Vapaus, November 10, 1955

              Orgaa ot Fismish CamOiam^ Es-telOlsbed
Noy. 6. 19i7. AutUorized
fts 6€Cond das» »jaU i>y tbc Post
Office Department, Ottavia, Pub-lifibed
tlixice weeWy; Tuesday»,
rfltxursdays asd Satujdays by Vapaus
: Publishing Company Ltd., at 100«102
iJElm 8t. .W., Sudbury, Ont, Canada,
editoTlaJ Office 06. «4265, isaoager
S. Suket; Bdltor W. J5Wu»d- «aJJlng
addre»; Box 69. Sudbury. Ontario,
Advcftislng rates upon appjicatio».
Translatlon free of cbai«e.
:• TZLAUSHJNNAT;
Canadassa: 1 vlc, 74» « klc 3.75
TbdysvaDolasa: 1 «k. 8.00 « kfc 450
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 4.75
SYNTYMÄ-
; -Sohn Kaivo. ^
;• sunnuntaina, roarrasicuun 13 pnä €5'
|vuc>tta.: : ...v: ;'
I . Frank LahU, Oreen Pointista, täyt- ;
; iää niaänanu.inai, flQarraiiJjuun 14 ph^':
'70 vyjtia;;
: yhtiy.Tri^^ Ja iuttavaln •
i onnentoivotuksiin.
•3^
Iv'
ra
r^^^^ _ _ _ _ __
V^'t:kkatavai)jsen kansan kc.=Wudes$a puhutaankin ehkä^^ eneni- jIVlitä lllinit fffltlOV^^
^män nrietjäslyksestä ja Ä
; fijnesta,: niin Sudburyn^^älueen icunnal]i3pölitiikot tekevät jo kiireei- . f ^
liisiä .Valmisteluja pian alkavaa,; ja vain muut/imia päiviä kestävää j
iA'aalikampainjaa varten. • ^•
I XikJ^lialueen laiuk^ä^
iJilrrtiatta mefllä on o l b k>jnhalli.shalIinnois.sä sellaisia miehiä, «tta heitä
Kansa odottaa Geneveti hengeii miikaäsia
sopimulisia kii^j^^mykisistä sahotaatt'
J<oi<ouk^ti laatimissa a s i i ^^
Torooito. w Canadan Baubanr
focninii pidettiJo täällä inanask.
S Ja 6 päivinä. KokooJoeen osal-
UstuJ edu-stajia Icaikista Canadaia
.Diaalicnniäta: Kaikltiaan oli Ito-koiikseen
; 1723
edtutajaa, mutta oitan beistä ol­len
n,», fcirjeenvaflitoedastajia
usanistut kokouksen menoon sno-ranalseiiti
;1>500 edustajaa.
nadan RauhanJsönäresEln istunto, j
:; I Jcnlta; työ. tosin^ajolttui • vain' virkai- •
Jijain; puheenjoiitajan, kahden vara.^ i
puheenjohtajan j a sihteerin, sen.zaji-:
ialLsen komitean valUsemiseen.', f a i
tiuden, vasto valitun ; k a n ^
mitean kokous, jonka; tj-ö, rajoittui
; Foorumi päättyi sunnuntaina, ilta/-
j päivällä hyyäksyttyään sitä- ennen
I. kolme eri asiakirjaa: Canadan hal.i-tukseile;
/Ulkoministerien kohferens-iklustajamäärältää^
kokous:eli:siis f " ^ ^ ^ ja.VetoomUs^Cana-ollut
mikään saavutus.: "MeiUä o n If
ollut edustajaniäärältään suurempia- tamiseksi; Jotka ovat juLcaistuna toi-kih
rauhankokouksia: Mutta toiselta sessa osassa tätä, lehteäi Foorumin
puolie n^ voi,dja an tätä j.u uri. pidettyä. , t•y'o. ja .s.e.n henki k„ uva,s tuvat näis•tä
', -orumia kuiteniun pJ iiftKaas oJ ln.n« fis„ t, „u -1.' asia•k irjoista, samalla kun •,n e. ovat
nei; mpana rauh. ank, okoukse„ni ia„ k,,u..;m„. j meille oh/ jeena lähitulevaa aikva:a •v••a r•r
mi,t„ .a: mei.l.l.ä.. on viie„il«ä ^o. l, iliu„tf . JTo«hv .ttu„ oern, !| t en toiminnassamme rauhan hy v. ai s i.
.sonin- Eerliinin kirjeestä.
m
l i i :
'M'
Airövaltainen
yaltuuskmita
NLrsta Suomeeri
Ilelsihki, — Suomen—Neuvostoliiton
ystavyyskuTÄauden, joka alkoi loka­kuun
Vallankumouksen vuosipäivänä,
merkeissä saapui Suomeen marras-ku'Jn
allissa arvovaltainen neuvosto­liittolainen
valtuuskunta osallistuak-
>?sn Suome.ssa . Ystävyysskuukauden
ialucssä Järjestettäviin. Juhlatilai-
. Valtuuskunnan johtajana on, Venä­jän
fecJeratlivisen neuvostotasavallan
sb.-!;aalimihisteri, 'insinööri Nonna
Murävjova,jä jäseninä Saratovin Y l i ­opiston
rehtori, kemian piiofessoli Ro­man
Mertslin, arkeologian professori
Äleksa.nder Brjusov, Tiedeakatemian'
Metsäntutkimusinstituaitin Johtaja,
prof. Ivan Jm"kevitsh, kirjaatonhoita-j
a , fii. t r i Jellzairetä Gorbatova, K a r ­jalan
Tiedeakatemian sihteeri, t ri
Maria VJasova . j a istalinrpalkninon
saäiiut jyrsijä Pjotr Zinovjev.
"Ylkäpoikien"
hurja tappelu
johti kuoliemaaii
Durban, Etelä-Afrikka. — Täällä
jouduttiin harvinaisen tapa.uksen to­distajiksi
kuri kaksi ui-ospuolista vir­tahevosta
tappeli keskenään naaraas­ta.
Siinä kaatuivat puut ja pensaat
inaan tasalle Ja vihasta vihlova,myl­vin
ta kuului mailien matkan päähän.
Tappelu päättyi, kiin toinen y l i kah­den
tonnin uros kaatui kuolleena
maahan,: miitta voittajakin pii niin
rei.aloitu, että sekään tuskin jää
eloon.-' •;.;•'
Geneven hengen ilmapiirissä — ja
ennenlcaikkeä siitäii että siihen osal­listui
useita sellaisia tunnettuja hen­kilöitä
Jotka: eivät ole aikaisemmin
olleet missään yhteydessä järjesty­neen
rauhanliikkeen (Canadan Räu-hankohgressih)
kanssa, ^varsinkin eri j
kirkkokuntieh edustajia, .j
Kuten Jo kokoiiksen nimikin
• — Fcorumi osoittaa oli kokous
jo silkuun järjestetty laajemmalle
pohialle kuin mitä aiikaisemmat
maatakäslttävät rauliankökoukset.
ovat olleet, kokoukselle ei esitet­ty
mitään varsinaista ohjelma-puhetta,
joka bn ollut tapana ai-
: kaisemmih jäljestetyissä saman­laisissa
tilaisuuksissa, vaan> sen-
Raauiinhaaniirfo orumin
ansalle
Uudet rauhantoiveet . ailahtelevat
kansanjoukkojen sydämissä; ilfJämä
toiveet perustuvat siihen yleisen mie^
lipiteen painostukseen, mihltä;, joh­dosta
pidettllii Neljän Suuren kokous.
Geneven henki : on tehnyt; mahdolli­seksi
jänriitystilänteen lievehemiseii
j a samalla se ori avannut uusia teitä
käiisadnvälisten puimien ratkaisemi­seksi
neuvottelujen avulla.
.. „, , , ... Hallitusteri kanta aseistuksen vä- &. ijaan ol.i k. okou.k sen alk•u un jra-r.r 'h. entamis. ek, si. j, a ydvi,n aseiden kielta- jestetty kokonainen sarja puhei- ^, i.*
ta; Tässä alkusarjassa puhuivat
kirjailija Jean-Jules Richard ja .
mr. Pierre St.-iGermaini Moni-'
realista; Rev.. D. ,C. Cändy, Rey.
Ben Spence ja tri J. G. Endlcotti
Torontosta; Rev. H. Höwie,llVest
Hill, bnt. Ja koska nämä henM-löt
omaavat toisistaan hyvinkiib
: pai jon eriäviä mielipiteitä eri yh-teiskunnaliisiin
kysymyksiin näh­den;
niin alkoi näitä puheita seii-;
rannut yleinen keskustelukin heti
alkuun liikkumaan hyvip laajalla
pohjalla..
Foorumin yhteyteen oli järjestetty
seuraavat 5 komissionia:
Canada Ja atomi- sekä yleiheri
aseistariisuminen;
Saksa Ja Euroopan turvallisuus
Canadan probleemina;
Canada ja Aasian kysymykset,
maailman kehittämättömät alueet;
Kauppa Ja kulttuurivaihdot sekä
Idän Ja Lännen kosketukset;
Kasvatus ja nuoriso.
miseksi ovat nyt niiltei samanlaisia.
Sopimtisten tiellä ei ole enää mitään
ycittamattomia esteitä. Sopimus y h ­destäkin
. kiistanalaisesta kysymyk­sestä
- Voi antaa kauaskantoisia t u -
RauKai^föbrumin
Canadäii nallitiikselle
•/<;*.-;.;;v:*;\
HAVAINTOJA
.' ''Berliiniläiset-eivät odota sotaa
Mitä he pelkäävät. ori lännen mie-lenkiinnohasteettainen
haihtuminen
,3a.csän ongeLmasta, iSaksan yhdistä-rVoidaan
nyt '•kiittää': suure.sti kohonnel.sla\XToist^ ja uhkaavan no- 1 misongslmasta, he pelkää,vai tämän
^ n^eäi-sa; terhiJossi^ kehittyvältä finanssikriisistä.: ' : f ^y^yn^yl^eri ratkaisun .määrätöntä
< - o i - ' L I V > • ,1- . iJykiMmistä: ja hato^^
. . . ..Selvaa on,:etta halhntoasern^^^ nyt huolis- j^htiiollinen hinta sen raikai-
' saan. Sen omissa rivdssäjlmeneejohajaarinus nielköisen suurta 3- ra^^ . ; ;
,'sekasortoa.; Sen ilmeisenä ••toiypna"' gn se, että ivaalil voitaisiin pitää ?"BerUihilaiset idässä ja lännessä...
'mahdoUisiAimari pienin äänin, jotta taantumuksen ehdokkaat voisivat eivät halyek.si venäiäislä. He, kuten | roorumia kuiterikin pitää onnistu- i
* vielä kerran-kalastella sameassa Tedessä; ^; Bonn on menetellyt. Ja kuten Ame-
; ; • , .'• ,'.v M • - i i • • • . 1- rikka on menetellyt, eivät. aliarvioi , .
^ : Johtuen ku.tenk.n s i l t a . k r . i s i s t a , m . hm ns. ^:hyvien^.tsten v a l i n - - ^ ^ ^ ^ vcihila eivätkä sen Johta- tämä ensihriäkiri siitä, että kokous ! Näiden kahden,vuorokauden aika,
>:nan'^:Ohjelma on nikkelialueen kunnalvienyt,; jäin; kykyjä; . . . ~- Dorothy Th&mp- pidettiih. muiittuneessa tUahteessa — j pidettiiri tämän
»politiikbl oväl aja^ läpipäasettiättijmääh umpikujäan^ A^^ • - • • > = _ .
'lelkaamme seuraavia .seikkoja: :; :
. Qntäriprihiaakuntahallituksen kunnalla määrarir
} nyt terveys-syista,,että Sudburyri ja M c K i m i h täytyy pikapuolin ryh- •
- Jtyä rakentamaan hoin pari imiljppnaadollaria.maksavaa uutta likavie-
{märilaitostä. Alutta yaikka tärhii «h ehdbttomasti välttämätön toi- ,
Imenpide/Ramisäy Laken rannalle rak^ sanätoriumin yhteyteen:
? rakennettiin Ikymmeniätuhansia dollareita maksanut' yksityirien" vie-
^märilaite(septic-tankki). Samoin m^
>niistuneen kansakoulun : raHentamisen yhteydessä. kaikc'n kukku-
Iraksi M c K i m i n ja Neelori-Garson in käytettävä korkeakoulun
Iyhteyteen on tarkoitus rakeritaa ehkä satatuhatta fiollariä ririaksy.va
Iyksityinen 'viemärilaitos? - -
I :; Sudburyn käupiingin teryeysvirkailija, tr] Cook oli sclviisti oi-
'jkeassa sJipoessäan, että paljon hyödylli.senipäii alisi, että kork.calcoulun
^yksityisen viemärilaitoksen rakentahiiseen varattu rahamäärä kiiytct-
* täisiin uuden, tarkoitustaan vastaavan viemärilaitoksen rak(?onuskusK
• itannuSten peittämiseen. Tämä 'sanijj ajatus pälee'inyö5 sanaitdriumin
* ja Lbckerbyh koulun suhteena lViiden yksityisten yieimärilaitösten
• j ^ e n t a m i s e e r i k i i y t e i y t rahat
•^^iSflisi kun meidän kunnallishallintomrnetöimiva^^
iilla^ ilman mitään suunnitelmaa siitä mjW jä mitä tehdään.
; / Toisaalta saimme viikon vaihteessa kerrassaan ihmeellisen kuvan'
• turinallise^^^ 'Demokraattisen elämäntavan
perusehtona on sey että .k;ö.maan^ kaupi^ tai kauppalan asukkaat
i()äättavät. omista ;asipJ3taan. Xlutta iviikoh vaihteessa saimnie tietää,
ifttä Sudburyrikäupunginhallinto oh kieltänyt M c K i r i i ^ Xeejpn-
. käytettäväksi seiJtic-tän.kki-yieniäreltä/^yT^^ tämä kielto kbs-,
. kee^ k a i k k i a M c K i m kuntaan rakennettavaksi suunniteltuja liusia
iiikiepaikkpjä. Tämän määräyksen tarkoituksena on suojella nikkeli-alueen
vesiyarastoja, erikoisesti Ramsay 'Lakeh vettä likaantumista
. J/astaan, mikä .sellairieri on tietenkin hyvä asia. Mutta mihkälaista
f demokratian" käytähtöön soveltamista on se kun ;Sud^^^ kau­punki
panee luut kuppiin, mikäli on-; Nceloh-Gär- V
. fionin korkeakoulun rakentami.sesta?
- 7 ; Toisaalta olernme nähneet kerrassaan hirtehishuuniorista näytel­mää:
Sudbury Star-lehti, jonka kannajttäniat ja tukemat "hyvät mie-
Jiet" ovat kuntiemme asioita hoitaneet InGon plijeideh mukaisesti ori
Viiiheaikpinä pitänyt suurta melua McK.i^^ kor-
'feeakbulun korkeista rakennuskustannuksista. Me iemme halua vait-
• tää, etteivätkö Starin tilastot pidä tässä yhteydessä paikkaansa. Mc
emme halua väittää ede^ ko. koulun rakenriussuunnitel-ihiin
sisälly haaskausta jä muita ylikustannuksia. Mutta paikallinen
päivälehti; Voisi ottaa huomattavan osan "kunniasta" Itselleen^ sillä
juuri sen ikiornat "hyvät miehet" ovat asiat nykyiseileen johtaneet! :
Sitäpaitsi; on paikallaan ottaa yksi ajatuskoe: Olettakaamme,
. että k;o. korkeäkouhm kustannukset saataisiin' laskeriiaän sariokäam-
; ime 200 tuhannella doilariUa, Se tietenkin alentaisi muutämalia sen­ttinä
kotienoinistajien: veroja .vuodessa, mutta ei missään tapaukisessa
^ a l k u t t a i s i asian perusolemuksfen: N\vkyisten rähoitusihenetelimien
Äuitteissa kp. koulun rakentamisesta ja ylläpidosta tillee aivan liiäri
H ^ u u r i verotaakka näiden kuntien asukkaille. . A l u t t a tätä peruskysy-
;mystä välttää paikallinen päivälehti ja^ törypolitiikot: yleensä kuin
. 'kissa kuumaa puuroa. Xe eivät voi kieltää enää sitä tPsiasiaa, että
; 'kuntiemme edes.säpn cnsiluokkaiiien finanssikriisi.. Mutta uskolli-
'.^^inasuiiren rahan palvelijoina he eivät halua eivätkä uskallakaan
isanoa"lapioa lapioksi'*. Kicrtäinätöh tosiasia nimiltiiin pn, että hiin
Jcäuan kuin hikkelitcbllisuus ei maksa sille kuiiluyaa osuutta kunnal-
^lisverpista, kotien omistajien ja jiikkuliikemieslen verotaakka tulee
•nousemaan huimaavan nopeassa tempossa; '
i : Meille ehkä sanotaiin, että onhan tässä ennenkin selvitty .''omin
: tavuin'', Incpaverpttamatta. Totta pn, että on seivitty, miten pn;
: ' M u t t a perustotuus on tämä: .Johtuen siitä kuri nikkelitebllisuusläi-
Itokset eivät maksa osuuttaan kunnallisveroista meidän kuntamme
;byat jääneet kauaksi jälkeen viemärien ja vesijohtojen, sekä koulujen
Jjarriuiden yleishyödyllisien laitosten, rakentamisessa. X y t näiden
•laitosten rakentaniistä ei voi(ia enää. siirtää, sillä nikkelialueeriasutu^
'Pn tullut niin tihcäksi; että tämän seudun asukkaiden terveys on jo
; isuuressa vaarassa,,- Alulta näitä laitoksia ei voida kin räken-:
; .Itaa nykyisiliä tuloilla:^7- eivätkä kotien pniistäj:Uj;i pikkiiliikemic^het .
. [jaksa kantaa enää nykyi.^tä jiiuroniptia verotaakkaa. Tä.ssä prt .kehit-
; Jtyvän'finaiissikriisimnie; i>erussyy.^^'^' ^ • ' '
;':} Mutta, torypolitiikot-;--- j a meidän si^^ panna mieloen-ime: f itä. :
"nikkelialueen kunnallishallinnot ovat torypolitiikkojen lujassa kon-.
Maiden komissionieri oli sUoritetta-
I ,va työnsä suurimmaksi Osaksi lauah-
; tal-iitana. Mutta siltä huollaiatta oli
loäari.o. tto n,i ihin, ,,r unsas j a* k: eskus. tel.u i.^t oi.m eenpaneva.n . ^k omitean. va,h.tis em,i-- niissa h; yvin vilKa••s.t •a ,•^^'^ s a•m a ien kum. i) £ee.n seT^.a. -.J.o-•id•ej nkin hetiko•hvi;t: aasten. : foorumissa yleensäkin. . - . - .(
; • I järjestelyjen /subrittamiseen..
Ja kaikkien näiden kokousten päät­teeksi
pii: Masiey-haaliile sunnuntai- i
illaksi järjestetty yleinen joukkoko- . __.
kous, jossa puhuivat kirjailija Jean- .
Jules Richard, Montrealista^. Britan-,
riian parlamentin Jäsen mrs. D. N.
Pritt jä t r i James G. Endicott Torpn-tosta.
.',.•'''"•••'••;.
Nämä kaksi vuorokautta; olivat siis
hyvin työatäytteisiä päiviä niille jot­ka
joutuivat : osallistumaan kaikkiin,
näihin kokouksiin. Joten he ansait­sevat
kaikkien rauhaarakastavien i h ­misten
täyden tunnustuksen,. — g.
i Ä :
, T B l J.:G. EJtfblCOtT
•;-!•:';.^"UiJ? 'psykiatri satt
; /1 satamassa j a tfepas;' u
. j. joka oli aikeissa hypäti
r. i:kauttuakseen;^ •;• •
'Psykiatji kutsui-m:
.ke:k-astellakseen .. hän
asiasta kaikesta räiiha
' T u n t i a , paria myöh
vat nuori mies ja 'psy;
h r - Ja; .molsmmat hyppa
IIVV.* T1
Hyvä'; T V poistaa hä
taa : ';lumipyiyt"i . välii
kuvia — jä tuottaa n
raaksl.' - ;
FairbahkSi .4laqka. —• LbkäkUun v i i - kotoisin New Yorkista
.k)ksia.,
:Niiri kauan kuin ydinaseiden varasr
töt ovat olemassa Ja n i i n kauan kuiri
joukkotuhoaseita kokeillaan — niin
kauan kuin aseistiuniskilpailu jatkuu
esteettömänä, iihkäa kaikkia kansoja
suuri vaara.
Kansa tietää tämän. Yleisen mie­lipiteen
painostus ei saa heikentyä
eikä sallia, perääntymistä hyvistä
jauhan mahdollisuuksista; ';
Me voimme ja meidän täytyy ottaa
tarpeellisia'; askeleita maailman rau-nari
vakiinnuttamiseksi.'
Canadan Räuhanfobrumi,
Massey Hall, Toronto.
meineri pätvä :murhasi-, Ladd ; leiito-.
tukiasemälia :Neijäriteen . Leritokcne-vastaiseert:
•; tykistörj-hmään "kuuluva
.. 25-Vuotias koi:praaii Tf.omas E.
.! Richardson - S^-vuptiaari pienen rup-
T kata\äräkaupan . i-iiäjän nimeltä
Lempi Bpdtriah. lyömällä tätä 13 t u u -
;.-riaa/pibk-ä.lJai:auviayainieilä viisi k e r - ;
• taa päähäUi •''•''•.•'•'•'.••••'-;';'•'
: Murhaaja on.naimisissa ja kolmen
flapsen isä^•Kblhlttuaan uhrinsa hen-getlömäksi
tyhjensi murhaaja^ iiik-
•keeii.,ka-sarekist2'riii ja sai siitä noin
$75. 'Sen-jälkeen lähti hari jupkse-
, maan'pakoon, mutta, kaupari lakana,
asuva; nainen näki härieri piirteensä
hyvin j a kuri radion kautta heti an­nettiin
..häiiea tUiitomerkkinsä van­gittiin
hänet kötpriaan vaatteet veri­sinä
. Ja .kuuden tuniiiri ku.uessa oh
hän,. antanut kijjallisen tuilnustuk-sen-
sa. ja hänet oli asetettu syyttee-seeri"
ensiiubkari murhasta.
Lempi Bodmaiioii 57 vuoden ikäi­nen
suomessa syntynyt leskinainen,
Turvallisuusjänesteirna
Ön aVain yhdbtämiselle
•nm-m
•
vtrollissa—^. ovat halunneet "pelata palloa" nikkcliteolliiäuudcn yhdys-
IvaltalaistenpriiistajaiiV kanssa paikallisen väestön- joutuessa maksa-,
: Imaan viulut. — Ale emme saa huonontaa nykyisiä -hyviä suhteita I n -,
[cori kanssa, selitti Sudburyn kaupungin pormestari L a n d r e v i l l c m u u -
jtärtia viikko sitten. Tosiaankin: , Ineon kanssa voidaan ylläpitää ^
•"ystävällisiä suhteita"' niin kauan kuin pikkuihmiset maksavat kaikki ;
tkunnallismenot jä 1 neo pääsee kuin koira veräjästä! Alutta '•hJ•^'ät
1 suhteet." päättyvät heti, jos ruvetaan vaatimaan, että nikkciiteolli-
; suuden täytyy niaksaa kunnallisverpa, kuten sitä maksavat niUutkin
; teollisuuslaitokset.
' Valitettava tosiasia on, että pormestari Landrevillen avoimesti;
-esittämä j a kerrassaan tuomittava kanta tulkitsee nykyisten k a u p u n -:
i g i n - ja kunnallishallintojen yleistä kantaa. Xe eivät halunneet ei-
: I vätkä uskaltaneet tehdä mitään sellaisia esityksiä, mistä W a l l Streetin
' y a r r e l l a olevat Incon omistajat eivät pidä.
Kansanjoukkojen keskuudessa nousee kuitenkin entistä voimak-
;'jj5^mpana,. joskin vielä epämääräisenä ja keskitettyä johtoa seuraa-/
• mattomana, vaatimus, että hikkeliteoUisuudelta on saatava verotuloja
Berliini; " - ' (DLP) — Saksan
pemokraattisen tasavallan halU-tiLs
on nyttemmin saattanut jul-kisuutecn
viime viikpUa hyväk- ;•
< ymänsä julkilausuman, jossa se
kääntyy Saksaii kansan ja parai­kaa
Genevessä koolla'' olevan ul-komihisterikonferenssin
puoleen
Saksan kysymyksessä. Gerieyessä
olevan Saksan Demokraattisen,
Ta.savallan hallituksen tarkkaili­javaltuuskunnan
johtaja valtio­sihteeri
Georg Handke toimitti :
maanantaina : ulkoministereille .
lausuman yhdessä päiimlnisteri;
'otto Grotcwöhiln allekirjoitta­man
kirjelmän k a n ^ . :
Saksan Demokraattisen Tasaval­lan
hallitus toteaa i±'Jelmässä ih-mstyksellä,
että .vastoin neljän val­lan
hallitusten päämiesten ohjeita,
USA: n. Englamiin ga Ranskan ulko-niinistcrit
Ovat kieltäytyneet käsit­telemästä
Saksaa koskevia kysymyk­siä
yhdeisä molempien saksalaisten
vaitipiden edustajiert karissa. Sak­san
pemciki-aattlssn Tasavallan hal­litus
pitää kuitenkin velvollisuute­naan,
esittää' S-aksän kansan ja; maa-,
ilman julkisen - mielipiteen ar^^ostel-tn
vaksi kasitji:vsensä Saksaa koskevis­sa
kysymyksissä, jotlMi, orat keskus­teltavina
ulkomuiisterikonf erensöissa.
Julkilausumassa korostaa: hallitus
^-i^lä kerran, että Länsi-Saksan ^jäl-lecna:<
istamiiien ja sen vetämtaen
sellaisiin aggressiivisiin sbtilaaliisihi
liittoutumiin kun Pohjois-Atlantha
liitto jaLänsi-Euroopan liitto eivät
sovellu yhteen Saksan yhdistämisen
.kanssa.,,- ..
Avain, joka olisi oniiaan aukaise­maan
tien rauhaarakastavan j a de-mckraattissn
Saksan luoihlselie obsl:
kollektiivmeri turvallisuusjärjestehnä,
johon molemmat saksalaiset valUot
kuuluisivat. Kysymys tällaisen tur-
Va<llisuusjärjestehnäri muoddstamises-ta
voitaisiin "ratkaista : Jo Geneven
konferenssissa. ;
Saksan kysymyksen ratkaisemisen
sisäisten ehtojen suhteen korostetaan
hallituksen julkliauannassa, että ' * Y h -
distäriiinen on ennenkaikkea Saksan
kansan asia". Kaikkien niidelnpori-i yleisen hyviiivoinriin j a Jälellejään
nlstiiJsten yhdistämiseksi, J b l d e r i W -'
Geneven hengeri innoittamana C a ­nadan
kansa yhtyy maailman muihin
kansoihin vakaumuksessa, että rauha
voidaan yakilnnuttäa ' kärsivällisten
neuvottel.ujeri avulla. Meidän maam­me
voi auttaa neuvottelijoita tehtä­vässään
jä sopimuksen- laatimisessa.
Maamme on. jo suorittanut mainitta­via
tehtäviä sen hyväksi,
Aseistäriisumiskysymyksessä o v a t
suurvaUat nyt sopimifesen partaalla,
johtuen se neuvotteluista^ hiissä Ca^
nadalla, Y K r n : aseistariisuniiskoriais-sioriin
alakomiteari Jäsenenä, ori hy­v
in vastuunalairien asema. Värshiais-ta
sopimusta atomi- Ja yetyaseiden
kieltäriii^eksi ja .tavalliseri aseistuk­sen
vähentänaiseksi, kansainvälisen
kontrollm alaisuudessa, el pitäisi
enempää viivyttää.
'Geneve avasi tien uuteen rauhalli­seen
kanssakäymiseen idän Ja lännen
välillä. Geneven hengen mukaisesti
Hbn. Lester Pearsonin matka Neu-vpstblilttoon
Jä Neuvostoliiton halll-tukseri
edustajain kanssa yhtelsym-märr^
kseeri pääSy useLssa tärkeissä
: kysymyksUsä, paransi näiden kahden
maan välisiä suhteita j a sen lisäksi
aVusti nyt kokoontunutta uikominis-terieri
koriferenssia. ; ,
Aseistariisumlssopimus vapauttaisi
niin Canadan kuin muiderikin mai­den
kansat aselstumisen kauhean
suurista kustannuksista ja vapaut­taisi
enemmän varoja kä-ytettäyäksi
den maiden avustamiseh hyväksi.
•Luvattu kaupan Järjestäminen Ca­nadan
ja Neuvostoliiton välillä sekä
suurempi .kulttuufellihen kanssakäy­minen
näiden maiden kesken, jotka
sisältyvät; Pearsonin Ja, iMolotovin
lausuntoon, ovat rauhan' asiaa ediS-täviä
tounenpiteitä. .' V ;.
Kalastusäsiain , ministeri Hon.
James Sinclairen vierailu Neuvosto­liitossa
Ja ; sitä seuranriut vierailu
Kiinassa auttoi myös luottämukseri
ilmapiirin liijittamista kanspjeri kes­ken.
Jos mr. Sinclairen Pekingin
vierailua olisi seurannut K i i n a n K a r i -
santasavallan tunnustaminen, se olisi
Ollut lisäaskel, kansainvälisen Jänni-tystilariteen
.lieventämiseksi; '..
Nyt kokoontuneessa: Geneyeri kon-fereiississä,
yrittävät - neuvottelijat
päästä sopimukseen Euroopan tur­vallisuudesta
Jä Saksan yhdistämi­sestä.
Näissä neuvotteluissa 011 kysy­mys
myös Canadan omasta turvalli­suudesta:
Canadan pitäisi antaa
rieuvottelijain tietää, että he eivät
saa epäonnistu^.
Canadan kuten muidenkin: maiden
yaUttavana on .tänä , atomikaiitena
joko rajaton ihriilselämän tuhoami-neri
täi sen rajaton rikastuttaminen.
Nyt käyrmisää olevat valmistelut ato­misotaa
. varten oUsi lopetettava ja
atomivoima pitäisi alistaa; palvele­maan
, rauhanomaisia tarkoituksia;
Canadan Rauharifooriimi,
Massey Hall, Toronto.
6,060 menetti
ajo-öikeiitensa
Manitobassa
Winnipeg.. Lokak; 26 pnä oli;
6,C60 .pai^itohan autoilijaa^m^
nyt ajp-oikeuterisa toistaiseksi. .Sit­ten
maalisi: 15 1951 on kaikkiaan
16 prqsenttlamaakurinan 258,00 a u ­toilijasta,
menettänet; autonajooikeu-tensa,'
joticut- elinkautiseksi.:: _.;Tä,ten
on kaikkiaan 41,000 .autpilijaa ollut
i mustalla listalla. ;AinoaStaan viisi v a -
irtiBtac.rV-: tehty riäitä: päätöksiä vas­taan,
Yhdesiä 'ta^'au.k£eH£a- lyhennet-tiiri
: ajc-oikeuderi menettäinii^^
kuudella kuukaudella mutta ; muissa
tapaukeissa Pidetdin päätcikiet enrial-'
laan; - . ' ' : ' • ' . '' '
Alaskaan useitia vuosi
hensä kaniisi; joka ku
sitten. Hän oli paikk
y ln pidetty j-Jeneii Slati
Store ; himi.?en ruoki
omistaja.
-, Korpra.ali Richai-dso:
mrs. -Bodm;inii:e $83 r
merietettj,-ään uhkäpe/ii
van osan juuri saamast
pj l i a s t a tuli liaii Lien
kauppaan teräksinen r i
ke ttyriä.. hihaansa ja. v
.ia.misen' aEeniasta ' kolh,
teräsaseelläan niin .ett;
; ja ryösti kaupan kassar
: banks" Daily; Ne>vs-Mi.*:
; Mrs. Lempi Boditiaiiil
meitä Toivo Suonio ;
Hän on ammatiltaan - rt
Bodman tapasi silloin;
teliä Työriiies-Eteenpäi:
V i i r i lehtiin; Alaskan ai
; " korpraali Richardson:
tehty, toisiakin ryöstösy
hänen uhrikseen joutui
riet nyt tunteneet. Niit
tenkaari ole tUnnustanu
Y l i 1,000 miljöön
dollarin voitot
odotettavissa
k i m General Motors
perustettiin 1916 olivat
80,000 tehdasyhtiöri voi
$4,157.626,000; Viime v
tettiiri että. GMiri voi
yh 1,000 miljoonan doll
keen kun tuloverot on .vi
niän vuoden tuloista..
rien ei mikään yhtiö c
niin paljori h i i n lyhyen
Kuluvan yiioden kolme
. j sehä neljänneksiä kOh
Ajco.ikq-Uisien. menettäminsn ,yaih-^ voitot §912,887,547 pllen
teleä 4CO'4-60o tapaukseen kivakauaes- '.kuiri, koikaan ennen: sill
•Pidetä
•t:aa'mässa''tähdiisi:a' kuiii riieriettäml- j että kuluv-ain vuodeinvoit
rien. • ,'• ^ • . l.OSO miljooriaa dollaria.
sa jaajo-oikeudan pialäuttämia-3h. t a - j n e n ; saalis »oli ,834 ;
pahtuu'myöskin päiyittäin.inutta h i - : vuonna: :(1950). pic
RaulianFöoruinriin vetöor
Geieven konferenssille:
Canadan Rauhanfoorumi, joka -ko­koontui
Torontossa marraskuun 5. ja
6 pnä, ilmaiEee 1,503 '' edustajansa
kautta ; Canadan kansan . kaikkien
osien toivoriiuksÄ raUhän jä turval­lisuuden:
suhteen .neuvo;tteiujeh ja
sopimusten avulla, sekä lausuu toivo-muksepsa;
j a rukouksensa teidän ko­kouksenne
onnistumisen hyväksi.
Me. olemme täydeilisesti vakuuttu-
. neita; että teidän neuvottelujenrie
avulla voidaan. päästä yhtejisynimäir-rykseen
.^peruskysymyksissä .normaa­lisen
.luottamuksen ja hyväntahdon
.suhteiden palauttamiseksi kansojen
keskuudessa. ,;'.'•
Sopimusta yhdessä av
käyttää astirilautana SOI
yuttamiseksi toisissa asic
hoitamme, että missä
diaan tä'l3iiia:: isppimuki
ne olisi tehtävä;; ^ ,
•Me olemme tietoisia s
mitään oikeutettuja estf
ten tiellä atomiaseiden
ja aseistuksen yähentän
sat odottavat huojennUst
koista. ,
: Kansa odottä maltitt(
rauhan uiitisia Geneves
Canadan BaUl
Massey Hall. '
koituksena on molempien saksalaisten
vältioldeh. yhteistyö j a Saksan yhte­näisyyden
'palauttanimen,. ehdottaa,
hallitus yleis-saksalaisen • neuVcstbri
perustamista, Johon Saksan Demo­kraattisen
Tasavallan ja Saksan L i i t ­totasavallan
lakiasäätävät elimet lä-.
hettäisivät edustajansa.
Hallituksen esitettyä selkeästi, m h i -
kälalseksi uuden saksan olisi mub-dbstuttava
rauhan, deinokratian Ja
hyvmvoinnin saavuttamiseksi csoit-taa
se ; neljän vallan uikoministerl-kbriferenssille
ehdotuksen, että kon­ferenssi
päättäisi ensiksi konkreetti-
.Biiita tcim-enpiteistä kollektiivisen
turvaUisuusjärjestslmän luomiseksi Ja
toiseksi tukisi kaikkia niitä toimen­piteitä,
jotka ovat omiaan edistämään
Itä- j a Länsi-Saksan \-ällstä j'hteis-ymmärrystä
ja lähentämään molem­pia
valtioita toisiinsa.
kunnillemme, kuten sitä peritään muistakin kiinteimistöistä.
Juuri.tässä joutuvat torypblitiikot poliittiseen ristiaallokkoon. He
tuntevat kansanjoukkojen vaatimukset jä toivomukset — mutta ha­luavat
kuitenkin ••pelata palloa" Ihcpn kanssa. Tässä tilanteessa on
suorastaan anteeksiantamaton rikos tämän seudun asukkaita vastaan,
jos ei järjestvncen työväen toimesta ryhdytä päättäviin toimenpitei­siin
työväenehdokkaiden nimittämisen h\-\'äksi. TyövUenehdokkaät,
vaikka eivät tulisikaan vielä valituksi, voivat paljon auttaa yleisen
mielipiteen kehitystä siihen suuntaan, että kehittyvä finanssikriisi
saadaan ratkaistuksi. Mutta tärkeätä on tämä: Työväenehdokkaillä
on jo näissä vaaleissa suuria voiton mahdollisuuksia, jos veronmak-sajat
yhdistävät voimansa ja toimivat yhtenäisesti omien etujensa
vaatimalla tavalla.
. Sanavapauden tahrattonodna rita­reina,
esiintyvät Suuren Rahan leh­det
tapaavat siiloin tällöin nostaa hir­veän
melun siitä, jos niideri mielestä
loukataan sana- jä arvosteluvapautta.
Niitä ei tietenkään liikuta lainkaan
se, vaikka esimerkiksi joitakin työ-yäenlehtiä
soirettalsihi niillä, mitalla
tahansa. Esimerkklriä mainitfakobri,
että kun torohtolaisen Trlbune-leh-den
kirjeenvaihtajalta kiellettiin k y l ­män
sodari päivinä parlamenttitalolta
lehtimiehille varatut palvelut, niin
yksikään Suuren Rahan lehti ei siltä
esittänyt minkäänlaista protestia,
Jos tällaisen, diskriminoinnin koh­teeksi
.olisi Joutunut mikä tahansa
taantumuslehti. niin siitä olisi tie­tenkin
pidetty hirveätä melua kalkis­sa
"vapaissa lehdissä'.;
alutta bsaavat ne häköjääri vaieta
omaltakm kohdalta sllloha jos on k y -
syniys "pj-himmästä' pyhimmän"
Suuren Rahan diskrimlriolrihista.
Meidän mielessämme on erikoisesti
brittllätaen < jai myös cariadalainVn)
"vapaa iehdlstö". joka ei ole puolella
sanallakaan protestoinut sen Johdos­ta
kun London Daily Ejtpress-lehden
kirjeenvaihtaja, Ronald Slngletori
•'muUutettim" Sumnerista (Missis-slppistä)
j a sanottiin että paha perii,
jos takaisin tulet. '
kuten tiedetään Sumnerissä.mur-hattilri:
Julmasti piesten ja pahoiripi-dellen
14-vuotias neekeripoika, Em-mett
Tili. seri tekosyyri perusteella,
että häh oli muka "viheltänyt" erääl­le
valkoihoiselle kauppiaan yaimolle!
Tämän tapauksen Johdosta Järjes­tettiin
; S u i n ^ r i s s a bikeuskuulustelu.
mistä ke^ttyl täydellinen oikeiisll-velly,
minicä perusteella 'syyteiyt- va­pautettiin
murhasyytöksestä sellaisen
teknillisyj-den perusteella, ettei mur­hatun
pojan ruumista muka tunriettu
— vaikka hänen aUinsä oli paikan
päällä Ja selitti, että poika on hänen!
London IDaily Express lähetti New
Yorkista kirjeenvaihtajansa Ronald
Singletonln mainittua "oikeuskuuliis-teliia"
seuraamaan.
'Maimttu lehti Julkaisi siyyskuun 22
pnä Singletonln ensimmäisen uutis-tledon
oikeuskuulostelusta —: mutta
sitten tuli sanavapauden sankarien
palstoille täydeUhien hiljaisuus, sillä
kymmenkunta aseistettua miestä
mullutti Singletonln sjTskuun 21 päi­vää
vasten yöllä.
, A rh'"e rikkalaiset :. kirjeenvaihtajat,
joille Öiitgleton kertoi iriuilutUksesta,
eivät uskoneet asiaa, tai eivät bileet
uskovinaan. Amerikkalaiset 'lakimie­het
neuvoivat, että päreriipi on hänen
py.syä pois-Sumnerista,. sillä hänellä
ei ole: Siellä-läjri suojaa. ..
Saman-päivän iltana Singletoii me­ni
takaisin Sumneriin, siihen taloon
mistä hän oli, vuokrannut itselleen
huöneen.,-*Avattuaan oven, oli, vas­tassa
pyssyllä aseistettu mies. Toiset
riiuilutusjoukkoön kuuluneet riiiehet,
näin kerrotaan erääsvä Lbntooh uu­tisessa,
tulivat puutarhasta, painoivat
pistoolin?, piipun Singletonln kylkl-
' luiihun sanoen, että nosta kätesi ylös.
Ja ala laputtaa.
Sihgleton -yritti- ;paeta, miitta epä­onnistui
sihiä-:. S a i jälkeen.muilutta;
. j a t ; suorittivat uhrinsa "ruumlintar-kastuksejQ",
- pahoinpitelivät Ja kuu­lustelivat
häntä. Lopuksi mies pän-tun
autoon, kyydittiin Clarködaleei.,
jätettiixj sinne Ja sanottun "'älä tule
takaisin Sumneriin'', •
• Sumheriisä, levitettiin sitten tari­naa,.
^ttäSingleton oU Ollut hunia-lassa.
Ja että hänen muiluttajansa
olivat laiq; valvojia —- mikä sellaise­naan
antaa, kUmman kuvan ' sikäläi­sistä
."lain valvojista", jos Olettaisim­me,
että riäin on asia.
Missä • ihmesn sivistysmaassa voi­vat
" l a in valvojat" esiintyä lakina Ja
oikeutena; kaapata uhrinsa, kuulus­tella
-haTitä" Ja kar'.:oittaa omavaltai­sesti
pois paikkakunnalta?
• Nähi' ei saa poliisit m
sään oikeusvaltiossa! K
lemättä ; Olikin . siitä, e:
";valkoisen rodun" herrc
jia peloittl, että 'Singletc
nen sanomalehtimies. •:
.syytä pelkoonsa, :£il.ä £
hUtteli.- ;. oikeuskuuluste
myös . nekereitä — ja
etelävaltioina. • eivät: '
valkoihoiset puhele Julki
sa neekerien kanssa! .
Mutta : brittiläiset .!
eivät ole asiasta puhu
Ei edes London Daily Ex
-joittanut halaistua sanai
oma kirjeenvaihtaja jou
keäUä', tavalla pahoinpit
iutuksen. kohteeksi.;
;Loritoosta tulleissa
viitataan siihen, että b)
homälehtimiehet yleensi
huksissaan tämän-tapau
ta Ja erikoisesti sUtä i
senkään toimesta ei ole
tään. virallisia protesteja
tumasta. . ; -
Mutta kun on kysyn
pyhimmästa. yhdysvaital
Rahan • elä.mäntavasta"
lohi "sana- ja arvosi
tahrattomat ritarit ni'
Oksennukiensa. ja ov:it
hauta.
Tässä on yksi lisätodis
lehtien tarpeellisuudesta.
; • • — K