Vapaus, March 13, 1954

              XauahiateVttaaliidc, 13 p, — Saturday, March 31.1954
m Ofdoe DoMurtmeni, Ottaira. Put>*
tbriee «reddy: Tuesdayo
iyf «34 Satardajv Iqr V»paa«
TUcjtboncs; S u s i M OlCice 4*430*
Editortel Office 4-«a09. Itessser
S.6uk8L gditorW.EHrinrt.Mtmny
jildyertfelng rate» tq>off JiutfioMonu
TrvuIatiQD firee of tiuose. ^
TILAUSBZNNAT:
CMMdsois: l vk. 74» 4 tt; 8.7»
Y b ^ a n o l M * : I i t , 8AI4 kk. 4J30
Smniee» . | vk. 4A> 4 kk. 4.7»
Suomen vaalit
L*r;,1^ta Idrjoittaessa ei oje vieJä käytettävissämme lopullisia tietoja
^ 3u<>nieiäa viikon alussa pidettyjen vaalien tuloksilta:
. Varmaa kuitenkin on sc, että taantumuksen suurhyökkäys tuli
—torjutuksi J a kokoomu^aist^n tpiveet siirtymisestä oikealle osoittau*
««-•«ivafvdin toiveunrksiy^Dlä ci ollut mitään todellisuuspohjaa*. Kuin-i
Jka heikoilla perusteöla kokoomuksentulevafsuudenunelmat ovat, se
*"na^yy dikä parhaiten tästä: Yleisesti katsotaan, että vallassaolevalla
I - 4>p^iueeII^ on vaateissa* etumatka. Juuri tämän vuoksi <muodosiettiin
I ^lidmessa Jtokoomuksen *'virkamie5ha^itus*^ mikä on epaluottamus-
< lauseista huolimatta hallinnut ikäänkuin ei olisi mitään tapahtunut.
' JMutta hiljaa kuoleva kokoomuspuolue ei ^'oittanut lisää paikkoja,
' ^uten oli toivottu, vaan menetti niitä! Todellisuudessa poliittinen
' painopiste siirtyi edelleen vasemmalle, molempien työväenpuolueiden
' • parantaessa asemaansa I
- Varmuudella voidaan jo sanoa, että kokoomuksen vuorineuvokset
I . ' ja mubt teollisuuskaprtalistit saavat kiittää sosialidemokraattisen puo-l
" lueen oikeistojohtoa, Leskistä ja kumppaneita siitä, etteivät he näissä
r"-:;.vaaleissa w
[ r.siltä, että jos molemmat työväienpuolueet olisivat yhdistäneet voi-l,
irtansa ga kohdistaneet taistelunsa porvariston rintamaa vastaan, ku-
' t i f l 5K'D!L ehdotti ja mitä Suomen kansallisedut vaativat, niin työ-
' 'Väkt olisi jo näissä vaaleissa saanut enemmistön eduskuntaan. Edes- '
t 'vastuu tämän elintärkeän mahdollisuuden sivuuttamisesta lankeaa
ennenkaikkea sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohdolle, joka,
I -ralkka ei rohjennutkaan aivan avoimesti liittoutua pahamaineisen ko-
I koomuspuolueen kanssa, taktikoi kuitenkin kulissien takana porva­ri
rilljsten ainesten voiton hyväksi ja sen hyväksi kohdisti koko puolueen
» voimat SKDL.'ää vastaan.
Jos ojisi kysymys vain muutamasta edustajapaikasta, niin sosiali­demokraattisen
puolueen oikeistojohdon menettely olisi ehkä jotenkih-;
yujimärrettävissä puoluepoliittisen etuilun kannalta katsoen. 'Mutta
kysymys on sanan varsinaisessa merkityksessä Suomen kansan, var-
^' sinkin juuri työtätekevän väestön elineduista. Tunnettu tosiasia n i -
{ mfttäin on, että Suomeij suurpääoma on keinoja kaihtamatta pyrki-
I liyt alentamaan työläisten, talonpoikain ja oppineiston^ muutenkin
/ alhaista elintasoa.sen valheellisen väitöksen perusteella; että muuten
^ ei voida länn^en^^kriisimarkkinoilla kilpailla., Tosiasia on, että kaikki
' Jänsi- eli kapitalistimaat tulpat pyrkimään ''kustannuskriisinsä" rat-
^ ^Isutth juuri sillä pohjalla, miltä iSuomen suurpääoma on ''ratkaisua"
. vaatinut — j a Suomi ei mitenkään voi hyötyä palkkojen alentamis-l
kilpailusta-' ' ^ M * , ; . . ' '
iMiitta siirtymistä vasemmalle ei sosdem.puolueen oikeistojoh-don
^jbHospolitiikan taJcia tapahtunut^riittävästi. Suomen, työtäte-
,^eyä; kansa saa nyt olla Jatkuvasti taisteluasemissa elinoikeuksiensa
'puolesfii.''^'Varmaa iliti/iittäin on, että kokoomusmamma ja sen salaiset
(' sulhaspbjatttilevat n5rt, kun ei ole hetikohtaisesti pelkoa vaaleista, ,
\' i^kem4än''kaikkensa suuryhtiöiden voittojen' lisäämiseksi työläisten
^ ^ ja, talonppikain elintasojn alentamisen ku§tännulisella.^
I . , (LohduttavanaRikkana, on kuitenkin kaksi asiaa: SKDL voi
7 antaa totista voimakkaamman tuen Suomen työläisten, talonpoikain
j -jk^oppiöeistpn^',Qikeutetul]e taistelulle; Suomen kansanjoukkojen kes-kuudessa,
luTceutuen^tähän myös sosialidemokraattisen puolueen jäse-
; . 'nistU„9;i§hittyy'vastiistamjittomalla voimalla yhtehäisyyskaipuu ja yh-
; telstoiminta kehittyy ^työtätekevän väestön ja koko maan etujen val-
^ jVomi$en Hyväksi.' * , ^ -
- «v"^ Suomessa^juuri pidetyt vaalit ovat sittenkin vakuuttavana to-
•, distuksena siitä, että Suomen paljon kärsinyt työtätekevä kansa tulee
huolehtimaan siitä, että^ isiemme maasta, tuhat järvien Suomesta ei
j tehdä milloinkaan enää sitä onnettomuuksien tj^yssijaa, mihin kokoo-
, mtismamma lievepuolueineen pyrkii.
" Guatemalasta ^^uhkaava vaara"
r Caracasissa, Venezuelassa pidetyssä .Amerikan valtojen kymme-
, nennessa Itonferenssissa esitti Yhdysvaltain valtiosiKteeri Dulles pää-töslauselmaehdotuksen,
jonka mukaan, voitaisiin ryhtyä yhteisiin toi-menpiteisiia
*'mitä tahansa amerikkalaista maata" vastaan, mitä
l kontrolloi "kansainvälinen kommunismi"' ja mikä niinmuodoin uh-i
' kaisi amerikkalaista elämäntapaa. „ > ^ <
Puhuen'tätä päätöslauselmaa vastaan Guatemalan ulkoministeri
' CJuillermo Toriello syytti, että "Eisenhoverin hallitus on tur\^autumassa
r "suuren ruoskan ohjelmaan ja dollaridiplothatiaan", ja että tarkoi-j-^
intuksena
latinalaisen Amerikan maiden sisäisiin asioihin.
; »f ^ Toiselta puolen on \Vashingtonista tulleissa uutistiedoissa annet-
[ tu hyvin hälyyttäviä kuvauksia «iitä, että Guatemalan ^'kommunisti-
.''nen"^hallitus" vaarantaa koko Amerikan, sillä "Guatemalassa ovat
! . kommunistit ylimpänä", kuten amerikkalaismielinen torylehti, Toron-j
tossa ilmestyvä Globe and CVIail ^anoi torstaisessa toimituskirjoituk-
; sessaan.
V " \Ajalella tätä suurta vaataa! Caracan konferenssin pitäisi edustaa
^ 21:ta coaäta, eli kaikkia muita amerikkalaisia valtoja, paitsi,ei C a -
< nadaa. >Xäiden valtojen joukossa on sitten Suomea pienempi Guate-i
nain, minkä asukasluku on noin *3,000,QOO.
Eisenhowerinmiljoneerihallitus,mikävuutistietojeninukaan etsii
,.'je^toivon vimmalla jotakin takaporttia, että -voisi Yhdysvaltain pe-
^ ;^^'ri^^toslak|a\rildvoen julistaa oman niaansa kommunistipuolueen lalt-
* ftomaicsi/^ näkee nyt kauhukseen, että vailfka kaikissa muissa lätinä­in
- I^Sramerikkalaisissa onaissa^on kommunistipuolueet julistettu lattto-
^maksiv niin Guatemalassa e i o l e kuultu W^
.',, nän ääntä:.' 'TCoftununistit ovat siellä ylimpänä'', kutein Globe sauty>i.
1"-^' ,^ :Mutta Guäternälan "asioihin 'kiintynyt eräs komitea julkaisi'tällä
j nriikoUa/New Yorkinsa auraavan paljon puhuvan lausunnon: ' _
J . ' ^ Tani:» Guatemalan 113'kyinen hallitus on ^'^kommuniätien vallassa'\|
^ ^-'''Todellisuus:'Guatenjalan konimunisti-(ty(5väen) puolue on pie-j
- t i i n puoiiie siinä'demokraattisessa^ kokoomuksessa^ mihin nykyineni
'hallitus nojaa; Sen WuVtus hallituksessa on myös suhteellisen pieni.
jSiUä(kotnmunisUpuolueella) on vain 4;iedustajaa Guatemalan kongr
' ^fssa, missä on S^<^'jäs^ntä . . .
;Taru: Guatemalän*4ya)Htuksen "kommunistisen" luonteen vuok- •
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
MJtmurä tMo Porcupincsta xaavut-taamaanantaina;
maaliskuun 15 pnä
71 vuoden iän.
ynayaaae «maisten Ja ystävleo o n ­nitteluihin.
Mitä muut sanovat
KASSALUBTUSTO OS
-EpÄAMEBIKKALAISUUTTA"!
Guatemala, Atgentlna osoittavat;
että iaist^luvalmlus kansallisroieli^s
toimii kommunismin lailla. — Seitse-mä
» palstan pitylnen otsikko Globe
and -Mail; lehden utttistiedossa"; mis­sä
yritettiin todistaa, että maailman
herruuteen pyrkivän iWalI StreeUn
mielestä-on känsalllsuushenki Ja-tun-;
to yhtä "vaarallista" kuin»kommu­nismikin!
• * •
EN.NE.V SOTAA KAVTABOMUA,
NYT A9EITA J A KONEITA —
EIIKA TAAS OMAKSI TURMIOKSI
Tokio. — Yhdysvallat j a Japani
allekirjoittivat tänään kauan ^ o t e ­tun
keskeisen avunannon sopimuk­sen
Japanin astecttalsta uudeUeen
aseistamista varten Yhdysvaltain so­tilaallisen
j a taloudeJlIssn tuen avulla.
Asiakirjat allekirjoitettiin tänään
il;apäivälla... Tehdyn sopimuksen
mukaan Yhdysvaltain odotetaan
pumppaavan eimen kesäkuun 30 päi­vää
päättyvän talousvuoden aikana
$100,000.000 Japanin horjuvaan talour
teen valmiiden aseiden... Ja ammus-tehtaiden
tukemisen muodossa...
— New York Timesm uutistieto maa-lisk.
8 pnä.
n varjossa
Eproopan nepvotfo. Svraepan
pmtoMtoftbieiMö, Earoopaiianaei-ja.'.,
NUo juonta hiaUstOi mott»
nUbin oa amieUa bjpio l^nkkoj»
temykai». TavalUsei funROaiset
Uet^vii noista rakenpcIiBiyl» Ity-vfn
vähän. Matta knnniJMä Jat--
kaVästi. Joskin epämSalräiBfitl on-
Suonen raafaanpnolostsjafn , ^ ä -
nään"-juU£aIsuEta lalnaiim" kjrjoi-r
tuksen: . "'^
Töukokuus5a 1852 - ailekirje^tettlin
Bonnlil jä-Pariisln fiopimukscfe-rjötka
Shinwell pu()lustaa
Molotovin eiidotta-maa
sopimusta
Britanlan (Labour-puolueen jäsen
emanuel Shlnwell on kannattanut
Molotovin Berliinissä esittämää eh-dotusta.
aOrvuoden rauhan sopimuk­sen
solmlamiseksi. Puhuessaan hel­mikuun
22 pnä, eniinen Labour-hal­lituksen
puolustusministeri ^< ^^nOi:
"Olisi varmaan oikein sopia, hyök-kaämättömyys
sopimuksesta vähin­täin
seuraavan 50 vuoden ajaksi, että
kalkki valtiot antaisivat hartaan l u ­pauksensa;
etteivät, mene sotima
sittan voitaisin. asettua etsimään jonr,
kunia'siä ratkaisuja maailman ongel-r
mUle".
"Miksi el pitäisi oUa 50 vuoden
hyÖkkäämättöAyyssopimusta Brlta-nian,
Neuvostoliiton, Kiman, Rans­kan
ja Yhdysvaltain kesken, että voi­taisin
erimielisyydet ratkaista neu­vottelutietä
eikä sotimalla^-.?;'
Aikaisemmin mr. Shlnvvell oli sa­nonut,
että maailman rauhan^ asian
edistamiseisä .ei ole puoliifeasioita.
Meidän ka'kkien velvollisuus on y h - ^^^^ joKAiSESSA PYKÄLÄSSÄ
merkitsevä/!^; Länsi-Saksan^^l^^
Euroopan Armeijaan;i Ja-; senKikautta
Atlantinliiton — so. Yhdysvaltain —
sotilasjohdon alaiseksi. Nämä sopi­mukset
eivät ole koskaan astuneet
voimaan, - j ,
RANSKAN HAUTAJAISET
Lähes vuosi on kulunut siitä, jol­loin
kuuden. Euroopan P u ^ u r fw
teisööni kuuluvan nwian^. m
Belgian, HoUaimin,;Luxe^^
Italian - ja Lansi-Saksan) " ulko­ministerit
ilmoittivat;? että i^sopimiis-ten
ratifioiminen olisi erittäin'kii­reellinen
tehtävä: J a tänään luemme
englantilaisista Jo r a n s k a l a l ^ a " ; l e h -
dlstä näin ra*keita lausuntoja sopi­muksista
ja Euroopan armeijasta:
"Saunnitelma on rikos raoluia Ja
Isänmaatamme vastaan." ->
Bansk. ent. pääministeri
Daladier 25, 10. 53." -
. ' ^ O l e n kaksi 'kertaa ieläniässänl
nähnyt militaristisen j a aggressii­visen
Saksan. Emme voi sallia;
että tuo kokemus uusiutuisL"
F,ngl. labour-puolueen
Johtaja Attlee 1. 10. 1953.
"Jos puoliistusyhteisö ratifioi­daan.
Ranskan talouselämä on
kuolemanvaarassa." ' ./
Kansanedustaja I ^ e t,
rad. puolue
"Sopimuksen mukaan Bel­gian
Ja RaoEdian kansoista tehtai­siin
alamaiskansoja. Paolnstus-yhteisö
on rikos Ranskan pems-tnslaJda
vastaan.^
Bardqux, ransk. edusk.''
' uikoasiainvaliok.
"Jos ratifioidaah, n i i n Aflenauer
<'on onnistunut 8Unä,missa^?B
' ' e l onnlstoriät' sodan avulla."
' Snt. minlst'. M a r i n . ' S
1 . i ' > : i '
•^•/'Jos ransk^aiset haluavat jrati-floida
sopimuksen,..Jonka nojalla
Saksa aseistetaan, n i i n se onir^e-
. tysti heidän.asiansa Se merkit­see
luultavasti Ranskan hauta-
• Jaisia."
En^l. 5^ lehti , p a U y i Express
' 17. 9. i9J3.
• ' "EurÄopan puolustösyhteisostä
tuli sumisuuntalnen'munaus."''' i
HoUantu: lehti Haagsche-
Post JcJuluk.'1953.
teisesti toimia sen puolesta.
"Jos emme n i in tee, on hyvin vä­häiset
toiveet Ihmiskunnalle," jatkoi
han. "Mitä mahdoUisuuksia on maa-
Umän kansoilla atomipommia vastaan
Ja multa tuhoaseita vastaan, joita vaU
mistetaan?
"Nykyisin kulutamme puolustuk-
;Eeen suuria .su)nmlä; enemmän: kun
;mUä maamme ijaksaai Ja sittenlcään
meillä el ole mitään takeita, että ne
suojavat meidät..."
-1
f.
m
' "% 4'Tällaisen "vaaran uhatessa'"Eisenhowerin Cadilfac-hallitusta me
Pelilaite luvattu
5 prosenttia omasta
öljytuotannostaan
Lontoo Anglo-lranlan G i l Com­panyn
entisiä omaisuuksia Ja Iranin
öljytuotannon Jakamista koskevissa
neuvotteluissa, JöihlU,osallistuu selt-
^semän suurta öljy-yhtiötä; Joista viisi
on ^ yhdysvaltalaisia, ehdotettiin Ira­n
i n ölyjn Jakamista sillä tavaUa, että
yhdysvaltalaiset saisivat öljystä 50
prosenttia; 45 prosenttia annettaisiin
(^Anglo-Iranlan yhtiölle Ja loput viisi
prosenttia Iranille Itselleen.
Näihin neuvotteluihin ovat osallis­tuneet
seuraavat vUslyhdysvaltalais-.
ta yhtiötä:
Standard Dll Company of New,
Jersey ja of SCalifornia, SoconyrVa-;
c^un, Gulf OU Company ja Texas
Company. Sitäpaitsi Royal Duton-
Sihell Ja Compagnie Francaise Eetro^^j
les :osall]stuvat neuvotteluihin.
Canadan 'hallituksen
voivarastot ovat
lisääntyneet
Ottawa. — Canadan hallituksen
voivarastojsn^.; arvellaan - kohoavan
huhtik.1: loppuun ' 35
miijooiiajan paunaa^ eli ^ suuremmiksi
kuin ne ovtakoskaaa olleet sen Jäl­keen
kuin: hallitus i ^ h t y l vuonna 1948
tukemaan voin.iiintaai ostamalla sitä'
hallituksen vart^tpihitL vuonna 1949
o l i tätä voita ^Vju:astossa noin 20 m i l ­joonaa
paunaa j a viime vuonna 19
^mlljooiuLa paimaa. , .
, Koska maan voin "^tuotanto osoittaa
lisään^yjxiisen' merUceJä^ odotetaan
hallituksen varastojen määrän ko-hoav^*
tulevai;ijvuoden huhtik. lop-;
puun p e n ^ ^ pau-
, n i u u ' y i l m e ' y ^ ^ tuottettiin n. 303
mi^Qo|a^ vuoden
^tii^ttuQ^ edotetaan kohoavan hoin
• V Mitä: puolustusyhteisotf Ja Euroor
;pan armeijan perustaminenysiis mer­kitsisi?
"Joka lukee tarkkavaisesti Bon­n
i n j a Pariisin sopimukset, hno-l.
maa niiden jokaisessa pykälssrä
sodan."
. Daladier 16. 3. 1953..
: Euroopan :armeijan .muodostaisivat
kuuden yllämainitun maan armeijat,
yhteisine upseereineen ja päämajoi­neen;
Saksalamen armeija olisiv suu-,
rhi Ja käsittäisi 12 divisioonaa. Puor
lustusyhtelsen korkein elin, komlssa-riatti,
valvoisi koko Euroopan sota­teollisuutta
sekä luonnolhsestl. sota-^
toimia.^ Voimakkaimmat aseet, kuten,
atomipommit, uskottaisln, armeijan^
"ninko-osalle"v-saksalaisille jodkpll-;
le. ; Saksa saisi oikeuden pitaa muissa'
nvaLssa, kuten 'Ranslcassa, poll^l;
voimia. jo.den vahvuus saattaisi
nousta 30,000 mieheen. VJärjestyksen
ylläpitämiseksi".. saisivat sotavoimat
oikeuden sekaantua-jasenmaldensl-^
sapolltiikkaan, Ja Jos komentaja kat­soisi
(oman harkmtansa, mukaan)
jonkun Ilmiön; Järjestön tahi henkl-^
lön uhkaavan hänen voimiaan, liänel-^
l a olisi V oikeus ryhtyä aseellisiin t o i - ;
menpitelslin. Armeijan ylin- johto;;
olisi- Atlantin liiton, eli siis käytin-;
nössä.Yhdysvaltain käsissä. .Saksa­laisen
päämajan ja Euroopan ' a r ­meijan
: määräävän upseerikunnan
muodostaisivat vankilasta- vapaute-l
tut Hitlerin: armeijan sotarikollisina j
tuomitut upseerit.
Pariisin sopimuksen mukaan .Län- i
si-Saksalta kiellettälsHn oikeus »neu-J
votella- Saksan 'Demokraattisen'ta^
vallan kanssa magnrTrhdistämlsesftä;
Joten Saksan hajaannus siunattaisUij
ainakin siihen saakka..kunnes;sopi;;:,
muksen voimassaoloaika* lakkaa^ cdl
50 vuotta. ^ V
r,l oU tarpeellista korostaa** että
tällaisen räjähdysmäisen tilan « j ir
'tyminen.::-UiisiEiiroopassa V kärjisäUi^^^^^
si huippuunsa kansainvälistä tilfun- pliiiSliiiilM SAKSALAINEN JBUROOPPA ^ "
Ranskaiaiset ovat 'syystä huöUs~
-saanrpuolustiisyhtelsön perustanlisen.
taloudellisista seurauksista. TimipSi
muut' rajat sopimi;spuoltea v^liUä
kumottaisin. Voimakas saksaUJi';
nen teollisuus, ^ JoUe, 5rhdyw!(^
antavat luiikkea, mahdollist;^y]|[(a«.^
* l a u d a l t a ,suuren' osan Ranw£n
teollisuutta. Arvellaan, että ranska­lainen
meiieri', kutoma-, auto- ia
työkaluJtoneteolllsuus , joutuisi_ n i in
väka.vaL»n pulaan, etiä ainakin pie­net
ja keskisuuret yritykset väistä­mättä
Joutuisivat konkurssiin.' Lisäk­si
tulvisi Ranskaan koko se valtava
siiitolaisarmeija,' arviolta : pari mii-'.
Jooimliienkilda; Joka; njrf elää Z^änsi-:
Saksassa H äärettömässä.: kurjuudessa.
Seuraus olisi työttöm^den valtava
kasvu Ranskassa seka äkillinen ja
kohtalokas työpalkkojen:aleneminen.;
Saksan paäomaplirit sitävastoin
«Krupp. IG-Parben Ja muut koko
maailmassa tunnefutissuuryhtymät)'
Joilla oli jatkaueva;osuiis : viime;;;So-dan
valmisteluissa, mutta joita ei
liittoutimeiden" Potsdamissa -tekemän
sopimuksen mukaan- hJOoitettu.rpys-;
tyisivät valtaamaan käsiinsä Jou­kon
ranskalaisia Ja belgialaisia-yri­tyksiä
j a pääsisivät valvomaan Ransr
kan koko tuotannollista elämää.
Nain saattaisi kaydä,'sanoivat rans­kalaiset.
: J a revanshihengen mnosta-mat
fasistiset piirit SaKsassasaattair
sivat näiden määräysten Ja-^mahdoUi-suuksien
turvin 'vaUoittaaljaJisirEu-;
roopan ja senjalkeen yrittää toteuttaa
'Hitlerin unelmat koko, Euroopaii.her^
ruudesta. <
K U K A TOIVOO SOTAA?
M u ' t a e.kÖ tuollainen olettamus
ole; Sakean:mustaamista?; mietimme
me suomalaiset. - Miksi ollaan aina
sita mieltä, etta saksalaiset oyat täyn­nä
hyokkayshalua? Aiotaanko suh­tautua
epäluuloisesti Saksaan-jatkur
vasti jä aina, vain sen takia; että H i t ­ler
oli saksalainen? ^
:,F,-iroopan'anneiJan kannatta^
myöntävät, että voimakas^ Saksa
muodostaa'Vaaran Euroopassa.riiMut-ta,
sanovat he. loin Saksa hyväksy­tään
Euroopan armeijan-:jä^
niin: Lansl-Euroopan puolustusvoimat
ovat kyllin tehokkaat.: Länsi-Saksan
panos vSaisI.-Neuvostolilton;polvilleen/
On kysymys, ^he sanovat Neuvosto­liiton
uhan torjumisesta.
Onko Neuvostoliitto siis esittänyt
aluesUisia vaatimuksia muille Euroo­pan
maille? E i ole. Onko Neuvosto­tit:
© esuntynyt hyokkayshalulsena,
ovatkö Neuvostoliiton; lehdet kehoit-taneet
ristiretkeen muita maita; vas­taan
iah* puhuneet suuremmasta
elintilaj?ta väestönulJoönUIeen Erät
ole. Neuvostobitto päinvastoin ön pi­tänyt
kiinni sodan Jälkeen solmituis­t
a rauhaa 'turvaavista sopimuksista,
se ' o n lukuisia kertoja selittänyt
Itannättavansa rauhaa j a on Jatku­vasti
"esittänyt neuvotteluja^ kansain­välisissä
Idistakysymyksissä."
'New' York Heraldin, tuimetun
amerikkalaisen lehden,; tahtireportte-r
i Walter Lippman kirjoitti viime
vuoden marraskuussa:,
"Mikaan länsieurooppalainen
hallitus, englantilainen mukaan­luettuna,
mikään huomattavampi
;-' mielipideryhmäiEuroopässa' ei udco
enää, että olisi odotettavissa Neu­vostoliiton
hyökkäys Sellainen
on lEoroopan kanta."
Sen sijaän on Eurocpcssa toinen
maa;.Jonka:virallisetet:vL?;:j;jat puhu­vat
peittelemättä a uevaltauksista
Euroopassa, maa joka unkailee, ke-hoittaa
"ristu^tkeen" ja toistaa Hit­l
e r in sanan "elintUa", maa, jolla on
royhkeitä alueellisia: vaatimuksia naa-;;
purimaihin nähden.
Se on Lansi-Saksa. ^
ÄÄNET HAUDASTA
Na'n puhutaan Lansi-Saksassa ta­naan:
"Ainoa Ja paras keinomme voit­taa
takaisin vanhat itäiset rajam-on
aseistautuminen Euroopan a r ­meijan
puitteissa."
Liittokansleri lAdenauer
10. 2. 1952.
"Pidän uutto järjestystä Itä-Eu-hroopassa^
politiikkani tärkeimpänä
päämääränsä." i
Sama. KjietiJllÄ^dejÄD-
' toaattis^n 3 « o » e v a ^
jisten Dolitlkkojen. ko«
kouksessa.
'Vt emme voi «itttöft >lar«tv|
masto "asetriin f^tdtulaafcitinaie
^tUaaoune vihollisen 'bvrnoji
vasiaao."
r . Kenr. Äamcke Jaskuvarjo-sotUalden
kokouksessa ,
• Braunschweigi«sa.
"Saksa ei kositaan tole byväk-symään
Oder-Nefssen^riijaa."
Ulkomln. v.-Bientano.
"Saksan ka mallinen Jehtävä el
ote kahden,eikä Jtolmen Saksan
ykdisläminen. vaan palaattomatta
olevleh?alueWenraUoittamlnen t^^^
kaisin."'
Robert Ingrim:
' "Saksan jjelastus".
^ "Böömih voimme tunnustaa vain
monikansallisena maana. Böö­min
sakisalaisten paino kotiniaa§
hän" j a Slovakian kansan vapant-tamlnen
ovat pian yleiseurooppa­laisia
vaatimnksla."
(Sama.)
-«Eurooppalaisen aatteen toteut­tivat
ensimmäisinä SS-joukot!"
> 'PanssarikeiiraaU^ G
vapautuessaan vankilasta.
"Todellinen JBurooppa voidaan
muodostaa vasta dllobi, kun on
jälleen Inotn Sal»an yhtenäisyys.
Meidän on mi^tntettava teille, et­tä
tähän ei sisäUy vain Saksa, vaan
myös Itävalta, osa Sveitsiä, Saarin
aine j a EIsass-Lothrlng."
Ministeri Jakob Kaiser '
2. 3. 1951 , -
TOLVp VAIHTOEHTO
, Mutta^ näin hälytettiin suuret jou-,
kot Saksan 'naapurimaissa f voimak-:
kaaseen vas.arintaanExuroopan sopi-'
musta vastaan. Ja nykyään katsotaan
johtavilla poliittisilla tahoilla, että
koko hanke on romahtanut.
Rauhanpuolustajain hike, jonka
va • kutus ^ yleiseen; mielipiteeseen on,
hyvm suuri; näki ilmeisesti tilanteen;
oikein v, 1952 Kansojen Rauhan-kongressin
todetessa; että olisi mah-idollisimman
pian solmittava rauhan-fTÄTil
Tul«ukau5jpia«'ott^iaanut tataj.
mukaisti ^yakaftarrinsä, ja jom
tutkiva lääkäri omratetoskoopia >
kehoitti potilasta^saopmaan ."ko]a^
kymmentäfeQlme"; Timä koetti, nst.
t a lääkäri oU tyytymätön:
— E i . ei, paljon selvemmin.
Uudestakaan yrityksestä-ei oM
apm. j a niinpä tukkukauppias xfb.
doin s a r v i k i n:
— Antestoi vain, tohton, vmi
minä en ole tottunut käsittelen%
n i i n ;pleniä-lu£fjja; t
) Muuan vanha rouva .oli elälntv.
hassa Ja istuutui 'kamelin sel^Jn,
Elänten hoitaja yritti saadakam^
nousemaan ja lähtemään liikkeelle
Jos teillä olisi nälkää
mutta se e l hievahtanutkaan. Bonvx
nousi pois j a ryhtyi "-taputtelemaaa
eläintä, mutta se, pysyä ^jatkuvasti
pakallaan, kunnes se yhtäkkiä Ka.
posi pystyyn Ja lähti juoksemaaa
portille j a "ulos siitä. Elämten iioita.
j a tiedusteli rouvalta:^ ^
IMita te teitte sille?
— Minä .vain kutitin sen selkjj,
vastasi rouvia.
— KutlttaLoa p i a n minunkin sd-kaani,
sillä minun täytyy juosta yhti
nopeasti, mikäli aion; saada sen Jäin^
n l !
sopimus yhtenäisen:-jademokraatti;
sen : Saksan kanssa sellaisin ehdoin,
Jotka kieltäisivät ^ Saksan yhtymisen
mihinkään toista.maata;vastaan täh-dattyyn
sotilasliittoon j a takaisivat,
e.teiyat natsismi Ja' militarismi enää
kohottaisi päätään Saksassa.
K O S K E E K O SE SUOMEA?
;Me;suomalaiset unohdamme usein,
etta Saksan kysymys on meille tär­keä.
tulevaisuuden kysymys; : Siihen
sanoi
"Nälkä . . . . nälkiintyminen
, puute... hätä... aliravitseminen
1 , - , . " Nämä jnlmat^^^anat'-^..sanat
jotka poUtivat jäljet muistinne
vain 20 vuotta sitten — esOntyv^t
jälleen uutisotsiiCbissa. «.
S; Canadan:buoltotyöläistenylidistyskrr
sen sihteeri Bfetty Qulggln kirjoitti
helmikuun 22 pnia:_ „ , ' '
^;,'Mon*et ihmiset Torontossa : k
vät nyt aktuaalisesti nälästä työttö­myyden
johdosta, mlka ei aiheudu
yksmomaanv sesonkiseikolsta'.:
myös silta,kun useita teollisuuslaitok­sia
:;suljetaan tai niiden tuotantoa r a ­joitetaan."
Lentuepaallikkö W. Stanley PhiUps
sattolrROAF:n huoltcyhdistyksen ko.-
-iouksessa* että;i ,"monet. ihmiset -^ivat
saa riittävästi ruokaa ja lapset ovat
aliravittuna korkeitten^ -vuokrien ja
ityottömyj-den takia/t:: Taman^'
tiedon 'Otsikossa - sanottun: IMonen
monteralilalsen sanotaan' olevan näl-kilntymisen
edessä."
C C F : n maakuntajohtaja Michael
. , -u
OJÄteDoi^al^ '-SökoL^^Nc^yäf S{:ptian 'ja^r^-
;l^tijakunna(A-jjsiimnosia iheltöikU^
26pnäettä hanea maakuimassaan on
•'puutetta, kurjuutta Ja köytoyyttä.'.'
Han kertoi ^pienestä pojasta, jpkä,
vastaten opettajan kysymykseen mik­si
h a n b l i ollut pois 'koulusta, sanoi:
\ "Opettaja, Jos teillä'on nällÄ,
eikä ole mitään ääntäiseksi te et-
> te haluaisi tulla kouluun."
Toronto Daily Starl3sa.^oli raaalis-ktiun
2;pnätotsifcko: "Huolestuttavan
maaran t:rontolaisia laps;a sanotaan
olevan valiravittuna.'^:i^^
yhdistyksen- suojelujaoston.johtaja
Jean Dunlop; sanoi, etta sesonklaja.s-ta
johtuva' työttömyys,,minkä ivuoksi
palkkatulot-.ehtyvat talsloppuvat, on
pääsyynä siihen, etta 'Torontossa on
huolestuttava ,- maarä ; hyvin ^nuoria
lapsia jotka, ovat nälkiintymisen par­taalla".
Riverdale NeigJiborhöod •Workers
Asscciationin • sShteerl .iVlolet Munns
sanoi helmikuun 23 pnä pidetyssä ko­kouksessa,
että v i l u ; nälkäisä asimnos'-; •
ta.l;iääden.pelko on monen .torontolal-.
s r a pejigeen.edeäsä. ^^iaa kiskovas­sa:?
• Bänd^löhtiuutisesMt <i fkeiroitlih:
'Miss'Munns sanoi, että jos miehet
eivät'saa työttömyysvakuutusta; elka
heillä ole mäuta taurvaa; he-eivät saa
nykyisen latolaadhman perusteella-mlnkäänlaTstatavustusta*(
maäfcuntÄr
hallituksen) •> huoltodlijpaTtmentilta."
: ;(^^ Toronto. Telegram tiedoitti
maalisk. 2^ p :n Ottawan uutistiedos-sa
tydttdmyysasiasta käydyn vältte­l
yn •voit(Bta'i liilkä tarkoittaa sita
etter ryhdytä'minkäänlaisiin ^toimen­piteisiin:
"Kanppaministeri Ho«e j a toi-
V set- ministerit .olivat aikaisemmin
i|maisswet; haWtuksen kannan : i E l
. ole mitään hälynlymisen aihetta,
j a kevään tultua asiat munttuvat.''
TUmä tapahtui sen jälkeen kun C a ­nadan
koko työväenliikkeen voimalla
oli;esitetty 'pamavia laiisuntoja kiln-r
nittääkseen-'/halUtuksen^:: -to^
liuolestuttavaan- ^työttömyystilanteer
seen"''ja vaadittu toimenpiteitä sen
korjaamiseksi.
on toistaiseksi kllnnltettyVlUan Vähälä
huomiota .maassarnme;Ja julklsira-dessasiltäon
puhuttu aivan liian vä­hän;'
V' Viime aikoina on asiasta vih­doin
näkynjrt suomalaisiakm: lehti­lausuntoja:
" M u t t a , o mitä näköaloja avu
' Länsi^saksan:. aseistaminen? Enh
me puutu ^ssä siiben, mia se
v: m •• liitoOe
ja lännen puolustamiselle. Mntli
sen ; voimmeV todeta,: että Satsan
... uusi;miUtarismi muodostaa sellai­senaan
vaaran Euroopalle j»
"' '"maailmanrauhalle:'' ' Salisalaista
: kiihkeä kansallistunto ja : palavt
:' hala< »yhdistää - nyt kahtiajaetil
> :'>!mäa, ;vi]ia;;jnieIi!ltysjoukkoja''k^^
taan ja saksalaisille ominainen
[' 'karkeiden ^'keinojen käyttänlneB
i u]kop\>UtliImssa;' kaikld::n^ ovat
."^liyvin vaarallisia seikkoja dlloio
kun:'Saksalla'Euroopan: sydäm^
> sä onT läntisen maanosan voimalt'
'••skain armeija käytettävinään."
^ „. yelj^jjoika. UUSI Kuvalehä
"""Saksan jällesnvarustammen ji
'hyökkäyksen vaara uhkaa Suomen
rauhaa J a r tulevaisuuttai •.- Neuvosto-
Uiton «karissa r: solmimassa • ystäVyjs-sopimuksessaan:
Suomi on . sitoutn-nut''
yhte*syxnmärryksessä Neuvosto-liiton-;
Icanssa vastustamaan nimeA-omaan
Saksan tai sen liitolaistea
taholta; tulevaa hyökkäysuhkaa. X Ja
Suomen historia osoittaa järkyttävän
selvästi, etta Saksan sodat vaikutU-vat
aivan välittömästi meidän ma­hamme.
4>
Toisaalta iEuröopan armeija '1»
aseisteltu Saksa — toisaalta elido-tukset-
Saksan: ikysymyksen; rauhaa:
oma'seksl?;ratkaisemiseksiv:. Einnp
vaihtoehto "toteutuu?; Siitä nippiu
ratkaisevaUaT>;tavalla iSuomenkmst^
levaisuus. A..: <;;•,::',*..-,. M—a R. t
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sodan hintaa malaetaan mUkm
Viime viikolla Ilmoitettiin sotaml-nlstenön
toimesta parlamentin ala­huoneelle;:
että kaksi maailmansotaa
On maksanut CanadallekaJkkiaan 23,-
482.036,080 dollaria mikäli suoranaiset
'lUttovaltion menoarvioon otetut: mää-:
rarahat- ovat kysymyksessä. Siitä
lankesi 1.695^58,''«9 dollaria ensim­mäisen
Ja 21,786.077.519 dollaria toi­sen
maailmansodan laskuun. ,
iNäistä luvuista, saatetaan havaita;
että toinen maailmansota tuli dolla­reissa
laskettuna maksamaan lähes' 14
kertaa enemmän kuin .ensimmäinen;
Mutta tämän Iisaksi me Joudumme
niaksamaan:nälden;kaliden sodan air:
heuttaihia' kulujävsäännöllisesti < joka
vUöd; SPuhiimattakaan nyt sotilaiden ;
eläkkeistä yms..' estaierkifcsi vuonna
1952 :mäksettiin:sodlstä aiheutuneiden
yaltiolainojen korkoja kaikkiaan y l i
432-miljoonaa dolaria eli e n e m n ^;
kuin Canadaii l l l t ^ v a l t i on vuotuiset
va}£iom.enot''ollvat ennen ensimmäls-J
tä^n^ajiimansotaa,
'Täll&^taVohi saavat tulevien suku-l
i o M e n ihmisetkin'maksaa Jatkuvasti
yaaii s^immiian' k u i n miljoo^';
naan'^dollariin. ' J a koska enUnen
veUa Joiitaa uusien' velkojen tekeini-seea
n i i n Jatkuu tämä'velkataakka Ja
sen kOrlrajen m a l^
kuin; tSona "käikkiax aiköjcm ,paras
yhteiskmtajäitjeätelmll"^^^^^^^^
^deläkin.parempaan nlmittSn so-:
jUallstlsTOa/Jä^j^e&a^
sisadalla Ja' koska tähän mennessä
on j o" n o in kolmasosa maailman väes-töstäsiirtynyt^
sosialismin.tielle sit-;
tsn Lokakuun suuren: vallankumouk-^
sen, on meillä syytä olettaa, että ko­ko
maailma:: siirtyy .sosx-alismiln:: en­nen
kuluvan ^vuosisadanvpäättymlstä.;
Sitä pikemmin se .tapahtuumitä te-hokkaanunalla
tavalla me.osalllstum-
•me siihen -yhteiskunnalliseen talste-lutm,
minka päämääränä on uuden j a
paremman yhteiskunnan luominen,
eltainoastaan Canadaan vaan maail­man
kalkkiin ipalhln.
Meidän on pidettävä mielessämme,
että taistelu on kaiken edistyksen
edellytys; .zUin: tieteen, - taiteen .'kUin^^
yhteiskuntasuhteidenkin alalla.
Nyt kun Korean sota on päättynyt
välirauhan-tekoon ovat Wall Streetin
Ja rWashlngtcmhi miehet 'löytäneet
uuden sodan Indo-Kiinassa. Tämä
sota o n tosin vihne vuosien aikana o l ­lut
enemmän Yhdysvaltain kuin
Ranskan sotaa, koska Wall Streetin
edustajat ovat vaaUneet ;Etänskaa so­dan.
jatkamiseen jä ovat antaneet
Ranskalle sitä varten irahaä."^' Nyt
näyttää kui<teidLin sUtä, että^jänklt
haduavat pitää tämän sodan "käynnls-sft
hinnalla millä^ hyvänsä.
,,.ÖlteÄaa Töäriii lopettaa,hyvää|ao-ta&
vaikka Ranskan kansa onkin sitä
yastaanl j a sanoo sitä "likaiseksi' so­daksi"
^ja-VMtU sen putaista lopelta-mfsta.^
Onhan Indo-Kiinassa ensi-uudeksi::
Koreaksi. :Juurivsiinä mie­lessä
on Yhdy5V'alloista lähetetty jo
miehiäkin Indo-Klinäan, aluksi, to­s
i n 'ainoastaan • muutamia satoja r -Ja
slvUllvaatetuksessa; mutta nämä mie­het
ovatkin paljon tärkeämpiä sodan
jatkamiselle kuin - tavalliset sotamie­het.
Yhdysvalloista on nimittäin
lähetetty 'sotanaytUmölle nykyalkai-"'dysvalloissa sitä ennen kaikm mah;
s:a pommituskoneita; joiden hoitami­nen,
korjaaminen Jne. vaatU erikois­t
a tattoav < Ja: kun: asiaa el voltumuu-^
t e n : auttaa» nhn
muutetim '.takkia,: että:;Yhdysvaltain
kansa ;^ei nousisi "hallitusta vastaan
sen takia, että maan poikia lähete­tään':
teurastettavaksi uuteen sotaan.
Kansalle nlmittä-n selitettiin, että
hallituksen lähettämät miehet meni­vät
Indo-Kiinaan tavallisiin ansiotöi­h
i n slviilimiehinä Ja että he eivät
muka ole GOvUalta^: vaikka heidän
metiatyksensä s o t a t o i M n i i ^ e on pai-.
Jon tarkeimpi kuin;t(waUislett a(M;Ua^
den: _ . . .
' S w i a a n aikaan ^Uin Rasuskassa
.vaaditaan tämän likaisen,sodan .I07
pettämistä suunniteUäan Yhdysval­loissa
^ y a n päinva^alätgt 'sodan
Jatkamista entistä iteboUuuunmalla
tavalla. Sitä ' varten 'suunnitellaan
antaa Ranskan imbäri^OisteUle en­tistä
.enemmän apua) — tahsa. Ja so-tatarylkk^
ta — y l i tuhaimen miljoo­nan-
dollarin arvosta.' Yhdysvalta^
ulkomaisen ::aputolininiiaiiV/'Johtaja
Harold E . §tassen on lIi^aiBsut ;nle-llplteepään.
että lisätystä avusta huo­limatoa
saattaa- Indo-Kiiioan sota kes-^
tää vielä ainakin kaksi yuotta.i
J a kahden vuoden kuluessa o n mah-'
Siihen tapaan ne: kortit:ovat sekoite-j
tut Wall Streetin sotavöittoja tavoit­televien
raharuhtinaiden pelatess»|
kansojen lihalla - Ja verellä.
Koska^ Indo-Klinan sodan lopetta-l
mistä; koskeva'kysymys joutuu ilmei-f
sestikin tulevan; Geneven: konfeirens-J
sm päiväjärjestykseen,-: yritetään y i ij
doUisin keinoin elvyttää tata
ja pumpata siihen lisää miehiä
rahaa siinä tmlelessä; että sota näyt-j
-täisi edes hiukan'tolvorikkaammaltaj
Ranskan imperialistien keskuude
Geneven konferenssiin mennessä.
SUtä huolimatta ovat Hanskan halj
litusmiehet olleet viime aikoma kani
san ^ yleisen; painostuksen '.takia pai
koiretut puhumaan välirauhan i n ^
dollisuuksistalndo-Kilnassa; ;
• • •
M^
Itämailla' vierailemassa"^ ' J a ' hänen;
moltetaan .;^^oneen^siellä olle
että ennen pitkää p n K i i n an
häIUtuSjr.tUImu^ettava:'Jos se: pn^.]
todeUinen halUtus,'jota kansa M
nattaa. SeUttista>ä olisi kuitenkaad
pitänyt päästkä ilmolUe, sillä konserj
vatUvit ovat seÄ 'johdosta n
elärnän j a ;gorttövät nyt,hallitusta;
tä se'ota^tehnjrt muutoksen ulkopoUj
tilkassaan,'YptaVkonservatiivit ova|
dolllaius sekoittaa korUt siten. >ttä
tä5tä^;podasi^ v^öldaan «aada provosoi­duksi,
elei toivota laaja maaUmanso-ta
niiifainäkln Korean sotaa parempi
"oatea.sota- —.-sellainen Johon p a -
kotetädsiia Jhtdban^itnuttakin >YK:n
kanÄattaneet.^,^.^,^^^^, . f ;j
Vaikka me emme luonnol
Icannata St. iLauieniin hallituksen 1
kopoUtlikkaa . siltä ' yk
syystä, että siinä noudatetaan Wa
Ingtonin määräyksiä mikä on Caof\
•dan kansan etujen vastaista, on
kien .oikeamielisten ihmisten l y t
•tävä Jniitetddn puolustamaan päSivJ
nisterimme,kantoa'ja onseD.""
vaadittaisi, ittä<Kiinan
tuksen, tunnustamina pitäisi
Kysym
liiton v i
bittämisi
rempaa
lehtien [
00 mabd
pankayni
. : nienee M
liiton lei
suonolsta
Eras tärk(
vöstolntcn :V
jl. Molotov
:koniinisterie
iouksessa, o,
:iaupan.non:
\iiisen: n c n
-.ja: ne esteet
piteet, joita
jen hallitsev
niäanlcaupaD
lisäävät ka
kärjistymistä
tunnettua;;ej
tiotoimenpite
ja kansand
suhteen ele "v
:den taloudel
neovat anta
pitahstisten
kärsivät ::tasti
hinkoa,
-Aja ilma
sään ikkunas
nanlasku" —
!«yhdysvaltoj(
koettaneet s
leiriin kuulu^
saartoon. V i
kymmeniä dl
yksiä,: joiden
estää normai
näiden; maide
määräykset o
lannm-, Rans:
lististen maic
maat, ovat, .k
kaupan kehif
sen leirm .kar
: Senvuoksi ,(
siinä,. etta k
:protesteja: -YI
taa vastaan .k
Usten suhteide
diskriminatiot
misesta kansa
;vv Jlmnan -prot
tojen saneluva
,sa: kasvaa yh
LEI
joki
MON
TähäB
tämän
KANI
täkää
kaant
tapahl
K A I R l
TA S I
CSJ ja i
kailutoi
tää ede
senten ]
Tämä lent
' nmmäisen
'kuten ruo
inatkalla s
^ sen,
vaarna mat
s ?iä lentom
, hauska»
. ^ontrealis
'i^ajaaa'vu(