Vapaus, November 2, 1928

              Iiii oislöjljiiä V a n »
(Stxanal. miilsaistafU38& Tnnfc««w >
'SDOUälsäMSEK KAUPDUKA»
joalukxinssa 1928 Uerteli sanoma­lehdissä
a a U n a i . että muinaistieteäli-sis^
kaivaukässa Moskovaa locma 6U
paijastiumt 3U00O -vuotta soo-malaf"*^
.fcaaipimkl nrnsainp IQytOi-neen.
O l i syytä arvella, että kyseessä
oli linnidtetta kyläasutus, jonkjiTaisfa
tumtetaan us^tä .Ejeski-Venäiältä. ja
joiden suiistojen arvälaan Iniuluvan
gucanensukuiäUe loxisoille. Ölm n y t -
tenunin saanut ifiydöstä tarkempia tie­toja,
,e!Sksl uOkoministeriSn santuna-lehtiosaston
ystävälUsellä • ^ t j * s e l -
lä, osaksi: ^ c o a a n Moskovasta. On
osoittautunut, että alempi olettamus
on oflut tdlcea j a että "suomalainen
kaupunki" kuuluu uuteni renkaana
buvittavieh muinaisjäännösten r y h -
xnääö-..".-
Keski-Vehäjän asutushistoriassa on
Oka-joen vesistön merkitys ollut k a i k -
kein ratkaisevin. Eränkävijäasutus
loppui Okan varsilla aikaiseixmiin ja
kiinteä mäatavUjelevä talonpoikais-väestö
on sinne ensinnä perustanut
kylänsä, j<dden vieressä ovat saman-aikuiset
kalmistot. Muutos on t a p a h ­tunut
enslmäisinä vuosisatoina J . K r . ,
iLs. roomalaisena rautakautena. M u s -
tamneren pohj(dsrannikon kreikkalais,
roomalaiset kaupungit Mvivät silloin
kaaa muuttuvat ja aJkavat käyttää
rautaa: rautakausi alkaa väUttOmästi
vanhasta alkeellisesta kulttuuritilasta
Tämäntapainen löytöpaikka oa uusi
vastakäsitty ^sunmalainfri kaupunki".
nkasIöytOinen mutta e i muuten a i -
jemmin tunnettuja erikidsempl
P a i k k a on yksi kukkuloista Bondncm
taistelukentän v i e r e s i Moskovasta
länteen, jossa Kutusov armeijoineen
V - 1812 koetti estää NaprteonUta pää­syä
Moskovaanu KedOlä v. 1926 surarl-tettiin
paikalla kaivaukäa. ISUöin
kalvettiin kyseessä olevan kukkulan
poikki n . 80 m . pitkä, leveä kaivanto
läpi koko kulttuurimaan a i n a p(dijaan
asti. kerros, joka ^sisälsi asutusjättel-tä,
i e i ollut varsin vahva, v a i n H . kyy­närän
paksuinen. Asuinkui^pien poh­jat
olivat 3 kyynärän sjrvyydessä. A -
sumukset olivat siis puolekd maana­laisia,
kapeita, plQdä, nelikulmaisia.
Entuudesta txmnetut muinaislinnojen
asuinkuopat ovat oHeet pohja-alaltaan
pyöreitä.. 4 - 8 m. läidmitaten. — Kylä
oli suojattu kaksinkertaisin vaUihau-doin
" j a icaksinmaavallein.
Ziöydöistä muodostuvat, kuten t a v a l ­lista,
eläinten luut jääosan. Yleisiä o-vat
suuren riistan — karhujen ja
majavien — luut, mutta enimmät k o ­tieläimetkin
ovat runsaasti edustetut:
vilkasta kauin>aa ennenkaikkea v i l j a -
rikkaat ainsradutf Kauempaa saatiin
välikäsien keoitta, turkiksia j a metal­leja.
Nimenomaan o l i Idemmniä alueil­la,
Kaxnan varsilla, U r a l i l l a j a Sipe­r
i a l l a osuutensa tässä kaupassa, kuten
(dl ollut l a i t a j o 4—5 vuosisataa e. K r .
M u t t a V . 200vinaihdlla J . K r . t a i jo
hiukan ennen, o l i Mustanmeren a -
roiUe saapunut luoteesta käsin uusia
tulokkaita^' gootteja, joiden pesämaata
qU Weiksdin suun seutu, ja «joiden
" ^ t i o - j a kauppaorganisatsio ulottui
Itämereltä Mustallemerelle, nyk. L i e t ­tuan,
Puolan j a U k r a i n a n alueille. O l i
luonncdlista, että tämä taloudellis-so-tilaallinen
muodostus e i jättänyt käyt­tämättä
läheisen bk§joen vyöhykkeen
mahdollisuuksia; hyväkseen, Ja se sai
aikaan perinpohjaisen muutoksen a l u ­een
oloissai. Vanhimmat kalmistot,
j o t k a todistavat kiinteää kyläasutusta,
alkavai isiellä n . V . 300 vaiheilla, ja
ne jatkuvat yhdenjaksoisesti venäläi­seen
valtaukseen asti historiallisen a -
jan alkumi. Nämä kalmistot edustavat
n.s. G&a-suoinalaisia. kidtt^ ja
ne ulottuvat nyk. Rjasanin seuduilta
Nlshni-Nowgbrodiin. astL O n selvästi
huomattavissa -— korujen, työkapinel-den
j a " a ^ l t t e n kautta — että sen
kulttuuiivajkutiikset tulivat K i e y i n Ja
nyt goqttilaiskeskuksista.
Goottiiaisivallan tuhoutuessa hunnien
hyökkäykseen sai Oka-Joen kulttuuri
—samoin kuin liiettiiaxikin ^-^^ ömin-takeisenitaan
lelman^ Joskin historial­l
i n e n kehitys näillä alueilla o n sel^
västl todistettavissa.
P a i t s i kalmistoja, tunnetaan rooma,-
lais-goottUaiselta ajanjaksolta O k a -
Joen vesistöstä runsaasti kyläUnnbja,
joista ; ^ y t e t ä ä n venäläistä "gorod-itshe''--
sana^ Ne ovat jäännöksiä v a ­rustetuista,
asuinpaikoista, jotka s i -
jaltsiVEit suojatullia mäillä, jokien
mutkauksissa t a i yhtjmiäkohdissa, mit­kä
maavallien j a >, vallihautojen kaut­ta
ovat turvatut j a erotetut ympä­ristöstään;'
Niissä ön as^ pitkien a l -
- kojen kuluessa j a n i i h i n oöTmuodostu-nut
' usein vahvat-kulttuurikerrokset
asutiisjätteiistä: astunuksienpohjista,
saviastiain paloista, särkyneistä ttur-vekapineista.
j a aterian jäännöksistä,
varsinkin luista. Kulttuurikerroksen
paksuus voi o l l a pari metriä. Jätteistä
näkyy, että asutus o n tuntenut kar­janhoidon
j a maanviljelyksen, mutta
että { ^ e l i n k e i n o n a edelleen o n ollut
metsänkäynti: metsäeläinten luut ja
P3?yntivehkeet, etenkin nuolet ovat
' pääosia: iiäissä löydöissä. Metalliesi­neitä
alkaa iiniiaantua 200 luvulta,
niistä suurin osa veitsiä, kirveitä y.m.,
Joukossa korujakhi, valmistetUi kootti-lalslssa
keskuksissa. Ne on varmaan­kin
ostetut m e t ^ t u o t t e i l l a , nahoilla.
Siinä suhteessa voi siis näitä asuin­paikkoja'
sanoa "kaupungeiksi". Tä­hänastiset
suurimmat Ja rikkaimmat
löydöt ovat Moskovan lääniien m u i -
naisllhnolsta: Malnioinimat ovat
Moshtshino. Toporok, Aguba Ja P e d -
jashewa^ Läntisimmissä niistä on
väestö ehkä ollut liettualaista — k a l ­mistot
eroavat Oka-joen kalmistoista
— mutta suurin .osa o n "suomalaista",
s.o. suomensukuista alkujuurta. NUs-sä
näkee m i t e n k i v i - j a luukulttuurls-sa
eläneet "kerääjät" K r . synt. a i ­sa
taistelussa menestys riippuu pal­jon
siltä, että olemme moraalisesti
l u j i a .
Alkoholi-lohikäärme orjuuttaa tosin
k a i k k i a lucdckia^ mutta suuremman
hevoset, lehmät, siat. lampaat j a k o i ­rat.
Myös maanviljelystä on h a r j o i ­tettu,
kai kaskeainalla. Löydös^ . <m,
paitsi hakkuukirveltä, myös pari raur
tasirppiä, ensimäiset timnetut laatu-tuaan
tältä alueelta. Pienen riistan
ampumiseksi on käytetty luunuolla,
mutta rautanuoUaidn o n löydett^i^ j a
niitten joukossa Ön eräs jonka inino-taan
olevan ^roomalaista miallia. T o i ­nen
hauska todistus kulkuyhteydestä^
tässä tapauksessa i ^ e n o m a a n lait­teen
lÄin. on vuorelta löydetty njs.
soikea tuluskivi baltilalsta muotoa.
Tämä löytö o n tärkeä ajanmäärääjä
ja muutenkin arvokas kulttiiurUdstorl-allinen
tekijä. Sellaiset tulukset oU-vat
yleisiä esim. Virossa, Latviassa j a
VUnan luona.- I d e m i ^ tmmetaan
n i i t ^ vain kolme Inkeriiunaalta, pari
kolme Vitebskin luota j a 1 idästä, a i na
kaspnista asti. Ro<xnalaisen r a u t a k a u ­den
päättyessä on KeK;ki^V!enä]än
metsäalue ollut yhteydessä läntisen
Itä-Europan kanssa.
K u t e n tavallista' o n tiiltäkin m u l -
naisHnnalta löydettyjen saviastian l u ­ku
tavattoman suuri. Niitä o n k o r j a t ­tu
talteen y l i 17,000 kappaletta. K o ­ristelu,
kiiten yleistä näiUä "suqznalatr
s i l l a muinaislinnoilla", on tehty etu­päässä
VangaiSpaJy^a^fyt^^ft, Astia on
valmistettu muovaamalla se jotakin
karkeaa kangasta vastaan j a jäljet
näkyvät selvästi ulkopiimassa. K a n ­kaan
käyttäminen o n siis ollut tuttua.
\
oma
Kirj. Eero Etdä
Rc^aajoBiMriso, aareja tdasiment
mouhsrin fyskeeUf salavan
meudlin kuumasta hehkusta,
mustien tMlashirviöiden syntasta uumistOt
esikaupimldlSyhkan kalpeat ittsvatu, >
maaamuokkaajat hänsaisd^ lannalta haisevin
. kourin •.
koko riistetty suku, sen iskevin osUi
teko soJikarihohtoisin Sua odottaa.
Vcik* tAdisti sorto ^ ja raadanta kukat
terveUiä poskilta punan karkoitti pois,
jaosavdjienpiinajavänkiläkarsi^^
monen rinnasta kuihdutti elämänvoimaa,
mitä ^'vapaus" enää ei takaisin tuo
vaik* uhraus useinkin turhalta rtäyttää^
epätoivo lyö kyntensä joukkoihin kiinni
niin silloin, silloin on Sun ketkesi tullut
Nuoriso !
Sun on nostettava taas taistelukuntoon
rivit joukkojen, feiangi voittamaton,
. kuin vyöryvä latva mi eespain käy,
kuin rautamuurit mi miljoonin tonnein
kaik* allensa murskaa, kaik' hävittää,
mik* on tiellä tuon edkuvoimmsen nuusan,
joka puhdistamaan käy maankantaraä
hylky jätteistä entisten yhteiskunrium.
ItacdcovasnJ « M AMtaanu K» tw-^
joavrt snahdoIBsmiksI» useihin ^ yksi-tyistaUdehniin.
joihin tlssft ä kuiten-fcaan
ole syjtH k»jota. . , t ^
ktjMu
Ba vd oUa tSs8& ybtoydessft vUtta»-
matta Ttakestanin xsUcailsevaaa norta^
kt^j^cseen. Sen kautta on vannasti kul­kenut
tie Keski-Aasian ja Mustanme*
ren arojen välillä, jnutta on lUvan
mahdotonta, että se alue oDst <dlut
vain kauttakulkumaana. Ue tunnem­me
sitä sihaä suhteessa kylliksi jo tt-lapäisIöytOjen
kautta. Sen sijaan tie­teelliset
kaivaukset. mlkäU ne kohdis­tuvat
E:r. s. vanhempaan aikaan, ovat
dellä melkein suorittamatta. Amerlka-laiset
kaivtdvat parikymmentä vuotta
sitten pari suurta raunicdcumpua Ana-un
luona, ja nyt ovat venäläiset tut­kineet
vanhan vaskikautisen kalmis­ton.
Mutta ennenkuin tutkimustyö on
sldlä ss^stematistdtu. on urall-altaisen
arkeologian tutkimus heikko ja eiA-
-vatma. —^AJCT. ^
SnniBuaiiieii
Siisäl hooncita ^ nudM SMiÄM
ED. HELSEERC. 1 « « St. ^^^fi^l^lm
. RUOKAA J A mj(mSTAX^f:?
I TUKEA LYHENEE J A LEUKA SILENEE SAJCiSSA'! _ ^ ^
BiinO Salonen - v i.V-vr^^c
i 1309 S T . ANTOINE S T .
1 1 L _ . J ^^-1
(P) MONTREAUQI^f^
ja niitten avulla o n a i k a . j o l l o in p u ­heenaoleva
pronssikausi kukoisti, inää-ritelty
ensimmäiseksi vuosituhanneksi
e. K r . Jenisein arojen pBäasiaTHsln y h ­teys
pronssikaudella kulki Eurasii;m
aroille päin. Pohjoisen mefaäLseudun
en otaksuttu Olleen takamaana, jonne
murskavaisuuden se aikaan saa köyhä­l
i s t ö keskuudessa. J a k u n h y v i n tie-dämine.
että 8© m^rös monessa tapauk­sessa
monen luokkatalstelijankin miel­tä
hämmentää. sOäk j a r r u t t a a yhteis­työn
Järjestämispyricimyksiä, ei sovi
siis meidän sivuuttaa huomiotamme
tätäkään l i u o l t a taisteluissa Jtöyhälis-tön
k a l l i i n vapausasian puolesta.
Ltikuunottanliatta Torontoa t a i m u l ­ta
suuria^ keskukäa, joissa kansalal-semmekin
ovat tuoA käärmeen vallan
alla^ näenune eri paikkakuntain u u t i ­sista
katkeria valitukäa tämän suh­teen-
Karttakaamme, siis tuota lohikäär­mettä
jai murskatkaamme se wyös!
Walter Heikkinen.
K a n k a a n valmistusta todistavat k a n -
gastuolien painot j a lukuisat värtti­näin
pyörät. Mainittakoon myös, että
metalliesineitäkään ei ole saatu vain
ostamalla, metalUnvälimtä oli t u n ­nettu,
kuten löydetyt valinmuodit
näyttävät. : , ^
Borodinon muinaislinna valaisee ä!^
Keskl-Venäjän suomalaisten kansojen
— merjalaisten' t a i märdvalaisten —
kulttuuritilaa n. 1.506-^1.700 vuotta
sitten. Olisi erinomaisen tärkeää saada
nii1& käsittelevä aineisto julkaistuksi
kokonaisuudessaan suurena kuvateok­sena,
monögrafioittain, jonka Jälkeen
varsinainen tieteellinen kädttely suu­resti
helpottuisi. Jos kohta kyseellisiä
muinaislinnoja toistaiseksi el timneta
Suomesta — lähimmät ovat Inkerin
Laukaan joelta j a Olhovan Joen suu­puolelta
— o l i s i n i i t t en tutkimus eri­koisien
tarpeellinen.
S I P E I U A N PRONSSIKAUSI
Alkaen siitä a j a s t a , ' j o l l o in tieteessä
vallitsi käsitys Suomen sUvim aasia­laisesta
alkukodista, on Suomessa t u n ­nettu
elävää j a Jatkuvaa mielenkiin­toa
Siperian entisyyteen. Suomesta
on lähetetty useita tieteellisiä retki­kuntia
sen muinaisjäännöksiä tutki­maan,
Ja Suomen Kansallismuseossa
on rikas j a edustava kokoelma, P o h ­jois-
Aasian varhaisenaman historian
valaisemiseksi. Viimeiset isuomalaiset
muinaistutkijat matkustelivat Aasias­sa
maailmansodan alkuvuosina j a A&r
s i a n arkeologiaa käsittelevissä j u l -
kaisuissanune o n otettu huomioon s i l ­l
o i n tunnetut seikat. Viime vuosina on
tieteeUe tarjoutunut' Aasiasta paljon
aivan uutta aineistoa, jotka hyvin
suuressa määrin luovat uutta valais­tusta
" i ^ T i f t R f t n entisyyteen. Olen se­lostanut
mJn. suuria venäläisiä k a i ­vauksia
Mongoliassa, josta o n tavattu
merkillisen kreikkalais-hunnilaisen
kulttuurin ruhtinashautoja. M u t t a v e ­näläiset
ovat suorittaneet paljon m e -
arojen pronssikausi v a i n pienessä mää­rässä
pääsi leviämään, pääasiassa
tuontitavaroina. M i t e n Jenisein arojen
pronsi^Eausi di syntynsrt j a mikä sen
JEOkuhistoria o l i . se On ollut tuntema­tonta.
U u d e t .— Sbsaovskin. Auerbac-hin.
Tugarinovln, Teplonkovln. G r j a z -
n o r i n y m - -— kaivaukset j a G . v. M e r -
h a r t i n tutkimukset v. 1921—1926 ovat
sdvlttäneet kyss^ystä uudella taval-la.-.:^:;--
-v.-
kalvaukisissa on keksitty arojen
pronssikauden aikaisemmat, tähän as­t
i tuntemattbmfit. kulttuurikerrokset.
j a on myös lÄästy selville, ettÄ Sipe­rian
metsäaluedia arojen. pohjoispuo­lella
on vallinnut omintakeinen, aro­jen
immsslkandesta riippumaton, köy­hä
pronssikautinen kulttuuri, jonka
vastineet esiintyvät lännesäl. Itä-Ve­näjän
metsävyShyU pronssikau­dessa.
K<^o S i p e r i a n aikfdsempi k u l t ­tuurikehitys
on n i i n tullut p l a s t l l l l -
sftmmaksi. seMl a j a n että päiten s u h -
tutkija totesi, että se el perustu mi­hinkään
i t ä i s i vaikutukseen, eshn.
ajateltavissa olevaan iUvaxihaan kii­nalaiseen
virtaukseen. Sen sijaan tut­kitun
kulttuuxlh TOSthieet ja alkuas­teet
esiintyivät Uralilla ja Volgan-
K a m a n alueilla. Tämä tärkeä havainto
panee ajattelenaaan puheenaolevan
k u l t t u u r i n selvitdfimiseksi uralilaisten
kansojen levenemistä Uralilta Sipe­rian
sjrdämeen j a B a i k a l i l l e a s t i A r o ­jen
rajoilla kohtasivat ne tolsoa ja
korkeamman kiUttuuriasteen: arojen
pronssikauden. ^
Oh ilmeistä, että nämä uudet vasta
osittain julkaistut löydöt j a havahmot
Siperian varhaisesta kulttuurihistori­asta
ovat erlhcunaibsen tärkeitä niySs
submalais-ugrilaisiUe tutkijoille. Löy­döt
säilytetään Pietarin suu-
Lukijoillemme
ILMOITUKSET OVAT SIIS
TARPEELLISIA
>. Ilmoitukset myös täyttävät tar­peellista
inhimillistä palvelusta. Lu­kemalla
Vapaus-Iehdessä olevia n»
motuksia voivat lukijamme seurata
nykyajan liikemaailman edistystä Ja
mahdoUisunksia. ^ /
Voidaksemme antaa teille hyvän
tehden ^ mahdollisimman halvaUa,
täytyy meidSi^ julkaista ilmoituksia
' lehdessämfne. Ttlaushinta yksistään
ei korvaa jpostirahaaf eikä paperia
jolle Vapaus painetaan. Palkat Ja
muut kustannukset täytjry maksaa
ilmoitustuloista. •
ILMOITTAMINEN ON SHS
HYÖDYLLISTÄ
Meidän ilmoitustyollä on kaksi
tarkoitusta:
1^ Me Jatkuvasti pyrimme paran­tamaan
ilmoitnssivnjamme. Armot­ta
me hylkäämme kaikki petkutus-ja
epärehelliset < ilmoitukset, ^^^näin
turvaten lukijaimme etuja. Jos kos­kaan
lukijoitamme on kohdeltu huo­nosti
lehdesaSlmme olevien umoitta-
Jien taholta, haluamme me tietää
siitä.
2, Meidän tarkoituksemme on kes­kittää
kaikki suomalaisten liike nii­hin
liikelaitoksiin, Jotka ilmoittavat
lehdessämme. Näin menetellen on
liikemiehelle mahdollista ilmoittaa
jatkuvasti — se kannattaa. Me ke^
hotamme lukijoitamme kannattamaan
niftä liikkeitä jotka ilmoittavat Va-paus-
lehdessä. -
V A P A U S ,
Box 69, Svdbary, Ont. ^
m mm vm
Eriliiusten ^Menjärjest^^ osotteita
(5 hautaa) j a U r a k in
teen.
Anronovan
(30 hautaa) kyUen luona Minusinskin
alueella j a myös Turkestanissa (17
hautaa), on/ t u t k i t t u osia suurista
maanalaisista kalmistoista, joissa v a i ­najat
ovat haudatut polttamatta
maanalalsiih knoppiin, ilman m i t ä ä n
ulkonaista merkkiä. Hautaarkku on
usehi syrjälleen asetetuista laakaki-vistä
tehty. Haudattu lepää kyljellään
polvet koukussa ikäänkuin nukkuen.
Väliin o n haudassa punamultaa, j o l ­la
ruumis o n värjätty elämänvärin a n ­tamiseksi
— i k i v a n h a t^^a, jonka t u n -
nenune vanhasta Europasta, j a jonka
jälklelänne ritualisena elää vielä paa­vien
hautajaismenoissa. Hautojen k a ­lustona
on pieniä vaskllevyjä j a v a s -
kinaskalelta, vaski- t a i k l v i t i k a r i j a
rikkaasti koristeltuja saviastioita, o r ­namentteina
m m . hakaristejä Ja me-aädereita.
K a i k k i e n näitten ilmiöitten
vastineita tuonemme Mustanmeren
arokulttuureista toisena vuosituhante-na'
e. K r . Onpa keksitty Teplonkovln
kaivauksien kautta vieläkin vanhempi
hauta-aste löytöineen Mini^slnskin a -
roilta. Nyt voi selvästi päättää j a h a ­vaita,
että tähän asti tunnetulla y U -
sen Jenisein pronssikaudella o n ollut
omat paikalliset esiasteensa, yhteiset
koko eiurasialaisella arolla. Kukoistus­kausi
kehittyi Aasian puolella erikoi­sesti
Jeniseillä; syyriä oli Sajanih
vuorten, v a s k i - Ja kultarikkaus. V a n ­hoja
metallinsaantipaikkojä on s i e l ­tä
runsaasti todettu.
Aikoinaan oli otaksuttu, että M i n u ­sinskin
eli ylisen Jenisein pronssikau­si
edusti kaikkien arojen pronssikau­den
vanhinta pääastetta (n.s. a l t i d l a i -
nen pronssikausi), joka myöhemmin
levisi täältä länteenpäin. N y t tuntunee
mplko varmalta, että kulttuurilcehitys
tapahtui päinvastaisessa suunnassa,
leviten lännestä itään. A i n a k i n Mus­tanmeren
j a Turkestanin aroilla H U
män kulttuurin edustajat oUvat' iltfo-iraanilalsia
paimentolaisia, persialais­ten
sukulaisia^ Ensialkuun jää r a t ­kaisematta,
pitääkö sama . paikkansa
ylisen Jenisein arojen pronssikauden
asukkaisiinkin.
Mutta kuten jo mainittiin, arojen
pohjoispuolelta on vielä opittu tunte­maan
toinen, toistaiBel;^ puutteellises-nestyksellisiä
kaivauksia myös Siperi­assa,
jonka pronssikausi nyt tm saanut
CKnan"hIstGriansa". k u n se tähän asU
on ollut tunnettu etupääs^ v a i n lois­tavana
valmiina ilmiönä.
Siperian pr^issikauden löydöt ovat
tavatut päSasinssft arovyöhykkeeHä
j o i i s e i n yläjuoksun kahden puolen,
läheltä vanhaa K i i n a n ja Venäjän v a i - t i määrättävissä oleva vmeti^seutojen
tiakuntlen rajaa. Löytöjen lukinnäärä.erämiesten.igortssikaiisi.;Sen selvittä-siellä
nonsff liTmittPiiHn taihanriin Jal j ä on itävaltalainen toht. Merbart.
a r o i l l a o n vannaankin myös kymmeniä ioUsa oleskeli Jeniseillä ensinnä sota-tuhansia
komeita ptonsslajan hautoja^ vankina^ 'sitten hyVLu vaikeissa olois-joista
v a i n parisataa'on tutkittu. M n i - j s a vallankumousten jälkeen tutkijana,
naiskalusto on monipuolinen, rikas jaj Hän on todennut Joukon esineitä,-Joi-ffrnflWT
«m«<itirfl. penigtuu irtehättävlhi.! d en muodot Ja lanristeet ovat vieraat
vahvasti tyyliteltyihin h i r v i - , kotka-j exckulttuurelssa ja Joiden levenemisa-y
m . eläinkuvioihin. N i i n omintakeinenj lue on a i v a n e r i : Siperian aamiomet-k
u i n 6e k u l t t u u r i onkin, on sillä vasU- sien lä/ivirtaaviett suurten Jokien r a n^
neitä Mnsj^nmeren pohjolsrannan[nat. Myös kalmistot --rATcHnsfcinlnc^
kreiUalais-skyytalaisessa maailmassa,* — ovat erL K ; u l t t m u i a analysoidessa^
CANADAN K O M U U N I S ^ U O L U E E N SIHTCEB»
. OSOTE
KoaunoiiIitlpnoIaMna Uaiet«»lTi kirityalbte on
M o l M U n «UaolaraUa 'e*otte*lIat l l r ; J.MeDoBtU.
Room 15, I 6 3H Ghnfcli SU'Toronto 2. Ont. :
L . W. I . U . of CANADAN. P<JiJol»^tarioa «IM-komitea,
Porcnpine. Ont. ^
BEAVER L A K E N •. oMtton kokookMt Joka kama
•iul •annoBtal kello. 1 pSiriUZ osutoo talolla.
O u i t r a o»oi«t Box- 87,' Warth!B(toB. Oat.—
- VaimtitaliueBTa l ^ a a o»ot« oa aanu.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. UnUtt*.
tiulr «iliteeria owte oas A . T . B i l l . 9S7 Btoad-
V1BW Ava.. Torooto. Oat.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PHBI No.
Satnea : ( K . - O a ) toimeenpanena plirikomllaan
{a k p i a Sndbarya kaBpnaklJirjastSa oiotteet oratt
Boa 754, • Sndburr, Ont. — KoaunonktipaolBaen
SndboTTB {irieatön albteerirahattonboltaja. S. G .
Neil. on tarattaTJMa • Vapandeav toluiHukiimi,
Liberty-rakeaaBkMiH. Loroe-kadnlla.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR.
HEILULIITTO. LiUtatalmlkaisnan kotipaikka oa
'Sttdlmry.: Ont. Liiton «ikteeti oa P . Bnobeaea,
o*. Box 261. Creigbton MIae. Ont.
S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESTÖN kuukauit.
kokous pidetään joka kuukauden entlmälnen lun*
" buntai Uo 10 ap. Box 35^- Connaugbt Sta., Ont.
COBALTIN a. a. o ^ t o n o*ot« on s Box ,810 Co-b
a l l . Ont.
CONMEEN S. ] . otaiton t«5kokoukaet Jokaben
kuun toinen rannuntal; kijjeenTaibtOHMOtat
A . Janatuinen. Mokomoa P.O., Ont. v
S. J . COTEAU HILLIN otaitoa tfSkokonluet p l*
detSän jokaSien knakiuden' enaiinäinen Ja koi.
mai aoaonntal kello 2 päivilU. KirJ«Taifat«'«aoM
on: J . E . K o * k i , Dinimore. P . O.. Saak.
s. J . CREICHTON oiutoo kok<ma oa Joka koa>
kauden 4:« aunnuoul kello 2 J.pp. P . O . Box92.
S. J . COLEMANIN ouiton kokonkiet pldeUSa
. Joka loioea Ja • Tiimeinen auonuotai klo 1 i ^ .
KirjeenTtäito-oiote: s. J . Oiarto, Box S I , Co>
leman, A l U .
S. J . FINLANDIN oMiton fcokookaet pldetUa
joka eniimäinen fonountal knoaaa, kello 11. p i i -
väliä. Ofote: Finland. Tia Banrick. Ont.
S. J . FORT WILLIAMIN oiaatoa tySkokonkaM
ovat Jokaiaea koun enaimZiaeo Ja fcobr.'^
nnatai kello 8 Ulalla. Jobtoknanaa kokoukaet
edelliienS tiiafaloa, omalla bttoaeaatolla 211 Ba>
bcmoB St.. Fort WilUam. Oat.
S. J . NORTB BRANCBIN oaaatoa oaota «ai
Sanoa Kaaaaito, Box 430, Port Aftfcnr. Oat.
C A f A D A N KOMMUNISnPUOLUEEN N U M M O I^
<4a<taa trökokookaet pidetSäa kema kaaaM.
Box 29. Sb«Baav<!B. Saak.. Caaada. .
TJimeiaea taaaoatai. kello 1 J.p.p. 0«olt«:
S. J . NIPtCON oaaMaa trSfcefcMtlMI ffteU»
ka kana 2 a Ja 4 a a^aaaataL K t r j i r a f t t i MUl
o « : . S. I . Oaaaie. J . Navato, >•« S I . tOfltm,
Ont.
S. J . L A K E COTEAU ««eatoB Ifo. «1 UMkm
' pldaaäa «Matoa kaalilla }eka kaaa tafaMi i i » .
•aotai kello 1 pStväUa. P«*<SMot«i Boa 'ST.
.vPaablaafc Saak.:-. .
S i . LAOTBUrraiN «aiatoe käkoakact fUtOt»
joka fcaaa acljäa aoaaaaixi. aJkaaa kl« f, fflalla.
r K<ri«aB«a<fct<MMi>ta: Box ISS, LadyMiitii, • . C
S. I . LONC L A K E N «Matoa k t t j a a a v a t t t a a a ft
Vtetor Biaaiaca. BkMab. «ia Sadbair. Oat.
KoCaakMt «a jokaiaea f aaea •baacatai Iraaiia
UBo 2 l^r.
iXJUBEK VOBKEB5 INDUSTBLa VNION C9
CANADAN Itäiae» p i i r i . Kff}eTaikt».eaaM
Alf. HantaaSki. 223 SceonI St.. Poft A t t t e.
> Oat. SakaBbetrfcaet «a tefctftf yOMaKrili
oaottMlla. . :.•
S. J . L A R D E R . L A K E N eu»toa otata oat
Aalto. Box 18, Larder Laka. Oat.
8. J. L E V A C K I N «taatda N a . 8S kekoakaol plda
t U a joka knnkaadea tolaaa anaaaatai. SIhta»
tia oaota t Box 41. Lavack. O a u
• . . ,, -.^ \.
S. J . NOLALUN oaaatoa kokoakaet aa folcaliee
kaokaadea 2niea «nanoatai kalle X i . p . Ki4«-
TaIbto.oaotBi Fraak Naratl. .Nolala. P.AJ>i, O a t
S. J . MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET
pldetläa oaaatoa baoneaatolla, 239 St. Antolaa
St., jokalaen knukandea anaimllMai annnnnlaina.
kello 3 i l u p I i v l U i . Johtokannan kokoakaet M -
mana pSivInK, kello 2 i l U p S l T l l U . Ouitoa k l r.
Jevalbta oaolta t S. J . Montraaltn otaato, 239
St. Aatolao St.. MontreaL Qaebee.
S. J . KIRKLAND LAKEN «taataa
Box 240. Klrkland Lake. Ont.
aaeta oa
S. J . KENOCAMIN OSASTON kokoakaet pldetUa
Joka kaukaudea tolaaa «an a tm tai kello kakai
Jp. KirJeeavaibtoH>totet. V . Kasfaa, Box ISO.
Kenogami, Qoe.
L. W. I . U . o f Canada Kenogaatia oaatton ko­koakaet
pidetään Joka knukaoden entlmlinea
«nnnnnui, kello 2 ip. oaaatoa baaliUa. Poatt.
otote: Box 233, Kenogami, Qaebee.
S. J . PORT ARTHURIN «aattoa kokoakaet Jok*
knukandea 1 meo aoanantol; jobtokanoia koko-ukaet
knukandea rilnelaea t l l t t a l ; aljrtalffittea
(an kokonktet Joka totaea keaklvlikko; - sala
Jaoito kokoontua Joka toiaea tldtal. Kaifckiea
kokontten aika oa klo 8 illalla. Kirjeaavalbao
ototet 316 Bar S t . . P o n Anbar, Oat.
S. J . POTTSVILLEN otaito No. 14, Poreoplae,
O n ^ o .
TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTTSVILLEN OSAS.
TON kokoukset pidetään kalul kertaa koutu,
eniimSinen ja kolmai ketkivUkko. TjrSkokoQk.
«et ollen entlmälnen ketkivjikko kello 1 pälrälld
ja objelmakokouktet joka kolmai ke«kWilkko k lo
%8 illalla. Oioite C. T n . Liiton Suomalainen
Otatlo, Porcnpine,' Oat,, Can.
S. j . R 0 3 E GROVEN OMtton fcokoiiLtet pideUlt
joka kuukauden toinen tunnuntal klo 2 J.pp.—
Kirjeenraibto.otote: T. Kokkonen, Rote Croro,
P.O. Ontario.
S. J . SAULT STE. MARIEN No. S tySkofconk
tet pidetään Joka toinen aunnoaui ja objelma-kokooktat
toitlna. alkaen klo 8 i.p. Ototoi 12i
Tbompioa St.. Saalt St«. Marie. Ont.
S. J . SOUTH FOBCUPINEN oaaatoa tjrSkokonkaai
pldatSIa Joka kaokaadea kolaantaqa aaanaa-taloa.
kaSo 3 i . p . Ototai Box S28.
SOmrULAN OSASTO (Coaadaa »aeaiaTilata Ji>-
JcttSa Otatto 86) lookoeataa f i l l t ffaiHlhan
Joka kaakaodca «ndaiälaeal aaaaaataiaa kalla
1 päirilli. Oaotai Solatala, 9. C .
S. J. rOfmnsm o-ttum kekMikaN >M«tSI» fokt
toiaea «aaaaatai. Oaaatoa klijavalkto oaota i 9.
Otaato. Boa 1090. Tiaoaiaa, Oat, - Palkkakannat
U «a «ditiirmita JlijataytraUaea kairaat». V
OMtaStyStZIatea JäiJaaiSSa.
S. J . TORONTON oaaatoa trnefce
Toraatoa Saeaalaiaaa Banmt ba oUa, «87
Bmdvia» - Av*.. Jolcalaea fcaakaadf «aainriiaw
Jtt koUaaa «aaaaataMha, alkaaa kallo $M
Ohjalaa. Ja k«akattelak«k«ahe«» p i d e t l l a f o M
öaa kaakaadea taiaaa Ja a ^ J b a«aaaetai.1tM.
alka«i fc«U« SJOO. Oaolei K . 0 . O M e . m
VroadviM -A T *.
»: 1.: VBBSTEa*S ; COKNEROI
^ i d a t l l a aMfaOiaa KbJea..
iraibto-e«ai«r O. Safaai. Vaftalae'* Ceiaar, B . C
S. V A N U P l l f «atMi teakaatOEekoakaM
taia Joka kaakaodca 8 a «aaMatoi klo 3 i . p^
Peatiaaetat Qaera; Oat,
S. I . TANCOUVEBIN OSASTON No. SS kokoaa
«a Jok^aea kaokaadea lolaeaa k e t k i v f f k l c^
kelle 7 .M iltana CUntaa BaaliUa. 260S Pcoder
•"Strtet rEotb
AMBinUdf VOBKCBSPVOUnCEN Soeoulalaaa
Talaiiatea. Saonalaittt* TySräeayhdfatratea K«f
fcakooa- Ja Mjptdainiitoa «aotleet. ovat« P i s eM
Federatioa. lOOO B^lmoet Ave., Cbica**
J B t l k U kitfaaavafbt* Ja tafcaUbctrkaet «a tdb
O v i rlgaMMwW> «aoff«ana. .
Box 1028
VALMISTAA
^* r
K. V. NURMI, omistaja
Sudbury^ Ont Phone 046 ,
PARHAAT JUOMAT SUDBUBYN PmUSSX
Suomen
Päl&onsallvirasto
koko Canadaa varten suorittaa kidk.
kia maan viralliselle edustnkaellf
konlQvia teht&vii, antaa passeja
matkofltosta varten kotimaahan taJ
muaaUe» vahvistaa asiakirjoja, Mkiii-nOksiä
y.m., aelvitt&ft perintS- Ja
maita Suomen kanaalaisiio kohdi»
tnvia asioita.
Osoite:
Conantate General of Pialand.
Room 918
1410. Stanley Street, MontreaL
(Comer ^St Gatharine and Stanley)
AKSELI RAUANHBIMO,
päftkonanll
Lisäksi on SuomeXIa «dnBtaJfn»
Canadassa: KonBuli Eriek JT. Korte,
Port Arthur, Ont. Adiel Saeri-mäld,
819 Bay St., Toronto. Ont.'
H. P. Albert Hermanstn; 4 7 9 'Main
St., Winnipesr, Man. —> Thomas
Fransai. Box: L. Sopper Cliff. Ont
Willamette Blvd. Sanitariam
on suurin ja monipuolisin terveyden
hoitola lännellä. Physio-Therapy o-aastossa
ovat nykyajan parhaat säh.
köhoitovälineet aina X-ray koneisiin
astL Täysihoidossa nopein apu alcute
ja lanoonillisissa taudeissakin. 18 vuo­den
kokemus hieronnan, ruokajär-jestyksen
ja' terveyskylpyjen alalla,
Dr«. Kokko & Kokko,
467 Willamette Blvd., Portland,
Ore. Puhelin: Walnut 6747.
Bj. Westinanin
PARTURILIIKE, P A L L O H A Ä U M
T U P A K K A K A U P P A
sijaitsee - ^
78 L A N G ST.. C O B A L T , ONT.
SanuBsa palkauav rookaa 1 aMtftti
vana ateriolStaIn Ja viikottala.
Suoneita vaokcataan, .
ToveriUinen kohtein.
M n . Ester Kvjala.
Tob. Jos. T #
HAMMASLJUKXRI
Strand teatteri rakennnkseBsa.
Kirkland Lake, Ont
PttheliB 44
Kaasun ^ avulla poistetaan
hampaita. . >
SILTA Y.M. HAMMASTVÖTA
HYVIX K A L U S T E T T U J A *
^ HUONEITA
miehille, naisille Ja perheille
saatavana
Hilda Nurmella
279 Simcoe St., Toronto, Ont
Kenkäin korjausta otetaan vastaan
\j Bamassa. paikassa.
F. Aa RIGARD
T jka. ia y&hU»4U8fcaanHu
R A U T A T A V A R A K A : ; P P A
' • ' , • ' » ; • • • • • • . . . '
Elm Su, ' Sndbanr, Oat.
Huomatkaa!
Olen tavattavissa Jolca keskiviikko
selcä lauantai Sudburyn marketissa.
Lihaa, monen eri laista, on aina hy­vää
ja tuoretta. (TP
Emil Ojala
Sudbury, Ont
Heikkilän sisarusten
Matkaifijakoti jä Sanna 248 St Antoine S t
MONTREAL, QUEBEC
MATKADJJAKOTI
SUsteJä huonetta BAatavaoa.;:
EMIL JOHNSON
«2 £dmond- Lane
LAbeilfi C. N. H. asema»
• ;•; '-^^^•-»r-;r^t/\-;;';-;.-:^-:;-;;::-;Vi.v Aaron Under
Hyvälcsi tunnetun chicagolaisen
maalaus-isonnusliikkeen edustajan,
Canadan postiosoite on: Box 8 9 8;
Port Arthur, Ont (TP
?>R. IVAN G. P O L A CK
Hammaslääkäri
' ' Puhelimet
Konttori 222. Kotiin 2360
. 79 E LM STREET EAST
Reg-cnt Teatteri,rakennuksessa.
Sudbury, Ont " (TP)
Dr. F. C. Fraser
hAMMASLÄÄKJlRI
Johnson Block ^
Vastapäätä : Cochranen rauta­kauppaa
Phone 157
SUDBURY, ONTARIO
H U O M . i Suomalainen konttori-tyttö.
l OO
J A i m LAPAHATOJA
enemminkin %ul«eus«lnllfv»>4ct8la
nautittua
Arroloa Apteekkari: NOrrlmiitBt k U t o k i e t a l i*
ttt lapaiDatoU8bk«e«tt jonka tnlitS tibula. BtUI
M labtenyt varain 200 JaUou, aratta fU SOO Jal-kaa
vtutnoatl J a o / t olen a l i n k i i l n toiaen tnles.
Ne tSVkluxt teld tebtBrOnal. olen «irdBOelHMatl
k l i t o l l i Dm Fllral Kalle M l f c i . Aogtista. I t M it
A L V E - S A T S I : Apt(«kk«ri LfstwniB eritjrtaea
keksifltO, K A K 8 I X K E B T A I N B N V O I M A . T l mi
lOfifce tappaa rartnaatl lapanaAot J a k a l k U Ttrt-
«s«aa olenit inadot. ^«atojen 3W»et tonto»
mcrUt orat aettnuivaf.VVUUiteita tlmsaa a l l a.
maottuvalffta Uptsa TatatUM; kora mokabain,
kulD myOnkia niofcabninn t">fttr. TStKiD tSrt»-
MlKTS», :oitWtataltien. tai . t a i p a m B S okoeota-maao,
Kislaot rrnfcaat oilmJnt a l l a , painon m -
b<>fitmiIoen Ja epSmleUTttlTlä t a n t d t a ; T B t n a M .
Uoaet kBrsirSt a u rleiaexti. tntolcan» «oplniat-toimtJitfl
•raokaJSfJcstcImaata Ja m o n i Joka' on
nalra» r i l d l > ISrda - ffiltilSB bminBtuta tavalllalata
laSkkcfota tiiu<kllli«e. nirtaaatJ kXndl: jnkdotota,
valkkrJ Bllta ole a a k r h y t k U U tarvetta tebdeoai.
— mmi L A P A M A T O L X X K B on tnUut tea-rtPtiilcimotoil
'Ja «noaltnlminakjrt, k o l a nUkMn.
maa *nowa!al«tcn tayjtai Js » a t o l a t a n » lape»
TnatottEke^^Affx^rikama. _ UONCLLIN ALVE-dAT8l _
(Kakainfcertalnen roima) ~ L S l k e roldaan ntot*
tlix Ilman laSkkMn tnalMoa .' tnntetnntta. Lihetetiian postimalcsttineen f l J fO atntiMi»,
ta>'(le]lts4>t ohjeet mokana.
— U e o c l U n Apteekki « n «mirln—
—Suom. Apteekki ¥Ii47OTaIlolBKi-^
Pe A. MfiNELL C0« , 8upeHor, Wtaa
Dr. La A«, Johnson
Snobtalalnen Hammaatiakiri '
•925 Queen St.. E . , Toronto^ Ont.
Kippendavia Avenuen kulmassa. :
Sisäänkäytävä 110 Kippendavia.
Inihelin Hovrard 4788.
YKSINÄISEir
Jos kaipaatte ystävää tilatkaa
Lemmen Sanomat, 'paras suomalai­nen
naimailmoituslehti.? Maksaa SO
centtia^ v.k., yksityisnumerot 10 c.
Lemmen Sanomat, Toim.,
R. L, Box 180,
Ironwood, Mich. .
Rahaa Lainataan
kiiteimistSä vastaan.
Kysykää
J. N. DESMABAIS,
MeKey BaUdinc (P)
Sulettuja j a avonaisia
autoja saatavana ^ ^
Puheita 121 ^ " " ^ ^
TSilä Ja päiväliä,
;W«lc«r Ltionia,..Sndbury.
Northern, Baldngr Co.
Ruoka-, kahvi- Ja teeleipää, korp-paja
y.m. alaan kuuluvia valmis­teitamme
suosittelemme; Palve­lu
» nopea ja huolellinen.
Pbone 1 0 3 1:
Box 1813. - Sodbttry. Ont;;
A. NIEMI.
T i i h t l fcaupati yläkefTMya.^
Tel. 49d. _ Bos £084. ~> S^dbatjr.