Vapaus, March 31, 1955

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 31 p. — Tbursday, March 31, 1955
V A P A U S
lUBEBTY) — iDdepfxulesS tmbor
Orgux ot Ftzxniflb CaxMiasu. Et*
tiUiOhed No7. 6. mi^ AuOaortzeA
tm eeeond cia» msii bj tii0 Port
Office Department, Ottava. Pub-
Ibondaya aad Saturdara tff Vapaua
Ptmabing Ck>mpas7 Lt<L, at 100-102
Bm st. 6odbui7. Oat. Canada.
Telephone»; Bus. Office OS. 4HS6i
Editorial Office 06; 4^065. Manager
e. aulcal. Edltor W. EUiud. Mailing
addrett: Box 68«SudbuJ7« Ontario.
Advertiaing ratea upon appUcation.
Tranalatlon free of cbaise.
TZLAUBBZMNAT:
OaaadaaM: 1 fk. 7X10 6 kk. 9.75
9 kk. 325
TbdmaSolMa: 1 fk. 9M ö kk. 4.30
SUOOMM 1 «k. aj0O « kk. 4.75
Kysymyksiä ja
vastauksia
Tervehdittävä yhtenäisyystarjous
Toisessa paikkaa lehteämme julkaistaan tänään SCAUL:n ajan­kohtainen
lausunto, mikä ilmaisee urhtilua harrastavien maanmies-,
temme melko yleisesti omaksuman käsityskannan, että urheilutoi­minta
olisi saatava ahtaiden ryhmäriitojen yläpuolelle niin, että val­litsevat
suur<-t valkeudet voitettaisiin yhteisin voimin urheiluväen
yhteiseksi hyväksi.
Vastaten "Port Arthurin Suomalaisten Seurojen Kes­kusliittojen''
esitykseen tirheUuloimitinanvUkastuttamhcksi,
esittää SCAUL yhteisen urheiluliiton muodostamista siten,
- ettei "tätä liHtoa. ohjaisi eikä hallitsisi mikään määrätty ryh-mä,
vaan että kaikille siihen kuuluville seuroille ja'urheilu­järjestöille
tultaisiin takaamaan tasapuolinen edustus ja
päätösoikeus sen toiminnassa/'
Lehtemme Vapauden harkittu käsitys on, että tämä on se
demokraattinen — ja ainoa perusta, mistä voidaan lähteä yhteistä
urheilukeskusta rakentamaan. Ei voida puhua yhteisestä urheilu­liitosta,.
elleivät sen ovet ole avoinna kaikille urheiluseuroillemme.
!Xikä tätä yhtenäisyyttä voida säilyttää, ellei kaikille seuroille, järjes­töille
ja jäsenille taata täydellisiä demokraattisia oikeuksia sikäli,
että ne voivat o.eallistua päätösten tekoon ja näiden päätösten toteut­tamiseen.
Sen lisäksi on muistfettava, että tällaisen yhtei-^n liiton
täytyy taata seuroille itsenäisyyden ja toimintavapauden sikäli kuin
niiden jäsenet haluavat toimia koko liittoa koskevien kysymysten
ulkopuolella.
Erikoisen mielenkiintoista on se, että näitä demokraattisia toi-mintaoikeuksia
.suosittelee juuri SCAUL, joka on jäsenmäärältään
suurin urheilujärjestö täkäläisten maanmiestemme keskuudessa. Näi­den
esitystensä avulla se haluaa ilmeisesti sanoa, mikäli me asiaa
ymmärrämme, että meidän liittomme on valmis tulemaan yli puoli­tiestä
yhteisen urheiluliiton muodostamisasiassa nimenomaan koros­taen,
ettei meidän liittomme tavoitteena ole toisten urheiluseurojen
toiminnan rajoittaminen, puhumaltakaan niiden '-komenteiemisesta".
Niille lehtemme lukijoille, jotka eivät olleet tilaisuudessa näke-raääp
•Induslriali.stissa, maaliskuun 22 pnä 1955 julkaistua Port
-Arthurin Suomalaisten Seurojen ylläolevaa asiaa koskevaa esitystä,
lainaamme ydinkohdat tästä "port-arthurilaisten urheilusuunnitel-masta"..
. •
V*iitaten täkäläisten maanmiestemme kunnioitettaviin urheilu­tuloksiin,
mainitussa suunnitelmassa todetaan, että ''ko.ska pienet ja ,
heikot urheiluseurat (ainakin täällä Port .Arthurissa) ovat melko ky­kenemättömiä
saamaan mitään isompaa rutiinia aikaan, sekä eräiden
vieraspaikkaisten hiihtoliiton edustajien esittämänä Suomalaisten
Seurojen Keskusliitolle toivomuksen, että asia otettaisiin harkitta­vaksi
josko voitaisiin saada urheilu vilkkaammaksi keskuudessamme.
Niinpä tämä mainittu liitto valitsi erikoisen komitean (.Aarne
Rita, Santeri Anttila ja Eino l^untsi), joka ottaa yhteyden muihin
isompiin suomalaiskeskuksiin, toivomuksella saada vasta- tai myötä-kaikua
kyseessä olevista asioista . . . . - ' •' '
Täällä toimiva liitto muuten ei halua sekaantua kenen­kään
yksityisten seurojen tai yhdistyksien sisäisiin asioihin,
enempää kuin politiikkaankaan, sillä urheilu ei kaipaa muuta
kuin terveen sielun terveessä ruumiissa.
Näillä evä.styksillä. lähdemme ystävinä ottamaan mielipiteitä
vastaan, olipa ne sitten myötä tai vastaan . . .Jäämme siis vartto-maan
mielipiteiden ilmaisua idästä länteen saakka nähdäksemme jos- :
ko pääsemme toivomaamme yhteisymmärrykseen . . ."
Tämä on peru.solemukseitaan se lausunto, jota SCAUL nyt "ter­vehtii
ilolla" ja jonka Johdosta se antoi vitkastelematta omalta koh­daltaan
myönteisen vastauksen.
Vapaus puolestaan on valmis auttamaan urheilullisen yhteistoi­minnan
kehittämistä ja edistämistä siten, että luovuttaa palstatilaa
urheiluväen käytettäväksi tästä asiasta keskusteltaessa — olkoon kir-joittajain
henkilökohtainen kanta puolesta tai vastaan.
EVGL.VVTI J.* EUROOPPA
' Kysymys: Voitteko varmuudessa sa-.
': uoa, ^suuluuko Englanti Eurooppaan?;
'Haluaisin myösfcn tietää mitkä maat!
• kuuluvat SicancJinavian maihin? —
; Koulua käymätön. •
. •VastaUJj; Kyllä Englanti kuuluu ^
i Eurooppaan. Helsingis.sä 1952 palnet--1
tu •'Pieni Tietosanakirja" toteaa sen '
' varsin selvä/Sti, fiimoin muut .vaman- i
; tapaiset lähdekirjat,
• .Sama tJetosanaJcirja toteaa, että ;
i S/.andinaviaan. kuuluvat -maantie-: i
1 teellisefi-sä merkityksensä Ruotsi ja'
i Norja", mutta "kulttuurillisesti lisäK-;
; si Lslanti ja Tan.ska-.'\ •: . , •
Koska mahdollisesti sekin saattaa
•i kuulua asiaan, voimme todeta, että
I Fennoskandiaksi sanotaan geoloogi-i
sessa ja .maantieteellise.s.sä mielessä
Atomin ydin on nyt
energian lähteenä
Uuden aUtakauden kynnyksellä. w ParliafUaan tuottaa maailman en-sinunäinen
atomivotmatoifos energia» jo kabdekeatt» imofcautta. Sen
Juomalla teteottivat nenvoftotledenUebei erään Uxmiikunnan' suurista
unelmi&ta. Tuo voinuilaitos aloitti uuden aikakauden teknillisen kehityk­sen
alaUa, uuden vaiheen Ihmiskunnan historiassa. Tämä tosiasia on var­mistava
vuodelle. 1954 historia-sisa «tapahtuneeseen keksintöön^ Joka
vain siihen tiämärässä molnaisuudessa tapahtuneeseen keksintöön, joka
antoi tulen ihmisten käyttöön. Atomltekniikan aikakautena tulevat ih- :
miskunnan voimat kasvamaan sellaisessa, määrin, että siitä on edeltä­käsin
suorastaan mahdotonta muodostaa minkäänlaista kuvaa ja sen
rautianomaUet käyttömahdollisuudet ovat loppumattomat;
? maalla tarkoitetaan, ssllä k.aii:k.i kui- j
1 vat aavikkoalueet voitaisiin vaikeuk- '
i sitta peittää kerroksella hedel.mällifi- i
; tä maata ja johtaa nuhin vettä ha-!
; lutussa määrin.
YDINKEMIA
Muuan uu.';! tieteenhaara, ydmke-;
mia: tulee luomaan joukon uus;aj
teollisuuksia. Mahdollisuus muuttaa f
atomiytimen rakennetta merkitsee j:
mahdollisuutta muuttaa alkuainetta!
; K u > a .
\ — Tuo:t
i oli melcUn
I iZils. koulu
KuJca
Tuo.
ne häntä •
— A U ; 1
luokaUaicn
taa.
Pit-käaikaiset kokeet ja
kimukset ahtoivat tulokseksi, että
uxaarii-iiotoopin 235 ydin oli liaikais-tavissa.
kahdeksi suurmilleen saman­kokoiseksi
puolikkaaksi, jos siihen on-
, nistuttlin saamaan'osuma neutrönil-sitä
yhtenäistä aluetta, jonka muo-j la; koska haljenneen ytimen molem-dostavat
Skonea
Venäjän Karjala ja Kuolan niemir
maa.
Norja. Ruotsi (Lounals- mat puolikkaat ovat tällöin postitii-lukuunotcamatta).
Suomi, .^jsestl sähkövarattuja, pyrkivät ne
Mitä muut sanovat
ROIKKUVAT LEIJONAN
HANNASTA
Yhdysvaltain valtiosihteeri John
Foster Dullesin ja Yhdysvaltain sota."-
voimien johtajain kerrotaan suosut-televan
presidentti F.isenhowerllle si­tä,
että hän antaisi ' komennuksen
"lujista kcstotoimenpiteistä", jos kii­nalaiset
kommunistit yrittdr/ät val­lata
kansallismielisten hallussa ole­vat
Quemoy ja Matsu saaret. Soti­lasjohtajat
kannattavat ilmeia^stl
atomltykklen käyttää, vaikka he eivät
ole ehkä valmiina atomi- ja vety-po.
mmien käyttöön, mitä jotkut so­taisemmat
kongressin jäsenet vaati­vat.'
,
Yhdy.waUain ohjelma näiden .saar­ten
suhteen on lyönyt ensimmäisen
todelli-sen kiilan Yhdysvaltam ja.Ca­nadan
yhteisrintaman «väliin puolus­tusasioissa
. . . Se on myös hälyyt-tänjt
eurooppalaia'.a liittolaisia jotka
katsovat, että nuo kalliosaaret K i i ­nan
rannikolla eivät ole sen arvoisia,
että niiden takia kannattaa ottaa
maailmanlaajuinen atomisodan riski.
Kaikki muut yhdysvaltalaiset paitsi
aärlmäisyysmiehet olisivat iloisempia
jos <USA:n) kunnia ja kansallisyl­peys
ei olisi tullut sidotuksi Que­moy
^ja Matsu raarten kiistaan. Mi­ten
nämä seikat tulivat: sidotuiksi
tähän kiistaan, siltä el ole kukaan
täysin tietoinsn, mutta monet ame­rikkalaiset
pelkäävät, että tavalla tai
toisella heidät narrattiin ottamaan
leijona kiinni hännästä ja huolimatta
siitä kuinka^ paljon he nyt sitä halua­vat,
he eivät uskalla hellittää otet­taan...
— Toronto Daily Star.
Korkein oikeus
käsittelee pian
tärkeän jutun
pttawa, — Canadan Korkeimman
Oikeuden seuraavan istuntpkaudeh
aikana käsitellään puhe-ja kokoon-
Urhciluä suo.^^ivana ja edistävänä fanomalehtenä Vapaus kannat- [tumisvapauden kannalta katsoen erit­tää
lämpimästi urheilullisen yhteistoiminnan ja yhtenäisyyden jär­jestämistä
siten, että siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty ni­menomaan
ja ennenkaikkea urheilutoiminnan edistämisen hyväksi.
Todellinen rautaesirippu
Viime vuosina on kerrottu paljon satuja jostakin kaukaisesta
''rautaesiripusta'', niinkä läpi ja taakse on miltei mahdotonta tun-
•••keutua..
M u t t a viimeaikoina onkin osoittautunut, että tuo hir\'eä rauta­esirippu
on peloiitavan lähellä.
Ottakaamme kaksi viimeisintä esimerkkiä:
Yhdysvaltalaisilla nuorilla sanomalehtimiehillä ei ollut mitään
vaikeutta päästä tutustumismatkalle Neuvostoliittoon, missä he sai­vat
kulkea mielensä mukaan. Mutta kun neijvostoliittolaisten nuorten
sanomalehtimiesten piti tulla \lidys\'aItoihin, niin heidän eteensä nou­si
pitkäksi aikaa läpinäkymätön rautaesirippu — Yhdysvaltain ranni­kolla!
Heidän oli miltei yhtä vaikea päästä tämän todellisen rauta­esiripun
läpi kuin on kamelin mennä neulansilmän läpi! V*ain Yhdys­valtain
kansanjoukkojen suuttumuksen myrsky sai nostetuksi tämän
rautaesiripun helmaa .«en verran, että nämä neuvostoliittolaiset nuoru­kaiset
saivat luvan tulla Yhdysvaltoihin. .
. Canadalaisten kohdalta laski McCarthymaan rautaesirippu koko
rajan pituudelta Avindsdrilaistcn autotyöläisten yrittäessä mennä työ-läistoveriensa
valtuuttamina union5a konventioniin Clevelandiin. Ca-nadalaiset
autotyöläiset tekivät äskettäin anteeksiantamattoman "syn­nin'"
yhdysvaltalaista suurpääomaa vastaan^— pakoitlivat sata päi­vää
kestäneen lakkonsa avulla Fordin suostumaan palkankorotuksiin
ja tunnustamaan työläistensä unioturv*an.
työntämään toisiaan poispäin suun­nattomin
energiamäärin. Näiden
ydinpuolikkäiden lisäksi sinkoaa jo­kaisessa
yrdlnhalkeamistapahtumas-sa
atomista lisäksi kaksi tai kolme
neutronia, joiden nopeus on,erittäin
suuri. Nämä törmäävät vuorostaan
toisiin atomij^timiln, halkaisevat ne
ja synnyttävät näin lisää neutroneja;
Uraanin hajoamisprosessi Jatkuu
näin omalla painollaan ja sen no­peus
kasvaa jatkuvasti. Tällaista
omaehtoisesti kehittyvää prosessia
nimitetään ketjureaktioksi.
On vaikeaa muodostaa. itselleen
oikeaa mielikuvaa siitä, miten valta­va
näin vapautunut energiamäärä
itse asiassa on. Yhden kilon painoi­nen
uraanikappale, joka itse asiassa
on tuskin tavallista tulitikkulaatik­koa
suurempi, voi luoda näissä olo-
.suhteissa lämpömäärän, jonka ke­hittämiseksi
esun. kivihiilestä sitä
tarvittaisiin noin 3,000 tonnia. Jotta
tämä uraanista saatava lämpömää­rä
voitaisiin kuitenkin käyttää' hy-väk.
si, on ketjureaktion nopeutta hil­littävä
suhteellisen hitaasti etene­väksi
prosessiksi. Tällaisen ohjat­tuun
uraani 235 m halkaisuprosessiin
päästään käyttämällä erikoislaittei­ta,
joita nimitetään "uraanimlUuk-s
i ' tai 'reaktoreiksi". Tällaisessa
uraanimlilussa sijoitetaan uraani 235
erikoisen "hllllkeaineen" sisään, joka
on tavailisesti joko grafiittia, n;s.
raskasta vettä tai sitten uraanisuo-loja
sisältävää raskasta vettä. (Ras­kaalla
vedellä tarkoitetaan vettä, jon­ka
molekyylissä tavanomaisen kahden
vetyatomin sijasta on kaksi "ras­kaan
vedyn" eli de uteriumin ato­mia.)
Miilussa uraam sitten "palaa'^
muuttuen erilaisiksi radioaktiivisiksi
aineilcai "eli hajaantumlsjätteiksi, ja
samalla vapautuu suuria määriä läm­pöenergiaa.'
Prosessin kestäessä, uraa­ni
235 muuttuu osittain uraaniksi 233
ja plutonium 239:ksi, •
Miilun toimiessa vapautuu • siinä
i suunnattomia energiamääriä läm­mön
muodossa. Miilu, joka käyttää
päivässä yhden kilon uraanipolttoai-
I netta. kehittää päivässä lämpöener-i
giaa määrän, joka vastaa miljoonan
kiloTvattia' sähköenergiaa. .«Mikä on
noin puolet rakenteilla olevan K u i -
byshevin jättiläismäisen vesivoima­laitoksen
tehosta!) Lämpö on luon­nollisestikin
johdettava pois miilus­ta,
jottei se sulaisi. Edelleen on mii­lu
ympäröitävä paksuin, erikoisbeto-nista
valetuin seinin, jolloin miilusta
lähtevä radioaktiivinen säteily py-sähtjT:
ilman tätä suojaseinää ei
tarvittava henkilökunta voisi työs­kennellä
. miilun läheisyj-dessä. Mii­lusta
johdettu lämpö käytetään ve­den
höyryttämiseen sekä höyryn tu-listamlseen.
jonka jälkeen höyry joh­detaan
turbiiniin; tämä vuorostaan
pyörittää generaattoria, ja niin on­kin
ydinenergia saatu muunnetuksi
sähköenergiaksi. Ensimmäinen; 5,000
kilowatin tehoinen voimalaitos on jo
käynnissä, ja . neuvostotiedemiehet
suunnittelevat parhaillaan 50000 jä
•100,000 KW:n tehoisia teollLsuusvoi-mälaitoksia.
KÄÄNNEKOHTA TEKNIIK.\SSA
Atomiytimen voimien- hallitsemi­nen
ei merkitse ainoastaan valtavaa
i toiseksi alkuaineeksi: ti.-ppea hapek- \ I. Gorbachev on nimiosassa Nikolai
tut- vallisen höyryvoimalaitteen l ä m p ö - j ^ i elohopeaa kullaksi. Nykyaikai-; GogoUh kaulnisasta näytelmästä valr
lähteenä. Reaktori on. kuit^nkm ym- j j^en tiede kykenee siis vihdoinkin te- jmistctussa- neuvostofihnissä -Revii-päröitävä
verraten vahvaUa betoni-1 kemaän totta keskiajan ijke.mistien sori", jol^ esitetään LaSaUe-teatte-nir
tai lyijysuojuksella, mikä tekee jyj^elmasta. jota muuten .vielä- joita- rissa Torontossa torstaina buhtik: 14
atomivoimalaitteen - erittäin paina- i ^.^^ aikoja sitten pidettiin mähdot- j päivänä alkavalla vUkdlla.
vaksi, ja juuri tästä lähinnä johtu- I lomsL^,^ milloinkaan saada toteute- ! • -— r,!.''^!^!i'"'T^fvl'^''''",-'^""^"^^- U " ^ " teoIl.suudet tulevat 1 kijäaä, vaan myös hävittävänä voi­teiden
käyttämisellä liikennevalmei-• (yggj^^^^gj^j^äan radioaktiivisen me- mana. S&n ensimmäistä askelta-tä-den
voimalähteenä. vielä tällä -het- ; talliteknologian alalla ja valmista-kellä
on. Atomimoottoreita voidaan! maan uudentyyppisiä muoviaineita,
häh suuntaan todistavat, vieläkin
^ ,.„.. , , „ . , . . , . . . . , . I kahden kaupungin ratmiot ja sadan-hyvalla
menestyksella kayttaa lai- jojji^ tulee olemaan aivan uusia, kei- tuhannen ihmisen joukkokuolema.
Teoissa, atomivetureissa sekä veden-! ^,0^^5,0:3,3,^ aikaansaatuja ominai- Tälläkin- hetkellä suunnittelevat
alaisissa. Atomikä,yttöiset vedenalai- | ^^^^^^ amerikkalaiset tiedemiehet ja sotilas-set
esimerkiksi olisivat ihanteellisia ^^^^^^^^ rnr.ut.rai^ niis- I henkilöt uusia hävitysaseita ja jouk-välineitä
pohjoisnapatutkimuksi.ssa. .. , . \ . . • ^ .
, , • . ., ta näköaloista, joita on cijieus odot-kosjca
ne eivät vaadi jatkuvasti ilmaa , ^ /• , . . . . .
' taa JO neuvostotiedemiesten tananas-tdin
tärkeä juttu, joka koskee sellaisia
Quebecin maakunnan lakeja, joiden
mukaan poliisilla on oikeus hajoittaa
uskonnollisia ja muita kokouksia. ,
Vuonna 1949 pidettiin Ezumire
Chaputm kodiftsa Campbeirs Bayssa
Jehovan todistajain uskormolllnen ko­kous,
joka hajoitettiin ja josta maa-kuntapolilsi
takavarikoitsi raamatun
ja uskollista kirjallisuutta. Mr. Cha-put
pani sen johdosta vireille viiden .
tuhannen dollarin korvausjutun kol­mea
maakuntapoliisia vastaan väit­täen
heidän tunkeutuneen hänen ko­tiinsa
laittomasti. Kaksi maakumian
oikeusastetta on hyljännyt Chaputin
kanteen ja korvausvaatimuka3n, jon­ka
johdosta hän on valittanut asias­ta
Canadan Korkeimpaan Oikeuteen.
Ml-. Chaput on'Valituksessaan väittar
nyt. että kysymyksessä olevat Quebe-.
cin maakunnan lait ovat maakunnan
lainsäädäntövallan ulkopuolella ja et­tä
ne loukkaavat tämän maan väe%- ! energiatuotannon kasvua, vaan myös
tön puhe-, kokoontumis-ja uskonva-pnutta.
CCF:n jDhtaja CoId\vell oli tehnyt
tämän jutun johdosta tiedustelukysy-mj'ksen
liittGvaltion oikeusminiateril-le.
joka ilmoitti viime viikolla parla­mentin
alahuoneessa, että liittovaltion
' hallitus 01 ole sekaantunut tähän jut-
I tuun muuten kuin siten, että sen laiii-
I opillinen edustaja on saapuvilla a.siaa
käsiteltäessä. Oikeusministeri Gar-vähittäistä,
laadullista muutosta ko­ko
tekniikassa. Jo tällä hetkellä on
olemassa kalkki edellytykset käyttää
atomienergiaa erilaisissa liikennevä­lineissä.
On täysin mahdollisuuksien
i-ajoissa rakentaa autonmoottoria
vastaava, tavallinen uraanireaktori.
Tämän reaktorin tulisi toimia ta.-
tehdä jutun johdosta mitään muita
, altstukn.a kuin ne, joita lainopillinen
Tästä kaiketi johtui, että neljä windsorilaista aulot^-öläistä estet- i son sanoi, että liittovaltion taholta ei; edustaja saattaa ehdottaa,
tiin pääsemästä rajan yliMcCarthymaahan. Mitään syytä ei ilmoi­tettu,
paitsi se, että Yhdysvaltain valtiollinen f)oliisi (FBI) epäilee,
-että nämä canadalaisten autotyöläisten edustajiksi valitut neljä miestä
kuuluvat johonkin "komnninistien fronttijärjestöön'' — sillä eihän
muuten voi olla mahdollista, että he rohkenisivat vaatia palkankoro­tuksia
Fordilta ja muilta amerikkalaisilta autokuninkailta!
Sittemmin on kyllä paljastunut, että yksi näistä canadalaisista
kominunistipuolueen fronttijärjestön 'miehistä on Canadaa vuosikau­sia
hallinneen liberaalipuolueen eriiän yhdistyksen johtokunnan jä-senl
Näyttää siis siltä, että liberaalipuolueestakin on jo tullut pelät­tyjen
vallankumousmiesten 'fronttijärjestö".
Onneksi nousi tässäkin asia-ssa vastalauseiden myrsky niin voi­makkaaksi,
että yhdysvaltalaisten ajatusten paimenten täytyi perään­tyä
ainakin osittain ja nostaa rautaesirippunsa helmaa niin paljon,
että kolme näistä miehistä pääsi hädin tuskin pujahtamaan Mc-
Carthyniaan puolelle rajaa. Jotta kunniastaan arka Vhdys\-altain oh­rana
ei joutuisi aivan nolatuksi, estettiin yhdeltä canadalaiselta unio­nistilta
pääsy sen naurettavan tekosyyn perusteella, että hän on jos­kus
kuulunut sellaiseen järjestöön, mistä KisenhoAverin miljonäärihal-lilus
ei syystä tai toi.se.^ta pidä!
Meistä tuntuu, että autotyöläisten union (U.A\V) eräs virkailija
iski Clevelandissa naulan kantaan ilmaistessaan mielipiteen, että
••.uäniisierien on.helpompi päästä rajan yli-kuin työväen edustajain.'"
Tähän viittasi myös autotyöläisten union Canadan jaoston joh­taja
George Burt selittäessään, ettei hän ole vielä koskaan kuullut
sellaista tapau.->ta, että työnantajain joku edustaja olisi estetty pääse­mästä
rajan yli. .
Kuten sanottu, se rautaesirippu on uhkaavan lähellä omaa maa­tamme
ja selvästi .\tlantin tällä puolen.
käydäkseen ja voivat tästä .syystä
viipyä sukelluksissa jääpeitteen alla
pitkiäkin aikoja tarvitse-matta vähllä
nousta pinnalle. -,
Toinen alue, jolla atomimoottorieri
käyttö on mahdollista, on ilmailii-kenne.
Erittäin todennäköisenä on
pidettävä sitä, etta atomivoimaa'ryh­dytään
käyttämään kauko-ohjattujen
hinauslentokoneiden voimanlähtee­nä.
Näissä hinauslentokoneissa, jotr
ka ottaisivat hinaukseen matkustaja­na
rahtiliitokoneita, voitaisiin . käyt­tää
atomimoottoreita ilman, raskaita
säteilysuojia, sillä hinausvaijerin pi­tuus
voitaisiin tehdä niin suureksi
siis matkustajien etäisyys ilman mie­histöä
toimivasta atomimocttoriko-neesta
—ettei säteily enää siltä mat­kalla
oli^i ihmisille vaarallista..
Yhtä reaalisia mahdollisuuisia tar­joutuu
atomipolttoaineen käyttämi­seni
raskaissa kuormavaunuissa. Jo
tällä hetkellä on olemassa suunnitel­ma
pienehköstä, atomireaktorilla va­rustetusta
moottorista, jossa reaktori
on toteutettu sylinterimäntäjärjestel­mänä.
Siinä sylinteri ensin täytetään
tiettyyn paineeseen saakka kaasu.Ttiai-sella
ydinpolttoaineella, jonka jälkeen
männän, avulla kaasu puristetaan:
kun kaasun tilavuus on riittävästi
pienentynyt ja .sen paine sekä lämpö­tila
vastaavasti tarpeeksi nousseet,
lähtee ydinhalkaisureaktio käyntiin.
tistenkin .saavutusten perusteella. On
epäilemätöntä, että tutkimustyön
edistyessä yhä pidemmälle näköalat
tässä, suhteessa tulevat yhä laajem­miksi
ja mahdollisuudet yhä rik­kaammiksi.
.
Atomienergia ei ole vastikään as­tunut
ihmisten elämään ensimmäistä
kertaa ainoastaan suurena hyvänte-:
komurhja. Mutta ensimmäisen ato-mivoimakäyttöisen
teollisuusvoima-laitok^
CJX käyttöönotto NeuvostoUi-tossa
. ja neuvostotiedemiesten eteen-päinviemä
atomltekniikan tutkimus­työ
on'Tarma tae siitä, että tätä val­tavaa
ja/käytännöllisesti katsoen tyh-jentymätöntä
energialähdettä tullaan
käyttämään vain rauhanomaisiin
tarkoituksiin ja kokO; ihmiskunnan
parhaaksi.
Miksi Alma Alassa saavutetaan
loistavia tuloksia luistelussa
— Eikö (
k5'set osaa;
tlstä saakk
sia?
— Mini
jos niillä;<
Eräs oh
että häne
.sillä aikaa
Poliisi ryh
sen fiima;
taja oli j
kuitenkaai
ka sade oi
Kaivosi
lähes 4
Montrea
jyn, sinki
lannotteid
Mining ai
vuoden to
toksi $24,e
naa doUar
\-uodelta,
sa yhtiön
palvelukse
7,600 henk
kuin edel]
Yhtiön
Canadian
Urheiluyleisö on aina juossut '-täh­tien"
perässä. Nain on ollut koko.sen
ajan, jolloin urheilua on harrastettu.
Aikojen kuluessa ovat kuitenkin vaa­timukset
monessa suhteessa muuttu­neet.
Sanomalehtien ynnä muiden
tietolähteiden välityksellä yleinen
urheilun tuntemus on kaikkialla suu­resti
kasvanut. Ihmiset osaavat erot­taa
jyvät akanoista.
•'luisteUjain paratiisi".
:Almäj.Ata sijaitsee noin 250 kllo-metrin^
äässä Kiinan rajasta. Mosko­vasta-
sinne on matkaa linnuntietä
2.C0O kilometriä. Alma Ata cn kazaks-tanin
kieltä ja merkitsee suomeksi
käännettynä 'omenien isää". Palkka-kunta
on nimittäin tunnettu tavatto­man
runsaasta hedelmäsadostaan.
Etenkin omenia tulee vuosittain val-kln
jatkuvasti tai-peen. Asian autta-jolloin
mäntä lähtee .'palaamaan alku- miseksi on tehty paljon työtä. Esim.
asentoon. Tällöin kaasun, tiheys kui­tenkin
laskee alle tietyn kriitillisen
rajan, jolloin ydinhalkaisuprosessi
katkeaa. Kytkemällä useampia - täl­laisia
sylintereitä yhdeksi kokonai­suudeksi
saadaan syntymään saman­tapainen
atomimoottori kuin .tavalli­nen
nykyinen bensiinimoottori on.
Polttoaineenkulutus tällaisessa ato-mimcottorissa
on kuitenkin aivan
toista suuruusluokkaa kuin bensiini­moottorissa
— "Pobedan" esinierkik-^i
kuluttaessa 100 000 kilometrin mat­kalla
bensiiniä 10—11 tonnia tarvitsee
atomlmoottorl vastaavanlaiseen suo­ritukseen
vain 6 grammaa uraania.
Ainoa probleema on tällä hetkellä,
miten ihminen kyetään suojelemaan
atomimoottorin radioaktiiviselta sä­teilyiltä.
•
Muissakin suhteissa avaa atomi-
Tämä yleisön urheiluntuntemus on ' Kaupungin entinen nimi oli
tuonut tullessaan uuden probleemin. 1 V"-"yJ- Czetyssun kuverne-
Kieltämättä ollaan lähestymässä ns.! pääkaupunki. Kaupungin
knitilllsiä p-steitä. Miehet ovat niin ! Poi^Joi^Puolella sijaitsee Balkas-järvi,
hyvui tr-mmattuja, ettei heiltä voida ^^^^^ "»«"^ merenpinnan
yläpuplella. Kun Alma Ata on: vielä
tämän järven yläpuoielTa. voi. hel^
posti'^Kuvitella, millainen on senj.pin-'
nanmuödostUs: lUinisia vuorenhuip­puja
jä; syviä laaksoja. Talvi on Alma
Atassa' varsin; lyhyt kestäen vain noin
vajaat kaksi kuukautta . joulukumi
. , , , . , alui ta helmikuun alKUUn. Siksipä ve-naläiset"'
aina järjestävätkin jonkun
suurkilpailun täksi- ajaksi.
vaatia enää paljoakaan lisää. Mielen­kiinnon
vn-eillä pysyttärniserisi olisi­vat
. uudet: ennätysmerkinnät kuiten-suorituspaikkojen
parantaminen- on
yksi mahdollisuus.
merkitsevät enemmän kuin kenties
missään muussa lajissa.: On yleisesti
tunnustettu tosiasia, etteivät esimer­kiksi
Suomessa saavutetut tulokset ^
ole missään suhteessa suoraan ver-!
rannolliset jossakin Sveitsin Davosis­sa
luisteltuihinhaamuaikoihin. Davo­sia
on viime aikoihin» saakka pidetty
maailman parhaana luistelupaikka­na,
mutta parin viime vuoden aikana
se on saanut väistyä syrjään. Neuvos­toliitossa,
"Uralin vuoristo-ssa. pn löy­detty.
Alma Ata-niminen paikka, joka
edustaa tämän hetken huippua. Paik­ka
sijaitsee samalla leveyspiirillä kuin
Berliini, mutta on tätä tuntuvasti
korkeammalla merenpinnasta lukien.
Ilma on siis siejlä paljon ohuempaa
Kun vertaa 'Alma Atan tuloksia
tuloksiin,
I yhdellä s:
netken 10
koilLa on
tilastoon :
venäläisiä
la on tun
Kuvaa-i^ar
nita 10,0(
tähän me
läkin hei:
Ennen tä
men Perii
tilastossa
nut neljä
vennyt A
venäläisti
5.000 me
parhaan .
Se on ji
; Tällä h
see. Melk
sanoa, et
eivät elä
vielä par
löydetty,
saavuttar
kassa. tai
energia todellakin rajattomia tule- ja- kevyempää hengittää. Kun siihen
vaisuudennäköaloja.. Niinpä esimer­kiksi
kyettäisiin Neuvostoliiton poh­joista
rannikkoa huuhtelevat kyl­mät,
merivirrat lämmittämään jopa
Golf-virtaa lampimämmiksi. Talloin
tundra katoaisi; subtroopillLsen i l ­mastovyöhykkeen
raja kiipeäisi Mos­kovan
pohjoispuolelle ja Kolymassa
vallitsisi suunnilleen yhta leuto i l ­masto
kuin iRanskassa nykyisin.
Muutamien vuosisatojen kuluttua
saattaisivat lapset ainoastaan oppi-muualla
maailmassa saävutettulhm koja.
Y H T Ä PuUiT^uiJ
200 S T A T I I ^^
Vapaus on nyt saanut 199 uiri^
P. Arthurin ja Sudburyn keslken k(
Vapaus sai eilen ja tänään kymmenen uutt£
että lehtemme on tämän r>'ntäyskuukauden a
uutta tilaurta. : Osuutensa täyttäneiden paikkäl
garnia ja .Mattava. Sudburyn, ja Port jlrt
hissun kissuii, ilman suurempaa melua pitämät:
ten hankinnassa, missä, tuntuu arthurilaisilla c
Tilauksia saapui nyt seuraavasti: .
Yrjö Korpi 1, Jalmar Lehto 1 ja Tyyne Si
rista. Imistä on nyt tullut 43 udttä tilauita osui
viäto 1 ja konttori 1, molemmat Sudburysta, mis
oiuuden ollessa 22.
Ida Hakanen, Mattawasta 1 uusi tilaus .•
Halminen Samiasta 2 uutta tilausta ja oiaus 1
Kirkland Lakelta 1 uusi tilaus nostaen paikii
osuuden ollessa 6. :
Vaikka tänään on ryntäyskuukauden vilm
paikka luistelua lähellä olevissa pii- tuloksista ei saada varmaa tietoa ennenkuin va
reissä ja tavallisen kansankin kes- etälsemmlltäkin paikkakunnilta saapuu kontt
noin viikon oleskelun jälkeen tottuu,
ei ilmastonmuutosta voi huomata-kaan
Jäävalmistetaan erikoisaineis-ta.
joista pääosan muodostaa maa­ilman,
puhtaimpien, vuoristopurojen
vesi. johon cn sekoitettu erinäisiä ki­vennäisaineita.
Kun jää^ on parhaim­millaan,—•
kilpailujen alkaessa — on
se niin kirkasta, että sen pinnasta voi
katsoa peilikuvaansa! Syystä tämä
kirjoistaan saada tietää, mitä erä- kuudessa on rinnastettu käsitteeseen tilaukset.
Kunhan se ei olisi vain aprillia
Viikon vaihteessa pistäytyi Wash- f tohtorin tittelin,
ingtonin maikalla oleva Italian pää-,| Ja osallistui-McGill yliopiston kut-ministeri
Mario Scelba ja hänen UIT ! suihin;"
kominlsterlnsä Gaetane Martino sekä I Tämä kaikki oli epäilemättä su-heidän
rouvansa täällä Canadassa. | loista musiikkia pääministeri Scel-
Kuten'tiedetään. Scelban hallituk-j balle, joka Amerikan-matkalle läh-sella
oh ollut kaikenlaisia valkeuksia
amerikkalaismiellsen ulkopolitiikkan­sa
ja kotimaisten skandaalien takia
Italiassa. .
Mutts Montrealiin saapuessaan
pääministeri Scelba ja hänen kump­paninsa
olivat kunniansa kukkuloil­la.
"Asiaa koskevan uutistiedon mu­kaan:
• Iloinen ja reipas pääministeri Ma­rio
Scelba aloitti ensi.mmäisen koko
päivän vierailunsa ranskalaisessa Ca­nadassa
täydellisellä lehtivastaan-otolla
ja sitten:
tiessään sai hädintuskin estetyksi
alle. • -
Samoin kävi Ranskan äskeiselle
lääministerille, Mendes-Francelle, jo­ka
myös kukistui heti 'VVashinstonin-matkansa
jälkeen.
Samoin ennustetaan, että Scelballa
on käsiteltävänä sellaisia asioita, että
hänen kohdaltaan voi nousta tupen
rapinat Italian parlamentissa, 'Lei
"väin" sosialistien ja kommunistien
taholta. Vaan kaikkien italialaisten
patrioottien toimesta.
Italian sosialisteista ja kommunis­teista
puhuen panimme "vain"-sanan
tarkoituksellisesti lainausmerkkeihin,
sillä ne ovat todella voimatekijöitä.
Italian parlamentin hyväksymästä i jotka on keinotekoisesti — Yhdysval-maansa
sosiallstiDuolueen päätöslau- tain sanelun ja sekaantxunisen an-,
selmaehdotuksen, joka olisi sitonut siosta pidettj'pois hallltuspukilta.
amcrikankävijäin kädet sikäli, ettei] Mainittakoon tässä yhteydessä, että
helliä olisi ollut oikeutta antaa Ita- • pääministeri Scelbaa mainostettiin
liasta äskettäin löydettyjä öljyrik-j täällä Canadassa vieraillessaan eri-kauksia
amerikkalaisten yhtiöiden
• haltuun.
Mutta saapas nähdä miten käy
miehelle takaisin Italiaan palat­tuaan?.'
. .•
Muiden maidon valtiomiehille on
koisen ansioltimeena "kommunismin
vastustajana"'. Esimerkiksi kardinaali
Leger lausui esittämänsä tervehdykr
sen yhteydessä toivomuksen, että
"Scelba saisi tarvitsemaansa tukea
Atlantin tältä puolen taistelussa kom­tavallisesti
käynyt kotimaassaan kal- munismia vastaan" (pP:n uutistieto
Häntä tervehti . , . kardinaali Le-1 paten "Washingtonln matkoilta palat-j maalisk. 25. pnä.»/
i tuaan. j Toisin Kinoen meille kerrottiin ar-
Vierailtuaan WashiGBtoni5sa Japa- von: kardinaalin suun kautta Ita-nin
pääministeri Yoshida ja hänen
hallituksensa äänestettiin pöydän
ger. , . , ,
Hän oli kunniai-ieraana kunnan-hallituksem
lounaalla.
Sai Montrealin yliopistosta kunnia-liassa
vallitsevan sellaisen tilanteen,
että Italian pön-arit eivät voi enää
omin a^
pysyä:
kuulemr
t ä l t ä pu
Tämä
den uut
rotaan ]
van sitj
millä s(
tamilia
suuri k
sellään
että n
vuonna
sissä va
MuttJ
kaupust
kansan;
dysvalt£
mielessä
tusta 11
tueksi,
hänen
porvari
toman
Ja ic
amerikl
kuuttai
ole eni
Washir
silloin i
hallitun
tämän
Jälkeen