Vapaus, September 18, 1924

              li f
1
^ « 1
4
'X'
li
"M
m
•f
m
Mil i
r
'N m
vii
In
«Sf.
i
Sini4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, Qmetr
^ S b u r y B s a . Ont, joka tustai.
ONNI SAAKI, ARVO VAABA,
v^^avaT* toimitUEapolainen.
Torstaina, syysh. 18 p. — Thur^ Sept ISfli, WU
VAPAUS (Liberty) ' • ^
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lisBed
in Sndbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
Satorday._ ; '
Advertiäng rates 40c per coL inch. Minimum charge
i o r single insertion 75c. Disconnt on standing advertise-ment
The Vapaus is the best, advertising medmm
among the Finnieh People in Canada.
TILAUSHINNAT: , .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.75. , ^ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ;
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk­sista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilraoitukset $2.00 kerta ja 50c
lifä^ jokaiselta muistovärssyltä, Nimenmuuttpilmoituk-
»et 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
$1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 60c
kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Tämän maan tuotantolaitobisla on ainoastaan mi­tättömän
pieni murto-osa joko liitto, maakunta tai sit­ten
kunnallishallituksen käsissä. Ne ovat melkem
poikkeuksetta suurten korporatsionien hallussa. Cana­dan
Pacific yhtiön sanotaankin todellisesti olevan Ca­nadan
hallituksen. Ja kun me haluamme ensiksikin
löytää syyn työttömyrteen nnn ei meidän tarvitse tdi-
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. '
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonidlisella nimellä.
J. V. KANNASTO. LJikkeenhoitaia.
"f
Työttömyyskonferenssi
Tämän kuun alussa oli Ottawaan kutsuttu koolle niin
kutsuttu työttömyyskonferenssi. Konferenssin tarkötuk-
'«ena lienee ollut «keksiä» joitakin keinoja millä voi­taisiin
lieventää jokapuolella maata vakavaksi käynyt­tä
työttömyysprobleemia. Konferenssissa oli yhteensä
'200 osanottajaa, niiden joukossa muutamia työläisten
edustajiakin vanhoillisista ammatliunioista. Työltö-mäin
järjestön edustajia ei tietääksemme konferenssissa
ollut saapuvilla, mtkä kylläkin kuvaa sitä mihin kon­ferenssi
todella pyrkii.
. Sen sijaan että konferenssi olisi pyrkinyt tuomaan
esille ne todelliset syyt, joista työttömyys aiheutuu, ja
-jotka tuntien ainoastaan voidaan työttömyysprobleemin
'ratkaisuun käydä käsiksi johdonmukaista tietä, jaaritte­livat
eri liikemiesryhmiin kuuluvat edustajat siellä sel­laista
pötyä, että yksinpä vapaamieliset porvarislehdet-kin
olivat pakotettuja ivaamaan sitä lyhytnäköisyyttä,
Jota mainitut edustajat toivat esiin. '
^ Työttömyyden sanoivat jotkut edustajat johtuvan
liian pienestä tuontitullista. Toiset taasen arvelivat et-'
- tä suurin syy työttömyyteen on siinä kun englantilai­sella
tavaralla on etuoikeus tähän maahan tuonnissa
niin että se tämän perusteella on vallannut canadalai-eet
markkinat canadalaisiltdcin tuotteilta j.n.e.
Kun asioita katselee oikein lyhytnäköisesti ja isän­maallisten
silmälasien lävitse, niin voi tullisäädöksillä,
vapaalla tuonnilla y. m. sellaisella olla sellaisessa nä-icÖpiirissä
jonkun verran tilaa, mutta kun avaa silmänsä
katsomaan yli kotoisten nurkkien ja tutkii työttöinyys-probleemia
niissä maissa, joissa mainitunlaiset säädök­set
eivät ole lainkaan voimassa niin huomaa, että niis:
säkin on sama tilanne edessä.
Siksi vakava on kuitenkin työttömyystilanne, että
tämänkin konferenssin täytyi koettaa löytää myöskin
jonkunlaisia käytännöllisiä toimenpiteitä sen lieventä*
miseksi. Työläisten edustajat vaativat että koska työt­tömyys
ei ple mitään paikallista laatua, vaan on se
yleinen kautta koko maan,^ niin on mitä luoiihollisinta,
etta liittohallitus ottaa siitä vastuun niskoilleen. Mut­ta
hallitus ty;oministeri Murdockin suun kautta totesi
sen, että sillä ei ole riittävästi varoja työttömäin avus­tamiseen.
~i .
Työttömäin avustamiseen tarvittavan rahasumman
kokoonsaamiseen tulee kunnan hankkia 50 prosenttia
tarvittavasta määrästä ja maakunta- ja liittohallitus tu­lee
hankkimaan kumi>ik{n 25 prosenttia. Mitään raha-avustuksia
ei tulla antamaan, vaan koetetaan yleisiä
töitä saadq niin paljon käyntiin, että työttöpiille voi­daan
niissä antaa työtä. Palkan suuruudesta ei kon­ferenssi
päättänyt mitään, vaan ihme kyllä työpäivän
mittaan-nähden huomasivat he sen, että jos työttömyyt­tä
lieventävissä töissä tehdään pitkää työpäivää, niin
mahdollisesti löytyvät yleiset työt tulevat loppumaan
sitä pikemmin ja niin ollen konferenssi piti viisaampa­na
suositella lyhyen työpäivän käytäntöön ottoa mai­nitunlaisissa
töissä. Myöskin oli konferenssin kaikkein
'ahdasmielisin ja lyhytnäköisin aines sitä mieltä, «että
avustusta tultaisiin antamaan ainoastaan Tuuliakin paik­kakunnalla
vakituisesti asuville henkilöille», joten huo­mattava
määrä maan raaka-ainetuotannossa olevia työ­läisiä,
jotka ovat suurelta osalta liikkuvia paikasta toi­seen,
olisivat jääneet ilman minkäänlaista nimellistä­kään
avustusta. Mutta työlaisedustajain esiteltyä mai­nitunlaisen
toimenpiteen lyhytnäköisyyden, tuli se ku­motuksi.
Siinä on pääpiirteissään konferenssin tekemät suunr
nitelmat, joiden täyläntöön- paneminen riippuu vielä
siitä, josko hallitus ratifioi ne.
On totta että vielä hallituksen ratifioimisenkin jäl­keen
voi niiden toteuttamisessa nousta tie pystyyn. -Työ­ministeri
Murdock sanoi, että hallituksella ei ole ra-haa-
tamänlaisiin toimiin uhrata,'vaikka siliä pari kuu-
"kautta sitten oli yli kymmenen miljoonaa dollaria uh­rata
erinäisiin sotilaallisiin kustannuksiin. Kun kon­ferenssin
tekemäin suunnitelmien käytäntöönpano tu­lee
maakuntain hallitusten ja kuntain valtuustojen
.eteen, niin ei tarvitse olla mikään profeetta sen. joka voi
sanoa etta ne ainakaan eivät ole siinä asemassa, että
pystyisivät kovinkaan laajakantoisiin uhrauksiin.
No mutta onkos tuo työttömyysprobleemi nyt sitten
sellainen, jolie ei ole minkäänlaista mahdollista rat­kaisua?
Katsotaanpa.
dä muuta kun vilkaista sen vuosi ja kuukausivoittoi^
bin niin heti häviävät sellaiset narrin käsitteet,^ että
lyöttömyvleen olisi muka syynä eri maiden välillä voi­massa
olevat tuonti ja vientisäädöksel ja-edelleen niitä
voittoja tutkiessamme me näemme missä lepäävät mah­dollisuudet
työttömyysprobleemin lieventämiseen.
Canadian Pacific yhtiön kokonaistulot sen omien
raporttien mukaan nousivat viime heinäkuulla 14,883,-
677 dollariin ja kokonaismenot samalla ajalla 12M4,r
155 dollariin, joten puhtaaksi yhden ainoan kuukauden
aikana jäi 2,339,561 dollaria. Tämän vuoden seitse­män
ensimäisen kuukauden aikana on mainittu yhtiö
saanut puhdasta voittoa yhteensä 12,729,646 dollaria.
Nuo miljoonat ovat kaikki saatu kokoon työläisten
hikoilun ja raadannan kautta. Työläiset itse ovat saa­neet
ainoastaan murto-osan tuottamastaan, juuri sen
verran, että ovat työn kestäessä pysyneet joten kuten
hengissä. Nyt työttömyyden ja siitä johtuvan puutteen
tullen ei siis mikään ole sen logillisempaa, kun että
työläiset vaativat avustusta juuri siltä taholta, johon
heidän työnsä tulokset ovat kokoontuneet.
Mutta työläbten silmät koetetaan kääntää työttö-myyskonferenssien
y. m. avulla pois tosiasioista. Ja
vaikka he näkisivätkin asiat oikeassa valossaan täytyy
heiliä olla käytettävänään voimaa ennenkun he mi­tään
hyötyä voivat saada huomaamistaan tosiasioista
Ainoastaan oman voimansa avulla voivat työläiset rat­kaista
työttömyysprobleemin. Voimaa taasen saadaan
järjestäytymisen kautta. Kaikki työttömät siis työttö­mäin
järjestöön ja olkoon työssäolevain samaten kun
työttömäinkin tunnuslauseena: «Jokaiselle työtä täy­dellä
union palkalla» tai jos ei työtä ole niin «Varatta­koon
työläisille täydellinen toimeentulo.»
Workeriii avastusryntäys
Canadan kommunistipuolueen äänenkannattaja Wor-ker
on järjestänyt erikoisen ryntäyksen varojen kerää­miseksi
puolueemme ainoan englanninkielisen äänen­kannattajan
rakentamiseksi. Workerin vakituinen tilaa-jamäärä
on vielä pieni ja sen ylläpitämiseksi lankea­vat
avustukset jäävät välttämättÖmästi pieniksi.; Mutta
lehden rakentamuien on mitä välttämättömin vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen rakentamiseksi Canädas-sä.
Siksipä lehden johto onkin järjestänyt erikoisen
ryntäyksen äänenkannattajamme kohottamiseksi. •
Järjestömme toimeenpaneva komitea osastoille lä­hettämässään
kirjeessään kiinnittää jäsenistön huomio­ta
Workerin avustusryntäykseen. Me suomalaiset val­veutuneet
työläiset olemme alun pitäen olleet avusta­massa
englanninkielisiä tovereitamme Workenn nos­tattamiseksi,
eikä meillä vieläkään ole syytä vetäytyä
syrjään tästä yhteisestä tehtävästä. Siksipä osastojen
olisikin vointinsa mukaan olettaya osaa Workerin ra­haston
kartuttamisryntäykseen.
Muut
Varjot synkkeiievät
Farmarien otsalle länsi-Ontariossakin nousee synkkä
varjo. Maatalous osoltaa vakavia rappeutumisen merk­kejä.
Kapitalistisen järjestelmän raateleva kotka repii
ja raastaa kyntömiehen talouden elinjuuria.
Viime aikoina on lukuisissa kaunteissa toimitettu
huolellisia laskelmia färmitalouden tilanteesta. Tulok­set
ovat huolestuttavia. Niinpä Perth, Essex, Brant^
Huron, Waterloo, Kent, Grey, Larabton, Elgin,' Wellirig-ton,
Middlesex, Bruce ja Norfold kaunteissa ovat farma­rien
elinsuhteet viime vuosina osottaneet^ auttamatonta
alaspäin menoa. Sitä jo näyttää sekin, että mainituissa
kaunteissa autiona olevien farmien viljelysalueet käsit­tävät
vähintäin 75,000 eekkeriä. Noin 213,000 eekkeriä
viljelyksen alaisena olevaa maata on myytävänä. Näis­sä
ei 0|le otettu lukiiun niitä alueita, joiden viljelemi­sestä
on luovuttu suorastäaii maan kelvottomuuden
vuoksi, s. Arvottomiksi laidunmaiksi jää lakkaamatta
suuria alueita.
Ja; kuitenkin näiden kauntien viljelysalueet ovat ai­koinaan
olleet kukoislavimpia farmiseutuja koko On­tariossa.
Mutta ne ajat ovat olleet ja menneet.
Hallitus yrittää saada uutta verta rappeutuvaan
maatalouteen yhdeltä osalta uusien siirtolaisten kautta.
Heidän kytkemisensä turpeeseen on epätoivoista työtä.
Färmitalouden pohja ei ole vereksen väestön tuomi­sessa
uupuneen tilalle, sillä jo muutaman vuoden kamp­pailu
asiain nykyisin ollen pakottaa parhaimmankin
pellon muokkaajan tunnustamaan, että häh on pakotet­tu
tekemään toukoa talvisäässä. Pankkien ja teoUi-suuskapitalistien
ylivalta jokaisessa maassa tuntuu myl-lynkivenä
farmarienkin niskassa.
Kysymys färmitalouden nostattamisesta on pohjal­taan
kysymys taistelusta kapitalistisen keinottelun ja
riiston lopettamiseksi.
V Dollari Palestiinassakin
Palestiinassa,, jossa vielä joitakin vuosia sitten käy­tettiin
yksinomaan kamelia kuorma- ja ajojuhtana, on
ruvettu käyttämään auloja. Suurin osa siellä käytäur
nössä olevista autoista on araerikalaistaiekoa, joten on
syntynyt kova kumipyörien kysyntä. Peirustettu teh­das
on alkanut toimintansa Nazarethissa, ja tnlee se
saamaan tar\'itsemansa raaka-aineet täältä.
Noin 1900 V. sitten ratsasti «vapahtaja» Jerusale­miin
virheettömällä aasintammalla; nykyajan vapahta­ja
— koneproletariaatti — «ratsastaessaan» vapauteen­sa
saattaa käyttää vaikkapa «fordinlissua.» «Tuleeko
Nazareethista mitään hyvää?» Tulee — Sitten kun
kapitalistinen teollisuustuotanto luo Palestiinaan, niin­kuin
muuallekin, «vapahtajan» — proletariaattiludkan,
joka vapauttaa itsensä vuosituhansien sorrosta.
'Tönäisten harjottama
terrori Canadassa**
Tässä maassa
riehuvaa cpunais-ta
terroria» olem­me
taasen tilai­suudessa
valaise­maan
ylläolevalla
otsikolla varuste­tulla
Suomen leh­dissä
julaistulla
täältä itse paikan
päältä lähetetyllä artikkeliliUa, joka
kuuluu:
«Snomefta tnlleet valkoi«et TalUn
> turvattomia punai»ten painos,
tuksen tähden.
Muurmanin legionalai.et !iet»oma»-
ca vihaa amerikalaisten kes­kuudesta.
Minä allekirjoittanut sain viime
keväänä Canadaan menokuumeen
ja meno myös toteutui. Se, että
tulin tänne oli kuitenkin suuri ereh­dys.
Maa on kyllä rikas ja on tääl­lä
hyvät toimeentulomahdollisuudet.
Koko täällä oloaikani olen saanut
kokea punaisesta vainosta? Jos oli­sin
ollut Suomen sisällissodassa jo­ku
kuuluisuus ja ampunut punaisia
vankeja, niin en ihmettelisi tätä,
vaan ottaisin vastaan ne kärsimyk­set,
joita täällä valkoiset saavat ko­kea.
Olin. tavallinen sotilas valkoi­sessa
armeijassa ja toimin rintamal­la
ainoastaan taistelussa sen sanoin
täällä punaisillekin. Tästä syystä
he minua vainoavaat. Pyydän koke­muksieni
perusteella jokaista val­koista
'ajattelemaan tarkoin niitä
seurauksia, jotka tänne tulo aiheut­taa.
Ei mikään kieltäminen tai
esitetyt todisteet auta. Täällä ovat
melkein kaikki ne, jotka ovat tääl­lä
olleet enemmän aikaa, punaisia, ja
heinä on järjestetty vakoilu Suo­mesta
asti ja ulottuu se täällä Ca-nadässa
joka paikkaan. Lisäksi ovat
he tiedoriantoyhteydessä Suomesta
ja pitävät tarkoin silmällä: valkoista
tai siksi epäiltyä. Canadaan tule­vat
otetaan selville jo laivassa tul­lessa
jjja merkitään muistiin. Mat-kustajain
jpukossai on aina punais­ten
agentteja, jotka ovat ennen ol­leet
täällä ja ovat hyvin Ovelia urk­kimaan
vastatulijoita. He lähesty­vät
valkoisia ja pyytävät yhtymään,
punaisiin ja lupaavat antaa suo­jaa,
,• tekemättä sitä kuitenkaan.
Maihinnousupaikoilla heillä on hyvä
tilaisuus urkkia, sillä he kieltätaita-yinä
esiintyvät' tulkkeina siiflölais-viranomaisteh
kuulustellessa. Mai­hin
päästyä pitää meidän kulkea
paikasta toiseen, sillä kun, punaiset
ovat saaneet selville vastasaapuneen
valtiollisen katsantokannan, täytyy
lähteä. Ön sattunut hyvinkin ikä­viä
tapauksia. Moni on kadonnut
Canadan korpiin, sillä korvessa
(metsäkämpällä) meidän ammattitai-dottomain
täytyy tehdä työtä. En-simäinen
kysymys niille,'jotka vapa­ussodan
jälkeen ovat Canadaan saa­puneet,
on: montako olet tappanut
Suomessa ja montako Aunuksessa ja
Virossa? Jos kiellät, kysyvät he n.
s. tutkijakomitean todistusta. — Tä­mä"
komitea on punaisten asettama
julkinen paikka, josta tiedot lähete­tään
ympäri Canadaa, onko asiano­mainen
punainen Hrai yalkoinenr Si­täpaitsi
on salaisia tutkijoita, jotka
esiintyvät valkoisina.
Ei meistä juuri kiikaan uskalla
sanoa olevansa valkoinen, sillä sii­tä
joutuu heng?envaaraaa Ehkä
kaikkein vaikutusvaltaisimpia ovat
Muurmannin legionalaiset, jotka
esiintymisellään ovat aikaansaaneet
suurta vihaa meitä valkoisia koh­taan
amerikalaisen väestön keskuu­dessa.
He ovat saaneet sen aikaan
englantilaismielisinä. Vapaaehtoi­nen
sotilas Englannin armeijassa, se
jo yksin häiritsee «jenkkien» aryos"
telukyvyn. Pyydän teidän Suo­messa
olevain toimimaan meidän ny-väksemme
jos voitte ,sillä meitä on
paljon ^massa asemassa olevia!.
Metsäkämpällji Ontarion valtiossa
oleva suomalainen.
Juho Heikkilä.
(Kirje Etelä-Suomen Sanomille.)
.• -T——— o - — ' • '•,
haaste kaksintaistelirun ruhtinas Bis-marckin
kanssa. No, koska minot
on haastettu, niin on kai minulla oi­keus
valita aseet. Kas tässä ne
ovat.»
Hän ojensi sekundanteille kaksi
samannäköistä makkaraa.
«Toinen näistä makkaroista on ai­van
täynnä 'trikiinejä», sanoi hän
«toinen on aivan vaaraton. Päältä
katsoen ei n i i s ^ ole mitään eroa.
Jos tahtoisitte osoittaa minulle sen
kunnian, että pyydätte hänen kor-keuttaarf
valitsemaan toisen näistä
makkaroista ja syömään sen, niin
minä syön toisen. Se meistä, joka
syö trikiinimakkaran, on varman
kuoleman oma.»
Vaikka tämä ehdotus oli niin hy­vä
kuin konsanaan kaksintaistelueh-dotus
voi olla, eivät sekundantit voi­neet
hyväksyä, aseita. Kaksintaiste­lu
meni myttyyn, mutta ei kukaan
voinut väittää, että professori Wir-chow
oli pelkuri.
. : O — ——
'*Musta Kristus"
kana, myöhäiset Ixallat keväällä ja
tappava iialla kesällä j» Tsziiainen
syksyllä. Mr. Brovne ennusti tä­mänkin
kesän ih«n taxkaBees, jo-ten
hänen ennnstnkeilnsa voidaan
luottaa jonkun verran.
nalle
imnen ja
Hiljattain pidettiin New Yorkissa
suuri neekerikongressi. Tärkeimpi­en
kysymysten joukossa oli uskonto-kysymys.
Keskustelussa ei kuiten­kaan
kosketeltu tuon taikka tämän
uskonnon paremmuutta, sillä alusta
lähtien oltiin puhtaasti kristillisellä
pohjalla. E i , kongressilla olj» ratkais­tavana
paljon tärkeämpi kysymys,
kysymys siitä, minkälainen ihonväri
oli ollut Kristuksella.
Kongressin käsitys oli, e t tä Kris­tuksen
on täytynyt olla musta. Si­täpaitsi
otaksuttiin, että Mooses, Da­vid
ja Salomo olivat myöskin olleet
joFo. mustia taikka ainakin «puolu-eettomahvärisiä
». '
Valkoisia he eivät ole olleet mis­sään
tapauksessa. Afrikan oikeaiis-koisen
kirkon piispa George Alexan­der
McGuire esitti innokkaasti kan­natetun
ajatuksen, että valkoihoiset
olivat tehneet raamatun henkilöt val­keiksi
j a antaneet heidän sitten säi­lyttää
tämän värinsä. Jos Kristus
tulisj t ä n ä päivänä New Yorkiin, lau­sui
tämä piispa, niin joutuisi hän-pannaanjulistetuksi
ja pakoitetuksi
asumaan New Yorkin neekerikortte­lissa
».
Todisteluketju lienee bllut todel­la
sitova; Kongressi päätti nimi)>täin
ei ainoastaan vaihtaa nykyisen val­koisen
Kristuksen mustaan, yaan
myös hankkia itselleen mustan ma­donnan,
Sitäpaitsi päätettiin julkais­ta
uusi kuvitettu raamattupairios,
missä kaikki henkilöt on esitetty
mustina eikä valkoisina.
; T - O T — -—
Vuosi ilman kesää
. Paavi
Eräässä Suomen lehdessä &jote-taan:
Paavi aikoo ensi vuonna agitee-rata
oppinsa pnolesta oikein perin­pohjaisesti'
Hän on nimittäin ju­listanut
ensi vuoden pyhäksi vuo­deksi,
eli siis toivioretkien JRoomaan
tekemisen vuodeksL Vatikaani on
laskenut kahden miljoonan ihmisen
silloin vaeltavan parannukselle Boo-maän.
Sieltä palattuaan nämä syn­tinsä
anteeksi saaneet sitten väellä
j a voimalla saarnaavat ikuisen ka­tolilaisuuden
oppia eri puolilla maa­ilmaa.
Tällainen on ajatus Vatikaa-
Kylmistä ilmoista ei tule puu-
Kun Bismarck pelkäsi
Kaksintaisteliikiihko, joka joitakin
aikoja sitten vallitsi Saksassa, antoi
aiheen erääseen juttuun, jota "koko
Berlini nauroi katketakseen.
Kuuluisaa tiedemiestä, professori
Wirchövia, oli silloisen valtakunnan
katnsleri, ruhtinas Bismarck, arvosi
teUlut hyvin ankarasti. 'Tämä oli
vastannut samalla mitaUa, josta
Bismarck loukkaantui sangen suu­resti.
Hän lähetti sekundanttinsa
haastamaan professorin kaksintaiste­luun.
Sekundantit tapasivat professorin
innokkaasti työskentelemässä lab.ora-toriossaan.
Hän teki kokeita löy­tääkseen
sopivan menettelytavan t r i -
Idinien tappamiseksi, sillä niihin ai­koihin
olivat trikiinit päässeet leviä­mään
Saksaan. .
«Vai niin», sanoi professori, <siis
tetta. Niin ainakin väittää Herbert
J. Browne, tunnettu valtameren i l
manennustaja, jonka ennustus tä­män
vuoden kuudelle ensi kuukau­delle
on toteutunut yli 9ö prosent­tia.
Nyt' hän tieteensä perustuksella
sanoo että tuleva vuosi tulee hyvin
ilmasuhteissa epävarma ja kylmä.
Tulee kylmempi talvi ja kylmempi
kesä ankarilla ja äkillisillä muu­toksilla
äärimmäisestä lämmöstä ää­rimmäiseen
kylmyyteen, äärimmäi
sestä kuivuudesta äärimmäiseen
mätkyyteen. Ja sitten vuosi 1926-
27 tulee vuosi, jolloin ei'ole kesää
ensinkään samoin kuin oli muistet­tava
kesä 1«16( jolloin oli hallaa,
lunta ja rakeita jokaisena kuukau­tena
sinä vuotena. Viljan turvalli­nen
kasvatuslinja siirtyy Mr. Brow-nen
ennustuksen mukaan 280^—300
mailia eteläänpäin ja kaikki vilja
tulee kärsimään.
«Auringon kuumuus johtaa kai­ken
ilman», selittää Mr.' Broyme.
«Sen kuumuus vaihtelee' vuosittain
ja sitä voidaan mitata. Auringon
kuuniuus oli y l i tavallisesta vuodes­ta
1917 maaliskuuhun 1922. Sen
jälkeen on se vähitellen vähentynyt
pienillä tilapäisillä muutoksilla syys­kuuhun
1922. Se saapui alimpaan
asteeseensa^ silloin sen jälkeen kuin
tieteellinen" tutkimus alkoi 1905.
Auringon kuumuus maata kohtaan
on ollut alhaisin sen jälkeen. Tä.-
mä aleneminen vastaa 4 % astetta"
Fahrenheitin mukaan maailman läm­mössä/
vaikka se tietysti jakautuu
epämääräisesti
Avonainen valtameri, joka peit­tää
viisi seitsemättä osaa ,maan pin­ta-
alasta, on auringon kuumuuden
suuri varastohuone, joka kuumuus
tunkeutuu sen veden läpi 500^—
1000 jalkaa syvälle.
Valtameren vesi on ollut tavat­toman
kylmää tänä vuonna ja meil­lä
oli myöhäinen kevät.
Mr. Browne nauraa alle teorialle
että kuleksivat jäävuoret ja raskaat
sateet tekevät veden kylmäksi eikä
auringon kumnuden väheneminen.
Professorin ennustelujen mukaan
talvi alkaa varhain ja kestää kau­an.
Tulee olemaan paljon kylmiä
ilmoja ja vähän lunta, joten talvi-kylvöt
kuolevat. >'
Mutta kylvöt vuosina 1926—
1^7 kärsivät kovasti yli maailman.
On kylmää myöhään kasvamisen ai-^
nilla ja lienee se kokolailla varma
asiastaan; koska on ilmoittanut, et­t
ä paavin kirkon valkutt-^alta on l i ­sääntymässä
slaavilaisissa j a anglo
saksilaisissa maissa.
E i ole hullumpi suunnitelma tä­mä
paavin suunnitelma. Sietäisipä
sitä olla vaikka itsekin sellainen
mies, että määräisi vain ihmiset tu­lemaan
esim. tänne meidän kau­punkiin.
Mutta paavi on paavi ja
katolisuus on katolisuus. Eikä se
vetele täällä pohjoisessa. Täällä le^
vitetään ikuisuuden oppia toisin kei­noin.
Äsken juuri kerrottiin, että
uusia lyhennettyjä katkismuksia tu­lee
kauppaan. Käytännöllisyyteen
katsoen/ lienee näitä katkismuksia
lyhennetty ettei rippilasten tarvitse
niin äärettömästi niiden kanssa hi­koilla.
Olisipa tämä katkismuksen
lyhennys tapahtunut siihen aikaan
jolloin kihkereissä kuulusteltiin sii­tä
lukutaitoa, joka silloin oli mo­nella
vähän niin ja näin. Olisi sil­loin
moni ukko pistänyt tupakkaa
kosommalti piippuunsa istuessaan
kinkerituvassa. Lyhennys piisi hel­pottanut
ankaraa raatamista kirjan
ääressä.
Paljon niitä katkismuksia laske­taan
nytkin tarvittavan, sillä nii­t
ä laitetaan kokonaista 200,000 kap­paletta.
Asia olisi toiiieh, jos näi­t
ä sopisi lähettää housuttomille ja
mustille | etelän pojille. Mntta he
eivät yinmärrä tämän* taivaallista
meikäläisistä katkismuksista, joten
ne jääyät kokonaan meidän pienen
kansamme luettavaksi: ' J a onhan
se oikeastaan hyväkin, että kansa
oppii ymmärtämään"jo; nuoruudes­taan
elämän dhdakkieisen polun.
Vaikka ei se katkismuksesta aina
parane, sen osoittaa kokemus. Erääs­sä
Oulun yrapätistön pitäjässä kävi
äskettäin kaksi nuörtaHmiestä rippi­koulua,
lukien ahkerasti — kuten
tuleekin — katkismuksen sääntöjä
hyvästä elämästä. Eräänä Ipyhänä
pääsivät luonnollisesti molemmat r i ­pille.
Mutta heistä puhuttiin vä­hän
muutakin samana pyhänä kir-^
kossa. . Heidät • nimittäin kuulutet­tiin
ja lapset kastettiin. Ja lienee
se kihlauskin vedetty sj^malla ker­taa.
Sö o l i sitten sitä myöten sel­vää.
Niin ne mehevät • asiat nykyaika­na.
' Katkismuksessa ei kylläkään
edellytetä näin nopeata toimintaa,
mutta sitä voidaan kai kuitenkin
sovelluttaa niinkin nopeaan-tahtiin,
koska kerrain voidaan päästää ripille,
kuuluttaa ja lapset - kastaa samana
pyhänä.
o—:—•—
Onko M^s-tähdellä
elämää?
^ voitiia
alkeita.
on kolonat
edes d
otanune tu
kään jordkun
den), niin on j^va cpätod^,*--^
tä. tapaisimm^ ^ ^ ^ ^
mniistä elämää ISS;^
Mutta on varan hahav»
Marsilla on jonkinlaista
Onko Mars-tahdessä elämää? Tä­t
ä kysymystä, jonka uudestaan on
herättänyt henkiin se tosiasia, että
Mars oli äskettäin lähempänä Maa­lia
kuin kertaakaan ennen viimeisten
sadan vuoden aikana, on englantilai­nen
tiedemies sir Oliver Lodge se­lostanut
Daily Heraldille seuraavaan
taipaan:
Kun Mars on riyt päässyt radal­laan
siihen kohtaan^- jolloin -se on
lähimpänä Maata/ vaikka se sitten­kin
on sata kertaa kauvempana kuin
kuu, on luonnollista, että ihmiset
aja,ttelevat sitä ja tuumiskelevat,
löytyykö Marsilla järjellä, varustet­tuja
ihmisiä, joiden - mielenkiinto on
kohdistunut Maahan, ja, ovatko nä­mä
tietoisia Maan läheisyydestä.
Eräänä vaikeutena on se seikka,
että kun Mars on lähimpänä meitä,
ei sitä voida itseasiassa nähdä Mar­sista.
Me molemmat olemme sa­malla
puolen aurinkoa. Vaikka niin­muodoin
näemmekin Marsin ^kuin
täysikuun syrjään auringostaj näyt-t
ä ä Maa sieltä katsoen kuin aurin­koa
lähellä oleva uusi kun. Se,
mikä siis sopii toiselle, eit sovi , toi­selle.-';
Sitäkaitsi on vaikeata käsittää,
kuinka voitaisiin järjellisessä kans­sakäymisessä
ymmärtää toistensa
sähkötysmerkkejä tai tulkita tois­tensa
kieltä.
Mutta itseasiassa voidaan vain
mielikuvituksen i>erusteella sanoa
Marsilla löytyvän elämää. Miljou-
-niin vuoäin ei Maassa ollut inhimil­listä
elämää, ei. mitään'matelijoita
korkeammalla tasolla olevia olioita.
»Vasta viimeisten .50,000 tai 100,000
vuoden aikana ' ilmestyi maan pin-ja
järjestöii
asioita
Pöytäkirja
Kommunistipuolueen Suomi-laisen
Järjestön Toimeenpa / |
nevan Komitean ylimäärai- ,|
sestä kokouksesta syysk. 8 ; -
p., 1924, •
Saapuvilla olivat J. Hill, Jokels. |
Kivi, Ahlqvist, A. T. Hill, J. Kahila j
j a sihteeri. Sihteeri ilmotti kutsii- J
neensä edustajakokouksen valitse-,
mistä varajäsenistä tov. KaMaa
toimimaan toimeenpanevassa koirn-teassa
paikkakunnalla poissa olevan,
tov. J . V. Latvan tilalle. Puhein-:
johtajana toimi tov. Ahlqnst. _
Tov. A . T . H i l l raportleer*« M -
minternin, Profinternin
nistisen Nuorisointernationalen >on-gressien
menosta j a paatoksissa v .
kä- Suomen Kommunistipuoiu^n
Keskuskomitean kanssa ^^^-^^-^
neuvottelukokouksesta. Raportö n . -
väksyttiin ja tov. Hill lupasi
kirjallisen raportin lehdessä 1^1^
* T u e t i n Pohjois-Albertassaf^rJes.
tön asioilla kiertäneen tov 2^
matkaraportti, joka hJT!^;?^^,
Tov. ilmotukseen, ettei ^ " " ^
kiertänyt Etelä-Albertassa. J ^ ,
hän ei saanut aikanaan k ^ n ^ „
meenpanevan komitean
ohjeita matkan suhteen, ilmo^^^^
teeri vastanneensa, ett^m^
IL-Albertaan voidaan g.
mättä, j a heti tiedon saa^ta^^^
hettä^eensä tovereilleJI^^,
sä. Alta. välttämättömät to^^,,
,hjeet osaston t o i m m n ^ J ^ .
O: Sihteerin toimenpiteet.
si.
syttiin.
North Brancbin o^}^^,^r^r^
nut kirje, jolla se P J j^J
paa haalin rakennusraha-"'
tamiseksi, luettiin ^ P j ^
netty, koska useille aikaise
ftrofessori Lowellin a r v 7 k i t ^^
vista voitaneen epäillä, m s t t e^
oen esittämänsä todistus •
kasvullisuudesta näyttää täv«=n^
kotte^ta. Kaikesta
muistuttavat Marsin olot
maan olosuhteita. Päivä ja yö""^^
kummassakin yhtä pitkät ja vaodeul
ajat samanlaiset. Ja vaikka Marsis.
sa on vähän vesihöyryjä, niin on
•ka tapauksessa jotakin, mikä i i i .
mettyy napojen kohdalla, lisääntvy
talvella ja vähenee kesällä (tarki*
tetaan Marsin talvea ja kesää).
(Sir 01iwer Lodge viittaa tietysti l
valkoisiin napaseutuvuoriin, jvi, •
teleskoopilla katsottuina näy~äTCt
kutistuvan kesällä (välistä öfemat-tomiin)
ja laajenevan talveUa na.
valta käsin planeetan suurimmaji
osan yli. On väitetty, vaikiakaaa .
ei ole voiju esittää varmoja todij.
tuksia, että nämä vuoret oiisiyat
lunta.)
Siihen väitökseen, että Mars olia
vanhempi kuin Maa ja sentähdea
korkeammalle kehittynyt, ei nyiy-'
ään panna suurtakaan painoa. B
ole todistettu että Mars olisi van­hempi
kuin Maa. Se tehtiin su-mukko-
olettamuksen nojalla; mutta
tohtori Jeansin mukaan ovat kaikki
kiertotähdet yhtä vanhoja, kaska ne '
ovat irtautuneet auringosta yhtai­kaa,
joskus menneisyydessä, luulta­vasti
yli tuhat miljoonaa vuotta sit­ten.
Tosiasia on, ettemme tiedä kyllin
paljon voidaksemme sanoa mitään,
varmaa sellaisista asioista kuin niah-dollisesta
elämästä Marsilla. Voim­me
vain tehdä edelleenkin tarkkoja
havaintoja sopivissa tilaisuuksiss»
j a luoda siten uutta valaistus» tä.,
hän hämärään kysymykseen.
o-—
Rukous urheiluvoimän
puolesta
Ruotsalaiset pilalehdet laskevat
monenlaista leikkiä suomalaisten ur-heilujuhlimisen-
johdosta. Niinpä '
pilälehti «Garn» julkaisee seuraavan
palan: /
Rovasti Lämpenin nyt jo kautta
maailman tunnettu urheilulle anta­ma
siunaus on saavuttanut merkillis­tä
vastakaikua hänen virkatoverinsa
parissa. Niinpä on erään sisä-Suomen
pitäjän papistonapulainen laatinut
Herran rukouksen seuraavanlaisek­s
i : ' ' / ';
— Herra varjele sotavoimaamme
maalla ja merellä sekä urheiluvoi- j
maamme. Pidä varjeleva kätesi yli
iultanaitalimiesten ja hopeaniitali-miesten,
varsinkin ensinmainittujen.-
Auta meitä parantamaan elämämme
ja ennätyksemme, erikoisesti mouka­rissa
ja kiekossa, 4X100 m. rästis­sä,
mutta myöskin raskaassa kesM.
sarjassa ja kärpässarjassa.
Si
L
40c lä
60c.
159-99
160.00—
iilta $1(
remmiltä
lanomal
$3.50.
Toroi
tyksiä
Broadv
Tietini
Box 69
läyslupia
ti ole riel
Sihteeri
lituksen
toon kert
päätettiin
teeri velvot
han Karjaa
- tavaksi.
Lnentokur
kevia suunn
tiin komitea
Ahlqvist,
teeri,
Tov. A .
puhujamatk
osastoihin.
Den jätettii
tehtäväksi.
Pöytäkirja:
J. Hill ja
Kokous"
.Vakuudek"
Olemme
van K. S.
mitean kok<
hyväksymmv
Jussi Hill
(Pöj-täk
Crek
En«i tunu
nä vierailev
Sndbnryn
taen mitä.
ffiän "Laulu
paidasta",
täynnä mit
tauksia ja
^rille lisää
set ovat ma
neet omalla
lilla ja ovs
ääriään my
ja suuren
on siis creii
tää haalimm
meistä sijaa
maila syyllä
rylaisia nähi
hin näyttäm
Ja kun main
tuvat tulot
hyväksi. Ka
ritaan hyväll
Siellä tavata
Eripi
CHAS
Otastommt
päivänä päät
nia ja aioK
l^Diaa ei nyt
kaan, muuta
lapsilla. Pie
on ollut to
asti. On j i
viety vaalita
Jön kerätty
piirin hiiliks
ihmeteltävällä
taistelua pall
taan. Keräj
Vaalitaistelnr
«amaan tarkt
'ittu, jos nii
ohjelma oli
hoomioon to;
inus. Ohjeh
^ ainoastaan
semmoisia ke
^ se on pa
oelisillä voii
*"ksi, niin k
nettava. O
komitea möi
ja yhde
*|IaukEia "W<
^tyisnumeroil
paljon. Niii
"»ntta sattui