Vapaus, August 23, 1952

              ; i thiiiglit r a vritie a ircw Iines «hile
I still Teneinber,
ha» beeh a
wahn; enbiigh for;: 8Wlinriilhg.
Önljr been 8 w i ^
tto^inunm
. J : , is Cliiyörd Michael David and-has
been a gopd bojr. . Marlene,
has^been wbi1cing at R e -
liotfge, A r r o v ^ t^
home Friday.
gedse^ tiro biiirones
pnM aiid do^; w^
wlto tto^m because t l i e^
j 8:8tdeii)ic^
leaves.
vuMaeti^ to: cut; my
£(hiöulder l€»igth ; jbefore schooI
Weil I bctt«r slgn off f or
I
Biggest Bird
^ Africäri; ostild^
stafids^eiglht and
-1
/86 big that i t
1? hen% eggs to
minut^toboUähbstrichegg.
^ ^ ITiere once vere birds larger than
' ' ' the ostrlch on the eartOi. Ohe such
- wa« the moa, a cousin of t h e ostrich,
, which liveä in New Zealand.
l l i e m b a ; r ^ ^ bf iilhe
« 1
id4
Sanlt Bte. Märie^ Ontario
kcA Victor Radioita
Nyiail-lääkkeitä
T>7delUnen vaiMsto l U ^
Postitilaukset täytetään
huotettisesti.
m
M-Vakautuksia
Ja kiinteimlstftjä
; Kilhtetoistolaino^^
20 P I n e St. N . ^ Öiat^
P u h e l i n 112
^ aQä». jo>
kai nyt vain «atuaon.^^^^^&^^
kenan l^utillr
Janiv' biet ^ y l o r i ^ s ^^
sinä tbvd^rinesi sadus^ toden teet^
, ? S ttdkasauvan IhjmeelllAeh^
Jollat
r - " S a a t t a i k a s a u v a n . s e n , niini
(tekst»^; bn sinim
vä, paljon vaikeuksia ivo^^
sin^on^^
muista r - käsva^s^iasi. jö, voit taika­sauvaa
valmistaa . . .
i; Tie(län.tI(Mlän/on paljon bpliia-Q
va; sitten i l B ^
poistan vihah, idiheudenl' •.;„;;.•„;;
~ Silloin koittaa aika: isadun. Suot,
kivikot puutärhbilKsi muuttuu, pienet
äsuhtonmie satukodeiksi vaihtuu, hiis^
sä tilaa, lämpöä Ja mukavuutta riit^
tää.. Haaveemme leikkihuoneesta s a -
tupalatsln todeksi tulee. E i piiutu
sinulta kengät, taklci, nukke tai v i e -
teriautp — kaiensaat. tsä, äiti kaikki
vaatteet lantaa* voi, .kalUci lelut, o i^
keatkin,;saftupälatsista sä.'saät.- ; {
., — Onko: aikaan siihen pitkä mät-^
:—^; Aikaan onnelliseen Jo ihmiskun­ta
yuo8ituhahnetion° vaeltanut. Se
synkät taipaleet kulki, toivoi vain, et^
tä Jossahi parempaa' ois — paikka
tuntematta. Sin^ pieni kuulijani, on-^
nelllneh olet, tiedät, - ~ kotimaasi pn£
nelaksi tulee. /•'•:V-'^'v
— Miten voi: satumaa tänne tulla?
:^ Sb- • tule'-'ei;/8Ä»3'«äS j v a i n tekei
mällä. Poista ihmisiijtä- viha; .aHiieus;
sitten kaikki Vyhtetsi^Utyätä tehden'
kiodii hyvät saamme,-piiutarha^^
tetaan, palatsit yalinistuu-Ja aikä o n ­nellinen
alkaa.
and teh feet". , •'•'::"'}[::•-:
Another big bird'waÄ ttie elephant
bird öf MädagaÄcaV;- ' ; ' ; ' • 'pr'•
Theseeli^phant birds laid the great-est
egg» bf a l i ; as äiells häve ttee^
found i n Oirätf^^e^ilxi' td show<^e
sucli Shell w ^ 13 inches; long " a nd
nlhe anid a lialf-inähes i n dlantbter.
It could hbld twb gallons bf wäter.
How Täatiy i\icii. db| ybu think
you could eät f o r breakfast? •'
SaadaksonOe luotettavat tl^bi>
tilatkaa V A P AV S. PP.^
m
im
l i i
mmi WORKERS'
OF N E W O N T A R I O LIMITED
o TIMMINS o SOUTH PORCUPINE.
• KIRKLAND LAKE ^ o C O N N A U G ^
iTelld tytöt Ja pojat.
Kiitos kirjeestäsi Elleen.
Näyttää siltä, että tämän Osaston
kh-jeenvaihtajat pitävät oikeih hyvän
lepohetken ennen koulun alkamista,
koska sedän postilaatikko oli nyt m i l ­tei
tyhjä!: Hyvä niinkin. " •
Toivotaan nyt kuitenkin, ettei tä-xaSk
Joi^kauden vilmplstcri vlildcojen
"lepo" kehity 'Oorviteudiksi", mitä
sairastavat kaikki ne pöhöttyneet her­rasmiehet,
Jotkaehrät työtä viitsi tch^
"Lorvitauti" eli laiskuus, bn sellai­nen
pahe, Josta ei ole muuta kuiri v a ­hinkoa,
niin nuorille kuiri - vanhem-milldcin.
Tietysti on totta, että työn
-y Ja lasten päätyö on opiskelu — l i ­säksi
tarvitaan iloitteluakin — haus­koja
kesälomia uimamatkoineen, h y ­viä
urheilukilpailuja, konsertteja;
näytöstilaisuuksia jne. Mutta muis­taa
kuitenkin tulee, että ilman työtä
ei saada mitään.
k a i k k i lapset imeksuvat hyvästä Ja
kauniista tulevaisuudesta, kuten sitä
toivovat isät Ja- äiditkin. Mutta se
'parempi" huomen ei tule itsestään
— se on voitettava työn Ja toimin-nain
avulla. Jiiuri tätä seikkaa kuva­taan
"Kerro Satu" kia-Joitiiksessa, Jon
ka setä on tänään lehteen hankkinut
yhteiseksi, huviksi Ja myös siinä mie­lessä,
ettei äidinkieli aivan kokonaan
"ruostuisi" tämän osaston lukijain
keskuudessa,
Hauskaa loman Jatkoa toivottaen,
Toimittajasetä;
Se rakentaa iiiaataia^
välisein yst^i^yyderi^^^^
kerinettu. yhtenäinen Saksa, Joka e-lää
ystävyydessä kaikkien muiden
kansojen kanssa; se on tämän nuo-
'''BaabanldiÖBlls'* Saksaa: dem<^
, itfaattisen» tassva^^
. leen sixomalaisen deleiiatlon Jä­sen.
foimUtaJa I rM Palmgren ker-
V too senrasvassa natfaavi^at^
; miaan I» erikoisesti Sidiäan. nuo­rison
kasvatukseen Minnftetystä
hoolenpidosta— nuorisosta. Joka
muodostaa talbväisnndenv'Saksan
'• • ? k a n s a n . ' ; - ' ^ . : ' ' : • " ' • : -F-i^-y:';'
; «IJSiiiSlJKUl^^
; SODAN BAUNIOISTA ,
rjoHaen .sinut, uusi-nub^so" . —;
EtDft ToUerin :i runon, san^ti tulivai
tuon- i tuostakin: «nieleen . kl(^*ömat-'
kamme aikana; Saksan,denif^aatti-'
sessa tasavallassa. l^Lmä.npoarisb säl.
ensimmäiset. vaikutelmansa- elämästä
sodan aikana Ja sai kokea sodanjäl­keisen
taloudellisen puristiiksen. Ja
nämä nuoret, vaikka henkilökohtai­sesti
ovatkin töysin syytfcfoiiä Hitlp-rih
ai^eijah.r&bksiln toisia :kansbja
kohtaan, ovat kuitenkin saaneet tun­tea
kansallista syylUsyystunnetta.
Jos tämä nuoriso olist Jäänyt'' sodan
jälkeen liman määrätietoista -kasva­tusta
j a huolenpitoa, biisi siltä voi­nut
kehittyä ainutlaatuisen ktuiton
sukupolvi. Mutta niin. ei ole käynyt,
j a uskallan .väittää, että : nuoriso
kauttaaltaan demokraattiapa Sak­sassa.:
Ja myös suuri osa Läiiäi-Sak-san
nuorisosta on oleva eräs maail­manrauhan
j a kansainvälisen ystä-'
vyydeh parhaita takeita. Jälleenra-
Pääseekö Bevan enemmistöön koko puolii^essa^
^Iviää ehokä Mdrecambeh ptidluekokoukseas^
i 'it,,
m
m
m
ÄITINI, MARIE CURIE
Kir}. Eve Curie
. 441 S I V U A — H I N T A am. $3^6
> Tässä elämäkertateoksessa, jonka bn sanottu kuuluvan ihmiskunnan
suurimpien alkaikiirjojen joukkoon. Eve Curie kertoo suuren äitinsä
legendaariseh tarinan. UUnpimästl j a «y^dämellisestl hän kuvaa Maria'
Sklodowakah lapsuusvuosia j a koulualkaa kotona Puolaasa. äärimmät-sen
puutteen rasittamia opiskeldvuosia Pariisin Sorbohnessa Ja vihdoin
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkimustyötä. Joka r öU tbkevä
Marie Curiestä ihmiskunnan hyväntekijän..
Tämän teoksen arvostelut puhuvat Itse puolestaan, joita lainaamme
tähän seuraaivia: '^-^-c'::'^:'-^'-.^-::-'^-:':'^ •••^
"Tällä teoksellaan Eve Curie bn pystyttänyt mitä hienoimman, ten-hoavimsnan
Ja mittasiihteiltaah suiur^ilirteisiannän muistbm
leen, vubslsiajtaiEeUe neroUe. Joka hei&erisä y l em
myksensä teräivyyden. syvän inhimillisyytensä Ja ylenpalttisen vaati­mattomuutensa
takia kohoa» harvinaiseen korkeuteen.^' — V . A . Heis­kanen,
Suomalainen Suomi.
"Kirjallisuuden kaimelmpla Ja vaikuttavimpia teoksia." — Berlingske
Tidende. 'P:P''' i'^ •
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — H I N T A SIDi $3.00
Stefan Zweigln nen^as kiertomiataide Ja tyylin loistelialsuua.kuvasi
tuvat tässä romaalilSEapärhaiha puoliltaan; Net^ddkaana Ihmissleliid
salaisten ajatusten, kaiken lidiiimilUsen taltavanal
tulkitsijana h&u p a i j a t a ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta uiko-'
kultalsuiidesta riisuttuna, kättnistelemattomana Ja tbdelliseha luUJani
nähtäväksL , ; P/PPX'::-- •:>/-:
Eris Knight: •.:.:•.•••:
" L A S S I E PALAA K O T I I N y
•P :;V,; 262 SIVUA — HINTA Sn>- WÄ> ; / . V , '
Miljoonat Ihni Isot" ovat Koko sirdftmellään midcatUelkeh' sÄiranneet^,
LBssie-koirari urheata, koko kesän kestäriyttä taivallusta kbhit etelää*:
Ja kotia, sen seikkailuja oikeudenistunnossa ja temppujentekl)»n mat­kakumppanina,
sen pelastumista rankkurien käsistä, seii nälkää Ja*
uupumista — Ja vihdoin nääntyneen vaeltajen pkluuta kotiin. Joe-'
pojan luokse. - '•: -.'r--'- P^'^--\P'^''')i ' •:',':::.'''
Trygve Gulbransscn: , ; ' '
T U N T U R I L T A TirULEE-
306 srVUÄ — HINTA NID. $1.00
"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen' sat-Jaaii; Jota koko maail­massa
on' eri kielillä painettu noin viisi miljoonaa kappaletta., .Tekijä
kuvaa siinä samojen vanhojen talonpoikaiskuninkaiden Jälkeläisiä kuin'
edellisessäkin. "Metsien humtaia"-romaani8sa. y • ^
Lapsille suomenkielen opiskelua varten:
K O T I A A P I N E N
; : : 48 SIVUA — H I N T A NID. 60c
Värikuvin somistettu lastenkirja.
- * Tilatkaa osoitteetta:
» « 1 : ^ : ^ : : : - . : ^ : : : BOX 69 SUDBURY/ONTAIOO
Tunnetun englantilaisen' polilt-
• Ilsen aikakauslehden "The New
Statesinan and Nation" viime n u ­merossa
on mfelenkllntoinen Jal o-saiöd'
Mtuattoinaineii pääkirjoltuB
Britannian tal^nr-piioläbeäsa' ta-
; pahtunelsta voiman siirroista. H e l ­singin
Vapaa Sanan suomennoksen
makaan on tämä- mielenkiintoinen
: nrtlkkell pääkohdiltaan settraava:
"Ne kuumeiset manööverit. jb£ka e-dblsivät
labourin äänestystä Saksan
jälleenaselstairilsia vastaan, päättyi­vät
vaseiximlstosiiven riemuvoittoon^
Ryhmähuoneessa täpähtuheen; kes­kustelun
jäikeeh labourin pärlunent-tii^
hiriä antoi rielinkertaiseilä ääni­enemmistöllä
kannatuksensa DaltoniI
ie ja Bevariille iiyläteri Mörrisonin ve-tbbmuksei;
ettei puoluekuria rikottai­si.
Tämä merkitsi huippukohtaa s i i -;
nä voimasuhteiden asteittaisessa siir­tymisessä,
mikä labour-puolueessa ori
tapahtunut siitä lähtien, kun Bevan
erosi hallitukseäta.
Vuosi sitten kolme entistä ministe­riä
ja heidän ystävänsä muodostivat
pienen toisin ajattelevan ryhmäkun­nan.
Vasta Scarboröughin puolueko­kouksen
, ääne.«5tyksissä havaittiin se
suosio, mitä ryhmäkäunta nautti k o ­kouksen
rivimiesvaltuutettujen kes­kuudessa.
Miitta ryhmäkunnan v o l -
riia ei heijastunut siinä parlamentti­ryhmässä,
joka palasi iVestrainsteriin
yleisten vaalien jälkeen. Parlament­tiryhmässä
Bevanin puoluelaiset jäi­vät
vähemmistöön aina viime kevää­seen
asti.
SU& lähtien vuoksi dn nopeasti
nouränt bevanilttlen eduksi. Kolme
riitakysyniyistä, Joilla beväniitUen
vastustajat taistelivat heitä vas-
^ taan — puolustusmäärärahat, Sak-
- san Jälleen varastaminen ja poolae-kurf
— olivat erittäin huonosti va­littuja:
Kahden ensimmäisen r l l -
• takysymyksen suhteen Useimmat
labourin- pariainiehttiedaistajat h
Nväfcsylvät nyt Bevanin näkökan­nat,'
Joskin hfe paheksuvat hänen
menetelmiään. _
BevanUtteja syytetään siitä, että he
ovat muodostaneet "puolueen puolu­eessa".
Heitä, syytetään mutkikkais-hyväk^
rinään riäköfcantoiua. : :!
VahingoUisimmin Morecamben puo-luekbköuksen
ediistajiin vaikuttaa B e -
vänla vastaan esitetty syytös, että hän
haastaisi Attleen henkilökohtaiseen
taisteluun vallasta. Epäilemätät: tär
mä syytös on vliplttöniästt t ^ t y , mut^i-ta
uskomme seh* perusteettomaksi;
Bevan yrittää vetää puolueen kui­ville
siitä turmiollisesta asemasta, m i ­hin
se luisui labour^hailituksen v i i ­meisinä
kuukausina. ;, Jös laijTour päär
slsi jälleen halliriribri ohjaksiin ja r y h ­tyisi
toteuttamaan sbslaiiänin toistfa
vaihetta, sett täytyy päästä taiMiäksi
siitä, politiikasta j a niistä siioij^lik^
slsta, joihin se' joutui tanä<imiettö-manä
kautena. Kun näin pitkälle on
päästy, kun tasapaino, joka o n |iorf
tjahtanut niin pitkälle oikealle; on p a ­lautettu,
katoaa bcyanisml yhtä no­peasti
k u i n se ori syntynytkin." ; -:
Shakkiolympialaisten
tähänastinen tilahhne
Helsinki: Maanantaiaamuna o li
Kauppakorkeakoululla suoritettavis­sa
shakkiolympialaisissa tilanne seu­raava:
, I ryhmä: Länsi-Saksa 23, Argentl-na
2I;5 Ja samoiri Tshekkoslovakia.
n ryhmä: Ruotsi il«, Unkari 15,5
ja Jugoslavia 14,5. •; F';''.:'.:{'
''m. rj'hmä: Neuvostoliitto 20£ US^
A 17 ja Suomi 13.
K u n kustakiri ryhmästä vain kol­me
pääsee Ibppuptteluuri. ei Suomen
loppuotteluun pääsy ole vielä varma,
sillä yksi alkuotteli&Ierros on vielä
suorittamatta j a Suomen ryhmässä
ovat Hollanti Ja Israel vain pisteen
Suomesta 'jälessä. ',.
ta organisatlomenetelmistä Ja salaliit-tollustä.
joiden päämääränä on v i ­rallisen
johdon kukistaminen Ja k a i ­ken
vallan anastaminen itselleen puo­lueessa.
Ilmeisesti näitä syytöksiä
on huolellisesti valmisteltu ja on l u u l -
favaä. että niistä tulee virallinen
'ä' iMorccämbcn pu li-«kokouksessa,
•^äliläsyytöksllä on k
•/htcyttä tosiasioihin
•<aplri3 el ole ollut sala
jiratilvinea. • Päinvastoin — sitä ön
Johdettu lehdlstöjulkisuuden mitä räi-celmmäspä
val-^-sra. Epäilemättä Be-yäh.
r>n ^:UinnclIt-e-ti neuvotellut j o i - ä
lenkin v:rJcafcove'riensa karissa ja hä- j
nen äs amie.hensii ovat liyvinkin saat­taneet
kalastella ään?ä puolueen par-lamenttJrjhmän
keskuudessa. Mutta
on typerää kuvailla tällaöte toimintaa
"olaliittalluksi. j a on vaikea uskoa, et­teikö
\iorrison ole rj'htyriyt saman­tapaisiin
toimenpiteisiin yolftaakseen
kannatusta omille näkökohdilleen.
Bevanilttien todellinen rikos el
ole se, että he ovat muodostaneet
oman ryhmäkuntansa, vaan se, et­tä
he ovat saavuttaneet menestys­tä.
Vasemmistosilpenä heidän on
onnistunut, mitä ei ole koskaan
menneisyydessä tapahtunut, ^ l yä
. hengissä puoluekoneiston byök-käykslstä'huolimatta
siksi.kanan.
" että lie- oval saaneet' blennafoen
«uuren lukumäärän sosialisteista
Palkat -riittävät nyt
vähempään kuin 1945
Ottawa. — Ontarion Civil Service
Associationin jtilkaisussa Trilliinn,
anvosteliaaii ankarasti eiinkustarinus-indeksiä
j a vaaditaan indeksiin otet­tavien
tarvikefyhmieri uuäelleeri tär-kistaimista.
], • 'P-.^'J;'
Siinä myöskin osoitettiin, että kuri
vuonna 1945 sai $2,727 palkalla os­tetuksi
$2,72t ärvosia tarvikkeita;.riiln
nykyään $3,SiC0 paikalla saa taririkkel-,.
ta vain $2526 arvosta; koska dbllarin
arvo on n i i n paljon alhaisempi.
rison suurena, kantavana ihanteena.
Ja: se leimaa heidän jokapälvälscm
opiskelunsa, leikkinsä Ja loäian^et-
\_ Saksan demdkräattiseaia tasaval­lassa
on ymm&retty. miteii vti^keä
karisaliirieri sijoitus on nuorison kas­vatukseen
uhratut «urat;. ISmä; e l
ollut mikä^herppo tehtävä maassa,
jossa oli lukemattomia :multa kipei­tä,
yhteiskunnallisia-kysjro rat-i
»lstayana. .missä: Valtaps». :t^1hsuu-desta
; o l l tuhottu, i k a t t p t m g i t / ^ an
runtelemia j ä ihmiset kasvatettava
uuteen, elämäntyyliin, uuteenajatus-inaailmaan..
Kouluista, oppikirjoista
Jä opettäjiista oU valtava puute. Y l i
00 prosenttia opettajista oli kuulu-ndi;
hätsipuolueesiKn, : eikä heidän
idebloglansä oUut sellaista, jota taa-hittlln
tarjota'Saksto uudelle nuiMri-solle.
Uusia opettajia kasvatettiin p i -
käkurssbilla, oppikirjoja kirjoitettilri
uudelleen? Jji käännettiin muilta kie­liltä,
koulut kunnostettiin Jäkoulu-uiidistius
toteutettiin. Tänään näem­me
tjo tuloksia tästä työstä.
; Valtaosa ; entisistä ppettejista on
jälleen^ kasvatustyössä: myös he ovat
kasvaneet uuteen ideologiaan senjäl-keen,
k u n heidän vanha natsllaineri
Ideologiansa kärsi musertavan haak­sirikon..;
. P,:,y:i;::-,i .:lP-pP^p,,;:'.
:y Jokainen Saksan demokraattisen
tasavallan kansalainen on kouluiMt-koh
.alainen 6—'18 ikävuoteen ästh
iniei ole taipumuksia eikä halua 9-
viiotiseri peruskoulun jälkeen jatkaa
lukuja kbrkeakoulussa, siirtyy oppi­las
^bhbnkhi ahuriattikouluuri. K a i k ­ki
opinnot ovat täysti» maksuttomia
ylipäärijsä^anioja periaatteita nou­datetaan
'kMri-Neuvostoliitossa ja
kansaridemoicraattlslssa mäissä.
KÄYNTI PJIONEERILEIBKLLX
Mutta , kiertomatkamme aikana
koulut olivat tyhjinä, lapset olivat
lomalla. Mitä lapset tekevät lomleftsa.
aikana?' ^['•ip i'. •'
Heti Sassriiziin säävuttuamriie t a -
paslmnie ..useita retkikuntia, joko poi-kupybrlllä,
autoUla tai jalkaisin ret­keilijöitä,
obettaijieri vei^olilsuutena
on olla määräaika lomastaan tällais­ten
retkeilyjen ohjaajana; ^ l a p s i l le
tämä on tietenkin vapaaehtoista ja
ihlelulsta: "^^-^'-'U
Osan " lomastaan lapset viettävät
jollaMri plöileerileirillä t a i vallan plb-
' ne'ä*i^ksavaliasäa, mikä b n ihanin- ja
iaybitenulri:Äy^ä.^^
itMisuuden käydä sekä eräällä" ijlo-neerileirillä
että pioneerltasävallaisa:
" • itämeren' rannalla on ploheerliel-r
i . joka on' saanut nimensä asekulje-tusjunan
pysähdyttäneen ranskalai­sen
tytörii Raympnde pienin mixkMiu
Saapuessamme leirille kauniina hei­näkuun
siumuntäina oli siellä Jö toi­siakin
vi.eräUljolta: lähipaikkakun-rian
ammattljäiijfeäiöä soittokunta
soitti relppaari tahdikkaasti, ja vial-kolakkisla
jä -puseroisia nuorukaisia
vilisi leirin joka puolella. Meripoiil-sit
olivat saapuneet piorieCTiieirin.Vie­raiksi
I Tuo näky — nuoret poliisit
leikkimässä pioneerien kanssa. —. sa,i
suomalaiset suorastaan hämlileen, se
oU: uutta, sitä el ensin ottanut usko­akseen.
Myös enrieri kokematonta oli,
että poliisit tulivat pioheerieri kanssa
tervehtimään lausuen: i"Preuhds-ohaft"
(Ystävyys)', Siellä ise on luori-noilista,
se. tulee sydämestä' — mut­ta
ajatelkaa, että Suomessa poliisi
sä Ja niulssa piimeerihyveissä. j a a i ­na
jE^ras luteitta pitää: kunnla-m
e i k k ^ t ^ I t a n edustalla, toijaajlna
<m nnä^^mytoteldjöitä Ja cqplstell-
Joit^,^Xefi^^äisten keskuudesta vali­taan
^jjä^et . ystävyyBkomlteaan. jo^
ka mucmistaa leirin.luillintoelta
" - ' - ta Ilkanirisuutta t a i
^pahfliitai^Jsputta
^M[i^~p^^ toitobivi^^ suBcee
pyrkW& ä l a . yhtä hyvä tai hieman
paremprjiihi toiset; Sliioin;: k un hyi;
.yeet?öwft^
v a i imbntio^
kurittooruutta. pidetään käsittämät-tömäx%
ii;^hmyytenä Ja .häp^^^ on
pbttj|a;;^^jmtebita;^
iristdään-iieihb'kuii-ta&^^^
ii^pkda^ siinä, että turmelisi
ia Tujm^mi^r'!^
Meripoliisit ija tytöt lauloivat: Ja
tanssivatf.'pUriIelUffiJg; vieraitten ym­pärillä,
^ i l l ä poliisipoikicn lakit
päässään;f:pari pibneerta "Jodiasi"
ihastuttavasti — töinen tytöistä saa*
pui sairästirvaita;. minne oil määrät-
1^. lepäämään :i»nrikj5l ipäiväicsi; niut*
ta sairaus ei ollut n i i n valtav et*
teikö hän;: o l i s i ' ^ääsö^t - laulairiaäii
ulkomaisille vierailie.''' • -•
Päivä (dt^iiihla.iiälvä>^ leiri sai ko»
riiean'stoista silkkiä oleväA lipun
l^ttöjenrptipl bu-dbri
tuninktiä^itieri, l)4-vubtias tyt­tö.
Hän - d l i krelhkalaineri. Joka p i i
paitiiäahf^l^ mbriet-tänyt
växäiiönpäiisa jä saanut mbriieri
älvdderi ^^^^^iläcf^
den' kbainri tSakiia demakräkttisessä'
tasavahassa:-. i;eixiliä bii myös rim-
S8(asti.<lalisiä- Ijärisi-Saksästa. thi^ä
v^iSääii eivät- ole sal­littuja.
'.
PICmmctTASÄVALTA VraLHEtM
on' erisimmäinäti' laätiiaäii;, riiuttä s s -
märaäi^f-.rakeiMe^ii^^ M puolille
tasavaltaa; - n i i n kniääaäti; eitä muu­tamien
fub^6n.; kuluttusi Jokainen
koululi^neh isaa viettää pioriöerlta-savaiiässa
/yuositta^; ö/viikkba^ Niis­sä
eri: 5!itwiliW\mäatä sjtepiivat; lap­set
sa^atkbäket^^ niis­sä
vieraUevat Ulkolaiset :plbneerlryh-mät.
ystävystyvät (k<^enään:ja byat
siteii kansäittyälls^ i^tävyyden är-.
•vaamätttMäiii färkeähä'-. iupjäha;- :j: \
j P l o r i e e i ^^
ktiusi kak^lkerrblBista;, täpattuä a-:
suiiiit^oä; koikklhe mahdö^
torakbnhttksirieeh:. - rubkälat, vbiinis-teluhiitbksei,:
c^iskblusällt, sairaalat
Jrie:^ piQ^eritaSäyälla^ .volbnsa a i ­kana
^ellä'öUäah< mj^ös - talvlsai-asemalla.
j a siinä samassa olivat Juh­lat
lauluineen, solttbirieen Ja p l i r i -
taasselneen käynnissä yaqiärilläm-me.-
Ihania, (mnellisia lapsia Jä nuo­r
i a . Jotka eivät ikinä tule ottamaan
asetta käteensä hySkätäkseen toisen
icarisan. nuorisoa murhaamaan..Nuo­risoa.
Joka kuitenkin tietää, että rau­han
puolesta on tehtävä työtä —
että se: el ole lahja. Joka p y ^ kan­soilla
ponnistuksitta.
..Koko. - tuo matkamme-Saksan de-
.iookraattlsessa tasavallassa, kaikki
tulisi sanomaan teille: Ystäv3^'sl U s ­kaltaisittekö
riierinä itse .poliisin luo
esittämään tuollaisen tervehdyksen?
Minä eri. "riedä, vaikka tiUlsi matka
kamarille. •
Mutta Volkspblizel (Kansanpolii­si)
pnklri uusi käsite. Joka kaipaisi
kokonaan driari lukurisa. Nyt bliin-me
pioneerilelrillä. Noin viisisafiaa
»-^14 vuotiasta lasta oli tällä ifel-rinä.
tyttöjä Ja poikia; He ovat l e i ­rillä-
noin 6 viikkoa, asuvat t e l t b i ^ .
leikkivät. • tekevät retkiä, lirheUe^at
ija työskeritelevät leirin, lämminkyl-pylaltoksen
tai •riieteorologisen'ha­vaintoaseman-
fcunriostamisessa, mub^
nitidsessa' j a muissa taitavissa. Kou­k
i n telttakuntä' kilpailee parhaista
työsaavutuksista, telttansa siisteydes-kaaiit
rriJupisep Jatkavat' normääUa
kouIurikäyntl§^;= Jal .tällainen- kedceri
lukukautta-ta^htUya oiilskelu toises­sa
yri^pärlstössä^on jo^ittauturiut e-rittäiri
£ähittöväkäi^
s;^ piorieei^tasäv^^
koirien LJ^öälbnosoittis.: arisioiturieille
opettajine.- ^ .
' TuticUnme lasteri.rookalistaa: ihari-teeliiseri.
runsaita, v e t e l e v i ä Ja -vi-tamiiriirUäcfdta
.äteiibttä', paljon he-delmiärjökä
«liäivä; 'jä I^set voimi^-
tuvätkhi' s^hriönisestl nUn leireinä
kuin, pioneerltäsavällassakhi., olqiisa
^aikana.;;;:.-;vy ;i.v:;;^.;,;::; p
; — Ölbjxurie • syntyneet; 30 vuotta l i i ­an
'. aikaisin; ^tääilä olisi nito ihanaa l
pU d^egftlori Jäisentbn yksimielisenä
.tuumana. .:::;•::-;''•'•: :• ^ •:
PI<^i«fiitALOJA; JUHLIA J A
IviEBÄITA ' " ' -'^..^
Vielä tutustui del^ätlomme Berlii­nissä
olkaan:*uuteen iJubrteri Pio­neerien.
Keslnistalbon, 'joka ori koulu-lalseUe
kaikkien tiiielriiien täyttymys.
Jös. sinua' k i i i m t ^ ^ tutustua säh-köTjuriien'
rakenteeseen Ja ' kuljetuk-seeri,
on kokonainen sali pienol^Jurii-neeri.^.
käytettavis^; j a Jos musiikki,
luonrioritieteet, lennokkien .tai' lalvö-
Jeri rakehtamlneri sipua kiinnostaa:
käs;. tatä-;tlÄtä pääsbt tbte^
toiveesi. Vai oletko kiinnostunut hä-lettlfaöälstar
KiaiBtt tblyebsi tbtau-tuvati
itaikkia lahjojiasr saat vapaas­t
i k e h i t i t . : ;";•;;:;•: • =:; i:-P/M..
; Ei;tarivtse «muta: kuin.kä^dä täl­laisessa-^
tälosisia < n i i n ; pahtakin * epäi-
• Uj&l TO. y£*uiiti^ut:' t&ti& kansa ei
xakeriria:täUaisia taloja;sotaa, vaari
rauhaa yäi^ri.; iMÖään känsä, joka
siiunrilttelieb-sotaa,: et-uhfaa niin-val­tavasti'
Alvaroja-laisterisa onnen •puo-
'^lesta.
juhlissa ctapashnme laulavia, tans­sivia
Jaisblttavia pibneeriryhmiä. P i c -
^net^^töt^^i pojat toivat nieille kuk-klai
.sanoivat hennoHa; kirkkaalla ää­nellä
" F r c u n d s c h a f j a pienet kädet
;. puristivat' luottavaisina .ulkomaisten
i [ ystävien-: käsiä. Espanjalaiset pako-l
lalslapset.'-tolvat : valtavan neilikka-
1 iEin^un: Ja ^mustatukkainen ^ t t ö k i e -
I toi kätensä kaulaani Ja suuteU pos­keani.
Hölkkä hulgariatainen tyttö
kietoi toverillisesti käsivartensa o l -
j fcapäitteriik.>L ympärille ; valokuvaan
; mennessämme. Autobusslri pysähtyi
; essä ötturiäan biensiiniä, oli bulgä-i
rialailneh-: pioneeridelegätio samalla
Fläz-malUnen nenvostoUlttolalnen: vUjankorJnnkone. Kuva
keväänä maanvUJelyskonelden näyttelyssä Moskovassa, ^
otetta
Barbara; $ai vähän
hyvitj^stäkih, .;
Berliini. —\ Stuttgartista kotoisin
oleva . "rauhanenkeli'' Barbara R o t -
braut-PIeyer. iloka .Helsingin olym­piakisoissa,
aiheutti, sensation yrit­tämällä
pvhua kansojen välisestä yk-
: simleiisyydestä Ja rauhasta. 9n. saa­nut
Edcei^örden ; kylpyUn Johdolta
kiitatm saapua kahde^^ .^Ukoksi vie-raiiuile^
palkkioksi rohkeasta esiinty­misestään
(Helsingissä.
siellä näkemäänne ihmiset, nlto sak­salaiset
rajan ktunmaltakin puolelta,
n i i n Impitalististen maitten kiiiri de-mokraattlstieri
maitten edustajat,/oU-v
a t ; A a r i a ; lupaus- tuievaisuudeUe:
laiiiia'voittaa sodriri, tulevaisuus k u u ­luu:
karisatoväliseUeyystävyyilelle;
Kesän ensimmäinen
ankarampi haita
käynyt Suomessa •
H e l s i n k i . /— labkuim 16 pnä oli
riielkelri kaikkiäUä jxdijois.«uomessa
kesän ensiimriäinen aiäcarariipl hal­layö,
Joka paleUutti perunarivarret
Jä- vikuutti ssiteiseri kesän t^cia ta­vallista
tuuieeritutaattomampaa ke­vätviljaa.
Myöskin mustikkasato p a -
leltul u s e i ^ paikoissa. ' .' /
tAnkarin oli h ^ l a Ouluriläänlssä,
KalajokUäaksoii pitäjissä, Nivalassa,
Relsjkfyellä j a Haapajärvellä. Utä-
Jä^ellä; Ja Säräisniemellä; joissa m i -
tättilri pakkasta 6—1 astetta.
. ; ~ JSt^tissä ihrioitetaan 2,200,000
lastableVari vailla koulunkäyntimah-dbillsutdtsia.
:•/:::•:;'';
• — Bubribs Airtöi^a asuu 246.500
y l i yiisihän l^Ufl^
riei^ri äSutiiiblssa. '/''r":
Vaatteiden hinnat
p i ^ i a äfentiia
Britaiihiassa
•'• t^too.: •:—. Britannian i * .
vaatetusliikkeiden taholta oa
tiet^.että talvivaatteiden lus:^
levät alentumaan: huomatta^
tojen mukaan esim. hienot
riingit. jotka viime talvena nab
17 puntaa, tulevat niaksaiS
puolen siitä. ^
Hintojen alennuksen QQO'
johtuvan siitä, että Britanniaa",
on ostokyvytöntä, josta johtua,
talven varastot jäivät melkeia
riaan myymättä ja liikkeiden
saada lisätyksi myyritejään.
VAPAUS on valttämäioB
m a n m a a n suomalaisille.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinii
HYymKmm
IREN£'S »AIRDRSSSING
SUOMALAINEN KAMPAAMO
: Irene Kbrkela.' oriiist.
Suljettu 8^ysk.8:pi..lokak.8p.
Puh: liikkeeseen E M . 6-4341
kotttn RE7 5128 •:
.309 Queen SL W., Toronto, Ontelo
FINNISH S T E A M B A T H 8 r
56-58 Wldmer Street
: Toronto, Ontario
.• v; • ; pf': MIEHET: 'P:
KesklVllkkoria Ja torstaina 3-lii:i.p.
Peirjähtaina 1-12 l.p.
LaUahtalria 1 i.p.-2 a.p.
Surintmtalna.8 a;p;-I Lp.
-:''PP7FP:P- NAISET: ^•::,-r..P
Keskivlikkbna Ja tarstatoa 3-12 l.p.
Perjantaina Ja lauaribainäai 1-12 Lp.
P U H E L I N E L , 2571 ••
BJarrister; SoKcitöi:, Notar:^^
S U O M A I ^ E N EN
1028 Danforth Ave.; Toronto
MIES J A PUNAPARTA;
SET HERRAT
K l r j . Toivo PeSdcaneh
200 sivua — Hinta d i j y j
Toivo Pekkasen taide on aäu,
vobnakkaan älyllisen 'ja eetaiisa m
tohlmon. todellisen totuudenkiirc *
l u n leimana.: Tältä pohjalta life^
jatkuvasti pyrkinyt uudistamaan
hepUriään j a ilmaisukeinojaan. i
vemkokoelma "Mies j a punaparta
heirat" on:tässä mielessä hänen^
miorianvoisimpia. mieleiMntoL'
saajvutuksia.
r Nykyaikainen ihmiskuvai&jss
löistonäyte .
TALO VEDEN AlU
K l r j . n-ancis Brctt YOUE?
; Suomentanut Väinö keltti '
489 sivua — Hinta sid. $iso
Nykyisen Englannin huamatta-Ä
kertojiin kuuluvan Francis ii
Youngin romaärii kertoo huimapää
rahansijoltuksilla seikkailevafta;»
keän elämäntahtiinsa: tuhcmtm
Griffith Tregaronista ja hänen
heestään, jonka; jäsenistä kukin
omaii kohtalonsa Tregaronin i
tluden varjossa. Tapahtumat
va.t; \Walesissa ennen ensiiuiuii
maailmansotaa j a sen aikana. Tap
tumarikas romaani,
SATEET TULIVA'
. KirJ. Louis Brömfield
: Kaksi ^osaa — 718 sivo
Molemmat osat sid.
Sateet tulivat on maineikkaan'u
rJkikalälseri kirjailijan Louis Br{,
fieldiri pääteos. Sen tapahtmnajK
kana on Ranchipurin ivaltakunta
tiassa. j a päähenkilönä maahan mi
tanut, länsimaihin kyllästynyt e
lantilainen kapteeni Tom Itansc
Joka ikäänkuin syrjästäkatsojana
raa klrjaivan intialaisen yhdysku
elämää. Tapahtumat liikkuvat
loin maharadzan hovissa, milloin
raalassa. jonka johdossa on
passaopinkäynyfc intialataea
riilllolri eurooppalaisten., lähet:
riajleri Ja koulunopettajien, inti
teri virkamiesten Ja alempien 1
luokkien par.ssa.
\^2^(aiis Pubiisi^
Company Limitä
Box 69 Sndbnry,!
:Pp->. T A I M T T D A OMANNE?
ANTAKAA MEEDXN AUTTAA THCTÄ NÄISSÄ ASIOISSA
A R TH
TORONTO R E A L E S f A T E BOARDIN JÄSEN 1
38 Lanirence Ave. We8t : Puhelin M O 5464 Toronto 12, Ont
K Pysävttäkää se heti eurooppalais
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen resep
.mukaan tehdyUä lääkkeellä, minkä joKa"'
.;henkilö kaikkialla Euroopassa on tupt
' viiösia ja jota ori nyt myytävänä t«ille
kallisessa rohdoskaupassanne
> Muutama tipfia DIANAA otetttinä
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4
päivässä, helpottaa heti: K Y L M ^ ^ aito
tamassa; itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nj
katarrissa, auttaa parantamaan kipeaaKur
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthmassa
henkitorveri, tulehduksessa, korvatavu
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kun
huuhteluaine. Sopii myöskin muihm
koituksiin taloudessa. Huomaatte, etta
rdoppälaiset DIAfJA-TIPAT ovatjoytan;
.tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada
erikoisen äiittavarra lääkkeenä talvella,
ke-sällä. Cariadassa ei ole loista taxnana
tajftf» iääki>Uä Hintfl $1.25
Korkeimmat hinnat fa pikainen maksu
• LAHETTAkAA MUSTIKKANNE:
WppW^i:^^^
Kaikki niustikkanrie, mitä Wtte lähettää myydää^
villa hinnoilla. Meidän suositut jälleenmyyjapaiK^i^
me haluavat maksaa korkeimmat hinnat hyvin ia>
tyistä koreista. Lähettäkää meille jälleenmyytav^
Yli neljännesvuosisadan Toronton hedelma^ukkumar
kinoilla, osoitelaput Vapaasti pyynnöstä. Suositun»;
Montreal-pankista.
^ _ .«•;i^;.^;^i,'j:;^.;i;>::i:a;rs
?':;^'''v:Äväis:;:®^
il