Vapaus, May 5, 1955

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 5 p, — Thursday, May 5, 1955
VAPAUS dUDULETI) iBdependeztf
OiBEB Of Fbmiab CsnMUans. EB*
ttbUtfied NoT. 0. 1817. Autborlzed
M Meoad d a » mall bj ti» Poet
CMDee Department, 0tt8wa. Pui>-
lUbcd thrlee vreekly: Tuesdajrs
nmndaya azul SaturdaTi bj Vapaus
PohUihtng Company Lt<L. at 100-103
JBm 6t. W , Sttdbuiy. O n l . Canada.
Telephones: Bua. Office OS. 4-4264
Editortal Office OS. 4HUi65. Itfanager
e. SuksL Edltor w. Eklund. Mailing
addrea»; Bo» 6g. Sudbury. Onterto.
Advertiakig rates upon applleati^
Tranalation free of cbarge.
T2LAU6HJ2«NAT:
Caoidaaaa: i tä.lJDOt kk. S.70
8 kk. 3,25
TiidymllolMa: 1 vk. fljOO e kk. 4.30
SootxMoa 1 tk. Si» 0 kk. 4.7S
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ Elämän kevät voittaa
IfiUU Poikkiouiti, SUdbury, täyttää
j tänään, toukoljuun 5 päivänä 65
!• vuotta. •.,
yhdymnie sukulaisten Ja tuttavain
Kirj. L. Karasin
onnentoivotuk£im.
Ontarion maakuntavaalit
•Kuten on lehtfcmmc uutisosastolla kerrottu. Ontarion maakunnan
lainJaatijakunnan vaalit pidetään tulevan kesaicuuri 9 päivänä, siis
täsmälleen viiden vjikon kuluttua tasta päivästä lukien. Vaikka on­kin
pilkan aikaa huhuttu, etta maakuntavaalit pidetään tänä vuonna,
niin yleisena kasitykst-nsa on kuitenkin ollut, että vaalipäiväksi mää­rätään
aikaisintaan kesäkuun kuudestoista. Näin ci kuitenkaan ta­pahtunut
ilmeisesti siitä syystä, etta Ontarion nykyinen toryhällilus
haluaa suorittaa vaalit mahdollisimman vähin puhein— eli kiiteri
torypuolueen yksi huomatuin lehti, Torontossa ilmestyvä Globe and
'Mail; sanoi tiistai.ses.sa toimiluskirjoituksessaan, "oppositiopuolueiden
asia on esittää taistelutunnuksia', tarkoittaen silla, että torypuolueen
hallitus ci esitä .mitaan erikoiskysymyksiä valitsijain ratkaistavaksi
näissä .vaaleissa. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että Frostin,
hallitus järjesti nämä vaalit siina nimenomaisessa mielessä, että se
voisi paasta vähin puhein takaisin hallituspukille ennen kuin kehit­tyvä
talouskriisi tulee entista pahemmaksi.
Tulevissa maakuntavaaleissa on suuressa määrässä .Stephen
Leacockin kuolemattfjman "Maripo.san vaali"-kertomuk5en tiintua,
silla kaulaan.sa asti maantieskandaaleissji pullikoiva Frostin hallitus —
mita on syytetty vielä siitä, elia mika tahansa puolueeton lutkimus;
paljastaisi vielä suurempia skandaaleja Ontarion Hydrossa —-vetoaa
;Byt valitsijoihin pelkästään 'hyvän hallitukseii' muodostamisen
lupauksilla!
Pääministeri Frostin Lonaonissa esittämä 14 kohtaa käsittävä
torypuolueen vaaliohjelma o.soittaa imyos, etta hänen tarkoituksensa
on välttää kaikkea väittelyä nykyhetken polttavista kysymyksistä ja,
päästä taitaisin hallitukseen laman ylimalkaisen ja mitaan merkiise-
»mättömän 'hyvän hallituksen" muodostami-slupauksen perusteella.
; Kuinka kaukana on Frostin torykomento ''hyvästä hallituksesta";
se näkyy yksistään siitä, etta Ontarion hallitus on kieltäytynyt teke-
'imästä kerrassaan mitaan Ontarion tuhansien työttömien hyväksi. •
. . Samalla kertaa Ontarion nykyinen hallitus on ajanut finanssi-ohjelmansa
perusteella maakunnan kaikki kunnat suorastaan kestä­mättömään
asemaan. Kaikista suurista lupauksista huolimatta Onta­rion
maakuntahallitus on vähentänyt jatkuvasti prosentuaalisesti ope­tusmenojen
korvaamista, jättäen yha suuremman ja suuremman osan
kuntien maksettavaksi. Seuraus lasta on se, etta Ontarion monet
kunnat ovat jo vararikon partaalla.; Toi.saalta aikana, jolloin esimer­kiksi
amatooriurheilun kaikkrka.sittavallc ohjelmalle iinnetaan entista
suurempaa huomiota kaikkialla maailmassa — myös Canadassa —
Ontarion hallitus leimaa koulujen voimistelusalit "ylellisyyslailok-siksi",
joiden rakentamiseen maakuntahallitus ei anna senttiäkään.
Ja kun monet kunnat ovat muutenkin vararikon partaalla, niin
uusien koulujen voimisteluhuoneet jaavat luonnolli.sesti rakentamatta
tai niistä tehdään aivan liian pieniä — ja niin kielletään torypuolueen
toimesta lapsillamme oikeus fyysillistenkyky]en.sa ja lahjojensa ke­ittämiseen
kouluissa! - '
Vaikka Frostin julkaisemas.sa torypuolueen vaaliohjelma.ssa pu-
•hutaan maakuntamme suurten luonnonresurssien kehittämisestä, niin
tosiasia kuitenkin on, etta torypuolueen hallitus on syyllistynyt ker­rassaan
tuomittavalla tavalla luonnonresur.ssiemme haa.skaami.seen
• siten, etta ne on luovutetu pilkkahinnasta yhdysvaltalaisille rahamie­hille,
jotka kuljettavat rajan eteläpuolelle nama luonnonresurssimme
pääasiassa raaka-aineina. Seuraus tasta on. se, etta noin yhdek.san-
, kymmentä prosenttia kaikista nyt ulottuvilla olevista metsistämme,
suurin osa nialmirikkauksistammc, raudasta, nikkelista; asljestista
jne; seka sellaLeet tärkeät teollisuuslaitok.setkuan es merkiksi auto­teollisuus,
ovat nyt yhdysvaltalaisten rahamiesten kasi-ssa.
Vaikka yllaoleva.s.sa viitataan vain joihinkin suuTcmf)iin epäkoh­tiin,
niin sekin jo osoittaa, etta työläiset ja farmarit civat voi niis«aan
nitnessa antaa kannatustaan |)orvarij>uoUieille eika ainakaan Frostin
johtamalle torypuolucellc.
Vaikka onkin totta, etta työttömien avustaminen on ennenkaik­kea
liittohallitukselle kuuluva tehtävä, niin se ei ims.säan tapauk.<es.sa
vapautta edesvastuusta maakuntahallituksia — eika ainakaan rikkaan
Ontarion maakuntahallitusta. Tosiasi-ssa maakuntahallitusten täytyy
omaksua vissi osuus työttömien avustamisesta yksinomaan sen vuoksi
kun niillä on mahdollisuus auttaa, jos haluavat, työttömyyden lieven­t
ä m i s t ä .M uita nais.samolemmi.S5a tapauksi.ssa on Ontarion toryhal-litus
punnittu ja köykäiseksi havaittu- Yhtenä esimerkkina Ontarion
niaakuntahallituk.sen kykenemättömyydestä voidaan csiltaa se, etta
Pohjois-Ontarion tiet eivat vastaa lähestulkoonkaan enää väestön
vaatimuksia: uusien teiden rajientammen edisiyy;.etanan nolou­della"
ja vanhojen teiden kunnoslami.sc.sla ci kannata juuri puhua­kaan
muulloin kuin vaalivuosina.
Ontarion maakuntahallitus on kieltäytynyt antamasta lisäapua
vanhuudcnclaketla nauttiville lakkaille kan.«alaisillentnic. sc on kicl-läytynyt
panemasta tikkua ristiin sen hyväksi, etta naisille maksettai­siin
sama palkka .samasta Ivosta kuin miehillekin — ja etta maakun­nassamme
otettaisiin lakivoiniai.scsti,käytäntöön 40 tunnin työviikko
—-mitkä kaikki lisäisivät vaestoinmc ostokykyä ja antaisivat li.saa
työmahdollisuuksia. . .
Selvaa on, etta Ontarion maakunnas.sa tarvitaan hallituk.sen
muutosta, ja etta työläisten ja farmarien seka muiden pikkuihmisten
pilaisi tehdä kaiken vcntavansa sen hyväksi, että kesäkuun yhdck.san-tena
paivana saataisiin maakuntahallitu.s, mika huolehtii Canadan
kansan ja ennenkaikkea Ontarion väestön eduista.
Mitä muut sanovat
MUTTA KENE-N MU.VfEN.
Joseph H. •Hirshom on nopeasti
puiiuva. sJkaaria imevä promoottori
diikcasiain edistäjäj "Brooklynista
' US A joka . . . oli miljonääri 29-
vuotJaana.. eikä osaa nyt 55-vuotiaa-na
lainkaan arvioida omaisuuksiensa
arvoa . . . . Viime-viikolla promoottori
Hlrshhorn allekirjoitti miljoonasopi­muksen,
millä on suuri merkitys ja
mikä antaa hanalle paljon rahaa. Ta-ma
kauppa tekee hänestä uraanin-tuottajan
n:o l Ca nadassa,: tai' koko
maailmassa.
Tanan kauppaan sisaltjry .Algom
Uranium Mmes Ltd, joka on Cana­dan
Blind River alueella . . . Yume
viikolla tämä yhtiö tiedoitti. että se
on tehnyt banadan hallituksen kan.?-
.sa sopimuksen, jonka mukaan se mj-y
Jialhtukselle $207 arvosta uraania
joulukuun 31. päivään 1961 mennessä.
. . Han päätti tehdä sen (pros-pääkkäyksenr
Pre-^ton East Dome
Mlnesin kautta. Jonka osakkeista han
omistaa 20 prosenttia. Preston ?vei
lentoteitse Blind: Kiverille 75 miestä.
Seitsemän viikon aikana Hlrshhorn
Ja Preston Dome rekisteröivät 1.400
kaivosvaltaufita 56,000 eekkerin alal­la
Hirshfhornin uuteen $207 miljoonan
urakkasopimukseen Canadan; halli­tuksen
kanssa sisältyy prosenttikaup-pa
. . . Kaivosmiehet arvioivat Hirsh-horn'.
n joutuvan maksamaan uraani-malmlnsakaivaml.
se.sta $10 tonnilta
ja (Canadan) hallituksen sanotaan
maksavan .s*iitä $ia—20 tonnilta. Ar­vioitu
voitto Algomin urakkasopimuk­sesta
on $100 miljoonaa. Ja se, sa­noo
Hir.shhorn. on vasta alkua: "Me
ajattelemme 50-^60 vuoden merkeis­sä.
Tiedossa olevan malmimme arvo
on 2—3 miljardin dollarin arvoinen.
Mmä istun munien paalia odottaen
niiden hautumista." — Times, n:o 8.
300,000 nimeä jo
kerätty Suomessa
Helsinki. — Nyt on yli 300,000 alle­kirjoitusta
kerätty atomisodanvastai-seen
vetoomukseen Suomessa, Varsi-nals-
Suomen johtaessa tilastossa.
Vastalausellike: : atomlsotavalmlste-luja
vastaan on Suomessa saanut jo
merkittävän voiman. Nopeassa tah­dissa
virtaavat täyttyneet allekirjol-tuslistat
Rauhanpuolustajain tolmla-tccn.
Nyt on jo yli 300.000 suomalais­ta
yhtynyt vetoomukseen.
Vaismais-Suomen Rauhanneuvosto
jchtaa allekirjoitusten keräyksessä ja
toisena on Kainuun Rauhanneuvosto.
Seuraavina PohjolsrHame, Pohjois­pohjanmaa.
Uusimaa, 'Lappi. Keski-
Savo ja Keski-Pohjanmaa..
Tukholman vetoomukseen kerätyn
allekirjoitusten maaran on ylittänyt
15 kuntaa. Parhaat kunnat allekirjoi­tusten
maäraa asukaslukuun verrat­taessa
ovat Kajaanin mlk. Karkkila,
Taallntehdas, Loimaan kpla. Turku,
Vammala. iPietarjaan, Temmes, Sä­löinen
ja Kemi.
Ilsemääräämisen
oikeus kunniaan
Geneve. — Y K : n inhimillisien oi­keuksien
komissio hyväksyi viikko sit­ten
maanantaina päätöslauselman,
jossa vaaditaan toimenpiteita kanso­jen
ja kansakuntien itsemääräämis­oikeuden
kansainvälisen kunnioitta­misen
takaamuseksi.
Päätöslauselmassa kehoitctaan Y-K:
n yleiskokousta asettamaan kaksi
komissiota tata tarkoitusts» varten.
Toisen naista olisi tutkittava kansojen j
ja kansakuntien valtaa luonnonva- (Delhistä Intia ja Kiina julistivat rau­hanomaisen
rinnakkaiselon vjisl peri­aatetta,
jotka ovat saaneet Burman.
Indonesian ja muiden Aasian tnai-
> Kaunis on ke'/ät kukoistulcsess^ian,
kun ympäristö on täynnä aurin^^on
valca ja lämmintä, kun elirm laulaa
kaikkialla voitonlaulua, kun maa on
pukeutunut /vihreään vaippaansa.
leKdet lepattavat puissa, itun lumi
on sulanut maasta, joka on nauui-nut
tarpeek-setn kevaan mehusta ja
ottanut itseensä siemenet kasvaak­seen
viljaa inmiselle. Luonto lloiisse
keväisessä asussaan, varmistaa taas
uudemman kerran elaman; ilon ja
tuoreuden. Olkoon mmmen elänyt
kuinka monta kevättä tahansa, han
ottaa aina ilolla: vastaan uuden ime­vään,
uuden kevätjuhlan, joka antaa
hänelle uutta virikettä, lisää voimia
Ja uskoa valoisaan tulevaisuuteen.
Maamies toivoo runsasta satoa, työ­mies
tietaa tyonsa lisäävän yhteis­kunnallisia
hyveitä, oppinut tuntee
hillitöntä halua panna luonnon\'oi-mat
ihmisen palveluk.seen, konstruk-torin
utelias ajatus tahtoa luoda uut-;
ta tekniikan alalla, rakastuneet haa-;
veilevat onnesta ja omasta kodista.
Ja miljoonat ihmiset toivovat rauhaa
ja työtä rauhan h>-vaksi.
Mutta ihminen ei vain toivo ja
haaveile. Han rakentaa, jotta haneri
toiveensa muuttuisivat todellisuudek­si
Eikö ole ilahduttavaa kuulla, että
Neuvostolutossa on ihmisneron suu­rin
saavutus — atomivoima pantu
rauhanasian palvelukseen, pyörittä­mään
sähkövoimalaitoksen turbiiner
ja. Eiicö rauhanlaulun tavoin kantau­du
tieto siitä, etta neuvostoihmiset
herättävät eloon miljoonia hehtaare­ja
uusia viljelysmaita. Eiko suuressa
Kiinassa, jossa kuuslsata miljoonai­nen
kansa on nostanut maansa ylle
vapauden ja- rauhan lipun, ole tapah­tunut
tosiaankin satumaisia muutok­sia;
Nami kevaanpalvat kertovat pal-jcn
suurista uudistuksista ja saavu­tuksista
Varsovassa ja Prahassa, Bu­karestissa
ja Sofiassa,; Budapestissa
ja Tiranassa. Ph.ongjangissa ja Ulan-
Batorlssa.. Ne kertovat uusista teh­taista
ja voimala:toks:sta. jotka
muuttavat maan muodon, uusista
kouluista ja yliopistoista, jotka tuo­vat
tietoa ja valoa, uusista kastelu-laitoksista,
jotka muuttavat paivan-polttamat
arot kukoistaviksi puutar­hoiksi
Ja Viljaviksi valnioik.si..
Työnsä hedelmistä tuntevat lail­lista
ylpeyttä • byöihmiset kaikissa
maissa — amerikkalaiset konetyomie-het.
englantilaiset kankurit, ranska-
. laiset vlininvjljelijat • ja • • norjalaiset
kalastajat. Vappuna, kevään valbi'-
sana Juhlana, kukkien ja ystavy-jden
päivänä miljoonat ihmiset rientä­vät
kaduille, vastaan kevättä ja au­rinkoa,
ja kautta maailman, merten
ja vuorten takaa, toivottavat työih-m:
set toisilleen onnea ja menestystä
ilmaisevat toivonta ja tahtonsa. He
sanovat:
— Me, ttyöihmiset, olemme ihtriis-kunnan
kalkkien hyveiden luojia.
Ihomme van ja elämämme tyyh. on
erilainen, mutta me tahdomme elaa
rauhas.sa ja sovussa. Me emme tarvit­se
sotaa ja riitaa. Auringon alla on
tilaa kaikille. Tyossa ja kanssakäy­misessä
me moninkertaistamme elä­män
iloa.
Kilvoitelkoot kansat keskenään pa­remmista
saavutuksista rauhanomai­sessa
rakennustyössä!
Vuoden 1955 Vappu on erikoinen,
liimlskunta viettaa sodanjälkeisen
rauhantyön ensimmäistä kymmen-juhlaa,
jolloin musta; hakaristi —
veren, surun ja ihmisvihan symbooh
lyötiin murskaksi maahan. Rauhan
voimat, joita johtaa uljas neuvosto­kansa,
murskasivat X X vuosisadan
vandaalit, jotka tahtoivat anastaa ih­misiltä
kevään, rakkauden ja onnen.
Kymmenen vuotta. Ne ovat tuo­neet
suuna muutoksia. Miltei puolet
koko ihmiskunnasta on noussut rau­han
ja edistyksen lipun alle. Siellä ei
suvaita sanaa: .sota. Siellä vallitsee
ystävyys Ja kunmoitus toisia kanso­ja
kohtaan. Herännyt on Aasia, joka
on jättlläistavoin katkonut orjuuden
Ja häväistyksen iänikuiset kahleet.
Maailman kaikille kulmille, kantau­tuu
vanhan ja vasaan Intian aani.
ja suuttumuksen aäni niitä kohtaan,
jotka aikovat taas ioairita ^ l e n rau­haa
Ja lasten unta. rikkoa nuoruuden
toiveet. ni:ta kohtaan, jotka emm-tianneuvoston
julistukseen ilmaisten r
«Itcn uudemman kerran pyrktoyk-1
sensä-. rauhaan; Miljoonat ihmiset [
ovat jo tuoneet «iten ilmi rauhanrak- t
mälsvoittojensa vuoksi ovat Aralmllt) keutensa. Heitä «euraavat viela sa-liukuilamaan
maailman. veren, ja i dat; m:ljoonat.joti£a rakastavat ela-i
kärsimysten mereen. Heita, naita ihr i maä ja rauhaa. ,
misia. jotka ovat menettäneet oman- •
tuntonsa ja ihmismuotonsa, on va-!
Nalna —kevaanpaivina kajahtaa |
kiukkuisesti, Euroopan aani. Paria-
1-an. mutu he kylvävät U)raa ja r i i - ^^^^^ ratifioineet Panism so­taa
kaikkialle, ^^yllSFttavat kansoja
toistensa kimppunns ^hautovat uuden
sodan suunnitelmia, solmivat sota-lilttoja
ja laajentavat atomi- ja vety-aseen
tuotantoa. H e tahtovat taas
nostaa maailman ylle fasistisen ha-pimukset..
mutta kansat panemat ve- j
tonsa nuhin. Taistelu Pariisin sopi- j
muksia vastaan Jatkuu kasvavalla <.
voimalla. Kansojen suuttumuksen i
aalto Lanst-Saksan aseistamista
vastaan nousee ympäri Euroopan
kanstin' herättää henkiin kostonhi- ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^ ^^^^^
moiset saksalaiset sotalaumat, käyt­tää
niitä Euroopan santarmina, is­kuvoimana
niitä kansoja vastaan,
jotka ovat astuneet uuden -valoisan
elämän rakentamisen tielle.
•Mutta sita ei tule tapahtumaan.
Voitosta on maksettu luan kallis hin­ta.
Se on pesty miljoonien neuvosto­ihmisten
ja kimalaisten patrioottien
verellä. Sen puoesta ovat antaneet
henkensä Ranskan -ja Yhdysvaltojen,
Englannin ja Italian, Puolan ja
Tshekkoslovakian. Belgian ja Norjan
seka muiden kansojen pojat. Viela ei­vät
ole kuivaneet äitien ja leskien
kyyneleet, .suun on viela sotaorpojen
suru. Pimeydenvaltaa • ei saa paas-taa
voitolle. Kevaan aurinko hajoit­taa
pimeyden. Tyoihmiset. rauhan-puclLajat
tuntevat atomisodan saar­naajat
Ja sitovat heiltä kädet selän
taakse. • , •.
Vappujuhlissa : kajahti uudella
voimalla niiden aani, jotka rakasta­vat
rauhaa. He julistan'at jyrkästi:
me vastustamme atomisodan valmis­telemista,
me vaadimme atomi- ja
vetyaseen kieltämistä. Jokainen hels-jalleenyhdJstymista.
eika hitlenlais-ten
kenraalien johtamaa wehrmach-tia,
joka on: JO vaatinut nr.n paljon
ihmishenkiä.
Toukokuun aurinko paistaa kirk­kaasti.
Juhlayleisö kulkee kolonnois-sa.
Marssivat miljoonat osoittaen
myotatuntoaan kansojen taistelulle
raufcan puolesta. Marssivat kevään ja
kukkien, elaman ja onnen puoltajat.
Heidän ajatuksissaan on rauhanlm-nake
—• Neuvostoliitto. Heidän aja­tuksissaan
on .Moskova, maa. joka
on nostanut iaksi ylleen rauhan ja
ystavy7'den lipun, maa. joka tekee
kaikkensa, etta kodeissa olin rauha,
että lasten nauru helkkyisi puistois­sa
ja aukioilla. 'Moskovan taistelu
rauhan ja yhteisen onnen puolesta
lujittaa Ihmisissä uskoa järjen voi­maan,
kansojen ystävyyden kaikki-voittavaan
voimaan.
Vappujuhlissa : kantautui maali­man
aarista aariin kutsu:
—' Alas sota! Atomivoima ihmis­kunnan
lijyvinvoinmn palvelukseen!
— Elakoon elaman kevät! Elakoon
I^^Jies 20 miljoonaa
allekirjoitiista
4:ssä päivässä
AneUrJoUusten Ivrää
Wienin atomisodan nutateenve-toomultfcen
aloitettiin Pcolana
bnbtikoiin 14 pn» sen anteen fcun
aslaa^^oU laaJalU tusftelty luknl-sissa
kofcouksina eri-poolilla maa­ta.
AIIekirJoUoskampaDJa alkoi
heti saiu-en' innostulcsen vallassa.
Lukaisten telitaiden työläiset alle­kirjoittivat
.vetoomuksen jo beti
yovaoron alkaessa babtikoon 14.
pna Ja esim. Varsovan ja Wrocla-nin
yliopistoissa vetoomus oli aa­musta
alkaen rehtorin kansliassa
halukkaiden allekirjoitettavissa..
Kampanjan laajuutta ja tehok­kuutta
kuvaavat erinomaiset lu­vut,
jolta allekirjoitusten kerty­misestä
jo heti ensimmäisinä päi­vinä
saatiin. Niiden mukaan alle­kirjoituksia
oli 14 päivän iltana
1,970,000 15 päivän Iltaan mennes­sä
oltiin jo luvassa 3,820,000, 16
päivän iltaan mennessä oU Puo­lan
Rauhanpuolustajille toimitet­tu
jo kokonaisia 17,661,000 allekir­joitukset
ja palvaa myöhemmin
tiedOltettiin luku 19,891,000 alle­kirjoitusta.
SI
ta panee nimensä Maaliman Rau- 'rauha kaikkialla maailmassa
Uusi aika tulossa
Canadan työväelle
Unioiden yhdistäminen on tärkeä edistysaskel
tämän maan työväenliikkeen taistelun tiellä
Kirj. Wi!liam Kashtän
Trades and Labor Cjn?ressm ja
Canadian Ccngre^s of Labor ottivat
iskettain uuden edistysaskeleen kun
laiden kahden jarje;ton yhtenaisyys-omitea
s:pi uudsn keskusjärjestön
mmesta kum myöskin sen virkaili­joista.
Joitakin pulmia näkyy esiin­tyneen
saantojen laatimisessa. Mita
ae ovat, ei ole viela tiedossa, mutta
minulla on enemmän kuin aavistus
3:ita, etta ne aiheutuvat Yhdysval­loista
eika Canadasta.
Mainitun komitean paatokset alis­tetaan
kummankin keskusjärjestön
vuotuisille kokouksille tana vuonna,
.•ninkä jälkeen kutsutaan koolle uu­den
keskusjärjestön perustava ko-taloudellisella,
lainlaadmnallisella ja
pohlttisella rintamalla ja rupeaa si­ten
rajoittamaan monopoolien .valtaa.
Mr. McDonell ei ole huolissaan ke­nenkään
muun kuin suurjnrittajam
vapaudesta kerata huikeita voittoja
Canadan kansan kustannuksella. Sil­ta
jol-tuukin, etta han ja ne joita
han edustaa, vastustavat yhdistämis­tä,
^ e tulevat tekemään kaikkensa
vahmgoittaalcseen nyt edistymässä
olevaa työväen yhtenaisj-ytta. Ja se
tapahtuu seuraavista syistä:
Yhdistyminen muodostaa tärkeän
edistysaskeleen järjestyneelle työ­väelle.
Samalla kun se lujittaa työ­väenliikettä,
lujittaa se myoskm tais­telua
rauhan, demokratian ja Cana­dan
itsenäisyyden puolesta. Yhdisty-
.M5
i n-.urt(
{ meni
i sa jj
I lu^ko
jv-';,"Mi
I kaver
mene
man,
jat tl
Tie(
taiva£
lausui
sanoa
kumrr
Siev
polusi
kunsa
aitisi.
ankar
'.To!
nut k
katsoii
bury ja toisen TLC:n järjestämis- ja
valistustalon johtaja Max Swerdlow.
Kummatkin he;sta yrittivät todistaa
olevansa yhta hyvia punakauhun liet-sojia
kmn kuka taantumuksellinen
työnantaja tahansa.
Puhuessaan Kiwanis Clubin hike-miehill^
hyökkäsi mr. Alsbury CCL:-
sta ja TOLC:sta erotettuja umoita -vas­taan.
Mr. swerdlow vastusti myöskin
naiden -umoiden ottamista uuteen
ke^usjarjestoon. Kummatkin puhu­jat
; ohvat yhdistämisen kannalla, K,ad(
mutta heidän ehdottamansa yhdistä­misen
rajoittaminen ei lujita työ­väen
voimia edessä olevaa tilannetta
varten eika myöskään tulevaisuu­dessa:'
. V. ••
Naiden miesten harjoittaman pu-nakaunun
lietsonnan ja hajoituspo-lithkan
itarkoituksena on saada suurr
pääoma suostumaan yhdistamispuu-haan.
Mutta yhdistämisen tarkoituk­sena
.ei. ole. paasta hyvun kirjoihin
monopoolien kanssa, koska sen.tar-'
koituksena on järjestyneen työväen
voimien lujittaminen nun, että se ky­kenee
tehokkaasti puolustamaan ja
edistämään taman maan työläisten
etuja monopooleja ja niiden ohjel­maa
vastaan.
Tapi
torni
Pari
Itsensä
hyppa;
kerrok
• Useii
kijana
löydc
matt
Edm^
aonnut
perjani
läheltä
on non
Helli-
James
tias po
gi.'«;a.
L.AAJA KAN.XATUS
.'lO-LUl
Se t
niihm;
avoime
kattiin
sa. UI
distam
;<0us, todennäköisesti tulevan .vuoden nyt ammattiyhdistysliike • on eittä-aikana.
Saantoja ei laadita ennen­kuin
kumhiatkm. nykyiset keskusjär­jestöt
ovat pitäneet kokouksensa ta­na
.vuonna;' .
Siihen mennessä ryhdytään kaik­kialla
maassa keskustelemaan tasta
yhdistämisestä. .'•Vastakaiku on ollut
sekalaista. Eraan havaitsemani lau­sunnon
oli esittänyt Canadan teh-ta:
lijay::distyksen presidentti A. J.
McDonnell Vancouverissa. Han väit­ti,
että tämä unioiden keskusjarjes-ö:
en yhdistäminen. Johtaa canada-aisten
"vapauksien menettämiseen".
Mr. McDonellin kantaa ei ole vaikea
kasittaa. Ollen eras maamme suurra-han
puhemiehista, han Cl ole huolis­saan
silta, etta yhdistäminen riistäi­si
kenenkään vapauksia, vaan feiita.
mattomasti taman maan kansallisten
etujen mukainen.
Silta syj-sta p j T k i i suurpääoma sen
ehkäisemiseen ja epäonnistuttuaan
sima se pyrku sisältäpäin vabingoit-tamaan
uuden järjestön suuria mah­dollisuuksia.
H A J O r r U F A S E ET
Punakauhun lietsominen on ama
ollut työnantajain suosima ase kun
on kysymyksessa ammattiyhdistys-lukkeen
hajanaisena pitäminen ja
heikentammen. Silta syystä ei unioi­den
Johtajien pitäisi avustaa heita
tassa tyossa.
Ollessani äskettäin Vancouverissa
sattui tielleni kaksi -puhetta. Yhden
niistä piti CCL :n 'Vancouverin kes-delliser
Mcfepfti^lin, Alsbury n ja ,SV,-erd- 'myys,
lown lausu;>tojen kesken on läheinen
yhteys. Silla Canadan tehtäilijam
yhdistys ei halua nahda, etta tanan
maahan muodostettaisun : kaikki
uniot käsittävä keskusjärjestö; eika
myöskään Alsbury ja S'werdlow halua
sita
Nama kaksi. B. C:n unioiden johr
tajaa palvelisivat työväen parhaita
etuja JOS he lopettaisivat moiser» mac-
.carthymaisen taktiikan ja keskittyi­sivät
sellaisen kaikki uniot käsit­tävän
yhtenau-yyden luomiseen mita
Canadan . tyovaki tanaan haluaa ja
tarvitsee..
Matkustaessani poikki Canadan,
tapasin kaikkialla sellaisen laajalle
levinneen käsityksen, etta työväen
keskusjärjestöjen yhdistäminen avaa
uuden luvun työväenliikkeessä. On
totta, etta jotkut pelkäävät yhdistä­misen
antavan oikealle suvelle suu­remman
kontrollivallan ja etta sita
käytetään työväen etuja vastaan. Oli­si
todella vaarin otaksua, etta oikeis­tojohtajat
olisivat muuttaneet mieh-piteitaan
ja etteivät he pyrkisi ra­joittavasti
vaikuttamaan nuhin mah-doliisuuksiin,
joita yhdistäminen avaa
meille.
On kuitenkin vallan en asia tulevat­ko
he onnistumaan siina. Yhtäällä on
en. asia mita Alsburyt ja Swerlowit I tulee e
fikeuki
-tain.ve
. Prötl
men tv
nen ja
nen. j
teoll.su
rulmak
Jar
V jes^ai
Yh
kraat
lisuut
Tyi
taloui
seksi
työllii
han
pan «
Tyc
tount
sevall
Tyovi
jen yh(
pulmier
mys ; tj
dostuu
suven •
ta huo]
. Terve
maan j
va yht
että tyovacnlukc lujittaa asemaansa kusneuvoston presidentti Tom Als-puhuvat
ja haluavat tehdä ja toi­saalla
on kerrassaan cri asla kyke­nevätkö
he tekemään sita mita he
haluavat.
ten tot
välla. I
net tuli
1 se tulee
Rauhankokouksen aika siirretty
Kuten loisessa [)aikkaa lehteämme julkaistavasta uutisticdosla
näkyy on Maailman rauhaiikonsressin pito siirretty kuukaudella
tuonnemmaksi. Tämä erittäin tarkea kansainvälinen kokous pidetään
vissien rauhanjariesioicn pyyniiusta uihaniuiks?n aikana t kesäkuun
22-29 p.) jolloin tuhatjarvicn Suomi on kauneimmillaan.
Vaikka tama siirto voi aiheuttaa joillekin edustajille vaikeuksia
— ja Canndastakin on jo valittu 23 edustajaa, mukaanlukien Canadan
suomalaisten oma edu.staia —min toisaalta .<e tekee mahdolliseksi
sen, etta tama, kokou-5-:;a"a. ehtisla suuremman kannatuksen..
Kuinka tärkeätä «n. etta maailman rauhaokonpressi saa kaiken
mahdollisen tuen. se näkyy siita. jos pidämme mielessämme kaksi paa-seikkaa:
1) sen. etta tuleva rauhankonjircssi todella vaikuttaa rau­han
säilymiseen, ja 2) sen. etta tilanne on nyt h\-\-in vakava.
Viimeksimainitun .seikan yhteydess;i meillä on syytä palauttaa
mieleemme oman paamimsterimme. mr. St. Laurentin lausunto, etta
''on tapahtunut suuria muutoksia . . . Canadaa uhkaa vaara jos suur­sota
syttyy.' Samassa yhteydessä han korosti erikoisesti, etta jos
suursota syttyy, niin silloin on mahdollista, etta "heti sodan alussa —
tahtoo sanoa, muutaman ensimmäisen tunnin kuluessa, Pohjois-Ame-rikkaa
vastaan voidaan kohdistaa kova atomipommihyökkays — ja
rolhinsa nähden. Toisen olisi tarjot­tava
välitystään rauhallisen ratkai­sun
aikaansaamiseksi Jokaisessa ky­symyksessä,
Joka koskee kansakuntien 1 den, koko maailman tunnustuksen.
Mitä Neuvostoliittoon tulee, min se
on aina noudattanut näitä periaat-tcfita
ulkopolitiikassaan. Elämän ke­vät
on tullut-korean ja Indo-Kiinan
Itsemääräämisoikeutta.
Päätöslauselmaehdotus hyväksyttiin
j U aanella 6 vastaan yhden jättäessä
f äänestämättä. Paatöslauselmaehdo-
"Kyllä vakka kantensa hakee"
I tusta vastaan äänestivät Norja, Aus- j pelloille. Iloinen on kevaanjuhla Ha-
1 tralln. Ranska, Turkki. Englanti ja | noissa. Kuinka ei voitaisi muistella
[USA. j mielihyvällä Geneivea..jossa rauhan-
I — — — I T— —i—^ j poutllkka pääsi voitolle "voiinäpolitii-
I — Canad.issa oh 1953 lopulLi rau-' kasta" ~, : •'•
i^^tateua kaikkiaan 58.695 mailla eli 404 : Vappuna kaupunkien ja kylien ka-r
mailia enemmän kuin vuoden 1952 dullia kajahtaa ei vain ystävyyden ja
: lopuUa. i veljeyden aani. vaan myöskin vihan
nuo hyökkäykset voivat hyvinkin kohdistua-yhta hyvin canadalaisia
kmn yhdysvaltalaistakin paikkoja vastaan.'
Kukaan jarkeva, ihminen ei halua sita. etta Canadan kaupuns;it.
teoIliMiiiskeskukset ja kylat loutuvat atomipommituksen uhreiksi.
Mutta tama vaara voidaan torjua vain siten, etta estetään uhkaavan
sodan puhkeaminen nun. ettei mikaan maa joudu pommitettavaksi.
lassii ovat rauhanpuolustajat ratKaisevana tekijänä. Jos Hel-sin^
Kssa kes;ikuun lopulla kokoontuva rauhankonpressi voi puhua kel­lin
edu>tava>ti ihmiskunnan suuren enemmistön puolesta, niin se voi
panna tehokkaan sukin kehittyvälle sodanvaaralle. Siksi nyt kiinni-tetaanmm
suurta huomiota Helsingin kokoukseen. Siksi tulisi mei­dän
kaikkien kerata allekirjoituksia atomisotavastaiseen vaatimuk­seen
ja tarvittavia varoja edustajain lähettämiseksi Helsinkiin;
Naiden nvien kirjoittajana, kuten
suomalaisilla yleensä, on ollut tahan
asti sellainen . käsitys, että isiemme
maa. tuha^jai-vien- ihana Suomi lu­keutuu
demokraattisten kansojen kär­kipäähän.-
Me olemme lyöneet rmtoihimme ja
sanoneet, että Öuomen kansalla on
kuolemattomat vapausperinteet aina i
nkän päivistä tähän hetkeen asti, ja I
etta Suomen kansan .vapausp>enn-teet
eivat jaa, missäai^ suhteessa tois­ten
kansojen pennteita huonoun-miksi.
.
i
mokfiUUtlsen yhteiskunta-3a val­tiojärjestelmän
vaatimaa kyp-syyskoetta?"
J a ettei mitaan Jäisi epäselväksi,
herra. Jamberg ivastaa omaan kysy­mykseensä
seuraavaan, todella syvä­mietteiseen
tapaan:
"Tällaisen kysymyksen asetta­minen
on osittain oikeutettu . . ."
Tolsin sanoen, kun Suomen kanai
ei ole vielä "kyennyt suonttamaan
demokraattisen yhteiskunta- ja val­tiojärjestelmän
vaatimaa k^p-sj-ys-koetta",
m m Suomella ei luonnoHi-
Snomea. Suomen Icansaa ja Suo­men'
valtiota, joilla kaikilla on
vahan erilaisia mielipiteita naista
kysymyksistä kuin Vapaa Sanan
"suunlndella", herra Max Jam-berfflllä.
tomasti'
SJ
herra Ji
"Tä
tausta
dentlr
Mutta sellaista se oi» aina ollut. lahcm
Suuret. nerot, kuten herra Jarnberg.
eivat ole Juuri timnustusta eläissään
saaneet. j
Tama samainen herra Jarnberg
omaa sivumennen sanoen poliittista
taipumis- ja mukautumiskykyä oikein
err.merkillisellä tavalla.
Han on Vapaa Sanan lukijoille pau­hannut
suu vaahdossa siitä kum
"suurta tappiota" idänkauppa Suo­men
kansalle ja valtiolle muka ai­heuttaa.
Taman asian__ yhteydessä
han on. \'ucdattan}it ainakin peuka- 1 Edistysp
lonpaaniokoisia kyyneleitä. ' ilman ai
Mutta virnie lauantaina; jolloin han ! raaleista
Juuri
Jamberf
ka herr:
suoraan
linen
t enkin;
taipuval
eslla on
— mutt
kansan
lee syda
sanpuoli
Mutta me olemme ilmeisesti olleet j .sestlkaan ole mitään olemassaolon oi- { puhui Suomen kansan takapajuLsuu- 1 kansan täf,5akin asiassa auttamattomasti vaa- keutta itsenäisenä valtakuntana' Ja desta yleensä, hena Jarnberg esitti ovat slii
rässä^^—kiiten on ollut vaarassa koko kun Hitl-e r —la hti- kymmenen vuotta
Suomen kansa. j sitten autuaimmllle raetsastyamaiUe,
Näin alnakm julistaa Torontossa kuten lahti aikaisemmin keisari Ni-
Umestyvä suomenkielinen "Amerikan kolai toinen seka hänen Jiovinsa ras-äänl"
suuren "auktoriteettinsa" putlini niin nyt ei ole mitään muuta
Max Jämbergin suun elikkä kynän keinoa kuin se. että Suomesta teh-tallalsen
toteamuksen: i tnmollta
"Kun hallitua on koettanut hank- ; Herra
kia. Venäjältä kaupan ja lainojen ! eivät me
avulla taloudellisia voimavaroja. .J)n J tuollaisiz
nama voimavarat kulutettu melko i tuksi?;iia
edesvastuuttcraastl . . . " "Ameriki
tilaa lal
viime lauantaina seuraavan, todella muodostaa Yhdysvaltain 49:tta osa
kautta. Mamittu "suuruus" esUti dään Yhdysvaltain alusmaa, jos el sii- . , ^, , , •
Toronton Vapaa Sanan artikkeJis.sa tä maantieteellisistä syistä voida' ^«^^»^ ^^"«f'^ idänkauppa
' . I on ennen ollut isästä paholaisesta i Kuten t
koska se on muka aiheuttanut pelk- lauantali
kää vahinkoa Ja tappioa Suomelle/ Ei ole
niin nyi 'siitä on kiiitenkin ollut hyö- san erää
ty* — miittaty-perä Suomen Icansa
poliittista syväluotausta osoittavan
kysymyksen:
. "Eikö Suomen icansa ole vielä-
'. kään kyennyt suorittamaan de-valtioa?
Tämä sdDaiscnaan olisi muuten
käytännöllinen ratkaisu "Suomen
onkiman" suhteen, ellei olisi
sanotaan
on käyttänyt sen "melko edesvastuut- I tensj^ ha