Vapaus, April 24, 1958

              kr»-i-*--»-*-f'«'»'i"»'«»-«''+.-Hj-V:»-V-«-J|?*-^.*'»-rj-VTV-«-y-r'^^^ » - f -y v ' * ' » - i C V V V ^' t y 'r » V ' . V v y v r 'y V V v y , - V N-y. y V / / - V V v v - y ^ / S ''V y y . v{y VvVv'-fv^VV^*-**
Sivu 12 Torstaina, huhtik. 24 p. — Thursday, April 24, 1958
KEVÄTTERVEHDYKSEMME
SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME!
Pörcupine Hardware and Furniture
TUNNETUIN HAUTA-JA HUONEKALU-KAUPPA
PAIKKAKUNNALLA
P. O. Box 520
l PUHELTN 84^
South Pörcupine, Ontario
VAPPUTERVEHDYKSEMME
ja hauskaa kesää kaikille aisiakkaillemme!
STAR CLUB RUOKALA
Suomalaisten keskuudessa hyvin tunnettu
ruoka-ja asuntotalo. •
Box 190
. Puhelin 385
vr^ South Pörcupine, Ontario \
aimmat kevättervehiyksemme!
MacDeHMD'5 BEVERAGES
Kesän lämpunillä meidän parhaat virvoke-juoma^
ön^Uuovat 1«iUe virkistystä
ERIKOISUUTEMME:
TEMAGAMI DRY GINGER ALE
Pitelin 71
South Pörcupine Ontario
KEVÄTTERVEHDYKSEMME
SHEil SERVICE STATiON
South P ^ J i f f "KK h \r t ? } 1^1 inOntario
yÄn»UTERYEHDYS
KAIKJT J.T! TYÖLÄISILLE, EDISTYKSEN
JA RAUHAN YSTÄVILLE!
CSJ:n
SOUTH pmm
äASTO HO. 12
,e9UTH PÖRCUPINE
• ' ONTARIO
VAPPUTERVEHDYKSEMME
^ KAIKKIEN MAIDEN RAUHAA
RAKASTAVILLE, TYÖLÄISILLE!
WÖRKERS' COOP
OF HEW ONTARIO
LIHllTED
LIIKKEEMME ON TYÖLÄISTEN .
JÖUKKOJÄRJESTÖ
Välitämme ensiluokkaista ruokatavaraa ja
laadullisesti pafrasta kivihnltä
ti. •
m' •
f » / , •
Puhelimet 51 ja 52
South Pörcupine Ontario
NotieiislKiaveistahurjiii--fotoniraketti
;^ettäin kooUnt Albert Einstein,
joka on todetta' aikantenune snn-rimmaksi
matemaattiiBeksI neroksi,
'esitti el&ess&än — knnlnlsah snh-teeilisaasteoriansa'ohella
— aseita
maltakin hänunistyttäTiS teorioita.
Niinpä hän mm. väitti, täysin teo­reettiselta
pohjalta, että vastoin
aikaisempaa olettamasta valonsä­teet
käyristyivät riittävän voimak­kaan
vetovoimakentän läheisyydes­sä.
V i i m a s i tapahtuneen aaringon-pimennyksen
aikana observatoriois=.__^
sa saoritetnt mittaakset osoittivarh^^^y t o d j a m p o i s y y s m a t ^^
että tämä kirjoituspöydän ääressä,
Einsteinin aivoissa^yntynyt oivallus
piti täysin yhtä sen kanssa, mitä
tapahtui valtavmäa maallmanava;
ruadessa Ihmisjärjelle käsittämät­tömän
pitkien matkqjen päässä
meidän kotoiselta maapalloltamme.
Tavallaan perustuu Einsteinin
oivalluksiin myös ajatus fotonira-ketista.
Ennen kuin tutustumme
lähemmin itse asiaan^ ön meidän
kuitenkin selvitettävä erältä perus­käsitteitä.
Aurinkomme on nk. kUntotähti, Jo-trf
ympäröi joukko kiertotähtiä. nii­den
joukossa Maa ja sitä lähinnä —
Aurinkoon päin — Venus, sekä —
Auringosta poispäin — Mars. Jo tällä
hetkellä laaditaan vakavia ja mate­maattisesti
perusteltuja suunnitelmia
tutkimusretkikuntien' lähettämisestä
kummallekin ko. kiertotähdistä. Tämä
saattaa Jo tuntua häikäisevältä tek­niikan
kehitykseltä meidän päivinäm­me,
mutta asia muuttuu vielä mieli­kuvituksellisemmaksi,
jos ryhdymme
ajattelemaan matkoja oman aurinko­kuntamme
ulkopuolelle.
OLETTAMUKSIA, JOITA EI
VOIDA TODISTAA
Nythän on asia niin, että myöS^
aVaruuden muilla kiintotähdillä saat­taa
olla omat kiertotähtijärjestelmän-sä
— mutta saattaa täylsin yhtä us­kottavasti
olla toisinkin. Parhain-kaan
ihmisvoimin rakennettu teles­kooppi
ei kykene erottamaan ainoan­kaan
meitä lähellä olevan kiintotäh-den,
SO. auringonlaisten omavaloisten
taivaankappaleiden joukosta min­käänlaisia
kiertotähtijärjestelmiä.
Tämä el suinkaan merkitse sitä.
etteikö niillä sellaisia saattaisi olla.
On vain niin,' ettei parhainkaan
mainen optiiklia sää näkyviin niin
etäällä sijaitsevia, vain. keskustäh-tensä
valoa heijastavia mahdollisia
kiertotähtiä.
Tästä,syystä on mahdotonta kumi^
ta millään tieteellisillä tosiasioilla sitä
teoriaa, joka väittää aurinkokuntam­me
plevan ainutlaatuisen poikkeuksen
maailmanavaruudessa juuri siksi, että
se koostuu keskustähteä ympäröiväs­tä
' klertotähtijärjest^lmästä. Kaikki
.todennäköiS5ryshän tosin puhuu sm
puolesta, ettei meidän aurinkokun­tamme
saata olla mikään poikkeus
avaruuden miljardien kUntotähtien
joukossa — mutta todistaa sitä emme
voi.
KuitenklQ kysymyksellä on eittää
mättä oma mielenkiintonsa; sillä
yhtä varmaa, koin se, että Maan
päänä on kehittynyt elämää, yhtä
varmaa on. littä jos avaruadessa on
muitakin UertotähUj^jestdmiä —
lakelnattomine maonnelmineen —
makaan löytyä myös sdlalsia p l a -
, neettoja. joilla valUtsce likipitäen
meidän "maalliset" olosuhteenune
ja joilla voimme odottaa tapaavam­me
likimain inhimillisiäkin olentoja
vastaavaa elämää.
PARASTA KAVDA
»PAIKAN JÄÄLLÄ"
Nykyisten teknillisten tietojemme
puitteissa on kuitenkin varmaa, että
optisin ^ keinoin, so. tähtikaukoput-killa,
ei milloinkaan tulla saavutta-
Vapputervehdyksemme
kaikille asiakkaillemme!
SUOMALAINEN
SAUNALIIKE
\
HELMI JA MATTI HAAPALA
omistajat
South Pörcupine Ontario
Parhain
vapputervehdykseni
asiakkailleni!
Mike's Shoe
Repaif
46 Bruce Avenue
South Pörcupine Ontario
KEVÄTTERVEHDYS
suomalaisille- tuttavillemme!
HARRY'STAXi
24 lunnin palvelu nyky­aikaisilla
vaunulla
PUHiaJN 830
73 Bruce Avenue
South Pörcupine 'Ontario
maan sellaista tehoa, että voitaisiin
nähdä, onko edes meitä lähinnä ole­valla
kiintotähdellä, Centauri Proxi-malla,
oma klertotähtijärjestelmänsä.
Myöskään radioastronomia ei-voi tar­jota
meille tällä hetkellä mahdolli­suuden
hiventäkään saada selville
tätä asiaa.
Niinpä jääkin teoriassa ainoaksi
keinoksi käydä raketUla itse "pai­kan
päällä" tutkimassa, onko esim.
juari Centauri Proximalla kierto­tähtiä,
j a Jos on, niin minkälaisia.
HIRMUNOPEUKSIA, JOTKA
EIVÄT VIELÄ RIITÄ
No, ajateltaneen nyt, jos kerran ky­kenemme
. käymään Venuksessa ja
Marsissa, eiköpähän samoin keinoin
voida myös käydä muita aurinkokun­tia
tutkimassa. Teoreettisesti ajatus
onkin aivan oikea. 'Käyffämällä hie­man
yli 11,000 metrin sekuntinopeut­ta
voimme jt&ästÄ maan vetovoima-piirin
ulkopuolelle, ja kun käjrtämme
väliasemana avaruudessa kiertävää
Maan keinotekoista satelliittia, jonne
pääsemiseksi tarvitaan hieman yli
8,000 metrin sekuntinopeus, on prob­leema
matemaattisesti täysin rat­kaistu.
Kaiken lisäkisi on Laika-koira meil­le
"elävästi" osoittanut, että elollinen
olento iestää kiihtyvyyden siirryt­täessä
Maista avaruusasemalie; kiih-tyvyys
siirryttäessä avaruusasemalta
MaVn' vetovoimakentän' i^opuolelle
— siis lennoille Marelih tai Venuk­seen
— on puolestaan edellistä vä­häisempi,
Kaiken kaikkiaan t^ryi-*
taan Aurinkokimnasta vapautumiseen
nopeus 16,7 km/s. ("ko^nas tähtitie­teellinen
noppus").. ;
Mutta — sitten talee vastaamnne
" d b t t a ' ' : vaikka tuollaiset nykyajan
ihmisestäkin fantastisäta vaiicatia-vat,
yli 11 kilometrin s^köntinopeti-det
ovatkin valtavia, ovat ne kosmi­sessa
ayarundessa yhtä etanan no­peuden
kanssa.
Tähtitieteessä on tullut tavaksi mi­tata
matkoja kiintotähtiin nk. valo­vuosissa,
joilla tarkoitetaan valon
vuodessa kulkemaa matkaa; valohan
etenee sekunnissa, kuten tiumettua
300,000 km.' Tästä^ seuraa mm., että
nykjrisin nopeimpien, vasta.suunnitel­tujen
rakettien nopeuksilla matka
äskjenmainittuun, aurinkokuntaamme
lähinnä olevaan kiintötähteen Cen­tauri
Proximaan. jonka etäisyys on
4,3 valovuotta, kestäisi runsaasti yli
70,000 vuotta.
BIOLOGINEN RAKETTI
MAHDOTON
Sivuutamme tässä yhteydessä pelk­känä
ajatuskokeena, vieläpä melkoi­sen
epäilyttävänä sellaisena, nk. biol
logisen raketin, jossa kymmenet ja
sadat sukupolvet seuraisivat toisiaan,
kunnes vihdoin päästäisiin 'asetet­tuun
tavoitteeseen; tarvitsee viitata
vain siihen inhoittavaan tosiasiaan,
että myöhemmät sukupolvet joutuisi­vat
tavalla tai toisella — käyttämään
< ravinnokseen edellisiä sukupolvia, ja
lisäksi on jo tieteellisesti todistettu,
että jatkuvasti suppea valintamah­dollisuus
suvunjatkamisessa ennenpit­kää
— vieläpä varsin nope^tikin —
johtaa lajin huonontumiseen ja myö­hemmin
tuhoutumiseen.
VALON NOPEUDELLA
ETEENPÄIN
Niin yllättäv&ä koin onkin, on
olemassa eräs tieteellisesti pemstel-tavissa
oleva menetelmä valkeoden
kiertämiseen^ nimittäin Jnari foto-niraketti.
Tällainen raketti ei sySk-sisi
pnrkanskammlostaan mitään
kaasojen pabunistoloksia, vaan fo-tondta.
Joita .nimitetään myös v a -
lokvantidksl; suomeksi sanoen sen
pyrstöstä snimtaatnlsl avainateen
voimakas vaiövao, Joka rakettiperi-aatteen
mukidsestl antaisi avamtis-alokselle
yhä kasvavan iu^a^en.
Joka vihdoin — teoriassa — asettuisi
yhtä suurekäl kuin avaruusaluksen
Itsestään " p u i m a n " valon no­peus,
eli täsmälleen 300,000 km se­kunnissa.
Olemme eräässä aikaisemmassa yh­teydessä
viitannut Einsteinin aika-teoriäan:
raketin saavutettua 300,000
kmn sekuntinopeuden aika lakkaisi
käytännöllisesti katsoen olemasta.
Tosiasiassa voitaisiin matka Maasta
Centauri Proximaan ja takaisin suo­rittaa
joissakin vuosissa, laskettuna
Maassa rakennettujen kellojen ja laa­dittujen
kalenterien mukaan;
mutta todeDIsdadessa Maahan '
palaavat avaruusmatkallijat tapai­sivat
täällir sellaisen maailman.
Jota eivät olisi lähtiessään vohieet
kuvitellakaan, sillä Maan ajanlas­kussa
nuo muutamat avaruuslaivan
vuodet merkitsisivät vuositnhansi9.
KEDROVIN TUTKIMUKSET
Kysymykseen fotoniraketista perin-pohjbi
paneutunut Neuvostoliiton, tie­deakatemian
jäsen F, Kedrov on äs­kettäin
saattanut julkisuuteen tutki­mustensa
tähänastiset tulokset. Nii­den
mukaan polttoalneraketin poltto­kammion
sijasta, fotonirakettiin sijoi­tettaisiin
korkeatehoinen ".ydinlamp-pu",
joka, kuten nimestäkin selviää,
muuttaisi ydinenergian lämpöener­gian
sijasta valoenergiaksi. ^
Tällainen energialaadun muuttami­nen
toiseksi on teoriassa täysin mah­dollista,
vaikka vielä nykytekniikassa
energiahäviöt tällaisissa, muuttamisis­sa
ovat useissa tapauksissa kovin
suuria; tavallisessa hehkulampussa^
esim. muuttuu käytetystä sähköener­giasta
yli 90% lämpöenergiaksi Ja
vain loput 10% valoenergiaksi. Vä­hemmän
tunnettua sensijaan on, että
nk. valopaine on tietyissä olosuhteis­sa
• varsin varteenotettava tekijä.
Niinpä on arvioitu Hiroshimaan Ja
Nagasakiin pudotettujen atomipom­mien
valon paineen tuhonneen muu­rattuja
rakent^elmia itse räjähdys­pisteessä
jo kauan ennenkuin varsi­nainen
räjähdyksen paineaalto on
ehtinyt samaan pisteeseen.
Kutsu kansojen omaan
huipputason konsressiin
Maailman Ranhanneuvoston toi­mikunta
kehoittaa kaikkia, jot­ka
pyrkivät tnrvaatnaan rauhan
maailmassa, lähettämään edusta­jia
maailmankongressiin aseista­riisunnan
ja. kansainvälisen yh­teistoiminnan
puolesta, joka ko­koontuu
Tukholmassa 16—2Z päi­vinä
heinäkuuta 1958.
Maailmassa, jossa valtioilla on
erilaisia yhteiskunnallisia ja poliit­tisia
järjestelmiä, kansojen on et­sittävä
teitä, jotka johtavat sovin­toon
ja tekevät mahdolliseksi elä­män
ja työskentelyn rauhassa ja
yhteistoiminnassa.
Tuhannet eri maiden tiedemiehet
ovat äskettäin vakavasti varoitta­neet
maailmaa ydinasekokeiden va­hingollisista
vaikutuksista j a atomi­sodan
hirvittävistä seurauksista. He
ovat siten vahvistaneet oikeaksi
kansojen .tunteman pelon ja vasta­lauseet,
atomi- j a vetypommien kas-yayan
j a yhä useampiin maihin siir­tyneen
varastoinnin,, johdosta, sa­moinkuin
vastalauseet .siksi, että
näitä kauhuaseita kuljettavia lento­koneita
on nyt. jatkuvasti ilmassa
maapallon monien alueiden yllä.
Maailman yleisen mielipiteen on
pyrittävä saamaan aikaan sopimuk­sia
tällaisten vaarojen torjumiseksi.
Kansat pyrkivät painostuksel-'
laän muuttamaan sellaiset valtioi­den
väliset suhteet, jotka peni&
tuvat väkivaltaan, siirtomaasor-toon
ja siihen, että väkevämpi
maa riistää heikomman luonnon­rikkauksia
ja että harjoitetaan
valloittajan näkemykseen pfems-tuyaa
rotusortoa. Ne pyrkivät
korvaamaan ne suhteilla, joiden
perustana on riippumattomuus,
itsemääräämisoikeus, puuttumat­tomuus
toisten maiden sisäisiin
asioihin ja kaikkien tasavertaiset
oikeudet
Maailman yleinen mielipide voi
auttaa kehityksen jouduttamista tä­hän
suuntaan.
Maailman kahtiajako sotilasliittoi­hin,
jotka herättävät epäluuloa, v i ­hamielisyyttä
j a lisääntyvää sodan-vaaraa,
on npstattanut kasvavaa
vastarintaa - kansoissa. Ehdotukset
hyökkäämättömyyssopimuksen sol­mimisesta
vastakkaisiin liittoihin
kuuluvien valtioiden kesken ja puo­lueettomien
valtioiden osallistumi­sesta
huipputason konferenssiin, eh­dotukset
atomivapaiden hyöhykkei-den
muodostamisesta Eurooppaan
ja 'Aasiaan, eräiden hallitusten kiel­täytyminen
osallistumasta mihin­kään
liittoutumaan, toisten halli­tusten
vastalauseet ydinaseiden si­joitusten
laajentamista vastaan nii­den
alueille ovat esimerkkejä maail­man
eri puolilta, jotka osoittavat
selvästi, että erilainen politiikka on
mahdollista.
Maailman yleinen 'mielipide voi
rohkaista hallituksia yhteistoimin­taan
sotilasliittopolitiikan lopettami-seksi'
j a yhtenäisen turvallisuusjär­jestelmän
rakentamiseksi sen t i ­lalle.
Inflaatioon johtavat sotilasbud­jetit,
kaupan vapautta estävät po­liittiset
rajoitukset, tieteen ja työn
väärinkäyttö aseteollisuuden hyväk­si
ehkäisevät elintason kohoamista
ja lisäävät köyhyyttä.
Maailman yleinen mielipide voi
auttaa hallituksia löytämään kei­not
taloudellisen yhteistyön kehit­tämiselle,
johon kaikki hallituk­set
osallistoisivat päämääränään
kansojen yhteinen hyvä; v<
Rauhanvoimat kasvavat iukumää-räisesti
ja vaikutukseltaan.kaikkial­la.
Joka puolella maailmaa ihmiset
esiintyvät uusia vaaroja vastaan.
Rauhan puolesta aktiivisesti työs­kentelevien
määrä ei vain kasva,
vaan myös heidän alttiutensa yhteis­työhön
on voimistunut'rinnan pyr­kimyksen
kanssa saada toiminta en­tistä
tehokkaammaksi.
Tukholman kongressi voi hälven­tää
monia väärinkäsityksiä, koska
hyvän tahdon ihmiset kaikista mais­ta
voivat siellä keskustella avoimes­ti
keskenään. Kaikki ovat tervetul­leita
eikä kongressiin osallistumi­nen
aiheuta mitään velvoituksia.
Kongressiin osallistujien vapautta
ei tulla millään tavoin rajoittamaan.
Toivoessaan hartaasti* huipputa­son
konferenssia avaamaan mahdol­lisuuksia
paremmille kansainvälisil­le
suhteille ja kansainväliselle so­pimukselle
kansojen on myös saata­va
onnistumaan oma "huipputason
kongressinsa" aseistariisunnan ja
kansainvälisen yhteistoiminnan puo­lesta.
'
Kaikkien henkilökohtainen onni,
rauhanomaisen työn hedelmät, hen­gen
suuret saavutukset, jotka rikas­tuttavat
ja yhdistävät inhimillistä
kulttuuria, kaikki tämä on mahdol­lista
vain vapauden ja rauhan valli­tessa.
•
Maailman Rauhanneuvoston toi­mikunta
New Delhissä 25 päivänä
maaliskuuta 1958.
HYVÄ JA KATKERA
VAPPUTERVEHDYKSEMME
JA HAUSKAA KESÄÄ KAIKILLE
LIIKETUTTAVILLEEN
toivottaa
CENTRAL HOUSE
ENSILUOKKAISIA HUONEITA
VUOKRATTAVANA
Puhelimet: yläkerta 505 - alakerta 125
South Pörcupine Ontario
(Jatkoa siv. 11.)
jon ravintoa, paljon — riisiä. Ympy­rä,
joka ei koskaan sulkeudu. K u n
;<ätovuosi- koittfmaassa. Jossa riisin­viljely
on-pääelinkeino jä riisi kansan
pääravinto — monessa tapauksessa
ainoa ravhito — oli seurauksena nä­länhätä,
kymmenien tuhansien köy­hien
riisin viljelijöiden kuolema.
Riisi voi viljeUjänsä kannalta kat­soen
olla "katkeraa riisiä", mutta hy­vin
jalostettua ja Valmistettua riisiä
syövä herkuttelija selviytyy aterias­taan
kaikkea muuta kuin^ katkeruu­den
tuntein! Riisiä jalostettaessa
tulee ottaa huomioon se seikka, et­teivät
riisin luontaiset arvokkaat v i ­tamiinit,
kivennäisaineet tai fosfori-yhdisteet
häviä. Tähän asiaan ovat
Italialaiset keksineet keinon; riisin
käsittelyvaiheessa imeytetään kuori-,
kerroksen arvokkaat vesiliukoiset a i ­neet
jyvän sisälle hiin, etteivät ne
myöhemmissä jalostusvaiheissa pääse
häviämään. Suomessa myytävä Riso
Avorio on juuri täten valmistettu.
BnSI SUOMESSA
Aiemmin tuli mahiituksi risotto.
»Jonet suomalaiset perheenemännät—
ravintoloista puhumattakaan — ovat
tehneet tuttavuutta tämän herkku-ruoan
kanssa. Risottoa valmistet­taessa
on tärkeätä, etteivät jyvät
"puuroudu", vaan pysyvät' keitettyi­näkin
kauniina, irrallisina helminä.
Edellämainitusta Riso Avoriosta syn­tyy
ihanteellista risottoa. — Risotto
della finlandese ön suomalaista risot­toa
<— "läskisoosia" riisin kera. Re­septi
on yksinkertainen: 3dl riisiä, 6
dl vettä, suolaa. Riisit pestään kyl­mällä
vedellä, pannaan kattilaan kie­huvaan
veteen ja maustetaan suo­lalla.
Keitetään vähäisellä lämmöllä
runsaan neljännestunnin. Tarjoillaan
"läskisoosin" kera. Perunat voitte
tältä aterialta Jättää pois!
Riisin tie on mutkikas ja vaivalloi­nen.
Kasvaessaan se^ vaatii tarkem­paa
hoitoa kuin konsanaan mummon
"pelakuu" ikkunalaudalla, ja monta
vaihetta sillä on takanaan ennenkuin
se höyryävänä ja houkuttelevana on
lautasella edessämme. Syödessämme
mitä erilaisimpia herkullisia riisiruo-kia
on paikallaan Joskus uhrata aja­tus
niille tasankojen tytöille Ja po­jille.
Jotka juuri tänäkin päivänä val­mistautuvat
lähtemään liejuisille rii­sivainioilleen.
— EL.
KANNATTAA MUISTAA . . ;
Elnstelnaia on kuitenkin vielä
sanottava painava sanansa fotoni-rakettien
- sohteen: erään hänen
teoriani^ mukaan aine, jonka no-pens
jilttää 3M,000 km sekunnissa,-
lakkaa olemasta aineita Ja mnnttnn
energlaksL Ttrisaalta kuitenkin
mm. Spatnik II:n tatklmnstulok-slsta
on Umoitetta, että avaruus, on
"täynnä" kaasua, joskin ohutta
kaasua.
Tämän niukankin materiatiheyden
voidaan hyvm perustein olettaa vai­kuttavan
sen verran jarruttavasti, et­tei
alus koskaan saavuta täyttä vak­ion
nopeutta, Jos_Jonkun; fotonirake-thi
komentajaa.päähän pälkähtäisi-kin
kokeilla, miltä tuntuu muuttua
aineesta energiaksi.- , ^ ;
Tähänastisten, energianlajhi toisek­si
lajiksi muuttamisesta saatujen ko­kemusten
perusteella voidaan hyvin
perustein olettaa,'ettei ihminen tule
koskaan kykenemään inuuttamaan
ydinenergiaa sataprosenttisesti valo­energiaksi
enempää kuin miksikään
muuksikaan energialajiksi — osa me­nee
aina hukkaan.
Siitä huolimatta saattaa fotoni-raketilla
tatevaisondlessa olla yhtä
saurl merkitys kubi tällä hetkellä
nestemäistä poIttoälnetU käytä­vällä
raketnia. Ja kannattaa muis­ta^,
että nesteraketin syntysanat
laasanat Ja sen matemaattiset pe-;
mstelut luonut "NenvwtollUMi
avamnslennon hSL" TaMk»vskI f
päätti elämäntySnsä vain S vaotta ;
sitten.
Mee. \
Suuret tulvat uhkana
väestölle Puolassa '<
Varsova. — Muutamia pMivil
ten täältä lähetettiin varoituksia'
moneen kylään valmistautua eva-kuoimaan
kotinsa, jos tulvatilannfl
pahenee. ;
Vuosi^dan pahin tulva on Jo Ie*;
vinnyt yli tähansien eekkerien alal«
le ja kolme kauppalaa seki lihes
sata kylää on joutunut veden vai*
taan Puolata'pUijoi^ösb^'
Bug-, Veiksel- 'ja Narew-)oet ovat
nousseet yli äyräittensä ja tulvaa^,
pahenemisen vaara on edelleen ole­massa.'
> '•
Lapsihalvausta Ivalossa
Ivalo. — Ivalossa on todettu lap-'
sihalvausta, joista'ensimmäinen ta­paus
on johtanut kuolemaan, ker«
too Inarui kunnanlääkäri Blirja
Lehmus. , Kaksi lapsipotilasta on
parhaillaan hoidettavana Ivalossa.
Kailckim varotoimenpiteisiin taudin
johäosta on ryhdytty.
PARHAINTA VAPPUA
TOIVOTTAA
KAIKILLE ASIAKKAILLEEN
V. HÄMÄLÄINEN
Naisten räätäli
1417 F O R T S T R E ET MONTREAL, QUEpiC
INNOSTAVAA VAPPUA
Kaihille ratthm, kulttuurin ja
onnellisen elämän puolesta
toimiville ihmisille!
CSJ:n ROUYNIN OSASTO
Vain yhtenäisenä vm työkansa
puolustaa oikeuksiaan!
VAPPUTERVEHDYS
kaikille rauhan ja vapauden ystäville!
CSJ:n MONTREALIN OSASTO
CSJ:n MONTREAim OSASTON
NAISTENKERHO
Liittykäämme yhteen
paremman tulevaisuuden
saavuttamiseksi työtätekeville
ihmisille!