Vapaus, July 19, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, heinäk; 19 p. — Wed.i July 19, 1972
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) V Established Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND ManaRCr: V. KENTALA
Telephone: Office and EditorialG74-4264
Pnblished once weekly: Wednesdays by Vapaus Pi^blishing Co. Limited,
. 100 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing: address: Box 69.
Advertising rates upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
M e m b e r o f t h e CANADIAN lANGUAGEPRESS
Ganadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5:25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA.n: ,
Suoiiieen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Montrealin poliisipa
ehdotettu virka-alennusta
on
Skandaaleista syytetyn poliisipäällikön sanotaan
olevan toimeensa kykenemätön ja sopeutumaton
Odotettu suurjuhla ovella
N o i n parin viikon kuluttua vietetään tunnetussa "Ukkpslah-den"
(Thunder Bayn) kaupungissa S C A U L : n j a G S J : n kuudetta­toista
yhteistä urheilu- j a musiikkijuhlaa, mikä saa varmaan hyvän
ylcisökannatuksen.
Näissä yhteishyvää ja yhteisymmärrystä edistämään pyrki­vissä
suurjuhlissa on aina vallinnut kansanomainen ilmapiiri,
missä vanhat tuttavat tapaavat, toisiaan j a solmitaan paljon uusia
ystävyyssuhteita niin nuorempaan polveen kuuluvien kuin van­hempienkin
kesken.
Suurjuhlan perustavoitteena on arvokkaiden kansaUisten kult­tuuriperinteiden
vaaliminen j a samalla se, että kaikessa vaati-mattomuudessammekin
voisimme antaa oman erikoispanoksemme
Canadan monikansallisen k u l t t u u r i n hyväksi. Tässä mielessä us­komme,
että n i i n Thunder Bayn alueella asuvat kuin sinne nyt
eri puolilta maata j a maan rajojen ulkopuoleltakin tulevat juhla­vieraat,
antavat moraaHsen tukensa näille arvojuhlillc, joiden hy- -
vaksi on tehty vuoden kuluessa paljon työtä, ei vain Thunder
Bayssa, vaan myös eri p u o l i l l a Canadaa asuvien maanmiestemme
toimesta.
Tätä työtä kulttuuripurlnteidemme vaalimiseksi on tehty jo
vuosikymmeniä. Mainita sopii tässä yhteydessä, että jo kauan
ennen näitä yhteisiä suurjuhliamme järjestettiin S C A U L : n ja
G S J : n toimesta omia erillisiä vuosijuhlia. Urheiluväen ensimmäi­set
liittojuhlat järjestettiin Sudburyssa jo 42 vuotta sitten eli
•v. 1930. J a G S J : n ensimmäinen vuotuinen musiikkijuhla oli To­rontossa
34 vuotta sitten e l i V. 1938.
U u t t a virikettä, voimaa j a innostusta saatiin pitkän ja pe­rusteellisen
keskustelun jälkeen siitä k u n päätettiin 16 vuotta s i t -.
ten liittää voimamme yhteen j a ryhtyä järjestämään näiden jär­jestöjen
yhteisiä urheilu- ja musiikkijuhlia. Varmuudella voidaan
sanoa, että Canadan suomalaisten, suuri enemmistö olisi valmiina
ja halukas siihen, että yhteisesti tehtävien päätösten, j a demo­kraattisten
pelisääntöjen johdolla voitaisiin lähitulevaisuudessa
järjestää kaikkia maanmiehiämme yhdistävät j a edustavat todella
suuret j a innoittavat urheilu- j a musiikkijuhlat, joista me kaikin
voisimme nauttia j a mistä me kaikin voisimme ylpeillen .sanoa,
että aikaamme seuraavina ihmisinä me Canadan suomalaiset voim­me
nousta toisarvoisista seikoista johtuvien kiistojen yläpuolelle •
ja toimia käsikädessä siinä, mikä tavalla tai toisella hyödyttää,
kehittää j a voimistuttaa meitä kaikkia. Tällaista yleistä j a y h ­teishyvää
tarkoittavaa , kaikkikäsittävää suijrjuhlaa e i ehkä saada
toimeksi vielä lähiaikoina; mutta se on tavoite, jonka hyväksi kan­nattaa
tehdä väsymättÖmäfati työtä. Thunder Bayssa n y t pidettävä
suurjuhla pyrkii osaltaan auttamaan j a edistämään tätä hyvää
ajatusta.
Tässä mielessä lehtemme toivottaa hyvää onnea j a menes­tystä
elokuun 4, 5 j a 6 päivänä Thunder Bayssa pidettävälle suurr
.luhlalle, n i i n urheilijoille ja ohjelman esittäjille kuin j u h l a v i e r a i l ­lekin.
Lopuksi haluamme vielä kiittää ' k a i k k i a niitä yksilöitä, yh­distyksiä,
osastoja j a liikkeitä, j o t k a t a v a l l a tai t o i s e l l a ovat an­taneet
panoksensa tämän vaatimattoman juhlanumeron valmista­misen
hyväksi. Teidän apunne, kannatuksenne j a yhteistyönne ön
auttanut todella paljon. Kiitos vieläkin.
Lehtiemme edustajat joutuvat erinäisten seikkojen vuoksi
olemaan "kiinni tehtävissä", mutta siitä huolimatta toivomme,
että jos j o l l a k i n on "sydämellä" j o t a k i n n i i n Suurjuhlan aikana
avautuu myös tilaisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin lehtemme
henkilökuntaan kuuluvien sekä lukijain, asiamiesten ja kirjeen-vaihtajain
välillä.
Sydämellinen onnentoivotuksemme koko suurjuhlaväcllc!
Quebec. ^ Q u e b e c i n poliisilko-missioni
toteaa, että Montrealin
poliisipääUiiklkö Jacques Saulnier
'Vei ale ikyvyikäs eikä sopeutuva"
Moritrealih (kokoisen kaupungin
poliisivoimien pääiliiköksi. A s i a l l i ­sesti
puhuen komissioni ehdottaa
vinka-alennusta Saulnierille.
YLEISÖN KIRJEITÄ ^
Vancouver. — Olen tässä yk­sikseni
istunut j a ajateMut ottä
mitikä olisivat niitä asioita jotka
ikiinnostaisivat meitä k a i k k i a suo­malaisia
vanhoilla • päivillämme.
Minua ainaikin ikiinnostavat Ca­nadan
valtiolliset asiat, ulkomaan
'kauppa j a työtätekevän väestön
elämä j a mikä tules'olemaan
kchitaloinme tulevaisuudessa. Nä­mä
ovat asioita joista sopisi käy^
dä IkeEikustclua Vapaus-lehden.
paastoilla.
Eihän mikään asia ole n i in sel­vä
itsestään ettsikö se keskusta'!-•
Ien' tulisi vieläkin selvcmmälksi.
Minua myöäkin kiinnostaa . lähi-idän
tapahtumat j a Vietnamin so­ta,
selkä kestävän jauhan saanti.
Eihän toive rauhan tilasta ole m i ­kään
t u r h a haave, siitäkin kannat­taa
puhua j a kirjoittaa. Rauhan
saanti on tämän hetlken tärkein
asia k a i k i l l e maailman kansoille.
Näin ajattelee — K.A.R.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
E e r o Wirlanen, Thunder Bay,
P, Ont., täyttää keskiviikkona
heinäkuun 19 päivänä 72 vuotta;..
J o h n AVuoUet; Kirkland Lake
Ont., täyttää keskiviikkona hei­näkuun
19 päivänä 82 vuotta.
Olga Hendrikson, Toronto, Ont..
Kcmissionin raportti, jonka
Quebecin .oikeusministeri Jerome
Choquette julkaisi 'torstaina, on
tulos siitä tutikimuiksesta, mikä
s u o r i t e t t i in mr Saulnierin 26-vuo-tisesta
poliisitoiminnasta.
.Komissioni hylkää ikuusi rap-peutuneisuussyytöstä
mr Saulnie-riä
vastaan vaikka se myöntäälkin,
l^ttä m a i n i t u n poliisiipääLlikön yllä
oli jatkuva "epäilyn varjo'^häpen
ollessaan poliisilaitoksen moraali-ryhmän
johtajana.
Komissionin raportissa tuomi­taan
ikuitemkin mr Saulnier siitä
kun hän viivj^teli $800 hintaisen
väritelevision palauttamista erääl
le hotellin omistajalle, .joka' sen
hänelle ilahjoitti.
' K a i k k e i n ikovimmin ikomissio-ni
arvostelee Saulnieria Montrea­lin
ipoliisipäälHkikö-lkaudelta; Por-m.
estari Jean Drapeau n i m i t t i hä­net
siihen toimeen huhtikuussa
1971, ohittaen 19 muuta poliisi­upseeria,
jolla pii enemmän pal­veluvuosia
Ikuin Saulnierilla. .
Komissionin raportissa sano­taan,
että vaiikka hän tiesi moraa-lipoliisiryhmien
täiikeyden, hän
vähensi siihen tehtävään 'kiinnitet­tyjen
miesten lukumäärää kunnes
kaupungissa oli vain yksi kesikus-moraaliryhmä.
Raportissa ehdotetaan, että
Saulnierin asema kaupungin p o l i i ­sivoimissa
on otettava uudelleen
har'k;ttava!ksi. Mr Choquette sa­noi
puolestaan, että hän aikoo to­teuttaa
'komissionin ehdotuksen.
Montreal Star lehti tiesi sama­na
päivänä kertoa, että Saulnier
si hyväksy virka-alennusta; vaan
:jroaa mieluimmin toimestaan.
Saatujen tietojen mukaan hän sai­si
eläkkeeksi puolet nykyisestä
palkastaan, jos hän eroaa poliisi­voimista.
. Poliisipäällikön veli L u c i e n Saul
nier oli Montrealin kaupunginval­tuuston
johtokunnan puheenjohta­jana
silloin kun Jacques Saulnier
n lm itett i i n iaupu ngi n poliisipääl­liköksi.
Komitea katsoi, että poliisipääl­likkö
Saulnieria vastaan esitetyt
seuraavat syytökset ovat joko a i -
Hertta Kuusinen
puhui varustelu­kilvasta
Ecosocissa
Helsinki. Naisten Kansain­välisen
Demolkraabtisen liiton pu-heenjoihitaij^
Hertta Kuusinen pa­lasi
kesikiviUkikona heinälk. 12 pnä
Genevestä, missä hän oli osallis­tunut
Econocin ( Y K n taioudellis-sosiaalisen
komiteäii) istuntoon.
Hän käytti istunnossa puheen-'
vuoron, jossa hän käsitteli kan-sainväilistä
tilannetta, erityisesti
asevarustelua, Kuusinen lainasi
puheessaan, mm. maailmanpankin
johtajan McNamaran lausuntoa,
jonka mukaan 5 prosenttia maa­ilman
asevarustelumenoista riit­täisi
rahoittamaan k a i k k i kehiitys-vuosikymmenen
tavoitteet. .
täyttää tiistaina heinäkuun 25 j^^^^^^^j^ jääneet toteennäyt-päivänä
85 vuott
Sam Hellsten, Vermilion Bay;
Ont., täyttää perjantaina heinär
kuun 27 päivänä 81 vuottsv. .
L a u r i Jokinen. Whitefi.sh, Ont.,
-täyttää perjantaina heinäkuun 28
päivänä 73 vuotta.
E m i l Hakkola, Sault Ste. Ma­rie,
Ont., täyttää lauantaina hoi­tamatta:
— Että hän oli (moraaliryh-män
johtajana) suvaitsevainen
prcstituutteja kohtaan;
— Että hän sai lahjusmaksuja
(payoffs); ; -.
— Että moraaliryhmän upsee­rien
j a prostituuttien välillä o li
yhteyksiä, ja että jotkut moraali-nakuun;
29 päivänä 73 vuotta. .. . . n
' ryhmän pciiisiupseerit nukkuivat
Yhdymme sukulaisten j a tut-1 .., . ,
• • prostituuttien kanssa;
tavien onnentoivotuksiin. . . 1
v\. ••• • • .'. • • — Että mr Saulnier sdkaantui
moraaliryhmän niiden miesten
asioihin • joiden tehtävänä, o l i tai^k
k a i l l a parittajia; ^
Unio turvautuu
oikeuteen yhtiön
rikkureita vastaan
Toronto. ^ United Steelvvorkers
of America on haastanut E t o b i -
cokessa olevan yhtiön, Gidon
Industries Ltd :n oikeuteen On­tarion
työsuhdelain rikkomisesta.
Työsuhdelautakunta on myöntä­nyt
yksimielisesti /uniolle luvan
aloittaa, oikeudenkäynti;
A s i a n ydin on työsopimuksen
allekirjoittaminen yhtiön taholta.
Yhtiö on vastustanut työväkensä
järjestymistä ja on palkannut r i k ­kureita
jo kaksi kuukautta ennen
lakon alkamista, s e l i t e t t i in union
taholta.
Eräs työnhakija sanoi, että hä­net
palkattiin työhön Canadian
Driver Pool-nimisen l a k o n r i k k u r i -
yhtiön kautta joka piti toimisto­naan
Cambridge Motor Hotellia.
Häneltä oli kysytty, hänen sano­mansa
mukaan, josko hän olisi
valmis menemään lakkovahtilin-j
a n läpi. Eräs toinen työläinen
tiedoitti, että hän sai l o p p u t i l in
v i i k k o a myöhemmin sen jälkeen
kun hän l i i t t y i unioon.
Unio taistelee sitkeästi saadak­seen
työläisille oikeuden hittyä
unioon tällä työmaalla sekä pa­rempien
palkkojen puolesta. M a ­rie
Schwager sanoi, että hän saa
parempaa palkkaa lakkovahdissa
TYÖTTÖMYYS LrSÄÄNTYI
KESÄKUUSSAKIN
Ottawa. Työttömien luku
nousi 16,000:11a saavuttaen- kesä­kuun
ennätysluvun 568,000 työ­töntä.
Työtä-hakevien lukua nos-
NL ja USA ovat
vaihtaneet .
syöpälääkkeitä
Washington — NL on suostunut
lähettämään USA;lle kolme uutta
kokeen alaista syöpävastaista lääket­tä,
jotka kernikaalisesti ovat sukua
sinappikaasulle, jota käytettiin ensim
maisessa maailman - sodassa. Vasti­neeksi,
USA lähettää NL:lle "kohne
meidän neljästä parhaasta rohdos­tamme"
niistä kemikaaleista joiden
käyttöä kokeillaan erilaisia syöpä­tapauksia
vastaan. Näillä lääkkeillä
on monimutkaisen vaikeat kemikaa-liset
nimet.
USA:n National Cancer Instituu-tin
Dr, C. Gordon Zubrod, joka
äsken johti lääkintä-alan edustajis­toa
Moskova-vierailulla, ilmoitti täs­tä
vaihtosopimuksesta haastattelussa
Hän kertoi, että niistä kohnesta
neuvostomaan lääkkeestä on vain
yksi meille ennestään tunnettu. Mut­ta
kaikki kolme ovat uusia lajeja,
alkalisoivaa ainetta, kemikaalia ioka
on myrkkyä syöpäsoluille.
Toisessa haastattelussa Dr. Step­hen
Carter, joka oli myös edusLa-jana
Moskovassa sanoi, että NL:n
tiedemiehet olivat ilmaisseet; että
yksi niistä kolmesta lääkkeestä on
käytännössä tuottanut tuloksia useis­sa
syöpälajeissa, esim. rinta-, mu­nasarja-,
kilpisrauhas- j a virtsarak-kosyövässä.
ym. vaikeissa taudeissa.
Dr. Zubrod sanoi myös että hyr
viä tuloksia on saatu etenkin rinta-ja
keuhkosyövän hoidossa kemikaali-sia
ainiita käyttäen;
t a t t i suuri määrä opisikeljjoita ;^ot- •
ka, (koulusta päästyään, t a r v i t s i - '
vat työtä.
Nuorison (14—19 v.) keskuii-dessa
työttömien lulku' nousi 63,. i
Ö00:lla tiedoittaa Statisticö Ca- •
nada, y l i 20-v. työttömien luku '
väheni 47,000:11a, sekä miesten'
että naisten keskuudessa. •/
Työttömiä öli toukokuussa 552,
000 j a viime vuoden kesälkuussa
551,000; j o k a oli entinen ennätys­määrä
kesäkuun ajalla.
Prosenttimäärä^ 6*2%,^ pysyi e n - ' '•
nallaan sen taki?^„;kun k a i k k i e n ^
työläisten lukumäärä kohasi. Tä--
mä 6;2% työttömyyttäiöliisama.pi
suorissa numeroissa sekä kausit- j',
t a in sovelletuissa työttömyystilas- ».i)
töissä, j o i t a tilaston tekijät käyt­tävät
tutkiessaan tilanteen kehi- ''•:
tyssuuntaa. Ko' suuntanumerot • v
vaihtelivat tämän vuoden aikana, ...
o l l en tammikuussa 6.2%, helimi-kuussa
5.8%, maaliskuussa 6%
ja huhtikuussa .5.8%.
The Economic Council of C a - ' '
nada on sanonut .että pitäisi saa- 'v
da työttömien määrä 3.8 iprosent- V
t i in lähitulevaisuudessa j a pitkän^,;,
päälle 3 prosenttiin. ui
Ontariolaisntyöttömien lukumää
rä oi i nyt 191,000 j a toukckuussa
se oli 152,000. Viime vuonna, ke^ ^
säkuussa öli 194,000 työtöntä On- f
tariossa. Muissa maakunnissa työUv
lisyys kasvoi mutta työttömiä olii .
s i l t i , enemmän k u i n viime kesä-."f
kuussa. •
Työllisyys kasvoi useimmissa
teollisuuiksissa, etenikin tehdas-''
työn alalla.
LÄÄKÄRIN TUNTOMERKKI
Menestyväinen lääkäri voi pitää ,
potilaansa tyynenä kunnes luonto eh- "
tii parantaa hänet.
I l t l l t l l l l l l l l l l t l l l l l K l l l t l t l l l
Mitä muut sanovat
YKSILÖPALVONTA J A TYÖTTÖMYYS ^^^^^^^ . i
Kun rummut tiedoittavat kansallisistia vaaleista — mahdolli- ,.
sesti syksyllä — Cänädassa o n 18—24-yuoti8len ryhmässä 3 miljoo­naa
uutta äänestäjää, jotka eivät ole koskaan ennen äärtestäneet...
Auttaako nyt 'yksilöpalvonta' (pääministeri Pierre Trudeauta)
kuten tapahtui 1968? E i ole epäilystäkään siitä etteiköm
deaulla ole vieläkin vetovoimaa moneen nuoremman polven ihmiseen.
" M u t t a liberaali-strategisteiila ön nyt täivaiadla yksi musia ^
• „ , • V , * - . - pilvi — työttömyys. Lamakausi on iskenyt erikoisen voimakkaasti .
kum han koskaan sai yhtiön tyos- ^j^^^j^ .^^^^^^ ^^^^.^ Trudeaun hallituksen h u t i l o i v i s t a,
yrityksistä i n f l a a t i on kontrolloimiseksi. E s i m e r k k s i viime toukokuus­sa
oli 543,000 canadalaista työttöminä j a 48 pros. heistä oli alle
25-viiotiaita .•^.••^ • '•''•''y--- ^^•'•'•^ ^
Toronto D a i l y Star, heinäk. 11. p.
sä ollessnan.
Askel poliisivaltaa kohti
Unhoittaen surullisen kuuluisan munalukkolain — tai ehkä
muistaen ja ihaillen niitä aikoja liiankin hyvin — Quebecin " l i -
bemalincu" hallitus .jyrä.si maakunnana kansalliskokouksessa vain
6 tuntia kestäneen keskustelun perusteella läpi lain, mikä käy­tännöllisesti
katsoen on pitkä askel poliijjikomcntoa kohti. Mer­killepantavaa
myös on, että Quebecin kansalliskokous-hyväk.syi
lopulta yksimielisesti tämän poliisien valtuuksia' suuresti lisäävän
lain, mikä ei voi aiheuttaa muuta kuin kaventaa edelleen quebeci-laistcn
j a siten, myös kaikkien canadalaisten demokraattisia oi--
Iteusia..'.
Oikeusministeri Jeronio Choquctten johdolla hyväksytty jjo-l
i i s i l a k i antaa maakunnan pohisikomissionillc laajat valtuudet suo­r
i t t a a pidätyksiä ja kotitarkastuksia sekä asiakirjojen takavari­kointeja
ilman oikeuslaitoksen määräystä. T o i s in sanoen, poliisit s a i
vat tämän lain mukaan valtuudet antaa itselleen pidätys j a koti-tarkastucmääräyksiä.
. Kuvaavaa on, että "oppositiokin", suostui antamaan kanna- '
Uiksensa tälle lakiluonnokselle sen jälkeen kun oikeusministeri
Chocjucttc esitti siihen muutosehdotuksen, mikä pahensi asiaa
edelleen säätämällä, että tarkastaja voi oma-aloittei.scsti suorittaa
pidätyksiä j a kotitarkastuksia edellyttäen, että hän "oikeuttaa"
myöhemmin poliisikomissionin tuomari-jäsenille tekojensa motii­v
i t , mitkä tulevat tietenkin aina hyväksytyiksi.
Tämä poliisilaki on sitäkin vaarallisempi kun muistetaan mitä
pn Quebecissa lähimenneisyydessä tapahtunut. Kuten muistetaan
Quebecissa suoritettiin War Measures lain varjossa noin 2,000 ko-titarkastusta
ja pidätettiin 400 ihmistä,' joista, valtavan suuri
enepimistö seilai.sia henkilöitä, mitä vastaan ei voitu minkäänlai­sia
.syytöksiä nostaa.
Sen jälkeen on "liberaalinen" pääministeri j a hänen oikeus­ministerinsä
vaatinut kansallisten poikkeuslakien vakiinnuttamis­ta
vaikka Quebecissa on jo voimassa lukuisia kansalaisvapauksia
räikeästi, loukkaavia lakitoJceleitä. Esimerkiksi "Explosives A c t"
antaa räjähdy.sainetarkastajalle valtuudet mennä mihin tahansa
rakennukseen j a suorittaa tarkastuksen ilman tarkastusmääräys­tä;
"The F i r e Investigators A c t " antaa komissioncrille — jos tuli­palon
tai räjähdyksen aiheuttajaksi epäillään tarkoituksellista te­koa
— oikeuden määrätä vangit­tavaksi
minkä tahansa todistajan
ja pitää häntä ilman takausva-pausoikeutta
pidätettynä 24 t u n -
: t i a , ilman mitään vangitsemis-.
määräystä; "The Coroners Act'"
antaa valtuudet^jntää henkilöä
vangittuna 8 päivää ilman ta-kausvapaiisoikeutta
j a tätä pidä-tysaikaa
voidaan vielä jatkaa. E i
ole ihme vaikka Que. oikeu.slai-tosta
t u t k i n u t komissioni totesi
jo V. 1969, että sikäläinen oikeus
polkee ihmisoikeuksia, ja että
siellä on eri l a k i r i k k a i l l e j a köy­hille.
Ja kaiken tämän lisäksi laadit­t
i i n vielä yllämainittu laki, mikä
antaa poliiseille oikeuden suorit-taa"^
idätyksiä ja kotitarkastuk­sia
ja-asiakirjojen takavarikoin­teja
ilman muuta,sillä peru.steel-la,
että he ilmoittavat myöhem-min"
pcrustclunsa poliisikomissio-nille.
Oikeusministeri Choquette pe­rusteli
tätä Quebecin poliisi-valtuuksien
suurta laajentamista
sillä, että siten menetellen pääs­tään
paremmin käsiksi järjesty­neeseen
rikosmaailmaan. Mutta
myöhemmässä vaiheessa hän> se­l
i t t i , että näitä poliisivaltuuksia
voidaan käyttää myös "terroris­teja
vastaan" — j a kuten tiede­tään,
Quebecin valtapiireillä on
taipumusta leimata "terroristeik­si"
kaikki lakkolaiset .sekä kansa­laisvapauksia
vaativat rauhaa
puolustavat mielenosoittajat."
Kcrra.ssaan huolestuttava ta­paus
maan kansalaisvapauksien
ja yleensä demokraattisen elä­mäntavan
kannalta katsoen.
Suurin osa Canadan maatilois­ta
on lähempänä kuin 300 m a i l ia
Yhdysvaltain rajasta.
V i l j e l t y maa Ganadassa on noin
270,000 neliömäilia. Kehitettyä
maata on 162,000 neliömailiä —
suurempi kuin Japanin pinta-ala
kctkonaan. Japanin välkiluku on
v i i s i kertaa suurempi kuin Cana­dan
vä)kiluku..
: — Että hän s y y l l i s t y i puolueel­lisuuteen
jakaessaan tehtäviä mo­raaliryhmän
upseereille. .
MITÄ S A N O O S U U R I R A H A?
Demokraattinen puolue, kuten itse aika, on n i i n monisäkeinen
ja jakaantunut, että mikään y k s i mies ei voi heijastaa sitä johtajana
Ja vaikka George McGovern on vetänyt puolelleen nuoret, tumma­ihoiset
j a naiset, hänen takanaan ei ole rahallisemmat, luotettavim- \
mat ia kokeneimmat demokraatit.
Tosiasia.ssä he eivät ole vain hänen ryhmiinsä ulkopuolella,
vaan syvällisesti sitä vastaan . . . Jos he (raharikkaat ja koke­neet
K;) istuvat sivussa niiissä vaaleissa kuten uskon, demokraa­tit
tarvitsevat silloin muutakin k u i n Paul Ankaa ja J a c k Carteria
päästäkseen i r t i koukusta . . . On vaikea nähdä miten hän (mr.
McGovern) voi muuta k u i n hävitä suuresti s i t t en k u n tulee todellinen
voimien koetus . . '.
— Kenneth Bagnell, Globe and M a i l , heinäk. 12 p.
i i n r i M i i i i i r n i i i i n i i i i i i n i i i M i i i i m i i i i i i n i i i
PÄIVÄN P A K I NA
VIIKUNANLEHTI JA YLEENSÄ "SYNTI"
Kcsähtvteen vaikutuk-sesta vä­hentää
yksl j a toincn vaatteitaan
toisinaan jopa siinä määrin, et­tä
vanhat mummot; eivätkä vain
he, kauhir:tuvat siitä..
Sitä "syntiä" kun .voi tehdä
katselemalla selkä alastomia
puuveistosfkuvia, ottä sievien t y t.
töjen nykyisiä ja sieviä katu-asusteita.
Esimerkiksi Toronton luoteis­puolella
on Chinguacousy Tovvrnr
ship niminen yhdyskunta, missä
u3konno!li.set käsitteet ovat joi3-
S£r.<in piireissä niin voimakkaat,
että puuveistos miehestä ilman
viikunanlchteä on synneistä suu-
•..rin !•.. •
Uuti:tietojen mukaan mainit-,
tu kunta' öli tilannut British
GolumbiaHta intiaani-taidemesta-r
i l t a Simon Charlesilta 9 j a l k aa
korkean puuveistoksen miehestä,
jonka yllä on vain kaapu ja
päässä lakki.
Mutta kun siihen ei o l tu l i i t e t ty
viiikunanlchteä niin eräs paikal­linen
pappi, Edward Robinson-nimeltään,
kauhistui siitä, keräsi
Ali People kirkon jäseniltä 40
allekirjoitusta ja esitti siten
aseistettuna vaatiniijksen, että
sellainen synnin pe^ike on pois­tettava,
.sillä "mohen kristityn
mielestä heidän lapsensa ei saa
nähdä sellaista".
Kunnan esimies sanoi kuiten­kin,
että taidetuote pysyy pai­kallaan,
vaikka tosin peitettynä,
kunnes pääministeri W i l l i am D a
vis virallisesti sen paljastaa.
Esimies taisi lyödä suoraan nau-
: lankantaansamomalla, että "vi ^
ka on joidenkin ihmisten mieli-kuvituk-
sessa".
M a i n i t t u intiaani-taiteilija se­l
i t t i puolestaanTettä kun hän sai
tilauksen -mainitun veistospat-saan
tekemiseksi, niin mitään ei
puhuttu viikunanlehdestä, ja: s i ­tä
paitsi, hän lisäsi^ "minä en
tiedä minkälainen viikunanlehti
onkaan."
Eräs nuori torontolaiäpappi —
Rev. Howard Mills on hänen n i ­mensä
— leimaa puolestaan syn­tisiksi
j a synnin tekijöiksi kaik­ki,
jotka tykikäävät kalastami­sesta,
metsästämisestä, retkei­lystä,
veneilystä j a vieläpä kuk­k
i e n tuoksusta j a yleensä luon­non
ihanuudesta.
• United Church Observer-leh-dcn
julkaisemassa Jeremiassaan
pastori Mills varoittaa ulkoilu-syntiä
harrastavia peloitellen
heitä jotenkin samaan tapaan
kun eräät meikäläiset "hengen-miehet"
j a "-naiset" käyvät heik
k o j a sairaita kiu3aamas.sa koto­na
ja" sairaaloissa.
"Kesä . . . on myön vnaralli-sin
vuodenaika kristityille. Mei­tä,
jotka lähdemme kesäaikana
maantielle, metsäseudun käm­pälle
tai ihailemme vain kaunis­ta
nurmikkoamme, viettelee yksi
vanhin raamatun s y n t i " , varoit­taa
pastori Mills. ..
Puhumatta mitään siitä, että
Natsarealainen ajoi solmuruos-k
a l l a pois eräitä "rahan vaihta-
—jia" kirikosta, j a että monessa
nykyaikaisessa kirkossa kävisi,
varmaan samoin, jos Hän s a t t u i -'
si siellä kaupanteon aikana pis­täytymään,
Rev. Mills viittaa
"kultaisen vasikan" palveluun ja
sanoo korostaen, että "todellinen
taistelu niiden hebrealaisten
muinaisaikoina oli luontoon ve­tävää
viettelystä vastaan . , ."
Välttääksemme lankeamasta
muinaisten hebrealaisten peri­syntiin
— luonnon ihailuun ^—
meidän pitäisi pastori Millsin
mielestä ' tehdä matkasuunnitel­mamme,
aina niin että k i r k o t voi­sivat
pelastaa meidät ikuisesta
kadotukse-sita.
" V a k i t u i n e n jumalanpalveluun
osalli-stuminen on enemmän kuin
k r i s t i l l i n en velvollisuus", hän
julistaa. "Se on meidän pääasial­l
i s in turvamme (resource) sitä
muinaista ja aina edessämme
o l e v a a— viettelystä vastaan, ta,
että o.soitnmme kunnioitu.'ita ja
jumaloimista (worship) luotuja
emmekä Luojaa kohtaan."
Lyhyesti sanoen pastori Mills
sanoo meille syntisille, että teh­kää
parannus jättämällä kalas­tus-;
kämippäys- j a vierailumat-kat,
sekä kaikeulaisan luonnon
ihailun voidaksenne istua kir­kossa
j a laskea kolehtihaavin lä-^
hestyessä, että riittääkö sinne
bcpealantti vai pitääkö heittää
paperitiikko, kuten eräs toronto-lainen
lehtimies (syntinen hän­kin)
asiaa kommentoi.
- Mitä taas suurjuhlapaikkaam-me
tulee, niin Thunder Bayssa
j o ta voitaisiin kaiketi Ukkoslah-deksikin.
sanoa, on sekä k i r k k o ­ja
että silmiä hivelevää luonnon
kauneutta, ^ m m e kiellä ketään
menemästä kirkkoon, j o s heidän
omatuntonsa sitä kaipaa. Mutta
sen sijaan toivomme, että suur­juhlaan
tulisi k a i k e n l a i s i a maan­miehiämme
kautta mdan, sillä
Suomen vissejä osia Ju!|^u.ni0(tta-matta
tusikin missään 'muualla
tällä mantereella nähdään niin
paljon esim. kauniita pihlajapui­ta;
kuin Uk/kosilahdessa ,mikä s i ­vumennen
sanoen on komeudes-taan
tunnetun Superior-järven
rannalla sekä lukemattomien
järvien j a suurien metsien ympä­röimänä.
SieJlä tavataan, niin me luon­toa
j a matkailua ihailevat, kuin
muutkin.
— Känsäkoura.