Vapaus, September 29, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, syyskuun 29 ^ S£^tur4ay, Sepi. 29,1951
OLSBEBTS) « - XadejKSuSentlAbor Oieaxna Ffaalsb Canadtana.
«aUlHied Kov. e, 1917. Autborized
AS eeoDZid class matt tujr the Fcet
OtDcft Department, Ottawa. PUb"
IlSbed thrice «eekly: Tuesdays,
Tlntndajv and eaturdays tqr Vapaus
PnbUShisfl; Company Ltd., at 100-102
ELn S t Vt., Bmtnay, On%.', Canada^
Telepliones: BavUie» QTUce <f-C!M.
Edjtorial Oföee 4-4265, Manager
E. Subi. Edltar W. EUttnd. UaiUsg
addresa Bo» Cg, Sudl«cy« Ontarto.
Advertlslng lates upon «ppUcsatloo,
Tranalatton Iree of 4Cluggeu - .
^ZZLAUSBIHNAT:
Canadaoa:. i vk, 7JOO 0 kk. 8.75
3 kk.
YbdyavaUoIssa: l vk. 8X10 6 kk. «20
Suomessa; i vk. aA) O kk. 4.75
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Ontarioii metsätyötilaime
^ Kuten on aikaisemmin kerrottu, kysymys Canadan metsätyö-
»Iäisten union (Canadian Union of Woodworker5) tunnustamisesta vii-
^den Tliunder Bayn alueen yhtiön, Abitibin ja KVP:n kämpillä tuli t.k.
\ 26 pnä käsiteltäväksi Ontarion työsuhdelautakunnan istunnossa.
l-^ IMyös tiedetään, että tänään, syyskuun 29 piä/kokoontuu Fort
:'.^tburissa: Canadan'metsätyöIäistenumoä^^<^
I tojen ja lukuisten kämppien työläisten edustajat keskustelemaan union-f
V j[ tummstamlsaslastay uudesta työehtosopimuksesta jäi siitä; mihin
jl toimenpiteisiin on nyt ryhdyttävä.
* Tätä kirjoittaessa ei ole käytettävisaimme tietoja, initen Onta-
£ irion työsuhdelautakunta on Canadan m
^} vaatimukseen suhtautunut. Eikä tiedossamme ole sekään, mitä mah-tdoUisia
ehdotuksia tai esityksiä tehdään tänään Port Arthurissa al-
^kavalle unionistien kokoukselle.
^ Mutta kaikesta tästä huolimatta tiedämme sen, että^ Ontarion
'l-metsäkämpillä kuohuu tyytymättömyyden aaUo^o/^^j^^
ftiä yli laitojen/elleivät asianomaiset ota huomioon työläisten toivo-tmuksia.
'
Tässä on seuraavia erehtymättömiä merkkejä metsätyöläisten kes­kuudessa
vallitsevasta .tyytymättömyydestä:
^ r . Cooperin amerikkalainen uhio ei uskaltanut lainkaan alistaa
tekemäänsä "työehtosopimusta" Ontarion metsätyöläisten hyväk^t-täväiksi
tai hyljättäväksi, kuten demokraattinen Jtapa vaatii ja kuten
, -tmmetsäkämpillä aina aikaisemmin menetelty. Tästä huolimatta ovat
^«tietsämiehet itse ottaneet asian keskustelun alaiseksi ukeilla kämpillä
ja lopputulos on kaikissa näissä Upauksissa ollut sama ~ nir. Cooperin
^-sopimus on hyljätty iniltei yksimielisesti.
T /Vaikka tyjonantajat ovat mielivaltaisesti kieltäneet Canadan met-sätyöläistoi
järjestäjiltä oikeuden vierailla kämpiköiirä, ja vaikka
'työnantajat auttavat kaikin mahdollisin keinoin mr. ^Coopetin "jär­jestäjiä"
kämpillään, niin t<^iasia kuitenkin on, et^ mr. Coppei^^n
;,kenraali ilman armeijaa; M tietoja esimerkiksi
sellaisista tapauksista, että vaikka "kämppä-äijä" on tehnyt kaiken
^Mtttavansa saadakseen edes jonkun "soppaluun" mr. Cooperin kelk-rkaan,
niin kaikki pyynnöt ja uhkailutkin ovat kaikuneet kuuroille
korville. Canadan metsätyöläisten uniqlla, jonka järjestäjät eivät ole
^päässee
lyht^^^
.'sessa, että enemmistö Ontarion
jnyyteen. Mutta se voi kumoamattomasti todistaa sen tosiasian, että
minne fajK^änsä Canadan metsätyöläisten union järjestäjät' ovat pääs-
! seet> siellä on enemmistö kämppien työläisistä liittynyt f union^ jäse-
: l'nyyteen tai kannattejiksi.. Ku
s^y että työnantajain avusta ja myötätunnosta huolimatta mr. Coo-
\ perin uniossa ei ole jäsenfä.
Kun kaikista näistä tosiasioista, huolimatta työnantajat tekivät
"työehtosopimuksen" mr. Cooperin kanssa, niin selvää on/että tämä
jaiheuttJaa tyytymättömyyttä ja nurjam
^^kuudesisa. Osoituksena siitä kuinka korkealle tunteet jo, 'heilahtele-
^Jvat|voidaan mainita se tosiasia, että kun vissillä; kämpällä työnanta* .
! ^ jat julistivat, ettei Canadan metsätyöläisten union järjeätajät saa tulla
imieskämppiin, niin miehet puolestaan vastasivat, että siinä tapaukses-
YsaV he kieltäytyvät vastaanottamasta työnantajain lemmittyä, mr.
•Cooperin "järjestäjää". , , ' ~ ,
-Kaikki tämä viittaa siihen, että Ontarion^^^^m
ihittymässä katkeria työmaataisteluja — ehkäpä koko maakuntaa
V ^käsittävä lakkoliike, elleivät asianomaiset viranomaiset kuule järjen
'ääntä.
) Mikälf me puu- ja metsäteollisuutta tunnemme ,— ja Vapaus
'on aina ollut hyvin lähellä Ontarion metsätyöläisiä T - niin meistä
»tuntuu, että nyt uhkaava lakkoliike voitaisiin ja pitäisi välttää, ja
^etta asianomaiset viranomaiset tekevät suuren virheen, jos ei jotakin
iitehdä tilanteen korjaamiseksi. Canadan metsätyöläisten imio on
»esittänyt T— ja samalla, luvannut noudattaa metsätyöläisten demok-
]raattise5ti tekemää päätöstä — että kysymys siitäNninkä imion On-
*tarion metsätyöläiset haluavat edustajakseen,' alistettaisiin metsä­miesten
yleisäänestyksessä jratkarstavaksi. Tämä on yksinkertainen,
^'selvä ja 'läpeensä demokraattinen menettelymuoto.. Jos metsämiehet
^haluavat mr. Cooperin edustajakseen, niin Canadan metsätyöläisten
tunio tyytyy siihen. Jos metsämiehet haluavat, kuten varmasti hälua-
.vatlun, Canadan metsätyöläisten union omaksi edustajakseen, niin
^väistj^öön mr. Cooper silloin "sdpimuksineeh".
Jos asianomaiset viran<)maiset ja työnantajat eivät hyväksy tätä
:yksinkertaista ja todella demokraattista menettelymuotoa, vaan pa-
^kottavat metsätyöläiset työmaataistelun avulla puolustamaan demok-
'raattbia* oikeuksiaan, niin vastuu lankeaa silloin kokonaisuudessaan
^^itsekkäiden tiöpantajain ja luokkahengen sokaisemain viranomais-
(ten kannettavaksi.
Iranin tilanteesta
* Kun Iranin hallitus ilmoitti, että brittiräisten teknikkojen täytyy
l^oistua maasta elleivät he allekirjoita työehtosopimusta Iranin kan­sallisen
öljy-yhtiön kanssa, niin Attleen sosialidemokraattinen oikeis­tohallitus
lähetti pääministeri Mossadeghille vihaisen nootin jossa vä-^
fäyteltiin mahdollisuutta, että brittiläiset tekniikot pidetään pakko'
keinoin Iranissa, ja että iranilaisten täytyy olla kiitollisia siitä!
^ Tämä siitäkin huolimatta vaikka aivan äskettäin Lontoossa uhkail*
'iiin, että jos Mossadeghin hallitus ei luovu Iranin öljyn kansallista-jnisesta,
niin iranialaisia uhkaa nälkä ja kurjuus, sillä Britannian labor-
^llitus tuottaa silloin tekniikkansa pois sieltä. Me enmie sattuneet
|iuomaamaan mitään sellaista, että Iranin hallitus olisi uhkailhit Bri-t(
annian kansaa sotalaivoilla ja laskuvarjojoukoilla silloin kuin Attleen
hallitus uhkasi tuottaa öljytekniikkonsa pois Iranista, mutta tämä ei
Silti estä Britannian hallitusta voiman ja pakkokeinojen uhkailusta
eyt kun "kenkä pantiin toiseen jalkaan"!
Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain presidentti Truman
Jdirehti uudelleen antamaan "neuvojaan" Iranin 'hallitukselle vaikka
lallaisia neuvoja ei ainakaan Iranista ole pyydetty.
!^ Mitä tästä kaikesta lopuksi tulee, sitä emme ainakaan me tiedä,
yleisesti kuitenkin käsitetään se, että jos yhdysvaltalaiset öljykunin-
I ^ t tulevat brittiläisten öljyparoonien "avuksi" Iraniin, niin he voivat
f^auttaa" Iranin öljyn itselleen. Myös oletetaan, että suuri osa viime­aikaista
propagandasotaa kohdistuu todellisuudessa kahteen suun-iaian:
Mossadeghin hallitukselle muistutetaan ''kuolevaisuudesta*' ja
aeUtetään, että Iranin Rhee (feodaalisia tilanoftiistajapii-sejä
edustava Sayed Zia) nousee hallituspukille, ellei Mossadegh
•fee hyväksyttäviä sopimuksia brittiläisten öljykapitalistien kanssa.
tSn. Ann» laine, South Forcuplne,
Ont-, täyttää t&aään n vuotta.
Hefkki mui, FixAaaäi. Ont., täyttää
«yysk. 30 pn;ä 71 vuotta.
E . BMUainen. Woods, Ont., täyttää
«yysk. 30 pnä 78 vuotta.
Onnlttelusune päivän sankareille!
Mitä muiit sanovat
SM KYsnnrs: VOIKO ANTI.
SOSIALISTI TAISTELLA
SOSIÄLISSIIN PUOLESTA?
. Britannian Trade 'Union Congressln
äskettäin pidetyssä konventionissa oli
keskustelun alaisena kysymys ty&väen
edustuksen lisäämisestä kansallistet­tujen
teollisuuksiesn Johtokumiissa.
Skotlantilaisten^ maalarien union e-dustaja
> paljasti tässä keskustelussa,
että kansallistettujen teollisuuksien
330; Johtokunnan Jäsenestä on : vain
14 sellaisia. Joilla On ollut yhteyksiä
unioliikkeen kanssa.
Analysoiden pääministeri Attleen
t^emää 131 viimeistä nimitystä tä­mä
edustaja sanoi, että 63 niistä cfvat
olleet yhtiöiden Johtokuntien- Jäse­ninä,
23 oli ritareita, yhdeksän loor-dia
Ja kolmella on korkea-arvohien
sotilas-arvo. Hän kysyi: "Miten me
voijnme tosissamme. odottaa, että
näissä asemissa olevat antisosialistit
taistelevat sosialismin puolesta?"
— Uutistieto.
AMEN
Mikään OCF:n tai OCL:n konven­tioni
ei ble täydellinen ellei ylistetä tri
Eugene Forseyta (CCFrn korkeinunan
Järkitrustin Jäsenet. — 'Vapaus) Kor­kealla
"norsunluutornissaan" tämä tri
on vuosien aikana ehdottanut useita
Ja monenlaisia poliittisia salakeinoja
sokeroiduksi "sosialismiksi". Mate­maattisena
nerona tri on täysin^va­kuuttunut
että kaksi kertaa kaksi on
neljä.. Poliittisena exmustajana . Ihän
muistuttaa erehtymättömästi meille
Vancouverinv CJa myös Sudbui<yn
Vapaus), sääennustajaa d a saa usein
halpaa mainostusta . . . kurjastta sää­ennustuksestaan;
— Tom MtiEnren,
Pacific Tribune-lebdessä.
Kaupallinen mutaesirippiiioii
pahempi lännelle kuin idä|le
Länsi-Sak^ vaalii
asefubtannon
täyi valutta
Bonn. — Virallisesti tiedotetaan*
.että. LänsiTSaksa tulee vaatimaan
kaiklcien aseistustuotannon rajoitus­ten
poistamista silloin kim t^'rauhan-kontrahdistav
tullaan neuvottelemaan
Yhdysvaltain, Britannian Ja Ranskan
kanssa.
lisäksi tiedoitetaan. että länsi-Sak­sa
;tulee painostamaan muutoksia
suunnitelmaan värvätä saksalaisia
Länsl-Euroopan armeijaan.
Mutta samalla tiedoitetaan, että kun
kansleri Adenauerin radiopuhetta Jo
ennakolta oli: Ilmoitettu, niin . "tek­nillisistä
syistä" sitä ei pidetty siksi,
että siinä -liiaksi Jyrkästi hyljätään
itä-Saksan pääministerin Grotewoh-;
Iin esitys uudesta neuvottelusta Sak­san
. yhdistämiskysymyksestä. Länsi-
Saksassa on näet huomattava määrä
ihmisiä, Jotka ovat yhdistämisen kan­nalla.
Ja mitä Yhdysvaltoja suosiviin oi­keistolaisiin
LänsirSaksan parlamen­tin
jäseniin tulee, ne tiedottavat, että
70 pros. heidän kannattajistaan vas­tustaa
Saksan uudeleenaseistamista.
Ja Bonnin virkailijat Ja : littolaisten
havaintojen tekijät myöntävät/ että
tämä vastarinta on siksi voimakasta,
että tulee käymään ihyvin vaikeak­si
lUttää länsi-saksalaisia Länsi-Eu-roopan
armeijaan.; Huolimatta an­karasta
poliisivainosta on yli 700,000
länsl-sakalalsta allekirjoittanut - ve­toomuksen,
joka vastustaa Saksan
uudelleen aseistamista.
Drew Middleton, New York Time­sin
raportteri, tiedoittaa, että Bon­nin
korkeassa asemassa olevien vir­kailijoiden'
arvioiden mukaan on 30
pros. länsi-^Saksan kivihlilenkaivajis-ta
Joko kommunisteja taikka niille
myötätuntoisia Ja hallituksen salaiset
tilastot osoittavat, että suuri luku­määrä
länsi-Saksan ammattitaitoisia
työläisiä Ja intelligenttejä on paen­nut
itä-Saksan puolelle.
Viime kesäkono t pälvftaA bff;
väksyi IlSA:o haptnmk umzUor'
•en, loska la>fcoUoksen»«D uknt^
läanen välisen >,i(äopankäy|miii
iäydelUnen lopettaminen. Kesä«
kooo 7 pälväoä julkaistiin bajat
loetlclot nUstä iavaniista; ioIlA ei
ole lop» oiyydä, ja JolhlD kaulaa
1.700 favataryhmää. ToslaalaUi-sestl
kielto kodm melkein kalkkia
niitä perostavaralajiejsi. Jotka lum-sslnvällseen
kaapankäyntlln aisäl-tyvät.
Mainittakoon, että'. : ^ t e .
gisesa" tärkeiden t a ^ ^
Joukkoon ovat. Jontnneet myös
banhensnlat |» naisten nioiapanit^'
Elokuun 2 päivänä' USA:n edusta­jahuone
ibyväksyi Battelinähdotuksen
laiksi Jossa sanotaan, että 'TTSA ei tu­le
antamaan minkäänlaista taloudel­lista
tai rahallista "apua" maille, Jot.
ka eivät lopeta "strat^isesti" tärkei-den
tavaroiden läSiettämistä Neuvos­toliitolle
Ja kansandemokratian ^mail­le.
Lontoolainen Times on: xtämän
Johdosta: kirjoittanut, että tällainen
tavaraluettelo voi muuttua Joka kuu
kausi, koska se perustuu amerikka­laisten
vaatimuksiin. ^
Mäin oUen Amerikan monbpol^ty-mätyrittävät
kokonaan lopettaa Itä-
JaLänsi^i^Buroopan välisen kaupan. Jo­ka
on ennestäänkin* initättdmän vä-
Mistä.-
Kenelle tämä muodostuu epäedulli­seksi?
, ' 1 '
Amerikkalainen Christian v Science
Monitor vastaa t^iän J^rÖmij^kseen
seuraavasti: "Marshall-suunnitelmaa
toteuttavan hallinnon asiantuntijat
sanovat, että Camin korjauksen to­teuttaminen
muodostuu paljon (vahin­gollisemmaksi
lännelle kuin Venäjäl­le."
Länsi- Ja Itä-'Exu-oopan välisen kau­pankäynnin
tarkkailu todellakin osoit­taa,
että
- lanpieuroppjalaiset tn^t saavat
'Tt^Euroqpästa liyvin paljon siia«
morastaan eUntarkeltft tavara-
"^lajlkkeita, kuten «Mm. viljaa, puu-
' tavaraz, eUntarvfkkeita jqe,: S a -
manalkalseesti Itä-Eurooppa tar­joaa
mitä edullisbnpla tavara-manaikalsestl'
Ita-EurooPPa i a r.
.den monille tuotteille. i
ENGLANTI VAROITTAA
Jokin äika sitten jEnglannln kaup­paministeri
Stiaivcrosssanöi: "Viides­osan
kaikestai'ulkomailta tuottamas-tanune'puutavarasta
Ja kolmasosan
reihuviljasta' «aamme -Neuvostoliitosta.
Nämä ovat tofiiasipita. Jolta ei voida
Jättää ^utvnioon ottamatta''. Saman­laisen
ajatuksen on esittänyt myös
asnglannin ^entinen, kauppaministeri
Wilson. Heinäkuun 2 päivänä pitä-mäsfään
puheessa hän keihoitti ame­rikkalaisia
ymmärtämään, että eng-lantilaiset
eivät aio luopua taloudel­leen
välttämättönden: tarvikkeiden
tuonnista Itä^-Euroopan maista.
Samanlainen tilanne on monissa;
muissa (Euroopan maissa, Jotka saavat-
Itä-'Euroopan maista kansantaloudel­leen
välttämättömiä tavaroita ilman
doUareitakin.
Kauiqiasuhteiden : ihelkentyminen
.mva)!aii3inromBBPkBiipnn väkival-täinen
guuntaarottyn länteen oo vai-
Ituttanut ftnrpHomsfgtt maan talou­teen.
KUiqi^^iämän viioden ensim­mäisen,
vuffinenljänneksen vajaus
xmui kaupan alana yli SSX> miljoonaa^
sbillingilnvXy. 1950 vilmeiseUä vuosi-neljänneksäl^,
ae^ oU ise. mUJoonaa
aiilllngia)"; Jr Valmiiden tuotteiden o-
- , .. . - .... , ......
suus muodostuu Itävallan viennissä
yhä pienemmäksi ja pienemmäksi
Maimttakoan> .että valmUt tuotteet
muodostlv^ltävallan viennistä etmbn
sotaa. 75 1948 66 %, v. 1049 60
% Ja V . mg 57 %.
Itävallan teollisuus, jolta on väki­valtaisesti
riistetty menekklmarkki-nat
Itä-Euroopasta, on Joutunut suu­riin
vaikeuksito. Niinpä esim. Itä­vallan
koneräkennusteolllsuudentuot-.
teiden vienU supistui v. 1050 edelU-seen
vuoteen verratttma melkein 20
prosenttia.,' Vuonna 1931 on Jatkunut
samanlainen tilanne. Niinpä maata-
Itä-Ja Länsi-Euroopanmaiden välil­lä
vaikuttaa -: epäedullisesti monien
maiden talouteen Ja voi muodostua
suorastaan turmiolliseksi niille mail­le.
Joita Itä-Euroopan maihin, yhdis­tävät
pitkäaikaiset taloudelliset suh-teet,
ITÄVALLAN' ESISiEBKM ^
Eräänä eslmerldthi^
mainita Itävalta.
Itävallan marshallolmisen rinnalla
tapahtui suuria muutoksia myös sen
ulkomaakaupassa. USA:n painostuk^
lou^oneiden vienti muodosti tämän
vuoden ensimmäisellä vuosinenljän-neksellä
vain 4 prosenttia tuotannosta.
V. 1938 .se Olli kuitenUn ollut 70 %.
Myös dl^bnoottoreidenveinti on tiil-lut
Ixyvti^ vaikeaksi.
Itävalta on näin ollen .muuttu-
: massa^maaksi. Joka vie Länsi-Eu-
. r o o p ^ inaSiln vain iraaka-ainelta.
Itävaltalaisia raaka-aineita suoras-
^- taan lyöstetään-
. 'Virallisten u tilastotietojen mukaan
Itävallasta^ vietiin länsimaihin pel­kästään
tämän vuoden neljän ensim­mäisen
kuukauden; aikana yli 840,000
Neuvostoliitolla
läikkiä raaka-
»Aeita I
JHdskova. *- Komman l^vdaUe
myöntämässään; haastattelussa Neu-
: vostoliiton Tiedeakatemian president-.
ti. akateemikko A. V.- Nesmejanov
toteaa, että Neuvostoliiton ei tarvitce
hakea rajojensa ulkopuolelta mitään
läaka-ainettav sillä on itsellä rUttä^
västijoka laatua.-
AkateemikkoNesmejanov kiitti lau­sunnossaan
neuvostogeolc^eja, jotka
viimeaikoina ovat löytäneet rikkaita
hiili-i öljy-, rautamalmi Ja .muita
malmiesiintymiä.
' Viime vuonna vieraili Neuvostolii­tossa
lähes; 200. tiedemiestä ^Englan­nista,
Ranskasta/i^Italiasta.;f:Intiasta,'
Kiinasta. Puolasta ja monista muista
maista .Ja akateemikko Nesmenjanov
toivottaa tervetulleiksi kaikki luulko-laiset
tiedemiehet. Jotka -haluavat sol­mia
ystävälliset: suhteet Neuvostolii­ton
tiedemiesten kanssa.
kuutiometriä puutavaraa, ts. kolmjts-osa
enemmän kuin vastaavasti edelli-
•sehä vuotena. • Enemmän kuin kol­masosa;
maassa tuotettanrasta. alumi-sesta
Itävalta katkaisi kaiippatuihteen-sa
Itä- Ja Kaakkois-Euroopan maihin.
Joiden kanssa se oli käynyt kauppaa
vuosisatoja.
nlumista iviedään länsimaihin. iUSA:-
(han viedään Itävallasta lannoitteita
alempaan Ihintaan kuin niiden tuotan­tokustannukset.
Mitä taas tulee tuontiin, niin Itä-iliiiliiiiiai^
Syyskuun 20 pnä kirjoitti-Hel­singin
Vapaa Sana. Iranin j öljy-riidasta
senraavaa: : .;
KALAT SAANEET
New York. — Suuri määrä kuolleita
kaloja on ajautunut Great South
Bayn rannikolle. Valtion meribioTo-glstit
ovat selittäneet kalojen saaneen
myrkytyksen syötyään erästä yksiso­luista
organismia. Jota oniiäillä pai­koin
meren pohjassa. Ihmisiä on v a4
roltettu syömästä sairaita kaloja.
Sen jälkeen, kun Trumanin erikois-lähettilään
Averell Harrimanin suoje­luksessa
käydyt öljyneuvottelut;. Eng­lannin
Ja Persian (Iranin) välillä oli­vat
elokuun 22 päivänä katkenneet
Persian hallituksen hylättyä viisi päi­vää
aikaisemmin Stokesin välittämän
englantilaisen ratkaisuehdotuksen W.
on tässä tulenarassa kysymyksessä) i l ­mennyt
uusia, opettavia vaiheita. Eng­lantilaiset
keskeyttivät neuvottelut
pahaslsuisin fblvomuksln "kylpekööt
öljyssään" Ja llmoittiyat ryhtyvänsä
evakuoimaan Persiassa olevaa öljyihen
kilökuntaansa (Abadania lukuungtta-matta);
Harriman taas piti Jopa :suo-tavanakln
neuvottelutaukoa "tuntei-*
den Jäähdyttämiseksi" rientäen sitten
kuitenkin hälyy ttämään president-tiään
Persiassa uhkaavasta kommu­nistisesta
vallankumouksesta. Ja niin
alkoi kylmä sota uudelleen, tuskhi a i ­nakaan
tunteita Jäähdyttäen!
Englanti, Joka Jo: aikaisemmin .—
ennen Harrimanin sekaantumista hei­näkuun
puolivälissä — oli yrittänyt
Persian vastarinnan nujertamista t a ­loudellisilla
keinoilla, so. pysäyttämäl­lä
öUyn kuljetuksen ja 'antamalla
persialaisten "kylpeä öjyssään". oU
nähtävästi todennut tämän pakotteen
riittämättömäksi Ja turvautui nyt uu­siin:
ensin finanssipoliittisiin (valuut­tarajoituksiin),
sitten myös taloudelli­siin
(vientisulkuun). . Samanaikai­sesti
se on lisännyt Persianlahdella
olevia merivolmiaan estääkseen Per­siaa
yllätyksellä ottamasta Abadanin
J ä 11 i läisöljypubdtstamoa haltuunsa.
Toisaalta esitti Persian hallitus Eng­lannille
uuden neuvottelutarjouksen,
Jonka mukaan Persia on valmis maail­manmarkkinahinnoilla
tyydyttämään
Englannin öljyntarpeen. korvaamaan
valtiollistetun Anglo-Iranian Oil Co:n
omaisuuden tavanmukaisilla länsimai­silla
., valtlolllstamls-korvausperustell-la,
muodostamaan (valtiollistetun öljy-yhtiön
rinnalle, öljyn maailmaimiark-klnoille
toimittamista varten, kansain­välisen
kuljetus- ja Jakelujärjestön.
Jonka suurimpana osakkaana kuiten­kin
olisi Persian Valtio, sekä sallimaan
'fpuolueettomien" eurooppalaisten öl-jyasiantuntljoiden
osallistumieen val­tiollistetun
Öljy-yhtiön johtokuntaan
Ja brittiläisten teknillisten osastonjoh­tajien
palkoilleen jäämisen; tähän
pitkäUemenevään sovitteluesitykseen
liittyi kultenUn uhkavaatimus, että
miin: vastahakoisen puolislirtomaan
taivuttamisessa suucvallan-vaatimuk­siin.
' Jo elokuun lopulta saakka o li
Persian;öljypolltiikan-kärjessä oleva
Mossad^hiny hallitus ; saanut kamp­pailla
: englantilaismielisen opposition
passiivista Jarrutusta vastaan sen eh­käistessä
; poisaolollaan parlamentin
päätökset. Vanhoja englantllaispoli-tiikani^
tuklpylväitä; kuten. 20'; vuotta'
maanpaossa ollut ent.•pääministeri
Saedv Zia, vedettiin esiin < opposUion
Johtajiksi. Myös ,,bovia,> Jopa ' Itse
shaahiakin, pyrittiin käyttämään hal­lituksen
vastaisten : Juonien välikap­paleina.
Rahaministeri Varasted pai-nos.
tettiin eroamaan.Ja-aiheuttamaan'
siten osittaisen hallituspulan. Vihdoin
syyskuun 18 pnä paljasteltiin Tehera-.
nissa salaliitto. Jonka päämääränä oli
Mossadeghin hallituksen väkivaltainen'
kukistaminen Ja Persian palauttami­nen
Imperialistivaltojen vanaveteeni-vangittujen
joukossa oli kenraali B a g -
hai. joka Teheranin poliisIpääUikkönä
oli kunnostautunut, kansanjoukkojen
ammuttamisessa Harrimänip saapu­misen
yhteydessä, sekä ent. päämi­nisteri
Razmaran englantilaisystäväl-jisiä
kannattajia. ,
Pääministeri Mossadeghin asema on
tunnetusti heikko, mutta samalla o-malaatuinen.
Tämä vanha hienostu­nut,
ylimys, tiedemies Ja poUtiikko.
Persian liberalismin isä". Jonka sai-rallolsuutta,
hermokohtauksia Ja sala-miu-
haajan-pelkoa länsimainen gangs-terllehdist^
jo puolen vuoden ajan on
matalamielisesti pilkannut, on .luon­nollisesti
kaikkea muuta kuin kansan-
Johtaja, 'vielä; vähemmän vallanku­mousjohtaja;
kansanvallankumoiista
Ja kommunismia hän kammoksuu y h ­tä
suuresU'kuln Englannin labourmi-nisterit/
r^^Kuitenkin on ajan liikunta,
öljykysymysten ympärillä' kohonnut
kansallinen ilsenäisyyslllke, kohotta­nut
hänet lipiikseen, ja kansallisen
liikkeen harjalla hän nyt seisoo — tai
oikeastaan ,makaa —, yrittäen luovia
Skyllän j a.' Kharybdiin, 'Englannille
antautumisen; Ja yhteiskunnallisen
vallankumouksen ivällllä. Hänen oma
täin 7 mielenkiintoisessa:valheessa,
tienhaarassa; voidaan sanoa. Solmit­tuaan
tähän; mennessä öIjynvientiso:f.
pimuksen vain Afganistanin kanssa ja
kartettuaan neuvotteluihin ryhtymistä
sen ainoan maan ^r— Neuvostoliiton —;
kanssa. Joka;-voisi auttaa Persiaa sen
teknillisissä ja öljynvientivaikeuksissa;
aloitti Persian hallitus viime lauan^
taina Neuvostoliiton kanssa kauppa­neuvottelut.
Joissa ei&l-sijassa on ky­symys
niiden elintärkeiden teollisuus­tuotteiden
tuonnin turvaamisesta, Jot­ka
Englannin katQipasulku on Persial­ta
riistänyt, mutta Joissa myös' öljy-kysymyksen
arveUaan pakostakin tu­levan
esille. Sunnuntaiset uutiset to­sin
kertoivat, että Persia samanaikai­sesti
olisi esittänyt Englannille uuden
neuvottelutarjotiksen, jossa uhkavaa­timuksesta
ei enää bliskahdetakaan,
ja että samalla kun uuden parlamen-
-tin vaalit on määrätty toimitettaviksi
kahden kuukauden kuluessa, olisi
ryhdytty — vaihteen -vuoksi— voima-toimenpiteisiin
"kcnununlstista sala­liittoa"
^vastaan. Samoista uutisista
käy kuitenkin' ikni, että tolmenpiteitT
ten takana olisi shaahi eikä haUitus
Ja että kysymyksessä olisi yritys Mos­sadeghin
sj^jäyttämlseksi. Mikäli ky-symykessä
eiole tarkoitukenmukinen
laitlsankka-tai uusi taktillinen manöö­veri
Englannin painostamiseksi, voi
Persiassa olla edessä ratkaiseva vaihe
niin uiko- kuin sisäpolilttlsestlkinj
valta saa njrt länsimaista yhä enem­män
sellaisia tuotteita, joita se ky­kenee
valmistamaan itse. ' Sen sijaan
puuvillaa Ja iVärimetalleJa. Jotka ovat
Itävallan teollisuudeUe hyvin tärkei­tä,
se e i saa.~ vkoska ne ' läihete-tään
ennen kaikkea pohJols-Atlantin
sopimusmaihin.
Itävallan iilkomaankat^an surkeaa
tilannetta osoittaa myös Itävallan a -
sema: n.s. Euroopan; liitossa. Jonka
f-SITA
KAi^iibiiir
On saavuttu eJakohtaa? urija^^
Jä paunaa naudanlihaa naksu J m
yhtä paljon kuin puöJenpST"
lansaalis. r» « «B
-JPAB^mUSKBi VOtti WU
Mark Twain sai Jsen^
ystävältään kirjeen, niWjS
sanottiin: "Onko mitään p B b © ^
kui9 se, että o n samanaHulnNji
kä hammasr: että korvasät%f>'
Humcffisti Twain vastasi:'«fcii
reumatismi Ja tanssitauU." ' m.
LUKUUNOTTAMATTA KISSOU
' "Kuinka suuri on lääiä^ifflöfe,
- « n n i * - S U U S ' kjfsyi amerikkalainaS
Sudburyssa vieraillessaan? , ^ y
Sama kuin rajan etel^niÄi
yksi henkeä kohti." , ,
JUOIU
(oted
LASTEN SUUSTA'
' Kaksi' poikaa- katseU kun. lihiJL—
mies: astui 'katuvaakaan;ivMjaja;
senUn .vaakaan, mutta se oli ilndsö
epäkunnossa. Vaaka näytti ^ |
paunaa. '
^Katsohan tuotav, huusi tbinoj PO
jista ihmeissään, ^'hän on ontto!"
ONNELLINEN UIES '
Ajattele, kyllä se Janakainen
sentään; onnen poika. Hän' nieiai
kerran ostereita syödessään iäai Y%
ja Joutui' leikattavaksi. Ja aja^ y /
vielä! Se hehni oU niin arvoko Ä ^ '
sillä voitiin maksaa seikä lejkkaia
että luiutajaiskulut. '
Kaupallinen neuvot*
telui^tuuskunta
Suomesta Moskovaan
Jo
kat:
HelsInkL — Tasavallan presidoU annet
määräsi syyskuun 20 pnä pide^ij| Iän l
esittelyssä Moskovassa kuluvan Q
kuun aikana Suomen ja Keuvostolä
ton välisiä kaupallisia neuVottd^
käyvän valtuuskunnan- puheenjtto
Jaksi' ulkoasiainministeriön ix32to
päällikön Artturi Lehtisen ja-na^
heenjohtajaksi Gunnar PalmroQiliL
puolueensa — "kansallinen rintama"
on mitättömän heikko; vain kansan
sjrvlen rivien Joukkoliikkeen varassa
hän pysyy pystyssä Ja voi torjua Eng­lannin
iminostuksen, kun taas Eng­lannille
antautuminen merkitsisi val­lankumousta
: ja nykyisen hallituksen
kukistumista^; Kuitenkin hän jatkaa
neuvotteluja .^viimeiseen asti; kuiten­kaan
hän ei ole edes' laillistanut va­semmiston
suurta T Tudah-puoluetta.
Kansallinen asenne liittää hänet kan-sanjoukk^
ihbi, Yhteiskunnallinen tie-;
toisuus suurvaltaintresseihin. - Niin
Jatkuu soutaminen Ja huopaaminen
—, on jo Jatkimut puolen .vuotta. :
Juuri nyt: on Persian politiikka erit-.
tarkoituksena pitäisi oDa . kaiQ)an-käynnin
kehittäminen Marshallrmai-den:
kesken. Liiton ensimmäisen toi­mintavuoden
päätyttyä on käynyt i l ­mi,
että Itävalta onkin auttamatto­masti-
velkaantunut. Ja että sen on
maksettava mainitulle liitolle 24 m i l ­joonaa
dollaria kullassa. -
Itä-Eiuoopan maihin aikaisemmin
suuntautuneen kaupan suplstmninen
Ja tTrähtymlnen vaikuttaa tuhoisasti
myös muihin maihin:;. Sen sijaan se
on edullista amerikkalaisille imperia­listeille,
joiden sotasuunnitelmia nor­maalit
kauppasuhteet idän Ja lännen
välillä suuresti vaikeuttaisivat.
NL JA KANSANDEMOKRATIAT
SELVIÄVÄT OMIN VOIMIN
Mitä taas tulee Neuvostoliittoon Ja
Eikö vetypommi
räjähdäkään?
• Dayton; — Californlan telmillisBi
tutldmuslaitoksen-fysiikan prolesd ..
Robert Millikan. joka sai v, 1823 Ko
ibel-palkinnoÄ, väittää ettei ole mb «In Ii
dollisuutta saada vetyponunia iä]äli^p:n v
tämään.
~'Hän sanoo, etfä onnistuakseen^
Jäyttämisessä olisi tiedemiesten W
tävä aikaansaamaan niin suuri taa-muus
ja paine kuin vallitsee Burin-gossa.
"Emme ole päässeet niin
källe atomi- ja vetytutkim'
kuin monet näyttävät luulevan",
noo Millikan.
• .JOJ
joka •
si,an:
Uudel
set ti]
syysk
kansandemokratian maihin, niin 1
An taantumuspiirien yritykset,
tavarantoimitukset näihin
lännestä eivät ole Johtaneet
siUi, Tästä on selvänä
mm. se, että NeuvostolUtto täytä«
danjälkeisen vilsivuo
sa lyhyemmässä ajassa kuinoUi
niteUut. J a että kansandemoltnJioI
maat kehittyvät Neuvostoliiton tote-|
mina-hyvin nopeasti.
Kaikkien maiden välisten.
suhteiden kehittäminen ja luji«a#-j
nen on eräs niistä tärkei^ tdpijc *
Joiden avulla voidaan lujittas
haa.
N
rA-CA
mikäli Englanti el suostii Jatkaniaan
neuvottelulta, kalkki öljybrltit tullaan
15 • päivän kuluessa 'karkoittamaan
Persiasta. • . \.'if:'y
Englannin hallitus kieltäytyi suo­ralta
kädeltä neuvotteluista; sensi­jaan
on Persiassa saatu taas kerran
tutustua aitoimperlalistisiin menetel--
Toisella puolen tunnustetaan se tosiasia, että Iranin kansa vaatii
maansa öljyä itselleen, ja sen vuolui yritetään muodostaa tilanne, mis­sä
Mossadegh voisi lehmäkauppoja tehdä joutumatta siitä heti Iranin
kansan tuomittavaksi.
Iranin tilanne on epäilemättä vakava ja imperialistien etupyyteet
voivat hyvinkin sytyttää siellä uuden sodan. Mutta diplomaattipiirien
kulissientakaiset siirrot viittaavat siihen, että kokonaan mahdotonta
ei ole sekään, vaikka. Mossadeghin hallitus taipuisi ja sopisi öljykapi­talistien
vaatimuksiin, mihin ilmeisesti, nyt pyritään. Tämä ei kui­tenkaan
ole helppoa, sillä ilmeistä on, että kansallistuntoon heräävä
Iranin kansa vaatii päättävästi isantäoikeutta omassa maassaan.
Mitä Quebecin l(atel(ismus saiioo?
Kun näimme äskettäin sanomaleh­dissä
uutisen siitä, että Quebecin
maakimnan katolisissa kouluissa on
otettu käytäntöön uudistettu katekis­mus,
niin vilkasimme utelialsuudes-sanune
tletosazuiklrjaan saadaksemme
selville mitä katekismuksella oikein
tarkoitetaan, jonka johdosta jäljen­nämme
tähän vastatiksen yhteiseksi
nautinnoksi: ' , :
^OSateklsmns on kansantsjoinen,
tavailisesU kysymysten ja vastaus-
, .> ten muotoon laadittu kristinopin
oppikirja."
Tämän Jälkeen voimme todeta, että
kalkki tässä maailmassa muuttuu.
ziä^tävästlkään e i ole mitään muut-tumatontt^
koska Quebecin kirkon ka­tekismuskin'
on-muuttunut. Entises­sä
yli 60 vuotta käytännössä olleesr
sa katekismuksessa oli 508 kysymystä
Ja vastausta,' mutta vuodesta 1942
lihtien harkittavana olleeseen uuteen
katekismukseen. Joka on nyt vasta Ilr
mestynyt. on sijoitettu kaikkiaan 992
kj^tymystä Ja vastatista. Ilmeisesti­kin,
ovat asiat Ja olosuhteet tulleet sii­nä
määrin monitahoisemmiksi, ^ tä
Quebecin piispat Ja arkkipiispa ovat
katsoneet, taipeelliseksi paima kate­kismukseen
484 kysymystä Ja vastaus­ta
entisten UsäksL Miten tärkeitä
nämä asiat ovat olleet käy selvllll
sUtft seikasta, että näitä kysym^rksiä
Ja 4 vastauksia on harkittu jibdeksän
.•vuodenajan..; -s
"Katekismuksessa on ollut entuudes-taan;
erikoinen luku alempien Ja 7-
iemplen velvollisuuksista toisiaan koh­taan.
Tähän lukuun on sijoitettu k a -
toolisen kirkon opinkappaleet yhteis­kunnallisista
asioista. . Niinpä sUhen
on sijoi1«ttu i kertakaikkiaan uusi
kohta. Joka' käsittelee työnantajain
työläisten Ja ihallitusten välisiä suh­teita.
"l^nantajan, on", niin sanotaan
katekismuksessa, "kunnioitettava työ-lälslään.
iheldän oikeuttaan liittyä
yhteen Ja heidän työ^tösopUnustaan,
on maksettava pexiheen koon mukai­nen
palkka; Ja tehdä mahdolliseksi
heidän uskonnollisten menojensa suo­rittaminen."
lyöntekljäin on vuorostaan myös
kuimioitettava 'työnantajaa ja hänen
omaisuuttaan, työskeimeltävä uskolli­sesti
j a zunidatettava kollektiivista
tjröefatosopimusta.: Katekismus; mää­rittelee
edelleen, että oikeudenmukai­suuden
Ja kristilUsen lukkauden saa­vuttamiseksi
työnantajain Ja työnte-
Jäin kesken on paras keino katolisiin
uniofiiin liittyminen. Kaikesta päät-taen
muutkin unlot kelpaavat, mutta
katoliset kuuluvat olevan paitbalta sii­nä
suhteessa.. Arvatenkin koska ne
ovat katolisen kirkon valvonnan alai­sia.
.
Kumpikin aslapuoli (niin työnanta­jat
kuhi työntekijätkin) voivat lopet­taa
työnteon (toisin sanoen työläiset
voivat ryhtjnä lakkoon Ja työnantajat
voivat julistaa työsulun) rlitalstniksl-en
ratkaisemista varten kun kalkki
muut keinot ovat osoittautuneet tu-^
loksettomlksl.
Kylläpä tässä on päästy .aikoihin
kun katolisen kirkon katekismuskin
antaa luvan ryhtyä lakkoon. Ellem­me
muis^ vallan väärin niin siinä
meidän evankells-lutherilalsessa k a -
tekismuksessamhie mitä tämän kir­joittajakin
on ollut enemmän tai vä^
hemmän pakotettu tutkimaan anneta
tim sellamen käsitys, että kaikenlai­nen
esivalta, työnantajat mukaan lu-^
ettuna, on berraltaja että sitä pitää
kunnioittaa j a sille pitää Olla kuuU-ainen.
Mutta nyt asiassa on tehty
sellainen myönnsrtys. että lakkoonkin
VQl ryhtyä mikäli muuta keinoa el
ole Jälellä.
Tätä myönnytystä voidaan pitää
ajan merkkinä sUtä. että katolinen
klrkkokln^on pakoitettu orientoimaan
käsityksiään asioista muussa tapauk
sessa se Jäisi sihiä määrin jälelle a -
Jastaan, että kirkko menettäisi merkl-tsicsensä
astoiden Ja olosuhteiden ke­hityksessä.
Kirkko yrittää siis laa­hustaa
p«1issä. kaikesta päättäen
kuitenkin thyvin vastetibakolseStL
Niin se maailma muuttuu Eskoseni.
Maailman muuttumista merkitsee
myöskin entistä enemmän se hevosen-lihakausi.
Jossa canadalalset nyky­ään
elävät. SUtä saamme kiittää ny­kyisen
hallituksen tykkejä voin ase-mesta-
politilkkaa. '. KUn hinnat ^ ko­hoavat
Ja verot lisääntyvät on kansan
korvattava voi margariinilla, naudan­liha
hevosenlihalla Jne. Siltä huoli­matta
kansan 'pitäisi olla tyytyväisen
vaikka rahamlnlstgrl Abbott on to­dennut
viime helMk. voimaan astu­neiden
verojen korotusten olleen tar­peettomia
budjetin kannalta katsoen.
Asla on nähkääa siten, että kiduvan
tilivuoden aikana on hallitus, saanut
500 miljoonaa dollaria enemmän tul».
Ja kuin mitä budjetti on edellyttä­nyt
BudJetU oUal.näyttänyt; varsin
runsaan yUJäämän' välldca veroja ei
oUsi korotettukaan, nmelsestikin r a -
immlnlsterl on ottanut sen kaiman
veroihhi nähden, että sitä
mitä enemmän kansalta kiskotaan;
roja — syökööt margariinia,
ifiiaa - yjn. vastikkeita "
maksamaan entistä cnenunän gaml
Hevosenliha on vannaankin I
destaan-Canadan tcansan.
osan vanha tuttava. ÄsketÖlii|
mitetussa GaUup-tutklmuksesi r:|g, cajjj^
dettUn noto 13 prosenttia .
sista syöneen tietensä fcevosenB»!
mutta vähemmän kuin. TaäaOPl
heistä oU halukas J^y**?°£,_j™,
edeneenkin. Omasta kokemtto^
me voimme sanoa, että e i « ole tf- OHJOII
siä syötävää.
telemaan poikasena Helsisjn « 2 ^ o r c
nustyöväen lakon aikana, nnaught
ta takaperin. Vaikka tiunäffljij fctosh j
peruisin laltmnella olleista B M t t^
hummista oU siinä outo » » V j Mst
ta sitä piti syödä lakoa ttkto^ g
aikaa. Toisen l^erran j o u * ^
tä syömään. Puna^^f™^ *;^fc^Swast
me keväällä 1918
vähän ennen kuin olisivat
nälkään näähtymässä oD«»S Skwa
että pataan el tarvinnut
kuolleen eläimen VSo^^f^Jl
nälkäisistä miehistä «clöy^JJ.
tamasta mutta kirjolttaj» iÖ»«»»J{
tisen" tuttavuuden V^^''^^
käU sitä riitti. Kaiken
pgroateella voimme '^^j^^
tijalausunnon ja f^^'^^^
ei maistu lainkaan niin b J ^ ^ ^ i
naudaiiliha vaikka sen ^^T^
saattaakin olla suunnille» » »^ i
naudanlihan. Jos
saeenmliinhaa oUt niin *^^J^
ij^y^ kansalle vakoo^»
margarlIntaJahevose«dWflP
sitä' ei Jäisi lainkaan kftyU»
senUbiaan nähden... — *rfTi
5KI.
by •
•cui
rtaie
apitai
'e ...
8eTro
'Ste.i
riak
80 Mi
iUine
Mii