun päätöslauselman t u t ­kimiseen
j a tulleen .siihen 'käsityk­seen,
että työsuhdelautakunta o n käyt­tänyt
väärin asemaansa, että se on
t o i m i n u t lakivastaisestl j a että työ­väenliikkeen
o n noustava torjumaan
sen C S U : t a vastaan antama päätös.
Ilän sanoi p r e s i d e n t t i M o s h e r l n teilx-neen
"virheen!' äänestäessään t y ö -
s u i i d e l a u t a k u n n a n päätöksen puoles­t
a .
U H K A A K A I K K IA
A I . Herskovvitz, turklstyöläisten e-dustaja;
t a n c l työsuhdelautakunnan
päätöksen u h k a a v a n koko^ työväenlii­kettä.
Hän sanoi, että A . R . M o s h e -
r i n olisi pitänyt .'käsittää,'kuinka e-dustusoikeuden
kieltämistä C S U : l ta
voidaan käyttää k a l k k i a u n i o i t a vas­t
a a n , s a m a l l a t a v a l l a k u i n pakollisen
s o v i t t e l u n l a k i a käytettiin r a u t a t i e ­läisten
l a k e n murtamiseen, se voidaan
kohdistaa autotyöläisiä, terä-^^yöläisiä
j a 3-leensä k a i k k i e n u n i o i d e n jäsenis­töä
vastaan. ;
j Terästyölälsten edustaja W i l l i am
Mahoney- sanoi, että p.4ätöslau£elma
on sellamen, että me j o k a i n e n v a r -
masti käimatamme sitä. v.
Autotyöläisten u n i e n F o r d i n osasto
200 edustajaa osoitti, että " C S U t e h - .
t i i n toimintakyvyttömäksi punaisuus-syytöksellä"
j a nyt se o n joutunut
sellaisen päätöksen u h r i k s i , j o t a pää­töstä
v o i d a a n käyttim k a i k k i a unlolta
vastaan.
C S U : n P U L E S TA
Autotyöläisten union edustaja - J a ­mes
P e r n a Ä J U O I kokoukselle: " U n i ­on
jäsenten a s i a o n päättää unionsa
johdosta Ja edustuksesta, eikä s u i n ­k
a a n h a l l i t u k s e n . Mikäli minä t i e ­dän
n i i n C S U t e k i hyvää työtä Jäse­nistönsä
hyväksi. Olosuhteet l a i v o i s ­sa
o l i v a t - k u r j a t j a C S U : n toimesta p a ­r
a n n e t t i i n p a l k k o j a j a olosuhteita."
; Hän k e r t o i myöskin marssineensa
0 5 U : n lakko;*ahtien riveissä vuoden
1946 l a k o n a i k a n a j a ole^-ansa ylpeä
siitä. .
Autotyöläisten imlou . osasto 222
edustajat B i l l B u t h e r f o r t v a r o i t t i , e t ­tä
C S U : t a vastaan kohdistettu t o i -
menpitde u h k a a koko työväenliikettä
j a että päätös o n pahempi k u i n Y h -
dj-Srvaltain T a l t - H a r t l e y l a k i .
New Y o r k . . Y h d y s v a l t a i n a l u m i i -
niteollisuus tuotti viime vuonna 19
pros. enemmän a l u m i i n i a i u i n vuonna
1949. Tuotannon odotetaan kohoa­v
a n n o i n 20 p r o s e n t i l l a k u l u v a n vuo­den
a i k a n a . ';
k a i k k i keskustelleet j a minkä b e o l i ­vat
a l l e k i r j o i t t a n e e t . H e k a l k k i s a n o i ­vat
kannattavansa sitä l a u s i m t o a h y ­v
i n voimakkaasti n y t , k i m h e vangik-^
s i j o u d u t t u a a n ovat olleet t i l a i s u u d e s ­sa
saaman tositietoja K o r e a n sodasta.
Seuraavassa o n tämä sotavankien
lausunto j a myös luettelo ( e n g l a n n i n ­kielisessä
muodossaan) niistä, jotka
ovat tämän lausunnon a l l e k i r j o i t t a ­neet:
.
Me allekirjoittaneet haluamme
i l m a i s t a kiitollisuutemme i n h i m i li
lisestä. k o h t e l i a a s t a J a hyväsuopal-sesta
kohtelusta, mitä Pohjols-
Koreän k a n s a n a r m e i j a s s a olevat
"* k i i n a l a i s e t vapaaehtoiset *bvat
meille osoittaneet. .Meitä pidetään
lämpimissä huoneissa J a m e s a a m ­me
riittävästi ruokaa. Meitä k o h ­d
e l l a a n a r v o k k a a s t i.
M e toivomme p i k a i s t a j a r a u h a l ­l
i s t a ratkaisua K o r e a n t i l a n t e e ­seen
j a m e olemme sitä mieltä, että
jos K i i n a n kansalle annettaisiin
: asianmukainen edustus Y K : s s a,
n i i n se a u t t a i s i p a l j o n K o r e a n n y ­k
y i s e n t a i s t e l u n r a t k a i s u a . .
• A l l e k i r j o i t t a n u t :
F r a n k Ernest Cold, Ist L i e u t e n a n t .
7 t h M a r i n e Regiment, aged 31. o f 1416
East Mohawk Ave.! T a m p a , F l o r i d a .
Robert C. M e s s m a n , Ist L i e u t e n a n t.
Ist M a r i n e D i v i s i o n , aged 31, of 1243
Masonic Ave.. S a n F r a n c i s c o , C a l i f.
J o h n N . M c L a u g h l i n . M a j o r , U . S .
M a r h i e s . aged 32, o f U West S l s t st.;
Savannah, Georgia.
George S n i p a n , i s t L i e u t e n a n t , 7 t h
D i v i s i o n , aged 29, o f 5617 Cabanne^
Ave., S t . L o u i s , M i s s o u r i .
HerJjert B . T u r n e r , i s t L i e u t e n a n t ,
Ist T a n k B a t t a l i o n , Ist M a r i n e D i v i ­s
i o n , aged 29, o f 3830 P e a k l a n d Place,
Lynchberg, V i r g i n i a . :
Ernest R . R e i d J r . , i s t L i e u t e n a n t ,
Ist M a r i n e D i v i s i o n , aged 25, o f P , P .
Box.a64,Ir\TOg, Texas.
F e l i x J . M c C o o l , W a r r a n t Officer,
Ist M a r i n e D i v i s i o n , aged 38. of 129
C a r r D r l v e , E l c n d a l e 5, Cällfornia.
F r a n k Noel, Associated Pi-ess Corr
respondent \vith the r a n k of c a p t a i n,
Ist M a r i n e D i n s i o n , aged 52, o f - 1 52
Western Ave., A l b a n y , New Y o r k . ,
C h a r l e s L . P e c k h a m . C a p t a i n , U . S .
7 t h l n f a n t r y D i v i s i o n , aged 31, o f 1229
Ist Avenue; Acaolä P a r k , ; Ällsal, M o n -
tery County, C a l i f o r n i a : .
A l a n L , L l o y d , , I s t Lieutenant, I st
M a r i n e D i v i s i o n , aged 26, o f 227 4 th
Ave., l u a n t i c o , : V i r g i n i a,
George P . Shedd, Ist L i e u t e n a n t,
U . S . 3rd I n f a n t r y D i v i s i o n , aged 24
of 3951 O l d S h e l l . R o a d , S p r i n g h i l l,
Alabama." ;
S a m Shimomura. Corporal, Head-quarters.
Ist M a r i n e D i v i s i o n , aged
23, o f 2915 P i n g r e e Ave., Odgen, U t a h .
B a y H l k i d a , P f c . aged 25. o f 1531
N o r t h L a S a l l e , Chicago, I l l i n o i s.
R a y m o n d Buck, Sergeant Ist Classj"
U.S. 3rd D i v i s i o n , aged 28. of 1647
N o r t h Stij Rochester, New Y o r k .
Edwai-d L . S m i t h H M C , I s t M a r i n e
D i v i s i o n , aged 29, o f 1'085 A l e x a n d r ia
D r i v e , S a n Diego 7. C a l i f o r n i a .
Terence R . D a r b y . 41st Independent
Commando Royal Marines, aged 21,
of 32 B e e c h v o o d Ave.. N ew Gardens,
! R i c h m o n d , Surrey, E n g l a n d.
ring),' c,
18, c f 532
intea P o ^ ^
j o s e p b S , G o o d m a n , 41i>t iJDdepen.
dent C o m m a n d o B < ^ } M a r i n e s , ageä
19, of 27 H i l m a r t o n / C a l n e . wnt£bJj%.
E n g l a n d .
James E . S h o r m a n . Ma«tcr Ser.
geant; UJS. 7 t h n i v l s W t J , aged 36.
13 O d g e n S t . . New J e r s e y ,
T r o y A . W i l I i f o r d . - K c . . l«t^ M a r jm
D i v i s i o n , aged 20, o f Post B o x 256. B
M l d d e s f o r d . :
Wayne B . P l c k e t t . Ck)rporal, i s t M a ­r
i n e D i v i s i o n , aged 22 o f 4509 McCtt}.
l o c h Street, D u l u t h , Mbmesota.
Robert 12. B a t d o r f f . Pfc^f I s t 'Ma­r
i n e D i v i s i o n , aged 19. o f 735 Gould
Street, T o k d o 5, O h i o .
J o h n A / H a r i n e (or Haring),* P f c ,
I s t M a r i n e D i v i s i o n , aged
West Ghumeng Street, P a i n ted-
New Y o r k.
George H . V a i m , P f c ; . l l t h Marines,'
aged 21. of 607 1 7 th S t . , Ensley, A l a .
George L Hadden. Master Ser­geant,
3rd D i v i s i o n , aged 29, of 208
E a s t Wabash Ave., Phoenix^ Arizona,
J o h n J . J o h n s o n J r . C o r p o r a l , 3rd
M a r i n e D i v i s i o n , age n o t glven, in
care o f F . B e t a v i a , A h i o , P o s t B o x 62
C h a r l e s E - Q u l r i n g , P f c ; ; I s t Marine
D i v i s i o n , aged 21, o f 10832 Greville
Ave.^ Inglewood, C a l i f o r n i a.
D a n i e l D. Yesko, P f c , i s t Marine
D i v i s i o n , aged 20, o f 2456 A.^ Nörtli
Humbolt Ave., M i l w a u k e e ; Wisconsin
Jose A ; M a r q u e z (writing'tmclear)
of 221 B u e n a V i s t a , R a t o n , N . M .
E d w a r d * G . W i l k i n s , P f c , I s t Marine
D i v i s i o n , aged 22, o f 1817 Woodland
Avenue, Des M o i n e s , l o w a.
Y u n Y o n g - h e ( K o r e a n ) , Ist Marine
D i v i s i o n , interpreter, of^Kw1on Dong
I n c h o n .
aa
T Ä T Ä J
A V U K S I K U I T E N K IN
M i e s v a l i t t i lääkärille, ettei hän saa
öisin n u k u t u k s i J a p y y s i lääkäriä neu­vomaan
miten hänen t u l i s i l i o l t a a it­seään.
K u u l t u a a n k a i k k i , asiaankuu­l
u v a t seikat sanoilääkäri:
— M i l l o i n ette voi n u k k u a , otta­k
a a muutama ryyppy whisklä.
— Luuletteko että se t o d e l l a k i n aut­t
a i s i m i n u a j a että s i t t e n v o i s i n nuk­kua?
—Sen pitäisi auttaa, sillä ellette
voi nukkua n i i n o n teidän kuitenkin
hami-kcmpl o l l a v a l v e i l l a .
DIPLOMATIAA
N u o r i m o r s i a n pysähtyi kultasepän
l i i k k e e n i k k t m a n eteen j a sanoi sul
haselleen:
•Voi (kuinka o l i s i n i l o i n e n , jos sai
s i n tuon k a u l a k M l s t e e n ! " ,
" M u t t a minä en v o i o s t a a sitä sinul
le n y t . ",
" M u t t a jos sinä voisit . n i i n sina
myöskin varmasti haluaisit ostaa?
; E n , e n sittenkään," .
" K u i n k a n i i n , staä; et s i t t en pidä
kUän minusta n i i n p a l j o n kuin olet
s a n o n u t ! '
" S e ei o l e k y l l i n arvokas sinulle.
" O I k u h i k a k u l t a i n e n ahiä olet!"
HiiNEN PUOLESTAAN
Pääkirjanpltäjä: " O l e n hyvui su
r u i s s a n i k u n teidän liikekumppanin
ne k u o l i . S a l l i t t e k o m i n u n ottaa hä
n e n p a i k k a n s a ?"
L i i k k e e n h o i t a j a ; " V a l l a n .kernaasti
jos v a i n hautaantoimittajft sen hy­väksyy."
Rauha on päivän tärkein kysymys
; Harkitessamme mistä pitäisi k a i k e s - voimat K o r e a n sodan maailmanpalok-
.sa kiireessä k i r j o i t t a a p a k i n a tämän . s i l a a j e n t a m i e t a varten,
päivän l e l i t e en t u l i mieleename erään
viime tiistaisen torontolaisen päivä­lehden
etusi-v-n. J o k a oli jäänyt Iheit- | Y h d y s v a l l o i s s a sitäkin huolimatta,
että k a n s a n v a l t a v a n enemmistön t i e ­detään
•vaativan sotajoukkojen pois­t
a m i s t a K o r e a s t a . E i s i i n ä ' t u l e m i -
S a m a n l a i n c n kuumeinen s o t a a n ' v a ­r
u s t a m i n e n on 'käynnissä ' myöskin
Toisinaan^ tuntuu siltä kuin kärsivä ihmi.^kunta tarvitsisi Olkaa
armeliaita ihmisille" Järjestöä enemmän kuin eläin3iiojeluyhdi.styk.Mä.
. -v Eipä silti, etteikö vläinsuojehiyhcli.styksiäkin tarvita. Liian paljon
käytetään vielä ihmispetojen julmuutta vläimiä kohtaan. Ja kukaan
^ s r v i i t y n y t ihminen ci h},-\äk.sy eläinrääkkäy.stä,
"Multa kun rinntisteiaan ihmisjoukkoja eläimiin, niin jollakin tavoia
mc olemme vicPä niin '•vanhanaikaisia'", että panemme täs-^ä ihmi-^ten
*^^hyvin voinnin ja huollon etutilalle.
^V|^^ Xäin ei kulienkaan ole a.sianlaita korkeissa, yli-oppineissa piireissä.
torjpoJitiikkojen keskuudessa. \'ai mitä arvellaan seuraavasta .VP:n
V -^Voidaanko tällaisina arkoina säädyllise.>ti ruokkia apinoita neljällä:
peonyllä päivä? '
•'Konservatiivinen ,L. I>. Gammans on niin huoIis.saan tästä, että
hän aikoo esittää tämän ky.<ymyksen alahuoneen istunnolle h:'lmikuun
: ..ii.pnä. •
"Hän tarkoittaa Clibraltarin villiapinoita. Legendan nuik.ian Bri­tannia
nvencttää Gibraltarin sitten kun viimeinen apina kuolee siellä
^-'fäniän f«jr».*leella Britann-an hallitus myöntää neljä pcivnyä päätä
kohti päKäsj:ä näiden apinainelättämisek.si.""
Kun muistetaan, että brittiläiset työläiset suivat nyt. kiitos yleiselle
M)ta\illitykselle. ainoastaan k.ihdeksan pennyn edestä lihaa viikossa,
niin teki.sj todella micH huudahtaa: ' O i . loordi, säästäkää hituincn
hcmpeistä tunteistanne brittiläiselle työmichellckin". Tilanne voisi
iwrantua vähän, jos toryjcn ri\-eihin järjestettäisiin "Olkaa armeliaita
ihhiisille" yhdistys herättämään heidän ki\'ikovissa sydamissääii joita­kin
ifamistunteita halpaa rahvastakin kohtaan.
tamättä p a p e r i k o r i i n.
Tämä lehti ;^noo var.sln selvällä
t a v a l l a otsakkeissaan, että maallmas-f
a valmistutaan kuumeisella kiireellä
i o t a a n — n i i n p ä myöskin Canadassa^
k i n . Silta el ole l a i n k a a n mitään
epäilyksiä.
Lehden etusivun y l i o l i p a i n e t tu
v e r i p u n a i s i n k l r j a l m ^ otsake: Biljoo­nia
Canadan raohanvakuutnksen puo­lustamiseksi.
Jos a s i a a koskeva u u t i ­n
e n olisi otsikoitu oikealla tavalla
olisi sen pitänyt o l l a Ihan päinvas­t
a i n e n : Biljoonia Canadan sotaan v a i .
misttunista varten. Sillä ensimmäisen
uutisen otsakkeena m a i n i t u l l a s i v u l la
o l i : Tapamme kaikki punaiset mitä
TOimmc. S l U a ' Y h d y s v a l t a i n Oiyök-
^'tcäysarmeijan eräs k e n r a a l i (Matthcvf
B. Rtdgvay» o l i sanonut, että yhdys­v
a l t a l a i s t e n joukkojen tarkoituksena
on Koreassa
. tappaa mahdollisimman paljoii
kommunisteja m a h d o l l i s i m m a n v ä -
- • häislllä kustannuksilla, eikä v a l -
. l a t a lisää aluetta.
Se o n se t a r k o i t u s mitä v a r t e n c a -
n a d a l a t s i a k i n s o t i l a i t a on j o K o r e a s ­sa
j a mitä varten C a n a d a n sotami­n
i s t e r i j a h a l l i t u s vaativat p a r l a m e n ­t
i l t a . v i i d en b i l j o o n a n suuruiset m ä ä ­rärahat
Jcolmen tulevan vuoden a i ­kana.
K o r e a a n Ja E u r o o p p a a n sekä
t i e t e n k i n muuallekin olisi saatava
m a h d o l l i s i m m a n suuret varustukset Ja
kään k a n s a n t a h t o kysymykseen ellei
se muddostuSihkaavaksi. K a n s a n r a u -
h a n v a a t i m u i ' e l ole vielä tarpeeksi ä ä ­nekäs
Y h d y s v a l l o i s s a eikä Canadassa.
k a a n , kyetäkseen ehkäisemään k a i k ki
valtavat sotaan varustelut j a t o i m l t -
t a a k s e e t i ' K o r e a s s a olevat sotilaat t a ­k
a i s i n koteihinsa. Siltä sj-ystä on
k a l k k i e n rauhan ystävien lisättävä
ponnistuksia a n r a u h a n hyväksi.
Toisena' O l i m a i n i t u n lehden etusi-
\-ulla uutlnön. jossa o i k e i n kuvan k e ­r
a p u h t i t t i i n Nevadassa suoritetuista
atomipommikokelsta. siellä o n k t i l u -
nelden v i i k k o j e n a i k a n a räjälid3rtett5'
k a i k k i a a n v i i s i p c m m l a k o k e i l u t a r k o i ­tuksessa.
V i i m e i s i n niistä lienee o l l ut
v o i m a k k a i n sillä sen synnyttämä v a ­saa
vastaan. Mutta hänen kätensä
herpaantui ensimmäisellä yrityksellä
koska koko maailma, muutamia, s o t a -
h u l l u j a lukuunottamatta, j o u t u i k a u ­h
u n v a l t a a n j a löi T r u m a n i n käden
a l a s . . . • •.
K o l m a s k i n m a i n i t u n lehden etusi­vun
uutisista c l i myöskin sotauuti­nen.
Siinä k e r r o t t i i n , että kenraali
M a c A r t h u r «Suomessa n i m i luetaan
M a k k l - A r t t u ) lienee psrj-tänyt wash-ingtonista
lupaa C h i a n g K a i - s h e k ln
j o u k k o j e n käyttämiseen " k i i n a l a i s ia
kommunisteja vastaan Koreassa ja
m u u a l l a . " Se merkitsee sslvää sodan
laajentamista K i i n a n alueille, kuten
M a k k i - A r t t u on j o pitkän a l k a a v a a ­t
i n u t . Eikä hän esitä vaatimustaan
Y K : l l ' e vaan W a s h i g n t o n l l n — - sillä
K o r e a n sota ei ole todellisuudessa
Y K : n vaan T r u m a n i n sota,: Tämä
suunnitelma s o d a n laajentamisesta on
k a i k i n keinoin ehkäistävä.
M a i n i t u n lehden neljäskin etusivun,
u u t i n e n o l i t a v a l l a a n s o t a u u t i n e n . S i i ­nä
k e r r o t t i i n , että O n t a r i o n maakun­n
a n pääministeri on katsonut t a r ­peelliseksi
protestoida sen johdosta;
että l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s o n vähentä-njrt
asuntojen rakentamiseksi annet­t
u j a l o l n o j a . koska varoja, työvoimaa
j a r a a k a - a i n e i t a on säästettävä s o ­l
a a n vahnistumista v a r t e n . Hänen
mielestään o n a s u n t o j e n rakentamisen
r a j o i t t a m i n e n sotavalmisteluiden t a ­lo
näkyi a i n a k i n 300 m a l l i n päähän, j k i a viimeisifnptä askeleita, eikä ensim-v
a l a l s t e n Les A n g e l e s i n k a u p u n g i n - j maisia.
t a l o n pimeätä taustaa vastaan. Mitä
v a r t e n näitä; k o k e i t a suoritetaan? S o ­t
a a v a r t e n , t i e t e n k i n . Sillä Y h d y s v a l ­t
a i n h a l l i t u s el o l e suostunut n i i h in
e h d o t u k s i i n . Joiden tarkoituksena on
atomipommien vaaran torjundnen.
Atomipommit ovat nyt entistä s m i -
r e m p a n a . v a a r a n a , josta syystä v a a t i ­mus
n i i d e n .tuhoamisesta on. entistä
a j a n k o h t a i s e m p i . Muistammehan m i ­t
e n -JThdysvaltaln p r e s i d e n t t i h e i l u t ti
Jo atomipommia ilmassa K o r e a n k a n -
Nyt tulemme v i h d o h i v l i m em siihen
viidenteen sotauutiseen, joka on m a i ­n
i t u n lehden etusivulla j a j o s t a m a i ­nitsimme
ensimmäiseksi: Biljoonia
Canadan sotaan valmistumista var-teni
Se merkitsee, että j o k a i s e n c a -
nadalalsen on k a i v e t t a v a entistä s y ­vemmälle
taskuunsa näiden biljoo­n
i e n maksarcdscksi. Sillä tähän, n l t a -
k u i n a i k a i s e m m i s t a k i n sodista a i h e u ­t
u v i i n k u s t a n n u k s i i n t a r v i t t a v a t varat
otetaan kansan taskusta, e l l e i kalkls-sa
tapauksissa i h a n suoranaisesti niin
a i n a k b i väliUlsesti. H a l l i t u k s e n ehdo
tuksen hyväksyminen tules tekemään
scdan. laajenemisen- entistä- varmem
maksi. Varmaa o n myöskin se, etti
J o k a i s e n työmiehen p a l k a s t a peritään
etukäteen entistä suuremmat verot
tämän lisätyn ,sotalaskun mabaml
seksi.
S a m a l l a k u n keholtamme kaikkia
l u k i j o i t a m m e entistä tehokkaammiB
t o i m i m a a n r a u h a n puolesta on syytä
p a l a u t t a a m i e l i i n se maaUman toi
i c n rauhankongressin vaatimus, että
sotapropagandan lietsominen olisi j u '
Ustettava rikokseksi j a että sen mu­k
a i n e n lisäys olisi teht-ävä tämän
ntuian r i k o s l a k i i i i - . •:,
Lehtemme tässä numerossa Julkais­t
a a n k u t s n C a n a d a n kansanfcokoulc-seen
r a u h a n t u r v a a m i s e k s i j a sen yh*
teydessä myöskUi yhteenveto niistä
yhdeksästä kohdasta mitkä sisältyvät
vetoomukseen Y K : l l e r a u h a n puoles­t
a . Keholtamme kalkikia lukijoitam­me
tuttistumaan näfliln asjakirjollilii
j a k o r o t t a m a a n äänensä ' r a i i h a n tur­vaamisen
puolesta. M e j o k a i n e n voim­me
kohdaltamme avustaa r a u h a n asi­a
a siten, että puhumme kaikkicD ib-m
i s t e n kanssa r a u h a n turvaamis*»
välttämättömyydestä. Kaikissa
koukslsra o n myöskin esitettävä k y
j y m y s t c l m i n h a s t a r a u h a n turvaami­seksi.
M u t t a p u h e c l riitä. TärviUaD
myöskin teikoja k a n s a n mielipiteen j '
vaatimusten tunnetuksi tckemiscks
K i r j o i t t a k a a siis näistä asioista alu­eenne
edustajille m a a k u n n a n lalnla»-
t i j a k u n n a s s a Ja l U t t o v a l t l o n V^"^'
m e n t i s s a k u i n myöskin llittovaltloB
pääministerille. Ennen kaikkea U
m o i t t a k a a r a u h a n m i e l i a l a s t a Ja vaa­t
i m u k s i s t a sanomalehdistölle — V^'
värilliset päivälehdct mtÄaan
t u n a . •
Rauhantyö o n tämän pSlvän tär­k
e i n a s l a ! , — K ä l l e Terä.