Vapaus, March 6, 1958

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 6 p. — Thursday, Ä^arch 6,-1958
Y Ä P A U ^
(I<ffiJEETr) — Indepeodent Labor
Organ of Finnish CanadiaQs. sEs-tabllshed
N«v. 6. 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice «eekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4285. Manager
E. SuksL Editor W. Bdimd. Mailöig
address: Box 69, Sudbuiy, Ontario. Advertlsing ratcs upotx appUcätkm.
Translatlon free of cliarge.
TILAURHmNAT:
Canadassa: 1 vk. 7i)6 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4JO
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
DuQe^ sanoi jälleen 'Uet"
iNäyttää siltä, että canadalaisten on paljon helpompi ymmärtää
neuvostoliittoIai.sia diplomaatteja, jotka esiintyvät sopuisasti, joas-tavasti
ja aina uusia heuvottelumahdollisuuksia etsien, kuin Vhdys-valtain
valtiosihteeri John Foster Dullesia, joka ei ilmeisestikään osaa
sanoa sen paremmin englanniksi kuin venäjäksikään inuuta kuin
/ "niet".
— Viikon alussa näytti siltä, että viimeinen suuri este-korkeim­man
portaan neuvottelun tieltä tuli jx)istetuksi kun Neuvostoliitto
antoi uudelleen periksi aikaisemmasta asenteestaan ja suostui siihen,
että korkeinunan portaan neuvottelujen edellä pidetään ensiksi uiko-,
ministerien konferenssi, kuten Yhdysvallat ja yleensä länsimaat ovat
vaatineet. Osoittaen erittäin joustavaa diplomaattitaitoa Neuvostolii­ton
hallitus antoi periksi tilanteessa missä näytti, että kysymys kor­keimman
portaan neuvottelujen järjestämisestä mupdostuu väitte­lyksi
siitä, että pidetäänkö ulkoministerikonferenssi ensiksi vai eikö
pidetä.
^loskova ei luonnollisestikaan hyväksynyt Washingtonin kaik­kia
ehtoja ulkoministerikonferenssiii järjestämisen suhteen, mutta
kaikesta huolimatta maailman yleinen mielipide tervehti sitä suu­rena
myönnytyksenä ja todellisena osoituksena siitä, että Neuvosto­liitto
otti erittäin pitkän askeleen länsimaita kohtaan edessäolevien
vaikeuksien voittamiseksi.
Suostuessaan Yhdysvaltain vaatiman ulkoministerikonferenssin
pitoon Neuvostoliitto esitti h3rvin käytännöllisen ehdotuksen, että
ulkoministerien konferenssi kokoontuisi huhtikuussa päättämään,
missä, milloin ja kuinka laajassa mittasuhteessa korkeimman tason
neuvottelu pidetään, ja että varsinainen korkeimman tason neuvottelu­tilaisuus
pidettäisiin ensi kesäkuussa. Neuvostoliiton ehdotukseen si­sältyy
ilmeisesti ajatus tai toivomus, että nyt on korkea aika päästä
kansaim^isen jännitystilanteen huojentamiseen. ^
•Korostaen, että korkeimman tason neuvottelua ei -pitäisi järjes­tää
pelkäksi "juhlatilaisuudeksi", missä valtioiden päämiehet vain
vahvistaisivat nimikirjoituksillaan kuUisien takana etukäteen tehdyt
sopimukset, Neuvostoliitto ehdotti, että ulkoministerien konferens­sissa
ei keskusteltaisi virallisesti niistä kysymyksistä, mistä yritetään
korkamman tason neuvottelutilaisuudessa päästä yhteis3munänyk-seen.
Sen sijaan tulisi ulkoministerien konferenssin ratkaista missä
ja milloin korkeimman tason neuvottelutilaisuus pidetään ja kuinka
paljon osanottajia siihen kutsutaarL
Vaikka Neirvostoliitto ei olekaan nyt julkaistujen tietojen pe-
. pisteellä tehnyt varsinaisia kiinteitä ehdotuksia siitä, mitkä vallat
kutsuttaisiin näihin neuvottelutilaisuuksiin, njlin yleisesti; kuitenkin
otaksutaan, että Neuvostoliitto haluaisi mahdollisiihihän laajaa ,Q(san-ottoa.
Nenvostpliiton sanotaan kannattavan, että1iiä|t|ÄAi|iDiqi
kutsuttaisin ^ATO- ja Var^va-K^ p^j^^^^-^'^'
~&n (kuten esini i h t i ^ edustajat. Vhdysvaltain sen'sijaän^
_tääii pitävän kiinni mahdollisimman suppeasta edustuksesta ja tät^
ajatuskantaa on tukenut Britanniakin sillä' perusteella, että esim.
• "ulkoministmen joukkokokous" on liian vaikeasti käsiteltävä, K^ten
on avoimesti selitetty. i ' J';;-'*;;
Kuten sanottu; NL:n ehdotus sai suurta myötätuntoa kaikkialla
maailmassa. 'Mainittakoon, että esimerkiksi Globe and Mail sanoi
toimituskirjoituksessaan, jotta tämä sNiL: n ehdotus "toi korkeimman
tason neuvottelutilaisuuden huomattavasti lähemmäksi", ja että ytei-s
«i midipiteen "painostus korkeimman tason neuvottelujen pitämi­sen
puolesta on vastustamattomasti voimistumassa. Venäläisten teke­mät
myönnytykset osoittavat, että he todella haluavat tällaista kon­ferenssia,
ja että he eivät käytä sitä vain propagandakeinona. Toi­saalla
länsimaiden kansojen keskuudessa on suunnattoman kova vaa­timus
valtioiden päämiesten kokouksen pitämiseksi sillä nykyinen va­rustelukilpa
on johtamassa suoraa päätä tuhoon, joka on estettävä
ennen kuin se on liian myöhäistä..."
•Esitettyään millein samanlaisia ajatuksia kuin Globekin, Toronto
Daily (Star sanoi maanantaisessa toimituskirjoituksessaan, että "län­nen
on vaikea kieltäytyä sellaisesta alustavasta (ulkoministerien) kon-.
ferensasta, ja ehkä vielä vaikeampaa kieltäytyä suuremmasta konfe­renssista.
Varsinkin Länsi-Euroopassa vallitsee voimakas toivomus...
Länsimaiden diplomatia on jäykkää; Yhdysvaltain, Britannian ja
, Länsi-Saksan hallitukset näyttävät pelkäävän, että mikä tahansa sta­tus
quon muutos... voi olla vahingoksi lännelle... Vähin mitä länsi­maiden
kansojen pitäisi johtajiltaan odottaa on se, että ne tekisivät
rehellisen yrityksen löytääkseen yhteisen maaperän Neuvostoliiton
kanssa ja osoittaisivat valmiutta sopimusten tekoon kummankin puo­len
yhteiseksi hyödyksi. Länsimaiden diplomatian nykjänen miltei
halvaannustila on vaaraksi rauhalle ja vapaan maailman asialle. Län­nen
on jo aika osoittaa jotakin aloitekykyä sen sijaan että se suhtau­tuu
vain puolustavasti ja negatiivisesti kommunlsUen ehdotuksiin . . . "
Tämäntapaisia mielipideilmai^ja oli alkuviikolla loj^umatto-masti
tämän maan ja kalkkien maiden sanomalehtien palstoilla. Tosi­asiassa
tämänsuuntaiset lainaukset edustavat ihmiskunnan valtavan
suuren enenunistön tahtoa ja toivomusta tällä kertaa.
Mutta Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles sanoi kuitenkin taas
~/.'met''! Xäyttää siltä, että vaikka Neuvostoliitto hyväksyisi kaikki
he ehdotukset ja esitykset mitä Yhdysvaltain toimesta on tässä yh­teydessä
tehty, tai tehdään, v^tiosihteeri Dulles menisi sittenkin
"puuhun", sillä ilmeistä on, kuten hän on moneen kertaan itse sano­nutkin,
valtiosihteeri Dulles ei halua kerta kaikkiaan muuta kiiin "so­dan
partaalla" tarpomista.
USA SAI PAPERIA
POLKUHINNALLA
HddokL — USA oli viime vuon­na
sanomalehtipaperimme suurin
ostaja, mutta samalla se m i ^ i kui­tenkin
kaikkein alhaisimman hin­nan,
ilmenee tullihallituksen äsken
välihistuneista tilastoista. Ennen
devalvointia viime vuoden tammi—
eiokuussar~oIi Suomieariaäailmän^
markkinoilla sanomalehtipaperista
saama keskihinta 32,200 markkaa
tonnilta. Samanaikaisesti USAn
maksama hinta oli vain 27.000 mark­ka^
tonnilta eli 5,200 markkaa al­haisempi
kuin maailmanmarkkinoil­ta
saatu keskihinta. Devalvoinnin
jälkeen nousi sanomalehtipaperista
maailmanmarkkinoilta keskimSSrin
saatu hinta 43,600 markkaan tonnil­ta
ja USAsta saata hinta 37,600
markkaan tonnilta. USAn rngksama
hinta oli keskihintaa 6,000 markkaa
alhaisempi. Kukkiaan vietiin maas­tamme
viime vuonna sanomalehti­paperia
550.501 tonnia, misti USAn
osuus oli 125.545 tonnia. Sanoma­lehtipaperin
vienniäti saadut tulot
olivatr^oko viime vuonna 19.260
miljoonaa markkaa, misti USAn
osuus oli 3.726 miljoonaa markkaa.
USAn maksamista alhaMsta hin­noista
Suond kirsi viinte vuonna
noin 700 miljoonan markan mene­tykset.
• . ,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Manda isaloj Öeaver Lake, Önt.,
täyttää ' lauantaina, maaliskuun 8
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vani
onnentoivotuksiin.
H A K E U t l l U OMIENSA HOIVIIN
VaUankombfikseUlsteh päämaja,
Feski-Sumatralla. — Kapinallisten
pääministeri Sjafrauddin. Prawira-nej-
ara sanoi tänään, että hän tulee
pyytäi^ään Yhdysyalloilta aseita jos
Hän sanoi* epäilevänsä, ettei pre­sidentti
Sukarno voi järjestää me­nestyksellistä
hyökkäystä ilman u l ­kopuolista
apua. Jos venäläiset l a ­itettavat
mr. Sukamolle aseita, s i l ­loin
me pidämme itsemme vapaina
Me tulemme pyytämään Yhdys­valloilta
aseita" sanoi hän. "Se ei ole
Yndysvaltaln ctuj :n mukaista jos tä
mä alue tulee kommunrstiseksi. . ."
— AP:n uutistieto maalisk. 3 pnä.
Huumorintajuttomalta
tuntuva inie5'polomen
Brisbanessa, Australiassa, asuva
mies sai vaimostaan avioeron sillä
perusteella, että vaimo oli pakot­tanut
hänet nukkumaan hevostallis­sa,
kuljeskeli aivan alastomana pit­kin
pihaa, aiheutti miehen varari­kon
vimistelemällä hänen verstaas­saan
käyville asiakkaille, myrkytti
miehen koirat ja heitti tälle vihdoin
ruoankin niinkuin ennen koirille.
Suuri Kalevala-juhla
fl:gissä
RelsinkL — Kahden Suomen si-niristUipnn
juhlistama Kulttuuri­talon
konserttisali tSyt^ viime
perjantaina seininviemstojen sei-somasijoja
mySten innostuneesU
juhlayleisosti Kulttaorityo iy:n
järjestSmässt Kilevala-jnhlassa.
Maassamme jUleea. vieraileva ees­tiläinen
ooroeraläolaja Georg Ots
oli illan soursnosikU, joka taas
kertaalleeit kirkeni fartfcimuian ISs-
TiuMlijtft • > honttMtilMm jm loihti­maan
aploodimyrskyn, joka koet­teli
. saliiii I ^kostista ^ ^kestokykyä.
Arvokas ]ä monipoolinen oli muu-ohjelma,-
jokk otettiin vaistakn
het^aantttaatt^iMllii mldenkUn-nolla
ja nautiuurila. Juhlaesitel­min
piG kirjailija Aira Sinervo
aiheesta *^n^lnia tdofikan suur­töistä
kan^anriuMindessanune".
Indonesia ulkomaisen pääoman puristuessa
Indonena on viime naivina LANSi^UINEA tauksen kysymykseen löytää talou- nen tasavallan hallil
10 iunti^ päivässä
latinaa ja patukkaa
Porin koulussa
Pian 400 vuotta täyttävän Porin
kaupungin ensimmäinen koulu oli
pedagogia, joka sijaitsi kirkon luo­na,
eli nykyisen Hallituskadun var­rella
raatihuoneesta länteen. Tämä
koulu oli olemassa jo vuonna 1562.
1640-luvulla pedagogia muutettiin
trivialikoulutel Siinä oli neljä
luokkaa. Oppiaineina olivat latina,
heprea, matematiikka, uskonto ja
hieman fysiikkaa. Kouluaika oli aa­mulla
5—10 ja päivällä 12—17.
1700-luvulla koutun kuntoa alettiin
kohennella. Niinpä v. 1724 kouluun
oU ostettu "8 lankkua, höyläämä-tönta,
joilla pojat voivat istua" ja
V. 1729 "rakennettiin vahva probba
eli koulukarsseri, joka maksoi 20
taalaria 24 äyriä". Kaikesta päättäen
tämä olikin tarpeellinen lisä koulu-tarpeistoon,
sillä esim. toukokuussa
1731 35 oppilasta oli tavattu kortin
ja 57 nopanpeluusta. "Kun oppilaan
keho vihdoin on koulussa, niin hä­nen
mielensä ja kaikki aistien voi­mat
suuntautuvat telmimiseen, yö-juoksuihin,
pelihuoneisiin, tupakki-piippuun,
oluttuoppiin ja v i i n ^ p -
piin sekä sopims^tomaan seuraan",
totesi koulun rehtori Krafftman.
V. 1778 vajitti 8^^^
Asp pormestarille, että oppilaat ovat
yöllä irroittaneet ja poistaneet hä­nen
asimtonsa Ikktmat ja ovet.
1700-luvulta mainitaan hyvin pa­ha
tapa oppilaide keskuudessa: he
puhuvat suomea latinan ja ruotsin
asemesta. Kouluneuvoston pöytä­kirja
kertoo toukokuussa 1760, ettS
"koska suomi olihdlut koululaisten
keskuudessa liian yleiseksi, oli opet­tajien,
sen vahingon takia, miki sii­tä
on oppilaille, tarkoin valvottava,
etti niin paha tapa koulunuorisosta
poistetaan."
Tärkeistä opintovilhieistä mainit­takoon
patukka, jolla oppi ajettiui
jNlähän selän alaosan kautta. Ehkä
liiankin lujaa, koska pormestari va-
Utti ,24. 2. 1835 koulutarkastusta
suorittavalle piispa Melartinille et-tS
"yleisesti valitetaan osan opetta­jista
käyttävän ankaruutta ja patuk­kaa
siinä miSrin, että vanhemAiat
ovat ottaneet lapsensa pois koulus-ta'.'.
Kuitenkin Porin triviaalikoulun
oppUaista tuli monia maallemme
merkityksellisll henkUöiti. kirkko­herroja,
piispoja, professoreita, kor­keita
virkamiehiä, lääkäreitä jne.
päivinä
maassa sattuneiden tapahtnioien
vuoksi joutunut maailman-yleisen
huomion valokeilaan. Lähinnä sen
on aiheuttanut Sumatralla puh­jennut
keskushallituksen kansal­lista
politiikkaa: vastustava kapi­naliike,
joka on. vaatinut hallituk­sen
eroamista ja maan politiikan
muuttamista. Tämän kapinaliik­keen
johdossa oleva ja maan ul­kopuolisten
voimien tukema up­seerijuntta
on perustanut oman
kapinahallituksensa, saatuaan, kes-knshiallitukselta
kieltävän • vas­tauksen
vaatimnksiinsa. Kun län-
' tisten tietotpimistojen tapahtu­mista
välittämissä uutisissa on py­rit^
antamaan sellainen käsitys
kuin kysymys olisi puhtaasti sisä­poliittisista
erimielisyyksistä on
paikallaan valottaa niitä tekijöitä,
jotka ovat tapausten todellisena
liikkeelle panevana voimana. Par­haimman
vastauksen siihen saa
tutustumalla maan talouselämään,
joka pitkän siirtomaakauden pe­rintönä
on edelleenkin ulkomai­sen
pääoman puristuksessa ja jo­ta
olotilaa puolustamaiui nykyi­nen
kapinaliike on inspiroitu.
ULKOMAINEN PÄÄOMA
Pitkän siirtomaaherruutensa aika­na
ehtivät hollantilaiset kaivautua
syvälle Indonesian talouselämään.
Niinpä virallisen tilaston mukaan
ulkomaiset pääomasijoitukset Indo­nesiassa
olivat viime vuonna 2,100
miljoonaa dollaria, josta 70 prosent­tia
eli 1,470 miljoonaa dollaria kuu­lui
hollantilaisille. Mutta eipä toisel­la
tilalla olevan USA:n osuuskaan
ollut aivan vähäinen — 350 miljoo­naa
dollaria. Tähän lukuun eivät
sisälly ne suuret sijoitukset, joita
USA on viime vuosina tehnyt Län­si-
Guinean öljyteollisuuteen.
Ulkomaisten yhtiöiden vuosit­tain
maasta viemä voitto kohoaa
noin 15 miljardiin Indonesian ru­piaan
eli jokseenkin samaan sum­maan
Luin maan koko vuosibud­jetti.
Mutta niinpä ulkomainen
pääoma hallitseekln suurinta osaa
maan teollisuudesta, plantaaseis­ta
jne. Hollantilainen pääoma
kontrolloi myös sekä uiko- että
kotimaan kauppaa.
NAFTA
Maan naftatuotannon ovat ulko­maiset
kapitalistit vallanneet mel­kein
kokonaan. Kun naftan osuus
maan koko viennistä on noin nel­jännes,
tajuaa hyvin mikä merkitys
tällaisella omistussuhteella on koko
kansantaloudelle. Paitsi hollantilai­sia
toimii maassa myös englantilais-holläntilainen
naftayhtymä. Niin­ikään
toimii Länsi-Guineassa ame-rikkkalais-
hollantilainen Öljy yhtiö,
jonka osakekannasta USAn hallus­sa
on 60 prosenttia. Ulkomaisia öl-jynpuhdistamoja
on maassa kkik-luaan
viisi. Indonesian oma nafta-tuotanto
on vain noin 500 000 ton­nia
eli 10 prosenttia kokonaistuo­tannosta.
MAANO.MISTUSOLOT
Maassa on suuria ja tuottoisia ku­mi-,
sokeriruoko-, kookos-, palmu­ja^
teeistutuksia. Indonesia tuottaa­kin
luonnonkumia enemmän kuin
mikään muu maa. Kopran tuotan­nossa
se on Filippiinien jälkeen
toisella tilalla ja teentuotannossa
Intian ja Ceyloi\in jälkeen kolman­tena.
Mutta näilläkin aloilla hallit­sevat
ulkomaalaiset. 11 miljoonasta
hehtaarista viljeltyä maata kuuluu
ulkomaisille plantaasinomistajille
1,650,000 hehtaaria, mistä hollanti­laisten
osuus on noin 70 prosenttia
ja englantilaisten yli 13 prosenttia.
Indonesian kuinintuotanto on erit­täin
laajaa. Sen osuus koko maail­man
tuotannosta on noin 40 pro­senttia.
Vuonna 1956 vietiin maasta
kumia 676,000 tonnia, mikä Indo­nesian
rahassa merkitsi 4,028 mil­joonaa
rupia eli lähes 40 prosent­tia
maan kokonaisviennin arvosta.
Mainittuna vuonna saivat ulkomai­set
kumi-alan yhtymät "puhdasta"
tuloa 1,700 miljoonaa rupia.
MERILIIKENNE JA KAUPPA
Sellaiselle valtiolle kdin Indone­sia,
joka muodostuu yli 3,000:sta
etäällä toisistaan olevasta saaresta,
on meriliikenfeellä >ensiarvoinen
merkitys. Tämän ovat oivaltaneet
hollantilaisetkin. Niinpä heidän hal­lussaan
olikin vielä viime vuonna
noin 70 prosenttia koko sisäisestä
liikenteestä ja vain 30 prosenttia
matkustaja- ja tavarakidjetuksista
toimitettiin indonesialaisten omilla
laivoilla. Jokseenkin samanlainen
tilanne vallitsi myös kaukomeren-kulussa,
joka huolehtii yhteyksistä
muihin maihin.
Myös kotimaan kauppa on pää­asiassa
ulkomaisten yhtymien hal­lussa.
Hollantilaisten osuus siitäkin
on noin 70 prosenttia, mutta myös
englantilaisilla yhtymillä on melkoi­nen
vaikutus. Nämä melkein mono­poliasemaan
päässeet ulkomaiset
yhtymät ovat itse asiassa sanelleet
hinnat kotimaisilla—markkinoilla-
Ne omistavat. pankkeja ja erilaisia
tuotantolaitoksia ja ovat niiden an­siosta
aivan ylivoimaisia kilpailijoi­ta
kansallisille yrityksille. Hollanti­laisen
pääoman hallussa on suuria
pankkeja ja vakuutuslaitoksia, jo­pa
rautateitäkin (Sumatralla) sekä
vahvat asemat monilla teol|isuudeh
aloilla.
LANSI-GUINEA
Uusi-Guinea niminen alue on
Grönlannin jälkeen maailman toi­seksi
suurin saari. Se sijaitsee
Austraalian pohjoispuolella ja vain
160 km leveä Torresin salmi erot­taa
sen mantereesta. Saaren pinta-ala
on 405,800 neliökilometriä, mis­tä
noin puolet eli itäinen osa kuu­luu
Australialle ja Länsi-Guinea,
kuten sen virallinen nimi kuuluu,
on olennainen osa Indonesiasta.
Vastoin kansainrälisiä sopimuksia
ei Hollanti ole luovuttanut tätä
aluetta Indonesialle^ v£^; pitää si­tä
jatkuvasti hallussajäi.; Kun hol­lantilaiset
eivät suostiii^t palaut­tamaan
saarta, alisti -Indonesian
hallitus Länsi-Guineah kysymyksen
V K : n yleiskokouksen 'käsiteltäväksi.
Asia olikin esillä Y K : n viime istun­tokaudella,
matta USA:n ja muiden
siirtomaavaltojen kulissien takaisen
juonittelun takia kysymys jäi rat­kaisematta,
sillä se ei saanut taak­seen
vaadittavaa 2/3 enemmistöä.
Joku voi ehkä kysyä, mikseivät
hollantilaiset jätä tätä kaukaista
saarta sen oikeille omistajille. Vas­tauksen
talou­delliselta
alalta ja strategisista syis­tä.
Länsi-Guinea ei ole luonnonrik­kauksiin
nähden köyhempi kuin In­donesian
muutkaan alueet. Edellä
jo mainittiin rikkaista naftaesiinty-mistä,
joita hollantilaiset yhdessä
amerikkalaisten kanssa imevät kui­viin.
Muista kaivannaislsta mainit­takoon
mm. kulta-, kupari- ja uraa-niesiintymät.
Alueella on myös tuot­toisia
kumi-istutuksia ja sokeriruo­ko
kasvaa jopa luonnonvaraisena­kin.
USA on rakentanut alueelle
myös voimakkaan sotilastukikoh­dan,
joten siirtomaavallat eivät
sumkaan ole alueen luovutus^uu-hissa.
TAPAHTUMIEN VYÖRY
Tehostaakseen Länsi-Guineaan
kohdistuvia vaatimuksiaan ja hel­pottaakseen
sitä puristusta, mikä
maan talouselämää painaa, ryhtyi
Indonesian hallitus eräisiin toimen­piteisiin,
jotka saivat siirtomaaval­lat
raivoihinsa. Tällaisia toimenpi­teitä
olivat hollantilaisten yhtymien,
pankkien ja plantaasien alistami­in--
nep tasavallan hallituksen kontrol­liin.
Samassa yhteydessä suljettiin
hollantilaiset konsulaatit, joita oli­kin
kohonnut ympäri saarivaltakun­taa
kuin sieniä sateella. Samalla
h ^ t ^ s .antoi maasta poistumiske-hfi$^
jj)lp^ hollantilaisille, joiden
maässa'Öio ei ole välttämätöntä.
Huomattava joukko hollantilaisia
onkin jo lähtenyt, maasta.
HERMOSOTAA
'Tuk^akseeh sortuvaa herruuttaan
ovat siirtomaavallat aloittaneet häi­käilemättömän
hermosodan Indone­siaa
yastaan. Sitä. käydään propa­gandistisella,
pbliittisella, taloudel­lisella
ja diplomaattisella rintamal­la'.
Sen tarkoituksena on saada In­donesian
hallitus luopumaan itse­näisestä
ulkopolitiikastaan ja pys­tyttää
maahan yksi tai useampia
siirtomaavalloille mieluisia hallituk­sia.
Siirtomaavallat yrittävät hajoit­taa
indonesialaiset eri leireihin,
muodostelevat paikallisia "kapina-hallituksia"
ja kylvävät tyytymättö­myyttä
väestön keskuuteen talou­dellisen
saarron ja laajan kaupalli­sen'
oi-ganisationsa avulla.
Nyt käynnissä oleva Indonesian
kansan kamppailit ulkomaisen päi>
oman isäntävaltaa vastaan on loo­gillinen
jätko sille raskaalle, mutta
menestykselliselle taistelulle, jota
se on käynyt maansa vapauden ja
riippumattomuuden puolesta. Var­maa
myös on, etti lukuunottamatta
pientä ostettavissa olevaa kansalli­sen
porvariston ryhmää Indonesian
kansa tulee asettumaan tässä tais­telussa
kapinallisia vastaan. Tälle'
oikeutetulle taistelulle antavat tu­kensa
myös Aasian ja Afrikan riip*
pumattomat maat.
STT
Yhdysvaltain säätietotoimisto ennustaa, että seuraavan kahden viikon aikana Cana­dassa
tulee ypllitsepia,an tavallista lämpöissmpi !sääi: p^ut^jv, kiaF^tarnme.. osoittiaa Itä-
Capada aina JM[anitqbaa myöten tulee ole naan normaalia l^mpöji^einp^ ja "Vancoavie- ,
rin seuduilla tulee olemaan myös tavallista lämpöisempi. Toisaalta "^h^Iysvaltaip "etelä
valtipissa (ennustetaan tavallista kylmemmän sään^ vallitsevan. * " '
DoJlarJesirippu
puiosi intialai­sen
tielle
Niagara Falls- — Nuori intialai­nen
opiskelija, joka kolme kertaa
sanoi matkustaneensa "rautaesiri­pun"
läpi ollessaan maailmanympä­rimatkallaan
moottoripyörällä, tuli
havaitsemaan USA:n siirtolaislain
niin tiukaksi, ettei'hän pääse mat­kustamaan
Yhdysvaltoihin.
Ram Chandru ^ i voinut antaa
$500 takausrahaa voidakseen päästä
Yhdysvaltoihin. Eräs teollisuusmies,
joka oli luvannut taata hänelle mat­kan
Yhdysvaltoihin, oli matkusta­nut
kolmeksi viikoksi pois maasta.
"Olisin ollut erittäin halukas vie­railemaan
siellä", sanoi Nuo­rukainen
sanoi matkustavansa
Montrealiin ja sieltä Halifaxiin se­kä
matkustavansa laivalla Englan­tiin.
Hän oli matkustanut 25,000
mailia ja vieraillut 27 eri itnaassa.
(Sudburvn TCalevalajuhlaa rarteri tehnvt ja siellä esittänyt K'. Salo)
Vuossa to ja joitain jo vierinyt siitä,
— kukaan ei varmasti laskenut niitä, —
kun. y'äinämöinen se lauloi ja soitti,
/ivväksi kansvnsa kaikkensa koitti.
Takoi Iltnarinen myös Sammon niin oivan,
sen sanottiin jauhaa ihan kaikkea voivan.
Sotasankari taas oli Lemmin poika,
,kun uhkasi kansaamme Pohjolan noita.
Eli Pohjolassa se akka niin paha,
oli harvassa hampaat ja riippui sen maha.
Se auringon ahdisti sisälle kiven,
ei maailmaan valoa tullut ees' hiven.
Pohjolassa tahtoi myös Sammon hän pitää,
takojalle ei antaa halunnut mitään.
Mutta silloinpa urhot Kalevalan nousi,
ja Pohjolaan Sampoa hakemaan sousi'.
Sodassa Sampo se merehen hukkui,
ja Pohjolan pojat ne päätönnä nukkui.
Taas ta kohon Sampoa käytihin uutta,
toivoen parempaa tulevaisuutta.
Mutta monesti päivä se peittyi viel' yöhön,
monasti reikiä leikattiin vyöhön.
Nyt Kalevalan kankailla paistavi päivä,
häipymässä ja pois ompi öinen häivä.
Kuin esi-isämme Kalevalan mailla,
niin olimme mekin paljoa vailla.
Siksi parempaa etseissä jäi kotitanner,
ja jalkaimme alle sai uusi manner.
Mutta täälläkin yllätti aika niin huono,
"Pitää tämän ois' saanut se sarvikuono",
näin aluksi monikin mietti jo täällä,
repaleissa kun laahusti kylmällä säällä.
Maa tämä myäi sitten purempaa näytti,
antiinillansa lastensa vatsat se täytti.
Xyt tarvitaan Sampo, niin hyvä ja jalo.,
ett' onnen sais' huöslaansa jokainen talo.
Sen taontaan täälläkin käytiin niin pian,
työssä siinä Kalevalan kansa sai sijan.
.Ahkerana uurasti eessä se aivan, .
hyväksi Canadan näki sc vaivan.
Perinteet Kalevalan tännekin tuotiin.
Sammon kulttuuriahjot monet ne luotiin.
Tääir vaalittiin perinnettä kaunista, suurta,
Kalevalan urhojen sukujen juurta.
Xiin luotih'n näyttämöt, kuorotkin oivat,
viulut, huilut ja torvetkin komeesti. soivat.
Väinön laulut täällä niin kiuniisti raikuu,
ett' kotimaan uuden vuoret ne kaikuu.
Jotkut tahtoneet' perinteet rikkoa, lyödä,
ne sodalle uhrata, rahasta myöää,
mutta häpeä,heille on palkaksi saannut,
voiton heistä yhteistoiminta taannut.
Taas kutsumme Väinölän lapsia mukaan/
Pois kulttuurityöstämme jäisikö kukaan?
Vapauttamaan rientäkää aurinkoa, kuuta,
et' onnea jauhaisi Sampo — ei muuta.
Nyt juhlimme Kalevalan urhojen juhlaa,
jolle kiitosta eepos niin valtava tuhlaa.
Me juhlimme Lönnrotin kaunista työtä,
ja kaikkien jotka olivat myötä,
kun laulettiin Kalevalan, laulut ja tarut,
kun kuljettiin korvet ja kankakat karut.
Me juhlimme uskoen Sampomme voittoon,
rauhan täyteisen elämän aamun koittoon^
USAn lama uhkana
kumimaikkinoiila
Lontoo. — Kehitys wiaanm>i» ka-mimarkkinoUIa.
joilla alkuperäisinä
tuottajina esiintyvät siirtomaat, ke-
Iiityksestä jälkeen jääneet maat Ja
naoret kansallisvaltiot. liippnn kn-luTana
vuonna ratkaisevasti Nea-
Tostoliiton ja kansandemokratioiden
ostoista, todetaan ä s ^ ilmesty­neessä
enelantilaiseBhMke Econo-tnist-
lehden IcatsankJUE.'
Jo viims vuonna siup^sti,menekkiä
la ai?nsi hintoja päAn J^ma, joka
kuluvan vuoden puolelk öh yhä pa­hentunut.
Tuotanriin ja kysynnän
tasapainottomuus säcä hintojen lasku
olisi oUut viime yyonna; paljon' voi-makkaampj
elleivät Npuj^flstgliitto ja
kansandemokratiat' piisi suorittaneet
suuria ostoja:' Maaihhaii kumituo-tänto
'Oli^viime vuonna 1,9 • miljoonaa
tonnia, mistä sosialistinen »ryhmä osti
1300.000 tonnia. . •.
Neuvostoliitto aloitti.suurostot ku-mimarkkinoinii
jo viime vuoden puo­lella
ja kuluvan vuoden tammikuun
i laivaukset, jotka nouäevat noin 10.000
tonniin, osoittavat Neuvostoliiton jat­kavan
suurostojaan. \Hintataso on
Neuvostoliiton ostojen johdosta huo­mattavasti
vakautunut. Samoin on
menekkipulaa torjuttu, USAn ostojen
odotetaan jatkuvasti supistuvan.
JA
TÄTÄ
SALAISUUS
— E n usko, että nainen voi kos­kaan
pitää mitään asiaa salassa.
— Älä hulluttele, olen ollut nai­misissa
jo parikjmimentä vuotta ei­kä
vaimoni ole vielä kertaakaan
sanonut mihin tarkoitukseen hän
tarvitsee sitä rahaa, mitä hän mi­nulta
aina vaatii.
NIIN. TOTTAHAN SE
Erään lentokoneen kapteeni oli
antanut ohjauksesta huolehtimisen
apulaiselleen ja pistäytyi matkusta­jien
keskuuteen vähän rupattele­maan.
Eräs ikäneito: "Toivon, iluori-mies,
että laskette meidät onnelli­sesti
maanpmnalle."
"Rouva", vastasi ohjaaja, "minä
en ole vielä koskaan jättänyt mat­kustajiani
tänne ylös."
PÄIVÄN PÄKINÄ tava uusi turkki, koru tai muu ai- ka selostaa kantaamme.
Naisellisuus jalossa taikoituksessa
Tässä päivänä muutamana, tar­kemmin
sanoen viime naistenpäivän
numerossa virkakaverimme Känsä­koura
kirjoitti naisten osuudesta tä­män
maallisen elämän parantami­seksi
ja keinoista, joilla se heikom­pi
sukupuoli joskus, valitettavaa
kyllä, saavuttaa tavoittelemansa
päämäärän.
Ennenkuin lähdemme syvällisem­min
pohtimaan tätä nyt pääkalloam­me*
askarruttavaa kysymystä, pyy­dämme
saada tilaisuuden sanoa, et­tä—
allekirjoittanutkin—kuuluu~nii^
hin avioituneisiin, jotka aika-ajoit-tain
joutuvat hieman kuin tohveli­sankarin
asemaan,' sillä eihän sitä
rakasta aviosiippaansa sovi niin
vain joka käänteessä suututtaa.
Syynsä lienevät siihenkin.
Nyt tässä joitakin aikalaisiamme
seuratessamme osui silmämme erää­seen
mielenkiintoiseen, ainakin al­lekirjoittaneelle
mielenkiintoiseen
uutiseen.
Asia on nimittäin siten, että Ox­fordissa,
Englannissa. Oxfordin yli­opistossa
opiskelevat tyttöihmiset
ovat kieltäytyneet minkäänlaisesta
miespuolisten opiskelijain hemmot­telusta,
hyväil^tä tai suutelemises­ta
elleivät pojat ota sydämen asiak­seen
taistelua vetypommin pannaan
julistamiseksi.
Näin olivat tytöt pojille ilmoit­taneet
ja vakuuttaneet, että päätök­sestä
tullaan pitämään lujasti kiin-ni~
elleivät~pöjat allekirjoita vety^
pommin pannaanjulistamista vaati­vaa
vetoomusta.
"Olen pasifisti", sanoi eräskin
poika.
Kas. kyllä sitä tässä maailmassa
kehitetytään kim naiset osaavat
käyttää hy^ikseen naisellisia sulo­jaan
jonkin muunkin päämäärän
saavuttamiseksi kuin että olisi saa-^
neellinen hyöty aviomiesparalta.
Ja sitten Yhdysvalloissa ilmesty­vässä
Naisten Viirissä_;^otsikolla:
Hirmuisia ovat nämä amerikkalai­set
naiset:
"Sellaisen käsityksen -saa jos us­koo
erään brittiläisen sanomalehti­miehen
kauhistuttavia havaintoja.
Amerikkalainen naisellisuus on
kuulema tukieyästf amerikkalaisen
miehuuden haivenissa kiinni.
"Sellaisen tuskallisen johtopää­töksen
tekee Daily Mirrorin kolum­nisti
Connor, tarkkailtuaan läheltä
'hi)*vittäviä darlingeja' äskeisellä
turheella Yhdysvalloissa ja keskus­teltuaan
amerikkalaisten naisturis-tien
kanssa Lontoossa.
"Kaikki puhe hallitsevista mie­histä
lakkasi olemasta todellisuut­ta,
kun purjehti Vapaudenpatsaan
ohi, sanoi Connor. Amerikkalainen
tyttö on enemmän passattu ja hem-moiteltu
kuin mikään muu nainen
maan päällä."
Niin, arvoisa naisväkemme, siinä
saitte kuulla kunnianne.
Mutta kaikesta huolimatta, en­nenkuin
tartutte lujin ottein kiinni
allekirjoittaneen vähäisiin haive-
9iU).JU(ydän vielä, hitMseo verran ai-
Kotirauhan säilyttämiseksi on
nieiclän sanottava, että emme hiin
vain usko kaikkea tuota mitä tSmä
Connor-äijä kirjoittaa. ^ ;
Kas hän on hyvin mahdollisesti
joutunut^vain loiseläjien kaltaisten
naispuolisten ihmisten kanssa teke­misiin,
sellaisten, joilla on palveli­joita
vaikka minkälaisia ja sortti­sia.
_
Hän ei ole varmaankaan saanut
tilaisuutta keskustella ja vaihtaa
mielipiteitä esimerkiksi sellaisten
naisten kanssa, jotka lukevat esi­merkiksi
vaikka näitäkin rivejä.
Siellä hän varmaan tapaisi aivan
toista. Tapaisi ihmisiä, jotka mies­tensä
rinnalla joutuvat päivästä toi­seen
vastatusten elämän todellisuu­den
kanssa.
MuUa vaikka näinkin olisi asia,
emme sittenkään paheksu sitä, että.
naiset menettelisivät samoin kuin
mainitsemamme Oxfordin yliopiston
kurvikkaat.
Ja jos asia on niin, että lemmit­tävät
haluavat käyttää naisellisuut­taan
niinkin jalon asian kuin rau­han
puolustamiseksi, niin allekir­joittanut
suostuu mielihyvin tohve­lisankarin
iisemaan. — Nemo^