1960-09-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i i l i '.Tiistaina,^syysk. 27.p..—.Tuesday, Sept. 27, 1960 l i (LXBEBf T)^'-'Indepenäent' Labori Organ''of-Finnish Canadians. £s4 tabmhed >IdvT 6r7:lM7I'nAuthorIzedf as^ Wbnd''cläss mail .,by^; the v Post] —o$^rtep*aftment:?rottaFa. ^Pub-f sdtlÖirice^^'* weeltly: 'p Tuesdays,! Ilitiffaay8fandlSaturäays:by;yapaus- 'PulflIsmd«<Company Ltd.'. at 100^102. Elm 'St. .W.. Sudbury, Ont., Canada. Telephones\Bus. OffiA; OS, 4-4264; Editoria! Office OS. 4-4265.-^anager E. Suksi.,Editor W. Eklund. Mailing address': Box 69, Sudbury, Ontario. Advertisingrratessuponv; application;- .Ttanslatidnfree of^charge.% " m TILAUSHINNAT: rt>;A';- , k]C.'4.25 ,fcfci?;2.50 Yhdysvalloissa:. l'-vk{i,9.00,6lkk.,4.80 - Suomessa: . 1 vik. 9.50 6 kk. 5.25 jCanadassa/ " ^ 1 vkj-S-OOTe Pääministeri Hrushtshevin puhe Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevin viime perjantaina Y K : n Yleiskokouksessa pitämä y l i kaksi tuntia kestänyt puhe on sanan'varsinaisessa merkityksessä yleismaalli-^* sen keskustelun kohteena ja alaisena. Hänen puheensa tärkeyttä j a merkitystä voidaan ehkä: kaikkein parhaiten arvostaa vertaamalla sitä Yhdys.valtain , presidentti Eisenhowerin torstaiseen puheeseen. Kuten tie- • detäan," presidentti Eisenhower oli yleisen mielipiteen p a i - nqstuksesta pakoitettu muuttamaan suunnitelmiaan ja^tule- ~m'aan aikaisemmista kielloista huolimatta Y K : n istuntoon. Tämän kannanmuutoksen syyksi i l m o i t e t t i in s i l l o in julkisesti-j a erityisesti korostaen, että presidentti Eisenhower puhiin ennen ^pääministeri Hrushtshevia siinä mielessä ja toivossa, että hän saa etuotteen eli aloitteenteon käsiinsä! Mutta hänen puheensa oli, kuten porvarillisissakin piireissä melko -yleisesti myönnetty, pääasiassa vanhan vatkaamista j a .sellaisenaan siis maho. Kukaan ei ole kiinnittänyt juuri vähääkään huomiota siihen, mitä presidentti Eisenhower " e n s i k s i" sanoi, mutta koko maailma kuunteli ja osoitti suosiotaan sille, mitä pääministeri Hrushtshev esitti ja ehdotti, - Laajassa puheessaan pääministeri Hriishtshv esitti mie- . l e n k i i n t o i s i a ajatuksia j a esityksiä h y v i n laajalta a h n Suomen nimet, ]a arvionsa niiden merkityksestä. Mutta päähuomio sittenkin k i i n t y y hänen yksityiskohtais i in ehdotuksiinsa aseistariisumisen hyväksi, siirtomaajärjestelmän täydellisesti lakkauttamiseksi "sen kaikissa muodoissa", Y K : n pääsihteerin viran korvaamiseksi kolmihenkisellä ^v^: :k johonkin rauhallisempaan paikkaan. Korostaen voimakkaasti sitä, että aseistariisuntasopimus on tämän hetken tärkein tehtävä, Hrushtshev syytti U S A ta erikoisesti ja-samalla myös sen N A T O - l i i t t o l a i s i a siitä, että„ niiden asennoitumisen takia ei ole aseistariisu^isongelman selvittämisessä saavutettu mitään käytännöllisiä tuloksia. Tämän vuoksi hän ehdotti, että aseistariisumiskysymyksen käsittel'yyn olisi saatava "idän" ja "lännen" edustajain lisäksi : t myös puolueettomuuspolitiikkaa noudat^^ tajat. Hän k i i n n i t t i huomiota siihen, että Neuvostoliiton Yleiskokoukselle nyt esittämässä aseistariisumisehdotuksessa mennään monessa suhteessa puolitiehen länsivaltoja vastaan > f :sekä huomioidaan ni^ toivomuksia j a esityksiä; tässä asias-- sa. Pitäen ehka mielessä länsimaissa niin usem kuultua p u hetta "valvonnasta" pääministeri Hrushtshev sanoi koros- 'taen; "Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain siten, että an- *-karan; .""kansainvälisen valvonnan;^v a kaikki aseet j a puretaan asevoimat." Mutta, hän tähdensi, Neuvostoliitto ei tule koskaan suostumaan " ^ ; :: aseistariisunt k a i k k i a l l a maailmassa. Vedoten NL:ri yleisen ja täydellisen aseistariisumisen ; ; hyväksymisen puolesta puhuja sanoi, että: .nyt- olisi lopulta- :k^ eli: käytännölliseen; sotamiesten kotiuttamiseen, aseiden, myös ydinaseiden j a ydinasei- ' den kuljetusvälineiden hävittämiseen." ?t?;;S!ä''SCi^K;£/¥Ä^^ ^:*.^^'ff:'^7-'i^M-i'r'^^^^^ Pääministeri Hrushtshevin puhetta TV:ssa seuranneet, panivat merkille sen suuren innostuksen j a myötätunnon, minkä' hänen esityksensä kolonialismin lopettamiseksi sai varsinkin entisten siirtomaiden edustajilta. Puheensa yhteydessä Hrushtshev esitti virallisena ehdotuksena hyväksyttäväksi 3 kohtaa käsittävän julistuksen siirtomaajärjestelmän lopettamiseksi "sen kaikissa muodoissa" — siis myös taloudellisen riistonkin muodossa. Tämän julistuksen perusteella taattaisiin kaikille siirtomaille mahdollisuus määrätä itsenäisesti kohtalostaan ja v a l i ta valtiomuotonsa, minkä ne itse haluavat. Varmaa myös on, että tämä ehdotus, kuten Neuvostolii- • • ton esitys>yleistä..j , ten, tulee saamaan suurta kansansuosiota kautta maailman ja myös Y K : n yleiskokQuJssen istunnossa. ^Kaikkein enimmän välitöntä kohua on länsimaissa .herättänyt pääministeri Hrushtshevin esitys, että Y K : n pääsihteerin tilalle perustettaisiin koHektiivinen elin, johon t u l i s i kolme jäsentä, joista kukin ledustaisi määrättyä valtioryhmää — 1 jostakin^Yhdysvaltoja tukevasta maasta, 1 sosialistisen maailmanosan edustaja ja 1 puolueettomien maiden edustaja, ' Tätä esitystä on ihme ja kumma visseissä länsimaissa selitetty jopa "sodanjulistukseksi" koko Y K ; t a , reikä v a in mr. - ; :• H Diefenbaker katsoi aiheelliseksi sanoa viime sunnuntaina,- että tämä ehdotus tarkoittaisi muka " Y K : n kaikkien toimenpiteiden kuohitsemista (emasculation)". Miten tällainen arviointi sopii demokrattiseen maailmankatsomukseen, sitä me emme voi ymmärtää. Pääministeri Diefenbakerin mielestä menee kaikki päin mäntyä " s i l l o in jos maailmanlaajuisesti- II'"-' to:rriivan"suurjärjestön'johtoon nimitetään 3-herTkinen "joh- ^ ' tokunta", jos^saa-iuyan k y s y ^ Muu_ei Jkelpaa kuin yhden flj, - miehen-yksinvalta. , , , ' |.' -Ajatellaanpa asiaa hieman" toiseltakin puolelta. Y K : n if pääsihteeri on tällä kertaa Yleiskokouksen-ja myös Turvalla'/,, lisuusneuvoston päätösten yksinvaltainen t u l k i t s i ja ja toteut-taja. 'Nykyinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld on kapitalist i , f tiseri'maailmankatsomuksen omaava "aristokraattimielinen" r^/ diplomaatti. Hänen edeltäjänsä oli myös kapitalistisen maa-ilmankatsomuksen omaava henkilö. Ja tiukan tullen mr. Hammarskjöld asettui Kongossa imperialismin puolelle, k u - — t e n hänen-edeltäjänsä, m r . - L i e menetteli Koreassa. — 7 Kaikesta huolimatta imperialismi ei ole enää "kukkona StNTY/^- '-I PÄIVIÄ 1 * Sanna Kannasta, North Bfanch, täytti t maanantaina ' syyskuun ; 26 pnä 82 vuotta. / ~ ' . i • K a t r i ' . R i k s m a n r ' S o i n t u l a B . ,C.i täyttää tänään, syyskuun 27 pnä 81 vuotta. ' Jalmar Mantere, Dorion Ontario, täytt2ä;tänääni syyskuun 27 päivänä 74'vuotta. Sofia Ranta, Sault Ste, Marie Ont. täyttää perjantaina syyskuun 30 pnä 70 vuotta. Anna Tuomi, Edmonton, Alberta, täytää lauantaina, lokakuun 1 pnä 82 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin . ohin käriqa^tu BilLy Graham kylmän sodan profeetta Berliini. — Itä-Saksan eräs sano-maiehtr: leimasi lauantaisessa : kirjoituksessaan ylidysvaltalaisen evankelista Billy Grahamin Berlnnm matkan: osaksi Yhdysvaltain imperialismin vehkeilystä. Neues Deutschland-lehti sanoi, että Graham on Yhdysvaltain imperiar lismm . edustja, "psykologisen sodan saarnaaja" ja monopolipaaoman välikappale, j ) Grahamin ilmaantuminen jonnekin edeltää , ama Amerikan ,: imperialismin provokatioita", sanottiin ko. k i rT joituksessa. Mitä muut sanovat "IKE" DIEFENBAKER JA MACMILLAN VAIN NL:n SATELLIITTI RENKEJÄ? Uumoillen nyt YK.ssa lopuUi-senj vähenselvittelyäikojnmunistien ja lännen välillä, kuten se kirjoituksensa lopussa sanoo, Torontossa, ilmestyvä: Vapaa Sana valittaa.sitä kun 'Neuvostoliitto ei näe sitä "vaaraa" mikä sitä uhkaa Kiinan väestöpä ljoude.sta (?) ja leimaa YK n kokoukseen osallistuvat kapitalististenkin maiden : päämiehet: (presidentti Eisenhovverista ja päd- J o h n D i e f e n b a k e r i m a s l i Neuvostoliiton ••satelliittirengeiksi" kirjoittamalla toistaisessa toimitusar-cikkelissaan: •'Venäjän diktaattori Krusschev (kovapäisiä = poikia kun :.he eivät opi miehen nimeä kirjoittamaan oikein sen paremmin suomalaiseen kuin renglantilaiseenkaan malliin) ^ V) on mobilisoinut kaikki satel-. luttivaltioliittolaitten, renkinsä j<'i johon myös näköjään muutamia aidallalstuvicnvaltioden .päämiehet . . . Sitä osoittaa juuri se että kajftettavissään olevat-voimat Y K :n Yleiskokouklseen häntä i tukemaan vV^*;';~';:V:i'^!;'^;ivo: ''''•'•'•'\-''^^\.'77''~iyi'7^^^^^^^ Kun pääministeri Diefenbaker menee myös Y K : n istuntoon niin kysyä kaiketi sopii, kumpaan ;luokr kaan^VapaaSanavmäänttelee hänet — Neuvostoliiton' "satelliiltirengik-bi" vaiko "aidalla istuvan maan päämieheksi"? Washingtonin' diplomatialle asiat eivät^ole hyvin-latinalaisen Ameri| kanrmaissa. ^Tullakseen vakuutej tuksi tästä ei tarvitse mennä läpi paksuja^diplomaattisten ^asiakirjain kasoja. Yksi riittäätodistamaan sen. Viitataan siihen pitkään pu heeseen/;; j onka:- Yhdysvalta 1 m alival tios'ihteeri Douglas Dillon piti Inter Amerikan taloudellisessa - konferenssissa äskettäin.Bogotassa, Colombian päakau<pungissa. .Kauan'ennen .konferenssia amerikkalaiset lehdet j u l k a i s i v a t p u h e e n osoittaakseen Yhdysvaltain ''uutta lähentymistä"- lat;na^aiseni|Amerikan 'ongelmiin. Senjälkeen kun puhe 'oli pidetty • latinalaisen maiden .edustajain kurkut varniaankin olivat kuivat: ^kauan odotettu "keidas" osoittautui olleen kangastusta. Dillon yritti kuvata latinalaisen Amerikii maiden tilannettaT^todelli-sessa valossa Köyhyys ja yhteiskunnallisten oikeuksien puute, sanoi hän, sortaa ;Monia'ihmisiä latinalaisen Amerikan: maissa;: Yhdys-^ valtain valtuuskunnan johtaja ke-hoitti, että "suuria toiveita pitäisi antaa perinnöttömille, jotka muodostavat v niin suuren osan 'monien latinalaisen Amerikan väestökerroksista"' Näytti siltä, että Dillon o l i valmisr ilmaisemaan niiden: jnimet, jotka käyttävät latinalaisen: Amerir kan maiden köyhyyttä, kuten hän sanoi, "omien: itsekkäiden pyyteit-ten hyväksi". :Ketä ovat nämä.' i h miset?, -Rockefellereitä.dupofldeja taikka moUoncja, jotka ovat kaapaisseet leijonan osan .latinalaisen Amciikan rikkauksista' v El millään ta\alla! Dillon on rc- KIRJ. V . L E V I N S f l l ; jJiellinen f itselleen. .Hänen mielestään nämä/'itsekkäiden pyyteitten" edustajäti'ikuteniilmQni,seivat;ollee| kapitalisteja.vaan . ^ • kommunis| teja. He ovat niitä, jos uskomme Dilloniin, jotka yrittävät pettää latinalaisamerikkalaisia; sriistääsheil-tä "vapautensa" j a "yksilöllisyytensä". ; . . - Mutta latinalaisen .Amerikan: asukkaat ovat jo kauan sitten mitanneet,-' amerikkalaisten kauppamatkustajien tarjoamaa f" vapauden'1 todellista ^arvoa j a siksi amerikka-; laiset -monopolistit ovat syvästi murheissaan. Se on "vapaytta" joTi-tua työttömiksi vuosikausiksi, "vapautta" kuolla nälkään. Latinalaisen Amerikan kansat ovat valmiita kieltämäänAmerikan .monopolien "lahjat", l^e keskittyvät vapauden 'asiassa ;:ttuottajamaana,\^: tulisi:: antaa /apuavpalauttamalla^^fosanr.voittojaan;: Mutta Yhdysvallat^ jyrkästi kieltäytyy kuuntelemasta '^'eteläisten veljiensä" ääntä."'495&-^59 kaikista sU- 'tä :{ivustasmitäKYhdysvall3t-^ komaille latinalaisille v Amerikalle annettiin:2 prosenttia; ja lisäksi kor-; kealla korolla. :: Dillonin-puhe osoitti,:Aettä?heidän suhteensa latinalaisen^. Amerikan niaiiiin-seuraasamaai.vanhaa linjaa; Öillön' kulutti paljon aikaa ns. Y h dysvaltain "avun," selvittämisessä mitei^ ,500 miljoonaa dollaria jaettiin. Dillon ja amerikkalaiset lehdet yrittivät selvittää kuinka Amerikan hallitus "vapaaehtoisesti" jakoi tämän avun. Mutta tosiasiat paljastavat tällaisen tekopyhän olettamuksetfl Tämän ohje'man on sanellut poliitti set 1 tarkoitusperät,: erikoisesti i Yh ^ippujensa alle. , Elämä opettaa- dysvaltain yrityksen tukahduttaa heitä eroittamaaiivtarujatodellisUiU-, desta\ja!;''kom'munismin; uhasta". p i i l o n ja hänen päällikkönsä ovat joutuneet kauhun valtaan. Heitä pelo:ttaa heidän kykenemättömyy-tensävtaistella latinalaisessa Anieri kassa kasvavaa vihaa vastaan. Täs tä syystä Dillon yrittää kaikella voimalla uskottaa,hänen latinalais Amerikan ystävilleen, että vähäi:^ nenkin;taloudellinen apu mitä Y h ; dysvallat on ^luvannut vastaa heidän vaatimuksiaan. Argentiinassa ilmestyvä "Demo- .cratMa i kirjoittaa,:;;että^^b Am6rikka".vaatii ainoastaan :yhtä: että Yhdysvallat; joka on rikastunut etelässä olevien veljiensä kustannuksella lähes vuosisadan paär HRUSHTSHEV ESITTI UUDEN ASEISTARIISUMISOHJELMAN |/ ' maailman t u n k i o l l a " . Maailma on n y t jakaantunut pääasiassa® |g|;rL'; kolmelen'leiriin —^imperialistiseen, sosialistiseen ja puolueet-' * f . t o r n i e n maiden l e i r i i n . Tässä, tilanteessa j a aikaisempaan me- ^ ' . Y nettelytapaan verratBn Neuvostoliitto olisi tietenkin v o i n uM -.«1, ^ lotka myt -"vaativat", että Y K : n pääsihteerinä pitäisi olla ikuisesti porvarillisesti ajatteleva diplomaatti, eivät luonnollisestikaan suostu mitenkään myöntämään'samanlaisia mahdollisuuksia vastapelureilleen. Tassa tilanteessa Neuvo.sto-l i i t to huomioi maailmassa n y t vallitsevat todelliset olo- ja voimasuhteet ja ehdottaa niiden perusteella ainoata johdonmukaista ratkaisua — pääsihteerin tilalle olisi muodostettavaa 3-henkinen: k o l l e k t i i v i -: nen johto, mikä todella edustaa sekä Y K i t a että nykyistä maailmaa. On turhaa väitellä siitä, tukeeko tämä ehdotjus hyväksytyksi 15.' istunnonjaikana tai eikö tule. Varmaa kuitenk i n on, että sellainen t u i k i tärkeä uudistus tehdään joko ennemmin tai myöhemmin, ja Canadan pitäisi tukea ja kannattaa sitä. Mikäli on puhe Y K : n päämajan: -muuttamisehdotuksesta ]ohonkiru- sopivampaan paik-: kaan, niin se tulee välttämättömyydeksi, jos Y K : n ' " t o i s in ajattelevia" -ja värillisiä edustajia kohdellaan *New Yorkissa kuin toisenluokan" ihmisiä. Tämän kysymyksen lopullinen ratkaisu riippuu siis ensitila.ssa siitä, miten Yhdysvallat tähän-asiaan suhtautuu. \ * - ; K u t e n näkyy pinnaPisestikin asiaa tarkastaen, pääministeri Hrushtshev, esitti puheensa y h teydessä Y K : n Yleiskokoukselle täukeltä ja kauaskantoisia? asioita, ' joista ' keslcustellaan; kiihkeästi kautta maailman nyt ja jatketaan keskustelua vielä tämän, istunnon ' päätyt- 'tyäkin: ' • (Jntkojm. sivulta) vatkulkeakhsikcdessä/rauhan l u jittamisen ja kaikkien; valtioiden/f o-dellisen"^^ kansainvälisen yhtei-styon aikMan-aamisen parhaaksi. Neu-vostoiiallitus. on valmis tekemään vastaKsuudessakin kaikkensa suhtof-den: pariintamisen hyväksi: .m','idän »naamnie ja VAmerikan YhdysvaltO' jen valilla, sanoi hän. lliuslitshev muistutti jälleen, et tä .\eii\osloliitto on valmis siirtä maan Saksan rauhansopimusta ^koskevan- kysymyksen selvittämistä siinä mielessä,- etta yritettäisiin päästä: yksimieli-syyteen tästä-sopimuk-' sesta huipputason kokouksessa, jonka Neuvostoliitto on ehdottanut järjestettäväksi lähikuukausina. Hän idusui toivomuksen, että n'SEa. ' Hän korosti, että olisi vihdoinkin koikea aika hyväksyä myös Mongolian kansantjisa\altri Y K n jäseneksi Iliusht-shev totesi, että Y K n koneisto ja varsinkin sen: pääsihteeri ottaa ratkaisuja tehdessään usein lähtökohdaksi., määrätyn valtioryhmän kannanoton. : A nyt kehittää Y K n toimintaa paremmaksi sekä kokonaisuutensa että sen työelinten osalta. K O L L E K T I I V I N E N ELIN PÄÄSIHTEERIN T I L A L LE •Neuvostoliiton hallitus ehdottaa, että pääsihteerin. t i l a l l e — - . paasih-teeriui joka: on tällä haavaa yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston päätösten :yksinvaltainen tulkitsija hallitukset tukisivat :.'Neuvostoliiton ponnisteluja tahan suuntaan N Ln ministerineuvoston puheenjohtaja k o rost i, ett ä ra u h an: 1 uj i tla m i seksi kaukoidässä ja. :.kaikkiallavmaails massa oiisi Korean kysyinykscn:;sel: vitlaminen kipeimmin taipeen Han puolsi Koie.in kansandemokraattisen hallituksen taholta esitettyä ehdotusta Pohjois-'ja Etelä Korean yhteisen konferenssin järjestämistä.^ Hrushtshev kosketteli USAn liittolaisten taholta Neuvostoliitolle osoitettuja'moitteita Amerikan: hallitusta vastaan -kohdistetusta; liian ankarasta arvostelusta ja sanoi, että hyvanahkaiscksi heittäytyminen ^kansainvälisten; : p r o VO kaatioiden järjestäjiä suojeleva olalle taputtcr lemmen nieikilsisi, etta rauhan asialle tehtäisiin keholon palvelu. Hiushtshev koi osti amerikkalaisten vakoilulentokoneiden lento-; jen osoittaneen, miten suurta vaaraa rauhalle, tietää- amerikkalaisten tukikohtajärjestelmä, joka hämähä-. ; kinverkon l a i l l a on.^kietonut otteeseensa kymmeniä Euroopan, Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan maita Hrushtshev sanoi NATOn:olevan eräänlaisen ;nioidän. aikamme "pyhä liitto", joka on ottanut itselleen epäkiitollisen tehtävän vapauden rakkauden' hengen karkoittdmisoksi kaikkialta minne:se ilmaantuu.'. • NLn valtuuskunnan johtaja ke-hoitti Yhdistyneitä Kansakuntia tekemään kaiken mikä suinkin on tehtävissä, Kuubaa uhkaavan ulkopuolisen vaaran torjumiseksi. Jos sallittaisiin asian kehittyminen Guatemalan: tapauksen asteelle merkitsisi se sellaisten tapahtumien päästämistä valloilleen, joiden seu-rauksia'tällä hetkellä kukaan tuskin, pystyisi ennakolta arvaamaan. Hrushtshev rinnasti Kongon tapahtumia vuonna lO.^ö tapahtuneeseen Suezin kriisiin ja eritteli -Kongoa va.staan tähdätyiv salaliiton todellista taustaa, jonka ytimenä on, että monopolLstit pelkäävät menettävänsä käsistään Kongossa olevat ydinaseiden tuotantoon tarvittavat raaka-aineet. Tämän salaliiton langat johtavat Brysselistä muiden (Tuurten NATO-maiden pääkaupunkeihin. , -1 Hrushtshev 'sanoi rauhan asian kannalta turmiollisckSit ja alentavaksi tilannetta,' jonka vallites.sa Kiinan""' kansanta.savaU:( on , vailla edustusta, Yhdistyneissä' Kansakun' myös USAn, Englannin j a Ranskan J j * ' toteuttaja — periustcttaisiin ' kollekti.vinen olin. johon .tulisi kolme jäsentä, joista kulein edustaisi yhtä määrättyä valtioryhmää. E H D O f l i S Y K n PÄÄMAJAN SIIRTÄMISESTÄ N L : n valtuuskunnan johtaja esitti ajatuksen, että koska USA, kuten ktytäntö on osoittanut, rajoittaa ja loukkaa eri valtioiden edustajien oikeuksia, olisi .s.vytä ehkä valita VKnkcskuk,selle joku toinen, •sijoituspaikka,; esimerkiksi Sveitsi. tai Itävalta. Hän lisäsi, että mikäl i ; katsottaisiin' tarkoituksen niukai-s'> ksi sijoittaa Y K n päämaja Neuvostoliittoon, niin siellä sille taattaisiin parhaat: mahdolliset, työskentelymahdollisuudet, täysi;, vapaus ja turvallisuus r k a i k i l l e edustajille, heidän poliittisista ja:uskonnollisista vakaumuksistaan jä ihon väristä riippumatta. Hrushtshev kehoitti neuvostokansan puolesta yleiskokouksen eduS:: tajia muistamaan heidän tehtävänsä ylevää ja suurta merkitystä ja lopetti puheensa .«ianocn: Tehkäämme niin, että Y K n 1.5. yleiskokous ei olisi .ainoastaan toiveiden,: vaan myös toiveiden" täyttymisen yleiskokous. ' m l i i i i Kuuban ::vallankumous;^^':^^^:W^ tononkäsittänyt, että heidän politiikkansa; ei voi 'murtaa Kuuban kansan tahtoa.: Siitä syystä uuden ohjelman tarkoitus on esittää mat-^ kijan osaa. \ :; Yrittäköön Dillon j a : hänen kaita i s en sa.: m 11 ä h y vä nsä y k SI asi a oh varma: uusi j a paljon mainostetun ohjelman tarkoitus on "vihjata" l a : tl nai a isen A meri kan h alli I sevi 1 le -piireille,, etta AVashingtoninkukkar: • ro .on auki heille ainoastaan sikäli kum ne: kannattavat ^Yhdysvaltoja taistelussa Kuubaa vastaan. Mitä muita hyviä uutisia Ameri-;: kan ,valtuusto esitti kuulijakunnalf; leen,,;lukuunttomatta muutamia "avun" lupauksia rahalaitosten kautta?;: E l mitään.: Dillon jälleen* antoi kolonialistien "neuvojaV^ ' ' J u mala auttaa niita jotka 'Uuttavat it^ seaan". Mutta Yhdysvaltain edustaja, edelleen halusi saad^ entistä sli u rc m m a t a 1 at: Y hdys va I tai n : pääoman .sijoituksille :.:lat^^ Amerikan luonnon, resursseissa. Tania eiikoisesti huolestuttaa Wall Streetla Kuuban hallitus kan-sallistuttaa suuren osan amerikkalaisten omistamia : omaisuuksia-, ja -tämä saattaa levottomaksi amerikkalaisten suurpäaomhstajain mielet. He;: p';ikaavat,,elta muissa latinalaisen .Amerikan mais.sa ruvetaan seur l a ama an . t a la esi m er k k i a:. :Y m mä rr rellav.sta :syisla D i l l o n ynttiniu-s-tata Kuuban iiall.tuksen toimenpi; teitä; Han vaatii että;Yhdysvaltain yksityispaaomalla taataan.; sellaiset toimenpiteet gotka. "rohkaisevat yksityisten sijoituksia'': vain., sinne, mihin ne oval "tervetulleita" Tu.rhia toiveita, mr Dillon! L a tinalaisen .Amerikan maiden ihmiset sanovat " e i " , ulkomaalaisille nionopolIstoille.;::Hoilla on erittäin hyvä syy tahan Missa teollisuuslaitokset, :-missa ovat : tyydyttävät ko(iit,. missä ovat: koulut.: ja sairaa-. lat ja loppujen lopuksi millä pelloilla, ovat uudenaikaiset muokkauskoneet, joita suurpääoman omista-jat lupasivat vuosikymmeniä ;sitten-latinalaisen .Aincrikan.-tavalliselle kan.sallo? Nkrumahin. ehdotus: YKri tunhustetta^^^ umum . New Y o r k . . — Ghanan presidentti Nkrumah ,vaati perjantai- • na, että Kongon YK-joukkojen ylijohdolle heti annettaisiin sel-r vät ^ olijeet tukea laillista hallitusta, jonka presidenttinä •on Ka- -^saviibu ja pääministerinä*'Lu-mumba. Nkrumah käytti ensimmäisenä puheenvuoron s Y K h i yleiskokouksen aloittaessa: toisen;vpäivän: yleiskeskustelun.^ , • ' I i ' \j) i i ' Koko Kongon bn,i f^iiflnustettava Kasavubun ja, Lumumban , tuomiovalta, sanoi Nkrumah.' Hänen mielestään ;:YK:n joukkojen = kokoonpa-f * t. :-7:j^7>::-7^^v^' vi3St:c:J5 i t i 3, Uudeff^K.-n ylijohdon on a u -, tcttava^ keskushallitusta palauttamaan laki ja järjestys turvallisuus-^ neuvoston ensimmäisen päätöslau-., selman mukaisesti,' johon luottaen, Ghana ja muut riippumattomat af-" riikalaiset valtiot asettivat joukko-osästonsa Y K : n johdon alaisuuteen. 4. Y K : n on annettava takeet Kongon alueellisesta koskemattomuudesta sen väliaikaisen asetuksen - mukaisesti,' josta sovittiin Kongon tullessa'itsenäiseicsi.' ' ' •> 5. Kaikki finanssi- ja teknillinen apu annetaan Y K : n välitykselläyk-sissä neuvoin laillisen hallituksen noa olisi muutettava siten, niin että kanssa ja sitä \:alvoo Y K : n valitse-niihin!- kuuluisi :;ainoastaan; niiden afrikkalaisten ^aitioiden joukko-osastoja, joilla nyt on joukkoja Kongossa. : Myös näidenivaltioiden edustajien olisi huolehdittava;YKn hallinnosta Kongossa. Nkrumah teki mm seuraavat ehdotukset Kongon kysymyksessä: 1. 'Kaikkea apua on annettava keskushallitukselle,^ joka : on; Y K :n täydellisesti lukema Kongon Laillinen hallitus. V 2. Kaikki yksityiset armeijat, niiden joukossa,Katangassa olevat belgialaisten upseerien johtamat osas-tot on riisuttava aseista ja Kongon kansallinen armeija''organisoitava ja koulutettava; jotta se lopulta voisi, esittää oikeata? osaansa kansallis-, armeijana; kun keskushallitus: katsoo :mahdolliseksi: tulla toimeen i l man Y K : n joukkoja. Prinssi Cliarles "liil(emiehenä" Lontoo: — Yhdentoista vuoden ikäisestä' prinssi:'Charlesista on: ke: hittynyt • Associated; 'Press-uutistoi^ miston kirjeenvaihtajan selostuksen mukaan v.lkasjärkinen '• suurliike-mies< : vllhn on ryhtynyt osallistumaan neljännesvuosittain ..pidettäviin' kokouksiin hänenvtalousneuvonantar jainsakanssa, jotka pitävät.huolen hänen yhä lisääntyvästä : omaisuu^ destaan. , , J u u r i : tällä hetkellä hänen sanotaan : olevan: sUUi-estivkiinnöstiiiiie^^ kaupasta, jpnkämiik^^^ tulI lähellä: Plymouthia,:Saltmarsh-iijsa,:;. sijaitsevan ^talöh omistaja. Charles pyysi: mahdollisuutta saada nahda talon ennenkuinvse annettais i i n : vuokralle .410 punnan hinnasta vuosittain hänen nimessään. • Viime viikolla Charles sai tietää, että hänen omaisuutensa ; 0 l i kasvanut; ;odottamasti 12,000 punnalla (333,600); Raha tuli erään Corn- \vallin herttuakunnassa kuolleen miehen jäämistöstä.'; ; Miehellä ei Vv 1946—58 Yhdysval-'ollut mitään tunnettuja sukulaisia. ma; riippumattomien afrikkalaisten valtioiden muodostama komitea. Nkrumah piti Kongon kysymy.s-tä, koko Afrikkaa koskevana ennakkopäätöksenä. > Kongon tapahtumat ovat tehneet täysin oikeutetuiksi varoitukseni, että; Afrikkaa uhkaa ^ibal-. kanisoitumineh, ja; samoin: myös : jokapäiväiset arviointini. uudesta .: jkolonialismista,; tavasta antaa: Af- ; r i k a n : : kansalle riippumattomuus: . t o i s e l l a : kädellä; voidakseen ottaa :: sen takaisin toisella. tain yksityiSi-ijoituksista latinalaisen Amerikan maihin saati in voittoja .5,700 miljoonaa dollaria Dillonin puhe Bogotan konfe ronssi-ssa jälleen osoitti kuinka syvä 010 vallitsee Yhdysvaltain j a latinalaisen Amerikan maiden välillä; : Latinalaisen Amerikan.-maiden kansojen paTnostuksen edessä Washington on .pakoitettu manÖovee-raamaan,. lupaamaan ja> pelaamaan niiden kanssa. .'Mutta Yhdysvaltain politiikka suuntauk-scssaan ei ole muiiltuniil. Taman politiikan tar-ikoituksena on lujittaa pan-amerik-. kalaisia pilareita ja elahyttää jo kauan sittenkuollutta, Monroen op-pui: ja lopullisesti .pitaä miljoonat latinalaisen Amerikan maiden kansat kontrollissaan Turhia pyrki myksid, gentlemannit! Latinalaisen Amerikan kansat eiyat salli sitä. Tavallisesti Britanniassa ilman sukulaisia kuolleiden henkilöiden omaisuus annetaan valtiorahastoon, imutta:. Gornwal 1 in herttuakunnassa se annetaaan :kruununprin5sille: hä-. nen ollessa myös Cornwallin herttua Vuotuiset tulot harttuakunnassa sijaitsevista::prinssi Charlesin: omaiv suukMst» ovat noin 90,000 puntaa ($252,000), mutta tästä summasta Charles ei saa kuin 10,000 puntaa vuosittain verovapaana: kunnes hän täyttää 18 ikä\uotta. Loppu siirretään ns. siviililistan . rasituksien helpottamiseksi — niiden menoerien, jotka koituvat kuninkaalliselle : perheelle makseltavista määr rarahojsta. Esimerkiksi kuningatar saa tästä rahastosta 475,000 puntaa ($1,330,000) vuosittain — vero vapaana BCn kunnat vaativat enemmän apua maal(.-liallitul(selta New Westminster, B. C. — B r i tish-Columbian maakunnan kuntien^ johtajat päättivät ; viime .viikonlopulla' kolmipäiväisen konferenssins-sa>; uudella: vaatimuksella/ että^kun-ii tien on saatava enemmän ? taloudet- ' lista: apua maakuntahallitukselta;; ••: Mutta mahdollisuudet tilanteen muuttamiseksi ovat tällä: kertaa jokseenkinivähäiset, sillä muutosta vaativat ovat juuri. ne. ihmiset; jot-: ka;joutuivat häviölle viimeksipide^; tyissä: maakuntavaaleissa, joissa va^ Iittiin:'uudelleen valtaan Social Cre-dit- hallilus. : Kuntien asia kaikesta sen tärkey-r destä huolimatta ei saanut viime: maakuntavaaleissa, kyllin suurta kannatusta, sillä: asiasta kuntien y h distyksen edellisenpuheenjohtaja . Itenraali G.'A; Murisoninkin kirjoit- : tama raportti, jossa vaadittiin jotta -maakuntahallitus ottaisi vastuulleen - kaikenymuun paitsi; omaisuuden omistajille välittömästi suo- ' ritetun palvelun,: ei saanut siinä määrin kannatusta^ että sen laatija olisi:valittu lamlpatijakuntaan.^Kom; servatiivit olivat ilmoittaneet kan- : nattavansa. sellaista ohjelmaa, :mutr ta heidänkään joukosta ei valittu ainoatakaan, ehdokasta lainlaatija^; kuntaan. • Social Gredit-hallitus ilmoitti kuntien yhdistykselle jo vuosi sitten, että sillä , taholla ei pidetty Murisonin suunnitelmasta, mutta siltä huolimatta kuntien yhdistys uusi vaatimuksensa; viime viikonlopulla. Jos suunnitelma hyväksyt-t? isiin, niin se merkitsisi sitä, 'että maakuntahallituksen olisi maksetta-:, va kaikesta opetuksesta,' sairashoi-- dosta j a varattomien -avustamisesta;. Kuntien yhdistys on ryhtynyt vaatimaan, ; että suoritettaisiin :::enemr:: män alueellista suunnittelua, hyväksyttäisiin laki, jolla sallittaisiin kuntien pakoittaa -rakennusalueiden rakennuttajat;,järjestämään ,niille-^ alueille kunnallinen;: palvelu ;: (lika-:; \iemärit ja vesijohdot sekä kadut) ja että raha-asioissa sallittaisiin tehdä päätös yksinkertaisella:enemr; mistöllä eikä 60 prosentin enemmistöllä kuin nykyään. PÄIVÄN PAKINA 01 niitä onnen poil(ia! Viime viikkoiscssa yhdessä me-hukkaimmassa uutistiedossa kerrottiin, että viidentoista pitkän odo-tusvuoden jälkeen Canadan asevoimille annetaan vihdoinkin — amerikkalainen teiäskypärä! Me jotka olemme sellaisia teräs-pottuja, joutuneet jcskus kokeilemaan, voimme hengemme silmillä nähdä .sen suuren ilon ja riemun, minkä-tämä uutistieto aiheutti! . Raamatussa kerrotaan, että Jaa-, koppi palveli aikoinaan "seitsemän vuotta-, Raakelin lähden','. Mutta nyt tuli lyödyksi tämäkin ennätys koska Canadan asevoimat ovat palvelleet peräti "viisitoista'' vuotta a m e r i k k a laisten teräskypärien vuoksi"j^ I Asiaa koskevassa CP:n uutistiedossa' kerrottiin, että näitä J'20- prosenttia' canadalaisiä 'parempia" ahierikkalaisiatleräspyttyjä qn ollut varastoissamme 'jo ' vuodesta 1945 . - V alkaen, mutta viranomaisten selir tysten mukaim on-oliut^ kaksikin syytä, miksi niillä ei ole 'aikaisem- : m i n po ika m me; ronnel 1 ist utettu;" Näinä syyt ovat: " 1 . Ne tekisivät canadalaisjioukot enemmän;: amerikkalaisia smuistutta-! viksi. "2. Varastoissa on vielä suuria määriä canadaiaisiateräskypäriä-e^ lähes 205,000 kappaletta, jotka kestäisivät nykyisen käytön perusteel-, la seuraavan sadan vuoden ajaksi.": Mutta vaikka varastoissamme onkin kokonainen vuorenkorkuinen kasa teräskypäriä, niin siitä huolimatta, ons hankittu: 48,000 miestäikä-sittävälle.. armeijallemme ^ 60,00(): amerikkalaista tträskypäräd. — Anteeksi, asia ei ole ^vallan näin mutkaton. Kot liutisticdossa kerrotaan tosin, että nyt canadalai-sille sotapojille jaettavat teräsky-pärät ovat amerikkalaisia "Mark h mallisia" pyttyjä, jotka ovat olleet i i i i Yhdysvaltain asevoimien käytössä ensimmaisestä maailmansodasta .alkaen Mutta kun yhtenä ongelmana on se, että: näitä: rajantakaisia - pyttyjä pitävistä sotilaista tulee amerikkalaisia* muistuttavia:; miehiä, niin siksi kaiketi on keksitty, että nämä amerikkalaiset kypärät eivät olekaan "Tenää amerikkalaisia, vaan "NATO-mallisia" kypäreitä. Ja 1 tällä selityksellä on kuulema pohjair, niin paljon, että amerikkalaiset'kypäröitä tuottavat sotatarve-tehtailijat ovat saaneet niitä myydyksi , NATO-liiton eräille muillekin maille — Ranskalle, Länsi-Saksalle (kuinkas sitJjCn} ja Tanskalle. Näin helposti tulee amerikkalaisesta sotakalustusta "NATO-mallista" tauhkaa! Mutta me,saamme olla aivan varmoja siitä, että näitä "NATO-malli-j .sia" kypäriä tehdään edelleenkin Yhdysvalloissa ja ainoastaan Yhdysvalloissa. Niiden jakaminen NATO-Hiton maille, nyt Canadan sotilaille, on luonnollisesti hyvää' afääriä — amerikkalaisille ' sotatarvetehtaili-joillejfeSiksi ::saammej/olla ^ myös-;ai-van varmoja ?iitä, että näiden laävät voitto-osingot" Yhdysvallois- "NATO-mallisten" kypärien* jaosta sa — Känsäkoura. iloitsee tuhannesti: enemmänAame-i; rikkalaiset sotatarvetehtailijati •, eri-:; koisesti kypärien tuotannon alla spesialisoineet sellaiset kuin ca-nadalaiset sotilaat. Kypärikauppa on tuottoisaa afääriä; palj'ontuottoisempaa kuin ome-? nien myynti hautausmaalla, ja senkin sanotaan kannattavan työn- -tekoa paremmin. _ > No, jos muistimme!- ei pahasti petä. meille kerrottiin eräitä vuosia sitten, että käyttöön oli ostettu niin paljon solmioita, että " n e k i n r i i t -_ tävät vuosikymmeniksi^ellei niiden tilalle hankita myös amerikkalai-- | i a ; i l | | i l i | | | i ^^ Kaikki tämä palauttaa mieleemme • Ottawan entisen porniestarinnan äskettäisen lausunnon, että Canadan valtio joutuisi, auttamattomasti va-rarikkotilaan. joTlopetettaisiin — nykyinen varustelukilpailu__ja _vii«_ nan myynti. Asioista löytyy' siis aina hieman valoisampiakin puolia. ^ Me puolestamme sanomme tästä ' uudesta amerikkalaisesta, e l i ' NA- i TO-mallisesta kypärästä: - 1 Oi niitä.onnen poikia, jotka-näi- ] den kypärien valmistamisessa', ke- i • 4] sm <r,] ^ I U •H VI i tl*'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 27, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-09-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600927 |
Description
Title | 1960-09-27-02 |
OCR text |
i i i l i
'.Tiistaina,^syysk. 27.p..—.Tuesday, Sept. 27, 1960
l i
(LXBEBf T)^'-'Indepenäent' Labori
Organ''of-Finnish Canadians. £s4
tabmhed >IdvT 6r7:lM7I'nAuthorIzedf
as^ Wbnd''cläss mail .,by^; the v Post]
—o$^rtep*aftment:?rottaFa. ^Pub-f
sdtlÖirice^^'* weeltly: 'p Tuesdays,!
Ilitiffaay8fandlSaturäays:by;yapaus-
'PulflIsmd« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-09-27-02