Vapaus, October 29, 1964

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 29 p. — Thursday, Oct. 29, 1964
V A P A U S
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
Edltorlal 674-4265
(LIBERTY)
Bdltor: W. EkJund
Telephone: Office 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thuisdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Eini St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlslng rates upoii appllcatlon, translations free of charge.
Authorlzed as second cläss. mail by th*» Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash. •
CANADIAN LANGUAGEPRESS
: TIIiAlISIIINNAT •
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.7.'i lJ.SA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 6.76
Canada ja olympialaiset
Canadalaiset yleensä voivat olla kiitollisia urheilijaimme
sijoittumisesta ja saavutuksista Tokion olympialaisissa. Tässä
mielessä: meidän lehteinme Vapaus liittyy niihin ymmärtä­väisiin
canadalaispiireihin, Jotka onnittelevat lämpimästi To­kion
olympialaisiin läheteLlyjä urheilijoitamme.
Kuten "urheilukärpäsen pureman" . saaneet, lukijamme
tietävät, canadalaiset menestyivät nyt entistä paremmin olym
pialaiskisoissa, mistä he saivat "saaliikseen" neljä mitalia,
yhden kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Sen lisäksi
Canadalaisjoukkuee.ssa oli monta nuorta ja lupaavaa "urheilu-tainta",
jotka maailmanvalioiden jouko.ssa eivät päässeet vielä,
näkymään. Mainittakoon hei.stä ei-ikoisesti nuoret uimarimr
me, jotka edustivat mielestämme maatamme erittäin kun­niakkaasti,
vaikka eivät vielä pää-sseetkään prenikoille. Sa­manlaisia
esimerkkejä voitaisiin esittää muiltakin aloilta.
Kahdeskymmenenes ensimmäinen sija maitten välisessä pis-tekilvassa
on Canadalle hyvä ja kunnioitettava saavutus. Se
on sitäkin parempi tulos jo.s pidetään miele.ssämme ne Noakin
aikaiset olosuhteet, niissä canadalainen nuoriso joutuu vielä
herran vuonna 1964 amatööriurheilua harrastamaan.
Ei ole nimittäin sattuma, että esim. Suomi^ jonka väki-,
luku ei ole paljon muuta kuin neljännes Canadan väkiluvus­ta,
ajoi Tokiossakin Canadan oiii Ja sijoittui kansojen väli­sessä
kilpailussa kolmella kullamitaJilla sekä muilla saavu­tuksilla
kuudenneksitoista.
MISTÄ ON KYSYMYS?
Canadian Pre.ssin maanantaisessa Tokion uutisessa: isket­tiin
mielestämme naulan kantaa kun siinä selostettiin Cana­dan
urheilukuormari suhteellisen vaatimattomien saavutu.s-ten
perusteita seuraavasti:
— Jos canadalaiset haluavat enemmän olympiamitaleja,
se vaatii enemmän rahaa, parempia välineitä, enemmän ylei-sökannatusta
(yleisön mielenkiintoa) ja enemmän rohkaisua
sille, että canadalaiset urheilijat osallistuvat kansainvälisiin
kilpailuihin.
"Canadalaiset voivat, puliuafyysillisestä kunnosta kun­nes
tulevat sinisiksi kasvoiltaan, mutta minä en tiedä, miten-se
(fyysillinen kunto) on saavutettavi.ssa ilman asianmukaisia-välineitä",
sanoi Canadan winnipegilainen yleisurheilujouk­kueen
johtaja Jim Daly.
Ja edelleen: "Me kuulemme puhuttavan paljon kulttuuri-jatiedesuunnitelmista
vuoden 1967 satavuotisjuhlien valmis­telujen
yhteydes.sä, mutta emme mitään urheilusta." Daly
-ehdotti puolestaan, että Canadan satavuotisjuhlien yhteydes­sä
rakennettaisiin ainakin, "kaksi kenttärakennusta"amatöö-riurheilun
edistämiseksi.
"Neljän vuoden kulueijsa on kova kilpailu kansainvälisten
kisojen edustuspaikoistamme jos nämä välineet rakennetaan",
sanoi Daly. Hänen mielestään oli tässä yhteydessä erikoisesti
sellaiset laitokset, joi.ssa voidaan niin talvella kuin kesälläkin
harjoitella yleisurheilurr eri lajeja. Mr. Dalyn arvion mukaan
sellaisen urheilupaikan rakentaminen, minkä katto olisi noin
20 jalan korkeude.ssa, tulisi maksamaan ainoastaan $500,000.
Täydentäk.seen edelläkerrottua, toronlolainen Bill Gaird-ner,
joka meni olympialaisi.s.s'i kymmenottelun läpi, sanoi
puolestaan: "Urheilija ei voi kerta kaikkiaan asua Canadassa.
Ei ole mitään paikkaa .seiväshyppyjen Ja aitajuoksun tai min­kään
muunkaan urheilulajin harjoittelua varten."
"Canadalaiset urheilijat tarvitsevat enemmän kansainvär
lisiä kilpailuja henkisesti ja fyysillisesli lujittuakseen."
Canadan olympialaiskomitean torontolai.sen presidentin,
Jim "VVqrralin kerrotaan sanoneen, että canadalaisylei.sön
"täytyy"'tulla täydestä sydämestään amatööriurheilun tueksi
Canadassa niin rahallisesti kuin muutenkin"; Hän kehoitti ca- *
nadalaisia^tukemaan olympiakomiteaa Ja muita urheilulai­toksia.
*'01en kuullut joidenkin täällä huomauttavan, että
meidän urheilijamme pää.sivät vain hädin tuskin loppukilpai­luihin
voittamatta mitään mitaleja.
"Minun täytyy.sanoa, että kuka tahansa olympialaisten
loppukilpailuun päässyt urheilija on maailmanlaajuisesti an-sioitunu,
t urheilija. Canada laisten tulisi olla: ylpeitä sellaisista
urheilusaavutuksista. Me kat.selcmme jo luottamuksella tule­vaisuutta
vakuuttuneina, että vuoden 1968 olympialaisissa me
sijoitumme vieläkin paremmin,
"Tähän päästäksemme Canadan kansan ja erikoisesti ur-heiluasibihin
kiintyneiden hallintoelinten täytyy herätä ja
huomioida mitä tehdään muissa maissa.
— "Arhatööriurheilulle tai-vitaan finan.ssitukea -liittohalli
tukselta", ja mikä tärkeintä, Canadan kansalta. Canadalaiset
haluavat olla ylpeitä urheilijoistaan. Ne,'jotka on lähetetty
olympialaisiin, ovat parantaneet huomattavasti tasoaan. Mut-ta^
meid^n täytyy vetää enemmän canadajaisia kaikenlaisiin
amatöÖHiurheilukilpailuihin Ja siinä tarvitaan rahaa ja jär­jestöä
KYLMÄ TOTUUS
Kukaan amatööriurheiluun kiintynyt canadalainen ei voi;
eiäittää "mitään vastaväitteitä yllämainituista asioista. Ama-tööriurheilu
laahustaa Canadassa pahanpäiväisesti nimen­omaan
siksi, kun.amatööriurheilulle ei ole'annettu Canadassa
eikä anr{eta vieläkään sille kuuluvaa arvoa. Amatööriurheilua
on mon(ssa vaikutusvaltaisissa piireis.sä miltei pilkattu anta­malla
yfnmärtää,. ettei se ole mitään olutkaupustelun kanssa
ylimainostettuihin ammattikilpailuihin verraten.
Kuvaavana seikkana siitä, miten suuria korjauksia tarvi­taan,
voidaan mainita esimerkiksi täältä Sudburysta se tosi­asia,
että. Alertsin-kentän nimellä tunnettu urheilukenttä,
minkä rakentamiseksi ja kunnostamiseksi on käytetty sievoi­sia
rahasummia ja suunnattoman suuria työtuntimääriä, jou­dutaan
nyt myymään asuintonteiksi tai johonkin "liiketar-
Leipää kuuaeeie mi miseiIIie
Luonnollinen väestönkasvu ra­kentuu
syntyvälsyys- ja kuolleisuus­luvuista.
Näihin lukiiihin vaikutta­vat
monet sosiaaliset ja luonnonte-kijät.
Ihmiskunnan biologinen uu­distuminen
riippuu ensisijassa 15 ja
50 vuoden ikäisten naisten määräs­tä,
joka ratkaisee bioIoi<isesti mah­dollisen
syntyväisyysmäärän joka
arvioidaan 45—50:ksi tuhatta asu­kasta
kohden.
Kehitysmaissa päästään lähelle
tätä biologista ylärajaa multa toi-
-^aalta on maita, joissa syntyvälsyys
in huomattavan alhainen; Viimeis
i en 200 vuoc-en kokemukset l:ilou-
•Jelliäesti kehittyneissä maissa o.soit-avat,
että syntyvyys laskee kehi
yksen mukaan. Samaan aikaan vä­henee
myös pjkkulasten kuolleisuus.
18. vuosisadan l o p p u u n m e n n e i sä
kuoli Euroopassa noin neljännes
vastasyntyneistä ensimmäisen ikä
vuoden aikana ja vähintään toinen
neljännes kuoli ennen iiaiinaikää.
Kaksi sataa vuotta sitten kuoli kuu
si lasta synnyttäneeltä äidiltä koi
me lasta. Nykyään kiitos lääketie
teen korkean tason jää sadast:: hip
Ihmiskunnan viihiluku on lisiuintynyt vooteen 1900 mennessä vuosit- linen alue. Ennakkolaskelmien vai
Teidän ja meidän:
tain keskimäärin 0,1 prosentilla. Nykyinen kesfahnfiiräinen väesttinkasvu
vuodessa on 1,7 prosenttia. Monissa maissa on viiestönkasvu huomatta­vasti
suurempi. Niinpä se useimmissa keliitysmaissa on 3 pros. paik­keilla.
Monet tiedemiehet ovat tutkineet viiestönkasviin ongelmka lähin­nä
siltä kannalta, pystyykö maapallo elättämään yhä kasvavat miljoonan­sa.
Greifsvvaldilainen professori Otto Riible käsittelee tätä ongelmaa kir-jas.
saan "Leipää kuMilelle miljardille". Selostamme oheisena prof. RiUr
Ien .käsityksiä..
Soolaisia vieraita Sudburyssa —
Jenny Kangas, Lyyli Myllylä, Fan­ny
Isotalo j a Eino Simonen kävivät
lehtiiiikkeessämme tervehtimässä |
viime tiistaina. He olivat saapuneet '
kat-somaan TUL:n naisvoimisleli-jain
esitystä Sudburyn Mine-Mill
haalilla viime tiisfaiiltana. Viime
sunnuntaina nähtiin Finnish-haalil-la
muitakin soolaisia, Hilma ja
Heikki Kulmala sekä Vilma ja ;,V:
Niskanen ja A . Rahkola myös tulivat
'rUL:n tyttäriä katsomaan ja ter­vehtimään;
Monet kiitokset käynnis­tänne
j a kauniita muistoja TUL:n
naisvoimistelijain loistavista esityk­sistä
kotiinkin vietäväksi;
T U L i n tyttöjen hieno.s.sa julilassa
Mine M i l l haalilla oli tiistai-iltana
paikallisten kansalaistemme lisäksi
suuri määrä lähiympäristön asuk­kaita
ja j o i t a k in ystäviä aina län.si-rannikolta
asti. -Pitkämatkalaisten
sesta nykyään henkiin keskimäärin
99, niin että kuuden lapsen äiti
yleensä saa kasvatetuksi kaikki lap
sensa aikuisiksi.
' Syntyvyyslukujen laskuun vaikut-t
a v a t m y ö s naisen asemassa taoah-tuneel
muutok.set: Nainen, jolla on
enemmän oikeuksia kuin hänen esi
äideillään, ei enää halua vihkiytyä
koko cläinänäjaksi yksinomaan lap­silleen
ja kudilleen. Hän tietää
myös, että jokapäiväiseen leipään
kuuluu muutakin kuin ruoka, ja sen
hankkuniseen hän tarvitsee aikrui,
voimia, tietoja ja ammattitaitoa, jo
!:i ei suuren lapsilauman keskellä
ole mahdollista .saada. Myös vaati­mustason
kasvulla 011 tässä merki­tystä.
Kaikki nämä tekijät vaikutta­vat
syntyvyyslukujen laskuun.
Kuiiehkin on maissa, joiden asuk
kaat nuiodostavat yli puolet ihmis
kunn.-isla, .syntyvyysluku yli kolme
piomiilea. Näinä kansat, joiden kes
kuudessa vaikuttavat nyt myös lap
sikuolleisuulta vähentävät tekijät,
ovatkin maapallon väestön päälisää-jiä
El kuitenkaan ole epäilystä sii
tä, -etteikö syntyvyys myös näi.ssä
maissa laske elintason kasvun nm
kana.
KuDievaisuusliivuf, toinen tärkeä
väestönkasvuun vjikutlava tekijä,
ovat lääketieteen ansiosta muuttn
massa. Lääketieteen vaikutus tun­tuu
ennen muuta laituntalautien
k:ihlitse;ni.sena. Teoriassa pystytään
jo lääketieteen nykyisin keinoin te
kemään loppu kaiki.sta exo},'ei'neis
iä, ulkokohtaisista tartuntasairauk
sista ja siten vaikuttamaan huomat-lava.
sti kuolleisuuslukuihin. Endo
ijeenisten sairauksien — sydän-, ve-renkieito-
ja hermosaiiauksien —
siihteL'ii on lääketieteellä vielä työ
väestön maksimimäärä ja .saavute­taanko
maksimi 150, 200 tai 250
vuoden kuluttua. • ,
Väestönkasvun laskeminen useam
pien vuosikymmenien csalta on jo
vaikeaa, kyseenaliiisiksi käyvät ar
viot ylittäessään yhden vuosisadan
ajan. Näin paljon on selvää: mi
tään rajatonta kasvua ei tule ta­pahtumaan.
On epätodennäköistä,
että nykyinen korkea kasvunopeus
jatkuu. Baade on laskenut, että
väestön rajaksi ei muodostu rivit
semustila vaan asumalilat. Hän \'/r
tee olettamuksesta, että kiinteilllä
maanpinnasta käytetään loinen puo
li asumis- toinen ravitsemistarkoi
l u k s i i n . New Yorkin nykyistä tilan
nelta vastaten tulisi jokaista ihmis
tä kohden «00 neliömetrin alue
asumista, puistoja, puutarhoja, tei
tä, uimarantoja jne. Näin laskien
voisi .'naapallolla elää 05 miljdrdia
ihmistä samanlaisissa oloissa kuin
nykyisen SuurNew Yorkin l.'l mii
Joonaa asukasta. Kiinteän maan loi
nen puoli palvelisi ravitsemus- ja
tuotantoalueena. Baade pitää mah
dollisena, että näin saisi G5 miljar­dia
ihmisiä tyydyttävästi ravintoa
ja jopa C.50 miljardia, mikäli aurin
koenerjiiaa voidaan käyttää liyväk
si..'
Tässä on ydinky.symys. Onkoinah
iloUista huomioonottaen, että ny­kyisestä
ihmiskunnasta puolitoista
miljardia näkee nälkää, ruokkia yhä
lisääntyvät miljardit?
Va.stausta ei anna väestötiede
vaan taloustiede- Ihminen on tär­kein
tuotantovoima. Väestön kas­vaessa
kasvaa myös fyysisen ja hen
kiscn työn potentiaali ja mahdolli­suus
tyydyttää yhä paremmin ai
neelliset: elinvaatimukset; Ihminen
alalla on odoteltavissa tuloksia, jot
k;; vaikuttav:it kuolleisuutta vähen
täVäsIi.. • .
. Kaiiskalainen Boiirjjeois - Pichet
I laskee että tartuiil.jsairauksisla va
joukossa nähtiin mm. Anni ja A r - | p^^,^,(„^,^^, saavuttavat 7Ji
mas Lindberg. Sault Ste. Marie .se- j keskimääräisen eliniän,
kä Emmi ja Frank Pietilä. Nanai- N.,.i,vostoliitlolai.set tiedemiehet ar-kenltä
edessään. Mutta myös tällä' voi vastaavissa yhteiskunnallisi.ssa
aloissa luoda talouden, joka tui-vaa
kaikille kylläisyyden Ja ihmisarvoi
sen elämän. Ellei niin kävisi, voi
daan tulevassa yhteiskunnassa ter-veydenhoitolaitöksen
yhä kehilty
essä vaikuttaa myös syntyvyyslukui
hin. Ranskalainen sosiologi .Jean
mosta, B.C.
Toivomme heille ja muille pitkä­matkalaisille,
joita ei suuressa väen­tungoksessa
henkilökohtaisesti huo­mattu,
onnellista, ja miellyttävää
kotimatkaa.
koituksecri" siksi kun tämän
urheilukentän verot ovat niin
korkeat, ettei mikään kan.sa-laisjärjesti)
voi sitä enää yllä- dia. Keskimääräinen arviolukii on
vioivaJ rajaksi jopa KK) ja y l i 100
vuotta.
Väestömäärän ennalta arvioimi
;ien 011 hyvin monimutkaista, koska
vaikutiavia tekiöjitä oiri monia. Sik
si ovat Y K i i kutsiiMiat asiantuntijat
esitläiieel kolme eii vaihtoehtoa
väeslöinaarien kasvusta. Alhaisim
liian arvion mukaan on luaailman
väkiluku vuonna 2,000 -t.O rniljar-pitää!
Ja vaikka kaupungin
siinä osa.ssa ei ole ainoatakaan
leikkikenttää lasten käytettä­väksi,
n uorison urhei 1 u ken tästä
puhumattakaan, kaupungin hai
linto ei olo muka löytänyt riit­tävästi
varoja sen käyttöönsä
ottoa varten sittenkään, vaikka
kenttää on tarjottu kaupungille
miltei pilkkahinnasta sillä eh­dolla,
että se säilytetään nuo-ri.
son urheilupaikkana. Tässä
on kysymys valmiin urheilu­kentän
käytäntöönottamisesta
vaivaisen iiO—40 tuhannen dol­larin
hinnasta, multa .sellaista
rahamäärää ei löydy muka mis­tään?
6,:i miljai(iia ja korkein ().9 miljar
dia.
Englantilainen lilastomies E C .
Rhodos Oli la.skenut, että maailman
väkiluku vuonna .'J.OOO on viiden
promillen vuosikasvun mukaan 442
miljardia ja vuoniia .öOOO !),4.% bil­joonaa
(0,4}>U miljoonaa miljoonaa)
Viimemainitun luvun mukaan olisi
tiheys niin valtava, että jokaista
asukasta kohden olisi käytettävä
vain puolentoista neliömetrin pin­ta
ala.
Nämä laskelmat ovat tietenkin
mielikuv/luksellisia ja perustuvat
olettamukseen, että väestönkasvu
näin pitkinä ajanjaksoina pysyy sa­mana.
Todellisuudes.sa vaikuttavat
monet hyvin' vaihtelevat tekijät .syn
Tai ottakaamme toinen e.si- tyvyy.;- ja kuolleisuuslukuihin; Voi
merkki. Täällä paikallisesti oli
televisiosta seurattava erikois­ta
lasten ohjelmaa, ken halusi
saada edes kurjia olympiauuti-sia
Tokiosta? Siten madallet­tiin
olympialaiskisojen arvo
lastenohjelman tasolle.
Ka ns a laiskunnan hyväksi
vuosikymmeniä toimineilta ur­heiluseuroilta
kielletään kai­kenlainen
valtiollinen apu. Sen
sijaan kun esimerkiksi Suo­messa
Ja lukemattomissa muas­sa
mai.ssa, valtion ja kuntien
toimesta varataan urheiluken­tät
ja muut urheilupaikat va-paastiurheilevan
nuorison käyt
töön, canadalaisten urheiluseu­rojen'"'
täytyy tulla toimeen
"omillaan" ja maksaa vielä kal­liita
kunnallisveroja urheilu­kentistä
ja muista urheilupai­koista,
joita urheilutoiminta
välttämätlömästi tarvitsee.
Totta on, että nyt on ruvettu
kiinnittämään hieman enem­män
huomiota niin sanottujen
tähtiurheilijain kehittämiseksi.
Sekin on tärkeätä ja tervehdit­tävää.
Mutta tulevan urheilu-menestyksemme
perustana on
sittenkin se, että kaikenlainen
amatööriui*heilun pohja saa­daan
mahdollisimman leveäksi
~ että varataan miljoonille
urheilutoimintaan kiintyneille
nuorukaisille ja neitosille ny­kyaikaiset
urheilupaikat ja vä­lineet.
Siinä tarvitaan ennenkaik­kea
virallisen "ylei.sen mielipi­teen"
muuttamista ja siinä yh-teyde.
ssä kaikkien canadalais-ten
apua ja tukea.
daan pitää todennäköi.senä, että ke­hittyneissä
maissa havaittava väes­tönkasvun
hidastumisen tenden.ssi
rupeaa tuntumaan myös nii.ssä
maissa, missä väestönkasvu nyt on
ennätyksellistä. Kuitenkin laske­taan,
että väestö lisääntyy vielä v;n
2000 jälkeen. Alfred Sauvy pitää
hyvin kyseenalaisena arviota, jonka
mukaan maapallon väkiluku vuonna
2100 olisi :n miljardia. Fritz Baade
puolestaan on sitä mieltä, ettei voi­da
.sanoa, onko 20 tai UO miljardia
Freville avaa tä.ssä suhlee.ssa seu
raavia näkymiä.
"Tulevaisuuden ihmi.set, jotka
ovat tietoisia päämääristään ja hai:
litsevat omia kohtaloitaan. osaavat
myös soveltaa .väkiluvun mahdolli­suuksiensa
ja vaatimustensa mukai­siksi.^
Kaikki viittaa siihen, että ih
mistyö ja -nerous, jotka ovat saa
vuttaneet niin paljon voittoja, ai-kaan.
saaneet niin paljon ihmeitä,
luoneeet niin monia hämmästyttä­viä
ja suurenmoisia koneita ja pys
lyttäneet niin monia ajattomia
muistomerkkejä, osaavat rakentaa,
tulevan yhteiskunnan, joka on hei­dän
arvoisensa, vapaa orjuudesta,
nälästä ja sodista ; . ."
Vuoden 2000 väestön — GM mil­jardin
ihmisen — viljantarve on 3,15
miljardia tonnia. Se on taseemme
vaadepuoli. Toisen puolen muodos
taa käytettävi-ssä oleva maataloudel
Hunnin ja Pariisin
ohjussopimus tehty
Pariisi. — Kanska ja Länsi-
Saksa allekirjoittivat maanantai­na
maasta ilmaan ammuttavien
ohjusten rakentamisesta yhteis­voimin,
ilmoitettiin Ranskan ar
nieijaminisleriön antamassa jul-kilausuma.
s8a.
Julkilausuma annettiin maanan
tai-iltana Ranskan puolustusministe­rin
Pierre Messmerin ja Länsi-Sak­san
puolustusministerin Kai Uwe
von Hasselin käymien neuvottelu­jen
j ä l k e e n.
Ohjukset rakennetaan ranskalai-se.
ssa Nord Aviation-yhtiössä ja .sak­salaisessa
Bolkowin tehtaas.sa mo­lempien
maiden puolustusministe­riöiden
valvonnassa.
keuden takia esittää prof. Otto
Ruhle kaksi vaihtoehtoa.
Vaihtoehto A perustuu maapallon
nykyiseen maataloudelliseen hyöty
pinta-alaan, ts. pohjana 1.4 mrd
hehtaarin pelto-,, puutarha j a pian
(aashiala ja 2 mrd hehtaarin niitty­ala.
Huomioonottaen kastelun ja
ka.svinsuojelun käyttämättömät re
servit näyttävät siltä, että on mah­dollista
saavuttaa 3,000 kg keski
sato peltoviljelyltä hehtaarilta ja
1000 kg salo niittyhehtaarilta.
Ylläolevat satoluvut eivät ole vain
edistyksellisten maiden satolukuja,
niiden kaltaisia saa.laan siellä tääl
lä myös takapajuisissa maissa. Pa
r i r r vuosikymmenen kuluttua saa
telaan ihmetellä näiden arvioiden
varovaisuutta, mutLa - pitäytykääm
me kuitenkin nikssä. Tämän vähim
mäisarvion mukaan saataisiin vuon
na 2000 pelto- ja niittyalan yhleis
satona 6,8 miljardia viljayksikköä.
Se 011 y l i . kaksi kertaa niin paljon
kuin 6.3 miljardin ihmisen ravin­nontarve
vuodessa. Toisin sanoen
jo tämän vaihloehdon mukaan
voitaisiin vuonna 2000 ravita
miljardia ihmistä.
Vaihtoehto B:ssä edellyteliiän
pelioalan kaksinkertaistamista 2.8
mrd hehtaariin ja 2,3 mrd ha niit
tyalaa: Peltohehtaarin luotoksi ar
vioidaan, 4000 kg ja niittyhehtalirin
tuotoksi 1.500 kg viljayksikköä. Pel
loalan lisäämisessä ja hehtaarisato
jen kohottamisessa on vielä paljon
käytlämätöntä reservejä. Tämä
vaihtoehto tuottaa 14,05 niilj'iidia
viljayksikköä, jolla kyetään riivit
somaan 29.3 mrd ihmistä.
Ylläolevan suotuisten näköaiojen
älköön silti sallittako peittää sitä
tosiasiaa, että nälän karkottaminen
planeetaltamme edellyttää huomat
lavia ponnistuksia. .los lähtökohta
na on voittoperiaalteelle rakentuva
taloudellinen ajattelu näyttävät
edessä olevat sijoitukset "tuolla
mattoniilta". Tämä ajattelutapa j:i
nälän poistamistehtävä ovat loisii
leen vastakkaisia. Sitä osoittaa e.äi
den Kapitalistisien maiden esim
USA:n maatalouspoliittinen käytän
(ö. Talouspulat, merkitsevät m!|joo
nille ihmisille työpaikkojeir mene
ty^tä, tulojen huomattavaa vähenty­mistä,
ostokyvyn alentumista ja ra
vilsemukseii huononemisia. USAin
hallitus teurasUitti vuosien 192P ja
1934 välisenä pula .likana yli 9 mii
Joonaa sikaa, joista noin 5 mii joo
naa käytettiin lannoitteeksi. Täten
j ä r j e s t e l t i in sianlihavajaus, hinnat
nousivcl uudelleen ja suurten tilo­jen
liilol kasvoivat suhteessa Jyöt
lomien nälkään.
Saman taloudellisen ajattelun
miikaisesii muksetaan farmareille
subventiola siitä hyvästä, että he
eivät viljele liettyä määrää mais­taan.
USA:n viljelty vehnäahi oli
ennen toisia maailmansotaa 80 mii
Joonaa eekkeriä (eekkeri —0.40468
ha )..50 luvun alusia alkaen on tätä
alaa pienennetty jatkuvasti: vuon
na 19.'34 62 miljoonalla eekkerillä,
Joonalla, USA:n valtio maksoi
V. 1956 .56 miljoonalla, 1960 .53 mii
na 1960 .53 miljoonalla. USA:n val­tio
maksoi 1960 330 milj. dollaria
p a l k k i o n a ' s i i t ä etlä tuotettiin vä­hemmän.
"Oikeudenmukaisuus" me
nee jopa niin pitkälle, että farma
ria, joka ylittää hänelle sallitun
määrän, rangaistaan. Samaan ai
kaan kärsii maapallolla kaksi mil­jardia
ihmistä nälkää.
Samantapaisia esimerkkejä on Ca
nadasta. Ranskasta ja Ruotsista —
myös näissä maissa valitetaan " y li
j ä ä m ä n " runsautta Italialla, jolla
on omat köyhät alueensa, on vuon­na
19.55 200,000 "liikaa" riisiä!
Tanskassa teurastettiin vuosien
1933 ja 19.37 välisenä aikana
483,000; nautaa — ei syötäväksi
vaan keinolannoitteen alkuaineeksi.
Ranskalla on jatkuvasti liian paljon
punaviiniä. Tämän vuoksi tuhottiin
vuonna 1935 7.5,000 eekkeriä viini­tarhoja.
.Jokaista tuhatta eekkeriä
kohden mak.soi valtio korvausta
2800 frangia. Viljelijäin oli luvat-lava,
ettei tuhottuja aloja viljellä
kolmeenkymmeneen vuoteen.
HAASTERYNTÄYSTULOS
ON NYT $7,78^.27
Vapauden ja Liekin häasteryhtäysrahastoon on viimeaikoina saa­punut
taas parikymmentä lahjoitusta ja niiden ansiost^^/sievoinen raha­summa;
$$66.00, sekä useita vetoomuksia "Matti Mysliaiisille^' haasteit-tensa
maksamiseksL Suurkiitos lahjoittajat!
Aikaisemmat lahjoitukset huomioonottaen lehtiemme talousaseman
turvaamiseksi ja karhujen karkoittamiseksi niiden kimpusta, on nyt saa­tu
$7,789.27.
Lahjoituksia saapui nyt seuraavasti:
VILHO V I R £ N , SL Catharines, Ont., vastaa $2,00 Donald Virenin
haasteeseen. Kiitos haasteesta! ;
NIKKI MAKI, Ilearst, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauflen talousaseman
lukemiseksi.
SANNI HILL, Sudbury, Ont; lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi. . . .
V. MATTILA Geraldton, Ont., vastaa $5.00 K. Honkimaan ja J .
lUnnan haasteisiin ja haastaa Emil OikinuoranT^jossakin Ilearstin peru­kan
kämpillä. ^
HENRY PESONEN, Thornhill, Ont., lahjoiliaa $5.00 Vapauden ja
Liekin talousaseman tukemiseksi.
AINO JA EELI RITOLA,J*orcupine; Ont., lahjoittavat $2.00 Vapau­den
ja Liekin ilmestymisen turvaamiseksi ja kehoittavat toisiakin
'^Malti"-myöhäisiä tekemään pienen lahjoituksen.
OLAVI KAUHALA.Timmins, Ont., vastaa $2.00 Arvo Virkkalan
haasteeseen vähän myöhästyneenä ja toivoo, että kaikki myöhästyneet
tekevät pienen lahjoituksen lehtiemme hyväksi.
ANNA JA HERMAN AHO, Toronto, Ont.. lahjoittaa $5.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi, että niiden ilmestyminen olisi.turvattu.
ARVO KIVIHARJU. Whitewood,Sask., lahjoittaa $2.00 Vapauden
Ja Liekin hyväksi. .;
KINO KYYNY, Port Arthur. Ont., vastaa $3.00 Jallu Lehdon haas­teeseen
Ja kehoittaa kaikkia "Matti-myöhäisiä" vastaamaan haasteensa
tai lahjoituksellaan tukemaan Vapauden talousasemaa.
ANJA JA K A L L E KASSINEN, Sudhury, Ont., vastaavat $10 00 saa­maansa
haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväk.sK
OLAVI NEITTAANMÄKi; Sudburyr Ont, lahjoittaa $10.00 Vapau^
den ja Liekin talousaseman tukemiseksi.
EERO RANTA, Toronto, Ont., va.staa $3.00 Tauno Niirasen haas­teeseen
Vapauden hyväksi.
MISS JENNIE JIUKSKAINEN, Thorhild, Alta, lahjoittaa $1.00 Va­pauden
hyväksi.
AINO KAUPPINEN, K.R. 1 .Whiterish, Ont., lahjoittaa $1.00 Va­pauden
tukemiseksi.
JACK HAKOLA, McKerrou, Ont., lahjoittaa $ 2 0 0 Vapauden ja Lie­kin
tukemiseksi. *
A. J A A. SEPPÄLÄ, Toronto, Ont. lahjoittavat $5.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi.
RAUHA JA A. NAKKILA, Toronto, Ont., vastaavat $3.00 Wm. Kä­härän
haaslee.seen Vapauden ja Liekin hyväksi.
AIKVU.ST SUOJOKI, R.R. 3, Sudhury.^Ont., vastaa $1.00 Kusti Var­josen
haasteeseen.
Tässä katsauksessa —..-___._...__$ 66.00
Aikai.semmin Vapaudessa julkaistu - 6,615.85
6.681 85
Liekin lahjoitukset 1,107.42
Yhteensä $7.789.27
Kovassa alueiltenvälisessä kilpailussa johtaa edelleen PohjolsOnta-rion
alue hyvänä ykkösenä.
Tulokset alueittain ovat seuraavat:
Tavoite Vapaus Liekki Yhteensä Pros.
Pohjoi.s-Ontario _.. _ _ $1,250.(10 $2,717.25 $140.70 $2,857.95 228.64
Maniloba ja Sask. . . . 35.00 35.00 24.65 59.65 170.43
British Columbia - - , 615.00 465.00 258.50 723.50 117.64
Alberta 7.5.00 3.5.50 38 70 74.20 98.93
Keski-Ontario . — - - 1,800.00 1,559.16, 156.50 1,715.66 95.31
Quebee 22.5.00 168.50 33.00 201.50 89.55
Länsi-Ontario . . . . . .. 1,700.00 931.32 339.50 1,270.82 74.75
Etelä-Ontario j . . _ _ - 1,300.00 765.12 92.50 857.62 65.97
U. .S. A. - - - • ^ • • 5.00 23.37 28.37
7,000.00 6,681.85 1,107.42 7,789.27 M 1 2 7
Kolme lehtialuetta. Pohjois-Ontario, Man. ja Sask. sekä British Co­lumbia
ovat siis jo osuutensa täyttäneiden ja ylittäneiden kunniapai­kalla.
Useat muut alueet ovat aivan "hyppysten ulottumassa" tavoittees­taan.
Toisilla lehtialueilla on vielä hieman suurempi urakka täytettävänä.
Mutta mitäs sanotaan nyt syksyn tultua, jos käytäisiin asiaan käsiksi
uusin ottein ja huolehdittaisiin yhteisvoimin siitä että kunkin lehti-alueen
tavoitteet tulevat täyteen Vapauden yhtiökokoukseen mennessä,
mikä pidetään Port Arthurissa, marraskuun 21 pnä. On mainio asia kun
lehtiliikkeemme isännät ja emännät eri puolilta Canadaa lähetettävät
edu.stajat voivat todeta, että alin yleistavoite on reilusti täytetty — mutta
ilo olisi sitäkin täydellisempi, jos voidaan todeta, että kaikki alueet ovat
urakkansa täyttäneeL
Mitä muut sanovat
J O H N . S O N I N A R V I O " K U L T A V E D E S T Ä"
Columbia, S.C. — Presidentti Johnson esitti eilen (lokak. 26 pnä)
tähänastisista ankarimman arvostelun Barry Goldwaterista:
Hän sanoi, että republikaanipuolueen'ehdokas (Mr. GoIdwater) an­taisi,
jos hän tulisi valituksi, "aloitteen ohjelmille, mitkä tulisivat jyr­kästi
muuttamaan Yhdysvaltain elämää siitä minkälaisena me sen nyt
tunnemme".
Hänen selostuksensa mukaan Goldvvaterin hallitus tulisi luopumaan
"nykyisestä opetu.s6h'jelmasta. .sosiaaliturvasta, farmiohjelmasta ja mo­nesta
muusta". Ja hän lisäsi: "Mutta vaaleissa on kysymys vieläkin suu­remmista
asioista: Teidän ratkaistavananne on todellisuudessa kysymys
rauhan säilymisestä; poikiemme ja maamme turvallisuuden takaami-
.sesta." — Uutistieto.
PÄIVÄN PAKINA
ME OLEMME KAIKETI "VÄÄRÄSSÄ"
Näyttää siltä, että Vapaus on—-uudet yhteiskunnalliset tuulet
taas tehnyt anteeksiantamattomia
.syntejä — mm. enme ole osan­neet
olla "sekoittamatta politiik­kaa
urheiluun, vaikka sen pitäisi
olla täysin puolueetonta varsinkin
olympialaisista puhuttaessa", ku­ten
Vapaa Sana .sanoi.
Mikäli tuo syytös koskee allekir­joittanutta,
niin me tunnustamme
.syyllisyytetmme.
Emme voi n i m i t t ä in olla "täy-
.sin puolueettomia" silloin kun Ca­nadan
edustajat toivat Tokion ki­soista
kotiin vaihteeksi sekä kul­taa
että hopeata ja pronssia!
Emme voi olla "täysin puolueet­tomia"
siitä kun koko Suomen
kansa iloitsee kolmesta kultamita­listaan
ja muista olyiitpiasaavu
tii^sistaan. ,
Emme voi olla "täysin puolu­eettomia"
siitii kun näemme, että
yhtäällä kansojen itsenäistyminen
Ja toisaalla sosialismin kehitys —
auttavat myös urheilullisesti näi­den
satamiljoonaisten kansojen
elämää. "
Kaikessa typeryydessämme me
lukeudumme niihin kuolevaisiin
.syntisiin, jotka iloitsevat muiden-mukana
näistä urheilu.saavutuk-sista.
Erikoksen pahana näyttää Va-.
paa Sana pitävän sitä urheilu-uutistamme,
josta se lainaa seu­raavaa:
"Clarke hankki kuitenkin
maalleen pronssimitalin eli kol­mannen
sijan vaikkakin miltei
tuntematon mies, Tunisian Mo­hammed
Gamoudi näytti mihin
siiftomaaorjuudcsta vapautunei­den
kansojen- pojat pystyvät, ja
valtasi hopeamitalin."
Näin ei olisi saanut ilmeisesti­kään
sanoa ja niinmuodoin Vapaa
Sana suosittelee siihen seuraavan­laista
"koiranleukalisäystä":
". . . Venäläisten orjuudesta
kommunismin peukalon alla kai
sitten johtui, etteivät venäläiset
pärjänneet Tokion olympialaisten
yleisurheiluissa lähellekään niin
hyvin kuten edellisissä olympia­laisissa
Roomassa."
Kas vain, kun Vapaa Sanalla on
hyvä muisti. Mutta miksi se ei
verrannut saman tien venäläisten
Tokion kisojen tuloksia tsaarien-aikaksen
Venäjän urheilijain kaik­kien
edellisten olympialaisten tu­loksiin
tai oikeammin tulospuut-leisiln.
Se on tietenkin totta, kuten mei­dänkin
lehtemme on moneen ker­taan
kertonut, että neuvostoliitto­laiset
eivät pärjänneet nyt yleis­urheilussa,
siis rata- ja kenttäur
heilus.sa, läheskään niin hyvin mi-l
ä he pärjäsivät Roomassa.
Se vihjaa siihen, että Neuvosto
liitossa tapahtunutta valtavan no­peata
kehitystä yleisurheilun- alal­la
on syystä tai toisesta ainakin
korkeimmassa portaassa kohdan­nut
jonkunlainen pysähtyminen.
Mutta eihän kehitys ole mLssään
suoraviivaista ylösnousua. Kehitys
kaikilla aloilla ja kaikissa olosuh-tekssa
tapahtuu eräänlaisin hyp­päyksin.
Ja kuten on tältäkin palstalta
aikaisemmin todettu, yhdysvalta­laisilla
oli nyt tulessa historiansa
paras ryhmä yleisurheilijoita ja
uimareita.
Mutta jos verrataan tsaarien
"kansojen vankilasta" vapautunei­den
neuvostoliittolaisten urheili­jain
— jos on lupa poliittisluon-toisia
määritelmiä tunnetuista tosi
asioista kiiyttää — nykyisiä tulok­sia
tsaarinvallanaikaisten venäläis­ten
tuloksiin, niin kovin : vähän
taitaa Vapaa Sana sittenkin saada
vettä myllyynsä.
Sitäpaitsi on muistettava, että
jonkinlainen merkitys on kaiketi
silläkin, kun neuvostoliittolaiset
kaikesta huolimatta voittivat nyt­kin
kansojen välisen epävirallisen
piste- ja mitalisatokilvan, ja toi­seksi
sillä kun. esimerkiksi Euroo­pan
kansandemokraattiset maat,
jotka porvarillisen valtakomen-non
aikana olivat urheilullisesti
melkein nollia, rohmusivat yh­teenlaskien
.Tokiq olympialaisista
suuren määräri rhitaleita, mukaan­lukien
kultaisia sellaisia.
Mutta mitäpäs noista. Meidän
täytyisi kaiketi kamelikurjen lail­la
työntää päämnfie hiekkaan tai
ainakin, pensaaseen ja suggeroida
itsemme sellaiseen ainoaan au-tuaaksitekeväön
uskoon, että kan­sojen
vapautumisella siirtomaaor-juuden
alaisuudesta ja sen suur­ten
kansanjoukkojen elintason Ja
sosiaalisten olojen paranemisella
ei ole' mitään tekemistä urheilu-saavutu.
sten kanssa.
No. kukin uskollaan autuaaksi
tulkoon. — Känsäkoura.