Vapaus, April 1, 1924

              Sini2 Tustama. imhtikmm 1 p. — Taes. Ag^l
£APAXJS «umita kuitenkin pääsi paremmdle^puolelle, jo^ vaatu^
JDOadan «omalaUen ty5Täest3n iäneBka^attija, Umef kareinain poistamista tyoväenliadteestf - Raotatietyo-tnr
Sodburyan. Ont^ joka tiistai, torstai ja lanantaL laisten täytyy päästä irti ditä laonnottomasta tilasta.
ONNI S A A ^I
Vastaava & c. Nsnu
TmodtiuaDslaittea
V A P A U S
( L i b e r t y )
^ The only prgan of Finnish Workera i n Csosda. Pub.
Bsbed in 3adbary. Ont, every JToesday, Tborsday and
Batnrday. . . " ' • •
AdVertisinff rates 40e per eoL ineh. Hinimnm ehariee
for sinjcle insertion 75c, Discoont on «taodinjr advertise-ment
The Vapaus is the best advertisini; mediam amonff
the Finnish People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Csnsdaan yksi vk. 14.00. pooli vk. 12.25, koJme kk.
, f l . 5 0 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
18.00 ja kolme kk.|1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei t n lU läbettämSan.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
IlmPtushints kerrar julaistuista ilmotnksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekS ilmotnksista.
Joiden tekstiä iei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Knoloilmotukset $2,00 kerta j a 50e «sää jokai,
•elta muistovärsylta. Nimenmnfitosilmotnkset 50£ kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotnkset $2.00 kerta,
$8.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a -
(utaantieto- ja osoteilmotukset 60c kerta. $l.tO kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Buildlna:
Lome S t . Puhelin' 1088. PosHosote: Box lO.^Sudbury.
OnL •• • . ' • • ' • •
Tiistain lehteen aljotut flmotukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tafaijehteen
torstaina kello 8.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkeephoitajan ner-aoonsllisella
nimellä. •
.T. V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
että lieillä on toistdcymmentä eri järjestöä ja' kuitenkin
työskentelevät mitä läieisemmässä suhteessa toisiinsa.
Yaxba ammattiunionismi ottaa ja heikentää heidän
voimiaan jdcamalla heidät eri unioihin. Sen sijaan
elta jesimerkiksi veturirfculetta^a ja hänen vierellään
työskentelevä lämmittäjä kuuluvat eri unioon, joiden^
työsopimukset päättyvät eri ajalla, tulisi heidän kuu­lua-
yhteen järjestSdn, tai nyt ainakin aluksi olla^i''-
jestojensä kautta mahdollisimman läheisessä vuorovai­kutuksessa
ja yhteisymmärryksessä. Hautatietyoläisten
eristyneisyys toisistaan on vielä sitäkin nurinkurisem-paa
kun otamme huomioon, että iie työskentelevät sa­mojen
yhtiöiden paHeluksessa. Yht^äisen järjestön
luominen heidän keskuudessaan on itse rautatielyöläis-ten
ja koko työväenluokan etujen ja taistelujen kan-j
naita mitä tärkein>
Hepfstpred at the Post Office Department. Ottawa.
Voi voittajia
€Voi,voitettuja» on historiallinen sananparsi,'joka
on aina vihlovana kaikunut sodassa hävinneiden val­tojen
ja kansiJcuntien korville. Mutta nykyaikana so­pii
tuo surkuttelun parahdus yhtä hyvin voittajiin kuin
voitettuihinkin nähden. Kaikkien maailmansodassa
mukana* olleiden maiden nykyinen asema osottaa sitä.
Vatppaka ne muodollisesti saivatkin voittaijan nimen,
kiemurtelevat ne kuitenkin rusikoituna edelleen aree­nalla
mikä tuotannollisen se^Borron tt^ia, mikä ylöt*-
tömän raskaiden velkataakkojea painamana.
Niinpä Canadan. Aselepopäivänä: nousivat Ca-nadlh
kansallisvelat 1,382,000,000 dollariin. Mutta
sen jälkeen on velkataakka kohonnut lähimmässä las­kussa
3^400,000,000 dollariin.. Eikä velkain turpoa-
.mistä vastaan ole viel&ään Iceksitty ehkäisevää lää­kettä.
V, . '
Kut^ aädlepo julistettiin, täytyi jokaisen maan syy­tää
edelleen huikeita summia jänjestämansä sotamasii-
; Dan' ylläpitämiseen järjestelyyn.' Aselepopäivänä
oli Canadallal&es puoli miljoonaa miestä Europassa,
^^ijoidenf-ktBtennuksel nousisi 'yhta • suureksi
lcuin,in!tS ne olhr^t olleet m i ^ vielä tulilin­jalla.
: Ja kun porvarihallitukaet, sodanaikuisista uakot-
V teluistaan huolimatta,. eivät pitäneetkään suursotaa
maailman «viimeisenä sotana», ei myöskään tullut lop-
^pua:.kansan varojen syytämisestä sodan moolokille. Sii^
t8 sotavelkojen lakkaamaton paisuminen.
Englantilaiijen radikaalinen kirjailija Norpian An^
gell on kirjottanut erään teoksen, jossa hän numerol­lisesti
oi^ottaa, että paraskaan'voittaja^ei voi lopputin-gassa
sodassa voittaa. Sotaan käytetyt uhraukset ovat
pariiaimmassakin tapauksessa 'niin raskaat, että ne, el-
/leivät lyhyemmän, niin ainakin pitemmän ajan päälle
koituvat voittajan turmioksi. Nykyaikaiset sotavoitot
ovat Pyrriiosvoittoja, joiden saavuttamiseksi käydyt pon
niptukset ovat niin uuvuttavia ja suuria uhraubia ky­syviä,
että niiden takaa ammottaa porvarisvaltojen il>
mirm perikato. ^
kuinka paljon työväenmiehiä SUQ*
men eduskuntaan
Niirf vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkin kes­kuudessa
Suomessa tehdään paraikaa arvioita kuinka
paljon työläisef tulevat saamaan omia miehiään edus-
! kuntaan huhtikuun alkupäivinä toimitettavissa vaaleis­sa.
Sosialidemokraatisen puolueen sihteeri Tainio
ennustaa puolueensa saavan 75 edustajaa ja kommu­nistien
15:sta. 'Eräät vasemmistoliikkeen toimihenki­löt
ovat niinikään lähteneet tekemään mielei^intoisia
laskelmia eduskuntavaalien tuloksista. Toiset sanovat
sosiaJidemokraatien saavan 60 edustajaa ja vasemmis­tolaisten
20. Joku pitää varmana kommunistien edus­tajamäärän
nousemisia 25:teen, jossa' tapauksessa* oi­keistolaisten
Supistuisi kuuteen kymmeneen. Toiset pi­tävät'
mahdollisena vasemmistolaisten", edustajaluvun
laskemista viiteentoista.' Vasemmistolaisten äänenkan­nattaja
«Työväenjärjestöjen Xic<lonantaja» tekee seu­raavia
laskelmia:
Olettaen, että vasemmisto^aiset nyt saavat 30 pro­senttia
väiemmän ääniä kuin Sosialistinen Työväen­puolue
v.. 1922, saavat ihe noin 85,00 ääntä. Tällä ääni­määrällä
eivät he saisi useampaa kuin 14 edustaijaa,
ottaen huomipon, että useissa piireissä menevät äänet
kokonaan hukkaan. 14 edustajaa on siis se todennä­köinen
edustajalukumäärä, minkä sosialistisen työväen
ja pienviljelijäin vaaliliitto näissä eduskuntavaaleissa
voi saada.. Ne 13 edustajapaikkaa, jotka Sosialistisel­ta-
Työväenpuolueen viime vaaleissa saamista paikoista
edelläolevan laskelman perusteella vielä jäävät va­paaksi,
jakaantunevat jokseei^n . tasaisesti snfateelli-suudetf
mukaan sos.-dem. ja porvaripuolueiden kesken,
niin että 8os.-dem; puolue saa 4.uutta edustajapaikkaa,
joten 808.i>dem.|iuolueel Ia uudessa eduskunnassa tulee
olemaan 57 edustajaa. Tämän mukaan tulisi työväen
yhteisdksi edustajamääräksi 71^ eli 9 edustajapaikkaa
v^emmän kuin viime eduskunnassa ben täysilukuisena-ollessa.
' • ' ' ^
Saapa nähdä miten laskelmat osoittautuvat paik<
kansa pitäviksi. /
Valistuneet työläiset uskovat että.
oy^yinen ondstasmaoto jakaa yh­teiskunnan
kahteen luokkaan. Ykä
näistä luokista, proletariaatti, on
pakoitettn mafcsaiaaan toiselle, kapi­talistille,
joskonlalsen veron voidak­seen
ollenkaan elää j a käyttää ky-k^^
ään missään määrässä. Tässä
on joukottain ihnuBiä, kansalaisia
he eivät omista mitään: he. voivat
elää ainoastaan työstään. Mutta
voidaks^n tehdä, työtä: tarvitsevat
he" kallishintaiset tuotantolaitokset,
joita heillä el ole, j a raaka-ainetta
ja pääomaa-joita heillä e i ole.
Kehityksen iyötä \
Mielenkiintoisia uutisia Kreikasta. Siellä on par>
lamentti suurella äänten enemmistöllä hyv^yttyj päH-tösflailäelman
Clucksburgin hallitsriahtioheöhy efi siis
: Icumngasvallan lopettamisesta ja' iasavalljan perustami­sesta'
sen tilalle. Edistyksen voimat oviat potkaisseet
taas valtaistuimen yhdeji historiallisen kiuunupään al­ta.
Kuten luonnollista, tulevat kruunun suuremmoiset
omaisuudet pakkoluovutettavaksi uuden tasavallan kä-
-••••siin.-, •• •' •
Vallankumoustako? Tavallaan. Mutta ei sentään
prdetaariaatin etuja ja tarkotusperiä ajavaa.^ Se on
bistorian käymistilaa, jossa porvarillinen maailman
meno järjestelee entisen Hellaan kamaralla oloja ny­kyisen
muotonsa mukaan. K^itys tekee työtänsä. Kan­sankerrokset
ja varmasti työläisetkin hengittävät mie­luummin
tasavallan kuin monaikian ilmaa. Heidän
\, saatetaan ainakin lain edessä sanoa olevan vapaita ja
tasapuolisilla oikeuksilla varustettuja kansalaisiST Mut­ta
omaisuussuhteet ovat edelleen epätasaiset, sikin so<
kin ja kansan suurilleNJyöläisjoukoille kirousta tuot­tavat"
Tämän luonnottomuuden korjaamiseksi täytyy
historian suorittaa vielä uusia töitä. Siihen tarvitaan
uutta vallankumousta köyhälistön vallankumousta,johon
aika paraikaa valmistaa kä>1tövoimaa taistelevasta pro-
/^letaariaatist;^.
Kansainvälinen kapitalismi Onta­rion
kaivosalueiUa
Ontarion kaivosministeri McGrea matkustaa huhti­kuun*
alkupäivinä Englantiin tarkotuksella innostaa
englantilaisia'kapitalisteja sijottamaan rahojaan kulta?
jä hopeakaivoksiin Ontariossa. Kaivosminis^rlnä ol­lessaan
on McGrea pitän}?^ paljon julkisia puheita, ei
mistään ihmiskunnan suurista aatteista ei kansakunnan
hyvinvoinnista eikä sen kummemmista valtioaatteista
kuin että Pofhjois-Ontarion uumenissa on paljon kul
taa, hopeaa ja nikkeliä,-jotka tarjoavat kapitalisteille
rajattomia keinottelumdidollfsuuksia. Koko hänen
toimintansa on kohdistunut luivoskapitalismin laajen­tamiseen,
jo^sa taikotuksessa häii muun muassa oo)
käyttänyt virkaBiida vefpjett alentamiseksi -kaivoskapi-lalislien
v«ltoiile. . . ' . . . - ^- _
Samalla kun Oiitarion kulta-; hopea- ja nikkelikait. jäänyt palkastaan kaikkien näiden
voksel ovat jo suurelta osalta englantilaisten kapitalis- ««^jf *«i^M,„:*w:
tien liallussa, haluaa McCrei yhä vaan lisätä heidän
pääomamahtiaan täällä. Ontarion kullankaivajat, joi
ka osittain jo raatavat Isamojen rdiakunmkaidenN kon
trolleeraamissa kaivoksissa, joiden mahtivallan alaise­na
mainarit Etelä Afrikassa hikoilevat,^ pyrkii McCrea
tekemään entistä suuremmassa määrässä engantilaisten
pääomain riistonalaiseksi. Työläisten ja työnantajain
välisiä ristiriitoja sekä taloudellisessa että^ valtiollises-j
sa suhteessa ei asiain näin ollen tarvitse Ontariot^ kai
vosalueiHa kaukaa etsiä.
Norjan suurtaistelu
Lakkotaistelu työnantajain suurrynnistystä vastaan
jatkuu edelleen katkerana Norjassa. Kuten tiecläm-
Karsinain aidat murtuilevat
me, eivät työläiset taistele ainoastaan hetken eduista^
vaan koko järjestövoimansa oikeuksista.
Työnostajat ovat varanneet itselleen 15 miljoonan
kruunun taistelurahaston. Pankit ovat lisäksi samaan
«jaloon» tarkoitukseen myönt^eet 5 miljoonaa, pankit,
jotka viime vuosina ovat yleisistä varoista saaneet kym­meniä
miljooneja keinoitelutappioidensa peittämiseksi.
Kaikki nämä miljoonat ovat nyljetty työtätekeviltä ja
veronmaksajilta, ja nyt käytetään niitä työläisten nu-jertamiseksiT'
Taistelu,kog:ki alkuaan metallityöläisten
palkkojen alentamista 5:llä prosentilla. Tästä koitunut
voitto työnostajille olisi noussut noin 15,00(T kruunuui^
viikossa. Mutta nyt myöntävät työnostajat'itse, että
Montrealissa juuri pidetyssä Canadan rautatietyö-
Iäisten järjestöjen kokouksessa on saatu aikaan pää­tös
rautatietyöläislen eri unioiden yhteen liittämisestä.
'Osä konferenssissa edustettuna olleista unioista kuu­luu-
Amerikan Typväenliittoon, osa ollen itsenäisiä he menettävät sulussa monta vertaa enemmäh kuin mi
nnioita. Iflidistämiskys aiheutu' laajakantoisen,| tä olisivat vuosikausiin voittaneet tuolla viiden^ prosen-
Ja monipuolisen keskustölun, jossa vanhan ammatti-! tin palkanlyhennyksellä. — Taistelu koskeekin täten
«nionismin puolustajat ja työväenjärjestöjen yhtenäi-. etukädessä työläisten joukkovoiman murskaamista min.
Ben rintaman rakentajat törmäsivät vastakkain. Mitä kä kautta avautuisi loputtoman hiestyl^ksen mdidolli-tiyvansäkin
erimielisyyksiä neuvotteluissa ilmeni, se suus. .
Toinen luokka omistaa tuotannon
välineet, maan, tehtaat, koneet, raa
ka-aineet j a kasaantuneen pääoma»'
rahan muodossa, ja luonnoIliseBti
tämä kapitalisti- j a omistavaluokka,
käyttäen voimaansa edukseen, pa->
koittaa tyotätekeviän j a omistamat­toman
luokan maksamaan suuren
hinnan. Se ei tyydiy siihen, että
se saa korvauksen edistysaskeleil­ta,
joita se on tehnyt j a on korjan­nut
koneitten kulumisen j a rikkou­tumisen.
Se kantaa sen lisäksi,
vuosi toisen jälkeen ja loppumatto­miin
huomattavan suuren veroiH
työläisten, ^ja maanviljelijoidien tuot­teista
maan vuokran kaupunkimaan
.vuokrai^, yleisen . velan ^ maksuksi
otettuja verojen, teollisuusvoittojen,
liikevoittojen ptuodossa . liikepaäo-maata
j a takauksista;
Niinpä ei meidän nykyisessä yh­teiskunnassamme
^työläisten työkään
ole heidän yksitybtä omaisuuttaan.
J a koskapa, meidän yhteiskunnas­samme,
joka perustuu -uutteraan
tuotantoon, taloudellinen toiminta
on ihmisen välttämätön tehtävä, kos­ka
työ muodostaa erottamattoman
osan persoonallisuudesta, ei proletaa­ri
omista edes omaa ruumistaan täy­dellisesti.
Proletaari luovuttaa osan
tofminnästaan,;^8e •: tarkoittaa,-. osan
«lennostaan, toisen luokan voitto­jen
tähden^ Ihmisen oikeudiet ovat
epätäydelliset j ä surkastuneet hänes­sä.
Emän ei voi, toimittaa yhtään
elämänsä tehtän^ä,, alistamatta itse­ään
oikeuksiensa rajoittamiseen, tä­hän
oman yksilöllisyytensä luovut­tamiseen.
. , .
Hän on tuskin jättänyt tehtaan,
kaivannon tai pihaii^ jossa osa hä­nen
ponnistuksiaan'ön mennyt luo­maan
voittoja kapitaalille, hän on
tuskin päässyt takaisin kurjaap
vuokrakasarmiin, jossa hänen per-
^hfensä on ahtaissa^tiloissa, k^^
taas katsoo kasvoista kW
ta veroa, uusia njateujfa, • vuokrwi
muodossa. Ja tämän J l i i ^ valr
tion verotus kaikissa muodoissaan,
suora yerotiö j a g)MUor«i veröitus,
kuluttaa halien jo' iiäksink^
vähentynyttä palkkaansa j a tämä e
vaan sen .vuoksi että tavalliset s i ­vistyneen
yhteiskiinnan juoksevat
menot tulisi maksettua j a kaikkien
sen jäsenien hyödyksi; ;vaan taatak­seen
suuret koronmaksut yleisestä;
velasta tuon samaisen kapitälistiluo-kan
hyödyksi, taikka sotavarustuk­sien
ylläpitämiseksi, jotka ovat sa­malla
kertaa peloittavat j a hyödyt­tömät.
Kun vihdoinkin proletaari koet­taa
ostaa, jätteellä mikä on hänelle
lupaansa, j a usein H m a n heidän tie­tämättään;
jättää t a S k a alkaa k a ­pitaali,
jonka he ovat luoneet, tä­män
tai tuon yrityksen. He ovat
kapitalistin ckäsiä»,. j o i l t a vaaditaan
vain niiden hanldceiden' täjrtäntöön-panoa,
jolta kapitaali yksin on suun-n
i t e l l n t Ja proletariaatti täyttää
nämä hankkeet, jotka kapitaali on
suunnitellut ja päättänyt, niiden
päämiesten - johdon alaisena, jotka
pääoma on'valinnut* Niinpä eivät
työläiset määrää työn tarkoitusta
kai^Tda sijoitetuksi} n ^ i n ^^jjlaäkoi--
hin, jrföca .ovat h y ^ ä i i ^ e e t ' union
palkkataksan. ^Vielä . tgbän .jopiennes-sä
ei ole kietoa, miten suuri on n i i ­den
työnantajain l u k u i j j o t k a ' tule^
vat aHekirjottamaan ,Tiyt korotetun
paikäcavaatimnksen.
Knpungin JntmrBaaatyaixset~o-vat
esittäneet vaatimuksensa katu-vaunidiikennettä
"hoitavalle lautaa
jkunnalle, vaatien kahden «viflcon lo-eikä
koneiston auktoriteettia, jonkrf] maa täydellä paTkafla • niille miehfl-alaisena
työ tehdään.
Toisin sanoen, työ on kaksinker
roin orjuutettu, koska sitä ahdetaan
päämäärään, jota se ei ole halbn-nut,
keinoilla j o i t a se ei ole.valin­nut^
Ja niinpä tuo sama kapitalis­tinen
järjestelmä, joka riistää työn­tekijän''
työvoimaa, rajoittaa työläi
sen vapautta. Täten vähennetään
proletaarin yksilöllisyyttä yhtä hy­vin
kuin hänen omaisuuttaan. —
Hans Jaures.
TYÖVÄEN URHEILU
Yleiset hiihtokilpailut
Timminsissä
maksujen jälkeen, nif^ia^ tarvikkeita-jotka
ovat jokapäiväisen elämän
yälttamättömyyksiä, hänellä on edes­sään
kaksi Iceinoa. Jos häneltä puut,
tuu aikaa taikka rahaa, kääntyy hän
väÄittaismyyjäh puoleen, ja täytyy
hänen silloin maksaa tarpeettomien
•välikäsien yliaipidon; taikka hän vot
mennä suuteftn kauppaan, jossa
ylitse suoranaisen maksun, jdka me*
nee kaupan ylläpidoksi j a tavaroit­ten
jakoon, hänen täytyy maksaa
tuottaakseen voittoa 10—12 ' pror
senttiin pääomalle^ joka on liikkee­seen
sijoitettu. Samoin kuin van-t
han feodaliajan tiellä kulkua veroi-tettiin
kaäellaisilla mauilla, niin
on proletaarin elämää tij^ä kapitar
lismin asettamat esteet Hän ei voi
tehdä työtä eikä syödä,' mtettaä
eikä suojata itateään, maksamatta
jonkinlaisia lunnaita omtsliavalle- ja
kapitalistiluokalle.
Eikä vain hänen elämänsä, vaan
myöskin hänen vapautensa", kärsii
tästä, jäifjestelmästä. Jos työ tulee
olla todella vapaata, tuiee työläisten
otta osaa työn johtoon. Heillä t u ­iksi
oDa osa työajan taloudellises­sa
hallinnossa, samoin -kuin yleis­maailmallinen
äänioikeus antaa hä­nelle
oikeuden ottaa osaa kaupun­gin
poliittiseen hallintoon. Mutta
nyt työn ollessa kapitalistien jär­jestyksen
alainen, työläiset pe'laäi^t
passiivista osaa. He eivät päätä, e i ­vätkä
auta päätöksien teossa, kun
on "kysymyksessä mitä työtä teh­dään,
taikka tnihin suuntiin energiaa
tullaan käyttämään. Hman heidän
Timminsin V . - j a U.-seura «Hoi»
järjestämät yleiset jäi^estyneiden
työläisten väliset hiihtokilpailut p i -
dettaSa Timminsissä 2ä p. maalis­kuuta,
1924. Palkinnot jakaantuivat
seuraavasti:
Timminsin ja South Porctipinen
paikkakmitain välisen viestinhiihdon
voitti Timminsin joukkue ajalla 83
min.^ 9 sek., South Pprcupinen ja
Pdltsvillen yhdistetyn joukkueen
saadessa ajan 35 min. 22 sek. Mat­ka
oli yksi maili mieheen, paitsi
Timminsin yksi mies joutui hiihtä­mään
kakSi mailia yhden miehen
sairauden takia. Timminsin edusta­jat
T. Kumpulainen^ V . Koskinen,
P. Rissanen j a P. Miettinen. Y k s i ­tyiskohtaiset
palkinnot jakautuivat
seuraavasti: 1) T. Kumpulainen, a i ­ka
,6.1«, 2); T. Laine 6.21, 3) M.
Vesa 6.42,4.
Naisten 1 mailin h^hto «i osan-ottajain
• vähyyden takia saanut
suurempaa huomiota. Palkinnot j a ­kaantuivat
seuraavasti: L. Honka­la,
aika 8.40, 2) A, Janhunen 9.46.
Poikain 2 mailin hiidosta 12—-14
vuoden välillä oleville jaettiin 3
palkintoa, jotka jakaantuivat seu­raavasti:
1) V. Vesa 13.56, 2) E.
^ e s a 14.43, 3)^ H . Kyllönen vi9.8^
Poikain alle 12 vuoden, matka 1
maili. Palkintoja jaettiin 4. 1) T.
Tanner 9.2, 2) - \EJPeterson 9.56,
3) P. Rautio .11,7, 4| V. Kyllönen
13.22.
' 'fyttöjien hiihto, matka 1 maiii jä
kaksi osanottajaa. 1) K.* Kanerva
10.10;- 2) V. Ohtonen 11.55. ' '
iMiesten S mailin 'matkalla ja­kaantui
palkinnot seuraavasti: 1)
T. Kumpulainen, Timminsin OBU:n
kannatUsröngas, aika 30.6, 2) T.
Laine, South Porcupinen :W. P. S.
Osasto, aika 32.&8, 3) J . Koski,
Pottsvillen W. P. S. Osasto, 34.25.
Seuraava oli Ä. Hötto, Cobaltih W.
P. S. osastosta, ajalla 39.17.
k e l i oli huono. Jäällä missä k i l ­pailut
tbimeehpantiin pii toisin pai­koin
vettä' j a pehmeää lunta. Innos­tus
kilpailuihin ei ollut niin hyvä
kuin edellisinä vuosina, sillä kil­pailut
oli pantu toimeen liian myö.
hään. ^ , . •
Toronton uutisia
Tulevia huveja. . Osa&ton voimis­telu-
.ja urheikseura «Yritys» toi.
m i i ' i l t a m a n suomalaisen seuran
huoneustoUa torstaina huhtikuun 3
päivä. Ohjedmassa »eura' esittää
sauva- ja vapaaliikkeitä sekä pyrä-miideja
tja näytepainia tilaisuudes­sa
eittää tov. Jokinen j a englan-ninkieUnerf
Walker, joQca on huo-maiJtu
painija Ontariossa, joten t i ­laisuus
muodostuu--ohjelmansa puo­lesta
monipuoliseksi. Lopuksi on
taftsÄia hyvällä soitoMa ja koska
äeura on vasta alkamassla toiiiun-taansar-
niin siksiKn o l i a jokaisen
saavuttava osanottajaksi, siten aut­taen
sfeujran- toiminnan elpymisStä,
Taiotidellianti järjestyneet tyo.i
laiset Torontossa ovat päättäneet
useilla «ti ammattiaäoilla kefrään
tullen vaatia parannuksia ammat-tialojensa
työläisille. Huomatuim-mat
vaaiamukset ovat tehneet puu­sepät
(earpenterit)y vaatien totflso-kuun.
ensipäiväätä alkaen kymme­nen
sentin ylennyksen tuntipalk­kaan,
oöen lieidäij palkkansa nyky-ään
90. senttiä tunti, jonka kau­pungin
isoimmat työnantajat ovat
hyväksyneet Kuitenkin on* koOco-kuluneen
vuoden huomattu jouk-l
a oa J i i i n paljon ^ifSBiaär- ^ttä
on oQut mahdotontar jsaada ; heitä
Ie, jotka ovat kuluneen vuoden
leet säännölliseffti työssä. Katuvan-numiesten
nnio on yksi kaupUngrin
huomatuimpia j a sam^la 100 pro- j
senttisesti j ä r j e s t ä y d y t -joten
heillä on voimaa ajaa vaiKka pa-1
kolia vaatimuksensa lävitse, jos ei­vät
saa myönteistä vastausta sovin-.
nollisestL
: • «Keltuen liaoneen •alaisuudet»
on »sen näytelmän nimi, jonka suo­malaisen
.'Seuran naytelmäkomitea
esittää lauantaina^ '5 päivä-hvditi-kuuta.
Jo nimestään päättäen on
näytelmässä jotain erikoisfta j a niin
vakuuttaa näytelmäkomitea^-jettä- se
on h i r v ^ jännittävä rikosdraama
ja niinollen pitää katsomon jänni­tyksessä
alusta loppuun, joten täyt-
••tökäämme katsomo viimeistä tilaa
myöten. iNäytelmä on neljä osai­nen,
mutta el kuitenkaan ole niin
pitkäi että yleisö väsyisi seii. kat­selemiseen
j ^ lisäksi on henMlölu-ku
kappaleessa niin iso, että antaa
esitykselle vilkkaan luonteen, toisin
sanoen ei: kappaletta vaivaa niih
sanottu «pitkäveteisyys», joka us:
asti katsomoa ikävystyttää j a vä­syttää.
'
Timminsin
Karjalan ilnalaivandiastoon on
Timminsissä, O n t lahjoitettu edeK
leeh seuraavasti:
J . 'Jutila, vast. J . Taskisen haast
?1.; j a haastaa J . Ty^ielän — J .
Tyynelä vast haast. |2.- j a jiaastaa
F. Ruususen —- K.~ Kanerva vast.
E. PerMön haast. $1. ja haastaia
F. Mikkolan. —^ Impi Kanerva vast
H. Selenskin haast. ^1. A. Haa­taja
vast J ; (Lindin haast $1.- ja
haastaa A . ~ H u h t d a n . —• - M a ry
JIulkko vast H . Selenskin '4aast
$2. j a haastaa . y . Ukkolan _ j a J .
Kärnän. — j . Käniä , vast. 'haast
$ L ja haastaa Juho. Salonpääii
Connaught S t a . — ^ Lydia Hakola
vast •Anna V i r r a n haast- <fl. ja
haastaa , H i l d a Rintasen. — Hilda
Rintanen vast haast ^ 1 . , haast
Anni^ ^alon ja H i l j a Niemen.. —
H i l j a Niemi vast haast. $1., haast^
S i i r i ' Sirviön. — E. Niemi ,ilm.'
haaät. $ 1 . — Anni SaJo vast H i l ­da
^Rintasen haast. ' $1.,' haastaa
H i l j a Väisäsen, iHilda Kangasnie­men
ja Sandra (Longin. —•. ^Isak
Laitinen vast K. Miistosen haast
$1. — K. Alitalo vast , H j . C a j a n ­derin
haast ^ 1 . j a haastaa Väinö
Tynin. — Lempi Haataja vast. J :
Selenskin haast $i.,'1iaastaa 'Minie
A^Ion ja Katri Vainion. ~ Sv
Uusitfelo v f e t K. V . Koskisen haast
$1., haastaa F. Mäkelän Iroguois
PaUsista. P. Mäkelä vast. haast
$1., haast Ed. Ojasen Irpguois
Falls. — Aino' Perkiö vast ;Tildaf
Kiven haast $1., Haastaa Anni Pa»
jalan South Porcupine. j a M a i ^ Luo^:
man Torontosta, O n t — . K . Tuo-
«önen vast E. Ketosen h a a s i t JL
iäastaa Eino Harjum - - J ; Män^
%lä vast J . Eron haast $1., haast
J@skar Jämpsän. — E. Harju vast
K. Tuomisen haast f l . , haastaa
Tauno Latvalan j a O. Poulsonih.. —
T. Latvala vast haast ?1., haastaa
J . Kontion, — J . Kontio vast
haast $1., haastaa Jack Mäen. •—
J . Mäki vast haast^" ?1., haastaa
Väinö Vaasen. — Sapdra Long,
vast Anni Saflon haast '$1., haas­taa
linne Korrin. ~ Siiri' Sirviö
vaat H i l j a «Niemen haast $1., haas­taa
Mandy* Niemen. F. Ruusu-
Kurssi '
Smk. 37:.
Dollarista
^ ä h e t y s k n l u f
^Ha ,100.00 JtJS
remmiltä lähetyksiltä. SäSt
aanomalähetyksille on
»3.50.
' J?!""*""» «t^a rahaviH.
tyksia vastaan A. T. HIIJ
»57 Broadview Ave.
Laiv.pi!etteji nrjiUm.
TieduiUfca, piJeiUMiolU.
Vapaus
^'69. Sudbu, Oat
taa Lyydia Terhon. - E. Tuonit-l
a vast V. Heikkilän haast $1
haastaa Matti Ylisen j a Adolf AaC
to^en Pieldingistä, Frank Laineen
Connaughtista ja Hejga Koskelaa
South Pocupinesta. ~ Yrjö Kamp.
p i ; vast M. Valon haast. hm.
t a a ; M. Schröderin. _ v. Hohter
vast E. Tannerin haast haai
taa Toivo Linäbe/gin. v ' '
Hieroja Ida" Kivistö" velvottaa
räätäli P. Kauhasen Torontoste, 47
Witmer St maksamaan |4. Karja-lan
ilmalarvarahastoon.
Niitä henkilöitä, jotka eivät vielä
ole olleet tilaisuudessa vastaamaan
saamiaan haasteita, jotka on julaij.
tu • tässä lehdessä, mutta halnaTat
vastata pyydän tekemään sen hahti-kuun
6 p:ään mennessä, jonka.jä-.
Iestä julkaisen lopputuloksen lahjo­tuksista
kertyneistä varoista Tim­minsissä.
Vv Toko, toimeksi saanut
f Cliffin DBiM
kq työskennellyt ^alemmalla kuin
uniensa määräämällä palkaDa, jota
ei he3tä :Ole union taholta estetty
etupäässä siksi, että sanotulla alai­nen
vast., J . Tyynelän haast ?1.
--- Katri Vaii^o" v a s t L. Haatajan
haast ^ 1 . j a haastaa- Anni Valon
ja Netto Tannerin. — F» Mikkola
vast K. Kanervan haast $1., haas­taa
A. Pirttisalon j a Wm. Helinin
Schumacherista. — Minie Aalto
vast L. Haatajan haast ?1., haas­taa
Hulda Sundgvistin j a Helmi
Järven. — E. Valden i l m . haast
%1. — Arvo Mäkelä, 3m. haast
$1- — R. Kuusiniemi Hm." haast
$2., haastaa Matti Ahon. — Helmi
Järvi vast M. AaDon: ^aast $1.
haast iMary Jutilan! — Kreeta
Peltoniemi^vast Ida. Leinon haast
$1., haastaa Hilma Valdoii.
Mauno Valo, ilm. haast ?1., haas­taa
Yrjo Kampin. — Väinö Vaa-nen
vast J . Mäen haasteeseen ?1.,
haastaa V m . V ä m ä s e n . - ^ Anhi
Valo, v a s t ' K a t r i -Vainion haast
$1. ja haastaa Ester Oksasen. ~-
•E. Oksanen Trast haast. $1.^ haas-
Mary Lehto vastaa Hilja Ahoa;
haasteeseen; lahjoittamalla 1 dolla­rin
Karjalan; ilihailaivarahastoon ja.
haastaa Yi*j5 Nissisen ja Säm Luh­tasen
Copper Cliffiatä ja Jussi Rai­von
ja Joonas Kiven Stidburysta.'
Tämän lehden lukijat ehkä ainis-tanevat
paikkakuntamme uutisista
kun joku viikko takaperin kirjo-tin
täällä olevan C, C. F. S. So­cietyn
vuosikokouksesta, jossa niin.,
valittiin ^uutisten kirjoittaja <In-dustrialistiUe
». Vapaudelle oli myöj-
'kin ehdotettu, vaan kahden äänea:
Enemmistöllä hyljättiin ja valittiia
yksinomaan Industrialistille.
Jokaiselle lienee tunnettua se to-j
i a s i a , että Industrialisti, kilpaillen
porvarileBtien kanssa, on levittänyt
vää!i'iBteltyjä uutisia m.m. Neuyos-to-
Venäjästä |ja Kommunistisesta
Internationalesta, Jonka kannalla 0-
vat m.m. §uomesta tähän maahan
tulleet punakaartilaiset, jotka tääL
lä yhtyvät jäseneksi \Vorkers Par-tjhi
Suomalaiseen Järjestöön.
k u n täällä Copper CliffissäKn
on useampia Suom. punakaartilai­sia;
ja heidän omaisiaan ja ystä­viä,
sekä sen lisäksi suuri joukko;
TVorkers Partyn Tcannalla olevia a»
sukkaita, .jotka lukevat Vapautt»
;ia ovat useamman kerran tämän-kirjoittajalle
esiintuoneet mielipj-teitään
asioista, joista olisivat ha­lunneet
täältä paikkakuntauutiria
kirjoitettavaksi Vapaus lehteen.
Valitettavasti niistä ei Icuitenkaan
ole juuri tullut kirjoitettua, osaksi
sen tähden, että pelkään lehtemme
toimituksella, olevan liian paljon
vaivaa näin huonoista kirjotuksisU
ja toiseksi sen tähden kun paikka­kunnalla
ei ole puolueemme osastoa,
jossa voisimme yhteisiä asioita kä-siteUä,
j a josta sitten valittu uutis­ten
kirjoittaja saisi laotettavia ja
tosiiieräisiä uutisia, joiden takan*-
olisi ei ainoastaan joku henkilö,
vaan koko osasto. ,
. ^ . y t ehkä joku ajattelee, etta
kun paikkakunnaHa kerran on
«Fiiinish Social^Society», jossa ier-rän
jo on puolueemme katsanto­kantaa
omaavia niin monta, '«tt*
ainoastaan kahden äänen enemnns-tollä
on saatu aikaan sellainen pie­ni
kiusanteko, että on iiyJJä^
dän ehdotuksensa uutistenkirjoit»-
j A valitsemfsesta Vapaudefle 3»
valittu vain Industrialistille, f»"
eikö olisi voitu hakea jokni vie^'
Iäinen jäsen Csää, ja ottaa sitten .
asia -nudelleen esille. ^
Niinhän se kyHä oMUn ^
vielä ottaa huomioon senkin.