Vapaus, July 7, 1951

              PELKOOX
i n ajako niin
n sanoi mies
ivalleen, jonka
na.
föö sitä, sillä
rastani jos «n"'
la flanellinen
keltainen."
se minä sitten i
loksahti lukko i
'omen
luantama, lähes]
styneena, niille uj
aalle, jotka äntj
1,laivaston eräälki
pienellä Anati
ijaitsee T>7i
He saapuivat
ovuttivat khW
ikoneet tietoja
innenkuin
jntokoneet pu
hetettyjä kirjeiti]
ikko oli käsiti
liestä mutta
l i vähentj-nyt kxj
i erään naiseni
kuka ön joukon]
aan .olleen yhtiti
Lpäisiäkin. He ä\
villisian lihalla, i
niksillä sen
tokorie oliup
;a kesäkuussa
)leva saari sija
etäisyydessä
flJOITELLLT
lä teistä hyvä
[lä aamuna jo I
tfittom^TS lisääntyi
iar-New Yorkissa
r* HyvinvomtlkomissJo-
•**oedo«uto«a mukaan lisääntyi
n-vsvaiuutuksen nautUJolden «ii-ä n prosentilla viime tou-
S^ikana Han kuiterJsin uskoi,
"uiaiane parantuu sotatJlausten
K I I T O S
• Parhaimmat kiitoksemme
|c.Jailaisille ja tuttaville y l l a -
nSstä jonka järjestitte
lieidän yhteiselämämme al-l
i i ^ n johdosta juhannus-l^
iUökset lahjoista ja tar-
I °01ette- tervetulleita kotiim-liue.
MARGARET^^a^NESTOÄ
Ivmtelish Onlario
syvällä surulla j a kaipaukseUa
ilmoitamme että äitimme
kjkke Henrickson
Innkkul kuolon uneen toukokuun 18
In. 1951 Mattawan sairaalassa.
•vuMia iiaudatUIn Mattawan l i a u -
lunsmaalian omaisten j a t u t t a v i en
Ittittamanai toukokuun 21 päivänä,
J Vainaja oi» kuollessaan 78 vuo-
Len, 3 kk. ja 13 p. ikäinen, PoJs
Imennyttä kaipaamaan jäi kolme
iljtärlä Canadassa j a y k s i Suomes-
•ö, kolme poikaa, kaikki Canadassa
i j i 31 lastenlasta, j a paljon suku-
Ihisia Suomessa.
Tyynesti karsit tuskat, vaivat,
hiljaa sydän raukesi. ,
Menit sinne miss' on r a u h a ,
missä loppui tuskasi.
Lepää rauhassa A i t i p a r h a i n,
muistosi elaa a i n .
O M A I S E T .
K I I T O S
irhain kiitos k a i k i l l e n i i l l e emän--
, jotka auttoivat, k a h v i t a r j o i -
i vainajan muistoksi.
ANNI
ittawa O n t a r io
Porcupinen kulta-alueen
metsäpalosta kulunut 40
Yli 300 arvellaan kuolleen kun hirmumyrs­kynä
riehunut metsäpalo lakaisi yli asutuksen
suuresta
vuotta
Kirj. E. Hankila
Lehtemme tdrjeenvslhtaja Emil
HanUla Sooth Poreupinesta on
idrjoittanut pyynnöstämme lyliy-en
Itatsaolusen heinäit. 11 pnä 1911
Porcopinen knlta-alneella riehu­neen
metsäpalon Johdosta tämän
murheellisen tapaulisen 40-TUotis-päiväJuL
3Ir. Hankila kirjoittaa
asiasta seuraavalla kiinnostavalla
tavalla:
J o k a i s e l l a pallckakunnalla on oma
kehityshistorlansai j o n k a lehdiltä vä­lähtää
jokapäiväisestä elämästä suu­r
e s t i poikkeavia taqjahtumia, jotka
saattavat traagillisuudessaan palaut­t
a a m i e l i i n ne monet suuret kärsi­mykset,
mltikä tuntevat täydellisesti
ainoastaan ne, J o t k a ovat ne kokeneet
elämän 'kovassa koulussa.
Tapahtuma, josta aion tässä ker­toa,
on vuodelta I d l l . ' SUtä tulee
s i i s huomenna kuluneelEsi 40 vuotta.
Kysymys on siitä suuresta metsä­palosta,
j o k a riediui täällä k u U a - a l u -
e e l la j a j o k a tunnetaan metsä/paloo-
Jen ) historiassa Porcupinen suuren
ipalon nimellä.
NELJÄN V U O D E N A S U T US
Paikkaikuntaname o l i s i l l o i n alkeel­lisessa
kehitysvaiheessaan. Ollihan
v a s t a kulunut tuskin neljä vuotta
siltä k u n ensmunäiset k u l l a n etsijät
ohvat vaeltaneet näillä mailla ja
tehneet ensimmäiset löytönsä ja
saattaneet ne räbamlesmaailman tie­toon.
Silloin a l k o i tänne ; v i r r a ta
pääomia Ja Ueteeliisillä välineUlä ja
t i e d o i l l a varustettuja kaivantoasioi-d
e n t u n t i j o i t a — o l i h a n kysymykses­s
a erään tämän mantereen suurim­m
a n Ja r i k k a i m m a n kulta-alueen
avaaminen satumaisten rikkauksien
t u o t t a m i s t a varten kapitalisteille ja
m u i l l e keinottelijoille.
K a i k k i e n täime saapuneiden Jou­kossa
näyttelivät ihuomattavlnta osaa
k u i t e n k i n ne karaistuneet työläiset,
j o t k a avaavat k a i k k i rikkaudet, o l i ­v
a t p a ne missä tahansa j a minkään-l
a a t u i s i a tahansa. <&nsimmäiset vuo­det
olivt olleet erikoisen kuumeista
a i k a a k u n /eri kaiyäntoyhtiöt k i l p a i ­l
i v a t kaivanto- ym. rakennusten r a -
Kaivateh ilmoitan että. vaimoni :
AUNE MUMAN
(O.S.-Hissala) / • .
imoU New Liskeardin sairaalassa kesäk. 3 p:nä 1951. Vainaja pU
syntynyt Port Arthurissa j a oli kuollessaan 39 vuoden Ikäinen.
Häntä lähinnä kanssani kaipaamaan jäi kolme lasia, kakd tytärtä
Ja yksi poika, kaksi siskoa Port Arthurin seuduilla, j a suuri isukulals-
Ja ystäväpiiri tässä maaissa J a Yhdysyall<rissa.
Lepää rakkaamme rauhassa,
synnyin m a a n povessa.
Muistosi on rakas meillä,
sua muistamme aina elomme teillä.
Miehesi Eino iBanman J»
lapset, Margaret, Diane Ja John.
Sutton Bay. Ontario :
SUOMALAISIA
Ä Ä N I L E V i r J Ä
RYTMI-LEYVJÄ
VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, lauL Eero Väre
Juhannusjenkka; lauL Reino Helismaa
VR 6074—Arholmä-valssi, laul. Rurik Remer /
Kielon jäähyväiset, valssi, laul. Rurik Remer
6082—Ilta Salamassa, tango, lauL Erkld Junkkarihen
Ruusuja, valssi, laul. Erkld Junkkarinen
VR 6058—Yksinäinen harmonikka, valssi, laiiL-Erkld
Junkkarinen
Aroh kukka. Foxtrot, lauL Eirkld Junkkarinen
V 7007—Orpopojan valssi, lauL Henry T h ^
Kulkurin kaiho, valssi, laul. Henry Theel
TRIOLA-LEVYJÄ
T 8015—Saltzburgin kukkia, valssi, Triola orkesteri
Odelle, valssi, Lasse Pihlajamaa, hanqtonikka
T 8018—Copacabana. laul. Eero Väre
Adios Muchachös, tango, lauL Henry Theel
T 8022—Satu ruskeista sUmistä, tango, lauL
Veikko Tuomi
Wilhelmina. Foxtrot, laul. Olavi Virta
T 8026—Vedonlyönti. slow-fox, lauL Jorma Ikävalko
Keinu-Iita, jenkka, laul. Jorma Ikävalko
DECCA-LEVYJÄ
SD 5036—Alla kaupungin kattojen, valssi, laul. Sulo Sala
' Lapin yö, tango, laul. Sulo Sala
Lähetämme levyjä k a i k k i a l l e Canadaas».
HI^m NYT $1.25 K A P P A l^
«Ostajan makaetta/va lähetyskulut)
P O S T I T I L A U S T E N T U L E E KÄSnTÄÄ VÄHINTÄIN
K O L M E LEVYJÄ
T i l a t k a a osoitteella:
^VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
*'0.Boxe9 Sudbury, Ontario
kennullamisessa j a tunkeutuivat e n ­tistä
syvemmälle maan uumeniin et­sien
kultaa.
- R a k e n n e l t i i n rautatietä, jonka kis­kot
ulottuivat vahän ylj S o u t h Por­cupinen
asejnan. Se oli a v a t t l l i i ­kenteelle
ainoastaan " K u l t a k a u p i m -
gUle" saakka. Siellä rahUtaVara
Sieltä rahtitavara s i i r r e t t i in hevos­kyydissä
aina T u n m l n s i n läheisessä
yhteydessä oleville kullakaivannollle
saakka. Karkki kuljetus tapahtui
mutkaisia metsäpolkuja k i e r r e l l en s i l ­l
a mltaan varsinaisia maantietä el
s i l l o in ollut.
V e s i l i i k e n n e näytteli myöskin huo­mattavaa
osaa, Porcupmen-jarven
pohjois-paastä sen eteläpäähän, vaik­ka
matkaa oli tuskin k a h t a mallia.
Tälle lyhyelle vesireitille ei tieten­kään
voitu asettaa suuria l a i v o j a e i ­kä
hinaajaraluksia. Liikenne tapah­tui
veneillä, joissa oli moottori joko
•peralaldassa tai alukse nsisällä. S i l ­l
o in t a l l o i n ne kuljettivat perässään
j o n k i n l a i s t a l a u t a n tapaista, riippuen
kuljetettavan tavaran koosta j a p a i -
nosta.
Sivumennen mainiten tiedetään
kertoa, että Uiman vesiliikenteen
h a r j b i t t a j i n a oli myösldn kaksi
suomalaista, eräs H i l l ^ n i m i n e n Ja
eräs toinen, jonka nimeä en ole
saanut tietooni.
Nykyään on venemles ihyvin har­v
i n a i n e n näky Porcupine-Jarvella
K u n tiet ovat tulleet yleisiksi on
k a i k k i liikenne s i i r t y n y t teille.
Y K S I N A 1 S 1 ; ( S I I R T O L A I S IA
T a m a n kultaperukan asujamiston
muodosti n u h i n a i k o i h i n yksinäiset
miehet, j o t k a kuuluivat l u k u i s i i n e ri
k a n s a l l i s u u k s i i n , : joiden edustajat
asuvat yhä edelleenkin näillä peru­k
o i l l a . Taalla karussa pohjolassa t a ­pasivat
tolsen.sa monista e n maista
saaipuneet siirtolaiset.- Heidän Jou-,
kossaan oli myös suomalaiset hyvin
runsaasti edustettuina.
Asunto-olot eivat olleet nykyisiin
verrattuna tietenkään kehuttavat s i l ­lä
nionet kämpät o l i r a k e n n e t tu k i i ­reisesti
niistä rakennusaineista., joitä
kasvoi palkalla. Kaiken lisäksi o l i ­vat
monet rakentaneet asuntonsa y l i ­työnä
v a i k k a yleiheri työpäivän p i ­tuus
o l i s i l l o in kymmenen t i i n t i a J a
usein sitäkin pitempi, .
M a i h i t t a k o o n . tässä eräs suoma­l
a i s t en "poortitalo", jonka omisti
J o i t a k i n vuosia s i t t e i i kuollut E l i as
K o r r i . Se sijaitsee nykyisessä^
Pottsvilen kylässä, j o k a nimi o li
~ p a i k l ( a k u n n a l l a jo s i l l o i n . Miehillä
ei o l l u t mitään erillisiä huoneita,
eikä edes eriliisiä sänkyjäkään
' n u k k u m i s t a varten. Sitä tarkoi­t
u s t a varten oli rakennettu sei-näistä
seinään ulottuvat laverit.
N e k i n oli vielä aistimuksen kum­p
a i s e l l a k in sivulla, joten keskellä
>oU v a i n h y v i n rajoitettu t i l a l i i k ­kumista
varten. Talossa o l i s i l l o in
työssä täällä vieläkin asuva tä­män
lehden äsianainen, nirs. M i m -
. nii K n u u t t i l a .
Tällaisissa alkeellisissa olosikhtielssä
kohtasi sitten vakava onnettomuus
Porcupinen kulta-alueen alkuralvaa-j
i a . Se t a p a h t u i heinäk.ll pnä 1911.
METSÄPALOPÄIVA
Vielä tiedetään kertoa, että s i l l o in
o l i ollut metsäpaloja Ja erikoisen
kuumia Ilmoja noin p a r i n v i i k o n ajan.
Edellisenä i l t a n a alkoi sakea: savu
lisääntymään. Savu pani silmät k a r -
yäst4Sleihaan J a p e i t t i kaikki läOil-seudun
tienoot, k u n i l m a o l i tyyni
Ja päivänpaisteinen, pysyi tukahdut­tava
savu melkein paikallaan.
K u n Porcupinen alkuraiyaajat he-räslyät
tämän kohtalokicaän päivän
aamuna j a kiirehtivät työpaikoilleen,
mikä kaivantoon, mikä rakenntiksille,
j a mikä m i n n e k i n , ei k u k a a n saatta­nut
aavistaa mitä päivä tuo m u k a ­naan.
Kenelläkään ei ollut syytä
odottaa, että. tuosta: k a u n i i s t a helnäk.
päivästä muodostuisi suurin surun
j a murheen päivä seudun asukkaille.
J o l l o in tuhoutuu k a i k k i se mitä on
rakennettu vuosia kestäneen uuras­tuksen
avulla.
Läntiseltä Ilmansuunnalta alkoi
k o k o l a i l l a voimakas tuuli, j o k a k u l ­j
e t t i mukanaan entistä enemmän s a ­vua.
Ennenkuin ehdittiin puoleen
pälyään näytti tilanne muodostuvan
uhkaavaksi, Enemrnän savua j a voi­makkaampi
tuuli oli havaittavissa.
TUuli sai m e i k e i n myrskyn luonteen.
S i l l o i n monet ka.slttlvät tilanteen v a ­kavuuden.
A l k o i k i i r e i n e n työ. Asitkkaat r i e n ­sivät
öraivaan k y l i e n suojaksi jotain
vällaukeamaa tulen vaaraa vastaan.
Kaij^ki toivoivat, että -tulen valta
v o i t a i s i in pysähdyttää s i i h e n j a pe­lastaa
tulen tuholta ne vaatimatto­mat
asunnot. Jotka oli s i i h e n men­nessä
rakennettu. M u t t a t u r h i a o l i ­vat
nekin toiveet.
L a a j a l l e levinneet metsäpalot U -
Bäslvät vielä Jo entuudestaan voi-,
n u k a s t a tuulta, Joka muodostui
' aivan myrskyJcsJ, saavuttaen noin
90 m a i l i n tuntinopeuden.
Väestö. Joutui pakokauhun valtaan.
J o k a i n e n yritti paeta jonneldn —
mutta m i h i n ? Monet eivät ennättä­neet
lähteä mihinkään työpalkoiltaan
kun £akea savu tukatidUtti heidät.
Monet painautuivat maahan, yrittäen
liengitlää suomudan Ja turpeldfji
lävitse.
EMIL HANKILA
West Domen kaivantoaukkoon
pakeni 27 henkilöä. . Heidän muka­naan
o l i yhtiön j o h t a j a Wless per­heineen.
Mutta savu tunkeutui .sin--
n e k i n J a t u k a h d u t t i heidät.
Dome-kaivannolta löydettiin e-rään
kattopelin a l t a V i h t o r i Peu­r
a - n i m i n e n suomalainen t u k e l i t u -
neena.' Hän o l i k o t o i s in Äänekos­k
e l t a . Tässä suurtuhossa ei t i e -
tiedetd suomalaisia kuolleen muu­t
a k u i n l i a k s i . Ilmeisestikin olivat
suomalaiset maltillisempia Ju n e u -
vokkaampia kuin monet muut.
Toisen kuolleen suomalaisen n i ­meä
e i k u k a a n tiedä. Hän on y k s i
niistä monista Canadan suoma­l
a i s i s t a , j o t k a ovat kadonneet tie­tymättömiin
tässä suuressa maas-sa.
Porcuplnesta etelään Sliawn town-shiplssa
sijainneelta kaivamiolta t a ­v
a t t i i n 24 miestä kuolleina. He o l i ­vat
kokoontuneet eräälle aukealle s i i ­nä
toivossa, etta tulen liekit eivat
ulottuisi h e i h i n . He olivat k u i t e n k in
tukehtuneet savuun. Miesten lähei­syydestä
löydettiin samalta aukealta
kai^hu kuolleena. Eläin oli i l m e i ­s
e s t i k in p y r k i n y t ihmisten lähelJe pe­lastaakseen
henkensä. Hulen sano­taan
kulkeneen 20 m i n u u t i s s a y l i k o ­ko
towhsiilpln —• n i i n valtava oli
tuulen Ja sitä seuranneen tulen voi­ma..-,;',
, •,
H U K K U I V A T JÄRVEEN
set kahlaten. Pako muodostui k d h -
talokkaaksl veneissä olleille sillä ne
olivat l i l a n täyteen ahdetut kun aser
m a i l a olleen dyniamllttl vaunun räjäh­täminen
aiheutti valavan veden l i i ­kehtimisen
Porcupinen järve.ssä, V e ­neet
kaatuivat j a rUissä olleet j o u t u i ­vat
veden valtaan. Elleivät h e osan­neeni
uida. vajosivat' Järvelle pakoon
lähteneet •Vellamon helmaan. Näin
muodostui järvestä s u r m a i i l o u k k u m o ­n
i l l e Ihmisille. Järvestä löydettiin
k a i k k i a a n 26 henkilöä ihukkuheeha. :
D Y N A M I I T T I B A J A H D Y S
S u u r t a . k a u h u a Ja pelkoa lisäsi
vielä edellämainittu d y n a m i l l t l l l a las­t
a t u n rautatieväimun räjähtäminen
South Porcupinen asemalla. Se rä­jähti
j u u r i p a l o n riehuessa p a r h a i m ­m
i l l a a n . Vaunun kappaleet lensivät
ilmassa usean m a i l i n etäisyyteen. Rä-
Kansanvaellus
tulee suuntautu­maan
liittojuhlille
Toronto. — A i k a rientää j a ihmiset
ajan mukana. Pitää vain ottaa pari
kolme pitempää as!felta j a n i i n olem­me
siellä luonnonlhanassa .Tarmo-lassa.
Sinnohan slta a i n a ajaa h u -
ristetiian . j a mukavahan .siellä on
paisiuttau iuseaän nurlnjio-ssa.
Ne suurjuhlat lahe.styvät myös
p i t k i n askelin. Uskon 6ttä silloin
Tarmoluan tapahtuu olkea kansan-vaellus.
. Tulkaa vain k a i k k i m u ­kaan,
kyllä lanne mahtuu. Olen
kuullut että s i l l o in järjestettän bu.s-slliik.
enne Tarmolaan ju myöskin y k ­sityiset
ryhtyvät vallttumaan l i i k e n ­n
e t t a .sinne autoillaan.- Pelkoa ei
s i i s ole .silta, kuinka pajustaan Tar­molaan.
ja eihan .se p i l k a n matkan
takani! olekaan. Olisi hyvä että saa­t
a i s i in ajois.sa: tieto miten paljon
tulee paikkakuntalaisia, että voidaan
jäPje.staa yokortteenl,
SaniuHu pyydän huomauttaa to-rontolaisllle,
että kenellä on tilaa
majoittaa vieraita n i i n antaisi siitä
tiedon majoituskomitealle: Kaikki
apu oietaan klitoULsuudella vas­taan.
— I. T.
jahdy.spaikalla . o l i loislakymmentä
j a l k a a syvä hauta, maassa j a useat
useat lähellä olleet Uimiset loukuan-tulvat.
Kuten edellä jo mainitsin
alheulti räjähdyksen aiheuttama i l ­manpaine
myrskyn Järvessä, johta­en
järvelle paenneiden hukkumiseen,
Taalla eteläpäässä asuu vielä­k
i n eestiläistä syntyperää oleva
mr. A l e x Grents, Joka kertoi m i ­ten
hevoset a j e t t i in järveen. Jossa
ne olivat melkein selkää myöten
veden a l l a . Hevosten selästä p a ­loi
kuitenkin karva j a osaksi n a h ­kakin.
Ainoastaan kaksi hevosta jäi h e n ­k
i i n , .sanoi nir. GrenLs. Ne paran-tulvat
Ja tulivat työkykyisiksi. Jo
.seuraavana vuonna niillä ratsastettiin
k y l i e n valia. Hevoset omisti John
Dalton; joka on myöskin tämän pe­rukan,
alkuraivaajla. Hän omistaa
n y k y i s i n täällä suurimman h u s s l l l l -
kenne.systeemln.
Valtavan kuumuuden j a m y r s k yn
johdosta. laski Porcupine-Järven
yesi kolme j a l k a a alapuolella nor­maalin.
Kaikista pienemmistä
piuroisla kuivui vesi melkein ole­mattomiin.
Siitä johtui, että k a ­j
o j a kuoli suhiiattomasti:
Y L I 3C0 K U O L I ;'
: Ihriiishenklen menetykset olivat
myöskin suuret vaikka siltÄ ei ole
olemassa mitään varmaa tletoai, T o k -
.kokoskaäh saadaan varmaa tietoa
siitä k u i n k a monta ihmistä k u o l i täs­sä
«ionien kymmenien neliömailien
laajuisessa metsäpalossa. Palon jäl-keeii
tiedettiin olleen kadok.sis.sa k a i k ­kiaan
583 ihmistä j a sen jälkeen
tehdyt laskelmat bsoittävai, että p a ­lon
yhteydessä surmaantui ainakin
314 limaista. Mutt^ mitään ehdoton­ta
varmuui t ä kuolleiden lukumääräs­tä
ei oie. Se j o h l u siitä, että Aräestö
oli Ulitta j a v a r s in minkäänlaista jär­jestettyä
kunhailishallintoa, Itvmi-siä
virta.sl. n i i h i n a i k o i h i n alituisesti
•kultaa etsimään ja m u i h i n töihin,
hyvän toimeentulon Ja vaurastumi­sen:
toivossa. Toisaalta taas monet
lähtivät pettyneinä pois.
S U O M A L A I S T A N E U V O K K U U T T A.
M e l k e i n kaikki alueen asuinra.-
kennukset paloivat poroksi. Tie-
JA —
Onnea ja mennestyslä dmoliiitonne johdosta
toivottavat seuraavat siihulaiseL ja ystävät:
M r , j a mrs, J . Järvi
M r . j a mrs. E , P u s ka
M r , "ja mxs. K . Kopsalä
M r . j a n i r s , W . K e l l e tt
M r . j a m r s . : A , Luoma
M r . j a m r s . E . L u o ma
M r , j a m r s . A . P e l k o la
M r . j a mm. P . K i v i
Howard, K a y j a L e o Nordman
M r , j a m r s . J , K a i n o l a j a perhe
Vieno j a H e i n o Järvi
S a n n a K a n t o l a j a T o i vo
E l s a Mäki, Connaught, Ontario
M r . j a mrs. A , L u i k ku
P a u l , Vieno j a I l m a r i Leppänen
O i v a j a M a r y Matson
M r . j a m r » . P . L e h t i
M a r t h a j a W a l t e r Wähämaa
L l i y j a E l l e n Järvelä
T a i m i j a K a r l K a l l i n en
E d i t h j a Wäinö
Heinäkuun 2 p:nä
Marlene, Eddy, L a i l a ja
.Martin K l v a rl
Mr. ja mrs. Robert Latoine
Mr, j a mrs. J a c k Niemi
M K ja mrs. Tuomi
w; P u u k i l a n perhe
M.', Alden Mäntysaari
M t o Constance Belan«er
Mr. J , P . Belanger
Mr, j a mrs, A . L a n d ry
Mr, Ja m r s . D . P o u l ln
Mr,',. J , L a b i n e j a perhe
Mr. )a m r s . O, Paquelte j a perlie
Mr, j a mrs, Albert Mäntyiiaarl
Eifi^rance j a Harvey Mäntysaari
Mr. Raymond Labine ,
E. UiMi
W. K a l l i n en
TalUj
1<//,'.''.T A . L a n d ry
Ma.'Karet j a Leo Wähämaa
Otto j a R i i k k a Viitasalo
Azilda, Ont,
Karsintakisat ja
tanssit Toronton
Tarniolassa
T o r o n t o . — Toronton suomalaisten
suosimassa Tarmolassa pidetään suu­ret
tanssiaiset l a u a n t a i n a t.k. 14 pnä
j a seuraavana päivänä alkavat k a r s i n ­t
a k i l p a i l u t l i i t t o j u h l a a varten.
Kesä on j o kulunut pitkälle, eikä
täältä ole näkynyt lehtemme palstoil­l
a vielä mitään l i i t t o j u h l a a n valmis­tumisen
suhteen, mikäli u r h e i l u h a r j o l -
tukset yms. ovat kysymyksessä T o s i ­asia
k u i t e n k i n on. että viime a i k o i na
on ollut kentällä p a l j o n nuorta väkeä,
jopa n i i n paljon, että o n tarpeellista
pitää erikoiset harjoitus- j a k a r s i n ­t
a k i l p a i l u t l l i t t o j u l i l a an valmistumis­t
a slliiiällä pitäen. Mäissä harjoltus-j
a karsintakisoissa • k i l p a i l l a a n k a l k i s ­sa
niissä yksitylslajelssa, jotka ovat
l i i t t o j u h l a n ohjelmassa.
K i l p a i l u t alkavat kello kymmenen
aamulla sunnuntaina tik. 15 päivänä.
K a i k k i a k i l p a i l i j o i t a , toimitsijoita ja
yleisöäkin keholtetaan olemaan aika­naan
p a i k a l l a.
Edellisenä i l t a n a , l a u a n t a i n a t.k. 14
pnä. alkaen kello yhdeksän i l l a l l a , on
suuremmolset tanssiaiset.
M u s i i k i s t a huolehtivat kaikille h y ­v
i n tunnetut soittajat Ake j a Väi­nö.
— I d a .
Soini Nikkinen
on mainiossa
keiliäskunnassa
Helsinki. — Heinäkuun l pnä R a ­jamäen
K e h i t y k s e n k i l p a i l u i s s a saa­v
u t t i T U L : n jäsen S o i n i N i k k i n en
mainion tuloksen keihäänlieltossa, s i l ­lä
hänen paras heittonsa kantoi 72.90.
Tulo.s on maaliman partiolta tänä
vuonna.
Forssan Alun k i l p a i l u i s s a saavutti
N i c k l e n korkeushypyssä tuloksen 193,
mikä on paras Suomessa tänä vuon-
,na.-,-'.
Hedelmien pakkaajat
lakkoutuivat
B r a n t f o r d . >- V i i m e v i i k o l l a lakkour
t u l täällä n o i n 250 C a n a d a Pa«kersln
työläistä. Lakkolaiset vatitivat u n i p n -
sa Johdolla 30 pros,. palkankorotusta,
työviikon lyhentämistä: y m . parannuk.^
s l a . Myöskin vaatimuksena bn l a p s i ­työvoiman
käytön kieltäminen.
Tällä työmaalla on.teetetty 50—€p
t u n t i s i a työviikkoja j a palkat valh-tele;
vat 50—75 s e n t t i i n t u n t i , Unip j o ­k
a nyt j o h t a a täistieluä olosuhteiden
parantamiseksi hyväksyttiin työläis­t
en edustajaksi viime tammikuussa.
detfiän kuitenkin, että PottByillech
Jäi palamatta yksi suomalaisen
: omistama talo. Sen omistivat a i ­koinaan
suomalaisten Järjestöelä-
: mässä tunnetut Matti ja Anna
; Laine, tämä talo pielastettlln »1-
teh, että miehet kastelivat vuode-peitteensä
Ja levittivät he katolle
sekä eniten tulen uhkaamille sel-nille.
Kalkkien thmieeksl pelas­tui
talosilla tavoin. . '
. P a l o h a a v o j a saaneita öll paljon, e i ­kä
ollut mitään enslapulalttelta j a
ainoastaan yksi lääkäri koko alu­eella.
K a l k k i sairaat j a palaneet
o l i lähetettävä «alleyburyri sairaa­laan,
j o k a o n täältä nöln s a d a n m a l ­l
i n etäisyydessä; M u t t a tilat olivat
siellä p i a n täynnä j a k u n k a l k k i e i ­vät
saaneet; tarpeeksi pian asianmu­k
a i s t a hoitoa: j a h u o l t o a n i i n monet
kuolivat siellä palohaavojen takia.
JÄÄNYT U N H O I T E T U K SI
M e l k e i n unhoitettu iiautauJsmaa s i ­jaitsee
Porcuplnerjärven itäisellä
l a i d a l l a , viihäisen m a t k a n päässä ete­lään
suomalaisten nykyiseltä u r h e i l u ­kentältä.
Se on korkea riiemeke;
j o k a pistää järveen Itapeäna s u i k a ­leena,
ollen ehkä n o i n 500 j a l a n p l - .
tulnen. Siihen niemeen on h a u d a t tu
k a l k k i paion u h r i t . Joiden jäännöksiä
k y e t t i i n kuljettamaan palkalle. M u l ­t
a hautauksia s u o r i t e t t i in myöi&ln
ympäristön metsissä, missä k u l l o i n ­k
i n t a v a t t i i n kuolleitten Jäännöksiä. /
Joukkohautaan haudatuille ei o l l ut
ruumisarkkuja. Ruumiit käärittiin
v a i n vuodepeltteeseen tms. J a ase­t
e t t i in vierekkäin hautaan. Siinä el
tullut kysymykseen uskontunnus eikä
kansallisuus sillä k a l k k i olivat aivan
saman arvoisia ainakin tässä s u h -
umma.. Jklohlen k u o l l e i d e n niinet e i ­vät
olleet tiedossa, eiicä myöskään
se ko«ka jä missä he o l i v a t syntyneet
j a kasvaneet; mutta heillä o l i k a l k i l l a
sama yhteinen kohtalo. Heidän
hautajaisissaan evlät kaiktineet k l r kr
kojen kellot eikä urkujen suruhymnl,
P a l j a s t e t u in päin saattoivat tämän
fiohjolsen alueen alkuralvaajat to­verinsa
viimeiseen lepokaikkaan y m ­päristössä.
Joka öll mustaksi pala­neessa
surupuvussa. '
. K a l k k i o l i h i l j a i s t a . ..
E l edes linnun kesäinen viserrys
tuonut l o h t u a jälkeen jääneiden s u ­r
e v i in sydämiin.
Tuolle pienelle Ja nykyisestä elä­mästä
sivuun j a unhoon Jääneelle
hautausmaalle on pystytetty muisto­patsas,,
Josta jälkipolvet voivat l u ­kea:
.
Pysytetty Canadan kansalaisten
pnolesU ja Toronton kauppaka­marin
Ontarion tulipalosta kärsi­neiden
avuxtamiskomitean tol-mesU
niiden muistoksi, joUt» kär­sivät
Ja menettivät henkesä «linä
suuressa tulen riehunnassa. Joka
lakaisi tämän alueen heinlk. 11
pn» 191L
Lauantaina, heinäkuun 7 p. —^ Saturday, July 7,1951 • Sivu 3!
..iiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiilliiiiiiliiiililllilllillll^^^^^^^^
JOKAMIEHEN TIETOSANAKIRJA
1005 SIVUA — HINTA SID. $6.50
12582 hakusanaa^ 2,477 tekstikuvaaja, 89 karttaa; 339 .
syväpainokuvaa, 16 värikuvaa, liitteenä Suomen kartta, v
Kolmas, uusittu painos — Joka kodin kätevin tietolähde!
VAPAUS PUBLISHING CO.
LIMITED
Box 69 Sudbury .Ont.
UUDET KIRJAT
odottavat tilauksianne
UUSI MATKAKIRJASARJA
.SININEN NAUHA
• f ^ A M l L L O B R A N C HI
SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN AURINKOON
311 Kivua — Hinta nid. $2.25
Verrattoman hauska renBäsretkl Tyynen valtameren romantti­seen
eksoottiseen .saarlmaailmaan. V
• OSA J O H N S ON
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU
3C0 sivua — Hinta nid. $2.25
Tämä on p a r h a i t a matkakirjoja, mitä suomeksi yleensA on i l - :
m(»itynyt ~ säkenöivän hauska, vauhdikas ]a täynnä raikasta v
huumoria. '
• R I C H A R D H A L L I B U R T ON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE
315 Riviia — Hinta sid. $2.75
H a l l i b u r t o n i n kerronta on Ikltuoretta. Hän kertoo hulmanhaus-y
kosta kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista: hänen retken- 1
sä p u i t t e i s i in mahtuu n i i n loputtoman paljon värikkyyttä. ja
riemukasta etsljämloltä j a oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko ,
k i r j a s t a löydä k u o l l u t t a kohtaa.
• F.RLING T A M BS
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN'
248 sivua — Hinta sid. $2.20
Huolc^lon norjalainen nuoripari purjehtii virkaheitolla luotsi-k
u t t e r i l l a Norjasta Uuteen Seelantiin ja kokee suuren seik­k
a i l u n riemut j u kauhut. • ,
• H A K A N M U R NE
KULLATTU KURJUUS
. 384 sivua -> Hinta nid. $2.00
" T i e n v i i t t a n a sattuma, päämääränä seikkailu" «uomenruotoa-l
a i n e n muallmanmatkallija lähtee tutustumaan Keäkl-Ameri-kun
oikukkaisiin k u l t a m a i h i n . Hän löyUiä jhmeelllsteh vasto-kohtaisuuksien
m a a n : pilviä Hipovia tulivuoria, reheviä aämlo-metsiä,
orkidoaln loistoa Ja k i r j a v i en Jintujeh leikkii. Merkilli­siä,
usein v a a r a l l i s i a k i n ihmisiä iisustaa täfisä kabvpensalden
j a banaanien paratiisissa.
• S A G A ROOS
SADUN JA SEIKKAILUN KONGO
217 sivua — Hinta nid. $2.25
Nuori .suomalainen neitonen Saga» Roos joutui kahdeksi vuo­deksi
A f r i k a n sisäosiin, Kongoon, mentyään naimisiin Belgian
h a l l i t u k s e n palveluksessa olevan suomalaisen ieomentajakap-teenln
: kanssa, " S a d u n j d seikkailun Kongo" ktrvailee vftrlic-käästi
hänen clämyksiään vaikeakulkuisilla virroilla, salaperäi­sen
viidakon alkuasukuskylissä ja myös tipo-uudenalkalslssa
kaupungeissa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys jännittää te­kijää
jä lukijaa, t a m - t a m - n m i m u t j a hurjasti tanssivat alku­asukkaat
viehättävät j a kammottavat; troopilliset taudit, vaa­ralliset
liyöptelsct Ja m y r k y l l i s e t kasvit peloltlavat. ^ .
TEKNIIKAN PERUSKIRJA
K\^ s i v u a — Hinta s i d . $5.50
T o d e l l i n e n tekniikan P I K K U J A T T I U I I N E N , olan perustiedot
yksls,sä kansissa. J o k a i s e n eteenpäin pyrkivän j a Itsekseen opis­kelevan
työmiehen, opiskelijan J a t e k n i i k k a a h a r r a s t a v a n pojan
ainoalaatuinen tiedonlähde I Y l i 1000 valaisevaa kuvaa,
imNllKAN P E R U S K I R J A opastaa selkeästi j a havalnnoUl-scsti
teknilliseen matematiikkaan j a teknilliseen pUrusttdcseen.
teollisuuden tärkeimpien raäka-alnelden j a tuotteiden ttmteml-
«een, koneiden rakenteeseen Ja t o i m i n t a a n , konepajatöihin, m c -
tallllölhln. sähkötekniikkaan ym,
R A J O I T E T T U MÄÄRÄ K I R J A A V A R A S T O S SA
• P E A R L B U CK
LOHIKÄÄRMEEN SUKU
480 s i v u a ~ IlInU n i d . $1.75 Ja s i d . $2,00
Suurerunolnen romaani K i i n a s t a . "Lohikäärmeen s u k u " kuvaa
J a p a n i n - K i i n a n sodan sitä ajankohtaa, j o l l o in japanilaiset t u n ­keutuivat
N a n k l n g i l n . L i i k u t t a v a j a järkyttävä romaani k i i n a ­laisen
talonpoikaiskylän uljaasta taistelusta 'vlhoUiseii väkivaltaa
vastaan. ''•-'•[•/•••''''K
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
YAPi«JS PUBLISHIN
Box 69 Sudbury> Ontario
SuomaIaLsc'iikirjaIli.suuden harrastajilla on nyt tilaisuus
saada harvinainen kirjauutuus KAAPRÖ JÄÄSKELÄI­SEN,
eli A . B. MÄKELÄN humoristisia juttuja käsittävä
:kirja--/; „' '.v ;
jlois
176 sivua Hinta nid. $a.00
Tämä k i r j a käsittää parhaimman osan A . B. Mältelän mehevästä
huumorista. Joten k i r j a tarjoaa mielenkiintoisen tuttavuuden luki­j
a l l e . . !
V a l i n n a n on «ivrltlanut KaUe Salo. Kirjan kansikuvan-on pUr-tUnyt
Ja«k Ilymander. " ^
K i r j a a on saatavana paikkakuntanne. asiamieheltä tai suoraan
yapäuden kirjakaupasta osoitteella: , ^ ,
VAPAUS PUBLISHING CO. ;
LIMITED
P.O. Box 69 Sadbuxy* Onlario
, I