1928-12-10-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
on saatavana
ennemmin ilmotettq, on Vapau-Äen
Idriakaiipast^^ Hinta 3a senttiä, lllatikaa^ ToveruudeHä
Box 69 Slidbury ODt.
inen
Ilmestynyt Suomessa. Saatavana Vapaudesta. — Hinta 75c.
Box 69 VAPAUS Sudbury, Ont.
Repolan Kttstaa, sen vanhan Repolaisen
poikia Kuopion läänistä, oli y l peä
sukkelasta päästään. "Pltkätukka-sia
sitä vaan jyöoäytetään". tapasi hän
kehästä. Mutta k y l l ä i ^ Kustaatakin
jymäytettiin. Jopa kaksi kertaa, perätysten
samalla tavalla. J a mikä hulluinta
lehmäkaupoissa, häntä. Joka
tiesi taimeen hyvän lehinän tuntomerkit:
märkä turpa, pitkä häntä Ja
harvat kyUdluut. Että sellaista miest
ä jymäytettiin, se häntä nyt hävetti
Ja harmitti, sillä Kreeta — arvaahan
sen, minkä ilveen hän piti,
Ensin oli kauppias Hill hänelle myynyt
hyvällä rotulehmänä — vanhan
sahapukin, kuten Kreeta sanoi. K im
h ä n sitten suuttuneena oli lähtenjrt
etsimään koko cUstrikin parasta leh-mäeläintä,
oli h ä n sen löytänyt K a -
ratsin maitotalolta. Suuri oli elukka,
muuslnkarvainen, — onnistunut se-kötus'kaikista
parhaimmista roduista,
kuten myyjä selitti; muuten hyväntapainen,
siisti, vähäruokanen melkein
läpUsnpsynen Ja antoi suurimman osan
ajasta kolmattakymmentä kvarttia
rasvasta maitoa. Ja tuollaisen kalleuden
sai vaivaisella sadalla dollarilla.
Ilmankos Kustaa sitä tuoda kö-r
y y t t ä e s ^ n Jo etäältä huusi:
— Kreeta, Kreeta, nyt sinä saat lehmän!
Jo lähtee maidon Ja rasvojen
puute. — Jahkaise nyt ensin pyöräsrt-t
ä ä vasikan, oikean rotumullin, lisäsi
h ä n lähemmäksi tultuaan j a alkoi sitten
selitellä tämän eläimen ominal-suuksia*
lopuksi sen, että kuuluu olevan
onnistimut ä e k o t u s . . . ..
No, pantiin lehmä navettaan, ilta
Jo olikin. Kustaa jatkoi sitten lehmän
Ja samalla itsensä kehumista, päivi-tellen
sitä urakkaa, mikä hänellä oli
tämän löytämisessä oUut.
Seuraavana aamuna meni Kreeta
navettaan, mutta heti kun oli tempas-sut
oven auki alkoi hän huutaa koht
i kurkkuaan:
— Voi jessus siunatkoon! Kustaa,
tulehan sinä tänne! Kustaa tuli Ja
näki sen, mitä näkemättä ei voinut
olla: Siellä oli Joku pyörinyt ruiskun
kanssa, jossa oli ollut Jotakin hsCrmaan
kellertävää ainetta. Jonka vallassa nyt
oli el ainoastaan lattia ja seinä, mutta
kattokin.
— On se siisti, on! kiljui Kreeta.*
— No, no, älähän nyt, ^ l l ä se siitä
korjaantuu; se on tullessa vähän
nunppaantunut.
Totuus oli, ettei se siltä paljonkaan
korjaantunut. Mutta vasikan se sitten
viikon parin perästä pyöräytti, sen rotumullin,
ja sitten alkoi lypsää hiuis-taa
— ensin 8 kvarttia, sitten 7, sitten
6, sitten 5 j.n.e. kunnes neljää kuuta
ennen seuraavaa poikimista mennä
tupsahti tukkoon. Ja söi se sillä ajalla
omat Ja kalkki naapureilta liikenevät
heinät.
Kyllä Kustaan korvat sai olla yhtenään
kuumana, sillä Kreeta el bUut
niitä kovin hiljaisia ihmisiä eikä aina
valinnut sanojaankaan tarkalleen.
Kustaa tunsi Joutuneensa mokoman
Jutim vuoksi ihan alakynteen. Täjrtjri
aina muistaa, ettei vaan tullut kerranneeksi
sitä vanhaa, että pitkätukkia
sitä v a m—
Mitenkähän tuon nyt saisi sovitetuksi,
sitä Kustaa päänsä ympäri mietti.
Ja vlimeih se hänelle selveni — hän
päätti myydä lehmän sille jolta oli sen
ostanutkin. Mutta Kreetalle ei siitä
sopinut antaa vihiäkään. Tiukasti hän
vaan kieltäytyi lehmää hävittämästä.
K m seuraava poikiminen alkoi olla
lähellä.''l&vi hän sitä varten kaupungissa,
vaan ei tavannut ^uratsla —
sattumalta, kuten sen pUsi pitänyt t a pahtua.
Mutta toisella kerralla h ä n
tapasi Ja pysähdytti miehen puheilleen,
vaikkei tämä/näyttänyt sitä e-r
l t t ä in haluavankaan.
— Minun täytyy kUttSä teitä sUtä
lehmäkaupasta; se oli tosiaan parem-plkih
kuin mitä te sanoitte, alkoi Kustaa.
Mies Jännitti silmiään, että tarkoit-tikohan
tuo H y t totta vai Ivailiko.
Mutta vilpittömänä Kustaa jatkoi:
— Ensin ei se aikonut lypsää muuta
kun nimeksi, Ja muija pauhaa ja
minä ihmettelen, että jokohan minä
vanha lehmän tuntija olisin sittenkin
erehtynyt. .Mutta pitäisi sen tuollaisen
elukan lypsää, minä {aattelin
Ja tutkin ja tutkin. Jä' viimelnhän
se vika selveni: sillä oli mennyt vasemman
takajalan sorkkien Tällin kiven
mukiura, lujassa olikin, j a edelleen
kun minä tutkin sen häntäruotoa.
huomasin siinä kolmannen ^nikaman
vierellä aika suiuren miikuran. Jota
Savossa ennen sanottiin kitupiikiksi
Ne kun minä poistin, niin jo lehmä
kohotti päänsä "— j a sitten kun se
alkoi lypsää tohottaa. niin sUtä oli
jelkM pois. Siinä kolmenkymmenen
kvartin paikoille, se' parhaillaan, lypsi,
eikä siitä' tahtonut loppua tullakaan,
aivan väklsellä se viikko takaperin
saatiin umpeen, kun yritettiin,
että saisi vähän levätä.
Karatsl näytti olevan vähän ymmällä,
mutta mahdoton tiibta oli e-pällläkään,
niin reUun suoraa puhetta
se oli. • •
OGDEN'S Ogdenin parasta tupakkaa, josta voitte valmistaa omat
paperossinne. . •
Paketeissa seka ilmanpitävissä kannaissa. Parasta lajia
paperossipaperiä ilmaiseksi t a m a K tupakkapaketin
kanssa.
15c
paketti
Myoskia
pakattona
4i paanan
ilman»
pitävissä
kannaissa
— väl oli sUlä sellaisia vikoja, Ja
nekinkö i ^ i n kovin vaikuttaa?
— Kyllä ne vaikuttaa. Tolsinaan
niin m i t ä t ö n seikka, ettei ollenkaan
uskoisi, a U i e u t ^ että luullaan hyvää
lehmää kerrassaan ioitättömäksi. M i nä
olen sen kotenut. kotitalossa kun
ennen oli paljon karjaa. Isäukko,
muuten, oli niiden, kuten hevostenldn,
erikoinen tuntija. Josta lienee jäänyt
vähän minullekin perintöä.....
niin. kiitos vaan j a terveheksi sitten!
Kustaa aikoi lähteä, mutta Karatsl
pidätti.
— Kuulkaahan! Ettekö mjrisi sitä
lehmää minulle takaisin?
— E i helkkarissa. Joutuisin hankkimaan
sen tilalle kaksi, eivätkä vastaisi
nekään, «Ueivät uttulsi molemmat
hyvän puoleisia, selitti Kustaa.
— Olen katunut koko kauppaa kun
annoin pois hyvän lehn^n ja nyt
pitäisi karjaa lisätäkin.
— T a i s i siinä olla sillohikin jo ne
viat, tusldnpa olisitte muuten myyneetkään?
arveU Kustaa.
— K^llä kai' ne oli. totta puhuen,
siinä viime aikoina. Mutta sanokaahan
nyt paljonko siitä tahtoisitte?
Johan minä sanoin, että ei suinkaan
sitä passaa myydä millään —
el sillä entisellä hinnalla ainakaan.
— Ei tietenkään.'mutta jos vähän
— m sitä sellaisesta uskalla niin
I>aljoa tahtoa eikä toinen maksaa kuin
oikeastaan pitäisi. Kyllähän te lehmiä
löydätte kohtuhimiolUa kuinka
paljon tahansa, esteli Kustaa ja teki
lähtöä.ThutteBäu^tsi pidätti.
— Sanokaahui nyt Jokin; hhita.
— Mitä eukkoon sanoisi, se on siinäkin,
k u n t ä s ^ äskettäin oltUn vähän
rahasta; tiukalla Ja-minä ehdotin,
e t t ä Jos nyt poUdmolssaan myytäisiin
tuo lehmä j a ostettaisiin vähän huonompi
tilalle, nUn kivahti hän: el
millään, tai ei ainakaan kahtasataa
taalaa vähenunällä. Kun minä sitten
seUtin, ettei Jfte näillä mailla tapaa
maksaa niin Ipaljoa lehmästä, olkoonpa
kuinka hyvä tahansa. Ja vähän
niinkuin tlnkaUIn Ja houkuttelin, niin
Jo h ä n myönsi, että Jos satakuuslkym-mentä
saat j a sitten löydät sadalla
dollarilla toisen hyvän lehmän, saat
tehdä kaupat.: Mutta kun nyt on
muutenkin selviydytty," niin minäkin
.Eräs saksalais-sveltäUUnen tntkl-ja.
Hans Kriesi. on . Sskett&ln j o l -
kftissut melko tarkan yhteenvedon
Sinclair Levisin tähänastisesta U r -
JalUsesta toiminnasta. Koska I«wiän
te<^fcsla on käännetty-^ suomenkielelle
j a ne ovat saavuttaneet paljon l u U -
ioHiat, Imetämme, KrieslD teoksen a-vulla
lälxestyä häntä yhtenä ^aUoun-me
hu<«nattaYimipana kjirjallijanft.'
Sinclair Levis syntyi 7. p : n ä h ö -
mikuuto 1885 Sauk Centerissä, M i n -
nes(^a^a.' 2,500 hengen asumassa
preeriakylässä. Tfhn oli lääkäzisukua:
isä harjoitti «-^t^ >TT^tTrmt*<«^i f^Tn^ln
setä j a veU j a kaiken lisäksi äiti
oU lääkärin tytär. Laihalle, hermostuneelle
Slnclairille teki hyvää varttua
maalla, preerian terveellisessä
ihnastossa. Sensijaan henldnen ilma-piiri
oU ahdas Ja tjrmpeä. Muun
muuassa Sinclairin koulussa ei saatu
opettaa ranskaa senvucdcsU että kieli
oli muka moraalitonta.- Pcdka tyydytt
i kirjanälkäänsä loma-aikoina lukemalla
Scottia, IMckenslä, Tomystmia.
Kirk Munroeta, Harry Castelmonia
j a Conan Doylea. Ylioppilaana h än
alkoi vakavasti kehittää omaa per-sonaUisuuttaan.
Hän e r i s t ä y t ^ Joukosta
Ja hautcd kapinamieltä yliopistoa
ja akateemisia opistoja vastaan.
Rimouden hengetär oli. kuiskannut
houkuttelevia sanoja hänen korvaansa
j ä maine viittoi Mnelle kauempana
tietä. Lewis otti ratkaisevan
askeleen Ja Uittyi "Yale Literary Magazinen"
toimitukseen sekä riensi
Upton Sinclairin lipun alle, tämän
soslallstls-utopistiseen Helicon Hall-nlmisepn
kirJalUseen ryhmään. Helicon
Hall oU lisäksi jonkinlainen täy-siholtola
kaikiUe niille, joiden kukkaro
ei antanut myöten mennä New
Yorkin kalliisiin vastaaviin laitoksiin.
Täällä Lewis kirjoitteli parin
O e D £ N ' S
U V E R P O O L
ajattelin, että olkoonpahan semmoisenaan.
' '
— No minä maksan sen sata kuusikymmentä.'
tuokaa huomenna lehmä,
—Enpä häntä nyt. J a sitä paitsi minä
eri "joutaisikaari tuomaan, minun
on aamulla mentävä Murilloon heinän
puntteukseen. epäsi Kustaa j a alkoi
lähteä.
— No minä panen miehen hakemaan.
Tulkaa ottamaan rahat Ja klr-
Jottakaa kultti, jännitti Karaasi yhä.
Kustaa raaviskeli hetken koi-vallis-tean.
sigmalla nllettien joko tuossa olisi
kylliksi oppirahoja vai vieläkö k i ristäisi
enemmän. Sanoi viimein:'
— Jos kympin vielä lisäätte, niin
olkoon menneeksi,
Karatsl myöntyi heti. Ja näytti että
sieltä olisi vieläkin yksi kymppi hellinnyt,
jos olisi viitsinyt kiristää. Kustaa
kirjoitti kultin j a sai rahat. Mutta
kotiin päästyään hän löi ne Kreetan
eteen j a sanoi:
— Kreeta, enkös minä ole aina sanonut,
että pitkätukkasla sitä vaan
Jymäytetään. Tuoss' on nyt muusin
hinta ja huomenna se tullaan hakemaan.
Ei tahtonut Kreeta uskoa, mutta
täjrtyihän se, varsinkin sitten kun
"muusi" todellakin haettiin. Nyt oli
Kustaa taas Kreetantdn silmissä mies.
Jonkun ajan perästä sai Kustaa
kirjeen, joka sisälsi vaan yhden lauseen:
— Hyvä ystävä, ^tekohan tulisi
ottamaan taas sen lehmän sorkista
sitä kiven mukuraa ja hännästä sitä
kitupiikkiä, tai katsomaan olisiko sli-r
nä Jotakin muuta vikaa.... Johon
Kustaa hymyillen vastasi: Hyvä ystävä.
Enpä minäkään tuUut teiltä a-pua
pyytämään, itse keinon kefcEin.^
Koettakaahan Icatsoa korvien väliin.
Jos se sitten rupeaisi lypsämään.
Kirjeenvaihtoa ei jatkunut.
. Aku P. :
The Readers 0f the
Vapaus
Patronize only dthose conccm»
that, sdvertise in the Vapaus and
encourage their neicrhlx)» to do
likewj8e. In this. :wBy we support
our own ccneem and aiso. enable
it to ser/e the adyertisers för, tbeir
money^ worth. ; >'
Wc have bniit our onranization
thttmgh co-operation by wliich tneam
only we can fnrther develop it
For ibai reason, let ns not fortet
tbe Vapaus advertisers.
kuukauden ajan kaikenlaista ja l ä hetteli
tuotteitaan lehtiin, ja hiukkasta
myöhemmin hän suoritti Yalen
yliopistossa tutldnnon saaden malste-rikanditaatln
arvon. Sitten hänen elämässään
alkoivat tapahtumarikkaat
vaellus- ja oppivuodet.
Kaunis Callfomia houkutteli Le«
wlslä ja hänen toveriaan William
Rose - Benetiä vastustamattomasti
puoleensa. Molemmat boheemit lähtivät
sinne Ja khrjoittlvat tässä ihanassa
maanääressä Tyynen Valtameren
rannalla kuuden kuukauden
ajan tusinoittain kertomuksia, sonetteja
aforisineja y.m. eri lehtien toimituksille,
mutta Lewis sai kaupaksi
niistä vain — yhden ainoan vitsin
muuta tulivat armottoma^stl takaisin.
Jack Londonin Martin Edenin
kohtalo! Lewis oli kynin Järkevä
ruvetalcseen käyttelemään väärinymmärretyn
neron osaa Ja antautui
jälleen sanomaleh^entolmlttajaksl 12
Ja puolen dollarin vlikkopalkalla. H
taisin, rasittavien työtuntien Jälkeen,
hän jaksoi pistää kokoon ensimmäisen
romaaiUnsa. Sen nimi oli
"Our Mr. Wrenn" Ja ilmestymisvuosi
1914. Jo seuraavana vuOnna näki
toinen teos. '"The Trall of the Hauwk"
päivänvalon. Tämä seikkailuromaani
lentäjästä tuli valmiiksi kirjailijan
jokapäiväisen matkan — 60 minuutin
— kestäessä New Yorkin laitaosista
keskuksiin ja takaisin esi-kaupunMJunassa,
Nämä teokset saavuttivat
jonklnverra.n huomiota, mutta
"Main Street" teki kirjalUjan n i men
yhdellä Iskulla kuuluisaksi kirjallisessa
maalimassa. "Main Street
on Lewisin kirja kotiseudustaan Ja
se kypsyi hitaasti kirjailijan aivoissa.
Siksi siltä tuU kalkinpuoUn hyvä
alkaansaanos. Kirjan vallankumouksellinen
henki saavutti sekä vastustajia
että ystäviä, mutta pääasia
oli, etta Lewis oli tullut huomatuksi
Ja 'päässyt teoksen tavattoman menekin
vuoksi taloudellisesti riippumattomaan
asemaan voldalcseen rauhassa
kehittää vastaisia luonnoksl-aan.
Ja sitten tuli "Babbit". joka
kantoi tekijän maineen kauas oman
maan rajojen ulkopuolelle, pureva
satiirinen läpileikkaus nykyisestä a-merlkkalalsesta
yhteisktmtaelämästä.
Kirjan keskushenkilö on liikemies
George F. Babbit, joka asuu Zenith-nimlsessä
kaupungissa, minkä 5 7|8
henkeä kohti On olemassa auto. Ze-nithin
I herrat kuuluvat vanhoilliseen
Union-Klubiin ja rouvat tekevät Eu-roopan-
matkoja. Babt)it ei ole mallikelpoinen
aviomies, sillä rouva tekee
mitä mielii ja lapset ovat tottelemattomia
» Tämän perheenisän mielestä
riittää se. . e t t ä hän hommaa
rakiotilleen ensiluoklcalsen ravinnon,
astmnon, vaatetuksen Ja runsaat tas-icurahat.
Mitä tulee lisää tähän; esim.
kaikkinaiset henkiset atyot, se on
pahasta. Hymyilevän Babblttin ja
hänen kumpp^ensa aika kuluu dollarien
hankkimisessa Ja- tästä syy^S
hän arvioi jokaisen Hmilsen sen mukaan,
paljonko hänellä on t ä t ä maallista
hyvää. — Seuraava teos "Ar-rowsmith"
liikkuu tykkänään toisessa
ilmapiirissä, lääkärien Ja faustls-ten
tutkijoiden keskuudessa, miesten^
jotka tarkastelevat luonnon alkuvoimia.
syntyi& syviä j a elämän salaisuuksia.
Sinclair Lewis ei ole kuitenkaan
oUut ensimmäinen, joka on uskalta*
nut arvostella — ylimalkaisten Amc'
rikan ylistysten vastapainoksi —
maansa elämää ja ihmisiä, pilkata
ylhäisön henkistä köyhyyttä j a dol^
larinahneutte, sensatiohalua j a teatraalisia
eleitä. Uranaukaisija on o l lut
Frank Norris, jonka "Octopus"
sisältää ankaria syytöksiä amerikka:-
laista edesvastuutonta kapitalismia
vastaan. Theodore* I>ieiser kirjassaan
"An American Tragedy" paljastaa
kokonaiaen sarjan yhtfedskunnallisia
epäkohtia kuvaten rikkaiden ylellistä
elämää, rahan valtaa, tuomarien
Ei ole tarpeellista pilata batt^is ^aik» veii|«ta .Uimiififltt^ miJlle^f
kun «utonne alkaa bel^oeti kSyttbuiOft fcevytti
Öak Motor öljyä
Saatavaaa » ^
NURMEN KASSUi;^
STAR BOTTUKG WOIUCS
258 REGENT äTREET
RUOTSIN AMPRIKAN IlNJAN
Komea
1929 SEINÄKALENTERI
lähetetään jokaiselle ilmaiseksi joka lähettää meUle ;
nimensä ja osoitteensa.
SWED£5H AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUE.
Kirkland Laken suomalainen ruor
kala tarjoo ruokaa aterioittaln. Jäsenyyteen
voivat myös järjestyneet
työläiset lUttyä.
KIRKLAND LAKE JPINNISH
ASSOCIATION,
Box 297» Kirkland Lake. Ont
I. A.
SyOMALAlNEN ASIOITSI A
tekee -laillisia asiapapereita tässä
maassa ja Suomessa käytettäväksi
ja suorittaa yleensä kaikkia asioit-sia-
alalle kuuluvia tehtäviä. Tulk-kma
oikeuksissa y.m. M
Bank of Commerce Building.
— Phone 2181^
Box 718 — SUDBURY. ONT,
CAMMANCAFE
(Vastapäätä C.P.R. asemaa)
Metsämiehille sopivin paikka
tulla sisälle Sudburyyn tullessaan.
Ruokaa ja huoneita saatavana.
(M
E. Kangas
210 Minto Street
SUDBURY ~ ONTARIO
Suosittelee
RUOKAA JA HUONEITA
Huom.l Minuutin matka C. N. B.
asemalta. (MT
390 Colborne Street
Tel. Main 0008
MONTREAL. QUEBEa
KSPU RIITÄN
ALLA
ia VatsaBsa, paonpakotu». Kitkerää vctia
Buussa, Sydämen poltio, pakotus selässä ja
turitciiulden alla, Sappitauti. Keltatauti,
Kova vatsa j a yleensä heikko ruuansulatus
ovat kaUikl Vatsakatarrin tuntomerkkejä.
TSmll taaU on hyvin rl«lnpD kaniiamtos kr»
kaudeua la sen otr<>et orat niin moopt ja ra)fat«.
li>vat, ettU iBonlktn luali-e itulttn valvaaran ny-
6'iD-, kfclikO' t. tn. taudin, vaikka RO joutuu oi.
noa«t«an liclUonta maaDKaIiitnk»mta. — l^keka»
fflttU UmS uies sanoo lUttkk«ciita:
lavlctt Mlnn.
ftlr. P. A, Llgne»;
Telltfi tUaamuni ISiikkcvD Xo. 250 olm Myt
tflnyt objirldcn mukaan ja olen taas terve mies.
Kiitos t«ill« hrvSata l!i&kk<H>>itil.
Konnloit., I>8Blr'l KaUloiDiikl.
onydctlismi bolt^on knolDU »oorl pullo liUlket
tn. pDlvcrIo ja pillrria sisAlllK-stl lUtudttavls.
taru! kuun liolto. '''liatkaa Iflnke No. 250, Uibe
tfetUllo posUsxa (lOsUkalat snoritettaDS 92.6a
—Uinailin Apt<>okkl on iraorlo— , '
—Souiu. Apteekki YiidysvaUoliisa— ,
p,:.H ' f ANITLL eO~ «uoerlof. i n *
PääkÖnsiilivirästo
koko Ganadaa'varten suorittaa katk-kia
maan viralUsene ediutttksallt
Itnnlavia tehtfivift. antaa passeja '
matkustusta varten kotteiaahan tai
mnnaUe» Tahvifltaa ädakirjoja. UUh»-'
nSksiA jr«m.. selvittU perintS- Ja
nraiU Suomen kansalaisiin kohdistavia
asioita.
Osoite:
Coaaalate Geamral of Flntaaa*^
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Gomer St Catharina and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
pBfikonsnll
Lisäksi on .SnomeTIa edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J. Korte.
Port Arthur, Ont. ~ Adlel Baari,
mäki, 819 Bay St., Toronto, Ont. ~
H. P. Albert Hermanson, 479 Midn '
St., Winnipeff» Man. ~ Thomas .
Franssi, Box L. Copper Cljff. Ont.
ELON mm
Ruokaa atorioiCtaln Joka aika;
Huoneita viikko- Ja vaoröKanBl.
maksuilla
J. LAITILA
12 EIgin St. —. Phoao 2141
Sudbury, Oat.
Unai cnomsialnon : " '
sauna ja uima allas
Auki Joka päivä kello 1 päivälUl
12 yöllä.
NI^STOR PUSKA
142 Durham kadulla, Sudbury, Ont
Puhelin 2268
riippuvaisuutta politiikasta jä l^yhi*
en kärsimylEsiä. Samaan suuntaan
ovat vielä kirjoittaneet Emi WaaX'
ton. Robert Herrick, David jCSrabam
Phillips, Jack London ja
Sinclair, mutta Sinclair Letvis; on
kaikkiin hailiin nähden erikoisase*
massa. "Main Street" luonteenomai»
sena maaseutukaupimgin elämän k u vauksena
ja "Babbit", Joka, tuo
eteemme nykyaiicalsen. amerikalaisen
sankarin kailcessa loistossaan, ovat
ktunpikin sellceitä ja paljonpuhuvia
ktdttuuiieläinäh läpileiickauksia ja
taideteoksina verrattomia.^
Teoksensa lopulla - iCriesi antaa
tunnustuksensa Lewl8iIIe, joka oh
korostanut teoksissaan , vapaan, voi-makkaan
persoonallisuuden voiman
Rftaspaiiiaveri
piti» teidät
lämpimänä ja terveenä
talvella
-K -K -K
Nuöä-Tone
pudidistaa ja rikastuttaa
verenne
Lisää sen Iderrosvolmaa, tuottaa hyvän,
puhtaan Ja voimakkaan veren;
mikä pitää teidät hyvin terveenä
ja lämpimänä talvella.
iicivanliaa viisautta henkisen vallan
ylemmyjrdestä aineellisen rinnalla,
mitkä ovat ticKia nyt yhtähyvin kuin
Sokrateen j a Platonin aikana.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
'VW
. . ERVI KARI
suomalainen oppiarvonsa' suoritta^
nut myyjä on valmis teitä palvele^
maan.
The Sudbniy Drug €o„
UaäUdL
Corner Elm mnd Ltairär Streat
SUDBURY. ONT.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 10, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-12-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281210 |
Description
| Title | 1928-12-10-07 |
| OCR text |
on saatavana
ennemmin ilmotettq, on Vapau-Äen
Idriakaiipast^^ Hinta 3a senttiä, lllatikaa^ ToveruudeHä
Box 69 Slidbury ODt.
inen
Ilmestynyt Suomessa. Saatavana Vapaudesta. — Hinta 75c.
Box 69 VAPAUS Sudbury, Ont.
Repolan Kttstaa, sen vanhan Repolaisen
poikia Kuopion läänistä, oli y l peä
sukkelasta päästään. "Pltkätukka-sia
sitä vaan jyöoäytetään". tapasi hän
kehästä. Mutta k y l l ä i ^ Kustaatakin
jymäytettiin. Jopa kaksi kertaa, perätysten
samalla tavalla. J a mikä hulluinta
lehmäkaupoissa, häntä. Joka
tiesi taimeen hyvän lehinän tuntomerkit:
märkä turpa, pitkä häntä Ja
harvat kyUdluut. Että sellaista miest
ä jymäytettiin, se häntä nyt hävetti
Ja harmitti, sillä Kreeta — arvaahan
sen, minkä ilveen hän piti,
Ensin oli kauppias Hill hänelle myynyt
hyvällä rotulehmänä — vanhan
sahapukin, kuten Kreeta sanoi. K im
h ä n sitten suuttuneena oli lähtenjrt
etsimään koko cUstrikin parasta leh-mäeläintä,
oli h ä n sen löytänyt K a -
ratsin maitotalolta. Suuri oli elukka,
muuslnkarvainen, — onnistunut se-kötus'kaikista
parhaimmista roduista,
kuten myyjä selitti; muuten hyväntapainen,
siisti, vähäruokanen melkein
läpUsnpsynen Ja antoi suurimman osan
ajasta kolmattakymmentä kvarttia
rasvasta maitoa. Ja tuollaisen kalleuden
sai vaivaisella sadalla dollarilla.
Ilmankos Kustaa sitä tuoda kö-r
y y t t ä e s ^ n Jo etäältä huusi:
— Kreeta, Kreeta, nyt sinä saat lehmän!
Jo lähtee maidon Ja rasvojen
puute. — Jahkaise nyt ensin pyöräsrt-t
ä ä vasikan, oikean rotumullin, lisäsi
h ä n lähemmäksi tultuaan j a alkoi sitten
selitellä tämän eläimen ominal-suuksia*
lopuksi sen, että kuuluu olevan
onnistimut ä e k o t u s . . . ..
No, pantiin lehmä navettaan, ilta
Jo olikin. Kustaa jatkoi sitten lehmän
Ja samalla itsensä kehumista, päivi-tellen
sitä urakkaa, mikä hänellä oli
tämän löytämisessä oUut.
Seuraavana aamuna meni Kreeta
navettaan, mutta heti kun oli tempas-sut
oven auki alkoi hän huutaa koht
i kurkkuaan:
— Voi jessus siunatkoon! Kustaa,
tulehan sinä tänne! Kustaa tuli Ja
näki sen, mitä näkemättä ei voinut
olla: Siellä oli Joku pyörinyt ruiskun
kanssa, jossa oli ollut Jotakin hsCrmaan
kellertävää ainetta. Jonka vallassa nyt
oli el ainoastaan lattia ja seinä, mutta
kattokin.
— On se siisti, on! kiljui Kreeta.*
— No, no, älähän nyt, ^ l l ä se siitä
korjaantuu; se on tullessa vähän
nunppaantunut.
Totuus oli, ettei se siltä paljonkaan
korjaantunut. Mutta vasikan se sitten
viikon parin perästä pyöräytti, sen rotumullin,
ja sitten alkoi lypsää hiuis-taa
— ensin 8 kvarttia, sitten 7, sitten
6, sitten 5 j.n.e. kunnes neljää kuuta
ennen seuraavaa poikimista mennä
tupsahti tukkoon. Ja söi se sillä ajalla
omat Ja kalkki naapureilta liikenevät
heinät.
Kyllä Kustaan korvat sai olla yhtenään
kuumana, sillä Kreeta el bUut
niitä kovin hiljaisia ihmisiä eikä aina
valinnut sanojaankaan tarkalleen.
Kustaa tunsi Joutuneensa mokoman
Jutim vuoksi ihan alakynteen. Täjrtjri
aina muistaa, ettei vaan tullut kerranneeksi
sitä vanhaa, että pitkätukkia
sitä v a m—
Mitenkähän tuon nyt saisi sovitetuksi,
sitä Kustaa päänsä ympäri mietti.
Ja vlimeih se hänelle selveni — hän
päätti myydä lehmän sille jolta oli sen
ostanutkin. Mutta Kreetalle ei siitä
sopinut antaa vihiäkään. Tiukasti hän
vaan kieltäytyi lehmää hävittämästä.
K m seuraava poikiminen alkoi olla
lähellä.''l&vi hän sitä varten kaupungissa,
vaan ei tavannut ^uratsla —
sattumalta, kuten sen pUsi pitänyt t a pahtua.
Mutta toisella kerralla h ä n
tapasi Ja pysähdytti miehen puheilleen,
vaikkei tämä/näyttänyt sitä e-r
l t t ä in haluavankaan.
— Minun täytyy kUttSä teitä sUtä
lehmäkaupasta; se oli tosiaan parem-plkih
kuin mitä te sanoitte, alkoi Kustaa.
Mies Jännitti silmiään, että tarkoit-tikohan
tuo H y t totta vai Ivailiko.
Mutta vilpittömänä Kustaa jatkoi:
— Ensin ei se aikonut lypsää muuta
kun nimeksi, Ja muija pauhaa ja
minä ihmettelen, että jokohan minä
vanha lehmän tuntija olisin sittenkin
erehtynyt. .Mutta pitäisi sen tuollaisen
elukan lypsää, minä {aattelin
Ja tutkin ja tutkin. Jä' viimelnhän
se vika selveni: sillä oli mennyt vasemman
takajalan sorkkien Tällin kiven
mukiura, lujassa olikin, j a edelleen
kun minä tutkin sen häntäruotoa.
huomasin siinä kolmannen ^nikaman
vierellä aika suiuren miikuran. Jota
Savossa ennen sanottiin kitupiikiksi
Ne kun minä poistin, niin jo lehmä
kohotti päänsä "— j a sitten kun se
alkoi lypsää tohottaa. niin sUtä oli
jelkM pois. Siinä kolmenkymmenen
kvartin paikoille, se' parhaillaan, lypsi,
eikä siitä' tahtonut loppua tullakaan,
aivan väklsellä se viikko takaperin
saatiin umpeen, kun yritettiin,
että saisi vähän levätä.
Karatsl näytti olevan vähän ymmällä,
mutta mahdoton tiibta oli e-pällläkään,
niin reUun suoraa puhetta
se oli. • •
OGDEN'S Ogdenin parasta tupakkaa, josta voitte valmistaa omat
paperossinne. . •
Paketeissa seka ilmanpitävissä kannaissa. Parasta lajia
paperossipaperiä ilmaiseksi t a m a K tupakkapaketin
kanssa.
15c
paketti
Myoskia
pakattona
4i paanan
ilman»
pitävissä
kannaissa
— väl oli sUlä sellaisia vikoja, Ja
nekinkö i ^ i n kovin vaikuttaa?
— Kyllä ne vaikuttaa. Tolsinaan
niin m i t ä t ö n seikka, ettei ollenkaan
uskoisi, a U i e u t ^ että luullaan hyvää
lehmää kerrassaan ioitättömäksi. M i nä
olen sen kotenut. kotitalossa kun
ennen oli paljon karjaa. Isäukko,
muuten, oli niiden, kuten hevostenldn,
erikoinen tuntija. Josta lienee jäänyt
vähän minullekin perintöä.....
niin. kiitos vaan j a terveheksi sitten!
Kustaa aikoi lähteä, mutta Karatsl
pidätti.
— Kuulkaahan! Ettekö mjrisi sitä
lehmää minulle takaisin?
— E i helkkarissa. Joutuisin hankkimaan
sen tilalle kaksi, eivätkä vastaisi
nekään, «Ueivät uttulsi molemmat
hyvän puoleisia, selitti Kustaa.
— Olen katunut koko kauppaa kun
annoin pois hyvän lehn^n ja nyt
pitäisi karjaa lisätäkin.
— T a i s i siinä olla sillohikin jo ne
viat, tusldnpa olisitte muuten myyneetkään?
arveU Kustaa.
— K^llä kai' ne oli. totta puhuen,
siinä viime aikoina. Mutta sanokaahan
nyt paljonko siitä tahtoisitte?
Johan minä sanoin, että ei suinkaan
sitä passaa myydä millään —
el sillä entisellä hinnalla ainakaan.
— Ei tietenkään.'mutta jos vähän
— m sitä sellaisesta uskalla niin
I>aljoa tahtoa eikä toinen maksaa kuin
oikeastaan pitäisi. Kyllähän te lehmiä
löydätte kohtuhimiolUa kuinka
paljon tahansa, esteli Kustaa ja teki
lähtöä.ThutteBäu^tsi pidätti.
— Sanokaahui nyt Jokin; hhita.
— Mitä eukkoon sanoisi, se on siinäkin,
k u n t ä s ^ äskettäin oltUn vähän
rahasta; tiukalla Ja-minä ehdotin,
e t t ä Jos nyt poUdmolssaan myytäisiin
tuo lehmä j a ostettaisiin vähän huonompi
tilalle, nUn kivahti hän: el
millään, tai ei ainakaan kahtasataa
taalaa vähenunällä. Kun minä sitten
seUtin, ettei Jfte näillä mailla tapaa
maksaa niin Ipaljoa lehmästä, olkoonpa
kuinka hyvä tahansa. Ja vähän
niinkuin tlnkaUIn Ja houkuttelin, niin
Jo h ä n myönsi, että Jos satakuuslkym-mentä
saat j a sitten löydät sadalla
dollarilla toisen hyvän lehmän, saat
tehdä kaupat.: Mutta kun nyt on
muutenkin selviydytty," niin minäkin
.Eräs saksalais-sveltäUUnen tntkl-ja.
Hans Kriesi. on . Sskett&ln j o l -
kftissut melko tarkan yhteenvedon
Sinclair Levisin tähänastisesta U r -
JalUsesta toiminnasta. Koska I«wiän
te<^fcsla on käännetty-^ suomenkielelle
j a ne ovat saavuttaneet paljon l u U -
ioHiat, Imetämme, KrieslD teoksen a-vulla
lälxestyä häntä yhtenä ^aUoun-me
hu<«nattaYimipana kjirjallijanft.'
Sinclair Levis syntyi 7. p : n ä h ö -
mikuuto 1885 Sauk Centerissä, M i n -
nes(^a^a.' 2,500 hengen asumassa
preeriakylässä. Tfhn oli lääkäzisukua:
isä harjoitti «-^t^ >TT^tTrmt*<«^i f^Tn^ln
setä j a veU j a kaiken lisäksi äiti
oU lääkärin tytär. Laihalle, hermostuneelle
Slnclairille teki hyvää varttua
maalla, preerian terveellisessä
ihnastossa. Sensijaan henldnen ilma-piiri
oU ahdas Ja tjrmpeä. Muun
muuassa Sinclairin koulussa ei saatu
opettaa ranskaa senvucdcsU että kieli
oli muka moraalitonta.- Pcdka tyydytt
i kirjanälkäänsä loma-aikoina lukemalla
Scottia, IMckenslä, Tomystmia.
Kirk Munroeta, Harry Castelmonia
j a Conan Doylea. Ylioppilaana h än
alkoi vakavasti kehittää omaa per-sonaUisuuttaan.
Hän e r i s t ä y t ^ Joukosta
Ja hautcd kapinamieltä yliopistoa
ja akateemisia opistoja vastaan.
Rimouden hengetär oli. kuiskannut
houkuttelevia sanoja hänen korvaansa
j ä maine viittoi Mnelle kauempana
tietä. Lewis otti ratkaisevan
askeleen Ja Uittyi "Yale Literary Magazinen"
toimitukseen sekä riensi
Upton Sinclairin lipun alle, tämän
soslallstls-utopistiseen Helicon Hall-nlmisepn
kirJalUseen ryhmään. Helicon
Hall oU lisäksi jonkinlainen täy-siholtola
kaikiUe niille, joiden kukkaro
ei antanut myöten mennä New
Yorkin kalliisiin vastaaviin laitoksiin.
Täällä Lewis kirjoitteli parin
O e D £ N ' S
U V E R P O O L
ajattelin, että olkoonpahan semmoisenaan.
' '
— No minä maksan sen sata kuusikymmentä.'
tuokaa huomenna lehmä,
—Enpä häntä nyt. J a sitä paitsi minä
eri "joutaisikaari tuomaan, minun
on aamulla mentävä Murilloon heinän
puntteukseen. epäsi Kustaa j a alkoi
lähteä.
— No minä panen miehen hakemaan.
Tulkaa ottamaan rahat Ja klr-
Jottakaa kultti, jännitti Karaasi yhä.
Kustaa raaviskeli hetken koi-vallis-tean.
sigmalla nllettien joko tuossa olisi
kylliksi oppirahoja vai vieläkö k i ristäisi
enemmän. Sanoi viimein:'
— Jos kympin vielä lisäätte, niin
olkoon menneeksi,
Karatsl myöntyi heti. Ja näytti että
sieltä olisi vieläkin yksi kymppi hellinnyt,
jos olisi viitsinyt kiristää. Kustaa
kirjoitti kultin j a sai rahat. Mutta
kotiin päästyään hän löi ne Kreetan
eteen j a sanoi:
— Kreeta, enkös minä ole aina sanonut,
että pitkätukkasla sitä vaan
Jymäytetään. Tuoss' on nyt muusin
hinta ja huomenna se tullaan hakemaan.
Ei tahtonut Kreeta uskoa, mutta
täjrtyihän se, varsinkin sitten kun
"muusi" todellakin haettiin. Nyt oli
Kustaa taas Kreetantdn silmissä mies.
Jonkun ajan perästä sai Kustaa
kirjeen, joka sisälsi vaan yhden lauseen:
— Hyvä ystävä, ^tekohan tulisi
ottamaan taas sen lehmän sorkista
sitä kiven mukuraa ja hännästä sitä
kitupiikkiä, tai katsomaan olisiko sli-r
nä Jotakin muuta vikaa.... Johon
Kustaa hymyillen vastasi: Hyvä ystävä.
Enpä minäkään tuUut teiltä a-pua
pyytämään, itse keinon kefcEin.^
Koettakaahan Icatsoa korvien väliin.
Jos se sitten rupeaisi lypsämään.
Kirjeenvaihtoa ei jatkunut.
. Aku P. :
The Readers 0f the
Vapaus
Patronize only dthose conccm»
that, sdvertise in the Vapaus and
encourage their neicrhlx)» to do
likewj8e. In this. :wBy we support
our own ccneem and aiso. enable
it to ser/e the adyertisers för, tbeir
money^ worth. ; >'
Wc have bniit our onranization
thttmgh co-operation by wliich tneam
only we can fnrther develop it
For ibai reason, let ns not fortet
tbe Vapaus advertisers.
kuukauden ajan kaikenlaista ja l ä hetteli
tuotteitaan lehtiin, ja hiukkasta
myöhemmin hän suoritti Yalen
yliopistossa tutldnnon saaden malste-rikanditaatln
arvon. Sitten hänen elämässään
alkoivat tapahtumarikkaat
vaellus- ja oppivuodet.
Kaunis Callfomia houkutteli Le«
wlslä ja hänen toveriaan William
Rose - Benetiä vastustamattomasti
puoleensa. Molemmat boheemit lähtivät
sinne Ja khrjoittlvat tässä ihanassa
maanääressä Tyynen Valtameren
rannalla kuuden kuukauden
ajan tusinoittain kertomuksia, sonetteja
aforisineja y.m. eri lehtien toimituksille,
mutta Lewis sai kaupaksi
niistä vain — yhden ainoan vitsin
muuta tulivat armottoma^stl takaisin.
Jack Londonin Martin Edenin
kohtalo! Lewis oli kynin Järkevä
ruvetalcseen käyttelemään väärinymmärretyn
neron osaa Ja antautui
jälleen sanomaleh^entolmlttajaksl 12
Ja puolen dollarin vlikkopalkalla. H
taisin, rasittavien työtuntien Jälkeen,
hän jaksoi pistää kokoon ensimmäisen
romaaiUnsa. Sen nimi oli
"Our Mr. Wrenn" Ja ilmestymisvuosi
1914. Jo seuraavana vuOnna näki
toinen teos. '"The Trall of the Hauwk"
päivänvalon. Tämä seikkailuromaani
lentäjästä tuli valmiiksi kirjailijan
jokapäiväisen matkan — 60 minuutin
— kestäessä New Yorkin laitaosista
keskuksiin ja takaisin esi-kaupunMJunassa,
Nämä teokset saavuttivat
jonklnverra.n huomiota, mutta
"Main Street" teki kirjalUjan n i men
yhdellä Iskulla kuuluisaksi kirjallisessa
maalimassa. "Main Street
on Lewisin kirja kotiseudustaan Ja
se kypsyi hitaasti kirjailijan aivoissa.
Siksi siltä tuU kalkinpuoUn hyvä
alkaansaanos. Kirjan vallankumouksellinen
henki saavutti sekä vastustajia
että ystäviä, mutta pääasia
oli, etta Lewis oli tullut huomatuksi
Ja 'päässyt teoksen tavattoman menekin
vuoksi taloudellisesti riippumattomaan
asemaan voldalcseen rauhassa
kehittää vastaisia luonnoksl-aan.
Ja sitten tuli "Babbit". joka
kantoi tekijän maineen kauas oman
maan rajojen ulkopuolelle, pureva
satiirinen läpileikkaus nykyisestä a-merlkkalalsesta
yhteisktmtaelämästä.
Kirjan keskushenkilö on liikemies
George F. Babbit, joka asuu Zenith-nimlsessä
kaupungissa, minkä 5 7|8
henkeä kohti On olemassa auto. Ze-nithin
I herrat kuuluvat vanhoilliseen
Union-Klubiin ja rouvat tekevät Eu-roopan-
matkoja. Babt)it ei ole mallikelpoinen
aviomies, sillä rouva tekee
mitä mielii ja lapset ovat tottelemattomia
» Tämän perheenisän mielestä
riittää se. . e t t ä hän hommaa
rakiotilleen ensiluoklcalsen ravinnon,
astmnon, vaatetuksen Ja runsaat tas-icurahat.
Mitä tulee lisää tähän; esim.
kaikkinaiset henkiset atyot, se on
pahasta. Hymyilevän Babblttin ja
hänen kumpp^ensa aika kuluu dollarien
hankkimisessa Ja- tästä syy^S
hän arvioi jokaisen Hmilsen sen mukaan,
paljonko hänellä on t ä t ä maallista
hyvää. — Seuraava teos "Ar-rowsmith"
liikkuu tykkänään toisessa
ilmapiirissä, lääkärien Ja faustls-ten
tutkijoiden keskuudessa, miesten^
jotka tarkastelevat luonnon alkuvoimia.
syntyi& syviä j a elämän salaisuuksia.
Sinclair Lewis ei ole kuitenkaan
oUut ensimmäinen, joka on uskalta*
nut arvostella — ylimalkaisten Amc'
rikan ylistysten vastapainoksi —
maansa elämää ja ihmisiä, pilkata
ylhäisön henkistä köyhyyttä j a dol^
larinahneutte, sensatiohalua j a teatraalisia
eleitä. Uranaukaisija on o l lut
Frank Norris, jonka "Octopus"
sisältää ankaria syytöksiä amerikka:-
laista edesvastuutonta kapitalismia
vastaan. Theodore* I>ieiser kirjassaan
"An American Tragedy" paljastaa
kokonaiaen sarjan yhtfedskunnallisia
epäkohtia kuvaten rikkaiden ylellistä
elämää, rahan valtaa, tuomarien
Ei ole tarpeellista pilata batt^is ^aik» veii|«ta .Uimiififltt^ miJlle^f
kun «utonne alkaa bel^oeti kSyttbuiOft fcevytti
Öak Motor öljyä
Saatavaaa » ^
NURMEN KASSUi;^
STAR BOTTUKG WOIUCS
258 REGENT äTREET
RUOTSIN AMPRIKAN IlNJAN
Komea
1929 SEINÄKALENTERI
lähetetään jokaiselle ilmaiseksi joka lähettää meUle ;
nimensä ja osoitteensa.
SWED£5H AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUE.
Kirkland Laken suomalainen ruor
kala tarjoo ruokaa aterioittaln. Jäsenyyteen
voivat myös järjestyneet
työläiset lUttyä.
KIRKLAND LAKE JPINNISH
ASSOCIATION,
Box 297» Kirkland Lake. Ont
I. A.
SyOMALAlNEN ASIOITSI A
tekee -laillisia asiapapereita tässä
maassa ja Suomessa käytettäväksi
ja suorittaa yleensä kaikkia asioit-sia-
alalle kuuluvia tehtäviä. Tulk-kma
oikeuksissa y.m. M
Bank of Commerce Building.
— Phone 2181^
Box 718 — SUDBURY. ONT,
CAMMANCAFE
(Vastapäätä C.P.R. asemaa)
Metsämiehille sopivin paikka
tulla sisälle Sudburyyn tullessaan.
Ruokaa ja huoneita saatavana.
(M
E. Kangas
210 Minto Street
SUDBURY ~ ONTARIO
Suosittelee
RUOKAA JA HUONEITA
Huom.l Minuutin matka C. N. B.
asemalta. (MT
390 Colborne Street
Tel. Main 0008
MONTREAL. QUEBEa
KSPU RIITÄN
ALLA
ia VatsaBsa, paonpakotu». Kitkerää vctia
Buussa, Sydämen poltio, pakotus selässä ja
turitciiulden alla, Sappitauti. Keltatauti,
Kova vatsa j a yleensä heikko ruuansulatus
ovat kaUikl Vatsakatarrin tuntomerkkejä.
TSmll taaU on hyvin rl«lnpD kaniiamtos kr»
kaudeua la sen otr<>et orat niin moopt ja ra)fat«.
li>vat, ettU iBonlktn luali-e itulttn valvaaran ny-
6'iD-, kfclikO' t. tn. taudin, vaikka RO joutuu oi.
noa«t«an liclUonta maaDKaIiitnk»mta. — l^keka»
fflttU UmS uies sanoo lUttkk«ciita:
lavlctt Mlnn.
ftlr. P. A, Llgne»;
Telltfi tUaamuni ISiikkcvD Xo. 250 olm Myt
tflnyt objirldcn mukaan ja olen taas terve mies.
Kiitos t«ill« hrvSata l!i&kk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-12-10-07
