Vapaus, January 21, 1967

              Sivu 2 Lauantai, tammik. 21 p. — Saturday, Jan. 21, 1967
VAPAUS INDEPENDEMJ LAÖOR OftOAN
OP FINNISH CANADlANS
( L i B E R T ^ t Establtthed Nov. e. 1917
E L . y o R i V V . EKLUND MANAOKR, E . S O K B I
TELEPHONE: OFFICE A N D EDITORIAL 874.4284
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thureclays and Saturdays VapaTi*
Pu' hiag Co. Liinited, 100-102 Elm St; West, 6udbury^ Ontario., CMUUto.
Mailing Aödress: Box 69
Advertlsing rates upon appllcatlon, translatloii frae of tibaige.
Authorlzed as secoiid class mail by the t^>st Office Department, Ottava,
and £or payment of postage In casbu
[IMi-mbec o i Ih. CÄNADIANmANGUAGE-PRESS;: 3 ^
TILAUSHINNAT:
Oanadaasa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.76 USA:aaa
3 kk. 2.75
GOUB
1 Vit. «10.00. 6 kk. «5.26
Suomessa: 1 vk. lOJSO, 6 kk. S.76
Toryjen ohjelmasta
Noin viikko sitten ilmoitettiin Ottawasta,.että vanhan
tory- eli konservatiivipuolueen johto aikoo lähettää neljän
tai viiden miehen joukkueita eri puolille maata puheita pitä­mään
sekä keskustelemaan puolueen jäsenten ja kuulemma
kannattajienkin kanssa puolueohjelmasta. .
Ihmeellisintä tämän tiedonannon yhteydessä oli vihjaus,
että^pucluejohto haluaa samalla kuulla jäseniensä mielipitei­tä
siitä, minkälaista ohjelmaa he haluavat. Puoluejohdon jul-kaiscmiassa
tiedonannossa selitettiin asiaa näin:
"Me olemme vakuuttuneita siitä,.että kansan ei tule ai-
. noastaan kuulla poliitikkojen chjelmia, vaan samalla mei­dän
tarkoituksenamme on perustaa sarja torniiyia voimia
mitkä matkustavat maan kaikkiin osiin . . . järjestää yleisiä
kokoul^sia, mitä ei rajoiteta vain puoluejäsenille, vaan minne
kutsutaan kaikkia ihmisiä, saadaksemme selville heidän vas-tavaikutteensa,
kuulla heidän kysymyksiään ja saadaksem­me
tietoon heidän katsantokantansa,". , ^
Tämä näyttää olevan arveluttavan lähellä työväenpuo-lueitten
poliittista "rienausta''! Vai että pitäisi tavalliset kan­salaisetkin
puoluekihojen lisäksi saada innostumaan torypuo-lueen
ohjelmaan, esittämään Inysymyksiä ja mielipiteitä siitä?
Jo on aikoihin eletty! Ei ole vielä kuulunut pitkää aikaa
siitä kun torypuolueen kansallinen johto sanoi julkisesti, että
ei mikään puoluekonferenssi eikä mikään edustajakokous
määrittele puolueohjelmaa — sillä puolueohjelm.an määrit­telee
kansallinen johtaja. Ei ole kulunut vielä moniakaan
viikkoa siitä jolloin Ottawassa pidettiin, konservatiivipuo­lueen
kansallinen kokous, missä mr. Diefenbakerille näytet­tiin,
miltä kohtaa seinästä on -seitsemän hirttä poikki" ja
sanottiin, "Mauri on työnsä tehnyt Mauri saa nyt mennä."
Mutta mitä sanoi kansallinen puoluejohtaja? Näytti nyrpeä-tä
ne jmaa, puhui joistakin "hyvin harjoitetuista hylkeistä",
jotka oli tarkoituksellisest tuotettu puoluekokoukseen mää-
Mmään häntä vastaan. Vasta viime keskiviikkona mr Diefen-baker
sanoi kannattavansa "johtajakokouksen" pitoa ja vain
omilla ehdoillaan. " • '
Mitalissa on kyllä toinenkin puoli, mikä mahdollisesti
valaisee hieman tilannetta, vaikka se el sitä selvittäisikään.
Kuten muistetaan, mr. Diefenbakerin entinen hallitus joutui
bomarc-ohjuskysymyksessä ja eräissä muissa samansuuntai­sissa
asioissa "ei-haluttujen"-kirjoihin Washingtonissa. Tosi­asiassa
Washington auttoi liberaaleja kiskaisemaan poliitti­sen
maton pois hänen jalkojensa alta.
Pitäen ehkä muistissa tämän surkean kokemuksen ja sen
tosiasian, että kummatkin vanhat puolueemme kaihtavat
kuin ruttca kaikkea sitä, mitä ei ole aikaisemmin Washing-tonissa
joko kokeiltu tai ainakin kokeilukelpoiseksi julistet­tu,
konservatiivien johtoporras havaitsi nyt että Yhdysval­loissa
on kol-:eiltu samanlaista menetelmää, mistä on ylem­pänä
puhe: Republikaanipuolue on lähettänyt keskuksesta
käsin joukkueitaan ympäri Yhdysvaltoja puhumaan pääma­jan
"jumalansanaa" ja ottamaan selvää, miten se väestön
keskuudessa leikkaa.
Kun tällaista menetelmää on kokeiltu Yhdysvalloissakin,
niin mikäpä siinä, kokeillaan myös täällä arvelevat toryjoh-
:-tajat..
Milloin näitä torypuolueen lähettejä saamme eri puolille
maata,; se on vielä hämärän peitossa. Yhtenä vaikeampana
pulmana on se, että konservatiivipuolueella ei ole mitään
ohjelmaa, mikä antaisi valitsijoille tilaisuuden sanoa, että
sitä me kannatamme liberaalien ohjelmattomuutta tai NDPn
ohjelmaa vastaan. Ja kun on tyhjästä lähdettävä, niin puolue­johdolla
on ilmeisiä vaikeuksia "kaupparatsujensa" sanava­rastoa
valmistamisessa. Toisin sanoen, torypuolueen lähetti-ryhmien
matkavalmistelut vaativat oman aikansa. —
Omalla kohdaltaan Vapaus voisi esittää eräitä ehdotuk­sia:
että torypuolue ryhtyisi vaatimaan vanhuudeneläkkei-den
korottamisia vähintään 125:een dollariin kuukaudessa
vaatisi liberaaleja täyttämään oman lupauksensa isiten, että
kansallinen sairaushuoltopalvelu saadaan voimaan tämän
vuoden heinäkuusta alkaen; että hintakiskontaa rajoitetaan,
työläisten palkkoja ja pikkufarmarien tuloja korotetaan kan-sallistulojen
lisääntymistä vastaavalla tavalla; että. maan it­senäisyyttä
ruvetaan tosimielessä puolustumaan yhdysvalta­laisen
pääoman maahan tunkeutumista vastaan, ja että Ca­nada
ryhtyy julkisesti vaatimaan Yhdysvaltoja lopettamaan
Pohjois-Vietnamin pommituksen sekä suostumaan Vietnamin
ongelman ratkaisuun Geneven^sopimuksen kirjaimen ja hen­gen
mukaisella tavalla.
Jos ylläolevaan vielä lisättäisiin vaatimus amerikkalais­ten
bomarc-ohjusten kotiin lähettämiseksi täältä, Euroopassa
NATOn palvelukisessa olevien canadalaisjoukkojen kotiutta­misesta,
kaikkien sotaliiltojen (NATOn ja Varsovan liiton
sekä niihin verrattavien laitosten) purkamista, yleistä ja täy­dellistä
aseistariisuntaa sekä kaikkien ydinaseiden upottamis­ta
meren syvyyteen, silloin olis^i mahdollista että torypuolue
saisi nostetuksi mielenkiintoa puolueohjelmaansa kohtaan
todella laajojen kansanjoukkojen keskuudessa.
Vika onkin siinä, että vanhojen puolueillemme, kuten
kaikkien porvarillisten puolueiden mielestä puolueohjelmat
ovat "vain" vaalilupauksia, joiden täyttäminen riippuu koko­naan
siitä, kuinka yalveutuneesti maan yleinen mielipide
vaatii niiden.toteuttamista. _
Vanhojen puolueiden vaaliohjelmat eivät ole sen p>aperin
arvoisia, mille ne on kirjoitettu, ellei maan yleinen mielipide
vaadi aktiivisesti niiden toteuttamista.
Ja paras keino miten voidaan vanhojen puolueiden muo­dostamiin
hallituksiin vaikuttaa, ön se, että ahnetaan äänem-.
Ihnitri Gudlcov:
MACAO
Portugalin slistomaaherruus on
aikamme iljettävimpiä imperialisti­sen
politiikan ilmauksia. Salazar
pitSä lujasti kiinni siirtomaaher­ruudestaan
Angolassa, Mosambikis­sa,
Portugalin Guineassa ym. alu­eilla.
Pahan repeämän Salazarin
siirtomaaherruuteen aiheutti Intia
vapauttaessaan Goan, Damanin ja
Diun. Mutta yhdellä alueella nämä
siirtomaaherrat katsovat luottavai­sina
tulevaisuuteen, nimittäin Kii­nan
alueella sijaitsevassa Macaossa:
Macaon valloituksen historia al­kaa
vuonna 1557, jolloin Portugali
vuokrasi Kiinalta Amenin niemi­maan
perustaakseen sinne kauppa­sataman
säilyttämällä siellä kuiten­kin
Kiinan suvereniteetin. \|]rulok-kaat
antoivat alueelle nimen Macao.
Vuonna 1848 Portugali kieltäytyi
vuokramaksusta ja tunnustamatta
Kiinan suvereniteettia alueella, ja
vuonna 1874 pakotettiin Kiina> jota
imperialistiset suurvallat repivät
rikki, luopumaan oikeudestaan tä­hän
Kiinan alueeseen.
Portugalilaiset muuttivat Macaon
aasialaiseksi Monte Carloksi. Siellä
rehoittavat peli- ja obppiumiluolat,
loistoluokan ilotalot. Tästä 15 neliö­kilometrin
suuruisesta alueesta
muodostui gangstereiden ja huu-mausainemyyjien
tyyssija, jossa
idän salakauppa vuolee kultaa. Sa­maan
aikaan kiinalainen kantaväes­tö
elää kurjuudessa ja kaikkia oike­uksia
vailla. Portugalin vallanpitä­jät
eivät Macaossa enempää kuin
muissakaan siirtomaissa halua
käyttää rosvoamistaan rikkauksista
penniäkään kaupungin alkuasukas-väestön
aseman parantamiseen,
asuntojen tai koulujen rakentami­seen.
Äskettäin Macaon viranomal-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Paavo Seppänen, Toronto, Ont.,
täyttää keskiviikkona, tammikuun
25. pnä 75 vuotta.
Mandy Kautto, Nipigon, Ont..
täyttää torstaina, tammikuun 26.
pnä 80 vuotta.
Sandra Honka, Vancouver, B.C.,
täytti tammikuun 7. päivänä 80
vuotta, eikä 70 v., kuten on aikai­semmin
virheellisesti mainittu.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Alinpalkka-raja
voi nousta
Ontariossa
TorontOi — Epämääräinen korotu.s
Ontarion dollarin tunnilta alinpalkka-taksaan
näyttää olevan korotus tulos­sa.
Asia esitetään kabinetin harkitta­vaksi,
sisältyen se hallituksen lain-laadinnalliseen
työohjelmaan, kun
lainlaatijakunta aloittaa istuntonsa
tammikuun 25. päivänä.
Yhden dollarin alinpalkkaraja on
pysynyt muuttumattomana Toronto-
Hamilton—Oshavvan alueilla sen jäl­keen
kun se vahvistettiin kesäkuussa
vuonna 1962. Alinpalkkarajaa on as-teettarn
laajennettu peittämään maa­kunnan
muita osia ja turvaamaan
miehiä sekä naisia. Sc käsitti koko
Ontarion maakunnan, vuoden 1965
joulukuuhun mennessä.
Muutoksia työtuntien määrittelysää-dökseen,
joka on määritellyt työvii­kon
pituudeksi 48 tuntia on myöskin
odotettavis,sa työlain mahdoIli.scn rcr
montin yhteydessä.
Liittohallituksen työlain säädökset
asettavat $1.25 alirajaksi kaikissa teol­lisuuksissa
jotka kuuluvat sen toimin­tapiiriin.
Liittohallituksen toivomus on
että maakunnat seuraisivat esimerk­kiä,
että saataisiin kehitetyksi saman­lainen
alirq>alkkataksa kaikkialle Ca-nadaan.
Alii4>alkkaraja Quebecissa on $1.05
joillakm alueilla ja Quebecin halli­tuksen
aikomus on saattaa se korote­tuksi
$1.25 tunnilta. Keskusteluja myös
käydään itärannikon maakunnissa ja
Länsi-Canadassa alinpalkkarajan ko­rotuksen
suhteen.
Yhdy.waIloissa on hallituksen alin­palkkaraja
$1.25 tunnilta,/nousten se
$1.40: een helmikuun ensimmäisenä
päiyänä ja $1.60: een helmikuun en­simmäisenä
päivänä vuonna 1968.
set'kieltäytyivät rakentamasta kou­lua
Macaoon kuuluvan pienen
Danchyn saaren lajpsille. Saaren
asukkaat päättivät its;^. hajottaa
erään vanhan talon, puhdistaa pai­kan
ja rakentaa siihqn koulun.
Estääkseen saaren asukkaiden ai­keet
viranomaiset lähettivät paikal­le
poliiseja, jotka marraskuun 15
päivänä hyökkäsivät rakennustöissä
olevien kimppuun ja haavoittivat
useita kymmeniä ihmisiä. Macaon
asukkaiden vaatimukseen koulun
rakentamisesta Portugalin siirto­maaherrat
vastasivat joulukuun 3.
ja 4. päivänä lähettämällä väestöä
vastaan hyökkäysvaunuja, jotka
avasivat tulen. Kahakassa kaatui ja
haavoittui lähes^lSO henkilöä. Ma­caon
kiinalaisväestön veri kasteli
kaupungin kadut.
Miten suhtauduttiin tapaukseen
Kiinan kansantasavallassa, ~jDnka
alueella tämä Salazarin siirtomaa
sijaitsee? Kiinan johtajat osoittivat
pitkämielisyyttä Portugalin kolo­nialisteja
kohtaan. Tulen avaami­nen
Macaon siviiliväestöä kohtaan
ei aiheuttanut välitöntä reaktiota
Kiinan johtajissa, vaikka se oli kar­kea
muistutus siitä, että Kiinan alu­eella.
on edelleen säilynyt siirtomaa­valta.
Luonnollisesti on Kiinan johta­jien
oma asia määritellä suhteensa
alueella oleviin siirtomaihin, eikä
kukaan muu kuin Kiinan kansa itse
voi päättää, koska se puhdistaa Kii^
nan alueen kolonialismin jäänteis­tä.
Mutta kun kuuntelee Kiinasta
kaikuvia iskulauseita ja kehotuksia
"koko maailman imperialismin nu­jertamisesta",
tuntuu pitkämieli­syys
Portugalin siirtomaaherrojen
rikoksia kohtaan kummalliselta ja
saa epäilemään, että Kiinan johta­jat
käyttävät "kaksinkertaista kir­janpitoa".
Heillä ei ole kiirettä rat­kaista
Macaon ongelmaa ilmeisesti
siksi, että se ja lähellä sijaitseva
Hangkong ovat Kiinalle valuutta-lähteinä,
etappeina kaupassa kapi­talistisen
maailman kanssa.
Nämä tiedot eivät ole tuulesta
temmattuja. US.\:n virallisessa
tiedonannossa ilmoitetaan, että
USA:n kauppa Hongkongin kanssa
on 10 vuodessa kahdeksankertaistu­nut,
ja 8 viime- kuukauden aikana
USA:n tavuranvaihto Macaon kans­sa
noussut yli 2.8 miljoonan dolla­rin,
kun se vuoden 1965 vastaavana
aikana oli 1,8 miljoonaa dollaria.
Vuosina 1963—65 on kauppa Kii­nan
kansantasavallan Hongongin
ja. Macaon kesken lähes kaksinker­taistunut
ja noussut miljoonaan dol
lariin.
mc ja kannatuksemme työväen
puolueiden ohjelmille ja edus­tajille.
Se on vanhoille puolu­eille
py.syvänä' muistutuksena
poliittisesta kuolemasta, eli sii­tä,
että työväki voi nousta
parlamenttaarisiin valta-ase­miin
odoteltuakin nopeammin.
Jos näin ei menetellä, silloin
joutuvat valitsijat vain ihmet-telenriään
sitä kun se tai lama
porvarihallitus osoittautuu vaa­lilupausten
syöjäksi, minkä
johdosta taas seuraavissa vaa­leissa
heitetään veijarit ulos ja
valitaan toiset tilalle hallituk-seen.
' ^' . •
Amerikkalainen kuoli
" merirapusodassa "
Miami. — Kolmen amerikkalai­sen
meriravustusaluksen miehistö
vaihtoi kiväärinlaukauksia tunnin
ajan keskiviikkona, kun "rapusota"
puhkesi ilmiliekkiin kalastusalueis­ta
ulkomerellä 'Hhellä Kuubaa.
USAn rannikkovartiosto tiedoitti
erään miehistöön kuuluvan henki­lön
saaneen surmansa ja erään kap­teenin
haavoittuneen.
Yhteenotto, yksi monista, joita
on syntynyt tulisesti tuhatmiehisen
Floridan itsenäisten merirapukalas-tajien
välillä. Tämä "rapusota" oli
"hautunut" jo useampia päiviä an­toisan
Cay Sai Bankin seutuvilla,
joka on 95 mailia täältä etelään,
sanoi haavoittunut kapteeni.
U.seimmat ravustajista kuljetta­vat
mukanaan kiväärejä ampuak-seen
haikaloja sekä suojellakseen
pyydyksiään.
Kiinan nuoria: Raskaasti aseistetut nuo.'et, tyttöjen muodostaessa ensimmäisen
linjan, ovat lepohetkellä erään Kiinassa olevati kommuunin tiellä, lähellä Kanto-^
nia. He muodostavat csan kommunin ll,000:sta 10-19-ikäisestä nuorista, jotka
osallistuvat sotilasharjoituksiin ja muodostavat paikalli.sen miliisin. Valokuvan-oli
äskettäin ottanut eräs japanilainen kuvaaja. .
— Miä.stä myllys tarvllahah, riihcs
kelpaa tuhmempakih.
Anjala.
HelsinkL — (Suomi^Scura). —
KEKKOSEN UUDELLEEN­VALINTA
POIKKEUSLAILLA
ESILLÄ
Neuvottelut tasavallan president­ti
Urho Kekkosen valitsemiseksi
uudelleen presidentiksi poikkeus­lailla
aloitetaan ensi viikolla. So­sialidemokraatit
on kutsuttu kes­kustapuolueen
• kan.ssa käytäviin
neuvotteluihin torstaina (19. 1.)
ja kaikki Kepun kirjeen saaneet
sen jälkeen. Tä!ä ennen käydään
keskusteluja muissa sisärenkaissa.
Tällä hetkellä suurin huomio
kohdistuu siihen, onko tasavallan
presidentti halukas hyväksymään
poikkeuslain järjestelyn. Pidetään
epätodennäköisenä, että tasavallan
presidentti itse voisi antaa edus­kunnalle
lakiesityksen .ilsensä va-litseniiseksi
poikkeuslailla prcsiv
dentiksi. Poliittisi.ssa. piireissä val­linneiden
käsitysten mukaan uudel­leen
valinta tapahtuu eri eduskun­taryhmien
allekirjoittaman laki­aloitteen
pohjalta. Epävirallisia
kesku.steluja tästä m;ihdollisuudes-ta
on tiettävästi puolueiden kes^
ken jo käyty.
Poikkeuslaki merkitsee perus­tuslain
muuttamista, jolloin se vaa­tii
hyväksytyksi tullakseen 173
edustajan äänen. Presidentin va-lifsijamiesvaalil
olisi nykyisen lain
mukaan toimitettava ensi. vuoden
tammikuun 15. ja 16. päivinä. Pre­sidentin
vaali tapahtuisi helmi­kuun
16. päivänä. .Jos poikkeus­laki
hyväksytään, ei valitsijamies­vaaleja
toimiteta, vaan eduskunta
valiLsee presidentti Kekkosen sa­maan
aikaan hänen kolmanneksi
vaalikaudek.seen. (SS).
SUOMEN ALKOHOLIJUOMILLE
UUSIA MARKKINA-ALUEITA
Suomalainen vodka on valtaa-ma.
ssa huomattavia markkina-aluei-i
la Euroopa.ssa ja Yhdysvalloissa.
' Vuoden 1966 aikana vietiin ulko­maille
ennen kaikkea Ruotsiin yli
1 300 000 pulloa alkoholia Kosken­korva
Vodka-nimellä, kun taas ai­kaisempina
vuosina vienti rajoittui
muutamaan kymmeneen tuhanteen
pulloon. Vodkaa viedään nykyisin
neljääntoista maahan ja lähiaikoi­na
on pyrkimys saada viennin pii­riin
Englanti viidenneksitoista
maaksi. (HS)
POROJA KUOLEE NÄLKÄÄN
Yhä huolestuttavammalta- näyt­tää
Lapin porojen kohtalo, sillä
säiden kylmeneminen on vaikeut­tanut
ruoansaantia entisestäänkin.
Kolarin suunnalta on löydetty kuol­leita
eläimiä ja nääntymisen en­nustetaan
uhkaavan myös Kittilän
eteläosissa ja Ivalon suunnalla kul­kevia
laumoja. Pohjoisimmista pa­liskunnista
on suuria tokkia riis­täytynyt
Norjan puolelle ravintoa
hakemaan. Paliskuntain yhdistyk­sen
anomus valtion tuen saami­seksi
ja ruokinnan järjestämiseksi
ehtii valtioneuvoston käsittelyyn
vasta muutaman päivän kuluttua*.
(HS)
PENIKKATAUTIA
Penikkatautia esiintyy tällä, het­kellä
erittäin runsaasti maan poh­joisosissa,
ja koirien rokotuksiin
pitäisi jälleen kiinnittää huomio­ta,
todetaan maatalousministeriön
eläinlääkintäosastolta. Penikkatau-titapauksia
on Pohjois-Suomessa
ollut useita satoja ja hajatapauk-sia
on havaittu myös etelämpänä,
Mikkelin ja Lappeenrannan seu­duilla.
Myös minkki- ja kettutar­hat
ovat vaaravyöhykkeessä. (US)
TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄIN
ANSIOT
Miespuolisten tcoUisuustyönteki-
Suomelle 10 miijimnan
dollarin laina lännestä
Helsinki. — Suomen Pankki on
vai' ion puolesta käynyt neuvotte­luja
belgialaisen Banque Lamber-^
iin kanssa ulkomaisesta obligaatio­lainasta,
kerrottiin Suomen Pan»
kista viime viikolla. Lopullista pää­töstä
ei tästä vielä kuitenkaan ole
tehty.
Englantilainen Financial Times
kertoi tiistain numerossaan: "Suo­men,
tasavalta laskee liikkeelle Eu-'
roopan pääomamarkkinoilla tammi^*
kuun alussa 10 miljoonan dollarin
(32 milioonaa markkaa) suuruisen
obligaatioluoton biysseliläisen pan­kin;
Banque Lambeiiin . ilmoituk­sen
mukaan. -
' Lainan koron odotetaan olevan
1 prosenttia, emissiohinta mää­rätään
myöhemmin. Kuolätusmak-sut
aikavat ensimmäisen ,vuoden
lopulla koko takaisinroaksuäjan ol­lessa
10 vuotta. Lainan keskimää­räinen
tuotto on noin 7 % prosent­tia.
Lainan takaajana on syndikaatti,
jonka muodostavat Banque Lam-bert,
Banque de BruxelleS, Euta-merien
Finanziaria Intemazionale
ja Pieison Heldring and Pierson.'
Obligaatiot noteerataan Luxembur­gin
ja Amsterdamin arvopa);>efi-pörsseissä".
; '
Suomen Pankista kieltäydyttiin
Kommentoimasta toistaiseksi asfiaa
enemmän kuin mitä sen oma ly­hyt
tiedonanto kertoo,
jäin keskituntiansio oli viime vuon­na
kolmannella neljänneksellä il­man
arkipyhäkorvauksia 3:28 marl^
kaa ja naisten 2:74, ilmenee Sor
siaaalisen tutkimustoimiston laati­mista
ennakkotiedoista. ArkipyhS-koi-
vauksineen tuli miesten keski­tuntiansioksi
4:04 markkaa ja nais­ten
2:76 markkaa. Edellisen vuo­den
viimeisestä neljänneksestä ko­hosi
miesten keskituntiansio arki-pyhäkorvauksineen
9,8 jirosenttia
ja naisten 9,5 prosenttia. (SS)
PÄIVÄN PAKINA
"VIATTOMUUDEN" ESIKUVIA
Pilatuksen kerrotaan aikoinaan
pesseen kätensä ja sanoneen, et­tä
"viaton olen minä".
Samoin menetteli alkuviikolla
valtiosihteeri Judy LaMarsh kun
hallitukselta vaadittiin alahuo­neen
istunnossa selitystä, miksi
Länsi-Saksan uusnatsismin viral­linen
pää Kansallisdemokraat­tisen
puolueen johtomies Adolf
von Thadden, aiotaan vetää aina­kin
takaoven kautta canadalaiscn
televisioyleisön nähtäväksi ja
kuultavaksi "Sunday" ohjelman
kautta.
Miss LaMarsh perusteli omaa
ja hallituksensa "viattomuutta"
selittämällä, että mainitun uus­natsin
tänne tuottanii.sta ko-skeva
kysym.vs "on nyt CBC:n sisäinen
asia".
Tätä aikaisemmin pesi GBC:n
presidentti J. Alphonse Ouimct
myös kätensä esittämällä suunni­telman,
jonka mukaan von Thad­den
olisi tuotettu välittömästi
CBC:n toimesta Canadaan haasta­teltavaksi.
Nyt ei tätä toisessa maailman­sodassa
Hitlerin natsiarmeijassa
panssarijoukkojen upseerina toi­minutta
uusnatsilaista johtajaa
tuodakaan tänne CBC:n , varoilla,
mutta CBC:n tarkoituksena on
kuitenkin lähettää loku edusta­jansa
haastattelemaan tätä her­raa
nalsisuuruutta joko Yhdys­valtoihin
tai Länsi-Saksaan.
Toisena mahdollisuutena on se,
että CBC ostaa von Thaddenin
haastattelufilmin British Colum­bian
yliopiston opiskelijain yhdis­tykseltä,,
mikä on tehnyt alusta^
vat valmistelut siitä, että von
Thadden tulee sinne päivän kes­tävälle
puhujamatkalle.
Puolustellun CBC:n "oikeutta"
von Thaddenin haastattelun jäi-_
jcstämi.seksi ja esittämiseksi miss
LaMarsh vetosi alahuoneen istun-no.
ssa siihen, että -canadahiisilla
on oikeus nähdä ja kuulla niitä,
jotka osallistuvat aktiivisesti jul-kisuustoimintaan.,
Kuten huoma­taan,
hän ei voinut sanoa "uus­natsilaisen
propagandan levittä­miseen",
mistä on tässä kysymys.
Ihmetellä vain pitää, miksi ea-nadalaiston
pitäisi muka rahoit­taa
ja auttaa länsi-saksalaista
uusnatsia p^'opagandansa levittä­miseksi.
Jos emme olisi koskaan
ennen kuulleet ja nähneet nat­seja,
niin asia olisi hieman töi­nen.
Mutta natsismi ön siksi ttui-neltua
poliittista ruttoa canada-hiLsllle,
ettpi sen näkemisestä ja
kuulemisesta saada mitään uutta.
Eräitten uutistietojen miikaän
von Thadden oh ilmaissut toivo­muksen,
että hän saisi tavata ca-nadalaisia
arvostelijoitaan^ saadak­seen
heidät vakuuttuneiksi, että
hän ei ole uusnatsi.
Mr. von Thadden haluaisi saa­da
Canadan juutalaisten kongres­sin
vakuuttuneeksi, että hän edus­taa
uudenlaista kansallissosiali.s-mia,
ja että hänen puolueensa ei
ole uusnatsipuolue, kerrotaan
meille.
Mahdollisesti ei ole! Mahdolli­sesti
se on peräti.sitä vanhaa nat-,
sismia, mitä ilman ei kukaan voi­nut
upseeriksi kohota Hitlerin
panssarijoukoissa.
Tosiasia on, että von Thadde-
-nin edustaman Kansallisdemok­raattisen
puolueen johdon 18 jä­senestä
oli (ainakin viime vuon­na)
12 jo Hitlerin natsipuolueen
jäseninä!. He ovat niitä miehiä,
jotka mainitun puolueen äsket­täisien
vaalimenestyksien jälkeen
julistivat voitonvarmasti, että "me
olemme jälleen jotakin": :
Tämä samainen kansallissosia­listinen
puolue, miksi von Thad­den
sitä asiallisesti kyllä nimit­tää,
vaUtii Saksan rajojen siirtä-;
mistä, eli vuoden 1937 rajojen
palautiamisla ikäänkuin Natsi-
Saksa ei olisi - aloittamaaitsa-so--
taa hävinnytkään.
Samainen puolue on kehitellyt
Länsi-Saksasisa myös rotuoppeja
ci niinkään paljoa juutalaisia
vastaan, jotka tuhottiin natsisnndn
ensimmäisen tulemisen jälkeen
vaan Länsi-Saksassa työskentele:
viin vierasmaalaisiin nähden jne.
Ja kun valtiosihteeri Judy La
Marsh puolustaa hänen television-esiintymistään
Canadass^ sillä pe­rusteella
että von Tjiadden el oie
muka vain jokin uusnatsismia
edustava propagandisti, vaan oi­kein
"julkisuushenkilö"; niin sil­loin
on syylä palauttaa'* mieleen,'
että Kansallisdemokraattinen puo­lue
on kaikesta huolimatta vielä
melko pieni poliittinen tekijä.
Sen nopea nousumahdollisuus
ci liioin ole samanlainen, m i k ä
oU Hitlerin natsipuolueella, sillä
maailman tilanne on vallan toi­senlainen
mitä se oli 35 vuotta
sitten.
Vaara ei ole itse Kansallisde­mokraattisessa
puolueessa, vaan
niissä olosuhteissa, missä tällai­nen
poliittinen rumilus voi ke­hittyä.
Ei ole Länsi-Saksan ."demokra­tialle"
kunniaksi se, ,että siellä
kehittyy sellaisia uusnatsiliikkeitä
kuin on von Thaddenin. Kansal­lisdemokraattinen
puolue.
Eikä liioin ole Canadan kun­niaksi
se, jos ei sanoin ja teoin
osoiteta, että canadalaiset eivät
halua olla missään tekemisissä
sen paremmin uusnatsismin kuin
sen edeltäjänsäkäiln kanssa.
Känsäkoura