Vapaus, November 18, 1924

              TOgfaina. maCTMfc la. ifcr-Tto.i ypy. IStt. 1924
T A P A U S
^umtaMlkumähSatn ty5ria(tön iSocslouuMttsla» ihBe**
191^ SodlmryMt. Ont, jok» ^ägtai, tontai j» lM»tai
ONNI SAABI, ABVO VAARA,
vaataavs. ^ toinJtoMpnlKtott.
VAPAUS (Ubierty)
^ n only «rgan of Finnish W o r k e » fn Canada. Pub-
IriMd fn Sodbory, Ont, erery Tneaday, Thondsy «ad
ifiatiajday. - .
m Advextmag rates 40e per c oL indL H i n i m am diarge
f o r Mngte inaertion 75c. Diseonnt on standing advertise-n
e n t . . The V s p a v r is the best advertising n e d i na
<au>ng:tte Finnifh People i n Canada.
•jMLiiMi^jTrnSii II « ' i M I • • — — I- — •« mmm.mmm—. iii.i . 1 - — • • ,
T I L A U S H I N N A T :
' Canadaan yksi vkl $4.00« paoli vk, f 2.25, kolme kk.
$1M Ja y k s i kk, 75e.
;:Tbdy8rältoihin j a Suomeen, yksi vk. I&.50, paoU l i c
:f8.00 j a kolme kk. $1.75,
v;^ Tilauksia» j o i t a e i seuraa raha, e i tulla lähettämään,
yaitrf asiamiesten j o i l l a on; takaukset
Ilmoitushinta kerran jnlaistuista ilmoituksista 49c
palstatuumalta. *" Suurista Omoituksista sekä ilmoitnk-
£idsta, joiden tekstiä ei j o k a kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitnkset $2.00 kerta j a 50c
jokidselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
« e t ; 5 0 e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
^12.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
t l . 0 0 kerta. Halutaantieto^ j a osoteilmoitukset 50«
kerta. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
I II , „ , 1 . , I
; Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina J a lauantain
lehteen torstaina kello 3.
; Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
« s second class matter. '
' ' ' •' ' . ' ' II II
; Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
'Sfc^ Puhelin-1038. Postiosote: Box 69, Sudbury; Ont.
m
^ J o s ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa,i
Itersobnatlisella nimellä, v
J . V. KAimASTO, Liikkeenhoitaja.
Työmaasolut
Kuten tunnettua, on puolueemme johdon tafaolt^
:a8elettu jäsenistön pohdittavaksi kysymys puolueepime
tiudelleenr järjestämisestä n.k.tydmaaBolujen :pohjalle/
Tämä kysymys TssiaUisesti N ei muodosta mitään erikoista
^. pulmaa meidän liikkeessämme. Kuu' jarjestömnie J r
^^rf' puolueemme toimeenpaneva, komiteakaan ei ole katso*
V , ' nut mahddtiseksi ryhtyä painostamaan vanhan toujfiin:
;tapoiijamme heä tapahtuvaa hylkäämistä j a kun iräas-toillanmie
j a jäsenistdllänmie e i ole syytä eikä keinp^^^^
kaan lähteä uusien muotojen mutkallisille j a epäroää-räisille
poluille^ raukeaa kysyinys järjestömme^ ja^puo­lueemme
^ uudelleen Järjestämisestä itsestään^ Kysy*
myksen, periaatteelliseni puolen pohdinnalla taas <^a
isisältöä sikäli, mikäli mielipiteiden vaihdolla on valis-lava
neikitys j a mikäli se 'suoranaisesti kohottaa j a
elävöittää periaatteellisesti meidän liikettämme. Mutta
tältäin pohjalta ;kat8oen^^^3^i^ ra­kentamiin,
sikäli kuqveiJtytä^^
faälistön vluokkataistelukatsomdaiav yksityisten' t y j ^
den j a joidenkin muka erikoisia*^
työläisryhmien pikkii askaiteluihin,^ työinaasblujeni iaja-
' n i n e n lupaa j ^ r i n laihoja tuloksial' jokai'tapaulcsessii
on varottava «itä, ettei pintapuolinen uskoltisuiiden
K V
M*
•••»ini
jieriaatteiden «iifupostajia kohtaan saisi astua valisidväi
ja Jntoh!moiflt«^|)aanä olevdh asiain käsittelyn tilalle.
K
Yhdysvdtain^ Workers-puolueen uudelleen rakenta-miskysymyksen
johdosta lausuu Eteenpäin-lehti toi-niituskirjotuksessaan
^Canadankin puolueoloissa" p
V kansa pitäviä johtopäätöksiä, kuten Ilmenee seuraa-yasla;
> . , .
\ «Jos kommunistisen puolueen järjestäminen näille
perusteille käytännössä kohtaa vaikeutksia Europan
inqissa, niin täällä talla faaaväHa se kohtaa niitä Vie
jemman. £uropan,.\ni(ussa ovat ^kommunistiset ^pu»;
lueet joukkopuoluejta^ paljon voimakkaampia kuin'mei­dän
puolueemme on: Ja r sittenkin; ^^^^^^
K. I. viidennessä kongressissa siitä, ettei edes Saksassa
«Ie tässä suhteessa vielä pitkälle päästy.
f Niin kauanikuin-ulkomaaiaiset työläiset muodosta-
•yA puolueessamme: niin juuren {osan^kuin^iie-nykyi^
Mevät^ 8a0yy; meidän^ puoIneen»ine/j|ajestöI)itua:jra^
Icenne ikaäiAuint^ Jutksinkertaisena- kielellisten vaikeuk-j
alen takia. Tämä kaksinkertaisuus aiheuttaa yhtä ja
toista työtä jartoimintaa; niitä ja naita monimutkaisia
suhteita ja se, tuntuu:^puoI^etoimmhassa.riihen; asti
kunnes englanninkieltäipuhuva aines: on tuU
määrältään niin suureksi,i ett» se suuresti- ylittää kieli-jarjestöt
ja niiden toimmnan. -Sama kdcsinkertäisuus
siirtyisi yhä todella mittavana tekijänä:työmäaspluihm
^ ja niistä muodostuviin oiganeihin.
. Työmaasolujen* toiminta vmupdostuu sitäkin vaikeam-jmaksi
kun puolueen j^net lukuunottamatta, hiilikai-
^ yosalueen pääasiallisimpia-^paildcdkuntU ja joitdcin jä-
< jsenryhmiä pukuteollisuudoivaloilla; työskentelevät''san-
"^geu hajallaan ja ovat-siroteltuja mikä minnekin mitä
erilaisimpiin töihin^av' eri Wmatteihin kokoä-
;minen työpaikkojen perustalla tällä haavalla olisi jär
^ jetSa, joka todelliselta olemukseltaan ei olisi paljoa
kummempi kuin mitär osastomme alakomiteoineen nyt
ovat.' Mutta solutoimimian- alulle -asettaminen täll^
tömyyttä, työväenliikkeen petturkn politiikan paljasta­mista,
iusvaitai solidaarisuutta työläisten Ja niitten eri
ryhmien keskuudessa meidän' yhteisen riistonaiaisen
asfmamrne perusteella. Ne dvät vielä voi puhua tuo-tantolaitoksioi
työväen haltuun ottamisesta muussa kuin
periaatteellisessa mtjelessä. Niiden työ täytyisi muodos­tua
Jbyvin paljon samanlaisiasi kuin on puolueemme,
osastojenune ja unioryhmiennne ja niissä olevien jaos­tojen
työ. Jakaisivatko puolueen jäsenet sitten useam­man
lentolehden tekisivädcö ne paremmin suullista agi-tatsionia
ja tomisivatko efektivisemmin, jos he olisivat
järjestyneitä työmaaperusteittain eikä kuten nyt pai­kallisiin
osastoihin? Emme voi uskoa. Kysymys ei
tässä asteessa Amerikassa ole tästä, mutta vain siitä
yksinkertaisesta asiasta: jniten saadaan suuret työväen-kerrdcset,
kokonaan porvariston harhoissa kuleskele-vat
joukot luoldcataistelun tielle. Ja tämä asema vel­voittaa
propagandatoimintaan. Siinä ei voida edistyä
alinomakten uusien järjestöllisten - muutosten kautta,
mutta sitkeän, luottamusta herättävän työn ja toimin­nan
kautta. /
Siellä missä vallitsee vallankumouksellinen tilanne
työmaasoluisen puoluemuodon periaatteelliset eteväm-myydet
astuvat täydellisesti oikeuksiinsa ja siellä- ne
myöskin laajentavat voimaa ja kykyä taisteluun ja en­nen
kaikkea tuotantolaitoksien 'kontrolliin. Meillä on
)uolue tältä kannalta-katsoen propaganda-asteella ja
sen vuoksi meillä on pääkysymys sen merkityksen ja
voiman laajentamisesta. '
Ei ole mikään salaisuus, ettei meidän puolueemme
orgaanit, osastot alakomiteoineen, kaupunki- ja'piiri-'
ärjestöineen, niiden keskinäinen edustus ja vuorovaiku­tus
ole vielä parhaassa kunnossa. 'Monilla paikka­kunnilla
niin vieraskielisten kiiin englanninkielistenkin
leskuudessa näissä suhteissa on paljon toivomisen va­raa.
Suurin piirtein katsoen meidän jäsenistömme ei
ole vielä ehtinyt tutustua nykyiseen järjestömuotoon
tunnollisesti ja täydellisesti. Se ei vielä ole tottunut
tämän järjestömuodon hellittämättömäksi renkaaksi,
a jos sen sijaan, että nyt lujitettaisiin sitä mitu meillä
on, ryhdytään: lujasti painostamaan uusien muotojen
käytäntöön ottamista, niin me pelkäämme sen aiheut­tavan
enemmän kaaosta, enemmän sekasotkua kuin hyö-yä
ja järjestöllistä^: jokaiseen jäseneen ^ tehtävästään
tietoisuutta iskevää selvyyttä. Sitäpaitsi se jokatapauk­sessa
laajentaa talla /haavalla semmoista työtä, joka ra-oittuu
^komiteoihin,'' joka rajoittuu .enemmän tai vä-lemmän
hyödyttömään ke^usteluup siitä miten teh-ään,
eikä ole omiaan'kokoomaan ja lujittamaan puo-ueen
voimia itse tekoihin ja' toimintaan puolueen lujit-amiseksi.
MoDto Ja sivisiys
Presidentinvaalien aikana o l i e.
rät sanomalehtimies käynyt puhut-
Ulemaasa niin Coolidgea k u i n D a ­v
i s i a k i n / Udcontoon nähden oli e-dellinen
lausunut '^vakanmukse-naan"
että *^i8konto. j a sivistys o-vat
eroittamattomasti j^teenkuulu-v
a t " , Jälkmiäinen taas sanoi ''sivis^
tyksen ilman uskontoa olevan paho-laie-
pajan* (devil-faetory)
Lehti, joka nuo lausunnot painat­ti
sisälsi samassa numerossaan ke-hitysopillisen
artikkelin. Joka lyö
pahasti korvalle uskontoa, jok*ainoa-ta
lahkoa j a tannustust. Nyky­aikana
myöntävätkin kaikki valis­tuneet
ihmiset iieteen kehitysopillis-ten
tutkimusten tulokset ainoiksi
mahdollisiksi selityknksi luonnontie­teessä.
Täten lyödään rannknkBi ko­ko
raamatullinen luonnontiede^ jol­la
Juuri. uskonnon perustus lepää.
Niinpä sivistys kaikkine eri tieteen-haaroineen
onkin ristiriidassa j a . a -
voimessa. sodassa uskonnon kanssa.
Mutta julkisen porvarillisen ''yleisen
mielipiteen" julistajat .eivät -ole, t i e ­tävinään
-mitään nykypäivän - luon>
nontieteellisistä tuloksista.; J a ' siitä­pä
johtuu että jokapäiväiset ihmi­set,
Joista valtava osa on. työläisiä
yhä edelleen ovat pappien talutettar
vissa Ja aivan sivistymättömiä^.Mei­dän
'täytyy sanoa että olipa.: mies
käsrtännöllisissä tiedoissa:'.kuinka . v a ­listunut
tai sivistynyt tahansa, mut­ta
-jos hänen luonnontieteelliset tie­tonsa
lepäävät pappien j a . raamatun
pohjalla^ ^niin on hän- auttamatto­masti
valistumaton Ja 'sivistymätön,
melkein • raakalaisasteella.-!;,)Tv.r'- -
E i ole ihmeteltävää että porvarien
ehdokas, heidän valtiokoneistonsa
päämieheksi sanoo"8ivistyksen 11-
mai^ uskontoa olevan ^.paholaisi^ar'
Jan". Siinä ei hän valehdellut, k un
katsoo asiaa porvarillisella silmällä
SUlä uskonnon kahlejgsa olevat t y ö -
Iäiset ovat sivistymättömiä lampaita.
Joita saa rauhassa keritä. M u t t a o l -
lappa että työläiset olisivat sivisty,
neitä Ja niinollen vapaita uskonnol­lisesta
pimityksestä. Ne varmaan t e ­kisivät
porvarin päivät kuumiksi J a
porvarin mielestä koko yhteiskunta
sivistyksineen olisi "paholaispaja",
Kyllä kai porvarit sanovat presi­denttiehdokastaan
sivistyneeksi mie­heksi^
Mutta Coolidge sanoessaan e t ­tä
uskonto Ja sivistys ovat eroitta-mattomasti
toisiinsa kuuluvat osoit­taa
että hän on J o k o s n n r i valehte­lija
tai sitten todella sivistymätön.
Meillä, on .syytä uskoa että hän, o l ­len
porvariston asialla valehtelee
tieten tahtoen, luokkansa eduksi.
Mutta surkein puoli asiassa on se
että . työläiset antoivat., presidentin­vaaleissa
noilk valehtelijoille y li
20 miljoonaa ääntä, heidän paras­taan
harrastavan kanditaatin saa­dessa
vain äärettömän pienen mur­to-
osan.
Mitä tämä osottaa? Sitä että täl­lä
mantereella —^ Canada mukaan-laskettuna
—^ on työväenliikkeellä
äärettön;än suuri työvainio edesään.
Työvainio jossa on alettava aivan a -
lusta. Sillä ennenkuin työläinen saa­daan
luokkatietoiseksi . on hänen
päästään kitkettävä pois uskonnolli­sen
humpuukin viimeisetkin jätteet,
jotka ^^kaisevat hänen ajatuksensa.
On Julistettava avoin sivistyssota
uskonnollista raakalaisuutta ' vas­taan.
Kun se sota on t u o t t a n u t , t u ­loksia,
silloin on luokkataistelurinta-makin
vankempi. .
H. Sula
Maa tyaSisille. • T a k a v a r i k o i t a
« a a as^ettavs maatySaistÄ i » | o m a j s ^ ^Z^,;^
köyhäin talonpoikaimn TvÖajJeellttäävväätle^-l tSebSä^S^^kf TJ Sf ^^
Byhdyttävä t<iimenpitei«in köyhäin! hS«L*n ^ t y i i?
miseksi. •
vain: bypoteekkien j a velkain p o i s t i - j m T m ^ * * ^ " ' * * ^ t i o c a w ' . ^^
- ' ' O s m u t o i m i n t a J i r j ^ C u r " * * ^ ; " " ^ ^ ^ Sl avustettava, osin näiden aseman I "*°°«» Sola.
parantamiseksi, osin «lintarvetno-tannon
kohottamiseksi Ja a en kaut­ta
elintarpeiden hintain alentami-seksL
Kuningasvallan poistaminen. V a l ­tiopäiville
esitettävä lakiehdotus
P«rt Arfturm n i i ^
kuningasvallan J a ensi kamarin p o i i j ^ i a b l a a rietettiiT* fcalS??^
tamis^ksi, samoinkuin ehdotus ääni-r^*°*"® osastojen taloni
oikeusmääräysten^ demokratisohni-•- lm^ 5a^rmJ n»iJmU«*toa . mTi-l,a .i sunks^ii - i * * ^
seksi, m.m. alentamalla äänioikeus-1*^°^* hummatkin haaiH
rajoja 20 vuoteen.. myöten täyteen, n ^ " ^
Parlamentin ulkopuolellakin t ä i s - l * ^ - ^ n r i s s a ^ neljäjff^*^"^--
teltava. Näiden -vaattamsten esit- P'* Willianiissa 3 eri Sei!?-
täminen hamtukselte laUrataan alettiin iltamat o - « ? ****
Julistuksessa l o p u k s i — - ei suinkaan ^°^örin ensin - esittäen K a ^ ' -
mUlään tavoin "vapauta työväen- J|^°' tfnka jälkeen k ö k o ^ ' ^
luokkaa kaikin, keinoin valmistumas- p®®°J<>htaJa lausui yleisön^" ^
ta myös Inökkavoimana t a i s t e l u u n p a * ^ Ja mainitsi juhlien t a i T^
Päinvastoin! Porvari^^okan häikäi.p^^^^t^rin soittamaan. OrW-°
lemätön , työväenluokkaar^^^^** otettiin vastaa-^^*^
on omiaan pakottamaan r°**^<>°osoituksilla että p
.... . in- kahteen kertaan yhden kappaa,;
Sen jälkeen suoritettiin v;
me.
' T^ örebrön^^^^^; rt
iniesten ammatUosasto .hyväl^.
nyt päatösJauseiihanV
irustelee -Ja: esittää i työtätekevin
Puolueen jäsenmäärän pienuus, monikielisyys, puo-' kansan vaatimuksetv'sbsialidemo-uejäsenien
hajallaan oleminen j a työskenteleihiinen,
moninkertaisten komiteoiden ja orgaanien ylläpitäm»
nen j a niissä toimiminen^ ainakin puolueen nykyisiltä
rrjestöperusteilta uusille perusteille siirtymisen pidcä-nä
j a monivaiheisena aikakauteha, ovat meidän mieles-ämme
tekijöitä^ jotka, tällä k e r r a l l a »pakoittavat pyytä­mään
lykkäystä muiden maiden kommunististen- puplu-d
a i esimerkin käytäntöön i80VelluUamiseen:>i/bneki^
sa.
i Vanhoista järjestöllisistä muodoista' uusille 'siirty
minen tulee, sitä helpommaksi mitä täydellisempi yhte-oäbyys,<
kommunistineq tietoisuus ja velvollisuuden
unto: liikkeessä vallitsee ja kun puolueemme voima ja
äseiiien lukumäärä laajenee ja kasvaa. Meidän ei tu-isi'
hajoittaa tehtäviämme liian monille aloille. Meil
ä- on nyt tärkeää puoluetta lujittavaa tehtävää ja jos
me siine kunnostaudumme, jos me 9iinä innostumme
okaista osastoa ja jokaista toveria myötenj Jos ne
caikki todella.saamme työhön Icuten yksi mies, niin
me vojmnie laajentaa puolueen jäsenmäärää^ saada tie-oisuus
lu)hotetuksi, joka tekee helpommaksi kaiken-caltqisetipoliitti^
et manööverit, ja me saamme yleista
merkitystä työmailla, taloudellisissa järjestöissä ja nii
den toiminnassa. Yleisesti:: tätä. tietä ja näillä perus
teillä me kykenemme kasvattamaan voimiamme ja lu>
emmin istuttamaan kommunismia Amerikan raataj is­on
ke^uuteen.»
Rootäntyövai esittänyt vaatkuksensa
kraattiselle hallitukselle samalla' k un
osasto odottaa, että kaikki maan työ-väen^
enjärjestöt ja -lehdet aset­tuisivat
niiden taakse. Päätöslau­selma
on seuraavan sisältöinen:
Ontarion fannariliike
•f"
'^haavalla veisi - tavattoman?^ paijon: aikaa ja energiaia
puolueemme^ työi».; t^jöiltä: F ja hajottaisi Jäsenistön
tehtäviä, jakaisi-j^^
<^ ^ < ' . > toimiin, joka ^ynunärtaäksemme enimmän aiheuttaisi
^^^k^^ sfta, ettei mistään tule mitään todellisia tuloksia.
tjAinahan jbul^kolilke ja^^^^^to^^
""^^^^t ^irniöstdcselle , varia. Mutta ^ voidaaiiko esittää
^||§J'^tÄiitai^ takeil* siitä;':^v uuden järjestömuodon aikana
jäsenistömme työ-ja töimintateho olisi suurempi kuin
'-|^^^nyt. Saaletaanko ondella järjeslömuodolla puoluee-
^^^^^iBÄÄ.enemniän työkykya^V. Me uskomme, ettei kidtaan
' ^ ^ " ^ ^ J l j ^ t «äe valmiaesittamam •minkäänlaisia t ^
^|BidkwI|ft'^elyoittavät j a naissS ^^lösuhteissa.ne ainos^
||g^Äi\^i^t erityias^^j^nostaa^udsien^^ jäsenien hiäl-jl^
n&e» ^tarpeellis^^ kommunMtirta "yaS^kxf
^r^^tfiaj^^^^ali^Us^ota-tmioi^' niihia kulumisen vitoamlt^
Ontarion färmariliiton . pian pidettävää' konventio-,
nia kokevien suunnitelmien yhteydessä mainitaan, et:
ta liitto ei tule ryhtymään mihinkään valtiollista', toi­mintaa
tähtääviin toimenpiteisiin. Sen sijaan selite-taän
« toiminta kohdistettavan etupäässä. taloudellisiin
aiioihin.-^varsinkin mikäli ne koskevat farmarien mark
unaetujen ajamista. Puolueen johtomiehet yksinker-ai^
esti selittävät politiikan el olevan farmareita var-
:en^ ^.
Tämä siitä huolimatta, vaikka Ontarion farmarit
muutama vuosi- sitten tapahtuneen suuren heräämisen
sä hetkellä näkivät politiikassa - ainoan tien pelastuk­seensa
Muodostettiin' vakituinen puolu^ i ^ lähdettiin
vaalitaisteluun jä onnistuttiin valitsemaan jo omat
mieheddn' hallitusohjdcsiin. Teollisuuskapitalistit kä-vivät
ympäri kiljuvina jalopeuroina, punoen konnan^
juoniaan nousevan -fannariliikkeenmurdcaamiseksL
Viime vuonna toinutetuissa -vaaleissa sitten onnistuta
tiinkin suistaa farmaripuolue vallasta.
Nuori puolue vajosi ensimäisestä vastotnlraymisestä
epätoivoon, johtuen ennen kaildkea omien johtonuesten
selkärangattomuudesta ja petturuudesta. Tämä epätoi
Vo kuiskuttelee heidän korvaansa edelleen valtiollisen
toimettomuuden sanoja. Mutta farmanen asema ei
korjaannu passiivisuuden kautta; Fannarien aseB;iaa
on edelleenkin katseltava puoluetaistelnjoks puitteissa
ja ilman valtlolltsen Itsetietoisuuden ja sitä vastaavan
toiminnan nousemista farmarien on luihaa odottaa
olojensa korjaantunut
—^; Ainoa\oikea^to«^stus ihmisen suoruudesta ^ o n hä­nen
antautumisensa jonkun aatteen palvelukseen. Sa­noja,
ndiaa j a kaiBcea muuta on verraten helppo an­taa';
mutta;^ se, joka uhraa jokapäiväisen elämänsä j a
tiklumidcsensa jonkun : asian hyväksi, - antaa oikean l o -
di^een* vakaumuksestansa.
Ruotsin työväenluokkaa odottaa
kärjistynyt hätäaika. Elinkustan:
nukset kohoavat. Asuntopula: jatr
kun. saattaen köyhimmät vaille i h -
misarvoiria .iViuntoja>:, Ja kaikessa
tässä- kurjuudessa-., Jatkuu myös
työttömyys. Työnantajat , panevat
tästä huolimatta käyntiin uusia pal­kanalennuksia,
mitkä ilmenevät sel­västi
niissä monissa sopimusirtisa-nonnoissa,
joita viime neljännes^
vuoden vaihteessa on tehty. ' V u o ­den
vaihjteessa tulevpt nämä toden*
mukaisesti, ^ aiheuttdmaan työmark­k
i n o i l l a , yhteenottoa.
Tähän katsoen on käytettävä kaik­kia
valta-asemia, ellei tahdota,- et­tä
työväki syostään' yhä syvemmäl-le
köyhyyteen j a kurjuuteen; So­sialidemokraattisen
• hallituksen on
käytettävä valtion kaikkia mahti-puolesta.
HallitukBelta vaaditaan
nyt enemmän kuin: koskaan; aktiivis­ta
politiikkaa työtätekevän kansan
puolesta, Politjikkaj joka nykyise­nä
työtätekevälle kansalle nijn,-vid-keana
aikana kompromisoi pöryariSt
luojaa, kanssa,,on yhtä* kuin iuopu-minen
työläisten veduistal'
kapitaalin hyväksi, merkitsee Eu-^
ropan' siirtomaistuttamista amerika
laisten pankkiirien käskyvallassa Ja
Ruotsin osalta taloudellista pulaa
palkanalennuksineen j a työttömyyk-sineen.
A Palkankorotusten puolesta. Hal­lituksen
on turvauduttava kaikkiin
valtion voimakeinoihin ei ainoas­saan
= lyödäkseen takaism lyönosta-jain.
• hyökkäykset, vaan .myöskin
auttaakseen kalleutta, Ja, asuntopu­laa
vastaan taistelevaa .proletariaat-,
tia saamaan, vähintäin. 3Q pjrps. pal­kankorotuksen.
• '
Maksimihinnat.- On ' h e t i tehtä-vä
aloite Jatkuvan elintarpeiden kal­listumisen
estämiseksi, m.m. säätä­mällä
maksimihinnat kaikille välttä-mättömyystarvildceille.
On . m y ös
otettava, harkittavaksi valtion rahal­lisen
avustuksen myöntäminen o
sjiusliikkeelle, Jotta tämä voisi myy­dä
.tavaroitaan työläisille alemmilia
hinnoilla. <
Vuokralainsaädäntö. Kokoontu­ville
valtiopäiville on luonnehditta­va
sellaisen vookralainsäädännön
ehdotus, "Joka suojeleef tehoMcaasti
vuokralaisten oikeuden^ kaikilla
, Työläisten on 'vaadittava, että
hallituksen politiikkaf' titrkeimmisd
kysymyksissä suunnataan. petraavil­le
linjoiBe: _
Puolustuskysymys. "'Puolustusky­symys
on ratkafatava pbrVarilBsen
militarismin .. iioistamispeHaatteen
mtikaisesti j a totiguttamalla työläis-j
a t8lonpoikaismiliisi,-.s.t.8. työtätei-kevän
kansan aseistus koti- j a ul-koitiaisia
sortajia vastaan. Öalli-tukisen
on ryhdyttävä ripeisiin toi­miin
tehdäkseen lopun porvanluo-kan
fascisti- j a rikkurijärjestöistä,
joidetf iaiiioana tehtävänä o n työläis­ten
nujertaminen. Miehistölle-: v a ­kuutetaan
laissa oikeus sotilaspen-vostojen.:
muodotamiseen armeijas-,
sa Ja laivastossa - miehistön oikeuk­sien
valvomista' varten.
^Kansainliitto. Ruotsin on erot­tava-
kansainliitosta, r j o k a on impe­rialististen
valtain - yhteenliittymä
pikknvaltHnta, d i r t o m ^ ' j a Neu­vosto-
Venäjää vastaan. Kieltäydyt­tävä
hyväksymästä .JtSeneven pöytä­k
i r j a a , J < ^ vain':velvoittaa Ruot>
sin^ sotasekaanttuDoisiin • kan
sa isännöiväin '.sdOärvaltäBin edukä,
etukädessä NettvQSto^Venäjää 5 vaa-taan.
asuntotuotannon • käyntiinpanemisek-si
suuressa mittakaavassa. Suuret
rahasummat^ j o i t a • nykyään 'Viskai-taan
armeijan-Ja' kuningashuoneen
ylläpitämiseksi, on sen sijaan käy­tettävä
tämän rakennusohjelman
läpiajamiseksi; Siihen mennessä,
fmn>on elicatty rakentaa ihmisätvoi-k!
a asuntoja^ on; viipymättä toteuti-taya
tehokas asuntojen säännöstely
kaupungeissa, ^ joissa turvaudutaan
hätäasunnoihin.
I}awes-sunnnitelma. Dawes-suun>
nitelmaa- vastustettava^ j a ryhdyttä­vä
toimenpiteisiin Ruotan kapitaHs.^
tien estämiseksi tukemasta vaS< o t ­tamalla
osaa Saksana l a i ^ merkin­tään."
Davres-suunmtdma merkitsee
Saksan työväenluok^ jiäiitaaka-ryostäinistä
kansainvlfi,sen> dnanssi-
Pois t u l l i t Poistettava kaikki
välilliset verot j a tuUit, jotka rsr
sittayat työtätekevän Icanisan t a -
lousbudjettia. Ajettava läpi sellai­nen
verotuslainsäädäntö,.: joka säi­lyttää
kaiken' kappunkietf j a kun-'
tain l^>itokustannttkset suurkapitaa^
Iille Ja suurtiloille. Kulutusosuus­kunnat
vapautettava kaikista verois­ta.
Työaikalaki. Heti teh^vä jatkua
van J a -tehoklraah työaikalain ehdo­tus,'
mikä käsittää käkld työläis-ryhmät.\
Lakiehdotuksen . tulee - s i ­etää
rankaisumääräykset ^-tunti-sen
työaikalain Ja 44-tuntisen vii­kon
ylittämisyrityksislä. * -
Työmaaneuvostot Taistelua l i -
ä ä n t y v ä ä t y ö t t ö m y y t t ä 'vastaan.
Ehdotus l a i k d . Joka Ideltää ehdolli­sen
j a .mielivaltaisen -työläisten sul­kemisen^
työmulta. Ja saattaa työ-laitoksen
työläunstä j a palkannaut­tijoista
vaHtun. . työmaaneuvoston
kontrolliin. Laissa määriteltävä
työttömyysavuätes, mifö 'vastaa-' kes-
MmääräispaOkaa kussakin amma­tissa.
YhteiskunnalfistBttaimneiu V V a l ­tion
> rautateiden Joutuminen yksityi-soin
l a s i i n e s t e t t ä ^ Ajettava läpi
panUden Ja muiden rahalaitosten.
taistelu _
vastaan ' |*°**^o°piti
meitä yhä tehokkaampaan .toimin-{J^^*«f_^, kat,D,w
elinetujemme puolesta.
kun m.e-kehoitamme ammatti-1^"^^^°^» Joka olikin an-okasta •
yhdistyksiä j a inuita työväenjärjes-p*^^**^^^^^ Väliajan jälkeen tai*
töjä korostamaan näitä Vaatimuksia j**^^^**? lauluseura lauloi ani«a*
in minkä jälestä oli
mitä päättävämmin kaikkia t o v e r e i - - ° ° 9hjelma.
taympäri maan varustautumaan se-j - P o r t ) iWäUanjissa oli ukraimaT •
kä ammatijli^sti että poliittdsesti, nen laulukoöri, joka t a i t a v a s t i^
n i i n että me tulevissa kiertämättä- ^ «seita kappaleita, sekä sajT'*
missä taisteluissa emme ainoastaan ukrainialainen lapsi orkesteri, ] h
lyö takaisin yläluokan hyökkäyksiä sai yleisön suosion osakseen h S
j a yrityksiä; hädän j a kurjuuden a i - esityksillään. Kummallakin
heuttamiseksi- tuhansiin: työläisko-1Ia esitettiin vielä suomalaisten toi
teihin, vaan.että me myös olemmepnesta kuvaelma "Kuoleva punasota!
valmiit toteuttamaan vaatimuksem-jri." Tilaisuudet olivat bpettaTai?'
j a samalla todisteita siitä, että sa'nt
P o l i t i k e n " huomauttaa edelläole-ret kansajoukot ymmärtävät Veni.
van ohjelman Johdosta,'ettei se olejjän vallankumouksen j a sen tarkoi-mikään
kommunistinen, mutta" yh-jtuksen työväenluokkaan. Molem^
tä kaikki, kannatettava ' ohjelma, j missä tilaisuuksissa myytiin öyöj
minkä taakse voivat ryhmittyä yhtä jVenäjän vallankumouksen anisto-hyrin
m a a n k u i n teollisuudenkin JQhlamerkkejä. Merkit, joita oli
työlliset.. - f.^ hähetetfy; rTk^ljne sataa, loppuivat
——r; ^TTT-rn^ kesken Ja sitten oli järjestetty nii- TYÖVÄEN URHEILU p«^^«'ikiä,^-E1iikrmS
.r •, ... V I / - jpUUn.
, * > , I AtelepoJuhlMta, jota vietettiin
l^unamen-^ ja Luzernm^^'^ ^ päiväni:
IJrhpilu-fntprilA- Ubtilaskasarmissa, oli taasen laken UrneUU inierna- perustetta-.'sotilassoittokunta kulkn- , tl0nal6 eessa j a samoin aarmorissa esiinty­v
i . mässä (ja vieläkin jotkut halaavat
UrheUunkin' afaUä, sen Jälkeen .^^^'Sj^lf""^^ ^! f «»^
kun on tehty .selvä Pesäero porva.r^;"^*^^"^^^^^ ^°J°°- ., *• . *• Igm.majun seka useita paikallisia
pappia Jotka kiittivät ja ylistivät
snurteollisonden j a luonnonrikkauk­sien
sosialisoiminen.^ : S ^ ^
deikomissien J a yhtiöiden cmaat pako
kölnovutettava.-, - ^ -
reistä, Qn syntynyt työläisten kes-kuudessa
kaksi - ^ ^ ^ 5 "THa^^^^
^-ST" ^'^^«f^^^^^^^^ilel^atä 'ei t i e t e n k ä ä n / o^
hitto), n ^ d e ^ on varsm epamaa^K„ioon että oliko viimeinenkään ih­rainen.
Kan eräältä taholta täällä U i s t e u r a s t u s muuta kuin muutami-
Canadassa. pn' tehty ehdotus , r y h - U n . yksilöiden etujen puolesta taiste.
t y ^ a v u 8 ^ m a ? n T U L : n osanottoahua.^^^,^ koetettu tällaisesss
Luzernin / . U r h e i l u - I n t e r n a t i o n a l e n tilaisuudessa kasvattaa joukkoja:
Frankfurt am Mainin kisoihin, jotta ymmärtämään että sodat ovat aino^
sen yhteydessä voitaisiin tehdä pro- astaaii suuria ihmisteurastamoja
pagandaa urheilun hyväksi tässä kapitalistiluokan rikkauksien keskit-maassa,
niin on allekirjoittanutta tämiseksi. —' J .
pyydetty selostamaan asiaa lehdes- ' • • •
sämme. .1 Oikea loittonäyte VtHjuamKtU
Jo pitemmän aikaa on öUut U- k>e»"«My«»«l Kuten Työmiehen ja
meistä että Luzernin intemationale Vapauden lukijoille on jo tunnettua,
on ollut keltainen. Tästä Johtuu- P ^ a t täkäläisen OBU:n kannatus-kin
että Venäjällä perustettiiii P u - renkaan soittokunta ja erinäiset
naned- UrteiKiinternationale, joka ''»«"^n^^ie^^f nmodosta-pyrkii-.^
Jsäffiseksi Luzernin interna- .y'»*^'^"*^^
tionalen kisoihn, jotka, pidetään « J : - ^5 V *
1926 Frankfurt, am Mainissa, Saki fl''»?**^ .soittelemaan .ot.l«.omo.
s a ^ . ' A ^ oli käsiteltävänä k o n - P " » * " - ' ^"J*^? konsertm «.m. so-fer^
nssiss^ .viime keaähä, joHoin joh^''?«*'^S^f . ^ ^ V " ' ^ -^°"J^^^
f •< - • i i - T> T T » !• *. pelissä. TuoUamen veljeilemmen,
oh ilmeiflte ette P,. U . L suljetaan ? hteigrinteman" muodostaminen ;
POIS Ptanl^urt am M«nin tyolais-L^^^^. ^^.^^^^ ^^^^
olympialaisista, mutta jatettun asial ^.^^^^^^ ^^j^ Työmiehen Ja
[nternationalen toimiston ratkaista- vapauden lukijain mielestä. Se pa-v
a k « ; , j o k a i 12 s y y ^ o t a . pjtäm2a-Lj|, ^ j g j ^ |o^yja,ajoigta tietoisten
Sten. kokottksessa. onkim^ f ^ n ^ f f i v e e l ä i s t e n tarttumaan myöskin
P, V. L osanoton puheenalaisiin k i - ^ n n i asiaan. Heiltä oli Industris-soihin^
f^Tätä päätöstään peruste- ,|gti„ 254-.ssä numerossa paheksuva
lee tonnisto sillä että Luzernin In-j Jrirjoitus O B U m kanii*tu«r«okM»
temationaleen saa Uittyä pinkäLoiuokannai menettelystä. Ja vaik-maan
työväen urheiluliitto Kyvänsäj k a tuossa kirjoituksessa/heti alnss»
sanotaan näinVPort Arthnrin OB-:
yhteisissä Juhlissa pöi^Tariston kan»-
sa;,soittamassa sotilaskasajmilla 5-2m
p^rtaJjooiiM^^^^^m^
k u u t e " j.n.e., niin nyt. kuu' «Ii­doinkin
: asianomaiselta tahoHa ns-
Irailleteiifi ; : " p i ^^
t a " : tuossa kunnianjutussa, niin nyt
"rapoitterin"-nimen taakse lyniyi-;.
yä **työläi3toveri" (toinen ^ edellS-m
i ^ f e s s a y n ^ u s t r i a l i s t i n , .larjoiti*--
sessa msönitosta kahdiesta jehusta,
j o t k a ovat m ä ä r i n ä renkaassa)
lähtee mitä t^rjteämmällä tayaDa
ke1jaiI«iBM9 jaft»«.
^ T ä p l ä - ' Ä t e e ^ ^ U a siri^tyks^
l ä ä i f e l t o ä g a^
tyoläistdveri'^^'aikoo pieneUä vippa-k
p ^ Ä l i i r a h % i t ^ «^*»*».. ^/yi
mify^&ki 'Kas näin aijotasn
*fm^>^ juka: "Sitten i^vu--
tkma sana bikaisulsi Industnslistiir
^ | ^ ! 2 5 4 * < . r i Arthuria ^^^^ ,
fc^»:-:|öi^ie»kBeBn, jossa maini-taiml
9*-^^
kiJä|wlle ^titeskasanmUe. ^
rijfctjpilm -kannatusiengas
katsomatta: jäseniiBtön poliittiseen
kantaan, -Joten kahden intematio-nalen
olemassaolo, on taxpeetontaa'*.
Mikä o l i s i . ollut luonnollisempaa
k u i n se että Jos Luzernin Intema­tionale
todella seisoo perustelujen-sa-
takana, sallia P . U . L osanoton
Ja siten: teossa osottaa vilpittömän
pyrkimyksensä. Mutta keltasilla o-vat
aina puheet j a teot risttriidas-sa.
Kommunistien olisi psrrittävä
siihen ^ etta' -saataisiin työläisurheilu
keskitettyä yhteen ainoaan intema-tionaleen,
:^Uä urheiluväki • on nuor­ta
j a siibuen voi helpommin -vaikut­taa
kuin' vanhempiin työläisiin. Joi­den
mielipiteet :0'vat soa-dem.. myr­kyn
pilaamat pahemmin kuin nuo­r
e n väen.
Mitä talee T . U . L m kuulumiseen
Luzernin'^ Intemationaleen, niin täy-t
y y se ymmärtää siten että, se e i
v o i a saada valtioapua jos se kuu?
l u i s i P. n . ' L J a kaiken fisäkri op
T. IT. L . ollut perustamassa Lujter-nin
pärJestmL ennenkuin oli P . V. h
plemassakaan,' jonka osanottoa'-pu-heenalaisiin
kisoihin T. U . h. on
puoltanut
A s i a i n näin ollen ei .meillä p i t p i -
si olla syytä r/lhtyä erikoisesti p«5n-kitäraään
T . U . L . osanottoa t i i f e.
van kesän klsmlmi, :j(mka «vmn^i^!e4
Hkarvaudella sainimme.a Jos ^ ' S ^ ^
'TioSEesta .:L^1iubfimstfca^« .T^hidy^^
il»»