Vapaus, February 10, 1951

              'i^lcl? 'i'Ä:i:H
Vapauden
TEIDÄT KUTSUTAAN. KIRJEENVAIHTOEDUSTAJAKSI
Ciinadan Kansankokoukseen...
Uvat raohan teiteinunaksi fcaitnalHsefcsi proMccanafcsL Tämä raiihamakasta-xain
suuri maa Tol ratkaisevalla tavalla rafknttaa kansojen* päätö
muodostun ranhan hyväksi toimivien kansa. Kyetäksen^e yhdessä toiminuan
rauhan puolesta yhtenäisenä kansana, on meidän keskusteltava yhdessä mitä
on tehtav»jauhan puolesta. (Esimeritkl: Canadalaisten enemmistön mielestä
^«^*^^\*^isiäBastäL, Jos Canada, kuten Britanniakin on tehnyt, tunnus­taisi
K i m a n . Mutta meidän maamme ei ole sitä vielä tehnyt) '
Että jokainen canadalainen voisi afctUvisesU liittyä mukaan löytääksemme
]£if«"!S!^ir*^^ 7?'*^!^ "^f^^^ kutsuttu koolle Canadan kansankokous rauhaa turvaamiseksi hnhtfk. 7 ja 8 päiviksi.
julkaissut iaman ilmoituksen ilmaiseksi^ että Jokaisella lukijallamme biisi tilaisnuft lUttyä mnkaäiT^ ^ " ^ ^ ^ ^ ^
J^^rtS^^^J^^ä^f!^ f Iratrottu^kooUe kannattamaan tai tuomitsemaan minkään poUiUiseh puolueen, uskontokunnan, ihanteen
t a i yhtetekuntajarjestehnan l i t t e i t ä . Ranha j a elämä on turvattava kaikkien hyvää tarttoittavlen i h ^ t e n y h t e f e S n i u ^ s i U^
soto ja kuolema uhkaa samalla tavalla Jokaista miestä, naista j a lasta. yuwc«,wuammua. siu»
Te j o i t t e olla tojeenva^ kun täyt^te oikealla puolella olevan ibnoittantumislomakkeen. Lähettäkää se osoitteella:
National AfBcmbly to Save Peace. 49 Walker Ave.. Toronto, yhdessä ihnoittautnmismaksun j a mahdollistendidotusteiiSr i S a
raunan saiiyttamffieen nähden.
ehdotuksenne harkitaan samalla tavalla k n i n toddla saapuvilla olevien edustajienkin tekemät ehdotukset. Dollarin snnrutsen
Umoittaatumlsmaksunne korvaukseksi saatte täydellisen selostuksen kokouksesta. Sen lisäksi voitte lahjoittaa laahantyön 1 ^ 1 ^
S S ^ n S S f d J f a S ^ Luonnollisestikin te vottte olla jonkun järjestön edustaja, viraUInen havaSitsUa tai Jonkun jäTjest^
Tehkäänme kulienkin varmaksi, että. kaikkien eri elämänalojen^ isänmaallisten canadalaisten mieUpiteei saadaan knnluvUIe. Sillä
tavoin saadaan rauhan ohjelma, joka kuullaan maailman k a i k i l l a kolkilla.
Olkaa hyvä j a tutkikaa kutsukirje tähän kansankiAoukseen j a yhteenveto vetoomtdcsesta YhdistyneiUe KansakunniUe. jotlia kum­matkin
on painettu alempana j a lähettäkää sen jälkeen mIeUpiteenne ja ehdotuksenne.
Edustajien ilmoittautumismaksut ovat:
Yksi dollari kirjeenvaihtoedustajilta, hav:annoitsij<dlta j a opiskelijoilta.
Kaksi dollaria edustajilta j a v i r a l l i s i l ta havainnoitsijoilla.
JOKAISELLE CANADAUISELIE Kaikille heidän järjestöilleen
Tämä kutsu ; on kehoitus
teille osallistua Canadan
kansankokoukseen. rauhan
turvaamiseksi. Se on annet­tu
aikana, jolloin maailman
lauha on vaakalaudalla. Se
ön kutsu osallistua: maan­laajuiseen
kcskusteluuii m i ­ten
voimme saada rauhan,
saavuttaen . huippukohtansa
Canadan kansankokouksessa,
joka pidetään Torontossa
huhtikuun 7 j a 8 päivinä
Yhdistyneiden -Kansakun­tain
(YK) olemassaolo on
uhattuna. Sen k r i i s i . havai­taan
siinä» että K i i n a on
ehkäisty saamasta paik~kaan-sa
YK:ssa.
Miesten, naisten j a lasten-veri
vuotaa maahan Koreas­sa.
Saksan ja Japanin uudelr
leen aseistaminen häpäisee
-sodassa kuolleiden canada-
Liisten miÄston. . . .
Aseistamiskilpailu riistää
leivän lasten suusta j a sota­propaganda
myrkyttää hei­dän
mielensä, valmistaen
heitä hirmutöihin j a kuole­maan.
, ^
Kansainvälinen kauppa
kuihtuu. Verot lisääntyvät.
Elinkustannukset kohoavat.
Luonnonrikkaudet j a elämi­sen
varmuus hupenevat.' : ;
Kaupunkejamme on k e -
hoitettu valmistumaan ato-mipommitusta
vastaan ja
puolustusmihisteri sanoo, et­tä
meidän pitää olla sota­jalalla
sukupolven ajan.
Sotavalmistelut uhkaavat
niellä meidän elämäntapam­me.
Sota-nielisi itse elämän.
Sota ei saa tulla enää
koskaan!
Vaikka mustat pilvet ke­rääntyvät
kaikilla tahoilla
on jokaista uhkaa vastassa
kansan 'rauhantahto.
K u n atomisodan pikainen
vaara oli viime marrask. 30
päivänä kaiihistuneen maail­man
edessä, vältettiin tämä
joukkotuho miljoonien kan­sanihmisten
yhteisen rau­hantahdon
voimalla, f'Pois
atomipommit!" huusi jokai­sen
maailmanlaajuisen ato­mipommin
vastaisen vetoo­muksen
allekirjoittaneen yk­silön
j a jokaisen tämän ter-roriaseen
tuominneen järjes­tön
ääni. Me saatamme olla
vielä hengissä sen johdosta,
että 450 miljoonaa ihmistä
rohkesi allekirjoittaa atomi­pommin
vastaisen vetoomuk­sen.
Sinä kauheana mutta
mainehikkaana p ä i v ä n ä 'määrättyä
osoitti historia rauhan puo- pyydämme
lesta yhdistyneen kansan
voiman.
Viime marraskuussa Shef-fieldlssä
j a Varsovassa pide­tyssä
maailman toisessa
rauhankongressissa päättivät
80 erimaasta saapuneet 2^065
edustajaa asettaa ihmiskim-nan
nimessä Yhdistyneille
Kansakimnille ehdotukset,
jotka voivat lopettaa sadan
ikuisiksi ajoiksi. Nämä y h ­deksän
ehdotusta muodosta­vat
maailmati rauhanohjelr
man j a ne esitetään pohjaksi
.sitä onaanlaajuista keskuste­lua
ja toimintaa varten mikä
tulee kristalloitumaan tässä
kansankokouksessa.
Tämän rauhankokouksen
pohjana on se ajatus mikä
esitetään Y K :n peruskirjas­s
a — että kansa kykenee
poistamaan sodan vitsauk­sen
j a että erilaiset yhteis­kuntajärjestelmät
voivat, ja
että niiden tulee kilpailla
rauhassa, eikä tuhoutua so-dassa.
Canada — Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton naapuri ja
brittiläisten kansojen yhtei­sön
Jäsen, näkee Tyynenme­ren
takana heräävän puolen
ihmiskunnan väestöstä — ja
kykenee esittämään harvi­naista
osaa viedäkseen -rau­han
kansakuntien neuvostoi­hin.
Canadan kansankokous
rauhan tiu-vaamiseksi tullaan
kuulemaan kaikkialla maail­massa.
Me emme kysy teidän po­l
i i t t i s ia mielipiteitänne, n s - fontoanne, kansallista alku­eräänne,
väriänne emmekä
sitä miten ansaitsette toi­meentulonne.
Me emme vaa­di,
että hyväksyisitte mitään
ohjelmaa. Me
teitä hyväksy­mään
tai hylkäämään minkä
ehdotetun kohdan tahansa,
koska me käsitämme keskus-teluvapauden
olevan eräänä
rauhan edellytyksenä. Me
keholtamme teitä . saapu- •
maan, että voisimme yhdes­sä
muodostaa sellaisen rau­han
ohjelman, jonka cana^
dalaisten valtava enemmistö
hyväksyy — että voisimme
mttyä maailman kaikkiin
kansoihin vapauttaaksemme
sen uhkaavasta j a hirvittä­västä
sodan kauhusta.
Se ohjelma on teidän muo­dostettava.
Se työ on teidän tehtä-vänne.
Teidän elämänne säilyttä­minen
on kysymyksessä.
Canadan kansankokouksen
rauhan tturvaamista varten
koollekutsumiseksi aloitteen
tehneen Canadan Rauhan-kongressin
puolesta:
J A M E S G. ENDICOTT
M A R Y JENNISON
LEIKATKAA IRTI
OSANOTTOELMOITUS
(CBEDENTIAL)
(Täyttäkää j a lähettäkää seuraava osanottollmoitus
osoitteella: Nationar Assembly to Save Peace, 49
Walker Avenue, Toronto, Ont., ihnoittautumismajtsun
ja* mahdollisten huomautustunne kera.)
i Name
ASdress
I am a delagate •
Official Observer •
Corresponding delegate •
Observer • -:;
(Shn Soufli Porcupfnen osaslon
vuösiMous oli hyvin onnishinut
mm mmm
Soaih Pomiidne. ^ Sunnuntaina
tJS. 4 pnä pidettiin S J : n paikallisen
osafiton Aiiosikokous, jossa 4)unnittUn
Ja mitattiin Järjestömme asioita kol­men
tunnin ajan. K a i k k i osastomme
toimitsijat olli-at paikalla, mutta jä­senistöstä
ei puoltakaan. Jos tällaista
tapahtuisi uskovaisten Järjestöissä,
n i in he kutsuisivat sitä synniksi. Jon­ka
'jälkeen alkaisi kova parannuksen
teko j a katumus. Me tietenkään em­me
kutsu sitä synniksi mutta" välin-pltämfitömyydeksi
j a parannuksen t e -
ko-on tarpeellinen. •
Osaston toimintakertomukse.ssa se-lostettUn
kaikki se toiminta mitä
meillä on ollut iTioden aikana. Eten­k
in viime talvena - o l i toiminta hyvin
vilkasta, jonka tuloksena • saimme
nähdä kaksi 'Canadan suomalaisten
keskuudessa tunnettua mahtavinta
näytelmuäi nimittäin "Justiina" Ja
"Elinan surma". Muita pienempiä
iltamia ja kemuja x>n ollut useampia,
vaikka niille kaikille el anneta sitä
arvoa mikä niille kuuluisi, mutta sit­tenkin
ne ovat tärkeitä järjestöelä­mässä.
Toimintakeirtomuksessa myös­k
in todettiin, että suuren työn teki­vät
osastomme jäsenet viime kesänä
Liittojuhlien valmistamisessa, slUä he
toimivat siinä : urheiluseuralaisten
kanssa käsikädessä j a aina valmiina
vetämään mukaan sellaisiakin Jotka
eivät kuulu kumpaankaan järjestöön.
Tässä yhteydessä lausuttlinkin monet
vilpittömät kiitokset järjestömme u l ­kopuolella
oleville hyville auttajille Ja
rehellLsille työntekijöille.
Rahastonhoitajan raportti hyväk­syttiin
sillä toteamuksella, että osas­tomme
on nyt selvinnyt suuremmista
veloistaan. Tuhatluvut ovat muuttu­neet
kymmeniksi. Vaikka rahaa el
olekaan paljon kassassa, on omaisuut­ta
karttunut lähemmäksi 20 tuhatta
dollaria, mikä on näin pienelle paik­kakunnalle
aika hyvä saavutus.
\ Jäsenkirjurin.raportista kävi ilmi,
että joitakin jäseniä <m jäänyt osas­tosta
pois. 8e o n buono juttu. Jota
pitäisi jolcaisen l»en»t»knht«1spstt
punnita. K u n Järjestitmm? toimintaa
ei voida iledä eteenpäin i l m a n Jäse­niä,
kehoitankin kaiidda tovereita
korjaamaan j&senkoifttinEa kuntoon.
Buoonalaisen historian Icoxnitean jä­seniä
e l o l l u t l a i k a l l a . Joten sen toi­minnasta
ei kuulunut mitään muuta
k u i n epävirallisia lausuntoja siltä,
että komitea o n toiminut. Toivotta­vasti
siltä kuullaan seuraavassa ko­kouksessa.
: Salroskomlteari xaporttl 0^
komitealle annettiin^ täysi tunnustus
siitä 'hyväntekeväisyystyötä mitä se
cn tähnyt, käymällä sairaalassa ter­vehtimässä
sairaita työläisiä.
Sttten>^urasl:; johtokunnan vaali.
Kolmestatoista ehdokkaasta valittiin
7-h9nklnfin johtokunta. Johon tuli
enemmistä uusia, mutta kylläkin Jär­jestötoiminnan
veteraaneihin kuulu­via.
Vaikka emäntäväki kutsuikin k o -
kousylelsöä kahville, antoi Vapauden
Ja U e k l n asiamies kalkessävUlreessä
selosttiksen' viime vuoden 'toVkUnnasI
taan. Bfumpaakln lehteä kUidostl nyj:
tulevan Joku kappale enemmän kuin
viime vuosikokouksen aikana Ja muuf
tenkln lUkevalhto o n onut •vUkäcaam-paa
kuin fedelllsenä vuotena. Raportti
hyväksyttUn tyytyvälsesU myhäUlen.
Jotkut ehdottivat, että väliaikaisena
toiminut asiamies valittaisiin vaki­naiseksi;
mutta väliaikaiseksi hän tal­si
kuitenkin Jäädä.
KahviväUaJan Jälkeen valittiin
joukko ympäri vuoden toimivia komi­teoita
Ja sitten sltaryttlln käsittele-*
mään tulevaa toimintaa.; Keskustelun
Ja JärkeUyn perusteella - voin olettao,
että kevään korvalla tiileehaalillam-.
me olemaan kaikenlaista menoa, pie­nempää
j a suurempaa. Joihin toivon
kaikkien työläisten osallistuvan; v i r ­kistävällä
tavalla. ~ H .
m
METSÄMIESTEN UNIO EHDOHAA
PALKKANEUVOUELUN PITÄMISTÄ
Union esityksessä vaaditaan jäsenistön
demokraattisten oikeuksien palauttamista
I shail require a blllet • Hotel accommodation •
I shall make.my own arrangements •
I represent
jiirjeston mmi
Number of members.
Secretary slgn here_
Enclosed is cheque or money order for $_
representing $L. fee, $- contribution
Please send me ali information on agenda and
location of the Assembly as soon as possible.
Liittäkää mukaan eri paperi, jossa esitetään mieli­piteenne
miten rauhan voidaan saavuttaa.
Vetoomus
Yhdistyneille
Kansoille
Y K : n vetoomuksesta esi­tetään
tässä yhteenveto,
jonka ehdotamme otetta­vaksi
keskustelun pohjaksi
yhdessä ylempänä olevan
kutsukirjeen . Icanssa, val­mistuessanne
C a n a d a n
kansankokoukseen rauhan
turvaamiseksL
Sen lisäksi, eitä nämä eh­dotukset
esitetään Y K :Ue
j a maailman parlamenteil­le,
kehoitetaan vetoomuk­sessa
suurvaltoja neuvotte­lujen
avulla ratkaisemaan
nykyiset riitaisuudet. Siinä
kiinnitetään huomio myös­k
i n siilien, että Maailman
Rauhankongressi v a l i t s i
Maailman Banhanneuvos-ton
hnolehtbnaan rauhasta
maailman kansojen puo­lesta.
Vetoomuksen täydellinen
teksti voidaan lähettää
pyynnöstä. Tämän oiliealla
puolella esitetään siitä y h ­teenveto.
Yhteenveto vetoomuksesta
1. Korea:
Rauha vihollisuussuhteiden
lopettamisen avulla. K a i k ­ki
ulkomaiset armeijat
poistettava ja sisäiset r i i ­taisuudet
on sovitettava
rauhallisesti, korealaisten
e d u s t a j i e n osallistuessa
neuvotteluihin. Kysymys
on käsiteltävä turvallisuus­neuvostossa.
K i i n a mukaan
luettima.
Yhdysvaltain aseellinen i n ­terventio
Taiwanissa (For-mosa)
on lopetettava ja s a ­moin
v i h o l l i s u u s s u h t e et
Vietnamissa, sillä ne u h ­kaavat
maailman rauhaa.
2. Saksa Ja Japani:
Näitä maita ei saa koskaan
aseistaa uudelleen. Rauha
on solmittava yhtenäisen
Ja demilitarisoidtm Saksan.
Ja japanin kanssa. Miehi­tysjoukot
on poistettava.
3. Siirlomaal:
Siirtomaakansoilla on o i ­keus
itsenäisyyteen, eikä
väkivaltaa saa käyttää sen
. ehkäisemiseen. Rotusorto
poistettava kaikkialla.
4. Hyökkääminen:
K a i k k i a hyökkäyksiä on
vastustettava ja määritel­tävä
hyökkäykseksi Jokai­sen
valtion rikollinen teko,
jossa ensimmäisenä käyte­tään
aseellisia voimia tois­ta,
valtiota vastaan, tapah­tuipa
> se m i n k ä tekosyyn
varjolla tahansa.
5.^1^iakiihoiius:
kaildden -parlamenttien on
hyväksyttävä laki. Joka
rankaisee Jokaista. Joka
harjoittaa propagandaa
uuden ;sodan lietsomiseksi.
^/Sblarikokset
Koreassa:
Kansainvälisen oikeuden
on tutkittava kuka on vas­tuussa
siviiliväen joukko­tuhoon
Koreassa.
7. Aseistuksen
, poistaminen:
K a i k k i atomi-, bakteeri-,
kemialliset Ja muut Joukko­tuhon
aseet j a keinot on
ehdottomasti kiellettävä ja
niitä ensiksi käyttävä hal­litus
on julistettava sota­rikolliseksi.
Kalkkien suur­valtojen
on vähennettävä
aseistustaan vuosien 1951-
1952 aikana joko kolman­neksella
tai puolella. K a n ­sainvälisen
valvontaelimen
velvollisuutena on valvoa
n i i n yleistä aseistuksen
vähentämistä kuin Joukko­tuhoaseidenkin
kiellon to­teuttamista.
8. Kansainvälinen
kauppa:
Normaaliaet kauppasuhteet
eri maiden kesken on pa­lautettava
ennalleen keski­näisen
hyödyn pohjalla.
9. Kulttuuri:
Hallitusten on avustetta- i
kansainvälisen konferens­sien
pitämistä Ja e r i mai­den
Talisen kulttuurltoi-zninnan
edistämistä.
f Viimeksi ilmestyneessä The >On-iarjo
Timber WorkW.sIssa selos­tetaan
niitä vaatimuksia, mitä L & -
S\VU:n osastojen'^taholta on tehty
palkkojen saattamiseksi enemmän
elinkustannuksia vastaaviksi j a n-'
niodcmckratian p a I a u ttamiseksi;
Seuraavassa julkaisemme tärkeim-
. p i i kohtia edcllämainfttuja kysy-tpiykslä
käsittelevästä Timber Wor.!
kersin kirjoituksesta.
• . * . ' • . • • • •••. • • •.
Un^on nykyiseen toimlntaoihjelmaan
on clsaltynyt palkkojen Izsäkorotus s i l ­tä
läaitien, kun osasto 2786 (Port Art­hur)
virallisesti kehoittl kansainvälis­tä
edustajaa A. Cooperia osaston puo-livuosikokouk-
sen päätöksen mukaises­ti
toimimaan palkankorotuksen saa-miceksl.
A. CocJJeria (kehoitetaan o-saston
päätbksessä kutsumaan Onta­rion
puutavara yhtiöitä yhteiseen
neuvotteluun unlon edustajain kanssa
tämän lisäkorotuk.sen järjestämisestä;
Mr. A; Cooperille lähetetyssä osasto
2786 sihteerin iHarry Timchlshin alle-kirjoittamaEsa
kirjeessä sanotaan:
• 'Kokous oh sitä mieltä, että .sellaisen
konferenssin koollekutsuminen on h y ­vin
tarpeellinen, saadaksemme palk­kojen
; ,llsäkorotukseh ; yoldakäemme
vastaanottaa «vuoden 1950 s y y k u u n 1
päivän Jälkeen tapahtuneen hintojen
nousun Ja että yhtiöt ovat hyvin ky­keneviä
sen tekemään. Monissa muis­sa
teollisuuksissa on tuollaisista lisä-korotuksista
Jo sovittu." .
OSASTOJEN AUTONOMIA
• Kirjeessä sanotaan" 'lisäksi: "Toi­seksi
me vaadimme voimassaolenran
sopimuksen no. 5.05 j a . 5.06 -kohtUn
tehtäväksi sellaiset korjaukset. Jotka
takaavat osastoille oikeudet Itse päät­tää
virkailijoistaan Ja Järjestäjistään
,Ilman ulkopuolisten sekaantumista."
' Monilla muilla työaloilla, kuten a u ­to-,
sähkö- j a terästeollisuudessa, on
työläisille myönnetty llBäkorbtt&set
sen Johdosta, että elinkustannukset o-:
vat huomattavasti kohonneet «vuotui­sen
sopimuksen afleklrjolttamlsen Jäl­keen.
Puutavarateollisuus, kuten me
hyvin tiedämme on kykenevä aina­k
i n yhtä hyvin hyväksymään vaati­muksemme
kuin edellämainitut teol­lisuudet
ovat olleet.
TRI ENDICOTTIN PUHUJAMATKA
OLLUT ERITTÄIN ONNISTUNUT
Toronto. "Tuhannet canadalaiset ^1 tullaan pitämään, tulee seurata
päätöslauselman yhdeksään kohtaan
perustuvien toimenpiteiden."
" K o t i - , työpalkka- j a kirkkokokouk-sia
on järjestetty lukuisilla paikka­kunnilla
myöskin toisten Rauhankon-gxessin
edustajain ja heidän avusta-
Jalnsa tohnesta. Keskustelu 9 koh­taa
käsittävästä . vetoomuksesta on
muodostimut perustaksi edustajain
valitsemiselle kansalliseen rauhanko­koukseen,
joka pidetään Torontossa
huhtlk. 7 Ja 8 päivänä."
mm myöskin mainitsi, että eri
paikkakunnilta saapimee t raportit
kertovat t r i Endicottln puuhjamatkal-l
a olleen erinomainen menestyksen.
Verrattuna edellisiin, menestys Sud-Öuryssa
oli yllättävän hyvä. Port
Arthurista ilmoitettiin: "Haalin täy-tetoen.
Joukko, toinen kokous fort
Williamlssa j a asxmtokokoukscssa 30
h e n k U ö ä / ' \ , „
rientävät kaikkialla kuulemaan t r i
Endicottln selostustamaailman rau­hanliikkeen-
Toisesta Kongressista",
sanotaan . Canadan Rauliankomltean
sihteerin Miss Jermisonin t r i E n d i -
coitin puhujamatkaa koskevassa lau­sunnossa.
Kaikkialla ihmiset antavat
hyväksymisensä Rauhankongressin
Y K : l l e tekemälle 9 kohtaa käsittä­välle
vetoomukselle Ja sen lisäksi ovat
monet ryhtyneet toimimaan lähettä­mällä
piirinsä parlamenttiedustajille
ja hallituksen jäsenille kirjeitä ja
•^hkösanomla, joissa kehoitetaan pub-'
lustamaan ratrfiaa edistäviä, tolmen-
•piteitä.. vv.- 'l: ^•
Miss Jennison sanoo: "^Sadottain Ja
tuhansittain kirjeitä Ja sähkösanomia,
joh-sa vaaditaan k i i n a n tunnustamis­ta,
on lähetetty Endicotthi puhetilai­suuksien
jälkeen, jokaisella paikka­kunnalla
missä kokouksia on pidetty
Muissa raporteissa sanottiin: "Huo­ne
täynnä" Wlimlpegi8Sä, "onnistunut
kokous Saskatoonissa lumimyrskystä
huolimatta" . . . "Pender Apdltorliun
täynnä vnmeistä palkkaa myöten, osa
kääimyttävä ovelta- takaisin Vancou­verissa.
K a i k k i tämä osoittaa Ihmisten e n ­tistä
suuremmassa määrässä käsittää-vän
sodanvaaran läheisyyden j a päät­täväisyyden
taistella rauhan säilyttä­misen
puolesta, sanoi Miss Jennison.
"Tämä kansanjoukkojen liike rauhan
säilyttämiseksi kasvaa yhä suturem-maksi
joka päivä. Ihmiset sanovat
hallitukselle, että he haluavat rau­haa."
—•—-—....«r',../. ,. •
Tanskan talous on
vaikeassa tilassa
Kööpenhamin».* • - Xskettäin pitä­mässään
puhe^sa Tanskan sisäminis­teri
Aksel Möller antoi hyvin s y n k in
kuvan niaan taloudellisesta asemasta.
Hän sanoi, että jotakin on tehtävä
hintojen ja: verojen jatkuvan nousun
estämiseksi. •
Ranska on loukannut
kansainvälisiä,
oikeuskäsitteitä
Moskova. — Täällä esitettiin radion
kautta Jyrt£kä vastalause sen johdosta,
kun Ranskan hallitus on kieltänyt
kolmelta työväen maailmanliittojen
keskukselta tpimintaoikeudet Rans­kassa.
Ranskan hallitus on tällä me­nettelyllään
loukannut kansainvälisiä
oikeuskäsitteitä Ja on todennäköi­sesti
toiminut siinä Yhdysvaltain
määräysten mukaisesti.
Yhtyvät taisteluun
jnerimiesten puolesta
VVeiasmä. yhdistynyt
työläisten komitea piti erikolskokouk-
£en,joksa päätettiin yhtyä n i i h in C a ­nadan
tyjHälslin, jotka tuomitsevat
Canadan "Työsididelautakunnan lait­toman'menettelyn,
ktm se kielsi C a ­nadan
merimiesten tmiolta Branch
XJnes Ltd:tt t^rölälsten edustusoikeu­den.
Soon näyttämö
vierailee pian
Sudburyssa
Myyjäiset Soossa
helmikuun 28 pnä
Sault Ste. M a r i e .— Tammikuun 20
päivänä vierailivat- Sudburyn näyt­telijät
täällä näytelmällä " K u n rouvat
epäilevät'. Siitä olikin jö pitkä aika
kun vieraspaikkakuntalaisia on näyt­tämöllämme
esiintynyt. Me soolalset
lausumme suuret kIito.i:set »udbury-laisille
vierailusta ja keholtamme tu­lemaan
toLstekin.
Nyt helmikuun 18 pnä tulevat soo-laiset
vastavierailulle Sudburyyn Ja
vievät täältä jonkin pukin tai pässikö
.-c lienee, kovin kuitenkin kuuluu mää­kivän.
Kaippa se haluaa lähteä u u -
iille perukoille, kun on täällä ollut
vuMla; iTolvomme naajuri kaupungin
suomalaisten kääntävän silloin tos-
-=!un.sa PInnis-h-haalllle, voidakseen
nauttia haaskalta tilaisuudesta. Toi­von
hauskaa matkaa myöBkln näytte
,1 Joille,
Täällä Soa^sa esitetään "Syysma-noöverlt"
maaliskuun alkupuolella.
Kuuluu tulleen uusia näyttelijöitäkin
paikkakunnallemme, joten, kannattaa
pliää tämä asla mielessänne. Enem­pi
kuitenkin tuonnempana;
Helmikuun 23 pnä on sitten huvl-tojmikunnan
Järjestämät myyjäiset.
.Muistakaahan «Illoin taas saapua haa-il'Afi.
.
.^äytelmäseuran kokous on helmi­kuun
20, päivänä, joten saapukaahan
kaikki kokoukseen,
Kalervo Ketola kävi täällä selosta-miiK.
«>a Varsovan rauhan kokousta,
mutta yleisöä oli vähän lälsestl vaikka
rauhan asian pitäisi olla Jokatoelle
tärkeimmän kysymyimcn. — L .
isssiiii mm
m
SurulUllmoUamme; eitä rakas velfeinine
YRJÖ ARMAS MARTTliSIEN
nukkui kuolon uneen Hearattn sairaalassa tamnUkuun
22 pnä 1951 49 vuoden Ikäisenä. Kaipaamaan Jäi 2 siskoa
Suomessa Ja 2 tässä maassa perheineen; myös paljon'
tuttavia.
Sua tuskat ci vaivaa varmaan Ei iloa sun dosi ollut, ',
Siell' povessa maaemon armaan, ci paistetta auringon.
Kaipaatnas levon sä saavutit. Nyt on tuskasi tauvonnut^: n
Siis hyvästi veljeni rakkakin. oii toiveesi täyttynyt.
Laura sisko j a perhe. Ennendsin».
SI
t ^
• i i ii
, »IITOS
lAusumme kauniit kiitokset kantajille, hautajaiskahvin l a i t -;
^.'tojille Ja jnxs.LUkalalle laulusta j a kaikUle. Jotka olivat otta-
, massa osaa suruumme.
"ao i7! ENNE KOSKELA Ja LAURA COBERG
— Volgan vesialueen pinta-ala on
531,000 ncllömallla.
CSJ:n Finlandin
osasto lalijoitti
{(urssiraliastoon
Finland. ~ Jospa pistäisin Jonkun
r i v in täältä Fhilandlastakln pitikästä
aikaa. Ilmat täällä ovat olleet k y l -
mänlaislä. siinä 30-40 korvilla ala­puolella
nollan Jo kimkauslkatqiaila.
S J : n osaston kokous pidettiin Tais­to
Ellmenin palkalla. Kokouksen piti
olla vuosikokous; mutta paikalla o l i
vain se entinen kaarti, joka on koetta­nut
ylläpitää osaston toimintaa, j o ­ten
el tohnlsljolhin nähden el tullut
suuria muutoiksla.
Vuosikokous on kokous missä teh­dään
suunnitelmia ttilevaa toimintaa
varten j a sUnä myösWn pitäisi arvos­tella
mennyttä toimintaa, onko tehty
virheitä Ja mitenkä ne voitaisiin kor­jata.
Eräs Jäsen olikin sitä mieltä/
että vhiieltä on tehty, etenkin klubel
h l n nähden j o l ta täällä toimii. Kum­pikaan
ei icultenkaan ole pannut tik
kua ristiin rauhanasian ttmnetuksi te­kemiseksesi.
Tilinpäätöksestä Ilmeni, että talou­dellisesti
oli onnistuttu melkoisen hy­vin.
Kaaliin oli tehty korjauksia Ja
vielä oli vähän rahaa jäänytkin, Port»
Arthtu-In kursslrahastoon päätettiin
lahjoittaa 10 dollaria.' »ftröskln pää­tettiin
hankkia tänne filmi "Mlnll
elän"', kun se tulee Port Arthurin pe
rukalle.
Keskusteltiin myöskin osuuskaupas­ta
Ja sen auttamisesta, Auttamlskysy
niys jäi kuitenkin pöydälle siiksi kun­nes
-vuosikokouksessa kuullaan, ettii
tuottaako se Jatkuvasti tappiota ym,
sitä icoskevlsta aslo|sta. i&Ceinaavat
tulla meille kokousta pitämään, saa
sitten nähdä toteutuuko ee. Tervetu­loa
jos siltä tosi tulee. —; Piirteli se
valittu.
— Sata vuotta sitten tuM käytän­töön
ensimmäiset Canadan poaitimer-
Hi
Mi
Uusia SBurtcoksia saapuniii
Maailman sunrromaaneja LEO TOLSTOI
SOTA JA RAUHA
4 osaa - yhteensä 1.444 sivua - koko teoksen hinta $9.00
Sota j a rauha on Leo Tolstoin jättilälsromaani, kuolematon mestariteos
Venäjän kansan elämästä 1800-luvun alkuvuosina Ja Napoleonia vastaan
käydystä sodasta. Teosta on sanottu "Venäjän kansan suureksi Iliaaksi"
— koko Venäjä Ja silloinen aikakausi 6n siinä kuvattuna, kalkki yhteis­kuntaluokat
keisarista viimeiseen sotamieheen asti. Lukematon. Joukko
tapahtumia j a kuvia on; siinä piirrettynä koskaan erehtymättömäUä.tai-X.>
teellisellä voimalla Ja lukijan silmien eteen avautuu merkillinen kals- i '
tole maalhnan historiaa suuren hengen eläväksi j a havainnolliseksi
tekemänä.
Prof. V. A . Koskenniemi teoksen johdosta kirjoittaa:
"Sota j a Rauha on kaikluinsuurplirteislmpiäi merkillisimpiä romaaneja,'
mitä maailman kirjaUisuos tuntee. — Tahtoisin väittää, että meidän päi­viemme
kertomataide el voi osoittaa yhtään teosta, Joka tarkoitustensai
suurisuuntalsuudessa, ihmiskuvauksensa rikkaudessa Ja koko elämännäke^
mykensä Tcallstlsessa voimassa «voisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa."
M A I L A TALVIO
RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT
398 sivua - Hinta sidottuna. $3.50 .
Talvion parhaat novellit kokoelmana, Jonka tunnusmerkkejä ovat terävä
ihmiskuvaus, dramaattisen kiinteä tapahtumain kehittely j a syvämlellnen
symboliikka. ^ , . • P
M A I L A TALVIO
RUKKASET JA KUKKASET
4. PAINOS
293 sivua - Hinta sidottuna $2.75
Rikas muistojen romaani,-Jossa Malla Talvio hänelle luonteenomaisella
hehkuvalla eläytymLs- Ja kuvausvolmalla luo viehättävän kuvan lapsuu­tensa
Ja nuoruutensa ympäristöstä.
Nykyaikainen Ihmiskuvauksen lolstonäyte '' ,
TALO VEDEN ALLA
K i r J . Francis Brett Younir - Suom. Väinö Meltti, '
489 sivua Hinta sid.,$2.50
Nykyisen Englannin;huomattavimpiin kertojiin kiiuluvari Francis Brett
Youngin romaani kertoo hulraapälsillärahansljoituksllla seikkailevasta;^^
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta O r i m t h Tregaronlsta Ja ihäncnv;
perheestään, jonka Jäsenistä kukin elää oman kohtalonsa Tregaronlnitse-v
valtiuden varjossa. Tapahtumat liikkuvat Waleäls8a ennen ensimmäistä '
maailmansotaa Ja sen aikana. Tapahtumarikas romaani. .
HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAltUT
KIrj. Mark Twain - 391 sivua - Hinta sid. $2.00
Ratklrlemulllnen kertomus Huck Finnin selkaliuissa Mississippijoella :otf^
saanut nuoren väen suosion-kuin vain harvat teokset Ja epäilemättä se
onkin nuorlsonkirjolsta nerokkaimpia. Huek ei ole suinkaan mikään
kaavamainen malllsankarl; hyvän -Ja pahan rajamaat eivät ole hänelle f
täysin selvillä. Mutta kaikkien kepposten Ja vallattomuuksien pohjalla-on
turmeltumaton, aito nuoruus: teeskentelemättömän kertomuksensa t a ­kaa
Hucklcberry F i n n paljastuu ehkä koko poIkaklrJallLsuUden Inhlmilll-:
slmmäksl sankariksi.
QUOVADIS?
K i r J . Henryk Sienkievlez - 510 sivua - Hinta $2.75
Puolalaisen mestarikirjailijan Henryk Sienkiewlczln Juoma historiallinen
romaani. Jossa kUhkeänä sykkii julman keisari Neron ajan elämä. K i r j a i ­l
i j an henkilövalinta kertoo tahdosta seuloa cslln olennaisin asiasta. Jota
hän esittää: niinpä totuttuun historiallisen romaanin tapaan tässäkin öh
sankari j a sankaritar, konna Ja kyynikko, mutta nämä vähälukuisetkbi
tienkUötyypit ovat niin luonteenomaisesti Ja Intuitiivisesti nähtyjä, että
be pyrkivät todella eläviksi yksilöiksi. , , /
GEORGIAN POIKA
K i r J . Erskine Caldwell - 190 sivua - Hinta sid. $2.25. '
"Georgian poika" o n älykästä leikittelyä Ihmisten'heikkouksilla Jä n a u ­rettavuuksilla.
K i r j a i l i j a tarkkailee kuvattavlaan pienen pojan Wllllam-pojan
näkökulmasta. Teoksen päähenkUönä on "meidän äijä", isäpappa
Stroup, pienten inhimillisten heikkouksien Ja lapsekkaan avuttomuuden
rehnufcas henkUöltymä. Kirja tyyllUIsestlkln on mitä viehättävintä luet­tavaa.
SAAREN LUMOT i
K i r J . Elizabeth Gobdge - 367 sivua - Hinta sid. $2.75 r
"Saaren lumot" on Elizabeth Goudgen ensimmäisiä maailmamnalneen
saavuttaneita romaanejaan, jolla omaelämäkerrallisen aiheensa vuoksi o n •
kOrJallljan tuotannossa pysyvä erikoisasema,' Kuvaa d u Procquen perheen
äidin elämäntarinoita Englannin kanaalin saarelta.
Herkin äärlvUvoln hän kuvaa vanhan onnellisen ajan kodin vlehättävlne
ihmisineen Ja yksityiskohtineen: perheen rakastetun Ja Ihalltun äidin,;
epäkäytännöllisen isän, jonka onnistuu vuosien epätoivoisen uurastuksen
jälkeen pelastaa perheensä toimeentulo sattumalta Julkisuuteen joutu­neella
kirjailijantyöllään, perheen viisi .vilkasta ja valloittavaa lasta sekä^^>
salaperäisen muukalaisen, joka odottamattomalla tavalla joutuu puuttu­maan
perheen kohtaloihin. -\
"Saaren lumot" on runollinen ja mielikuvitusta kiihottava kirja, jonka
epäsovinnainen j a lämmin elämänviisaus on lukijalle'todellinen virkistys/
Kirja» on vain rajoitettu määrä. Hankkikaa yksi heti itsellenne.
KIELEN OPI^IMINEN VAATII HARJOITU3TÄ1
Nyt on saatavana professori Y. Biesen toimittama Icaksi osaa käsiitSvä.;
englanninkielen oppikirja
OPIENGLANTIA
Sm
Tässä teoksessa selvästi opetetaan kielen ääntäminen.;
K A K S I OSAA - Yhteensä 349 sivua
k 1^^^^/^ , T^
VAPAUS PUBLISHING CO- LTÖ/
•BOX M. :ffmmmffm;m^^^
;.:..,,..,;y;^;/;:^i;.:.v:vhÄ---J:-^^:;:i:/i;#^^^