1959-05-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i p i i (UBEBTT) — Independent Labor Orgianffbf f Finnishv Gahadians. Es-tabllshed No7. 6, 1917. Authorlzed as. second cläss mail by the Post CMfice;vEtep^ 'Ushed thrice . weekly: Tuesdays, ^TOuKdäys;;änd!5^ä^^ by Vapaus [tnjbllshlng Compahy^Lt^^ EUn St. W., Sudbury.Ont.. Canada. Telej^hohes: Bus5Öffice^;Ös:>4-^4i264;? ;EditOTiälÖfficeJÖs:4.i4265; Manager E;^Suksii^Bditra^ :addij^;:^,B<«j:ra Advertlslng rates uponfaiqjlicatlon: ••- • TILAUSHINNAT: l ^ Caioädiassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 3 kk. 2.50 YhdysvaHoissa:' 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 ,. Suomessa: -., 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 John Foster DuDes ; Kuolema ön aina epärmeilyttäyä vieras. Niinpä i^^ v;kin lehtemme liittyy niihin sururivalitteluihin mitä on lär^ -heitätjr To^fer I)ul4 •;';Ji|s|ii o^niäisnie mr. JEKillesiii kuoleman jphdpsta. • v,• '• 2!.Voltaire säri^^ "Me olemme huomaavaisuutemme velka eläville. Kuolleille olemme velkaa väin totuu-äli^-^ iT^^ pohjalta katsoen emme luonnollisesti yritäkään salata sitä tosiasiaa, että ihmisenä mr. Dulles taisteli parantumatonta: syöpää vastaan yhtä huonolla menestyksellä kuiri mitä häh kaikesta tarmostaan, ponnistelustaan ja kyvystään htiolimatta taisteli diplomaattina yhteiskunnallisen edistyksien estämiseksi. . :. : Paljon oh puhuttu mr. Dullesin rehellisyydestä, rohkeudesta, kyvykkyydestä ja vieläpä hänen uskonnollisista mieli-piteistäänkin. Vaikka jättäisimme huomioimatta sen ristiriidan, mikä vallitsi esimerkiksi mr. Dullesm "uskon" ja hänen "käytännöllisten toimenpiteittensä" välillä esimerldksi Korean asioissa, tai hänen valmeutensa hypätä tilanteen vaatiessa yhdestä poliittisesta periaate-asemasta toiseen, niin sittenkin on myönnettävä, että paljon on perääkin mainituissa kiitossanoissa. Mr. Dulles oli todella "yksinäinen ratsastaja", joka pystyi kovalla kädellä, laajoilla tiiedoillaan ja ehtymättömällä työtarmollaan yksin hoitamaan Yhdysvaltain kaikki ulkopoliittiset kysymykset koko sen kuuden vuoden ajan, jonka hän oli valtiosihteerin toimessa. Toista tällaista yhden miehen ulkoministeriä ei Yhdysvalloissa — eika monessa muussakaan maassa — ole aikaisemmin ollut. Mutta kaikista kyvyistään, kaikesta tarmostaan ja kaikesta uurastuksestaan huolimatta mr. Dulles sai kuolemansa edellä nähdä ja kokea suuren diplomaattisen tappion toisensa jälkeen. Miksi näin? Vastaus siihen löytyy kysymyksestä kenen 'ja minkä hjrväksi mr. Dulles voimansa uhrasi ja mille luokalle hän- oli rehellinen. « * * Ottakaamme esimerkiksi Kiinan kysymys, jolla on äärettömän tärkeä merkitys nykyhetken kansainvälisessä po- . litiikassa, ja minkä parissa mr. Dulles viimevuotensa uurasti. Yhdysvallat on kieltäytynyt nu-. Dullesin johdolla tunnusta-tamasta Kiinan Kansantasavaltaa siinä nimenomaisessa mielessä, että siten voidaan jotenkin heikentää 600-miljoonaista Kiinaa ja auttaa Kiinan kansan virkaheittoa Chiang Kai- : shekiä takaisin Kiinan hallitsijaksi. Sanalla sanoen Mr. Dullesin ohjelmana oli kapitalismin palauttaminen — eli "kom- - munismin'takaisin kääriminen", kuten hän sanoi — Kiinaan, mutta kuolemansa edellä hän joutui julkisesti tunnustamaan, että Chiang Kai-shekillä ei olekaan mitään mahdollisuuksia : Kiinan valloittamiseksi. Tai ottakaamme sbsialistinön maailmanosa yleensä. Ei - ole mr. Dullesin välinpitämättömyyden eikä toimettomuuden • syy se, että Pohjois-Korea, Pohjois-Vietnam ja Itä-Saksa ovat - sosialismin tiellä. Mr. Dulles teki myös avoimesti kaiken "voitavansa estääkseen sosialistisen maailmanosan normaali-i; sestä kaupankäynnistä kapitalistisen maailmanosan kanssa ; ja onnistuikin siinä melkoisessa määrässä. Tosiasiassa kapi-talistisen maailman lujin linnake. Yhdysvallat, kieltäytyy <. vieläkiii kaupankäynnistä sosialistisen maailmanosan kanssa mr. Dullesin omaksuman, mutta ilmeisesti täydellisesti har- ' llä^injohtavan käsityskannan perusteella, että sosialistinen ; maailmanosa jää kauppasaarron ansiosta taloudellisesti, po- - liittisesti ja sotilaallisesti niin heikoksi, että siellä tulee si^ i 1 säisiä levottomuuksia, kapinoita ja vastavallankumouksia. L Ennen kuolemaansa joutui mr. Dulles tunnustamaan sen kar-i vaan totuuden, että esimerkiksi Neuvostoliitto ei vain saavut-l tanut ja sivuuttanut Yhdysvaltoja ydinaseiden ja mannerten " välisten öhjuisten kehittämisessä, ei vain Sputnikien lähettämisessä avaruuteen, vaan myös talouselämän kasvussa siinä määrin, että Neuvostoliitosta on tulossa kiistattomasti maailman johtava teollisuus- ja maatalousmaa! Mitä tulee Dul- ' lesin poliittisiin "totuuksiin", niin tunnetusta itsepäisyydes- ; tään • huolimatta hän oli tiukan tullen valmis heittämään roskakoriin Yhdysvaltain oletettuun sotilaalliseen ylivoimaan . perustuvan uhkailutunnuksen, eli "valtavan vastaiskuohjel- . mansa", kuten hän "loppupuolella lakkasi kerskumasta "so-dan partaalla" seikkailemisellakin. « * • Lyhyesti kertoen ylläkerrottu edustaa mr. Dullesin eräitä jättiläismäisiä poliittisia tappioita. Näiden tappioiden syynä ei suinkaan ollut hänen henkilökohtainen heikkoutensa, kyvyttömyytensä tai toimettomuutensa, vaan se tosiasia, että hän pyhitti sanan, varsinaisessa mielessä kykynsä; tietonsa ja toimintatarmonsa aikansa historiaa jo pa:lvelleen käpita- ; lismin hyväksi. Kuten olemme kerran, aikaisemminkin todenneet, mr. Dullesista olisi ehkä viime vuosisadalla voinut tulla yksi suuri "valtakunnantekijä", mutta historian nykyvaiheessa, sosialismin läpimurron aikakaudella, hänen "voittonsa" olivat kaikista ponnisteluista huolimatta-toisarvoisia _ hänen suuriin tappioihnsa verraten. Dullesin ulkopolitiikan johtavana lankana oli-kaikissa tilanteissa sosialjsmin heiken- .täminen ja jos suinkin sen "takaisinJkä sin kuitenkin kävi: sosialismi edistyi ja voimistui hänen aikanaan harppa-askelin. JaTiiin hullunkuriselta kuin se tuntuukin, mr. Dulles, joka esiintyi sosialismin kaikkein perään- • antamattomimpana vastustajana, kaikkien sosialisminvastais- • :ten voimien kansainvälisenä laan sosialistisen maailmanosan lujittamista. Järjestäessään kauppasaarron sosialistista maailmanosaa vastaan siinä mielessä, että sosialismia voitaisiin heikentää, mr. Dulles pakoitti sosialistiset maat poikkeuksellisen koviin keskinäisiin ponnisteluihin oman teollisuutensa ja maataloutensa kehittämiseksi ja: niin voidaan m sanoa,^ kiitos mr. Dullesin johtamalle kauppasaarrolle, sosialistinen maailmanosa saavuttaa ja sivuuttaa kapitalistisen A maailmanosan talouden, tieteen ja taiteen aloilla paljon nopeammin, rtiitä olisi tapahtunut, jos-olisi vallinnut normaa- , Jirien eli rauhalliseen rinnakkaiseloon, perustuva olotila kansainvälisessä politiikassa. Mr.' Dullesin kuoltua tulee tietenkin ensimmäisen^ mieleen, kysymys, että tuleeko Yhdysvallat jatkamaan, edelleen hänen politiikkaansa.' Kyynikot voivat sanoa, että yksilöt tu- ^gJ>-gJLI>.g.R.fl.1tJ>JJL9.9.9.ft.ftj.tt.0.g.fl g tario," täyttää ensi perjantaina, toii kokuun 29 pnä 75 vuotta. , ' Yhdymme omaisten ja' ystävien onnentoivotuksiin! ei teli kotonaan taikka farmeilla ja miehen i^ansioident. täytyi nriiitää: per* |ieen toimeentuloon/ Mutta', sitä' mukaa ' kuin'':Cwadässav bh t rakennettu tehtaita, .il8isetvovat^ tulleet kbdeis-: taan ja färineOtaan "'— iiselnr koska farmi on mehetettty;^— ja osallistu^ neet tuotantoon Icaupungelssa:" Yli neljännes Caiiadan. naisista. työi^en-^ teiee ^ kotinsa, ulkopuolella., ja' näistä yksi jokaisesta neljästä} oh naimisissa. Canadalaiset naiset muodostavat koko työvoiniasta. yhden neljänneksen. l-A • ^ • ' Korkeimmissa ammattiluokissa ei heidän asemansa ole paljoa muuttunut. Sairaanhoitajista .97 prosenttia on naisia, kirjastonhoitajista 86 prosenttia, opettajista 72 prosenttia ja sanomalehtialalla ja kirjailijoina toimii 22 prosenttia. Hyvin vähän naisia toimii lääkäreinä, lakialalla, arkkitehteinä ja insinöörialoillä. Vajaa viisi prosenttia lääkäreistä on naisia, vajaa kolme prosenttia lakialalla ja arkkitehteinä sekä insinööreinä yksi sadasta. Huolimatta siitä, että heitä on paljon opettajina, niin sittenkin vain 15 prosenttia profesisoreista ja yliopistoon valmistavien koulujen johtajista on naisia. Suurin osa naisista työskentelee konttoreissa kirjureina, konekirjoittajina sekä kirjanpidossa ja tehtaissa, pääasiassa kutomoteollisuudessa. pesulaitoksissa, hotelleissa, ravintoloissa ja kotipalvelijoina. Näistä naisista naimisissa olevia on yksi jokaista neljää kohti. Kaikkein parhaimmin palkattuja ovat kontto-rityöläiset, joilla on korkeäköulu-taikka korkeampi sivistys. Näillä on suuri kysyntä. Monet opettajat jättävät toimensa Ja menevät konttoreihin työhön. Niistä, Joilla el ole korkeakoulusivistystä, tulee tehdastyö- Iäisiä Ja Joilla on vain kahsakoulu-sivist}' s Ja uudet tulokkaat. Joilla on kielivaikeuksia, toimivat palvelutehtävissä — Joissa on pitkät työpäivät Ja alhaisimmat palkat. Naiset ansaitsevat vä:icmmän kuin miehet. Vaikka heillä on sama am-maltitäso opettajatoimissa jä vaikka he hoitavat samanlaista tehtävää liiton rajalle ja palvelee Ob ja I kuin miehet ja heidän pitäisi saada Irtysh jokia käyttäviä aluksia. Joki- samaa palkkaa, niin miehet tavälll-Öteawa, Yleisten^ t^^^ minister i Green vakuutti täällä kuluvan viikon alussa.' että Central Mortgage and Housing Corporation (liittovaltion alainen läinayhtiö) ej-tule käyttämään ankaria menetelmiä Poly-mer- yhtiön lakkolaisia vastaan Sar-niassa. mikäli he jäävät jälkeen vuokrien suhteen. Samalla hän osoitti, että tähän mennessä ei ole yhdellekään lakkolaiselle annettu häätöuhkaa, kun lakkolaiset eivät ole voineet maksaa kiinteimistölalnojaan Central Hou-slngille. Hän selosti, että ainoastaan vuokralaisille on annettu ilmoitukset vuokrasopimuksen peruuttamisesta, mutta näissäkin tapauksissa on odotettava määräaika ennenkuin voidaan ryhtyä toim"enpiteisijn. Hän sanoi, että kä&ki vuokralaisten häätö-tapaukset huomioidaan yksityiskohtaisesti. CMHC:n toimesta on lähetetty virkailija Sarniaan huolehtimaan näjs-tä asioista. Kansainvälinen satama syvälie sisämaahan Moskova. — Täällä on tiedoitettu, että Neuvostoliitto aikoo rakentaa kansainvälisen sataman Siperiaan .-Mtai-vuorten alueelle. Samalle paikalle myöhemmin kehittyy suuri keinojärvi Bukhtarman vesisäiliö. Satama tulee Kiinan ja Neuvosto-alukset pääsevät kulkemaan Kiinasta Irtysh jokea pohjoiselle Jää merelle. .sesti ovat koulujen Johtajina Ja muis-sa Johtotehtävissä Ja se merkitsee suurta eroa. V. 1955 Ontariossa. Ca-äkkaimmassa^ i^m kaupunkien opettajien; keskimääräinen'miesten vuosipalkica oli $4,760 Ja naisten $2,860. Maaseudun >kouluissai joissa; Icoulut/övatp^^^ sa« suurin osa opettajista on naisia palkat bi^t^^aihaiseihmät' eikä palkka'-' ero ole. niin suuri. , • Kailcki: ' työalat, lukuunottamatta tiedonanto toimintaa Ja liikennettä, ovat maakuntien lakien alaisia, kos-, kien palkkoja ja työaikaa jne. Kuusi maalcuntiEiia' Ja-'liittohallitus ovat hyväksyneet tasavertaiset ' palkkalait, mutta on olemassa monta kiertotietä, joita työnantajat käyttävät hyväkseen v*?jan^ kirjoittaa eräs" Manitpban työläinen "koska hallituksen minimipalkicatak-sat sallivat erilaisia palkkoja eri sukupuolien välillä — 60 senttiä miestyöntekijälle^ kaupungeissa ja 54 sent-. tiä naisille mäasiBuduIla". Tässä kir-! jeessä jatketaan: "Tämän lisäksi joissakin teollisuuksissa, kuten kutomateolllsuudes-sa, pesulaitoksissa ja ravintoloissa, työskentelee suiiri määrä. naisia Ja. näissä laitoksissa «n äärimmäisen a l haiset palkat, alemmat viikkotulot kuin keskimäärin maakunnassa." Enemmän kuin puolet naimisissa olevista naisista ansaitsee alapuolelle $2,000 ja yksi neljännes vähemmän kuin $1,000 vuodessa. Vieläpä heidän' ja heidän aviopuolisonsa yhteiset vuositulot jäävät alapuolelle $4,000, joka on tuskin riittävä toimeentulolle Canadassa nykyään. Sillä voi juuri ja juuri estää kotinsa painmnasta slummitasolle. Nykyaikainen sivistys tarvitsee naisen Järkeä, hienoja sormia ja ammattitaitoa. Tämän lunnusti selvästi Canadan työministeri marraskuussa 1957. Työssä käyvä vaimo ei ole toisen maailmansodan tulos, vaan osoitus sosiaalisesta suuntauksesta. Kesäkuusta 1951 :stä kesäkuuhun 1957:ään naimisissa olevien naisten työssä-käyminen lisääntyi 80 prosentilla. Puolet työssä käyvistä naimisissa olevista naisista on nuorten lasten äitejä. Mitä apua he saavat lastensa hoidossa?^ Toisen maailmansodan aikana lilttohailitus antoi maakuntahallituksille apua järjestämään lasten sejmejä ja näin auttoi tekemään mahdolliseksi naisten työskentelemisen sbtatarvetehtaissä;miitta . tämi Ätite'lope^ttllnVso<ton::päätyttyil.: , w».n. t.a„H. ~o„sos«a , ^. wohx :; -'np^äi välMteiiseii^^ koskeva laki,: Jonka mukaan seUalset kiinhat, jotka Järjestävät luvalla toiij; niiyia lastenseimejä, saavat rahallista apua ja nykyään niitä on kaikkiaan > noin 250 maakunnassa. ? Tämä ei -' ole ~ ensinkään' riittävä.' Koska^me ovat kalliita*hiin suurin osa;:äideistä ei käytä niitä. Canadassa ei ole, olemassa vielä lasten pa^latseja koiiiu-ikäisilie lapsille, joiissa heidän läh-iojaan voitaisiin kehittää ja opettaa heille mieluistai' ajanvietettä, kiiten monisiia muissa maissa; on!.' '''' Canadan,'erään, suurimman kirkon pappi kirjoitti kirkoitiehdeyt arflk-kelln,'. jonka otsikko oli "Naimisissa olevan naisen paikka pn kotona". Kirjoituksessa sanotaan mm, seuraavaa: Laosissa uhkaa kehittyä avoin sisällissota Amerikkalaisten varustamat ja avustamat sotajoukot suorittaneet vallankaapplauksen •ii. Hongkong. — Yhdysvaltain "asiantuntijain" ja aselälietystön . avustamat I^usin kuninkaalliset asevoimat uiikäavat maata uudella sisällissodaila varoitti Kiinan ulkoministeri Chen Yi maanantaina terä\äsanaisessa protestilau-sunnossa. Laosin kuninkaalliset laskiivarjo-joukot osallistuivat palatsivallan-kaäppauksen jälkeen taisteluun Laosin viidakkoalueilla Pathel Laon sissejä vastaan. Kuninkaallisten kaappausjoiikko-jen päällikkö kenraali Ouan Ratti-kuj kerskui saaneensa miltei "verettömän voiton" tässä "miljoonan elefantin maassa", jota on väellä ja voimalla yritetty Gieneven väli-rauhasopimuksesat välittämättä vetää Yhdysvaltain johtaman Kaak-kois- Aasian sotaliiton jäsenyyteen. ' Vallankaappauksen johdosta on "kommunistinen" prinssi Soupha-nou Vong ja muut Pathet Laon johtajat nyt kotiarestissa. Kuten muistetaan, he olivat vallassa Laosin kahdessa pohjois-maakunnassa, kunnes viime vuonna tehtiin vissi sopimus, jonka ; perusteella nämä ma.v kuiinat liittyivät Laosiin. I'rinssi Vong syytti hallitusta petoksesta huomattuaan, että hänpn viidakos.sa olleet luotettavat joukkonsa oli, saa- lettu miltei vankien asemaan.7 Kiinan ulkominislTjri Chen Yi levät ja menevät, mutta hisio-ria jatkaa matkaansa. Tämä sellaisenaan; on paikkansapitävää. Mutta vaikka onkin totta, että esimerkiksi mr. Dulles ei "keksinyt" omaa ulkopolitiikkaansa, vaan jatkoi ja- kehitteli edeltäjänsä, valtiosihteeri Achesonin ""kylmän sodan" politiikkaa, niin ajat ovat kuitenkin muiittuneet siksi paljon, 5ttä mr. Dulles joutui jo elämänsä loppuvaiheissa tekemään ainakin eleitä rauhallisia neuvotteluratkaisuja, kohti. Tässä mielessä voi ;olla hyvinkin mahdollista, että Yhdysvaltain ulkopolitiikka voi saada maailman yleisen mielipiteen vaatimuksesta hieman rauhan-omaisemamman ja neuvotlelu-haluisemman luonteen.: Aika tietysti näyttää, mitä tapahtumaan: tulee; TOuttamr. Dullesin: kuoleman johdosta Yhdysvaltain hallituspiireille tuli hieman helpommaksi epäonnistuneen ulkopoliittisen ohjelmansa tarkistus, mikä siihen haluja löytyy. Ja sitä nyt odotetaan. syyttää nyt Laosin hallitusta "ka-pinahiilien liekeiksi puhaltamisesta". Hän vetosi Britanniaan ja Neuvostoliittoon — vuoden 1954 Geneveri sopimuksen yhteisiin puheenjohtajiin, että ne panisivat kansainvälisen kontrollikomissionih toimimaan. Canada on yhtenä jäsenenä mainitussa komissionissa, kuten on Puolakin. Peking olettaa,, että Laosin tar-koitukstna on romuUttaa kokonaan Geneven sopimus ja liittyä Etelä- Vietnamin tavoin Yhdysvaltain muo-do. stamaan Kaakkois-Aasian sotilasliittoon. Toisaalta syytetään Yhdysvaltoja, että se yrittää tehdä Laosista uutlen sotilastukiaseman. Jos Kiina saisi vaikutetuksi niin, että kohtrollikomissioni kokoontuisi, niin Puola voisi tiedoittaa USAh edesottamisista siellä. Puolueeton Laos antaisi Kiinalle käytävän Cambodiaan Siamin lahdelle.- Vihamiehnen Laos toi.si vihamieliset kommunistivastaiset joukot aivan Kiinan j a Pohjoi.s- Vietnamin rajalle. Canada on yrittänyt pitkän Sikaa lopettaa kontrollikomission työn ja onnistuikin; siinä viime kesänä, jolloin Intia liittyi asiassa Canadan puolelle I'uola:j vastaan (nämä kolme ovat komLssionin jäsenmaita). Diplomaattipiireissä .arvellaan, että Canada yrittää, samanlaiseen tilanteeseen nyt Gamhodiassa. Kiinan uskotaan tokcvän kaikken' •sa saadakseen tämän kansainvälisen kontrollikomissionin uudelleen toimimaan. - - Valivi.staakseen syytöstä, eitä ,Washington ;yrittää tehdä Laosin kommunismivaslaiseksi. s o t atuki- .kohdaksi, Peking viittaa Laosin ulkoministeri Khamphan I^anyan lausuntoon, että hänen hallituksensa turvaiiruu vaaran tullen voimakkaan- kommunistivastaisen' hallituksen apuun. — l Panya puhui torstaina Saigonissa, kommunistivastaisen > E min - pääkaupungissa -hänenV omien" joukkojensa ..vollessa^ ' S PohjoisvVletnamin rajan lähettyvillä: Laosin; kuningaskunnan kaikki ."lojaaliset'': sotajoukot ovat Yhdysvaltain palkkalistalla. Yhdysvaltain sotilasapuun sisältyy "logistinen ja hallinnollinen luki",, jonka/hinnaksi: on arvioitu tänä vuonna $12,000.000. -Kaukai.sen Laosin' väkiluku on vain 2,000,000„ mutta .se saa asukasta kohden enemmän Yhdysvaltain .sotilasapua kuin .mikään muu: maa. Vuonna 1954 Genevessä tehdyn yhdislämispäätöksenv jälkeen.'-suorir letuissa vaaleissa saivat Pathet Laon "kommunistivoimat" — yhi dcn::^ kolmanneksen o.lainlaatijakijn'' nan edustajapaikoista, mutta oikds lolaisesta pääministeri. PhouiSana^/ nikoncsla tuli viime syksystä läii .tien inaan "voimamies". Prinssi Vong menetti jälleenrakennusmi-nisterin toimen j a viimeaikoina on ollut lisääntyviä merkkejä siitä, että sotilasdiktatuuri on kehittymässä. Vallanhimoinen ja tarmokas kenraali Ouan Rattikul, joka nyt on taistelussa l*athet Laon sissejä vastaan, on julkisesti uhannul, että •'me (korkeat upseerit) olemme pa-koiletut ryhtymään toimenpiteisiin jos siviilit eivät voi hallita kunnollisesti". Kaksi viikkoa sitten kenraali Ouan aloitti vallankaappauspuuhan-sa kieltämällä Pathel Laon joukoilta ruoan ja veden ja pakoittamalla yhden pataljoonan antautumaan. Toinen Pathet Laon joukko "suli" viidakkoon. Pekingin jä Hanoin radiot tie-doittiyat viikon alussa että taistelut ovat käynnisisä viidakossa. Samalla Kiina vetoaa Britaniaän ja Neuvostoliittooni että ne kutsuisivat kansainvälisen kontrollikomissionin käsittelemään tilannetta, ennenkuin se. kehittyy uudeksi sisällissodaksi Laossa. "Ei koskaan nainen ole liiönut kör. tla olemalla sieltä pois, taiUca paner maila sen toiselle tilalle ja kuluttamalla muihin asioihin aikansa ja voimansa . . . Se. ettei moni löydä "äitiä" kotoaan nykyään, johtaa pahuuteen ja on pääsyynä lapsirikqllisuuteen." (United Church "Observer" marrask. 1 pnä 1957.) Samalla tavalla sanoi tuomari eräässä Ontarion kaupungissa muutamia vuosia sitten kun hän syytti äitiä siitä kun hänen poikansa oli rikkonut lakia. "Ne ovat ahneita äitejä. Jotka ovat syyllisiä siihen kun ihmiset joutuvat vaikeuksihi". sanoi hän. Tämän naisen mies ansaitsi $29.50 viikossa ja tuomari vähintäin $6.000 vuodessa. Äitejä ei voida syyttää jos yhteiskunta ei huolehdi lap- .sista. Aivan äskeiset tutkimukset osoittavat, että yksi kymmenestä kurittoman lapsen äidistä käy työssä, yhdellä neljästä vanhemmat ovat kuolleet taikka koti hajalla, puolet on jälessä opetuksessa johtuen sairaudesta, koulujen ahtaudesta taikka henkisen tylsyyden takia. (Tribune, huhtik. 15 pnä 1958.) Toisin sähoeA yiiteiskunnan välinpitämättömyydestä. Kuitenkin äidit tarvitsevat apua. Naiset tekevät työtä ja kasvattavat perheitään aikana kun yhteiskunnallinen muutos on käynnissä; jolloin vanha sivistys hajOaä ja uutta ei ole vielä syntynyt. Jatkuvasti kiihoittavat mieltä radio, elokuvat ja näköradio, autojen ja lentokoneiden vauhti, ahtaat asunnot ja pelko pitkistä työttömyyskausista. Melkein kolmasosa työttömistä on naisia, jotka usein ovat perheen elättäjiä. Usein naiset joutuvat tekemään työtä koska mlPS on ollut kuukausia työttömänä. Ja vaikka molemmat kävisivät täyttä aika työssä niin se on kaksinkertainen taakka naiselle, sillä hänen täytyy tehdä kotonaan työtä senjälkecn kun hän on palannut kor tiinsa konttorista taikka tehtaaste. Jännitys aiheuttaa sairautta ja hajoittaa kodin. Alkoholism iiisääntyy nopeasti Canadassa — joka on nyt kuudennella tilalla paljon väkijuomia käyttävien kansojen keskuudessa. Sitä pidetään kansallisena ongelmana ja se koskee kaikkein enimmän naisia. . . . Jos perhe hajoaa niin vaimon täytyy kantaa raskaampi taakka. Avioero Canadassa on raakaa liiketointa ja kallista ja sen saä vain yhdellä perusteella — aviorikoksesta, Täniä täytyy todistaa oikeutta tyydyttävällä tavalla. Naiset eivät kontrolloi perheen tuloja — ci ainakaan onnettb-miisa avioliitoissa — ja sikst köyhimmille naisille avioero on melkein mahdotonta. MLssä vanha ranskalainen siviililaki on voimassa, kuten Quebecissa, on se vieläkin vaikeampaa ja paljon kalliimpaa ja avioliitto päättyy vasta kuoleman kautta. Eroa yrittäessään naisen täytyy esittää asia ylioikeu-t M : parlamenttia -byyiUbtym^ (Saihä pitää paikkansa "Ncfwfound- •vemöörlUe jä perustana täyfyy' ollä aviorikos.: Jos; tämä osoitetaan' tyydyttävästi; smaatinerikolskomiteaU riiin; avioero myönnetään, nmtta tämän jälkeen ; lastenhuolenpidosta' täytyy päättää. Hiiolimatta kalleudesta; 30.(X)0;avloerohakemustaesiter 'tMn\"vuc^ ole kftvhiftfi • Ihrhfkfpn t «iTMmiiiVRlft^.rvK. -Samaan • aikaan ; kun "{työttömien aikana, elinkustannukset kohoavat; mjnkä; osoittaa seuraava Manitqban maaktmhan;;rapor^ •' "Cähadän hinteindeicsi> maaliskuun alussa 1958 oli 1243 pistbttä. jolca perustuu v. 1949 sataan pisteeseen. Kaikkein, enimmm ovat ruokatavarat kohonneet. Ne kohosivat yhdeii kuukauden, aikana 119.9 :sta pisteestä 121.3:een pisteeseen. KeJskimääiäiset palkat ovat viime aikoina laskeneet." Korkeat elinkustannukset yhdessä terveyshuollon ja ppetuluien kanssa ovat kansallisia ongelmia, Tarpeellinen määrä ruokatavaroita terveyden ylläpitämiseksi kaikille tulisi kuulua hallituksen valvontaan ja tukeen. •Kun ej edes yksi lapsi kahdestakymmenestä saa sellaista koulutusta kuin heidän kykynsä edellyttäisi; kun enemmän kuin puolet 16—19 ikäisistä nuorista ei käy koulua; kun New Brunswickissa on paikkoja, joissa ei ole koulua; kun 500 koululasta vain 20 mailia Montrealista ej pääse kouluun koska opettajain palkkaa ei voida maksaa — tämä on liittovaltion asia ja naisten tulee pitää tämä kansan ja hallituksen silmien edessä. "Kysymys siitä tuleeko ihmiset kouluttaa on samanlainen kysymys täytyykö hejdän olla onnellisia taikka kurjia", kirjoitti aikoinaan canada-lainen patriootti ja opettaja •WiÄam Lyon Mackenzie. m päätyttyä sulki apinan palloineen yksin huoneeseen. Muutaman tunnin kuluttua h'än tahtoi tietää; mitä apina puuhasi huoneessa; jakurkis-r ti.; aväimehreiä iääiieni tyy^- mättömyytensä oli melkoinen;- kun hän' liuomasi tuijottavansa taridcaa-vaiseen ruskeaan silmään. CCF^ nimitti :heimopääl- ^^ likön^vaaliehdokfeaabsi ÄlanitolliiilÄ Winnipeg. — CCFn Manitolian maakuntajärjestön V johtokunta on päättänyt-niihittää:mUaanien^,h mbpäälllkön eiiddkkaakseeii' Ru-pertsiahd Vaalipiirissä maakuntavaaleja varten. Äsken suoritetuissa maakuntavaaleissa ei toimitettu äänestystä tällä alueella. HeimopäällikJcö Alfred Jamies Cook oh 60-vuotia5 ja hän on hyvin tunnetu työstään intiaanien keskuudessa. Hän kuuluu Blopdvein heimoon ja hän - on ensimmäinen intiaani, joka on ollut ehdokkaana Manitobassa. Friscoa tarjottu huippukokouksen käytettäviksi Wasliington. — San Francisco on tarjonnut "-kaiken vieraanvaraisuutensa." huippukokouksen käytettäväksi, ilmoitti Yhdysvaltain ulkoasiainministeriö perjantaina. . Ulkoasiainministeriö saattoi Julkisuuteen kaupungin pormestarin George Christopherin ja ulkoministeri Gliristian Hertelin' välisen sähkeiden vaihdon. Christopherin sähkeessä sanottiin, että. "ilmastoltaan, luonnoltaan ja historialtaan San Francisco ön ilianr teellinen paikka näin suurimerkityk-selliseri. kokouksen paikaksi Ja ine olemme valmiit täyttämään kaikki vaatimukset". ' . Ontarion maakuntavaalit pidetään kesäkuun 11 pnä Toronto. — Ontarion maakuntavaalit toimitetaan kesäkuun 11 päi vänä ja ehdokkaiden nimitys piti tapahtua vijmeistään toukokuun 25 päivään mennessä. Tämä merkit see, että vaaliehdokkaat on nyt nimitetty kaikissa Ontarion vaalipiireissä ja ehdokkaat valmistautuvat kovalla kiireellä vaaleja varten. Vielä ei ole tarkemmin tiedoitettu kuinka monta miestä ja naista on asettunut ehdokkafksi näissä vaaleissa, mutta voimme ' olettaa että sekä konservatiivit .että liberaalit ovat asettaneet ehdokkaansa kaikissa vaalipiireissä ja että CCF on myöskin asettanut ehdokkaansa melkein kaikissa vaalipiireissä. Ontarion neljäs puolue on Labor Prog-ressive- puolue, jonka toimesta on myös asetettu useita ehdokkaita. '. Selostaessaan puolueensa kantaa LPP:n Ontarion maakunnallisen toi minhan johtaja Bruce Magnuson on selostanut, että puolueen ehdokkaat tulevat olemaan työväen yhtenäisyyden puolesta taistelevia. Hän on selostanut, että hänen puolueensa on sitä mieltä, ettei tässä, tilantees sa tiänen puolueensa voinut asettua kannattamaan CCFrn ehdokkaita, koska CCF:n ohjelma ei eroa riittä västi vanhoillisten puolueiden vaaliohjelmista. . - Hän osoitti, että hänen puolu«e.aT sa ehdokkaiden vaaliohjelma, eroaa perusteellisesti kaikkien 'toisten puoltieiden ohjelmista ja että se ba ainoa, joka antaa todellisen vaihto-eihdon vanhoille porvariptiolueille. Samalla hän osoitti, että; useinmias-sa kohdassa LPPrn vaaliohjelma'on samanlainen kuin CCF:n vaaliohjelma, mutta siitä huolimatta CCF.h kanssa ei ole sovittii yhteistoiminnasta vaalien yhteydessä. Magnuson samalla selosti,. että Candaian Labor Gongressin hyväksymä päätöslauselma perustaa uuden puolueen on hyvä ajatus, mutta hän paheksui sitä kun CCF:n johto ei halua perustaa täydellisesti itsenäistä uutta {>uoluetta, vaan haluaa pitää sen kontrollissaan. Näin ollen Magnuson on selostanut, hänen puolueellaan ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nimittää ehdokkaansa lukuisissa vaalipiireissä Ontarion maakuntavaaleissa. Magnusonin lisäksi Toronton alueella on mrs. Jessie Jackson ja Jolm Weir ja Timminsissä äsken nimitettiin Len Michaud.' Lontoo. — JBritannian hallituksen alainen elin ön tiedoittanut, eittä noin 25 opettajaa Neuvostoliitosta vierailee täällä kuukauden ajan alkaen elokuun 27 pnä. Samaan ait kaan venäjän kieltä opettavat opettajat Britanniasta käyvät vastavierailulla Neuvostoliitossa. "Typeryyksien ennälys" "Sen sijaan että olisimme menneet koko sunnuntaipäiväksi kalaan erehi dyinime_; iltapäivällä katselemaan paikallisia TV-ohjelma», jonka yh-, tcydessä nähiiin ameriickalaisten versio eli tulkinta siitä, mitä:muka; tapahtui Slalingradin^^aisteluissa; jnistä':alkoi:ituhoisa pako:Hitlerin "herrasrodun" asemahdille. Eräät amerikkalaiset vukuutus-ja muut suuryhtiöt pitävät ylimielisyydessään asiakkailaau/melko suurina pässinpäinä, kuten osoitti sunnuntainen Stalingradinlaisteluku-vauksen "henki'', T multa niidenkin täytyy sentään:myöntää,;että Hitlerin Saksa .liittolaisineen hävisi .-sodan. Tätä sellaisenaan on kaiketi pidettävä jonkinlaisena saavutuksena. Multasen pitemmälle eivät amerikkalaiset propagandamestadt tosiasi-ain tunnustamisessa juuri:pääse;: Suoraan sanoen ko. TV kuvaus Stalingradin^taisteluista; oliMkuole-maton: todistus kahdestakin: seikasi ta: Että Saksa lyötiin Slalingradin edustalla perusteelHsestiolosuhteisT sa, missä f^cuvosloliilon liittolaiset eivät vielä olleet avanneet toisia rinlamaa;Euroopassa,jai 2) letlä'sota ''On^ jotakin ' sellaista ^ julmuutta mitä ainoastaan-eläimellisesti enim-mäisypUloja ^ Livoillclcvat hirviöt Voivat puolustaa. Multa kun amerikkalaisetkaan propagandanieslarit eivät voi kieltää sitä tosiasiaa, että Saksa hävisi 'sodan niin heidän täytyy kuitenkin antaa 'Slalingradin taisteluille sellainen henki i ja käsitys,: että Hiller yksinään on syyllinen Saksan häviöön ja eliä jos Saksan kenraalit olisivat saaneet asioista iiP nii^n loisin olisi muka käynyt! Ymmärrämme kyllä yskän — tarkoitus on sanoa Länsi-Saksan re-vanssihenkisille. kenraaleille, että käykää^iojat uudelleen kiinni kuin vihainen rakki ohikulkijan housunlahkeisiin. , Mulla:.olettaen hetkisen paikkansapitäväksi sitä, eitä : Hitler yksinään öli muka syyllinen Slalingradin häviöön, miten, on silloin seli^ leltävissä se, että Saksan asevoimat kohtasivat ensimmäisensuurhäviön-sä Moskovan edustalla 1941? Saksa: iäiset kenraalit eivät pystyneet val-loitlamaah Moskovaa, kuten aikomus oli. Saavuttamatta, jäänyt tavoite on: saina. kuin perusteellinen häviö sotahommissa ;j a meidän tulee muistaa, että Saksan joukot lyötiin Moskovan edustalta pitkän mat-kaa takaisitikin, räkä uusilla haka-i^ islikauluksilla. ,, Kuten tiedetään, Hitlerin kenraalit ja marsalkat ovat sittemmin muistelmissaan .yrittäneet selittää, etteivät he hävinneet sen parem min Stalingradissa kuin muualla kaart itärintamalla: Hitler kuulema teki väärinlaskelmia niin .Neu-, vosloliiton . sotilaskyvyistä • kuin Saksan kansan mahdollisuuksista-; kin. Ja nyt on Hollywood levittämässä filmillään tätä natsikenraa-lien muunnettua totuutta! /.Tosiasia: .nimittäin on,: että Saksan silloisen'yleisesikunnan jäsenet eviät voi vedota mihinkään asiakirjoihin, jotka osoittaisivat heidän olleen •; eri: mieltä Hitlerin kanssa. Multa sensijaan on. kosolta asiakirjatietoja, jotka todistavat, että; Saksan marsalkat, kenraalit ja aminia-litvOlivat sataprosenttisesti Hillerin sotasuunnitelmien lakana >-r--: ja nii^ den todellisia luojia. ^i^Niinpä: esimerkiksi: kenraaliluutr nantli Halder, jonka osakkeet olivat hyvin korkeassa' kurssissa Saksan yleisesikunnassa toisen maaii-mansodan :'.aikana,: Jiitt päiväkirjaansa kesäkuun 22 pnä 1940 seuraavan ;muistiinpanon::".''Venäjän ongelmavon ratkaistava 'hyökkäyksen avulla" ja sitten:"""Venäjä.on tuhottava mahdollisimman: nopeasti". Juuri tätä -yritti Hitlerin armeija. . KenraalivZeitsler, joka oli Halderin jälkeen Saksan; yleisesikunnan; "sil-mänlekevänä" — ja joka myös sanoo vastustaneensa Hitleriä: -^^vku-vaa muistiinpanoissaan .sitä)Imiten ratkaistiin Saksan yleisesikunnassa Slalingradin edustalla piiritetyksi joutuneen 330,000 saksalaisen kohtalo — mitä päätöstä Hollywoodin nimissä sanottiin "Hitlerin suu-rinunaksi typeryydeksi". Mennen Hillerin luo Zcitzler oli sanonut: "Koska saarroksiin joutunutta kuudetta armeijaa ,ei voida vapauttaa, sille / on annettava määräys taistella itsensä pois-.; saarrostilas-la :. . ." Multa Hiller-esitti vasta-) väitteitä ja kutsui luokseen Keitelin ja Jodiin, armeijan yleisesikunnan päämiehet. Keitel. sanoi päät-täväsit että Volgalta ( Stalingradis-ta) ei saa lähteä pois. Vasta sitten Hitler: vahvisti armeijani päällikkö:', jen aikaisemmin hyväksyniän päätöksen (jäädä Stalingradiin — K ) korostaen erikoisesti,.että Keitel .ja Jodi ovat vanhempia kenraaleja kuin Zeilzler.. ~ .'Niinpä historioitsijakin, S. Marshall kirjoitti ,''FatalJ3ecisions" kirjan ame-rikkalaispainoksen i e s i puheeseen, että •'Hillerifiljnielipiteetr olivat rat-;: ka isevia vain siksi:: kun enemmistö ammattisotilaista (korkeimmasta päällystöstä) tuki häntä ja oli päätöksistä samaa mieltä: Hitlerin.iih-karohkeimpia päätöksiä ei. tehty vastoin Saksan sotilasjohtajain mielipiteitä, sillä monet-oheistä tukivat häntä loppuun asti." Samanlaisia lausuntoja ja . todisteita voilaisin: esittää loppumatto-' masti. . ' Mutta kaikista tunnetuista tosiasioista huolimalta; Hollywooidini^so^i tafilmeissä tuikutetaan sellaista käsitystä, että Saksan kenraalit ja amiraalit olisivat selvinneet sodasta voittajina jos Hitler ei olisi tehnyt yksilönä suuria typeryyksiä! , ; Kuinkahan typeriksi jenkkipropa-gandislit vielä tulevatkaan? , —• Känsäkoura. m m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 28, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-05-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590528 |
Description
Title | 1959-05-28-02 |
OCR text |
i i
p i i
(UBEBTT) — Independent Labor
Orgianffbf f Finnishv Gahadians. Es-tabllshed
No7. 6, 1917. Authorlzed
as. second cläss mail by the Post
CMfice;vEtep^
'Ushed thrice . weekly: Tuesdays,
^TOuKdäys;;änd!5^ä^^ by Vapaus
[tnjbllshlng Compahy^Lt^^
EUn St. W., Sudbury.Ont.. Canada.
Telej^hohes: Bus5Öffice^;Ös:>4-^4i264;?
;EditOTiälÖfficeJÖs:4.i4265; Manager
E;^Suksii^Bditra^
:addij^;:^,B<«j:ra
Advertlslng rates uponfaiqjlicatlon:
••- • TILAUSHINNAT: l ^
Caioädiassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
YhdysvaHoissa:' 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
,. Suomessa: -., 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
John Foster DuDes
; Kuolema ön aina epärmeilyttäyä vieras. Niinpä i^^
v;kin lehtemme liittyy niihin sururivalitteluihin mitä on lär^
-heitätjr To^fer I)ul4
•;';Ji|s|ii o^niäisnie mr. JEKillesiii kuoleman jphdpsta. • v,• '•
2!.Voltaire säri^^ "Me olemme huomaavaisuutemme
velka eläville. Kuolleille olemme velkaa väin totuu-äli^-^
iT^^ pohjalta katsoen emme luonnollisesti yritäkään
salata sitä tosiasiaa, että ihmisenä mr. Dulles taisteli parantumatonta:
syöpää vastaan yhtä huonolla menestyksellä kuiri
mitä häh kaikesta tarmostaan, ponnistelustaan ja kyvystään
htiolimatta taisteli diplomaattina yhteiskunnallisen edistyksien
estämiseksi.
. :. : Paljon oh puhuttu mr. Dullesin rehellisyydestä, rohkeudesta,
kyvykkyydestä ja vieläpä hänen uskonnollisista mieli-piteistäänkin.
Vaikka jättäisimme huomioimatta sen ristiriidan, mikä
vallitsi esimerkiksi mr. Dullesm "uskon" ja hänen "käytännöllisten
toimenpiteittensä" välillä esimerldksi Korean asioissa,
tai hänen valmeutensa hypätä tilanteen vaatiessa yhdestä
poliittisesta periaate-asemasta toiseen, niin sittenkin on
myönnettävä, että paljon on perääkin mainituissa kiitossanoissa.
Mr. Dulles oli todella "yksinäinen ratsastaja", joka
pystyi kovalla kädellä, laajoilla tiiedoillaan ja ehtymättömällä
työtarmollaan yksin hoitamaan Yhdysvaltain kaikki ulkopoliittiset
kysymykset koko sen kuuden vuoden ajan, jonka
hän oli valtiosihteerin toimessa. Toista tällaista yhden miehen
ulkoministeriä ei Yhdysvalloissa — eika monessa muussakaan
maassa — ole aikaisemmin ollut.
Mutta kaikista kyvyistään, kaikesta tarmostaan ja kaikesta
uurastuksestaan huolimatta mr. Dulles sai kuolemansa
edellä nähdä ja kokea suuren diplomaattisen tappion toisensa
jälkeen.
Miksi näin? Vastaus siihen löytyy kysymyksestä kenen
'ja minkä hjrväksi mr. Dulles voimansa uhrasi ja mille luokalle
hän- oli rehellinen.
« * *
Ottakaamme esimerkiksi Kiinan kysymys, jolla on äärettömän
tärkeä merkitys nykyhetken kansainvälisessä po-
. litiikassa, ja minkä parissa mr. Dulles viimevuotensa uurasti.
Yhdysvallat on kieltäytynyt nu-. Dullesin johdolla tunnusta-tamasta
Kiinan Kansantasavaltaa siinä nimenomaisessa mielessä,
että siten voidaan jotenkin heikentää 600-miljoonaista
Kiinaa ja auttaa Kiinan kansan virkaheittoa Chiang Kai-
: shekiä takaisin Kiinan hallitsijaksi. Sanalla sanoen Mr. Dullesin
ohjelmana oli kapitalismin palauttaminen — eli "kom-
- munismin'takaisin kääriminen", kuten hän sanoi — Kiinaan,
mutta kuolemansa edellä hän joutui julkisesti tunnustamaan,
että Chiang Kai-shekillä ei olekaan mitään mahdollisuuksia
: Kiinan valloittamiseksi.
Tai ottakaamme sbsialistinön maailmanosa yleensä. Ei
- ole mr. Dullesin välinpitämättömyyden eikä toimettomuuden
• syy se, että Pohjois-Korea, Pohjois-Vietnam ja Itä-Saksa ovat
- sosialismin tiellä. Mr. Dulles teki myös avoimesti kaiken
"voitavansa estääkseen sosialistisen maailmanosan normaali-i;
sestä kaupankäynnistä kapitalistisen maailmanosan kanssa
; ja onnistuikin siinä melkoisessa määrässä. Tosiasiassa kapi-talistisen
maailman lujin linnake. Yhdysvallat, kieltäytyy
<. vieläkiii kaupankäynnistä sosialistisen maailmanosan kanssa
mr. Dullesin omaksuman, mutta ilmeisesti täydellisesti har-
' llä^injohtavan käsityskannan perusteella, että sosialistinen
; maailmanosa jää kauppasaarron ansiosta taloudellisesti, po-
- liittisesti ja sotilaallisesti niin heikoksi, että siellä tulee si^
i 1 säisiä levottomuuksia, kapinoita ja vastavallankumouksia.
L Ennen kuolemaansa joutui mr. Dulles tunnustamaan sen kar-i
vaan totuuden, että esimerkiksi Neuvostoliitto ei vain saavut-l
tanut ja sivuuttanut Yhdysvaltoja ydinaseiden ja mannerten
" välisten öhjuisten kehittämisessä, ei vain Sputnikien lähettämisessä
avaruuteen, vaan myös talouselämän kasvussa siinä
määrin, että Neuvostoliitosta on tulossa kiistattomasti maailman
johtava teollisuus- ja maatalousmaa! Mitä tulee Dul-
' lesin poliittisiin "totuuksiin", niin tunnetusta itsepäisyydes-
; tään • huolimatta hän oli tiukan tullen valmis heittämään
roskakoriin Yhdysvaltain oletettuun sotilaalliseen ylivoimaan
. perustuvan uhkailutunnuksen, eli "valtavan vastaiskuohjel-
. mansa", kuten hän "loppupuolella lakkasi kerskumasta "so-dan
partaalla" seikkailemisellakin.
« * •
Lyhyesti kertoen ylläkerrottu edustaa mr. Dullesin eräitä
jättiläismäisiä poliittisia tappioita. Näiden tappioiden syynä
ei suinkaan ollut hänen henkilökohtainen heikkoutensa,
kyvyttömyytensä tai toimettomuutensa, vaan se tosiasia, että
hän pyhitti sanan, varsinaisessa mielessä kykynsä; tietonsa
ja toimintatarmonsa aikansa historiaa jo pa:lvelleen käpita-
; lismin hyväksi. Kuten olemme kerran, aikaisemminkin todenneet,
mr. Dullesista olisi ehkä viime vuosisadalla voinut
tulla yksi suuri "valtakunnantekijä", mutta historian nykyvaiheessa,
sosialismin läpimurron aikakaudella, hänen "voittonsa"
olivat kaikista ponnisteluista huolimatta-toisarvoisia _
hänen suuriin tappioihnsa verraten. Dullesin ulkopolitiikan
johtavana lankana oli-kaikissa tilanteissa sosialjsmin heiken-
.täminen ja jos suinkin sen "takaisinJkä
sin kuitenkin kävi: sosialismi edistyi ja voimistui hänen aikanaan
harppa-askelin. JaTiiin hullunkuriselta kuin se tuntuukin,
mr. Dulles, joka esiintyi sosialismin kaikkein perään-
• antamattomimpana vastustajana, kaikkien sosialisminvastais-
• :ten voimien kansainvälisenä
laan sosialistisen maailmanosan lujittamista.
Järjestäessään kauppasaarron sosialistista maailmanosaa
vastaan siinä mielessä, että sosialismia voitaisiin heikentää,
mr. Dulles pakoitti sosialistiset maat poikkeuksellisen koviin
keskinäisiin ponnisteluihin oman teollisuutensa ja maataloutensa
kehittämiseksi ja: niin voidaan m
sanoa,^ kiitos mr. Dullesin johtamalle kauppasaarrolle, sosialistinen
maailmanosa saavuttaa ja sivuuttaa kapitalistisen A
maailmanosan talouden, tieteen ja taiteen aloilla paljon nopeammin,
rtiitä olisi tapahtunut, jos-olisi vallinnut normaa-
, Jirien eli rauhalliseen rinnakkaiseloon, perustuva olotila kansainvälisessä
politiikassa.
Mr.' Dullesin kuoltua tulee tietenkin ensimmäisen^ mieleen,
kysymys, että tuleeko Yhdysvallat jatkamaan, edelleen
hänen politiikkaansa.' Kyynikot voivat sanoa, että yksilöt tu-
^gJ>-gJLI>.g.R.fl.1tJ>JJL9.9.9.ft.ftj.tt.0.g.fl g
tario," täyttää ensi perjantaina, toii
kokuun 29 pnä 75 vuotta. ,
' Yhdymme omaisten ja' ystävien
onnentoivotuksiin!
ei
teli kotonaan taikka farmeilla ja
miehen i^ansioident. täytyi nriiitää: per*
|ieen toimeentuloon/ Mutta', sitä' mukaa
' kuin'':Cwadässav bh t rakennettu
tehtaita, .il8isetvovat^ tulleet kbdeis-:
taan ja färineOtaan "'— iiselnr koska
farmi on mehetettty;^— ja osallistu^
neet tuotantoon Icaupungelssa:" Yli
neljännes Caiiadan. naisista. työi^en-^
teiee ^ kotinsa, ulkopuolella., ja' näistä
yksi jokaisesta neljästä} oh naimisissa.
Canadalaiset naiset muodostavat
koko työvoiniasta. yhden neljänneksen.
l-A • ^ • '
Korkeimmissa ammattiluokissa ei
heidän asemansa ole paljoa muuttunut.
Sairaanhoitajista .97 prosenttia
on naisia, kirjastonhoitajista 86 prosenttia,
opettajista 72 prosenttia ja
sanomalehtialalla ja kirjailijoina toimii
22 prosenttia. Hyvin vähän naisia
toimii lääkäreinä, lakialalla, arkkitehteinä
ja insinöörialoillä. Vajaa
viisi prosenttia lääkäreistä on naisia,
vajaa kolme prosenttia lakialalla ja
arkkitehteinä sekä insinööreinä yksi
sadasta. Huolimatta siitä, että heitä
on paljon opettajina, niin sittenkin
vain 15 prosenttia profesisoreista ja
yliopistoon valmistavien koulujen
johtajista on naisia.
Suurin osa naisista työskentelee
konttoreissa kirjureina, konekirjoittajina
sekä kirjanpidossa ja tehtaissa,
pääasiassa kutomoteollisuudessa.
pesulaitoksissa, hotelleissa, ravintoloissa
ja kotipalvelijoina.
Näistä naisista naimisissa olevia on
yksi jokaista neljää kohti. Kaikkein
parhaimmin palkattuja ovat kontto-rityöläiset,
joilla on korkeäköulu-taikka
korkeampi sivistys. Näillä on
suuri kysyntä. Monet opettajat jättävät
toimensa Ja menevät konttoreihin
työhön. Niistä, Joilla el ole korkeakoulusivistystä,
tulee tehdastyö-
Iäisiä Ja Joilla on vain kahsakoulu-sivist}'
s Ja uudet tulokkaat. Joilla on
kielivaikeuksia, toimivat palvelutehtävissä
— Joissa on pitkät työpäivät
Ja alhaisimmat palkat.
Naiset ansaitsevat vä:icmmän kuin
miehet. Vaikka heillä on sama am-maltitäso
opettajatoimissa jä vaikka
he hoitavat samanlaista tehtävää
liiton rajalle ja palvelee Ob ja I kuin miehet ja heidän pitäisi saada
Irtysh jokia käyttäviä aluksia. Joki- samaa palkkaa, niin miehet tavälll-Öteawa,
Yleisten^ t^^^ minister
i Green vakuutti täällä kuluvan viikon
alussa.' että Central Mortgage
and Housing Corporation (liittovaltion
alainen läinayhtiö) ej-tule käyttämään
ankaria menetelmiä Poly-mer-
yhtiön lakkolaisia vastaan Sar-niassa.
mikäli he jäävät jälkeen
vuokrien suhteen.
Samalla hän osoitti, että tähän
mennessä ei ole yhdellekään lakkolaiselle
annettu häätöuhkaa, kun
lakkolaiset eivät ole voineet maksaa
kiinteimistölalnojaan Central Hou-slngille.
Hän selosti, että ainoastaan vuokralaisille
on annettu ilmoitukset
vuokrasopimuksen peruuttamisesta,
mutta näissäkin tapauksissa on odotettava
määräaika ennenkuin voidaan
ryhtyä toim"enpiteisijn. Hän sanoi,
että kä&ki vuokralaisten häätö-tapaukset
huomioidaan yksityiskohtaisesti.
CMHC:n toimesta on lähetetty virkailija
Sarniaan huolehtimaan näjs-tä
asioista.
Kansainvälinen satama
syvälie sisämaahan
Moskova. — Täällä on tiedoitettu,
että Neuvostoliitto aikoo rakentaa
kansainvälisen sataman Siperiaan
.-Mtai-vuorten alueelle. Samalle
paikalle myöhemmin kehittyy suuri
keinojärvi Bukhtarman vesisäiliö.
Satama tulee Kiinan ja Neuvosto-alukset
pääsevät kulkemaan Kiinasta
Irtysh jokea pohjoiselle Jää
merelle.
.sesti ovat koulujen Johtajina Ja muis-sa
Johtotehtävissä Ja se merkitsee
suurta eroa. V. 1955 Ontariossa. Ca-äkkaimmassa^
i^m
kaupunkien opettajien; keskimääräinen'miesten
vuosipalkica oli $4,760 Ja
naisten $2,860. Maaseudun >kouluissai
joissa; Icoulut/övatp^^^
sa« suurin osa opettajista on naisia
palkat bi^t^^aihaiseihmät' eikä palkka'-'
ero ole. niin suuri. , •
Kailcki: ' työalat, lukuunottamatta
tiedonanto toimintaa Ja liikennettä,
ovat maakuntien lakien alaisia, kos-,
kien palkkoja ja työaikaa jne. Kuusi
maalcuntiEiia' Ja-'liittohallitus ovat hyväksyneet
tasavertaiset ' palkkalait,
mutta on olemassa monta kiertotietä,
joita työnantajat käyttävät hyväkseen
v*?jan^
kirjoittaa eräs" Manitpban työläinen
"koska hallituksen minimipalkicatak-sat
sallivat erilaisia palkkoja eri sukupuolien
välillä — 60 senttiä miestyöntekijälle^
kaupungeissa ja 54 sent-.
tiä naisille mäasiBuduIla". Tässä kir-!
jeessä jatketaan:
"Tämän lisäksi joissakin teollisuuksissa,
kuten kutomateolllsuudes-sa,
pesulaitoksissa ja ravintoloissa,
työskentelee suiiri määrä. naisia Ja.
näissä laitoksissa «n äärimmäisen a l haiset
palkat, alemmat viikkotulot
kuin keskimäärin maakunnassa."
Enemmän kuin puolet naimisissa
olevista naisista ansaitsee alapuolelle
$2,000 ja yksi neljännes vähemmän
kuin $1,000 vuodessa. Vieläpä heidän'
ja heidän aviopuolisonsa yhteiset
vuositulot jäävät alapuolelle $4,000,
joka on tuskin riittävä toimeentulolle
Canadassa nykyään. Sillä voi juuri
ja juuri estää kotinsa painmnasta
slummitasolle.
Nykyaikainen sivistys tarvitsee naisen
Järkeä, hienoja sormia ja ammattitaitoa.
Tämän lunnusti selvästi Canadan
työministeri marraskuussa 1957.
Työssä käyvä vaimo ei ole toisen
maailmansodan tulos, vaan osoitus
sosiaalisesta suuntauksesta. Kesäkuusta
1951 :stä kesäkuuhun 1957:ään
naimisissa olevien naisten työssä-käyminen
lisääntyi 80 prosentilla.
Puolet työssä käyvistä naimisissa
olevista naisista on nuorten lasten
äitejä. Mitä apua he saavat lastensa
hoidossa?^ Toisen maailmansodan aikana
lilttohailitus antoi maakuntahallituksille
apua järjestämään lasten
sejmejä ja näin auttoi tekemään
mahdolliseksi naisten työskentelemisen
sbtatarvetehtaissä;miitta . tämi
Ätite'lope^ttllnVso |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-05-28-02