Vapaus, September 29, 1951

              KING TAXI
5-5621
fcOCrtFTTAVA PALVELUS
HääkokkavibkQJa
KUKKAXOMPPUUA
PUHELIN 5-5M1
MANHATTAN FLOBIST
ftViiabam SL N. Sudboiy/OnL
— V. 1784 oU ASai^anadass» (Qo»»
jbeo 8im>a5taan IS.00I> fsotestantfia::
Trout Lake TAXI
7-7119
433 Trout Lake Bo^d:
Hyvä palvelusi
(15-22-29-6)
DR. L HOOEY
UUKXBI JA KmVBOI
Pnb. 7-7395 Kotiin 6-073»
US Ebn St. E. Sadbor»
Tarldstuliakaa silmänne <
hanh R. Block R.O.
OptometristUia
KOHTUULLISET MAKSUT
BVONE 410
FOH. 4-4014
- Mackey rakennus
DUBHAM N.
PAINOTÖITÄ
Uikelaltoksille, järJestölUe Ja
yksityifiiUe
kirjapainossamme' tehdään ensi­luokan
painotöitä nopeasU Ja koh-tuullisella
hinnalla.
Tärvltessanne
KIBJELOAIAKKEITA
KIRJEKUOBIA
LASKULOMAKKEITA
TILIOTTEITA
KÄYNTIKOBTTEJA
OVIUPPUJA '
AIAINOSILMOITUKSIA
JUHLAOHJELMIA
KUTSUKORTTEJA
UAXKUTSUJA YM.
lähettäkää tUaiiksenne:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LI]^IITED
Box 69 Sndbmy, Ont
SUDBURY CLINIC
Lääkärit ja kirurgit
DR. S. S. POLACK
DR. B. M. THOMSON
DR. I. W. DAVIDSON
DR. J . M. TAINSH
DR. P. R. pyPE
Hammaslääkärit ,
DR. I. a. POLACK
DR. L N. HOBBS
. Suomalainen tulkki
130 Elm St; E., pnh. 3-7181, Sudbory
LAATU POLTTOAINEITA
' Kuuluisaa
C.I.L. maalia ja yermissaa
Puh. 6-6433
EMPIRECÖ^i.
& LUMBER CO; LBVHTEP^
54 Eini W. Sudbury
LÖYDÄTTE SOPIVAT
LAATUKOTIVARUSTEET
ISOSTA VARASTOSTAMME
EINO AHONEN I^OMALAINEN MYYJÄMME
„ MIELIHYVÄLLÄ PALVELEE TEITÄ
Bannon Bros
KirJ. ABRAHAM CATBtL
(Jatkoa)
AmeriksD soUlaalUs-stratestol»
tovoUtaUa Aasiam a salata^ SJBB
80tilasob|e|man N en v o s toIUtonb
- k«BnwHinlwnln v Ja kansaQlaen. v»"
paaden vasfafsist» i'pytfc|my|ul9til
luMdetaan : J ^ ^
päivä. MBtta amerikfcalalsrt pnhn-jat
nbnlttävät .Xbdysndtain. tol>
menpiteits . AasiasaaF; flpaobutiifc-seksl^
:kansakimtleo ftatoq^
stmden?' polstamlsdniuJa-:cdlstjiE-sen'
Ja ^stvlstsiuen kehlttämlseidd.
Amerikkalainen 'proi»ganda pyiijdl
todn löytämään Iraliitnksensa toi­menpiteille
moraall8en<bikentaks^
poistaakseen hnomlon niiden pnii-taasta
hyoiduyslaonfcesta. Amei^
likan halIitQksen:ediistaJat eivät'
edes epäröi pnhiurrystävyydestä^
Kiinaa ja Aaslankansoja kohtaan^
Pooli vnoslsataa.sitten Amerikan
maaUknaimlian^ Takaita^t,;^ Jotlu
liI|oit$lTO^ Amerikani mätlmnkset
imperialistisessa: kllpallossa ;heir.
mndesta; Tjrynellä merellä Ja Aasi­assa
lUppilnienJa; Havaijin valloitf
tamisella» ollvati^bienegiän t^o^
pyhiä. He pohnlvatiaTotmestt ita-loodelUslsta
ednfrtaan, Toitonha-
Instaai^ markklnoisfa, vmalca-alne-ja
tcplllsnnslähte^tä^ flnansd^ Ja
kanppayUvaIlasta,vJiAa,> ajoi heitä
Aasiaan. On .hjrrin valaisevaa
kään^ historian Jehtiä taakse­päin,
\ vaikkapa .-,vain lyhyestikin,
nähdäfcs>«n Anyyikan r Imperlalis-,
tisen poUtilkan, hMorialllsen Jat-knvaisnaden
Aasiauna. ;
ESPANJALAISMIEBIKKA.
LAISEN SODAN TAUSTA
iVfadysvallat. silloin erää nuorimpia
kapitalistisia valtoja; astui 19. vuosi­sadan
loppupuolella.' imukaan maail­man
ylivallasta Kauko^Idässä käytä­vään
taisteluun. Tfimän taloudelli­sen
taistelun perusolemus imperialis­min
aikak§iudella on maailman Jaka­minen
Ja uudelleen, Jakaminen pääo­man
suhteellisen vohnan mukaan. Ja
Yhdysvaltain muodollinen Ja asialli-nien
astuminen tähän taisteluun ta­pahtui
vuoden: 1898 «spanjalals-ame-rikkalaisessa
sodasiKi!'
(Espanjalais-amerlkkalaista sotaa e-deltäneet
vuodet olivat amerikkalai­sen
kapitalismin nousun 'Ja sen mo-nopoliasteelle
muuttumisen vuosia,,
trustien housdh v u o s i a . ^ ' '
Vuosina. 1670—1900 Ylidysvaltain
väestö lisääntyi 97 prosentilla. Tänä
samana aikana vuotuinen /vehnän Ja
"Amerikan tehtaat valmistakit
«nemmän Imin Amerikan kanaa voi
kfilatfaa, sen maaperä f sottaa
nrmmän knln .kansa tarriteee.
Kohtalo on määrännyt pidltUk-täytysr
kaoloa meille... Knoban
täytyy Jonina metlli^^mnttaM voi
iapabtaa vasta sen^een. knn Eau
panja on Tblleito... FUIppUnli ovat
loosiUIsestl; katsoen settraavf]^
määrämme^f .
Senaatissa tammikuussa 1900 pitä­mässään
puheessa - Beveridge $ ^ t t l
Amerikan Kauko-Idän politiikan vie­lä
yksityiskohtaisemmin Ja lausui Jul­ki
sen, ndkä Jo, o U i U n e r i l m i m p e^
listien .päähänpinttymä, halun kii­nan
taloudelliseen valvontaan. Tässä
puheessaJan Severldge lausui: , ,
. "Herra presidjentti, ajat pakotta-
;; vat snon^pnbeisanteen. Filippiinit
ovatr meidän, aina... Ja aivan F l -
^lippiinlen takana ovat Kiinan ra-
Jpittamattomat maifcklnat! Me
emme peräänny fcnmmairtBkaan.i^*'
"Jklina ^on luojonolUnen asbUt-kaunme
Ja Fil4»pllnlt mQadfostavat
ioltlkohdan Idän portilla..v Se
valta, Jokahänitsee Tyyntä ni^er-
.. ta, se. hallitsee koko 'maailmaa«Ja
. Filippiinien kanssa se; valta on Ja
tnlee aina olemaan Amerikalla.
KanpänkäyntI K U ^
jaitkoii "on; mahtavin kanpalUnen
tosiasia tulevaisaodessalome... Se
valtiomies, ;JoIui laiminlyö, Amer^-
kan'saattamlsen'sllle palkallf,
sä se v<4 hallita tät& kaappaa, f^-
kee rikoksen amerikkalaista kaap­paa
kohtaan^ rikoimn- amerikka­laista
poavlllan, vehnän Ja tapa
kan viljelijää kohtaan, rikoksena
amerikkalaista kone^ Ja' tekstllU-alan
tehtailijaa kohtaan."
ja maailmankaupan Johtoasemasta.
Välttämät(intä tämän päämääxän
saavuttamlseUb oli äUlnan Ja Aasian
saattaminen'amerikkalalstep valvon­taan.
Soäca muutkin kilpailevat ka-pitalistlvalUot
— eilhen aikaan Sak­sa,
Englanti, Ranska Ja tsaari-Venäjä
—pyrkivät myöskin saamaan ylivallan
«ätUaca »nda. f o» Inlräatana»
ntialian ablUi ^ irtttfiiffHif kttpalU»
Jaanae aalkemasla ndttft SUnsn
Laatujen talo. ; ; E L | M I , T E . D ! ;
Durham st. s. Puh. 4-4243 Sudbury
KAKSI KIRJA UUTUUTTA
Mies ja punapartaiset herrat
KlrJ. TOIVO PEKKANEN
200 SIVUA • HINTA SID. $2.75
• Toivo Pekkasen taide on aina oUut voimaataan älyllisen Ja
eetiUisen intohimon, todellisen totuudenkllvoittelun leimana.
Tältä pohjalta hän on jatkuvasti pyrkinyt uudistamaan aihe­piiriään
ja ilmaisukehiojaan. Novellikokoehna "Mies ja puna­partaiset
herrat" on tässä mielessä hänen huomionarvoislmpla,
mielenkiintoisimpia sivutuksia.
NoveUit ryhmittyvät kuudeksi kertomusparlksi. Joista kunkin
parin ensimmäinen novelli käsittelee aihetta "normaalin" ker­ronnan
keinoin; realistisesti, toinen noveUl sihtää^x>ngelman
unen ja symboliikan piiriin. Näin on syntynyt merkiUtaen teos,
jossa todellisuus ja uni. arkipäiväisyys Ja aavistuksellisuus pu­noutuvat
yhteen, jossa hieno, persoonalUnen tyylitalde kannat­telee
terä\ää, uudenaikaista sielunkuvausta.
KAPPELI KALUOLLA
Kirj. ELIZABETH GOUDGE
493 SIVUA • HINTA NID. $3.50
• Elizabeth Goudgen uusi romaani liikkuu samassa viehättä­vässä
ilmapiirissä kuin hänen monU aikaisemmin suurta suo-pota
saavuttaneet romaaninsa. Keskellä meren;Ja;vanhojen
tarinoiden romantiikkaa saamme seurata kotoisen perhepitoln
kuvausta, jossa mielenkiintomme ryystää Stellan Ja ZSocharyn
« h d e n aikuiseksi varttuvan lapsen säteilevä rakkaustarina.
Kanaalin rannikon pieneen Torquayn kalastajakylään on meri
luonut sekä Stellan että Zacharyn. Sota-aluksen räjähtäessä
«yJan edustalla Stellä on menettänyt äittasä: hänen Itsensä
pelastuessa kuin Ihmeen kautta. Herttainen lapseton pari, isä
la äiti Sprigg ottavat hänet huostaansa, s i i a Stellan Isästä el
Mada tietoja. Zachary taas on aatellsperheen poika Ja vänbem-
PKnsa kuoltua lähetetty merille saamaan upseerikoulutusta,
mutta tämä nuori hleverölnen poika on mentehtymälsillään
«>van kiduttaviin, sletämättömUn olosuhteisiin Ja karkaa aluk­sia,
joka silloin on ankkuroitu kylän edustalle. Pakomatkal-
{*an Zachary kohtaa pienen Stellan. Joka armahtavaisena tuo
uiansuussa ruokaa hyljätyUe kulkurille. U s t a tapaamisesta a l -
•aa heidän yhteinen tarinansa. Jonka salaperäislssäihurmaar
IJKa vaiheissa näyttelee tärkeätä osaa Gcntlana^kalllolle Rys-:
IrappeU. sen menneisyyteen mtyiftt tarina
^jgjeva tuntematon abbe, lasten vaitelias Ja uskollinen
Tilatkaa osoiUeeUa:
VAPAUS PUBLISHING CÖ: LTD.
P* o. BOX 69 SUPBUBY^ ONTABIO
maissin tuotanto enemihän^kuin kak­sinkertaistui.
Petroölin vuotuinen
tuotanto nousi 221,000,000 galloonasta
2,672,000,000 galloonaan:' Harkkorau-^
ta- Ja terästeollisuuden kehittyminen
saavutti sellaiset ^mittasuhteet, että
18^8 huhtikuussa lontoolainen "Eco­nomist"
vaUtU '
rSe tosiasia, että''rhdysvallat ky­kenee
nyt taottamaan harfckorau-taa
Ja Joitakin ' i e r S ^ t a J a hai-
: vemmalla knln meidän maamme
(bo-Britannla), on vakava nhka
alkomaanfcaappamnie' tiilevalsaa-deUe."
' . *
Amerikkalaiset kapitalistit etsivät
riidanhaluisesti uusia markkinoita,
raaka-ainelähteitä Ja liikkuma-alaa
pääoman viennille. Jo niin aikaisin
kuin toukokuun 27 phälrä? nevyor-kilainen
- "Journal " o f Commerce"
khrjcoitti:
"Luonto on 'määrännyt tälle
maaUe maailman teollisen yllval.
lan."
Kansallisen teolUsuiisyhtymän ko-kous
vuoima 1898 ^keskitti huomion'
melkein yksinomaisesti. ulkomaisiin
markkinoihin. ' Amerikkalaisen pää­oman
vienti oU Jo alkanut. Vuonna
1898 oli 500 miljoonaa! dollaria ame­rikkalaista
i^läomaa Imestoitu ulko-maUle.-^
iraissä olosuhteissa, aloitettiin es-
•^Mtnjalals-amerikkalafnen aota. Ame­rikan
muodollinen aödanjullstus rap­peutuneelle
Espanjan imperiumille ra­joittui
demagogiseen ivältteeseen, että
Amerikka : aOcoI: vi^Kmttaa Kutfban
Bq;»njan despotismista/,. Sodan ta­voitteet
Ja m e r i c l ^ t&htäsivät paljon
laajemmalle kuin vain Kuuban;.Ja
latinalaisen Amerikan, herruuteen.
Kuuban Ja Piierto^,Icon, lisäksi 1^
dysvallat /valloittivat' tftst^fvxlassa FI-lIppiInit;
HawaJJin Ja.multa Tyynen
valtamemi saaria. .
SENAATIOIH BEViatlDGEN
.8UOBAT'8AN^T
: EmanJalals-amrrlttetalHen s o d an
todelliset taricoltoksefr Ilmaisi pariial-
BBOOKS ADAMS AMEBIKKALAI
SEN IMPEBIALISMIN."
.STBATEEGINA ;
JuIkiseUe mIeUpiteeUe esihijiyvänä
senaattorina .Beveifdge.peitti/! vaati­muksensa
kansanomaisilla propagan­datempuilla.
-Paljon täsmällisemmin
esitti^ ' amerikkalaisen Imperialismin
halun haUita Kiinaa ja Kaukoitää
Brooks Adams, Joka oli Amerikan laa-
Jcntumisintoilijoitten Johtavia teo­reetikkoja
V. 1898 Ja kuluvan vuosi­sadan
alkuvuosina. (Erittäin merkit-täivää
on, että eräs Adamsin k i r j o i ^ ,
-V. 1900. Ilmestynyt ^ Amerikan <Talou-^
dellinen Ylivalta, Julkaistiin uudelleen
V. 1947. Kustantajana on eräs USAn
suurinunlsta kustantajista, Harper &
Brothers.
Adamsin teesi oli, että (USA Joutui
kilpailemaan maailman Imperialismin
Aasiassa^ Adams käioittl USA :ta en.:
sin muodostaoiaan Englannin kanssa
liiton multa kllpalUJoita vastaan Ja
senjälkeen alistamaan jpngi^rmin
amerikkalaisten tahtoon. /Hto
espanjalals-amerikkalaiselle. a o d alle
vielä; suuremman ,merk%fcsen kuin
senaattori Beve/Idge. i; Hän i khrJoitU:
"On käynyt selväksi, «itä Espan-
^ n sodan. csUIetaomat probleemat
ovat taUeet ratkalsevlksL KUpaUa
on alkanut voimakkaamman ;pal-
. nostoksenysdluUuaden:;'Jaikllpalla
— fcaihitfini kärkevimmäsd ^mao-:
dossaan --• on sotaaTavoitelta­va
palkinto on sama mikä se on ol­lut
aina täUalsloa ajankohtina -r-kaappavalhdon
valtaistuin, ts.
maailmanvallan valtalstain".
KIINA ~ AVAINMAA
Käsitellessään tarkpr^minAniMlkfin
etuja Kaukoidässä Adams sanoo:
"Englannilla Ja USA:ila on iäl­lä
hetkellä Kaukoidässä yU kuusi
V kertaa enemmän - etaja valvotta­vanaan
kuin Venäjällä, Saksalla,
/ Banskalla Ja Belgialla yhteensä:..
Joltalsen maan laajenemisen täy-i
tyy perustaa sen yllJäämätaptteU
den markkinoihin. Ja Kiina on
tällä hetkellä ainoa alue, Jfka tfur-
Joaa melkeIti,1raJatton^i£miUidolII-
: suadet, i erikoisesti, raataa'todrritse-vlen;
faatateidensä vuoksL**^^ >^
AMEBIKKALAD^EN'
MAAILMANVALTABAAVE F
Hahmotellessaan Amerikan Impe­rialistien
unta maailman valloituk­sesta,
jota 'USA:n hallitsijat tänään
koettavat turhaan' toteuttaa; Adams
ä^oi puoli vuosisataa sitten:
. "Halaammepa me tai ei, muita
me olemme pakotettuja kilpaile-
' maan kansalnyäUjien kaupan val­taistuimesta,
is. maallmanvaUan
valtalstolmesta. Palkinto on häi­käisevin
kalkista kansojen iavoll-
> telemlsia, matta se voidaan taval»
^.llsestl saavuttaa vain tuhoamalla
,/,voiitoJa... _ ___
j Kahden sukapolven aikana ovat
. f)^S A :n e^kä, saurlmmai pyridmyk-
Jiet kohdistaneel Tyynen mereen,
c Jonka se haluaa slsämerekseen.
a Tällaisen Tyynenmeren Järjestär
f i män. luonnollinen polttopiste ^ on,
; Manila FlUppIlneUlä. Kaikkien
kauppateiden ^ risteyskohdassa se
•QIBsacrta, d «le nlttlto c^tetlB. f l -
m USA:Bta talisi vieläkin sna
• knln jEpg.
laffil; ftoffma tM Kimtta"**"*»"**''*
koskaan ovat oUeeL"
FILIPPIINIT — FOBBAS ASKEL
KIINAAN
V ManMalFe antamastaan perkltykBes-tä
huoUmatta Adatos selitti kirjassaan
että JPiUppIlnit oU vaUoitettu porras-aakeleeksl
r Silnfui valtaamiseksi. Ja
ettft Aasian ratkaiseva maa oU SUna,
Adamsin saqolUa:
. f^Mlhln hintaan tahansa^ ennem­min
lal myöhemmin carooppalalset
valtaavat Sbänudn Ja Honanlii
mlij^nuUIrikkaadet. ,Ja «e, ^Joka
' kglKenee' menestyksellisesti kiina-;
laisen^^iyÖvola>an avulla käyttft<i>
määnrnäliä ananiwtiomW raaia' Jai
hllUtlkkaiQuda/saattaa hyvin volti
taa kaikki, klipalUJansa. Näin
suurt^ piuUntoa el kaitenlcaan v^^
teta helpolla; lilan monet suuret
edut ovat k]m:mj4uessä: Ja KU-^
V : nan 'kohtalon raikean^sesia saat­taa
ehkä riippua aö
sadan taloudellinen ylivalta."
Suorasukaisesti kuvatessaan Ame­rikan
Imperialiämht ihalua Riinan val­loittamiseeni
Adams kirjoitti:
*^eldän - maantieteellinen. asemam­me,
meidän valtamme JeP energiam­me
tekevät meidät erittäbi sopiviksi
pjiuttumaanZtä-Aaslan'kehitykseen,
t^emään sUtäoinantaloudeUlAen jär­jestelmämme
osan. Lisäksi;; luonnon,
lait ovat' muuttumattjpmat; Raha vhr.
taa- sinne, missä' se'saa. suurimman
voiton; Ja kerran tehtyjä investointe­ja
suojellaan alqa. Ihnelsesti ame-rrikkalaisla
el voida eristää'Kiinasta
jOman taistelua, eivätkä ne, Jotka tä-
Lauantaina, syyskuun 29j>. - - r Saturdayv|5e^ 21^1^
il I liiiiiTIIliimjiiiiiJiiiiiiUim^^
Or. JohdW.HäUai
UIAKARI JA KmuaGI
Puhelime;: .»onttori 4-4309
Kotiin 9-1232
Huono. 2QIT767 JEISO S L E.
Bcgcnt Tbeaire BoOdlng
hän asti ovat olleet; Innokkaimpia saa;-
maan siellä Jalansijaa, vannaankaan
Ilomielin toivota amerikkalaisia ter-vetulleiktislime.
Kiinan kysymys on
senvuoksl tulevaisuuden suuri prob>
leenia. Josta ei <voida luopua, Ja kos­ka
nämä suuret taistelut ylivallasta
vetoavat Joskus volmaänkhi, turvaUli.
suus -vaatii, että meidän on oltava
aseissa jajärjestrneitä kaikkien odot­tamattomien/
tapausten varalta."
__ Montrealin Ja Toronton pank­kiirien
Ja tehtallijain keskuudessa pu­huttiin,
v. 1849 Canadan Yhdysvaltol-hlt)
Uittamisesta, F.nglannli/ silloisen
kauppapolitiikan tähden.
Osuustoimintallikkeej^ ja sen kehi­tyksestä
Pohjois-Ontarlon alueella
Timmlns. — On Jo yli neljännesvuo­sisata
kulunut siitä kun Suomalaisen
Järjestön ylimm^tä Johtoportaalta
(SJ: n edustajakokous). tuli. kehoitus
Järjestön osastoille, että osastojen tu­lee
ottaa osaa yleiseen Ihmisten elä­mään.
Tämä kehoitus antoi aiheen
ten»senaattori Bevieridge; Amerikan
ImperiaUsmlnsillolnfn 'Johtava edus-taja:
v^Severidge ei hu^cnbllisestikaah
ptthunut.valn omasta ptlOie>itaan.fian
oU nIMen trustien jainionopoUen ää­nitorvi
Jotka Jo ollvac trallanneet se­kä
poliittisen että tiOotidelllsen, vau
lan Ja Jotka obj8aI«a»'U8A:n ulko­politiikkaa.
Hän ylläpiti läheisiä yb-teykslä
aikansa tärkelinji^UUi flnan-sikapltallsadn
edustÄjakn, Oeorge W.
PtoridnsUn, Htm 'To/Mn^betikivakm-tui^
bUfin VaiaJohtaJiuUc^i^ericIns, Jo­ka
oU lähfIsiMä t»3ibVimi''J. F. UoT-ganltn
luki monet Beveridgim buheis-ta
etukäteen.
Heti oodan alettua Bt^ffpläffc Julia-u:
r '
SJ:n Timoninsin osaston ivalistuskomi-teaUe
keskustella siitä, mitä olisi teh»
tävä jotta ise koituesi kaikkien paikka­kunnan
ihmisten hyödyksi. Valistus-komitea
tuli tulokseen, että osuusliike
olisi kaikille hyödyksi, koska yksityis-yritfäjätoyat
tulleet tänne Porcupl-nen
kulta-alueelle tekemään voittoja
itselleen eikä .palvelemaan Joukkojen
etuja. Val^stuskomitea vei asian suo­malaisella
haalilla toimivan yleisen
"kehitysseuran" kokoukselle. ;
Kehitysseuran kokouksessa . huo­mioitiin
kaikki mahdollisuudet Ja näin
tuli päätös, että ryhdytään tolmenpi.
teisiin osuusliikkeen perustamiseksi,
mutta että mukaan tulee saada kaikki
kansallisuudet.; Valittiin Julkisuus-työtä
tekevä komitea. Joka tekikin
asiaa tunnetuksi vetoamalla^ eri kan-salUsuuksien
Joukkojärjestöihtn.
Tuli sitten osuusliikkeen perustava
kokous! Kokouksessa huomioitiin
pääo|nan puute. Paljon pUDmoIttau-tunut
hankkeelle kannattajia, mutta
vähän oli merkitty rahaa' pääomaksi
Yleinen mIeUplde oli: Työväellä- «1 ole
rahaa ^ikä se voi rahan voimalla viedä
asiaansa eteenpäin, nmtta kun onyk-
• simlelisyyttä' niin ^yritykset menesty­vät.
Myöskin huomloltUh liikkeen­hoitajan
puute, sillä Amerikan man­tereella
perustettiin elllolQ paljon
osuusliikkeitä Ja niissä tarvittUn Ulk-keenhoit^
at mitä oli Ja jo olevat eivät
olleet • ehtineet vielä kasvattaa uusia.
Tämä kfrfcous «nySskIn esitti ajatuk­sen..
että osuusliikkeen täytyy olla
Joukkojen liike ei yfcsllöetuja ajava.
Tunnussana o l i : : Yksi kaikkien Ja
kaikki yhden puolesta. , a ;
Osuusliike sai nimekseen Työläisten
Osuusliike., Osuusliikkeen toiminnan
piti ulottua kaikille Ihmisten «lämän-aloille
alueella tnlsA se tofanll. Vaikka
osuusliikkeen tolmlnta-olue käsitti
pääasiassa kaivostyöläisten asuma
alueen,' niin täytyi 'ottaa c huomioon
myösUn kehittyvät metsätyöt. Myös­kin
farmareiksi siirtyneet työläiset
olivat toivorikkaita, eUä perustettu
osuusliike V tulee välittämään heidän
tuotteensa kuluttajille.
Aluksi :avasl osuusliike ruokatava-r|
ln Jakelun. ErMn. lakkotafstelun
yhteydessä oU myöskin ollut kyiiymys,
etk kaivosyhtiöiden tulee toimittaa
työläisille kulutustavarat ilman lisä
maksua, sillä korotuksesta ei ole mi
tään hyötyä, jos sen Joutuu maksa
maan takaisih yhtiöUIe. Yhtiöt Jotka
olivat perustaneet tavarain myynti
paikkoja, rupesivat niitä lopettamaan.
Timminsin alueen vallitsevin yhtiö 11
moitti: Koska työläiset ovat perusta
neet oman kaupan,' niin yhtiö sulkee
kauppansa.
• Osuusliikkeen toiminta* meni eteen­päin.
Oli pääliike ja haarallikkeltä,
mutta puuttui osuusliikkeelle välttä­mätöntä
keskusta. Joka välittää tava-rat
Ja antaa periaatteellista opastusta
Ja (Vapauttaa osuusllUckeet riippuvai­suudesta
yksityisiin tukkulUkkeisiin; ;
Maailman poliittinen tilanne oli se­kava;
Venäjän vallankumouksen
mabiinglt oUvat kulkeutuneet myöskin
Canadaan. Punakauhulla tekivät pro­pagandaa
ne JoUle siltä oir hyötyä.
HaJoiteUiin työväenjärjestöjä. Eri^
mlelisyydet kulkeutuivat myöskin
osuusliikkeisiin. Tuli myrskyinen ko­kous/
Joka kesti monta päivää. Eri
suunnat törmäsivät vastakkain. K a
koukeen Ilmapiiri ei tuntunut ollen­kaan
periaatteen mukaiselta "yks
kalkkien Ja kaUckl yhden'puolesta".
Toiset syyttivät yksilöitä. Ja ryhmiä
siitä, että ne yrittävät tehdä osuus­liikkeestä
Joillekin etuilupaikan. Toi­set
halusivat, että osuusliikkeen tulee
olla yhielstolminnasea muiden . työ­väenjärjestöjen
kanssa. Jos Jokti ha-lusi.
lculkea keskitietä, niin hänet vai
mennettlin*yleiseen meluun. Kuiten­kin
kokous teki päätöksen, että tuleva
Johtokunta ratkaisee kysymyksen.
Qtousllikkeen sääntöjen mtdcaan va­litaan
Johtokunnan ehdokkaat puoli
vuosikokouksessa. Noista ehdokkais­ta
oli äänestetty.haaralliklöelden ko
kouksipia onyrskyisen ilmapiirin vai-lites
«a Ja samanlainen ilmapiiri oli
nyt yleisessä kokouksessa. Jossa äänet
yhdistettiin.
Vuonna , 1951 oli kansainvälisenä
osuustolipintapäivänä SJ:n kentälle
kerääntynyt Joukko ihmisiä. Ke oU
vat UiUeet sinne kaunista päivää viet­tämään,
i Jdlai huomauttlkln unohde­tusta
osuustoimlntapälvfiaia. .Vaikka
paikkakunnalla on kolme osuustolmln-talliketiä,
niin el se ollut antanut a i
heitaj^ivän erikoisten iviettoon. Suo­malaisten
aloittama osuustoimintalii­ke
on kyllä tuottanut tuloksia, nmtta
kuitenkin o l l ^ n kaukana päämääräs­tä:
"Yksi kaikkien Ja kaikki yhdeii
puolesia."— V. K. >
ITÄÄN PÄIN
L A H T Ö A P Ä I V I T T Ä IN
7 A.P. — 10 A^P.
. 1.50 I.P« —7^0 LP.
LÄNTEEN PÄIN
3 L A H T Ö A I » A i y i T T Ä lk
12.15 LP. 1- 8 LP^. — 4.20 LP.
KATSOKAA NAITA HALPOJA MATKOJA SUDBUBY8TA
Ybtäälle Edestakaisin
F E M B B O K E . . . .. .1 5.70
OrrAWA 7.95
MONXiUSAL 10.70
QVEBECCITir 15.20
SAINT JOHN 22.20
MOIJCTON' 252»
8TDNEV 85.65
110,30'
14J5
19.S0
27^
40X0
45.40
64,20
50.10
TOBONTO
BUFFALO 12.05/
ILONOON
. WINPSpa . . . . i , . . ; I5JW''
.DETROIT ,
CHICAOO I 10.10'
NEW *OÄK . . . . V . . . . . . .
^ BOSTTON..'/......-«...,».... ...'.lOJlO
V
'lEdMuiliaMai A
*wo:>^«
1-
151 £lm St. E.
Colonial Coach Lines ^Greylioiin
Äliiiiiiiil^