Vapaus, December 9, 1967

              Ruotsin otf tunnustettava
iuomi paremnif^löeen painbsa
Helsinki. — Suomi säilytM kolmen
I>i£iteen jobtonsa loppuuni saaldca ja
voitti Ruotsin painimaaottelussa l u -
beöiin 17.5—14.5. Puolueettomat
tuiomaii;eiväit sallineet mihjailua ja
tiiiQipä niaaottelussa nähtiin sellai­nen
ihme, että käydyistä 32 ottelus­ta
kahdeiksassa ajdtitiin painija m a -
tolH passiivisuuden taikia. Tämä o l i
yleisön mieleen, jota oU sekä päivä-
{»aineissa että i l l a l la loppuotteluis­sa
Urlieiluitalon kaitsomo lähes lop-puuninyyty.
SuomalaiispaJnijoista palkitstiin par­haana
Risto Bjöflin, joka ottti mo-lemimista
vashKtajistaan voitot sel­vättä
tavalla. ^ Iltapaineissa' Björlin
nappasi Jonny Spjuithin selälleen
5.ä8. Ruotsalaisten parlhaaksi arvi-
OiititMn Matlti Poikala, joka onnistui
^ ä l i eiikoisella tavalla, että hänen
molenxmait Suomea edustaneiot vas-tustäjansia
ajettiin matolta ilman, et-etä
Poikala o l i tehnyit itee yhtään
pistesuoritusta. Tapaus lienee harvi-nainien
Ruotsi—Suomi maaottelujien
historiassa.
B J d R L I N OTTI SELKÄVOITON
57 k g Risto Björlin — Jonny
Spjulth. Ruotsalainen ankkuroi ja
esö Björlinin heittoyritykset teke-mäi!
tä tai yrittämättä itse mitään.
Toisessa jaksossa tuld Spjuthille
toinen varoitus. Sen seurauksena
otteluun t u l i vilkkautta. Björlin sai
ruiotsalaiseri pari kertaa alleen ja
toisesta Spjuith ei enää selviytynyt.
Kokonelsson vääntö toi BjörUnille
selkävoiton.
MOLEMMAT ULOS MATOLTA
97 kg Aimo Mäenpää — Lennart
Eriksson. Miehöt tapailivat ja nojai­livat
yrittämättä mitään. Tuomarit
sallivat ^ t o i s e n jakson loppupuo­lelle,
jolloin mitta o l i täysi ja mo-lemmilLe
annettiin kolmas varoitus.
Surulla ja kaipauksella ilmoitan,
että rakas elämäntoverini, isä,
isoisä ja isoisoisä
JOSEPH
PEURAMÄKI
knoii S t Josephin sairaalassa Port
Arthurissa 6 psUvänä syyskuuta
1967. Hän oU syntynyt Perk^r-vellä,
Vilpnrln läänissä. Suomessa,
ollen kuollessaan 75 vuoden ikäi­nen.
Hän tuli Canadaan 1909 ja
46 vuotta sitten asettui nudlsfar-
Vainajaa lähinnä suremaan jäi
vaimons* Hilda, kolme poikaa, 11
tytärtä, 42 lastenlasta ja 2 lasten-lastenlasta,
yksi sisko CanadasBa,
jäsko ja veli Suomessa sekä muita
sukulaisia Canadassa ja Suomessa.
Vainaja haudattiin Everest hau­taustoimistosta
syyskuun 9 päivä­nä
1967, pastori Peden suoritti
hantauspalvdnn,. jonka jälkeen
mamis vietiin sukulaisten j A naa­purien
saattamana Polijolan hau­tausmaahan
Kaministiqniassa.
Muistosi sydämeeni suljen nyt,
kaivaten yksin matkaani kuljen.
Vaimosi HILDA.
K I I T O S
KauDiit kiitokset kaikille jotka
olttivat osaa suruumme.
OMAISET
63 kg — Mai*k!ku S e p p ä ä Ro­land
Svensson. Täysin tuloksetonta
nujuamista. Seppä tapaili käsivarsi-heittoa
Eriksson ei yhtään mitään;
puolusteli vain. Tuomaristo ei kui­tenkaan
hennonnut ajaa miehiä ma­tolta
j a tuloksena o l i ratkaisematon,,
87 kg Pentti Punk^fri — Sven Ols­son.
Täydellinen kopio edellisestä.
Tuloksetonta otteen hapuilua. Mo­lemmilla
kaksi varoitusta. Ratkaise^
maton.
78 kg Arto Savolainen — Jan
Karström. Jälleen täydellinen ha-puiluottelu.
Hapuilussaan miehet oli­vat
kyllä melko pirteitä, joten ensi­jaksolla
annettava "auitomaattinen"
varoitus jäi aionaksi. Tuloksena rat­kaisematon.
TASKISEN N I S K A L E N K I TEHOSI
57 kg Raimo Taskinen — Tommy
Lacander. Taskinen pyrki selkävoit-
\toon hakien niskalenkilleen otollis­ta
tilaisuutta. Lacander otteli varoen
ja sai toisessa jaksossa toisen varoi­tuksen.
Kolmannen jakson aikana
ruotsalainen t u l i varomattomaksi ja
silloin Taskinen lennätä miehen
niiskalenkistä siltaan jonka myös
mursi.
JÄLLEEN MOLEMMAT
POIS MATOLTA
Raskassarja Osmo HeKkala — A r ­ne
Robertsson. Hekkala pyrki sidon­toihin
työntämällä kätensä ruotsa­laisien
käsien alle. Robei-tsson kui-tenMn
osasi puolustautumisen tai­don,
joten Hekkalan yritykset jäi^
vät tulok^s^tomiksi. Ottelusta oli
käyty 5.40, kun mattotuomari nosti
olemmat kätensä ylös kolmannen
keiTan. Molemmat ajettiin matolta.
Maaottelu cli kuitenkin tässä vai­heessa
ratkennut.
52 kg Arto Kyllönen — Kjell
Fernström. Kyllönen jäi toisella
jaksolla omasta yrityksestään alle
ja Fernström pääsi kahden pisteen
johtoon. Arto yritti tasoitusta j a tä­tä
Fernström käytti hyväkseen nap­paamalla
lonkkaheitolla Kyllösien
ensin ulkopuolelle maton varsin ru­man
näköisesti j a hetken kuluttua
maton reunalla puolilindeniJlä suo­raan
selälleen.
78 kg Matti Laakso — Karl-Erik
Andersson. Laakso sivalsi enä mi­nuutilla
ruotsalaisen olkavarsihei-t
c l l a siltaan ja sai kaksi pistettä.
Tämän jälkeen Laakso tyytyi odot­telemaan
ajan umpeutumistta. Toi­sella
jaksolla tuli molemmille varoi-
'us. Muuta ei tapahtunutkaan ja
Laakso sai pistevoiton.
L U J A V A U H T I N EN
LOPPUTAISTO
97 k g — Jouko Arffman Len­nart
Persson. Maaottelun päätösot­telu,
jossa taisteltiin lugasti. Hauki­putaan
mies ei antanut tippakaan
periksi Perssonin rynmeasä lujasti.
Lopussa Arffmanin kestävyys petti
ja hän alkoi "painimaan aikaa". Se
toi varoituksen ja merkitsi voittoa
Perssonille. Suomi kuitenkin o l i voit
tanut maaottelun luvuin 17.5—14.5.
Suomeit ja itt:n ^ikm varuskiio Sadmasn kanavaa vaiten
Leningrad. — Neliän valtionjohtoi­sen
yhtiön muodostama Saimaan Ka-navalatvat
Oyr oin suomalaisena osak­kaana
Saimaan kanavaliikennettä var»
t«n jouluk. 1 pnä Leningradissa pe*
rustetussa suomatais-neuvostoliittolai-sessa
varustamossa. Sopimuksen seka-yhtiön
perustamisesta alldurjoittivat^
molempien maiden kanavavaltuutetut
maaherra Urho Ktidcas ja Georgi Pia-tsetski.
Sopimuksen mukaan molem­mat
osapuolet sijoittavat yhtiöön yhtä
suuren pääoman ja sen voitto jaetaan
tämän mukaisesti. Uuden varustamon
pääkonttori sijoitetaan Helsrnkiin.
Varustamotoimintaan liittyvistä ykr
sityiskohdista sovitaan todennäköisesti
vasta myöhemmin. Julkisuudessa on
esitelty olettamus, että tämän uuden
Ruotsalaisten hnia-pdhja
kestävämpi
sanoi Sirenius
Helsinki. — Päättäessämme
ottaa maaotteluun puolueettomat
tuomarit läksimme siitä näkemyk­sestä,
että tällä tulemme estä­mään
tavanmukaisen tuomareil-
500 demokraattia:
Johnsonin mentävä
Chicago. — Tyytymättömät demo­kraatit
52:sta osavaltiosta, jotka vas­tustavat
presidentti Johnsonin Viet-nam^
politiikfcaa, hyväksyivät sunnun
taina senaattoH Eugene J . MeCar-thyn
Minnesotasta,, presidentin eh­dokkaakseen.
Kaikki "edustajat" tässä kaksipäi­väisessä
"coneerned Americans"
(huolestuneet amerikkalaiset) ko­kouksessa
olivait yksimielisiä siitä'
että Lyndon B. Johnson ei saisi oUa
demokraattien presidentin ehdok­kaana
ensi vuonna.
Päätös McCarthyn hyvääcsymises-tä
oli yksimielinen. Useilla edusta­j
i l la oli sinivalkoisia " M c C a i ^ y in
68" nappeja. Toisissa rintanapeissa
luki ''Hyvästi Lyndon" ja " P o is
tieltä L B J " .
Gerald N. H i l l , sanfransicolainen
lakimies sanoi: "Kuka sitten tulee­kaan
republikaanien ehdokkaaksi,
Johnson häviää 1968. Mitä me koe­tamme
tehdä on pelastaa demo-kraattipuolue."
yhtiön toiminta pääsisi alkamaan ensi
vuodeft» alkupuolella: Neuvostoliittolai­sina
osapuolina ovat uudessa varusta­mossa
S9vtrant- ja Sojuzvneshtrans-yhtiöt
.
Saimaan Kanavalaivat Oy perustet­tiin
tänä syksynä. Sen perustajina oli
neljä valtionjohtoista yritystä Enso
Gutzeit Oy, Neste Oy, Rikkihappo ly
seltä Valmet Oy. Yhtiön j(Att*unnan
puheenjohtajama on hallitusneuvos Ha­kon
Guvenius, joka oli mukana neu-vottelennassa
Leningradissa tämän uu­den
sekayhtiön perustamisesta.
Uusi suomalais-neuvostoliittolainep
vaifustamo ei ennen perust^iasopir
muksen allekirjoitusta annettujen tie­tojen
mukaan tule toimimaan Saimaan
kanavalla yksinoikeudella, vaan sin­ne
pääsevät myös muiden varusta­moiden
alukset. '
Nimenomaan Saimaan kanavaliiken­nettä
varten perustettujen varustamo:
jen toiminta on tämän jälkeen Suo­men
kohdalta lopussa, kun Saimaan
Kaijavalaivat Oy liittyy uuteen seikan-yhtiöön.
Jo sitä aiemmin perustettu
Finnso Oy joutuu lopettamaan toiminr
tansa rahoitusvaikeuksien takia.
Lauantai, jouluk. 9 p. — Saturday^ Dee. 9, 1957. S i v u^
SUOMEN UUTISIA
M a i n i o itsenäisyysjuhla
D - o n Kaalilla joulukuun 3 p.
Suomalaiset Kuvalehdet tarjoavat teille ja ömaisillenine
PARHAAN JOULULAHJAN
1/1 1/2
Suomen Kuvalehti Can. $17.60 9.35
Seura 18.70 -9.90
Hopeapeili 18:70 9.90
Kotiliesi — i . — — , - - 10.45 5.50
Suomalainen S u o m i — - 8.25
Nakke (lastenlehti) - - - 8 . 80
Kaunis Koti ..6.60 -
Terveydenhoitolehti Can.$6.35
Muoti-Sorja — — — 6.35
Käytännön Maamies 6.05
Urheilun Kuva-Ai _.. —_ 5.50
Omin Käsin j . . . - . . —_-. 3.85
K o t i k t ^ i — I . . . 3 . 3 0
Seuraavat asiamiehet ottavat vastaan tilauksia ja toivottavat teille
H A U S K A A JOULUA ja ONNEA U U D E L L E V U O D E L L E !
iSdmonton, Alta - . — — .
Kenogamöi, Quc;
Poirt Arthur, Oilit. _—_—.
Port Arthur, Ont. _ . ^—
Port Arthur, Örit. _——-:
Saulit Ste. Marie, Ont,—.
Sudbury, Ont. ——_——:
Sudbury/ Ont.
Tinamins, Ont. . : — - — .
Towwilto, Ont. ^ — . — —
Toronlti>, Oiit. . . - _ .
Vancouver, B. C . — .
._ Irja Kuusela, 11608 139th St.
- S a n n i Pekkanen, 51 ^uPont St.
.- Canadan Uutiset, Box 418
.. Ellen Karila, 301 Bay St.
- F i n n i s h Book Store, 317 Bay St;
- Lyyli Nenonen, 331 Albert St. W.
. - Paavo Ruohonen, 357 Burton Ave.
. Vapaus Pubi. Co., Box 69
_ Irene Kivi, Box 731
- Aimo Mustonen, 208 Jones Ave.
_ Vapaa Sana Press Ltd., 400 Queen St. W.
_ Past. Olli H. Jokisaari, 32 E i Hastings St.
Pääasiamies
H. Ramo. 505 Fiflh Ave., Now York, N. Y. 10017
(9-^14)
Tshekkien filmejä
tulee Torontobn
Toront*». — Torontolainen näyt­telyjen
järjestäjä, Leslie Allien i l ­moitti
keskiviikkona, että hän on
ostanut maailman laajuisen yksin­oikeuden
filmeihin mitä näytettiin
Tshefkikoslovaikian paviljongissa Ex-possa
j a hänen aikomuiksenaan on;
että teatteri-ravintola, missä niitä
näytetään, olisi valmiina täällä hel­mikuuhun
imennessä.
Hän sanoi sanomalehtien haas­tattelutilaisuudessa
että teatterin
paikasta päätetään kolmen, neljän
päivän aikana, mutta etutilalla on
New Toronton ääninäyttämö, jonka
omistaa . yl<si hän_en -liikekumppa­neistaan.
Tätä nykyä CBC käyttää
tätä paiitokaa filmatessaan o^ia
Quentin Durgens T V ohjelmaan.
Tshekkoslovakialaiset filmit, K i -
no-Automatilla varustetut, jotka
antavat tilaisuuden yleisölle äänes­tää
että miten kertomus tulee joi­kumaan,
olivat mitä halutuimpia i
ajanvietteitä Expossa. . Vierailijat
odottivat kuusikin tuntia päästäk­seen
tähän paviljonlkiin.
Kino-Automatin lisäksi Allen
hankki mosaiikiki^einä-filmi mene­telmän
oikeudet • ja (kolmannek.si
Polyvisionin oikeudet.
Mr. Allen sanoi,, että hän aikoo
periä 3 dollaria katsojilta j a he
he tulevat tällä yhdellä hinnalla
näkemään kaikki kolme prosessia.
KirtoAutomat (uudella nimellään
Push-Button Theatre) teatteriin tu­lee
mahtumaan 600 ihmistä . istu­maan
jota vastoin Expon paviljon­k
i i n mahtui ainoastaan 125. ;
Hän sanoi ajatelleensa että kos­ka
kerran ihmiset olivat halukkaita
odottamaan tuntikausia nähdäkseen
näitä filmi-esityksiä Expossa, niin
oli hän vakuuttunut, että he mak­saisivat
$3.00 nähdäkseen niitä i l ­man
odotusta.
Toronto. Finlandia kuoron jär­jestämä
Suomen itsenäisyyspäivän
juhlaikonsertti Don haalilla Toron­tossa
joulukuun 3 päivänä onnistui
mainiosti. Juhlayleisöä oli kokoon­tunut
avara Don 'haalimme melko
täyteen.
Väliverhon avauduttua ensimmäi­seksi
Finlandia kuoro lauloi 0'Ca-nada,
jonka jälkeen V. Jokela toi­votti
yleisön tervetulleeksi Suomen
Itsenäisyysjublaan ja Finlandia-kuo­ron
ikonserttiin. Sen jälkeen kucro
lauloi Suomen kansallishymnin
Maamme. Maamme laulun jälkeen
seurasikin vielä kolme laulua jotka
olivat sopivia ijuuri Suomen itse­näisyysjuhlaan.
"Kaunis kotimaani".
Jossa soolon lauloi sopraano Aino
Heikkinen, toisena oli "Tuonne
taalkse metsämaan" ja kolmantena
"Suomen laulu". Kaikki laulut oh­jasi
Finlandia 'kuoron vakituinen
johtaja Paul Hietala.
Allekirjoittanut ei lähde maal­likkona
ai-vostelomaan kuoron esi­tysten
taiteellista puolta; mutta kui­tenkin
ei voi olla sanomatta^ että
ivoimakkaasti ja kauniisti kaikui­vat
y l i 30 päätä käsittävän Finlan­dia
kuoron laulut Suomen itsenäi­syyden
kunniaksi Don haalilla.
Juhlapuheen piti Helien Taniu-nen
käsitellen puheessaan aikaisem­paa
historiaa aina 1900 luvulta :isti
ja kuinka juuri Suonien työväestö
otti osaa itienäisyystoimintaan, vai­kuttaen
voimaikkaasti iLsenäi&yydern
saavuttamiseen, vaikkakin sitttn
Suomen itscnäisyj'den saannin jäl­keen
historiaa väärennettiin ja yri
tettiin Suomen työväestö tehdä
muka itsenäisyystaistelujen vastus­taja.
.
Mutta sittenkin historia on jo
todennut, ja tulee lisää valaise­maan
kansalle totuuden ja lyömään
Suomen vapaussota-sadut muine
vääristelyineen historian roskako^
riin. . , •
Puhe olisi liian pitkä lyhyestikln
tässä yhleydes.rä selostaa ja Vapau­den
lukijat saavat muutenkin oi­keita
tietoja Suomen itsenäisyydel­tä.
Toistaen kuitenkin puheen lop­pusanat:
"Me kaukana täällä toito­tamme
onnea Suomen itsenäisyyden
juhlavuodelle, laulaen, soittaen* ko-titanhuvia
muistellen. Toivotanim-j
onnea tuhaljäi-vien maalle, .so'i
kansalle ja tulevaisuudelle. Työ.-äen
liikkeen isänmaankäsite voidaan ly­hyesti
sanoa runoilijan sanoilla:
"Isänmaani ei ole menneisyys . .
Isänmaani on tulevaisuus . . . ja
tuon tulevaisuuden huomenkellot
ovat jo soineet".
Juhlapuheen jälkeen lauloi Paul
Hietalan johdolla pailjon pidetty
Mixtette, 4 poikaa ja 2 tyttöä, neljä
laulu, joista yksi oli suomalainen
kansanlaulukin. Studio One School
of Dancing antoi 5 hienoa tanssi­esitystä
joista yleisö piti kovasti, ja
olisikin mukava.jos vielä toistenkin
saataisiin nähdä heidän esityksi­ään.-
Väliajan jälkeen esiintyi 7-henki-nene
soittoyhtye G. Gustafsonin
johdolla, antaen kolme soittoesi-tystä.
Runon "Havaitkaa" lausui
taidokkaasti vanha veteraani Eino
Tarvainen, jonka jälkeen Martti
Vuori huvitteli yleisöä sepittele-millään
kupleteilla, joiden mukana
käväiitiin aina viime kesän Suur­j
u h l i l l a k in Tarmolassa.
Voimistelue.iityksiä antoi meidän
Yrityksen tytöt, joista yleisö piti
koviisti ja kuului kuiskeita penkki­riveistä,
että kyllä nuo tytöt voisivat
esiintyä vaikka Ed. Sullivanin I V -
nrjytärj5i::'3ä, eivätkä olisi yhtään
tiuonompia kuin toisetkaan esityk­set.
Olkoon nämä kuiskeet tunnuk-iena
Yrityksen tytöille.
Finlandia kuoro lauloi vielä v i i si
laulua, viimeiseksi Finlandia ja sii­hen
lonpuikin ai-vokas ohjelma
synnyinmaamme Suomen 50-vuotis-juhlassa
jota viettivät Toronton
suomalaiset työläiset Don haalil-laan.
Yleisö hajaantui tyytyväisenä
kotiinsa kotimaan tanhueitaan muis­tellen.
Tässä aivan meinasi unhoittua,
että ohjelman välissä luettiin teiv
vehdys myö-kin Suomesta, IleJsin-sjislä
Suomi-Seuralla.
Suomen itsenäisjysjuhlan mer­keissä.
— V.K.
Kultakanta
pieneni USAssa
Washington.— Yhd.vi-valtain kiii-tiikanta
laski viime lokakuu.ssa
haisimmaksi sitten vuoden 1935. i l ­moitti
liittovaltion keskuspankki
torstaina.
Kultavaiat laskivat 38. milj. dol^
laria 13.039 miljoonaan dollariin.
Valtiovarainministeriön mukaan
21,4 inilj. dollaria tästä o:v kotimai­sia
ostoja. Kauppa on muutenkin ol­lut
'^kohtuullista".
Marraskuun alussa Yhdysvalloil­la
oli 134 milj. dollarin arvosta kul­taa.
tcn taistelun, joista juuri Suomi
—Ruotsi maaottelussa meillä on
karvaita kokemuksia. Totean njt,
että olemme tässä onnistuneet,
lausui SPL:n toiminnanjohtaja
Onni Sirenius.
Puolueettomat tuomai'it ovat an­taneet
meille paljon ajattelemisen
aihetta/ Ilmeistä on, että säännöissä
on korjaamisen varaa. Tuntuu h i ­venen
haissutta, että Matti Poikalan
tilille tuli näissä paineissa kaksi
selkävoittoa ilman, että hän teki
yhtään ainutta pistesuoritusta.'Kaik­ki
ulosajot ovat olleet oikein sään­töjen
muJkaan, mutta ovatko ne ol­leet
sitä myös miheilullisesti?
Suomalaiset ov^^t painitaidol'lise.sti
esittäneet parempaa kuin ruotsa­laiset.
Ruotsalaisten taiktineri ösan-minein
ija kuintopohöa on pai'empi.
tämä selittää sen, että vaikka tek­nisesti
olemme ödellä, siiomalaisia
tuiii ajetuksi enemmän matolta kuin
vastaayaigti ruotsalaisia.
Ruotsalaiset vaativat kumman­kaan
maan tuomari ottamista tuo­maristoon.
Heidän tuomarinsa on täällä pai­kan
päällä. Me emme antaneet kui­tenkaan
peliksi. Olen tyytyväinen
«iitä, että pidimme allkupei-äisen
kantamme. Näin oli ja on parempi
lausui Sirenius.
reetittgö
polish RegistfY
Puolalainen Vailtamerlliiija.
Gdyniassa, Puolassa, myös yhtyy
PohjoLs-AmerikaJi edULS,tajlen.sa
•toivottaen T e i l l e parhainta^
tulevaa juhla-aikaa.
E l ole s e n parempaa fcainoa nauttia
mis'ään juhtosta k u i n A t l a n n i n y l i
huvimatkasta M/S Batory-laivalla,
missä on erikoisen hauskaa seuraa
j a erinomainen iniokn.
Vakituiset ikuUcuvuorob Southamp­tonin,
Kööpenhaminaan ja
Gdyniaan, Puolan Itämeren sata­maan.
Varahkaapatkamie nyt
^ erikoisesti alerinetuln hinnoin.
LÄHTÖPÄIVÄT:
Quebecista: Joulukuun 6
Ilalifaxista: Huhtikuun Z '68
.Moiitreali.s(a: Toukokuun 2
Erittäin taloiidellinen tapa tuoda
sukulaisenne täiuie.
Ottakaa yhtey.s matkatoimistoonne tai kirjoittakaa
suoraan:
GDYNIA AMERICA LINE
159 Bay Streat, Toronto 1, Ont., Canada
Phone 366-5484 (416)
Suomi-Seura r.y:n itsenäisyyspäivän
tervehdys '
Itsenäisen Suomen' 50-vuotisjuhla-vuosi
on lähenemässä lon>uaan, Tämä
vuosi on ollut meille juhlien vuosi,
mutta samalla se on antanut tilaisujif
den sihnäillä SOrvuotisen itaenäisyysr
historiamme aikaansaannoksia ja luo­da
tulevaisuuden- näköaloja.
Olemme itsenäisyytemme aikana
joutuneet kokemaan sotia ja lamakau­sia,
mutta myös rauhan vuosia ja
uutteran jälleenrakennuksen aikoja..
Monista taloudellisista takaiskuista
huolimatta olemme saaneet kehityk­sen,
pyörät pyörimään, niin että voim­me
katsoa ylpeinä saavutuksiamme.
Suomalaiset naiset ja miehet ovat niit-läneeet
maailmanmainetta ja lisän­neet
maansa kunniaa urheilun, musii­kin,
kirjallisuuden, taiteen ja eri tie­teiden
aloilla. Köyhästä maatalousval­taisesta
maasta on samalla kasvanut
ripeästi kehittyvä teollisuusmaai jon­ka
tuotteet korkean laatunsa avulla
ovat löytäneet tiensä kaikkialle maail­maan.
Mutta kehitys on vielä kesken. luu­di
suoritettu devalvaatio on merkkinä
siitä, ettei maan. talouselämää ole
kyetty saamaan vielä tukevalle poh­jalle.
Näemme edessämme edelleen
vaikeita ongelmja. Yhä enemipän on
siksi meidän jokaisen uurastettava,
jotta maan kaikki kehitysmahdollisuu­det
saadaan hyödyttämään pyrkimystä
eteenpäin, yhä parempaan ja parem­paan.
Me tiedämme, että suomalaisilla
siirtolaisilla on suuri osuus maamme
tunnetuksi tekemisessä maailman
markkinoilla. Samalla kun kiitämn^e
tähänastisesta, toivomme Teidän kaijc-kien
jatkavan suuriarvoista työtänne
Suomen hyväksi. '
Haluammelähettää sydämelliset ter­veisemme
juhlivasta Suomesta kaik­kialla
maailmassa asuville maanmie-hillemme
ja aivan erityisesti niille,
jotka ovat kokoontuneet yhteen viet­tämään.
Suomen 50. itsenäisyyspäivää
omissa juhlatilaisuuksissaan.
Helsin:gissä itsenäisyysvuonna 1967.
Suomi Seura-r.y.
Puheenjohtaja Rainer von Fieandt
Toiminnanjohtaja Tauri Aaltio.
KOTIMAASSA TIEDUSTELLAAN
Viljami Abi
Hänen isänsä Kalle Kustaa Ahrin
synt. Kauhavalla 1.9.1887, kuollut 18.9.
1962, viimeinen osoite oli Ost. New
Port Richey, Fla.
Viljam AhlMa tai henkilöitä, jotka
hänestä jotain tietävät pyydetään ot­tamaan
yhteys Suomi-Seuraan osoit­teella
Mariank. 8, Helsinki 17, Fin­land.
ROHKEUTTA
Mies jolla oli kova hammassärky
oli kuolemaan asti peloissaan. Ym­märtäväinen
hammaslääkäri kaatoi
hänelle ison kulauksen viiniä.
Mies heitti sen kurkkuunsa ja toi­men
perään. "No niin', sanoi lääkä­ri,
"joko rohkeus palasi?"
"Jo", virnisti mies, "tahtoisinpa
n>l nähdä kuka uskaltaa yrittää
ko=ikea hampaitani."
VIISAS VAI V I I S A S T E L I JA
Henkivakuutusyhtiöt ovat t u l l e et
s i i h e n tulokseen, eitä New Y o r k in
itäpuolella ihmiset elävät kauemmin
k u i n muualla maassa. Niinpä he lä­hettivät
joukon kokeneita; v i r k a i l i ­j
o i t a sinne keakustelemaan paikka­k
u n t a l a i s t e n kanssa.
He löysivälkin miehen joka o l i j o
97 vuoden ikäinen J a esittivät hä­n
e l l e paljon k a i k e n l a i s i a kysymyk­siä.
"Ko.ska te olette asunut täällä
k a i k k i nämä vuodet, n i i n minkä s a ­n
o i s i t t e olevan kucJevaisuusmää-rän?"
" N o h , " sanoi vanhus, "sanoisin
sen olevan yksi henkeä kohti.'
Tilatkaa
Vapaus!
UUSIA HENESTYSROMAANEJA
CATHERINE GAVIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA HINTA SID. $4.40
I t a l i an vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" te­kijän
uudan romaanin aiheena.' Tapahtumat siirtyvät .Kalifornian
kulta ken ti', ta pieneen ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tulleries'n s i -
his-ovien. kaasulanippujen kajo.sta joutilaana uinuvalle Rivieralle. K o ­koavana
voimana on sorretun kan.«ian pyrkimys, vapauteen, .Italian
nsorginiento — lyösnöusemus. Tosiasioihin perustuva tieto muodos­taa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa oma­laatuisen
kiehtovan aikakauden.
ANNIKKI SANKARI:
SYYSKUUSSA
290 SIVUA HINTA SID. $4.50
A n n i k k i S a n k a r i n romaanissa seurataan yhden i l l a n , yön j a päi­vän
tapahtumia. Vuorotellen aitia ja tytärtä.: Eevan tj'hjään lau­a
n t a i h i n purkautuu kokonaiiY<?n kokemuksien sarja. Hän tapaa mie­hen.
jo.Ua on jo luullut luopuneensa. Hän a n t a a periksi ystävättä­rensä
houkutuksille ja lähtee ravintolaan. Lujat paätok.set murene­vat
toinen toisensa jälkeen, ilta j a yö jatkuvat pitkään. Aamutun­n
e i l l a alkaa toisenlainen kierros. Tyttöä etsimässä. U l l a m a i j a n kou­lutovereiden
kotien ovilla hänelle vain puistellaan paatä. Tyttöä
ei ole näkynyt.
.MARIA ROLNIK.UTE: ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Franki.sta iMiinuka voi unohtc.a hän­tä.
Ta«sä on toinen hänen kaltaisensa, hauen ikaisciusa tyttö, joka
kotikaupungis.saan Vilmissa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
iloi.sistatapahtumi.sta. Sitten han koki. kauhun: Imvcal uuti.srei, .so­dan;
eron vanhemmLsta, elaman gheto.ssa, umpeen imiuraUujcn k a ­tujen
.sokkelci-j-sa. Maria «1 luopunut muisliinpanoistiian.. P i c n f l c p a -
pt!ri'apuille han teki luniiontarkKOja nvorkinloja. Ke.^kilysleinlla. liän
jatkoi kirjoittami.sta — .semeiiltisakkicn nckaleisim. K i m paperi lop­pui,
hän opetteli asiat ulkoa, pamoi ne v m k i r j a i n i i u mieloeasu. Muis-lainKsen
halu auttoi l i a n l a kestämään.
"Jälleen yk.si nata kirjoja, joihm soisin jokaisen ilimi.:eii tutus­tuva,
joita S01.S1 luettavan, ajateltivvan. E i . iiicla uiiolilaa — olernmc
edelleen vastuussa." —- I l m a r i Jäp))ineii, Jyväskylän Ylioi)pila.';lclUi.
DArilNEDU MAUKIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinkolaseja, huiveja, matkapo.stikortteja.Rooinalai.sen hotelhn
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista tunst-.Msta. Kiihty­neiden
naisten ahdi.stama opas on; tukehtumaisillaan. T i i i i n d i n a on
katos.sa. .sillä edessä on lupaava ilta, "Rome by N i g l i l " ; M u t t a lähtöhet­kellä
kaksi puuttuu.
NaidcMi kahden V i a Venetolla harhai'evan oiiettajaltnren tähden
opas. Armino Fabbio tekee harkitsemattoman eleen. Naisien hurs­kas
päivitte'y saa hänet työntämään .suhteettoman niaäran liiroja"
kerjäläiseli kouraan. Yöllä .samainen vanhus, nuuhataan. Tama. s i ­netöi
Arminon tulevan kohtalon, h a r r j o u t u u Jannitiavion. mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja — R e b e k a n veroinen.
NIKOLAI LESKOV: ~~ ~ ~ ~ ~ ~
» VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venälaLsen kirjallisuuden yk.siiiäinen susi, jon­ka
tuotanto nikalalskrlitikot Jtaltoin kohtelivat. Enyjminäisissa kerto-muksis.
saan j a romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan ja
arvosteli vallankumouksellisen slvistynelstön_ nihilistisiä aatteita.
1870-luvulla hän k i r j o i t t i tuotantonsa aasiokkalmman osan. joka k u ­vailee
mnalismiljöötä.papl.stoa j a lahkolni.sia. Tältä kaudelta ovat
peräisin useimmat, kertomukset Juhani K o n k a n toimittamassa teok­sessa'.
'.[.''•<:.''••:' '
Kertomuksls.sa levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsaarivaltakuhtn. Kertomusten realismiin ja s a t i i r i in yhdistyy usein
annos tyypillisesti, slaavilaista sadunomaisuutta. Mestarillisesti toteu­tettu
juoniaines Ja loistava sanallinen ilmaisu tekevät iTiis.tä nautit­tavia
kokonaisuuksia. '
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO