Vapaus, November 2, 1928

              No. 241 —1828 F^jaiitaiiiai^inaiTiitogn^ pa»a 2
'"Ruumisjono kaivoksilta jatkuu ;]katkeamatto-mana
virtana..."
Oletteko työläiset «Jatelieet sitS seikkaa, «tia kapitalutien riistovoitot
lisaatktyratpiiva päivältä, ^m^^ elavat kot-|aad[essa, samaan ai.
kaan knnt työnantajien tSrkea hnolimattomans aikenttäa ylw suuremmassa
maarassa .lau'*^**^'^^» tehtaissa, sahalaitoksilla y.m. tyolauten mnrs:-
kääntämisiä.;/
VAPAUS ajaa työläisten olosuhteiden ja palkkojen parantamisen asiaa,
se on lammin, todellinen ystaTa raskaan työn raatajalle. VAPAUS valistaa
lukijoitaan tuntemaan yhteisknnnaUiset ristiriidat ja johtaa heitä eteen­päin
silla iiella, joka vie parempaan yhteiskuntaan, työn tasavaltaan.
Tilaa VAPAUS ja keholta myöskin toverisi se tilaamaan. Ellet tai>aa
asiamiestä, laheta tilaus suoraan konttoriin. • '-^ ••: - • -
kokoioaistolosta, jää palkaksi kuu-kaudeln
työstä kokonaista $23.00.
Jos nyt mies on aikaansa seuraava,
tiedonhaluinen, tilaa ainakin union
ja puolueen äänenkannattajan, ostaa
jonkun kirjan sekä joitain pikku
tarpeita, ön hän kk. työskenneltyään
metsämiesten kielellä sanottuna " i i - ,
venissä". Tilanne 16 jalk. puiden
katkaisussa, joka nykyään on yhtä
yleistä kuin 4 jalkaistenkin katkaisu,
ei suinkaan ole-ptoempi, vaan väit­tävät,
metsämiehet jotka ovat niitä
katkaisseet ätä vieläkin kurjem­maksi,
jos sitä tehdään tarjotulla
4—5 sentin kappalemaksuUa.
Ylläolevassa olemme laskeneet
mitä parhaassa kunnossa oleva tot­tunut
mies voi ansaita- Ajatelkaa
mitä mahdollisuuksia on elää hei­kommilla,
vanhoilla tai ennemmin
metsätyohdn tottumattomilla. Jap-parieA
tarjoomat palkat kuukauisi-töissä
eivät suinkaan ole sen pa­rempia^
vaan alkavat ne aina $25.00
mal^un ollessa miestä myöten. Kun
vielä ottaa huomioon vallitsevat kur­jat
kämppäolot, useissa tapauksissa
ala-arvoisen ravinnon, mielivaltaisen
kolimisen sekä sen, että metsätöitä
ei ole vuoden kaikkina aikoina, vaan
joutuu' metsämies vähintäin puolen
aikaa olemaan joutilaana jos ei satu
jotain mputa ityotä löjrtämään, niin
eiköhän : tuo jo «le tarpeeksi voi­mallas
kannustin ryhtymään vaati­maan
parenlpia elinehtoja.
Ja totuTJS onkin siiriä, \että juuri
ylläolevat syyt ne ovat olleet ne,
j o l ^ ovat pakottaneet metsämiehet
liikkWeUe. Se on ollut halu elää.
Xnplajnnlaisten
likaiset Väitteet kuinka muka kaikki
on vaan Hautamäen juonia, eikä mi­tään
todellista, sjrytä lakolle ole^ole-masisa,
samoin l ^ i n e i sen onnistu­miselle
edellytyksiäkään — voimme
täydellä ^ l l ä rinnastaa työnanta­jain
lausuntojen kanssa ja sopivat
ne mainiosti yhteen. Pohjois-Onta-rion
metsämiehet tietävät, että näl­kä
ön heidät ajanut taisteluun. He
tietävät :inyöskin, että he itse omissa
kämppä- ja edustajakokouksissaan
ovat: asettaneet yhteiset vaatimuk­sensa
seka iluoneet taistelusuunni-telmansa
ilman kenenkään yksilön
määräyksiä. Siksi näkevätkin metsä­miehet
yhä selvemmin L W. W:n
"tevollisuusunionisteissa"' kapitalis­tin
rengit, jotka rääkyvät näiden
mielen mukaan.
Jokaiselle metsamiehelle on tultava
/'sel^nUcsi , •: ;
mika iöukko, mitkä järjestöt ovat
ne jotka todella seisovat meidän
puolellamme, tukevat meitä tiuste-luissamme
j a esiintyvät todeUisina
taistelutovereina. 1* W. L U . of
Canadtä on osoittautunut järjestöksi
joka ei vain periaatteessa mutta
myöskbi käytännössä, on todellinen
työläisten taistelujäijesto, jota ei
miHoinkaan voida tavata raäkymäs-sä
riistajäimme kanssa yhteen ää­neen;
sitä ei I». W. L U n i jäsenistö
tule koskaan sallimaan.
Jokaisen metsämiehen
tulisi tilata itselleen Canadan suo­malaisten
työläisten äänenkannatta­jan
"Vapauden", jonka sisällön
TcontroDoi työläiset itse. "Vapaut­ta**
lukemalla^ seuraamalla mna. i l ­mitulevia
mielipiteitä äelviaä ennen
pitkää jokaiseUe, että ' t a p a u s " on
todellinen syvien rivien lehti j a että
puolue, jota "Vapaus" lämpimästi
kannattaa, ön oikea luokkataistelu-puolue.
V . ;
Nyt on "Vapauden" levitysryn-täys
käjrnnissä. Koetetaan me met-sämiehetkin
vieläkö taskun pohjola
on yhtään tekeviä j a jos niitä "löy­tyy,
niin viipymättä tilaus " V a ­paudelle".
Velvollisuutemmekin on
tilata oma lehtemme!
Vain "Vapaus" pystjry palvele­maan
tyydyttävästi meitä^^ Ontarion
metsämiehiä, ja aksikin tulee se
meidän tilata! —
Toivottavasti ei kukaan iyöläinen
tämän jälkeen usko porvarilehtien
ja . teollisuusunionistien valheisiin
pohjois-Ontarion 'lakosta j a sen ai
henttaneista syistä.
Snomen ponaiistOD ja yMsnntam sonressa
Motto: <— — '*vSlttäm&tent& on.
että valtiorälta l u j i n ot--
t .Äiomi- No. 225 27A-28.
^Lujin-ottein** vaSkidnen porvaristo
isU taas uudemman kerran marxilai­sen
luolflnitaistelulltkkeen etomalstm-paan
osaan. 8e ei ole vc^ut sietää
mandlaisen lnolrTfftt«istänliU±^n **va^
paata" kefaittymistä nuuussa. m i s^
porvBristo on kukistanut ^^öv&en k u ­mouksen
v. 1918 Ja valbdssut maan
fcoubealla temoUIa. Jota se on har*
Joittanut yhtämittaa aina v:sta 1918.
Sen texTorin yhtenä, ilmauksena on
mm. äsken Turun hovitdkeudessa an­netun
48 t i l a i s e n ja työläisnaisen
tucanio. Tuomituille tuli vankeutta^
yhteensä y l i 121 vuotta. '
Minkä vuoksi valkcdnen porvaristo
ei i vc^lnut sietää marxilaisen luokka-taisteluliikkeen
kehittymistä Ja laa­jenemista
maassa? ^/
Kaiidtelismin suhteällsen vakaantu*
misen tioususuimnan - aikana ' viime
vuosina Suoniessa' saattoivat riistäjät
suostua tjföläist»! palkankorotusesltyk-slin,
ilman että niiden Johdosta on
käyty pitkiä tai sitkeitä taisteluja.
Näin saattoi tapahtua semmimrin kun
työläisten vaatimukset olivat yliiäänsä
perin vaatimattomia. Riistäjille oli
siis edullisempaa suostua työläisten
vaatihiuksiin. kuin ett& antaa palk-kariidan
tulla ratkaistua lakkotaistelun
kautta. Tämän/ns. "rauhallisen'* me-nettelsmsä
vuoksi palkkariita-asioissa
riistäjät Joutuvat vasten tahtoaan vä­lillisesti
auttamaan myöskin työväen
Torontoiiii^
PIONEERIEN ILTAMAT
Nuoret pioneerit toimeenpanevat
iltaman Alhambra-haalissa, 450 Spa-dina
Ave., sunnuntaina, marraskuun
4 päivä, alkaen kello 8 illalla. Oh-jelniassa
tulee olemaani pioneerien
esittämä näjrtelmä " A Canadian
Street Scene", sekä kuvaelma, jouk-kolaulua,
orkesterin soittoa, tansse-ja,
joukkolousuntoa y.m.
Kahdeksan miestä pidä­tetty
vaaliv^^^
MONTREAL, marrask. 1. — Tääl­lä
on vangittu kaikkiaan kahdeksan
m i ^ syyllisinä äänestäjäin luettelo­jen
varkauteen liberaalien vaalitoimis­tosta
marraskuun 24 i^vänä, Jolltin
toimitettiih täällä täytevaali maakun­nan
lalnlaatijakuntaan.
TapploUe Joutunut liberaalien eh­dokas
väittää häviönsä Johtuneen
varastettujen Ja tärkeiden luettelojen
menettämisestä.
Neljä miestä on Jo tunnustanut i t ­sensä
syylliseksi j a tulevat piakkoin
tuomittavaksL "Kansanvaltaisissa vaa­leissa"
käytetään kaikenlaatuisia kei­noja
vcdton saavuttamiseksi K i m r a ­halla
ei voida ostaa ääniä, niin tur­vaudutaan
varkauteenkin Ja muihin­kin
rikoksiin.
Kysjrmyksessä olevissa vaaleissa tuli
Montrealin pormestari, konservatiivi­nen
Houde valituksL
OLJISTA BAKENNUSTABPEITA JA
POLTTOAINETTA
R ^ i n a , Sade marrask. 1. — Vuo­sikausia
ovat kemistit tutkineet miten
voitaisiin eduHistmmin käyttää län­nen
viljavainioiden vehnänoljet.
Nyt ilmotetaan Ranskassa keksilTn
koneen, minkä avulla oljet voitaisiin
muuttaa rakennuspullkoiksi Ja polt-toaineeksL
Kokeilua varten ilmote­taan
maakunnan hallituksen suunnit­televan
olkien lähettämistä Ranskaan
luriceHua varten, dllä Saskatche«anln
hallitus harrastaa läheisesti pulman
ratkaisemista.
OODISTAKAÄ
ULAUKSE»
taloudellisen taisteluliikkeen voimistu­mista.
Sillä tosiasia on.. että työ­väen
taloiidellinen taisteluliike on o l ­lut
viimeisinä vuosina noususummas-sa.
Myösidn samaa on todettava t a -
pahttmeen marxilaisessa luokkataiste-luliikkeessä.
Siitä on osotuksena mm.
viimeiset parlamenttivaalien tulokset
sdk& sosialististen lehtien luvun l i ­sääntyminen.
Mutta nyt kapitalismin
palkkarengit, spetsiib j a muut tutkijat
ovat tosiasioilla todenneet, että Suo­men
kapitalismi on saavuttanut ke­hityksensä
käännekohdan ja on las­kusumina
kyzmykseUä. Titetä sol­kata
ovat '^än^ riistäjien edustajat
iiJBeaan ott^seen kirjoittaneet lehdis-r
sään. Riistäjät ovat myöskin ryhty­neet
tuotantoa esim. puutavaran alalla
suplstaniaan- TSrnä on taasen toi­saalla
merkinnyt, n^öskin, etlÄ val­koisen
porwtfiston Jatkuva hyökkäys
sekä ammatillista, että marxilaista
työväeiimkettä vastaan on nyt kärjis­tynyt
entisestään. Tämä Johtuu sii­tä,
että'porvaristo-pyrkii säilyttämään
sekä entiset: riistäinlsvapautensa, -ja
oikeutensa, että hankkimaan myöskhi
uusia taloutensa laskusuunnankin val­litessa.
Tätä tarkotusta palvelee mm.
se, että riistäjät vaativat n s . "teoUl-suusrauhaa".
|tfutt» el porvaristo tar­vitse
"teolllsuusraalma" atooastaan uu­sien
riistämisvi^uksien turvaamiseksi
teollisuudessa, vaan se tarvitsee sitä
myöskin nuden imperialistisen- sodaa
vafanlstelnja Ja värostdoja varten.
Suomessakin on porvariston alottees-ta
ollut eduskunnassa esillä ns. sota-lakiehdotus,
ja pakollinen työriitaln
sovittamista koskeva lakiehdotus, m i t ­kä
ovat selvimpiä ilmatiksla uuden h n -
periallstisen : sodan valmlsteliista, jo­hon
valkoinen Suomi ottaa osaa. -;—
tosin rengin ominaisuudessa. Mutta
osaahan Ja pystyyhän se renklldn tap­pelemaan
Ja hyrinklni Isäntänsä puo­lesta,
kmx se on hyrin aseistettu Ja
on myös turvattu tappionkin TOralta.
Tätä rengin ominaisuudessa valmistu­mista
- uutta imperialistista sotaa var­ten
kuvaavat valkoisen Suomen itse­pintaiset
ponnistukset rus. flnanssiavun
hapkkimif«ksliiiaallnian Imperialisti
silta rosvoyaitlollta ei ainoastaan Im­perialistisen
siodan aikana, vaan Jo
sen "uhan" edessä.
Valkoisen porvariston hyö^äyksen
kärjistyminen ncrt, kuni k a p l^
suhteellisen vabx^ntumlsen kehitys on
siaavuttanut huippukohtansa Ja ön
laskusuunnazi kynpyksellä, kun uuden
imperialistisen sodjan vaara yhä kas­via
kahdelta suunnalta työväki vas­taan
Se tapahtuu sekä työväen t a ­loudellista
että sen poliittista luok-kataisteluUlkettä
vastaan. Taloudel­lisella
alalla se kohdistuu taloudellisten
järjestöjen toimintavapauksien rajoitr
tamlseksi j a sen yhtenäisyyden hajolt-tamiseksL
Valkoisen porvariston kär­jistyvää
hyökkäystä marxilaista luok-kataisteluUikettä
kohtaan kuvaavat
:;en otteet. Jotka alkoivat sos.dem. h a l ­lituksen
toimeenpanemilla vainoilla ja
ajojahdeilla viime syksynä. Siitä a l ­kaen
on porvariston hyökkäys yhä
jatkunut. Sen räikeimpinä otteina sit­ten
syksystä ovat olleet viime keväänä
huhtikuussa toimeenpanemat suuret
hyökkäykset, JoUoln se vankilaan heit­ti
lähes 70 työläistä j a työläisnaista.
Porvaristo etsimässä Suomen <Komm.
pnoinetta^
Kun valkoisen porvariston ohra-namiehet
olivat taon suuren mtottan-gan",
joUa oU h i r v e t suunnitelmat
valkoisen vallan knkistamlsekd Jne.
K u n ^ t t » i oikeodeidBiynti alkcd. nUn
ohrana bU pystynyt hankkimaan p U -
f i ^ y ^ .$amoj& "omia todistuksia** ja
nodistAjIa'', Joita sQIä oU esitett&vä-nään
nyt tSsäUdn 46 tTöläistä ja
ig^SIäisnaista, vastaan nostamassaan
Jutussa. Nyt porvaristo nudsti v. 1923
mitättSndit tKKitUviset'* tulokset, kun
<>hzBna taas julUstl 1 ^ vangitsemisten
jälkeen. eUä <m lörsymyksosä hsO'
kilöiden •*rikoin|g«M5to toi josta
on olonassavmmoja^ todisteita Jne.**
Y l i kaksi kuukautta valkoisen porva­riston
vrhiynftmtAyMit tAlrivat ty»«^ « t a -
dakseen vangittujäi *'rlk<dllsuuden'*
todistetuksi. M&inittulna kahden kuu-kauVlei^
idloaia ohrana etrintiUlä etai
oikein i^vvokaattarin a^^tilakin k y n -
j ^ f n r i L SuoouA Kommnnlstista Poo-laetta.
Sitä valkoisen porvariston oh­ranat
tositcialiisestl etsivät kaisi kuu­kautta,
v^kka, bhranan päällikkfi
iUdsta' tyOvfteamkettä vastaan bUA
muuttunut. T&m& Jolitul siitä, ett»
rdtidllset soo^dan. tyiSUset ammft-tmisissa
jarje8tB(ss& j a niiden ulko-
'Mm
puolella olivat valtaviasi joukoissa y&-
tyneet manrilaiisella luokkataistelun
Rlekkl seUttt. pnislmäisissfi tiedonan-ncdssaan
vangitsemisten Jälkeen, etcei
ole kysymys 8JELP:n varsinaisten jär­jestöjen
toiminnasta, vaan yksilöiden
"rikollisesta tohninnasta".
Kun sitten kahden kuukauden Jäl­keen
valkoisen porvariston luokkaol-keudessa
sen tuomarit esittivät "syy­töksensä"
vangi^ita kohtaan, niin hel-däh
ainoa "rikollisuutensa" on ollut
se, että he ovat olleet leppjmiättömäh,
manälaiseh luokkataistelulilkkeen k a n ­nalla
olevla/talstelljolta.
Heidän Joukossaan oli myöskin muu­tamia
SKPrnJäsediä. Mutta 8KP:tä
ti ohrana 2 kk. vutglttnjen tutkimisen
ankaran etsinnia Ja Udntnsten Jäl­keenkään
oOntsaanvt kjrnsUnsa. Por-varlston-
on täytynyt tämän Itsensäkin
tuimustaa. Uusi-Suomi kirjoitti näin:
"Olislmnie kuitenkin aivan liian opti­mistisia,
jos otaksuisimme, että tällä­kään
kertaa olisimme voineet mitään
ratkaisevaa suorteniskua tehdä".
Kun 46 työläistä öUvat saaneet tuo­mionsa,
on porvaristo lehdissään vah­vistanut
"välttömättömäksl" Valkosen
vallan puolustajain ottaman "lujan
otteen" kumoukseUisesta, liikkeestä.
K i m kokoomuspuolueen "Aamtdehti''
eräässä khrjoituksessaan mainitsi, että
tällaiset alltiulset , ratsiat tasavallan
mainetta alentavat mutta eivät sltA
suinkaan kbhotia, niin Uusi-Suöml
n:ssa. 228(30|9) antaa seuraavan ope­tuksen:
"-^
"että pääasia e i ole se, kuinka p a l ­jon
kommunistisia vehkeUyJä tiiällä e-slintyy.
vaan se, kuinka tehokkaasti
polllshnme kykeziee'paljastamaan nä­mä
vehkeilyt j a «Ikeusjärjestyksemme
yhteiskuntaa ' suojelemaati. Senpä
vuoksi valtiopetosta j valmistavien kom­munistien
ankMa rankaiseioitoe^ epäi­lemättä
pikeihmin on omansa ' lisää­mään
luottamustamme Ja arvonanto­amme
Järjestyneenä valtiona kaik-
'tiell& kulkevajn tyOvfien kanssa vas-talauseHtkkeeseen
porvariston hyök­käystä
j a lufikejbhtftjten ihnianto- ja
avustuspoHtHfckaa vastaan. Se. että
teheUIset 60s.-dän. tyGIälset kfiänshrftt
sdkänäl omille johtajilleen, pakotti
nistisen XntanatsUmaten poiaatteet.
Kun ensiksi mainitta tahtoo "periaat­teidensa
mnfcaaa" nuiludlisdla v t a ­van
» sliityft aosiaUBmiln. niin "Suomen
Kommunistinen paotue^ hyUUen toi­sen
Intematsionalen käsityksen < r a u ­hallisen,
vähitellen tapahtuvan sosia-lismUn
sUrtymisen mahdollisuudesta
oli ottanut <^eekseen välittömän t(d-miunan
aselliseen taisteluun saakka
kiallamaailmassa yhteiskuntaa säilyt­tävissä
piheissä — Ja muitten luot­tamustahan
el meidän kannata t a ­voitella.'^
No^ejohtajat muka tnoni<tnjen
"ptt<rfastajlna'%
Suomen' noskejohtojaln nileleen el
suinkaan ole ollut edelläqlevan sitaa­tin
ylimeiseh lauseen 1^^ Ne­hän
ovat tuontuostaan valittaneet, et­tä
porvaristo el heidän "Järkeviä neu-yojaah"
ia, "ohjeitaan" .porvariston
suhtautumisesta tyi^äkeen j a erikoi­sesi"
marrilaiseen työväenliikkeeseen
nähden ole ottanut huomioon. Täs-säklh
suuressa (46 toverin) Jutussa
sos.-dem. Johtajat ovat suorittaneet
llkalslnunan työn porvariston hyväk-sL
Ne c^at senkautta koettaneet saa­da
itselleen enemmän luottamusta
porvariston keskuudessa Ja .myöskin
saada piofvariston kannattamaan sos.-
sa vetäneet, n i i n näytti kuin olisi e-räis^
sen piireissä eiäU^y sitä, että
olisi tullut otetuksi liiän suuri pala.
Jota Valkonen porvBzlst6 <ei ehkä pys­tyisi
nlelasemaanHman ettei valkosen
vallan "kulttuuri'? Ja "denu*ratlsen"
maan maine Ja kumda olisi tullut läh-sl-
Eurt^ian valtioiden silmissä mus­tattua.
Sen lehdisö esiintyikin m a i -
mntojasdlaisia, ettei saisi tiudistua
v:n 1923 tapaus. SiUoin myöskhi oh­rana
valmisti porvaristoa siihen, että
se mttka oli saanut smoen "rikoslii-dem:
Johtajien "järkevää'^ poUtiikkaa.
Noskejohtajien renglntöltä porvaris­tolle,
kuvaa mm. se, kun viime syk­synä
sos;-dem; hallituksen aikana Ja
sen toimesta tapahtui työläisten Ja
työläisnaisten jbukkopidätyksiä, niin
kirjoitti sos.-dem, n:ssa 2 2|1 seu­raavasti:
•••• • -..v.-'
' « ^ — _ olisi tietysti pitänyt van­gita,
paitsi näitä päämestarelta, ne
kymmenet Ja sadat nMden etappikom-munistien
pauloihhi joutuz^t työläi­set.
Jolta on varsinkin Tampereen, K a ­jaanin
Ja Kuc^on puolessa, m ^^
nämä kuuluisuudet ^bvat työtään har­joittaneet".
Vieläpä sos.-dem. johtajat lehdis­sään
yllyttivät ohranaa käymään va-semmistolehtien
k i m i ^ u n . Ne selit­tivät,
ohranan; tietojen - mukaan, että
vasemmistolehdet saavat Neuvostolii­tolta
aptia ja senvuoksi ne ajavat
"vieraan vallan aslaa"^ Mutta nos-kejohtaJUIa
el ole ollut "vieraan val­lan
asian" ajamista se. kun Amster­damin
Intemationalen vastavallanku­moukselliset
Johtajat ovat antaneet
ohjeita j a taloudellista tukea Suomen
Ammattijärjestön hajotuskoplalte^
K u n 46 pidätetyn toverin juttu
ä tullut noskejohtajain mielestä rllt-'
tävän lybyosä ajassa esille, alkoivat
he vaikeroimaan ja valittamaan van­kien
kohtaloa. Ne kirjottivatidn o l -
kehi ihmisystävällisiä Icirjoituksia tov.
Väinö Vuoriosta, ioka sairastaa jo jät­källe
kehittynyttä keuhkotautia. Ne
kirjottivat myöskin tuomton jälkeen,
että' V , Vuoriolle annettu turanib, 4%
V. kuritushuonetta, merkitsee tosiasi­allisesti'
hänelle kuolemantucmiiota.
Bdistä tämä noskejohtajien koketee­raaminen
Johtui?
Se ei ole suhokaan johtunut siltä,
että noskejohtajien periaatteellinen
kanta j a käytännöllinen taistelu motx-noskej(
d)itajat tässäkin kysymyksessä,
kuten fy^ttg«\if«n fyt*;^!***^^" "kurssin
vasenunaUepäln" kuten TT. S., näfissä
Urjotuksessaan kwrakterispt nykylaten
huidilals-iticpsialsta ziostejbhtojla^ po­Utiikkaa
» Uutta Tt*i "kurssin muu*
tos" vangittujenkin asiassa on ollut
petospeliä, jonka taiakse on ollut kät«
ketty tbislasiallisesti valkoisen valtako*
mennon publustaminen ja suojelemi­nen
Ja mOTllalsen luottatalstelttmK-keen
yainoamiittn ja, parjaaminen. Tä->
mä petb^peli paljastuu varsin selvästi
soijälkeen Inm^^^^4^ tuomio oU
tullut julkaisuuteen. Jos kumoukselli­set
työläiset eivät luovu marxilaiselta
luokkataistelukiUDnalta leppymät-tömästä
taistäusta valkoista valtaa
vastaan ja työväenluokan oikeuksien
puolesta, jota taistelua n^rös S K P U y ,
nilnsos.-deitt. lehti n :ssa 263^2819 osot-taa.
mitä siltä seuraa: Lehti kirjottaa;
että'..-
"o "Tämän ohella (tuomioiden johdos­ta}
tahdomme huomauttaa, että juttu
antuk työlälsiUe uudm ^f^Un
roltuksen pysyä erillään kaikista
maanalaisista homa^stJBk'*
Sos.«^eni. ns. foppoBition" kanta,
jota jon muka (edustanut Viipurissa
ilmestyvän "Kansan Työ">ryhm& on
ollut yhtä kurja ja viheliäinen 48
toverin asiassa kuin on olliit Saksan
so3.rdem.- n s . "opposition" kanta tun­netussa
Saksan nodceministerien pans-sarilai^
rain rakentamista koskevassa
kysymyksessä. Saksan sos.-dem. ns.
"oppoÄto" sehttivät jyrkissä Ja räis­kyvissä
puheissaan puoluejärjestöjen
kokouksissa, että he ovat panssari-laivain
nkentamlsta vastaan. Mutta
^töksissä ne taas lausuivat, "ettei
proletariaatlh asiaa ajeta sos.dem.
piiolueesta eroamisella Ja yhtymällä
kommimlstiseen puolueeseen, vaan
siten että BOS.-dem, Uppua kohotetaan
entisestään korkeammalle". Kansan-työläiset
ynnä huplUais-ltkoslaiset o-vat
pubeissaan Ja khrjotukässaan myös
puolustaneet vangittuja ja vapauksien
myöntämistä marxilaiselle luokkatals-teluUikkeeUe
maassa. Mutia kun nyt
46 työläisen tuomio tuU tmmettua,
niin K.T. n:ssa 226. 18.9 Johtavassa
artikkelissaan asettuu sekä emänoskeln
että Valkosen porvariston kannalle k u -
moiikselllsla työläisiä tuomitsemaaiv
Kun ohrana on "todistuksillaan" osot-tanut
j a Valkosen vallan luokkaolkeus
vahvistanut, että "vahnlsteltu valtio­petos
on ajateltu toimeenpantavaksi
yllämainitun tarkbtusperän saavutta-misäEBi".
Tämä kohta syytekirjehnässä on se
puntari, Joilla v a l k o ^ vallan tucHbarit
punnitsevat sekä jokaisen rebddsen
manrilalsella hKdckataistelukannalta
olevan sosdem työläisenkin että myOs-kbi
perlaatteällsella kannalla olevan
kommunisthi sekä SKP:n jäseneksi
tunnustaneen työläisen ja työläisnai­sen.
Se, tai ne. Jotka tunnustavat rau­hallisen
"vapaan kehityksen tien BO-siallsmUn"
Ja myös käytännössä sen
mukaan toUnlvat. kuten noskejohtajat
tekevät, eivät Joudu valkoisen vallan
tu(Hnarien tiuHnittavaksi. Ne ovat v a ­paana
ohranan vahxolta ja sen t a -
kaa-ajolta. Mutta se, tai ^ osa työ­väkeä,
-joka kulkee leppymättOmällä
eli marxilaisen luokkataistelun tiel­lä,
on alituisesti valkoisen vallan oh-ranain
vahioamana j a takaa-ajamana.
XI ja Anosterdamln Xntenuitslonalen
periaatteiden ja «en käytihmölllsen
toiminnan mukaan on Suomen valkoi­sen
porvariston luokkaolkeus langetta­nut
ohranan "todistuksien" j a provo­kaattorina
ilmiantojen perusteella 46
työläiselle vankeutta. 15 v.—1 v. asti.
TQunltut hyUtftnneet valkolsto valtaa
vartaan Ja puolustaneet kommn-nlsmin
suurta asiaa.
Tuomitut: työläiset ja työläisnaiset
ovat uljaasti j a rohkeasti luoäckatals-telurintaman
vaikeUnmalla" paikalla
iuokkatatstehm täOäMoA
uuden «Umän. nto^Janaair- ^
'"XSDalaen
muutos m
rcttujcn - aaoBrtttamiyi
kautta.rkoaka aoctajat^etvit
toisesti luovu anemairtiaan J a i ^ i i l b ^ ' ? f ;
oikeudestaan. — Sdostamme'JEHIISK --^
eri maailmaa: vanhaa fcato«ra»;ift l
uhtta tulevaa, lletcdsena tlst& Iti IM* l
ten siltä, että olen edet WnWfaiiw»
verran saanut olla,mokana.vloidMir
suurta asiaa eteenpäin. minS k«ike«t»ty^
sydämestäni vakmitan, että tullBbqoi^
minuUft minkälainen tuomio
joka lupauksessa olen tnhfclkmtoa
miehiummhx tällä pucden tuomari- >
pöydän". y r r
Tov. Y. Enne erinomaisen terä­vässä
ja selvässä puheessaan pailjas--
ti noskejohtajien ihniantopolitiildea*;
ja .porvariston la/ttoekejohtajain fb/'
telsrteitamassa käymää taistelua marx* :
Ualsta luokkatalstehilllkettä vastaan; ^
Työväenjookot Jaataval tabteliia ^
vaOcoisU Valtaa vastaan, Ja iyM-enlnokaa
olkeakaien poolesla. .
Työväen laaja vastalauseinko aUcot
heti suurten vangitsemisten Jälkeen. 8«
Ulke on vyörynyt myösUn syvältt am- ;
matillisen väen keskonteen. KaUdssa
vastalausekokouksissa l^^öväki on 11-
mitubnut täyden myötätuntonsa: Ja
kannatuksensa marxUal^n luokkatiais-läheisessä
tulevaisuudessa —- — niin
täytyi olettaa,' että myös Hbvlolk. nyt
esillä olleessa Jutussa on katsonut voi­vansa
asettua tämän aikamääritelmätt
kaimalle." Tämäbi mukaan siis tuomi­tut
ovat osallistuneet "valtlopetoksel-liseen
tohnlntaan" el "periaatteellisen"
vallankumouksen katspmtiksen omaa­misen
kannalta, vaan suoranaisen teon
karmalta. Joka on siis tuomittava ny­kyisten
lakien mukaan. Sos.-dem.
"opposition" kanta on oUuc tässäkin
tapauksessa tosiasiallisesti emänoskeln
politiikan kaimattaiblsta.
K i m Suomen noskejohtajat yhtäällä
varottavat työläisiä liittymästä marx­ilaiseen
luokkataistelulilkkeeseen. kos­ka
siitä seuraa vaan viimeisen tapauk­sen
uudistumisia, niin ne toisaalta
antavat porvaristolle taas uudemman
kerran "järkeviä neuvoja'' suhtautu­misesta
kiunoukselliseen liikkeeseen ja
yhteiskunnalilsiitt epäkbhtlhi yleensä.
Sos.-dem. Norssa 263, 28|9 khrjoitti;
"Bbluanune , vain käsltyksenämme
lausua uudelleen, että kommunismia
ei hävitetä ankaroilla vankeustuomi­oilla,
vaan yhteiskuntaolojen vapaalla
kehittämisellä Ja yleisellä valistus­työllä."
K u n noskejohtajat olivat hallituk­sessa^
oU heillä tilaisuus Järjestää
"vapaata" yhteiskunnallisten olojen
kehitystä eteenpäin. Mutta käytän­nössä
tapahtui niin, että ne lähensi­vät
uuden in«)eriallstlsen sodan vaa­raa
mm. sillä että sos.dem. hallltu»
kulettl valkoisen Suomen imperialls-tlrosvojen
seuracm, Kansainliiton neu­voston
jäseneksi. Mutta sos.-dem.
hallitus el sohnhiut hyökkäämättö-myyssoplmusta
N-lllton kanssa, joka
olisi tosiailisesti merkinnyt sekä as­kelta
rauhaa kohti, että "vapaata y h ­teiskunnallisten
olojen kehitystä eteen­päin".
Ohranaa ja suojeluskuntalal-tosta
ei sos.-dem. hallitus lakkautta­nut,
vaan vahvisti päinvasUdn niiden
hyökänneet valkoista valtaa vastaan
Ja puolustaneet kommunismin ftuurta
asiaa. He ovat puheissaan paljasta­neet
valkoisen porvariston luokkaoi-keuden
riistäjien luokkaolkeudeksi, jo­ka
sortaa työväenluokkaa. Ke ovat
kieltäytyneet selostamasta sellaiselle
oikeudelle työstään j a toTminnastaan.
ilmoittaen olevansa tilivelvollisia työs­tään
ainoaltaan työväen omille jär­jestöille.
Heistä esbn: tov. Allan Vi-sanen
söi hallussaan olleen kirjelmän,
ennenkuin antoi sen valkoisen val­lan
tuomareille, joille se e l kuulunut.
Kuinka porvariston hyökkäys on vai­kuttanut
kommunistiseen puolueeseen
Ja kuinka työväenjoukot tulevat hyök­käykseen
vastaamaan on oikeudessa
tov. Taimi erinomaisen selvästi lau­sunut.
Hän lausui:
"Puolueemme perusjärjestöt, ovat
vankalla pohjalla. Rintamasta poistu­neiden
tilalle astuvat uudet toverit.
Porvariston iskuun aimetnAn vasta­isku.
Jokaiseen vangitsemiseen vas­taa
puolueemme uusien Jäsenten ot­tamisella
".
Tov. Vuorio asetti terävässä vastine-puheessaan
vastakkain sosdem. johta-
Jaln puolustaman valkoisen :rhtelskun«'
nan Ja proletariaatin leppymättömän
tehm tieltä pois revittyjä tovereita
kohtaan. Työväki on päättänyt jatkaa:
taistelua j a täyttää taistelurintamasta
poistuneiden toveriensa palkat uttsUr
iBk taisteluvDhnilla. Tämä kalkki beot-taa,
että Suomen kymmenille tuhaa-slUe
työläisille on selvinnyt, että sen
edessä vasta ovat ratkaisevat tatstblut.
Jolta kohti se nyt kulkee. Senvuoksi
se ei ole lannistunut eikä pettstynyt
viimeisenkään suuren hyCH±ä:i^ksai,;
johdosta. Se jatkaa horjumatta tais­teluaan,
väistymättä siltä tieltä suu- :
rimplenkaan ja radcalmpien uhrien
ja uhrausten menettämisen edessä.
Wvftett Joukkojen /kumo>ikBetH«en:
taistelun jatkumisen, levenemisen ]a;
laajenemisen tuntee p o r v a r i s t b k U x .;
Valkohien porvaristo ei saanut oh-ranatn
ja noskejohtajaln kanssa to-:
teuttaman yhteisrintaman a?nllakaaa
Iskettyä tuhoavasU kumbukselUsen
liikkeen suonta, vaan liike jatkuu k a i - '
kesta huolimatta. /
Tov* Lento kirjoitti v. 1905 van­kilassa
oleville ku^oukselUsUle kirjeen.
Sen lopussa hän mm. lausui: |
"Tapaamme vielä, varmasti, j a tap^
pelemme paremmissa oloissa".
Nli!n. me tervehdbnme valkoisen
Suomen vankUolhto vuosikausiksi jou-;
tuneita tovereita toivolla, että he kes-'
taisivat Ja jaksaisivat vaikehnmalla-kto
luokkataistelun rintamalla tais­tella
valkoista lahtarivaltaa vastaan jä
puolustaa työväenluokan QikeuksUL J a
Leninin sanoilla, että tapaamme vielä
varmasti ja tappelemme paremmissa
oloissa sUloto, kuten venäläiset to*
verit tappelivat v. 1917 lokakuussa
voiton. ^ -
SUmtf' '
Vapauden joulunumero
Vapauden joulunumero ilmestyy tänä, kuten edellisinäkin vUoslna,'
laajennetussa koossa. Siihen otetaan rajaton määrä sekä yksityisteui että'^
liikemiesten ilmotuksia. Tavallisten onnentoivotusilmotusten hinta on 25'
senttiä sekä yksityisen että koko perheen nimeltä j a osotteelta^lMmpto
umotuksia saa maksamalla $1.00 j a aina sitä mukaa miten paljon maksaa;
Osuusliikkeitä, kuten kauppoja, poikataloja y.m. erikoisesti kehbtbtaan
antamaan huomattavia ilmotuksia^ Siellä missä e l ole Vapauden asia^
miestä, voi joku toveri kerätä ilmotuksia j a lähettää ne, raha mukana.
Vapauden konttoriin, viimeistään jouluk. 7 n. mennessä taikka vielä pa­rempi
jos aikasemmin. Kaikille kerääjille "^maksetaan tavallinen 10 pro­sentin
asiamiespalkkio.
kummankin olemassaolon tezpeelllsuu-den
myöntämällä kummankin lai­toksen
ylläpitämistä varten työtä­tekevältä
kansalta kiskottuja varoja.
Näiden molempien järjestöjen lakkaut­taminen
olisi ollut, todellinen hyöty
työväelle J a työtätekevälle ^talonpoi-kaiskansalle.
Syytekfijelmä II InicniaMonalen Ja
Amsterdamin Intemafslonalen
lolfstaja.
Noskejohtajien j a valkoisen porvaris­ton
periaatteellisen kannan yhtäläisyys
'^rauhallisen siiriymisen mabdollistiu-desta
sosialismiin", käy- taas uudem­man
kerran i l m i syyteUrjehnässä. V a l ­koisen
porvariston tuomarit toteavat
n Ja Amsterdamin Jbitemationalen
periaattdden vastakohdaksi KOmmU-Paikkakunta
jolta nimet on kerätty
Asiamiehen nimi j a osote .....
Nimi j a osote H > c
•
1
I
I .
y Cl