Vapaus, March 21, 1953

              mi
Sivit 2 lÄuantaina, xnaalisk. 21 p. — Saturday. March 21,1953
aSBtSBftVi Independent Xabor
Tcicphones: Suslncss Office
Editorlal OlUce 4-«Z6d. Manager
E . Sulusi. E d i t o r W . £3äund. MaiUng
addresfl: Box £9, Sudbury. Ontario.
labUflbed Ntnr. 9,1917. Autborized
•8 «ecoDd c]a«i mail ttte Post
OfSee Ocparbnent. Ottawa. Pub*
Ufllied thrfce weeUy: Tuesdays
SltundajB and Saturdajrs by Vapaus
PobUsblnsr Company Ltd., at 100-102
SIm 6 t W., Sudbury, O n t , Canada.
Adverttaiog rat«s upon applicatios.
T r a n s l a t l o n f r c e o f cbarge.
TILAUSHXNNAT;
Canada^ar l vk. 7i)0 6 kk. 3.75
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ^
Suomessa l vk. 8.S0 0 kk. 4.75
Malenkovin rauhantarjous
Puhuessaan Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston kokoukses-
^sa maaliskuun 15 pnä, Neuvostoliiton uusi pääministeri Malenkov
v.';'<sanoi: . • • •
> "Ei ole mitään, eikä tule mitään kysymystä, jota ei voida ratkais>
ta rauhallisin keinoin. Tämä on totta kaikkien hallitusten suhteen,
lukeutuen siihen Yhdysvallat."
^^^^^^^^^^^^v lausunto, mikä on kaikkialla maailmassa tulkittu suora-
V naiseksi "rauhanpiipun" tarjoukseksi, on saanut suurta huomiota
Is iaäaiiman neljällä ilmansuunnalla. UutistiedoLssa kerrottiin siitäkin,
että; Korkeimman-Neuvoston kokouksessa olleet länsimaidenkin dip-esittivät
suosionosoituksia Malenkovin rauhantarjoukselle.
' kylrnää vettä canadalaisten rauhankaipuulie,
Mail sanoi keskiviikkoi-
'seidi toimitut että "Malenkovin ensimmäisen j u l -
f^ktsen lausunnon kaava kansainvälisistä suhteista olisi voitu ennustaa."
' Eikö otekin kummaa! -Malenkovin ensimmäisen puheen suhteen
c "iii^ uuden ehdotuksen "kuuman*'
j a ^"kylmän'' sodan lopettamiseksi! Mutta Globen henkiystävän,
presldentU Eisenhowerin ensimmäiset lausunnot "kruunajaistensa"
jälkeen oTtvat mitä? Hän antoi Chiang Kai-shekille "luvgn" laa-jentaä^^
kansaa vastaan, jonka virka^
hei^ joutuiVVall Streetin rahamiesten biljoona-avustuksesta
hu^^ romuuttaa juhlallisesti J a pyhästi uskoHi-t
kuutta vannoen allekirjoitetut Jaltan ja Potsdamin sopimukset. Hän
;teki vihjauksia, että Korean sotaa yritetään MacArthurin katkerista
kokemuksista ja republikaanien vaalilupauksista huolimatta ratkaista
'^sotilaallisin keinoin", ts. sodan tehostamisen ja laajentamisen avulla.
valtiosihteeri Dulles julisti ultimaattumirt
Eutdopati "liittolaismaille*', etiä niiden täytyy köyhyydestään ja
: epHväkaästa asemastaan huolimatta tehostaa sotavarustelujaan, tai
, , 'Siäin oli asia Globen henkiystävien "ensimmäisten puheiden"
suhteen. Mutta Globe sanoo nyt, et etukäteen voinut en-
'htl^taa; että Malenkov tulee sotaviUityksen asemesta esittämään
^uu^en rauhantarjouksen. Mikä tarkoittamatta annettu kunnian-psoitus>
fcilenkoville ja hänen maall^^^
Kysyä kaiketi sopii Globelta: Miksi eivät sen henkiystävät kos­kaan
tee ehdotuksia sotien lopettamiseksi, atomipommien ja muiden
joukkotuhoaseiden hävittämiseksi ja kansainvälisen kaupankäynnin
elyytiäiiliseksi? Mitä iyasten meidän täytyy "lännellä" aina ^'keksiä"
Joitakin "selostuksia" ja verukkeita Neuvostoliiton ehdotusten torju-
•mi taholta ehdottaa: Lope-iltetaän
sota Koreassa jä ryhdytään heti neuvottelemaan Neuvosto-';
jiitdn kalissa "kylmän'' ÄodanTopettamlses:a muualta? S Silloin saa­taisiin
lierrankin^todella 'kokeilla", pnko Neuvostoliitto, valmis myö-tUvalkti^
ttamaan Korean^sodan ja Euroopan "kylmän" sodan lopctta-
"«''hy^raksl. ''*' • ' '
vGlobe arid Mail valittaa: "Jos mr. Malenkov kuitenkin haluaa
f^iku^tella r'|il]^kyisistä kansaihvälisislä kysymyksistä, - läntiset joh-
•läjaieiy^fc^Uen^^ evätä . . , " Mutta Globella on jotakin
Jjiihi^ili^-feiliäsei^Ä "Tarkka ajankohta menestyksellistä 'voimain
;^^Jiet^^j)ttelu4.^ ainoa keino sen
:ioteaniitseksi on se, että tutkitaan kaikkia sopimusmahdollisuuksia."
; "Voi|näin neuvottelu" ei johda rauhaan, vaan kansainvälisen t i -
laöteen entisestä huonontumiseen. On turhaa itsepetosta ajatella,
i^että esiin. Chiäng Kai^shekiä j a hänen liittolaisiaan voitaisiin jonkin
i^tnden avulla sotilaallisesti ja taloudellisesti "voimistuttaa" siinä
määrin, että Kiinan hallitus saataisiin polvistumaan tämän sam-
> muneen suuruuden edessä. "Voimain neuvottelujen" menestymis-
> vaatimus on vain veruke, jonka avulla sodanlietsojat yrittävät us-
'kottaa ihmiskunnalle, että aseistumiskilpailu muka auttaa rauhan
aasiaa. Historia opettaa kuitenkin, että päinvastoin on asia ~ ja
nykytilanteessa tällainen kannunvalanta on itsepetosta näille " v o i -
I ilJalriöeuVoittelujen" harrastajillekin.
Jos neiivotella halutaan, se tarkoittaa, että on pyssyt ja puntarit
:^a^tava kuvaannollisesti puhuen nurkkaan ja ryhdyttävä keskuste­lemaan
"antamisen ja ottamisen" merkeissä siitä, miten voidaan kan­sainvälisiä
tilannetta parantaa. Tässä yhteydessä on ehdottomasti
"ensimmäisellä tilalla kysymys Korean sodan lopettamisesta, sillä
ilman sitä on vaara, että se laajennetaan kolmanneksi maailmanpa­loksi.
Toisella tilalla on selvästi "kylmän sodan" lopettaminen, sillä
ilman sitä ei voida ryhtyä luottamukselliseen keskusteluun joukko­tuhoaseiden
hävitUimisestä ja kipeästi kaivattavan kansainvälisen
-kaupan elvyttämisestä,
Canadan»Jiallituksen pitäisi tässä tilanteessa käyttää vaikutus­valtaansa
—"^*a se ei suinkaan ole pieni — sen hyväksi, että Malen­kovin
tarjoSlnaa "rauhanpiippua" ei hyljätä, vaan että Koreassa lope­tetaan
ampunlinen, ja että "kylmän sodan" asemesta ryhdytään jär­jestämään
kansainvälisiä kauppasuhteita. Tämä sitäkin suuremmal­l
a syyllä kun kaikissa näissä kysymyksissä kosketellaan. läheisesti
Canadan kansan ja valtion etuja nykyaikaa ja tulevaisuutta silmällä­pitäen.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
D. MELNIKOV:
Banm i S e p p ^ , Watent toimsbip,
f ä y t t ^ 80 v u o t t a tk. 21 pnä.
Ann» Leskinen, Long / I i a k e , O n t . ,
t ä j t t ä ä i9 nuotta t.k- 23 pnä.
L y d i a BJnos, Beaver UL\X, täyttää
71 vuotta ensi t i i s t a i n a , tJ^. 24 pnä.
Ytidymme sukulaisten j a tuttavien
onnentoivotulcsiin!
Mitä muut sanovat
ERÄS iSATKÄISU
-Paras seilcka m i i ä voisi tapahtua,
o n se; Jos C i i i a n g i K a i - s l i e k i n Joukot
tekisivät m a i h i n n o u s u n K i i n a s s a . T ä ­mä
s i k s i , että he k u m m i n k a a n eivät
taistele, v a a n y k s i t e l l e n etsisivät t i en
k o t i i n s a , j a sUhen s y t t y i s i ns. K U -
n a n " k a n s a l l i n e n ' l i k k e e n " J a C i i l a n -
KlAuien Länsi^fEuroö^ m^a^ '^^lUsiset^^^
kinat^'^^ Bdgian ja Italia
g i n tu-a. -—•ii..Pannlkar, Intian e n t i ­n
e n K i i n a n lähettiläs,
FOBBfOSALAISET OX.ISIVAT
KOVASTI ILOISSAAN
A i n o a s t a a n formosalaiset hyötyisi­vät
iViia j o s j C ^ i a n g menisi t a k a i s in
K i i n a a n , Ja Jos C h i a r i g ei s i i r ry
K i i n a a n , s i l l o i n voidaan aprikoida
sitä, että häii ihehee s i t t e n k un
fbrmosaläiset saavat Itselleen riittä­västi
voimaa vapauttaakseen itsensä
G h i a n g i n erikoismallisesta .demokra­t
i a s t a ^ ^ . ;
Yhtä JärkWää o n ' se k u n jrrjtetääh
liehitellä K i i n a a eroamaan Neuvos­t
o l i i t o s t a iujiaatiiiailä pahna Ohiäng
t a l c a i s i n . v a l t a a n , k u i n biisi s e k i n , Jos
yritettäisiin liehitellä Egyptiä s e l l a i ­s
e l l a lupauksella, että nostetaan F a -
rouk takaläln valtaistuimelle. — D . S .
Davies, ^"Ölobe" lehdessä, Boston,
Mass.
Tim Buck luennoi
Luxemburgissa, jossa: istuu h i i n s a*
j » t t u kuuden t i i n s i - F / i r o o p a n niäan
h i i l i - j a ^ - - m e t a l l u i g ^ yhtymän
" k o r k e i n e l i n " ; J u l i s t e t t i i n J o k u päi­vä
eittenyirallisestl'tämän yhtymän
yhteisteti k i v i h i i l i - , romurauta- Ja
r a u t a m a l m i m a r k k i j ^ a i n " avaaminen
P u o l e n t o i s t a kuultauden k u l u t t u a —
h u h t i k u i i i d 15 päivänä o n odotettavis­s
a '^yhteisten teräsmarkkinain"
muodostaminen. Tämän yhteydessä
tämän "korlDSimman e l i m e n " Johtajat
ovat antaneet lausuntoja. Joissa on
sanottu, että k o h t a päästään s e n pää-määrän
perille, joka on Julistettu
suruliisenkuuluisastö "Schumannin
suiumlelmaesa". Jonka p o h j a l l a tämä
Lämi-Curooi)an h i i U - ja metaliiu-gi-nen'yhtyinä
ö n perustettu,
iaflöä nätii^ ovat?
MUistutanune mieleen, että ; täm^n
^ u h n i t e l m a n alkuimpianijat ovat l u ­vanneet
toteuttaa a i n j d d n k a k s i t e h ­tävää;
ensiksi — ipärantaa k i v i h i l l i -
Ja metallurgisen teollisuuden t i l a a Ja
kbhofctaa näiden teollisuusalojen työ­läisten
a i n e e l l i s t a asemaa Ja toiseksi
— taata 'Länsl-Euroopan maiden
"yiitenälsyys" sekä lieventää i i l p a i -
lutaistelua'häiden maiden kesken.
Mitä näidbn "yhteisten marluki-n
a t o " avaaminen lupaa Schuman-n
i h euuimitelmaan yhtyneille maille?
j R a i i f k a n porvariUihen lehdistö ei
voi enää s a l a t a sitä, että "yhteisten
m a r k k i n a i n " - a v a a m i n e n antaa Isicun
R a n u a n k i v i h i i l i - Ja metalliu-giselle
teoliisuudelle; Täitä näkökannalta
katsoen ansaitsee h u o m i o t a / J o k u a i ­k
a s i t t e n porvarillisessa " L a T r i b u l fe
de N a c l o n " viikkolehdessä Jullcaistu
A l l a n ' Vbmeyn kirjoitus, jossa on
suoraan sanottu, että "yhteisten
m a r k l d n a i n " avaaminen "mertiltsee
kohta kuolemaa Keskiläakiolle, jos­s
a tuotetaan 80 prosenttia kaikesta
R a n s k a n erikoisteräksestä Ja R a n s ­k
a n metaiiurglnen j a Jalostusteolli­suus
kannetaan näiden yliteisten
m a r k k l n a i n u h r i a l t t a r i l l e ".
A l l a n Vemeyn tietojen mukaan
R a n s k a n teollisuus o n jo nyt j o u t u ­nut
sangen epäedulliseen asemaan
Lähsl-Sätuan teollisuuteen verraten.
R u i u r l n metallurgiset tehtaat kyke­nevät
tänä vuonna tuottamaan te­rästä
vähintään 17^ m i l j o o n a a ton­n
i a samaan aikaan k u i n Ranskan
teollisuus tuotti viime vuorina vain
13 m i l j o o n a a tonnia (yhdessä s a a r in
alueen kanssa), e&ä tänäkään vuon­na
.ole mitään toivoa tämän tuote­määrän
joltisenkaan huomattavam­paan
kasvuun. Näin ollen on päi­vänselvää,
ettei R a n s k a n metallurgi­n
e n teoUlsuus kykene kilpailemaan
Länsi-Saksan Metallurgisen teollisuu­den
kanssa. "Yhteiset maxktSnät'
Irirjoittaa Vemey, "ovat edulliset
R u h r i l l e " , A i v a n samaa on sanotta
va myöskin "yhteisistä h l i l l m a i k k l -
n o i s t a " ; Saksan k i l p a i l u v o i m a n tur­m
i o l l i s t e n seurausten aavistus p a ­k
o t t a a Ranskan j o nyt sulkemaan
ns. "kannattamattomia" kaivoksia.
Jotka eivät tietenkään voi kestää
R u l i r l n L v v i l i i i i e n k i l p a i l t i a . K a i k en
tämän tuloksena R a n s k a n k i v i h i i l i ­teollisuudesta
o n Jo v i i m e a i k o i n a sa?
n o t t u i r t i y l i 80 tuhatta kaivostyö-
^läistä, ,
" Y h t e i s t e n m a r k k i n a i n " muodosta­m
i n e n huolestuttaa erikoisesti B e l ­g
i a n teollisuuspiirejä. Belgian h i i l i -
y h t y m i e n l i i t o n p r e d d e n t t l L u i D e -
lass sanoi h i l j a t t a i n , että Bielgian
o n alennettava kivihiileniBä t o h n i ii
i i i n t a a . 50 f r a n g i l l a ' voidakseen k i l ­p
a i l l a R u h r i n k i v i h i i l e n kansa. M u t -
•ta sitä v a r t e n o n s u l j e t t a v a " i t a n n a t -
t a m a t t o m i n a " enemmistö Etelälaa-k
i o n kaivoksista. Irtisanominen u h -
i . u a 75 t u h a t t a kaivostyölälsä. Jö
n y t sanotaan i r t i joukkomitassa työ­läisiä
sellaisista k a i v o k s i s t a k u i n M a ­r
i - J o z e y m .
Neuvostoelokuvia
Niagaran seudulla
eusi peijantaiua
liHafsra Valls. OtA.^ Casaeian
Soviet Friendshfp Society flmoU^
taa. että Xlagarao niemimaan
inlestöJiä on OJälsDos nabdä ensi
j^i^|s0tal«ll(ait» kaunUta värielo-fcovia
NeiivostoUtosta. NUfä esi
tetään tmkMilalsten Jbaalill» 219&
Stanley St.« alkaen klo 8 lp. tk.
27 pnä.
FilmK ovat dokumentaafisia f i l ­m
e ^ Ykd niistä esittää raken-mistöitä^
MoskoTassa 35 nUnontin
ajan Ja UAntn kovaa Nenvosto-
Armenlaa 50 mlnnntin ajan.
Filmien esittämisen yhteydessä
pahna Nerrs-Facts-Iehden toimi­ta
ja Dysbn Carter Torphtosto.
Kaikki ovat i e r y e ^ e e t tähän
e^jrikseen!;—M-iP.
Toronto. — Labor-Progressive-puo-lueen
Torontpn ja^york-l^auntien k o ­mitea
o n i l m o i t t a n u t tääilä, että sen
toimesta järjeste^än perjantaiksi Ms.
27 päiväicsi yleinen luientotilalsuus,
jossa .pubiueen Johtaja T i m Buck
puhuu ^ aiheesta " M a r x i n perintö Jä
S t ^ i j n i n ' ty(i''. Luentotilaisuus on
Järjestetty ' juuta,iaisten h a a l i n J u h -
Idjsaliln, 83 Öliristle S t . , a l k a e n Wo
C3Q i l l a l l a . . Luehtbtilaisuuden p u ­heenjohtajana
cbiinii <Stewart iSttnitii.
T k . 14 pnä t u l i kuluneeksi 70 vuot­t
a ^sbsiailsmUl' tieteeiliseh perustajan
K a r i M a r x i n kuolemasta,' j o n k a j o h ­dosta
täniä luelitbtliaisuus ohi jär­jestetty
Ihähcn thuistbiiäa k u n t i i d t -
tamiseksl, :v;:V
••••
in
Japanin hallituskriisi
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Yoshidan johtama
Japanin "liberaalipuolueen" hallitus kaatui viime lauantaina edustaja­huoneen
antamaan epäluottamuslauseeseen siitä, että se on ylönkat-sonut
maan ja kansan omat edut ja toiminut liian kiihkoisasti vieraan
vallan,* tarkemmin sanoen Yhdysvaltain hyväksi.
Seuraava askel Japanissa on se. että pidetään uudet kansalliset
vaalit, ja kuten on myös lehtemme uutisosastolla kerrottu, Yoshidan
puolue joutuu menemään hajanaisin riveihin tuleviin vaaleihin, sillä
"kapinoimaan" ryhtyneet liberaalijäsenet on erotettu puolueesta ja he
puolestaan ovat perustaneet uuden "liberaalipuolueen".
Tämä on oireellinen ja merkillepantava tapaus. Yoshidan halli­tuksen
kukistumisen ei suinkaan tarvitse merkitä sitä, että Japani
riuhtautuu jo irti AVall Streetin kuristusotteesta — mutta se on
iuiitenklo, kuten sanottu, oireellinen ele sinnepäin,
Älerkillepantavaa on. että "rauhansopimuksesta" huolimatta
'Japanissa on edelleenkin yhdysvaltalaisia sotajoukkoja, mikä tarkoit-fJtiaa^
asiaUisesti sitä, että Japani on edelleenkin ainakin osittain miehi-lij^
ixu^ aikaisemmista kokemuksista huolimatta Yhdyä-
.If^tainballitus on ryhtynyt uudelleen aseistamaan ja nostattamaan
saihaa kelsariklikkiä, jota aseistettiin ja avustettiin eiinen toisen
iioiaailmansodao alkamista sillä seurauksella, että "auringonnousun"
jcfisari bynfeltflst «alakavalasti Yhdysvaltain laivaston kimppuun I*earl
fiarborissa.
Toisella puolen, Yhdysvaltain tuella j a myötävaikutuksella on
aCoshidan liallituksen voimilla yritetty tukahduttaa j a kahlita Japa-
New York. Siitä mitehkä k a u -
p a l l i h e n i l m a i l u lisääntyy antaa v a ­l
a i s e v a n k u v a n j u m i j u l k a i s t u U n i t ed
A i r L i n e s , I n c . t i l i r a p o r t t i v i i m e vuo­den
toiminnasta, slUä s en t i d b t J a l i i ­kevoitot
kohosivat, p r ^ d e n t t i W. A .
P a t t e r s o n i n mukaan eniten 27 vuo­den
t o i i h i i m a n h i s t o r i a a . Makset­t
u a a n veroja $13.103,000 Jäi tämän
ylitiön vuoden 1952 p u h t a a k s i l i i k e v o i ­toksi
$10,683,820 mikä o n 25% enem­män
k u i n edellisenä vuotena.
L i i k k e e n yleistulot olivat viime
vuonna $159,007^36 v e r r a t t u i t a $127,-
707,784 sununaan edellisenä vuotena
MatkustaJalUkenteestä o l i v a t tulot ko
honneet 28 pros., postinkuljetuksesta
31 pros., ekspres^tuilot 6 pros., r a h t i -
t u l o t .25 pros. j a muut tulot 21 pros.
A i n o a s t a a n sotilaalliset kontrahdit
o l i v a t laskeneet 24 pros.
Ranskan kunnallisvaalit
huhtia ja touScokuussa
Pariisi. — Rauskun k u n n a l l i s v a a ­l
i t toimitetaan h u h t i k u u n 26 j a t o u ­kokuun
3 pnä, Päätöksen tästä teki
R a n s k a n senaatti keskivilkkonia.
R a n s k a n k u n n a l l i s v a a l i e n tuloksia
pidetään osoitiiksena yleisestä p o l i i t -
>tiscsta kehityssuunnasta.
Helsinki. — V a l t i o n lentokoneteh­das
Tampereella o n r y h t y n y t v a l m i s ­tamaan
30 k a p p a l e t t a V i h u r i - t a i s t e -
l u l i a r j o i t u s k o n e i t a ilmavoimia var­ten.
Koneet o n määrä t o i m i t t a a vuo­den
kuluessa. N i i d e n h i n t a o n n o in
15 miljoonaa markkaa kappale.
Julkaisemme oheellisena Fort
IViUiamln liberaaUpnolaeen parla­mentti
jäMnRev. Don Mclvorin ja
Port Arthurin L P P : n ehdokkaan
Bruce Maghnsonhi välisen äsket-talben
kirjeenvaihdon ilman mi.
tään reuhaiiuomaatnksia:
E E V i DAN MÖIVOR M . P.
KIRJOITTI OTTAIVASTA
MAALISKVVN 12 P:NÄ 1953
Mr, Bruce Magnoson
Port Ajthar, Onta^
Rakas Bruce:
O l e n saanut päätöslauselmanne l a ­kiehdotus
B i l l ^ : n Nuhteen, j a ;^cto
v a i n sanoa, että me Seuraamme'sltU
läheisesti j a • huolehdimme,, että m e i ­dän
kai^s^mmb Ja mei4^?>tni^v^^(
tulee h u o l e l l a suojatuksi; ^ ^
M u i s t a n v a r s i n h y v i n sen, k u n mi­nä
t a i s t e l i n ' h y v in kovasti saadakseni
•Staut pois pidätysleirlltä sillä minus­t
a t u n t u i s i l l o i n , että S i n u a ' k o h d e l t i in
väärin. Nyt minä havaitsen, että S i ­nä
olet s a n i a v ä n h ä (Bruce, äärim­mäisyyteen
asti lojaaUnen Venäjälle,
J o s S i n u l l a o n mitään v a i k u t u s v a l ­t
a a Venäjään, minä neuvon Sinua
särkemään rautaverhon, hävittämään
ne orjäkämpät j a a n t a m a a n venäläis-tbh
nähdä minkälaista suvaitsevai­suutta
j a v a p a u t t a meillä on C a n a -
dässa. Minä myös katson, että L a t ­v
i a n , V i r o n Ja L i e t t u a n t u l i s i saada
kansallisoiketttensa sen s i j a a n , että
ovat »Venäjän Vallassa. K o r e a n a m ­pumisen
lopettaminen r i i p p u u y k s i n ­omaan
Venäjästä. Heidät o l i p y ­säytettävä
pikkuvaltojen k u k i s t a m i ­sessa
J a Korean/täytyi o l l a sen p a i ­k
a n . Meidän hallituksemme työsken­telee
ahkerasti r a u l i a n hyväksi, mikä
olisi v i h d o i i & i n o i k e a r a u h a , j o k a m i ­n
u n mielestäni v o i t u l l a vasta sitten
k u n maailman kansalaiset antavat
K r i s t u k s e l l e ensimmäisen p a i k a n h a l ­lituksessaan
ja heidän yksityiselä­mässään.
K u n n i o i t t a e n ,
O A N McIVOiR, M . P .
BRUCE MAGNUSON KIRJOITTI
PORT ARTHURISTA MAALISK.
17 P:NÄ 1953:
Bev. Don Mclvor M,P.
(Fort uniUam)
HooM of Conunohs,
- Ottawa. Ont.
Rakas mr. Mclvor:
(Kiitos vastauksestanne miniin lä­hettämääni
protestiin lakiehdotus
B i l l 93:n suhteen. Minä toivon v a ­k
a a s t i , että teidän lausimtönne. mikä
o n kirjeenne ensimmäisessä paragrä-flssa,
t a r k o i t t a a sitä mitä siinä sano­taan.
Minä toivon, että te asetutte
vastatusten niiden etuoikeutettujen
p i i r i e n kanssa — Ul)eraailpuolueen r i -
•ycssä Ja sen ulkopuolella — Jotka
ovat alulle panneet tämän paheelli­sen
lakiehdotuksen Yhdysvaltata
p a n k k i i r i e n puolesta, tarkoituksella
peloitella Ja. s a a t t a a tappioon Cana­d
a n työväenluokan l i i k e . Minä toivon,
että te p u h i i i s i t t e pelkäämättä C a ­nadan
k a n s a n j a C a n a d a n itsenäisyy­den
puolesta. .
Mikäli o n pithe muista toisarvoisis­ta
selkoista j a v i h j a i l u i s t a mitä i l m e ­nee
kirjeessänne, sanokaa minulle
pastori M c l v o r , m i l l o i n te olette v i i ­meksi
lukenut E ^ m e n e n käskyä.
E r i k o i s e s t i sen miissä sanotaan: "Älä
sano väärää todistusta lähimmäises­täsi."
Nyt, j o l l o i n epätavalliset p r o -
pagandalaitokset — kuten " L i k a i s t en
keppqstsn" departmentti Washingto-nlssa
A l l e n D u l l e s l n alaisuudessa -H*
toistavat H i t l e r i n k a i k k i a kepposia ja
levittävät, suurta, v a l h e t t a niistä, j o t -
ika_ P f l ^ i y a t ; ; meidäiT;^|itJ^qa^^
voisi odottaa^ että^reiielilset' j ä p e l ­käämättömät
m i c l i b t nousisivat ylös
tätä valhepropagandaa pastaan ja
•puolustaisivat totuutta n i i n kotimai­sissa
k u i n uikopoliittisJssakin asioissa.
N i i n , mr. M c l v o r ! Mlinä olen t o ­d
e l l a k i n se ' s a m a vanha B r u c e " j o n -
Ica liberaallhaUitus p a n i p i i k k i l a n k a -
a i d a n taakse siitä k u n v a s t u s t i n h a l -
iitiUcsen toteuttamaa H i t l e r i n r a u h q i -
t u s p o l i t i i k k a a , mikä aiheutti toisen
maailmansodan. Juiu-i te j a teidän
tapaisenne nimittivät huutaen " p u ­n
a i s i k s i " j a "ikloskovan aslamiehiksi"
k a l k k i a , jotka vaativat Chamberlain-i
n j a M y n c h e n l n päivinä k o l l e k t i i ­v
i s t a turvallisuutta Hitleriä vastaan.
J a sitten k u n ampuminen alkoi t o s i ­mielessä,
k u k a t u l i meitä auttamaan
pulassamme? Oletteko te unhoitta­nut
urhean S t a l i n g r a d i n , mikä pelas­t
i meidät j a m a a l i m a n katastrofilta?
Entä, mitä te n y t teette? Aseistatte
jälleen natseja Länsi-EuroopasSa.
Mikä häväistjys n i i l l e , jotka k a a t u i ­vat
toisessa maailmansodassa. Te ja
Uberaalipuolue ette voi esittää m i n ­käänlaista
todistusta sUtä, että N e u -
v c s t o l i l t t o , tai hUtuän maa
suunriittelee hyökkäystä meidän
maatamme, Cäiiadaa ivastaan. M u t t a
te kaupustelotte suurvalhetta " r a u t a ­e
s i r i p u s t a " Ja ''Venäjän . hyökkäyk­sestä"
oikeuttaalnsenne sen. k i m tänä
vuonna t i i h l a t a a n 2 mlljaärdia dol­l
a r i a veronmaksajain r a h o j a sotäyoit-toiiljoille.
M i t e n joutavaa jia n a i i r e t -
tavaa hölynpölyä.
S e l l a i n e n hölynpöly, mitä te l e v i ­tätte,
sisältyen tähän ne antiseemi-läiset
k i r j a s e t j o i t a te lähetittb äsket­täin
vaalialueellenne, saattavat t a p ­p
i o o n omat tavoitteensa. . H i s t o r i a
käsittelee nykyään h y v i n armbttb-masti
sellälfita: lörpöttelyä. R a k a s m r ,
M c l v o r , C a n a d a ei p i e sama ktdn; U -
beräaUpupluei (LiÖeraaUpuölueeUfi.,ä^^
nettua. l o j a a l i s u i i t t a - e i s^&; koätiaän
sekoittaa .lojaallsUuteeh Canädäh
suhteen, ; T ä m ä pitää p a i k k a n s a e r i ­koisesti
Juuri tänään J p l l o t o . l i b e r a a l i ­puolue
auttaa C a n a d a n itsenäisyyden
kaupittelua Y h d y s v a l t a i n dollareita
vastaan,
M i n u n höuvom teille, h e r r a , b i i se;
että' p a n i s i t t e työjärjestyksbrine e n ­simmäiselle
t i l a l l e C a n a d a n itsenäi-sj^
den puolustamisen, • iMikäU b n p u ­he
muusta maailmasta: Mitä p i k e n i -
m i n otänune nenämme, pois toisten
asioista jä lakkaamine ^yrityksestä
määrätä n i i l l e , m i t e n ne hoitavat o-m
i a asioitaan, sitä pikemmin me
saamme r a u h a n Koreassa, j a m u u a l l a .
Meillä o n m u i t a j a parempia >paikko-j
a , m i h i n voimme käyttää ne b i l j o o ­nat,
j o t k a nyt k u l u t e t a a n sotavoittol-l
i j a i n hyväksi. Ellette te p a r a n n a t a ­pojanne,
minä blen sitä mieltä, että
arvokas pdisjääminen poliittisesta e-lämästä
.pelastaisi teidät häviöltä t u ­levissa
vaaleissa.
K u n n i o i t t a e n ,
B R U C E M A G N U S O N .
I t i U i a n f i n a n s s i - Ja teoUisuusleh-det
kirjoittavat, että " y h t e i s t en
m a r k k i n a i n " , avaaminen antaa a n -
•käran dskun Itähän metaliurgiselie
tepUisuudelle. Hallituksen tietotoi-i
n i s t b " i i ä l i ä " tiedöitti hlijätta
tä metallurgisessa twilisuuäessa on
^kyääri hoin 150 t u h a t t a työneki-
Jää^ '•Yhteisten inarkkiiiäm avaa­m
i s e n j o h d o l t a oh täinä l u k u supis­tettava
vähitellen 25r-30 tuhanteen,
i t a l i a n yleisen työkonfederation pää-
K o r k e i n Oikeus oh - lopullisesti t^j
lännyt k e n r a a l i m a j u r i Johannes Bäri
h u n rangaistus- j a kOrvausvaatiini4.|
sihteeri D i V i t t o r i o tiedoiti h i l j a t t a i n , i set varatuomari Risto Hölttää vas.!
SITÄ
STÄTd
PARASTA VAIETA
— Tiedätkö, kun minua
sanoi, että näytän k y m m e n e a "^
nuoremmalta tässä hatussa.
•— K u i n k a v a n h a sinä olet?
-—Kolmekymmentä?
~ -MUtlä minä tarkoitin, H j ^ l
t u o t a hattua, ^«
. • » . . . , . . ,
TODISTUS
" M i k s i eivät pienet lapsetpnE
t i c d u s t eU p i e n i tSrttö Ijatsoen käl
sään makaavaa veljeään,
^"ia hän v o i vielä", vj
isälisä, '^Pienet{lapset eivät i^iE'
"Kylä ne voivat", vakuutti :titä^
" J o b i puhui, »Cnun hoitajani ii^j^
raamatusta k u i n k a Jobi kirosi j ^ '
vätL j o n a iiän s y n t y i ."
Karhii V l S l
että niinsänofctujen "yhteisten h i i l i -
j a t e r ^ a r k b j i a i n " avaamisen j o h ­dosta
o n Jö s a n o t t u i r t i yU 7 t u h a t ta
•työläistä, ;
" Y h t e i s t e n m a r k k i n a i n " avaariiises-tä
voivat; hyötyä vain länsi-curoop-paläiset
teollisuuspomot, jöika pääse­vät
iRanskan,ltäUan B e n i l u x i n m a i ­den
k i v i h i i l i - j a metallurgisen teölli-s
u i i d b n ' hännäksi. Analysoiden
"Schumarinlrt s u u n n i t e l m a n " hsrväk-aymisen
B e r n a r d Läverata s a n o i h i l ­j
a t t a i n , - että " t e o l l i s e l t a j a s i i s myös-k
t o sotUaalliselta J a p o U i t t i s e l t a n ä ­kökannalta
itatsoen R a n s k a m u u t t u i si
S a k s a n satelHItitijI. Yhtenäinen E u ­rooppa
, , , t u l i s i toteutetuksi, m u t ta
saksalai£'teri sorron alaisena". Sitä
p a i t s i on. otattava huomioon, että
.länslsaksalaiset •teollisuspomot ovat
nykyään p a l j o n mahtavampien ame­r
i k k a l a i s t e n tbollisuuspomöjen k a h s -
saosakkaita. Juuri heidän a v u l l a an
amerikkalaiset mlijoonamiehet alis­tavat
valtansa, • a l l e Länsi-Euroopan
m a i d e n taloudeUiset: raikkaudet . ,,
E i k i v i h i i l i - jä metallurgisen t e o l ­lisuuden
t i l a n paranemista eikä t y ö -
tätdtevlen aineellisen aseman ko-myyden
j a k u r j u u d e n kasvua o n t u o ­nut
tuilessaan ; i ^ h u q i a i n n i n ^ i m h i -
t e l m a n " hyväkayminert. .
• Mitä. tulee iänsi-IVaroopan maiden
'yhtenäisyyden" r i w y a a m^
tosiasiat oisolttavat, ettei " S c h u m a h -
n l n suuimitelman" iiyväksymisen
jälkeen ole kähiiaizs l4nsi'-Eiiroopä^
maiden h a l i i i u s t e n väliUä ylitään
heikentynyt, v a a n o n päinvastoin v o i ­m
i s t u n u t , "Yhte;isten. m a r k k i n a i n "
vaikutus ei ole vijelä päässyt t u n t u ­maan,
mutta B e l g i a n metaUurgisen
ietjllisimdäa työnahtaja^^^^ ediis-taja,
o n j p nostanut protestin h i i l l -
j a terä^htymän korkeimman elimen
"diktaatoiivaltaä" vastaan.
Tämän k o r k e i m i n a n elfanen todel­l
i s i a isäntiä ovat Länsi-Saksan teol­lisuuspomot
Ja heidän selkänsä t a ­k
a n a olevat W a l l S t r e e t i n vallanpitä­jät.
Tämän tbtuuden lausui h i l j a t ­t
a i n julL>i. R a n s k a n tasavailanneu-voston
jäsen Armängo, jpkä eräässä
puheessaan h y v i n alakuloisesti myön­s
i , että "sopimuksissa j a liitoissa jour
tuvat heikot a i n a alakynteen". A r -
mango ei salaa sitä. että Ranska
k u u l u u " h e i k k o j e n " joukkoon. On
sangen kuvaavaa, että tasavaUatmeu-voston
o n täytynyt y l e i s en mielipiteen
taan,
•'Syyttäjä vaati varat. HöItäUeraij
gaistusta mm; siitä, että tämä miA
o l i Valtiollisessa poliisissa "tahaii,!
sestij i l m a n l a i l l i s t a oikeutta xuslä.!
n y t vapauden laittomasti" 1'jnraaii. J
m a j m l ' K a r h u l t a , j o k a ylityen
•täjän v a a t i m u k s i i n oh esittänyt lisäi 1
•rangaistusvaatimuksia sekä maksEt-i
tavaiöi kiorvauksia seuraavasti: hiA
vausta vapauden riistämisestä ja tjj. |
a n s i o n menettämisestä 299,375:—kor.'
v a u k s i a sijaiselle 24,595:—, aslamia, J
ym, k u l u j a 63,000 m, sekä hermoja 1
menettämisestä 462,000:— ja llsäbij
k u l l e k i n määrälle 6: pros. korot m
20 pros, indeksilisät.
S e l l i sj^yttäjän että kenr, Karhm]
vaatimukset on lopullisesti hylättjj
Joten syytökset varat, Hölttaa vas­t
a a n d n todettu aiheettomiksi mjä
m a a n korkeimmassa oikieuselimesl
Työttömyysvakuutus
Ottawa. — Tilastollinen toimij^ 1
o n ilmoittai^ut. että viime tanunlL j
e s i t t i kaildciaän 223;255 henldlöä |
nadassa, vaatimuksen tyottömyysvä'
kuutuksen saannista. TammÄum
lopixlla o l i työttömyysyakutusta saa­neiden
lukumäärä 376,338 henkilöä
e l i i?.247 'ehemmän kuin edelta
I t'wnmik, l o p u l l a , :,
T a m m l k , aikana maksettiin työt-'
tömyysvaitui^tiKta i u i k k ^ ^ 17.502,';
,303 dollaxia eU 4,168,486 enemmia •
k u i n , v u o s i aikaisemmin, • i
painostuksesta hyväksyä paatos, jos­s
a se llDialsee j j a r m i n s a "yhteistä
m a r k k m a i n ennenaikaisen avaani'
sen johdosta''. iKaikibl täraa osoittaa
päivänseilvästi, että "yhteisten iijark-
Iciriain" avaamisen jälkeen orat
R a n s k a n ja S a k s a n , r i s t i r i i d a t kär­jistyneet,
Samalla ovat kärjlstpect
myöskin R a n s k a n ja Belgian, Bel­g
i a n j ä H o l l a r m i h j a vihdoin Rans­k
a n ja E n g l a r m i n r i s t h i i d a t.
H i i l i - ja metallurgisen yhtymän
muodostamisen todellisilla tarkoituk­s
i l l a et o ie mitään yhteistä viralUsesb
j u l i s t e t t u j e n .tehtävien kanssa. YJi-tyihän
perustamisen tarkoituksena
o n alistaa 'Länsi-iEuroopan maiden
talous W a l l S t r e e t i n rahapomojen
v a l l a l l e ja luoda s u u r i sotateollisuu­den
t u k i k o h t a Euroopassa uuden
agressiivisen sodan valmistanilsta
varten.
nin työ^räeiiTfikettä, minkä voima olisi suurin tee siitä, että Japanin
militaristit eivät pääsisi uusiin sotaseikkailuihin.
Kaikki tämä on nostettanut Japanin suuret kansanjoukot sota­jalalle
ennenkaikkea amerikkalaisia miehitysjoukkoja ja samalla scii
japanilaisia avustajia vastaan. Kun Washingtonin hallitus pn vaati­nut
Japania harjoittemaan kauppasaartoa suurta Kiinan kansaa vas­taan,
japanilaiset ovat vaatineet kansallisten etujensa vuoksi kaupan-kä\
Tmin aloittamista Kiinan Kansantasavallan kanssa. Kun Wall
Streetin miehet ovat vaatineet, että Japanin militaristit ja imperia­listit
toimisivat "toisen viulun" soittajana heidän hyväkseen, Japanin
imperialistit ovat tehneet uusia laskelmia, joissa on varmasti heidän
omat ryhmäetunsa ylimpänä.
Huolimatta siitä, miten päättyy Japanin nykyinen hallituskriisi,
sitä voidaan pitää airueena siitä, mitä tuleman pitää sellaiseste poliv
tilkasta kun yritetään pitää vieraitten maiden hallitsijat, niiden omien
kansojen toivomuksia uhmaten, Wall Sueelin sotavankkurien vetäjinä^
J o k u yksinkertainen ihminen saat­t
a a kysyä mitä u l k o p o l i t i i k a l l a on
tekemistä vänhuudeneläkbaiden
kanssa? F,tkö ne ole k a k s i e r i asiaa?
L u o h n o l l i s e s t i k i n ne ovat kaksi e r i
asiaa mutta ne ovat rahan takia
yhteydessä toinen toistensa kanssa
k u t e n tarkoitiiksemime on todistaa
tässä jutussa.
Ensinnäkin pitäisi k a i k k i e n tämän
lehden lulXJain tietää, että Canadan
u l k o p o l i t i i k k a o n kytketty Y h d y s v a l ­t
a i n lUmperiallsmln sotapolitUkkaan.»
S e n talria Icäytetään Canadan v a l -
tiomenoista, j o t k a ovat y l i 4,326 m i l ­joonaa
d o l l a r i a , i i t i h t i k . 1 pnä a l k a ­v
a n talousvuoden aikana n o i n puolet
uuden sodan valmisteluun. K a i k ­k
i a a n n o i n 60 prosenttia eli selvem­m
i n sanoen 60 senttiä jokaisesta d o l ­l
a r i s t a käytetään menoihin, jotka
aiheutuvat joko entisistä t a i s u u n -
t a k i a saavat kärsiä k a i k k i m u t t a v a r ­s
i n k i n vanhuudeneläkelälset, joiden
vaivaisi a eläMkeitä on tähän men­nessä
kieltäydytty korottamasta. Se
merkitsee sitä, että vanhuudeneläk-
L'.:et j a u l k o o p l i t i i k k a oyat suoranai­sessa
yhteydessä toinen 'toisiinsa. Se
merkitsee myödtih sitä, että k a i k k i en
vanhuudeneiäkettä tarvitsevien en­simmäinen
velvollisuus olisi t a i s t e l ­l
a tätä väärää u l k o p o l i t i i k k a a vas­t
a a n j a r a u h a n p o l i t i i k a n puolesta.
V a l l a j s a o l e v i e n luokan taholla ei
luovuta tämän väärän p o l i t i i k a n n o u ­dattamisesta
ellei laajat kansanjou­kot
pakolta halhtusta siihen. Mikä
h i t e l l U i s t a sodista.
L i i t t o v a l t i o n päämiehet sanovat,
että el ö l e r a h a a vanhuudeneläkkei-den
korottamiseen Ja laajentamiseen
k c s k a n o i n valtavat sxunmat käyte­tään
sotaisen ulkopoUtUkan tähden.
T o i s i n sanoen r a h a a ei riitä vanho­j
e n ihmisten hengissä pitämiseen
m u t t a kyllä parhaassa miehuuden
iässä olevien miesten j a naisten teu­rastuksen
Valmistamiseen,' J a s e l l a i ­sen
teurastuksen yhteydessä menee
myöskin slvilliväestöfcin. n i i n naiset
k u i n m i e h e t k i n , n i i n lapset k u i n v a n ­h
u k s e t k i n . Tämän Jout&omurhaa
merkitsevän väärän itlkopoUtiikan
v a r o j a olisi käytettävä.:
Nämä a>jatukset tidivat mieleen
tarkastellessamme l i i t t o v a l t i o n h a U i -
tuksen työministeriön k u u k a u s i j u l ­k
a i s u a Labour Gazettea, Simä esi­t
e t t i i n laskelmia vanhuudeneläkkeltä
koskevista asioista. Todettiin mm,
että jos vanhuudeneläkkeltä olisi
maksettu y h 70 v u o t i a i l l e nykyisen
järjestelmän mukaisesti n i i n ne o l i ­sivat
maksaneet k a i k k i a a n n o i n 324
m i l j o o n a a d o l l a r i a vuonna 1951. Jos
taas vuorostaan merkitsee sitä. että
m a a n vanhemman väestön ö n myös-
M n osallistuttava kansan yleiseen
poliittiseen t o i m i n t a a n . Se o n oikeas­t
a a n iieldHn siveellinen velvollisuu-t
s n s a k i n koska he ovat rakentaneet
tämän C a n a d a n s i k s i mikä se tänään
o n Ja ovat r a a d a n n a l l a a n luoneet j a
kehittäneet tämän maan satumaisia
r i k k a u k s i a . Jos h e luopiUsivat v a n ­hemmaksi
tultuaan poliittisesta t o i -
mihiiästa n i i n merkitsisi se sitä. että
ixe luovuttavat tämän m a a n r i k k a u ­det,
j o t k a he ovat työllään luoneet,
sellaisten edesvastuuttomien tuhlaa­j
i e n Ja väärlnpetaajien halltotaan
m i k s i n y k y i n e n l i n h a l l i t u s o n . o s o i t ­tautunut.
Se. että kansan luomat
rikkaudet ovat jöutmieet riistäjien J a
x<yöstäjien käsiin e l tietenkään saa
merkitä ttUstelun päättymistä siihen
nähden miten kansalta lyöstettyjä penniä myöten.
niitä olisi maksettu 60 d o l l a r i a k u u ­kaudessa
o l i s i siitä aiheutunut n om
1 6 2 m i l j o o n a n dollarin lisämeno ja
jos 60 d o l l a r i n eläkkeitä o l i s i m a k ^
settu i l m a n mitään varattomuusedel-lytykslä
k a i k i l l e 60 vuoden ikäisille,
o l i s i siitä k o i t u n u t m a i n i t t u n a vuon­na
käikldaan noin 851 miljoonaan
d o l l a r i n lisämeno.
K o s k a h u h t i k . 1 pnä a l k a v a n v a l ­t
i o n tdiousvuöiden kuluessa s u u n n i ­t
e l l a a n käyttää y U 1.100 miljoonaa
d o l l a r i a joukkoteurastusta varten
n i i n j o k a i s e l l e järbavälle ihmiselle on
päivän selvää, että näistä varoista
voidaan varsin Idvultbmästl vähen­tää
m a i n i t u t 851 m i l j o o n a a dollaria
Ja käyttää ne m h m i l l i s e e n t a r k o i t u k ­seen
— vanhuudeneläkkeiden mak­samiseen
k a i k i l l e 60 v u o t t a täyttä­n
e i l l e 60 d o l l a r i n mukaan k u u k a u ­dessa.
S e n k i n jälkeen jäisi vielä s o t a ­l
a i t o k s e n t a r k o i t u k s i i n ' n o i n 250 m i l ­joonaa
d o l l a r i a . >
•Tämä esimeilLCi todistaa k a i k i l le
lukljoiUe sen tosiasian, että tämän
m a a n vanhuudeneläkelälset kärsivät
väärän u l k o p o l i t i i k a n t a k i a . Heidän
pitää useissa tapauksissa nähdä suo­r
a n a i s t a nälkää j a elää kmrjuudessa
sen t a k i a , että meidän h a l l i t u k s e m ­me
o n r y h t y n y t noudattamaan Y h ­d
y s v a l t a i n s o t a p o l i t i i k k a a . Joka n i e ­lee
maan valtiotulo miltei viimeistä
Se todistaa nieille myöskin, että
maamme sisäpolitiikka o n suoranai­sessa
yhteydessä j a riippuvaissuus-suhteissa
s i i h e n väärään ultopoH-tilMEaan.
j o n k a a j a o on sotaan
v a l m i s t i u n i h e n . Jokaisen valveutu­neen'
k a n s a l a i s e n velvollisuus oa sii­tä
syystä valmistua anUmaan iska
tälle väärälle p b l i t i i k a l l e tulevissa
l i i t t o v a l t i o n vaaleissa, jotka pide­tään
k a i k e n todeimäköisyyden mo­k
a a n tulevan syksyn aikana. Sitä-
Itin suiuremmalla syyllä k i m nykyisen
h a l l i t u k s e n J a porvariston politiilöa
vaarantaa m y ö s k i n Canadan itse­näisyyden
Ja riippumattomuuden'niin
taloudellisessa, kulttuurisessa kuin
p o l i i t t i s e s s a k in suhteessa. Canada ja
sen h a l l i t u s ovat n y t Jo varsin suu­ressa
niäärin W a U S t r e e t i n halli­tuksen
peukalon a l l a . Yhdysvaltain
i a p i t a l i s t i e n tarkoituksena on pitää
C a n a d a entistä suuremmassa mää-1
r i n taloudellisesti alistetussa asemas-;
sa, sellaisena alusmaana. Jossa teli-'
dääri k a i k k i raskas j a likainen t^
k u n tuotetaan r a a k a - a i n e i t a Yhdys- i
v a l t a i n teollisuutta varten j a joiin«;
myydään s u u r i l l a v o i t o i l l a takaisin
näistä raaku-atoeista valmistetut;
tuotteet. Oa varsta k u r j a s t i j a via-j
r i n , että maamme h a l l i t u s on » *"
l a i s e n p o l i t i i k a n k a n n a l l a sillä se d ;
merkitse mitään muuta kuin niaflfl;
köyhdyttämistä. yhtääHä menetäm­me
ne r a a k a - a i n e r i k k a u d e t j a toi-J
s a a l i a v i r t a a v a t Y h d y s v a l t o i h i n voi-;
tot sieltä k o r k e a l l a h i n n a l l a osteta-v
i s t a t a v a r o i s t a Samaan tapaan oa
m a a n k u l t u u r e l l l n e n elämä alistetus­s
a asemassa, il^aiken tämän lisäU>
o n Canadan alueella lukematlomö
Jänkkien GotUaalUsia tukäkobtia J * ;
miehitysjoukkoja» j o t k a pitäisi hää;
tää pois maasta tulevissa visUdelss*
— K a l l e T e n u .
HENKm»
1^, im
m