Vapaus, January 27, 1955

              44'
torstaina, tanmmk* 27 p. —; Thursday, Jan. 27,1955
••iMBiii •^•icf
« ( flnalab Ciaatflaaa. Eo-
9or* e, tm. .AttOiOxiB^
mtta; thUe» veekly: VTtaesdäjp
IbanOiyy BodSatitrdan bjr.Vi&pauB
Sm st W»6iid]nai7, OnU CnuMb.
TelqjIiimtSB; S a a . Office C6,4M28#
EOitoxial Office OS. Manager
ThdHmnoIiM: 1 vk. 8JOO 6 IdE. « ao
S vk, 0100 0 k k . 47»
SYIMTYAAÄ-
PÄIVIÄ
1
Afr. Crol&i timne ja ''järid"
P
l^ihuessaan alahuoneen jstunjiossa viime maanantaina, Pavid
A. CroU (iL., Toröato-Spadina) teki huulipalvelusta vaalialueensa
tuhansille juut^aisäänestäjnie selittämällä tekopyhästi, «ttä hänen
\f qr^ämensä, .vaistonsa, sisäinen näkönsä ja tunteensa puhuvat Saksan
X:- ;^ili^ri^min.,henkiinherättämistä vastaan.
l i
Ml
tmi
,,'tMulta*tähMi^ päättyi David Crollin "fasismivästäisuus", silla?
[%uiai hän vsanoi, juutalaisten hirvittävistä kokemuksista huolimatta,
'4'''halien /ijärkeiisä", sanoo, että Saksan militarismi on henkiinherä-j
^ tett^?a;>inika luonnollisesti tarkoittaa sitä, ^ttä Saksassa on jälleö»|
, . iumidiittava fasisiiseen hirmukomentoob mitä ilman ei saksalaisia '
Cl '^^6v3ii pakoittaa uuden sodan hintaa maksamaan.
' Juutalaisena David Croll luonnollisesti tietää, että fasistisen
'iäav^^^ palauttaminen Saksaan tarkoittaa Saksassa oleville juuta-
^1afeffle'iiuito^'helyettiäV maan päällä, puhumattakaan nyt siitälf
%• «ttä) se voi myöhemmin johtaa ^uteen maailmansotaan, missä me
^ luukin ;MBmrae "Jiian myöhään'' tuntea, että oikeassa oli mr. Crollini
sydän ja tunteet, mutta autt£<mat^omasti väärässä hänen järkensä.
- s,^ , M r , CroU, joka takavuosina on varoittanut Saksan uudelleen
aseistamisesta Ja puhunut sitä vastaan niin alahuoneen istunnossa
^ /Jauia sen ulkopuolellakin, tietää luonnollisesti sen mitä Saksan mili-
\ iaiismin henkiinb^ättäminen merkitsee. Mutta ^un"tod^lisetj valta4|
' piirit sanovat^'^tä jbs aiot menestyä ja «distyä, nim sinun'täyfy|^
äänestää^ kuten liberaalipuolue'määrää —^'ja liberaalipuolue käskeef'
hänen äänestämään juuri siten kuin sotaiset suuret herrat ovat Wash-irigtonissa
määränneet., ^ " ' , ./ / ' llilft
M/Kurja,-ylen kurja on liberaalisuudestaan aikaisemmin-ylpeilleen
miehen asetna liberaalipuolueen pakkopaidassa! ^ ^ ifli
' iHuonoa^asiäa oh tietenkin puolustettava huonoilla verukkeillia>^t
IN^äm^ tapahtui myös mr. Crollin suhteen. Hän yritti pikeuttaa häran-
"4 ; |»yflyn .heittonsa sanomalla, ,etta hän kannattaa Saksan militarismin
fj A^ehkiinhirättämistä niiden ''takeiden'^ perusteella, jotka, hänen sa-
\.---rnontaansakäyttäen, ovat "tiukat jasitoVat".
/ >' '!^Iutta minkälainen ''liittolainen" on se maa, jonka, hyökkäys­uhkaa
vastaan on saatava etukäteen "tiukat ja sitovat takeet?" Ei­köhän
^mä ole tunnustus siitä, että Saksan militarismiii. henkiinhe-iSttäminen
,on juuri sellainen toimenpide, mitä ei pitäisi-^öorittaa?
^'Mätien virkaveljensä, Allan M. (Fraser M. P. "liberaali" .hän-esitti
puolestaan Salcsan militarismin henkiinherättätnisen oi-jkeuttainisen-
hjrväksi väitöksen; että: Saksan impe^^
ik&vitenkin («nnei^ tai^myöhemmin;ja niinmuodoin on parempi,
-että f länsivallat aseistavat sen nyt heti!
> Toiäin sanoen, meidän tiedossamme on,'sanokaamme maantie-
'losvoukseen pyrkivä henkilö. Hän hankkii itselleen ennemmin tai
mj^öhenjmiin^aseet.^Me emme voi sitä estää! Parasta, siis on, että an-
^^samme hänelle suosiolla asfet, että hän voi aloittaa "iiiketoimmtari^;
tOM. Evaa, Fort Axmvr, OnU Uyt-iM
«umnmtalna, tammikuun 30 pnä
75 vuotta. ,
Aapo Kirmekanga». Vancouver,
B. C ; tä}'ttää) sunnuntaina^ tammilc
30 pnä 81 ivuotta.
, Dan Sadund, Ladyrmith, B . C„
täyttöä tiistaina, helmikuun 1 pnä
70 vuotta.
V Yhdymme sukulaisten Ja'tuttavien
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Hevosraukka el He vain Mvlämässä
f a r a l l t a ; mutta yksinpä sen rvlsaus
asetetaan kyseenalaiseesi,
Cornell yliopiston tiedemiehet ovat
tulleet sellaiseen johtopäätökseen, e t i
tä Järkensä puolesta hevonen el ole
'kovinkaan kirkas", filka. sanovat he,
on paljon intelUgenttlsempiv k u in he­vonen
Ja se voi todistaa sen, jos saa
tilaisuuden.
'^Hevonen raataa itsensä kuoliaaksi",
sanovat elälnspeslallstit mutta halvek-sltttt
Ja tyhmänä pidetty.muuli on n i in
viisas, että panee lujasti hakaan, s i l -
l om kun Siltä vaaditaan liikaa;:: Sen
oluella tosiseikka on se, että muuli ei
syö liikaa. Jos se pääsee väki rehusä-kllie.-:
S e syö vain tarpeekseen Ja jätr
taä säkin rauhaan j a käy siellä toisen
kerran sitten kunVatsa on sulattanut
entisen. Mutta hevonen ahmii itsensä
sairaaksi osaamatta pitää rajaa. Vielä
Voidaan sanoa, että hevonen menee i h ­misen
'komennuksesta sotarintamalle
a tuleen, mutta muulla el saada me­nemään
etulinjoille. Sitä voidaan
käyttää vain k u o n n a ^ j u h t a n a t u l i ­linjan
takana.
Mitä sikaantulee, n i i n sen sanotaan
olevan kaikkein terävimmän oppi­maan
tuntemaan mokaajan kutsut.;
— Työmles-Etecnpäin.
, ;,;^Jos mikään, ,niin nämä ristiriitaiset ja tykkänään "vettä pitä-mäCtömät"
argumentit osoittavat, että Canadan pitäisi kieltäytyä
'Saksän'militarismin henkiinherättämiseen pyrkivien Pariisin ja Lon­toon
sopimusten ratifioimisesta.'
[l^enkähän siinä ukolle käy?
,-5.
iiiii
IM
Puhuessaan, täällä pidetyssä Canadian Tribune-lehden IS-vUpg^
tisjuhlas^VsähkötyöläistenAinion viidennen piirin sihteeri-rahaston-
• hoitaja:;George Harris kiinnitti^^^^^ huomiota siihen omalaa-
;::tuiseen ja suorastaan hämmästyttävään seikkaan, että CCFrnkan^^
linen johtaja M. J. Coldwe]l uhkasi alahuoneen istunnossa äänestää
.Saksan militarismin henkiinherättämiseen täh^^
ftöt<>on sipimusteri r vaikka CGFm Icansallinen
konventioni ja GGE:n kansallinen puolueneuvosto ovat nimenomaan
päättäneet^ että C C F »vastustaa Saksan uudelleen aseistamista.
"Kenen asiallgi mr. Coldwell oikein liikkuu", kysyi puhuja ja
.sanoi, etlä oltuaan LPP:n jäsenenä noin 20 vuotta hänen on miltei
airi^ asennetta> sillä hänen puolueensa
Äs(IiPP)tjärjestödemokratia edellyttää sitä, että kaikkienijäsenten tu-v^
ilee^^oudattaa ja kunnioittaa tehtyjä päätöksiä.
Tässä,on todella ajattelemisen aihetta. Monft merkit viittaavat
rsiihen, että suuri enemmistö CCF:n jäsenistä tulee alahuoneen isturi-r
Xi nossa^äänestämään Sak^
:Ä kuten heidän puolueensa päätökset^ ainakin p''dättäy-
^' ' '«tyvät äänestyksestä. Mutta puolueen -kansallinen johtaja mr. Cold-f
, well ja korkeintaan neljä tai viisi muuta "sankaria" viittaa kintaalla
puoluepäätöksiin — jotka tulkitsevat jäsenjoukkojen toivomuksia —
-ja ääiiestävätt yhdysvaltalaisten sotapoliitikkojen sanelun mukaan
'Saksan militarisrnin henkiin herättämisen puolesta!
' , iTulee pakostakin mieleen kysj-mys, että mitenkähän siinä ukolle
; ai;? . • - .
\ - Vaikka emme olekaah ajatusten lukijoita, niin uskomme kuiten-
. W saatavan selitykseksi lurituksen siitä, että CGF muka kunnioittaa
L yksilövapautta eikä hyväksy sitä, että "puoluediktatuurilla" tukitaan
' [ kenenkään suut.
' ' Voimakasta kieltä, sanomme me, näin etukäteen. Siinä on vain
Ksepiskumen vika, ettei tällaista "vapautta'V toteuteta läheskään
''kien'ccf:läisten suhteen. Muistetaan, miten muutama vuosi sitten ero-lettiin,
CCF:n jäsenyydestä lukuisia paikallisosastojakin eli klubeja
;ja;;ky|nmeniä yksityisiä jäseniä sen vuoksi kun he olivat "rikkoneet"
i^-puoluepäätöksiä --r- osallistuneet toisin ajattelevien rauhanpuolustä-
•> jäin kanssa yhteisrintamassa rauhan työhön.
^ " Josmir. Coldwell voi nyt rikkoa puoluepäätöksiä ilman muuta,
'^jUiUn.silloin jää kuitenkin selitettäväksi se, miksi rangaistiin joitakin
.vuosia'Sitt«n niitä rivijäseniä, jotka toimivat vastoin puoluepomojen
inääräykiiä?>' •'
mm
^YHDYSVALLOILLE TÄRKEÄN
FOBMOSAN" TODELLAKIN!
Paimen merkille, että ne pienet
saaret, joiden vapauttamiseksi K i i n an
kansantasavallan 'joukot o!\'at' vllme-päivinä
toimineet; o v a t h y v l n (merki­tyksellisiä
Bon «vuoksi, että niiltä kä­sin
Chiang Kal-shekln joukot ovat
häirinneet KUnan Kansantasavallan
kauppayhteyksiä ja rannikkokulje-tukslai
Helsingin: Sanomat kirjoittaa
edelleen:
; "Rannikon saarilinnakkeiden i val­loittaminen,
on siis Pekingin.hallituk­selle
paitsi avrovalta- myös taloudel­linen
kysymys. Chiang Kal-sheklUe
niiden menettäminen sietäisi arvo­vallan
kolausta iB, samalla luppuioisr
ta unelmista päästit nUtä astlnläutpl-na
käyttäen {valloittamaan joskus t a ­kaisin
menettämäänsä valtakuntaa.
Noita suunnitelmia Henee kuitenkin
nykytein pldettävSr pelkkinä toive­unina,
jotka eivät koskaan toteudu,
varsinkaan kun Yhdyayalloilla e l ole
halua auttaa ;Chiangia tuollaisessa
suui^ltyksessä, vaan vain tukea häp-tä,
jotta hän voisi pitää hallussaan
Yhdysvaltain lalvastostrategian kan­nalta
tärkeän Pormosan."
Taistelu kansallisen itspnälqrytem-
,me puolesta, sen saavuttaminen ja
säilyttäminen,' l i i t ^ katkeamatto^.
min sitein Suomen työväenluokan .Ja
pientalonpolkalston ; kansanv^tal-suustaisteluun;
Kansanvallan voitto'
on merkinnyt aina myös kansallisen
itsenäisyirtemmeaslan voittoa j a Jo-kamen
taontnmusvoimien isku:
sanvaltaa^ vastaan ' o n kohdistunut
kansallista.'; itsenäisyyttäkin Ja sen
puolesta työskenteleviä voimia vas?
taan.
O^yöväenlilkkeen itsenäistyminen: Ja
voimistuminen kiteytti myös tQrövä^-;
Jllltkeen kansallisen taistelun--linjat.'
Mutta samalla, mitä enemmän työr
väenlllke voimistui; sitä enemmän
kääntyi taantumusporvaristo :tsaris-
Eisenhower vaatii
$40,500 miljoonaa
sotaa varten
Washington. — Yhdysvaltain
kongressin käsiteltävänä on par­haillaan
presidentti Gisenhowerin
menoarvio helnäk. 1. pnä' a l k a ­vaa:
tilivuotta varten; Menoarvio
on kaikkiaan 62^400 miljoonan
: dollarin suuruinen j a noin .2/3 s i l ­tä
vaaditaan uuteen sotaan v a l -
mlstmnlsta varten ' — kaikkiaan
40.500 miljoonaa dollaria.
Viimeksimainitusta" summasta
ehdotetaan' UmavoimUle myön­nettäväksi
15,600 miljoonaa doUa-r
l a ; laivastolle 9,700 miljoonaa ja
armeijalle 8 850 miljoonaa dolla­ria;
Loput sotamcnolsta ehdote-
: taan käytettäväksi sotaan valmis­tumista
varten ulkomailla. F r e s i - .
dentin sotabudjetin pääslsälfö
• on; Enemmän i l m a - Ja atomivoi­maa
j a vähemmän miesvoimaa.
Hän sanoi budjettia esittäessään,
että"koskaan ennen rauhanajan :
hl8toiiass{imme me emme ole n i in
hyvin valmistautuneet itseämme
puolustamaan kuin nyt. Hallituk­sen
nykyinen ohjelma osoittaa '
kuitenkin, että kysymyksessä el
ole puolustus- vaan hyöldtäys-sota.
, i r Vai olisiko tämä "puoluediktatuurisU" puhuminen takaporttina - - J»^"" kats«t»a»
i / ' i ^ i i u L C ' ' * w 1 • * - i " ' . 1 t-^ • . • . . osallistumaan kaikkia lehtimiehiä bVr^^'.^.^?!^ ajattelevien, työläisten kanssa yhteistoimintaan pouittlslln tai uskonnoiUsiin mle-ryhtyviä
rinjäseniä, voidaan rangaista, mutta porvarien kanssa liit-lf,/'
Abutuvat johtajat pääsevät kuin kissa veräjästä? Mene ja tiedä!*
-Ihheisesti tässä on'jotakin vmossa.
Coldwell
jäsenjouk--
.Jä^i^o^.slf'!^ ixlka tämän maän.jä valtion etujen mukaisesti vastusta-
^p^^iaa Safcsan tnilitarismin henkiinherättämistä.
Sanomalehtiväen
suurkongressi on
vuoden 1955 Hopulla
V Lehtimiesten kansalnväUsen
aloltekomitcan. Joka toimii Pra­hassa;
toimesta kutsutaan tämän
vuoden lopulla koolle sanomaleh­timiesten
SQurt kansainvälinen
UpitelsUn katsomatta. Lehtimies­ten
kansainvälinen aloiteicomltea
el ole vielä määrännyt konfe­renssin
kokoontumispaikkaa.: Ko­miteaan
kunlun lehtimiehiä 25 eri
maasta. Se on lähettänyt veto<(-
moksen. maallnian kalkille lehti­miehille.
^ Konferenssissa :otetaan
tisten vallanpitäjien puoleen pltä3k|
seen >'nälden avulla oman kansansa
kurissa. ~ Työväenluokka astui niin;
itansanvaltalsten. oikeuksien puolesta
käytävän taistelun rkulnltsenäiiö^s^
taistelunkin Jofbtoon.
ENSIMMÄINEN BIIPPliatATTO-.
MUVBJULISTUS
Mahtavana kaikuvat 1 9 0 5 : n \ y r B -
ktylsenä vuonna Punaisen julistuksen
sanat häpeällä leimaten tsaarin v i r^
kapaikkoja j a taloudellisia etuja norr
koilevan: ttaantumusporvaristön 'fne
kurjat matelijat", jotka ovat "hä-peälllsestlpolkeneet
el ataoastaan l a - :
keja; 'vaart' vieläpä kansa n pj^mpiä
olfceuskäsltykslä". Samassa julistuk­sessa
esitetään ensimmäisen kcrnU»
maamme historiassa Suomen valtioK
lisen riippumattomuuden ajatus Ja
vaaditaan: Suomen eroamista tsaafrl-
Venäjästä, Taantumusporvaristo ; sen
sijaan tarttuu nöyrästi vain muodol-;
IJsen eduskuntauudlstuksen lupaa­vaan
tsaarin manifestiin.
Samalla alkaa merkittävä kehitys-italval
itssnäisyyltaistelumme histOr
riassa.' Sitä ilmentävät parhaiten
Valppaan sanat v. 1905 puolueko­kouksessa:
\
" K u n me nyt olemme saaneet"
itsemme Irti porvareiäta, on syytäv;
etsiä uusia l i i t t o l a i s i a K u n me v
. yhdymme Venäjän sosialldemo-v
' kraattelhin/joiden colijelmasss on -
rajamaiden sisäinen itsenäisyys,
. luomme kerran Suomenkin sisäf-ii,
£en riippumattomuuden." - -
K O L M E TAISTELUN MUOTOA '
Näin kasivaa työväenluokan talou­dellisessa,
j a ' , poliittisessa itälstelus-,
sa. ei itsestään, vaan työväenluokan'
luokkaetujen pohjalta ja niiden m u ­kaisesti
itsenäisyystaistelun^ k^
yOiteenkletQutunutta muotoa: taistelu
omaa taantumusporyarlstoa vastaan;
taistelu tsaristista .sortoa vastaan
'kansallisen riippumaLtomuuden puo­lesta
Ja! yhteistyö 'tässä' talstelussaiVe-näjän
proletarlaatlif kanssa. Taantu­musporvaristo
sen sijaan nojaa yhä
Idtnteämmin tsaariin . ja radikaali-simmillaankln
ollessaan anoo vain
v:n 1809 kelsarinvalan. onttojen l u ­pausten
.voimassapitäniLstä,
Vähämerkityksellinen aktivistien
ryhmä puolestaan ei ymmärrä eikä
halua hakea toiminnalleen kansan
tukea; vaan käy,-'milloin. asuttomin
anaiidstlsin kemohi/;milIoIn' mmkhi
imperialistivallan^ ' .odotusbuonel^
maataan taistäut^teredcsi myyden
omalaatuista "itsenäisyystalsteluaan";
TySväenlnokfca hnomad varsin .
pian, etielväi y. IdOS, vällaiiknf- ^;
mon8liibkeen'jiofa(}aUa;'syntyneet' '
nndlstnkset vielä taanneet työ-väenlmAalle
reaalisia etnja. K u n - ^
sinen iMtolttI Helsingin edustaja- A
kokouksessa 1911, ettei voIdäve-V-tää
rajaa Imrickataisteinn j a tsaa­r
i a vastaan käytävän taistelun
välflle^ ettei voida käydä (äiste|
l a a kotlmaIsta^:i porvaristoa ::<va8i^
taan j a samanaikaisesti" liitossa
sen kanssa taistelussa tsaaria
vastaan. Porvariston; luokkaedot
: pakottavat sovintoon vuiäläU
. Mn taantomnksenv kanssa.^^;^^^^;^
väenlilke on snnrporvaristolle' pär
hempi vihollinen kuin. venäläinen
taantumus.'
ITSENÄISYYStAlSTELUN
RATKAISUVAIHE
V a i n työväenliikkeellämme oli vuo­den
1917 aikana Johdonmukainen l i n ­j
a ' itsenalsyysppU tilkassaan. Suiurpor-varisto
pelkäsi enemmän .omaa .kan­saansa
kuin venäläistä, imperialismia
ja nojasi väliaikaiseen halUtukseen,
'jonka -sodanjätkamlspolltiöcka tiesi
Suomenkin suurporväristolle kalkiur
puolisla etujamutta joka ^puolestaan]
selvästi ilmoittii ettei se tule maal­lemme
Itsenäisyyttä myöntämään.
Helsingin, puoluekokouksessa sen s i ­jaan
esitti bolshevikkien ; edustaja
Kollontay:
f^Me vallankumoukselliset sosla^:^
Ildemokraaiit vaadimme; että nyt
vallanhnmöuksellisen: / t i l a n t e e n i
' Jatkuessa o l i s i : ratkaistava; kysy-mys
Suomen itsenäisyydestä, v J a ;
me kannatamme Itsenäisyyden
myöntämistä ,SuomelIe aina Sqo-^ :
: men eroamiseen saaldia Venäjän
valtakunnasta."
Taantumusporvaristo sai kiUtenkui
provokaatioillaan aikaan, sen, eti^ä
^^erenski'^ hajoitti/eduskunnan^r ja
toaassa juiatettlfii uudet vaalt Näi­den
vaalen perustata — ; puhutaan
suurista vaaliväärennyksistäkln-—'td'-
koi porraristo p"alauttaa • (Vra^
taantumuspcj^varlsion hohouksen
alaisen monarkian maahan kolmen
(valtionhoitajan muodossa.
SUOMEN K A N S A N L I I T T O , .
VENÄJÄN K A N S A N KANSSA .
IiOkakuun<; vallankumous terästi
TOIMITTAJA HEIKKINEN
VAATII ANNETUN
TUOMION PERUUTUSTA
Chicago. ~ (T-E) Knut Heik­kinen,
ulkosyiftyinen, : elukansa- .
' lamen, joUe viime huhtikmissa
Wassaun, Wis., federaäliSessa pii-rioikeudessa
annettiin kaksi 5
vuoden^ tuomiota lalmiiilyönnis- ;
tä karkottaa Itse Itseään maasta,
on' pyytänyt Yhdysvaltain piirin
vetoomuskierto-oikentta - pjmut-tamaan
hänelle annetun tuo­mion.
Heikkisen lakimies Michael Essin.
Miiwaukefesta pyysi wUme viikon per­jantaina
kolmen tuomarin vetoomus­oikeutta
harkitsemaan, saattoiko ituo<^
mion. antanut oikeus lähettää.. OEIeik-'
klsen 'vankeuteen tarkistamatta to-i^
distelta; joihin karkolttamismääräys
perustui.
Pederaalltuomarl ;Wassaussa, Wis.i
antoi Heikkiselle kaksi 5 «vuoden tuo-^
miota laiminlyönnistä poistua Yhdys­valloista
sen jäUceen: kun hänet oV
määrätty karkoltettavaksi. Karkol-tusmääräys
perustui :5ilhen. että
Heikkinen o l t tullut kommunistipuo­lueen
jäseneksi y ollessaan itä.ss&
maassa ulkomaalaisena; Heikkisen
lakimies vältti että hänen asiak­kaansa
oli luopimut puolueesta en­nen
vuotta .1948, mutta että tätä ei
sallittu ottaa todisteisiin silloin kun
häntä vastaan .käsiteltiin «Tlkossyy-töstä.
Suomen puutalojen
vienlti ulkomaille
HelsinkL — (S-S) Viime vuonnipi
vietiin ennakkoarvioiden -^mulcaan
puutaloja maastamme kallcklaan 785]>
000 mt. •• Tästä 'määrästä vietiin Neu­vostoliittoon
750,000 m2. Vuoden 1953
aikana taas vietiin puutaloja kaik-'
klaan 897,085 mz. J a oli sanotmta;
määrästä Neuvostoilttoon' viety erä
851.000 mJ. (Maak.)
käsiteltäviksi mm. kysymykset
nuUsten hankinnasta^ja^ kalkkien^
maiden sanamalehtlmies^ kes- <
kinaisesta avusta. ,
Essin toi esille säädöksen pe-irustnslaista,
joka kieltää rikok­sesta
syyttämisen. Joka ei ollut
rikos silloin kun se iehiUn. La­ki
näet, jonka peni:AecI^ Heik­kinen
tuomittiin, laadittiin vasta
1950.
Imitenkhi suomen proletariaatin taisr
telutahtoa. se aloitti nrastaiskun mar-raakuun
suurlakolla, mutta uskoi ide-läkhx
l i i k a a porvaristoon, el pystynyt
aloittamaan . t o d e l l a ratkaisevaa
hyökkäystä eikä kehittämään suur­lakkoa
diktatuurivallan kukistami­seksi;
Samanaikaisesti lunastavat
hoIshevMt Jupaidcsensa; A^rraskuun
puoluekOkoidcsessa vieraillut SitaUa
lansuu kuuluisa^ sanana:- I
;' «Snomen ; samoinkoin -
muillekin Venäjän kanspUle täysi
vapaus lakentaa dämäänsä. Suo-.
'^men. Ttavaan yap^iaehtolnen, ja re- ^
hellinen' Uitto Venäjän kansan
kanssa!"
Joulidmun 6. pnä 1917, Suomen
eduskunta; teki'päätöksen maan r l i p -
pumattomäfcsl'julistamisesta ja'Jou­lukuun
"lopussa hyyäks}^ kansanko­missaarien
neunrosto Leninm ja<Sta->'
Unen allekirjoittainän asetuksen Suo­men
lilppimiattomuuden.v -jUSstanil';'
sesta. Näin o l i Suomen'kansa'saanut
Itsenäi^den. !Lo
mouksen ivoiton .perustaltai ibolshe-.
vikklen puolueen;Xenlnin j a Stalinhi
kädestä.
[Bolshevikkien Johdonmukaista s u l i -
tautumista Suomen itsenäisyyskysy-mykseen
kuvastaa''stalinln piihejkänr
sankomlssaarien neuvostossa .tammi­kuussa
1918. iHän toteaa kansanko_-
mlssaarien neuvoston joutuneen itah-tomattaan
antamaan Suomen ; itse­näisyyden
porvariston edustajUle,
mutta e i toisaalta voinut rikkoa, l u -
paustakaan.^ M u t t a hän toivoi myös:
"Antakoon Suomien' vapaus lo­pulta
täyden riippumattomuuden ^
Suomen työläisille j a talonpojil­le
j a laskekoon lujan perustan
kansojen iknlseUe ystäm^elle."
TAANTUMUKSEN^ «LASTAUS"
Kiitokseksi, Itsenäisyydestä, ryhtyi
taantumusporvaristo vehkellylhlu
kaikkien niiden voimieii.kanssa* Jot­ka
pyrkivät kiÄlstamaan" nuoren.neu,-:
voscovallan ja palauttamaan entiset
valtiaat Venäjälle, samat, joiden;
edustajat ilmoittivat M a n n h e i m i l le
Pariisissa 1919 :•
«Venäjä ei milloinkaan tule
luopumaan siitä oikeudesta,- joka ;
muodosti Venäjän j a Suomen j u -
riidisten suhteiden perustan.'
Taaritfumusporvarlsto otitl ensim­m
ä i s e t 'tehtäväkseen Suomen tyÖ-<
Iäisten j a talonpoikien lyömisen;; Jo
kesällä 1917 oUväi. porvariston laek-kakaartlt
menin paikoin aseellisessa
toiminnassa j a p i t k in syksyä muodos­tettiin
hsää' kaarteja, aUpäälly^töä
koulutebtimvkotlmaassa,} upseeriston
koulutus oli S a k s a l a käynnissä ja
aseita hankittiin runsaasti. Seuraa­van
vuoden alusEa olivat Pohjan­maalle
keskitetyt, suojeluskmmat jo
toimintaivalmiina, ylimpänä päällys­tönä
pääasiassa entisen tsaarinar-meijan
upseereita, johdossa tsaarin
kenraali Mannerheim.
" V A P A U S S O T A " - M y Y T T I
Työväenpuolue el lähtenyt so­taan,
vaan ajautui siihen: silloin,
kun MannerheiiäÄ' jor j n l ^ a t t u i
sodan Ja •suojelnsknnnat 'lähte­neet
liikkeelle. Sotaa ei toisaalta
voitu työväenluokan taholta vält-
' tääkään, kuten Knusihen k i r j o i t -"
, t a a :
;'Jokalnen 'j<^a ^muistaa,'mii-;.
lainen oli tilanne Suomessa vuo-,
den 1917 lopulla j a vuoden 1918.
Sodanva^tosfajat
erotetaan Ranskan
sosdem puolueesta
Pariisi. ~ Banifcan sosialisU-
^ I n e e » hallloto päs!fi (k:n 19.
pip» tMUa, pnoloeest^ 16 cdos-
' '«»Jaa» jotka äänehtivät kaniaims.
•'ftakonksessa - Länsl-Saksait''' - Jäi* ^
leemnunstamlsta fco«fceTfa"l^arii-tSn.
sopimuksia vas^uui« Heidän
Joukossaan on Vlptretl Naegelen.
enljlnen 4[qietm>tdnfsto^> Ja Alse-tian
kenraallkovem5,ri.
Näillä bondellatolsta edustajal­la
on olkeUs'valittaa päätöksestä
-r pnoloeen valtaknnrälllselletkong-ressille;.
joka; kokoontnb l^elmikuon
5. ja ^ pnä.
alussa;:on seiri
lassaoleva taantmiinkselllnen por- ,
varista^ J((ki|. ii|nst Ifiokkavaltäiisa |
iImrjvrän,^.oli; silloinipelosto^ ja
vR^vosta^^i^
, se tahtonut -knnlla pnhtttitavan-
''' kaa^^'mistäMi^ vähemäiE^'knln^-l
.^jöväeivnoipeen ja sen järjestö­jen
täydellisestä tuhosta . .
Porvarillinen historiankirjoitus
yrittää selittää luokkasotaag*rvapaus-sodaksi'^
jöka.pääosajtaan"suuhtau^
tui muka maassa olevia venäläisiä
Joiiklroja; vastaan. Tosiasiassa venä­läisiä
oltiin par^aikaaBrest Lltowskin
sopimuksen mukaisesti kotiuttamassa
maasta, jonka lisäksi ne suurelta
osaltaan olivat y'Kereiiskin^r:m
lähettämiä talonpoikiaif-jotka eivät;
tunteneet kiinnostusta Suomen sisäir
seen tilanteeseen.
. Mannerheimin toiminta, tässä
suhteessa perustui karkeaan pe-
- V tokseen.. Saatuaan porvariUIselfa;'
senaatilta juuri eimen sodan :ju?:.,.
llstustaan ilmoituksen, että, ve-
V näläinen2:aluekonUtea oU taannut;;;
etteivät venäläiset vielä maassa
olevat joukot sekaannu .suoma­laisten
riitoihini hävitti hän säh­keen.
Toisaalta hän osoitti 30. 1.
venäläisille julistuksen, etteivät
hänen joukkonsa "sodi Venyjää
vastaan,vvaan ovat :nonsseet'Sää.^
limatta kukistamaan nUtä buU-gaani-
ja rosvojoukkoja, jotka
julkisesti uhkaavat maan laillista
järjestystä j a omaisuutta.'
S A K S A L A I S T E N < P I S T I M I EN
A V U L L A
;Suurporvarkton koko toiminta täh­täsi
ktiitenkin-. ulkomaiseen apuun,
sillä se ei alkuunsaan uskonut pysty­vänsä
Itse lyömään •Suomen proleta­riaattia.
Havaitessaan menettävänsä
väliaikaisen hallituksen • pistimet : se
oli ryhtynyt ^^valmistelemaan saksa-,
laisten maahantuloa, ja jo marras­kuun"
puclivälssä 1917 lähB.tl Svin­hufvud
edustajansa keisarilliseen'
päämajaan eVästy^iiä: " H a n t i nyt
saksalaiset tänne,' Muuten emme tule'
toimeen?r Maaliskuussa 'Mannerheim^
sähkötti yhdysiipseerllleen Ruotsiin:
"Pyydän Thesleffiä ihnoitta-
. maan. V että' katson ehdpttomaksi^
Telvollisundekseni kiiruhtaa sak-salajisten.
apujoukkojen tulaa. V i ir
vyttely kohtalokas."
i "
Työlälsarmelja oli sodan, 'kestäeasä
kasvanut n i i n .että se, mikäli sota
olisi vielä kestänyt, olisi pystynyt pe­rusteellisesti'
ly ,mään valkokaarcit.
V a i n saksalaisten tulo esti pcrvaris-ton
kärsimästä perusteellista sotilaal­lista
tappiota.
Ettei Suoaäesta keväällä 1918 t u l ­lut
. myös muodollisesti Saksan puoli-siirtomaata,
johtui vain keisarillisen
Saksan luhistumisesta. Vielä - Saksan
häviö Jo silmiensä edessäkin suoritti
suurporvaristo ivalmlsteliija Hessenin,
prinssin -valtaistuimelle nostamisek­si.
Maan ylintä valtaa «piti ponjafilli--
senkin historiankirjoituksen mukaan
käsissään saksalaisten joukkojen yll-pääUikkö,
kreivi von der Goltz* ja
monarkiaksi juliistaminen' suoritettiin
SITÄ sm
JA
STÄTÄ
mELTAVA VASTAUS .
Eräs nuori sulhasmlesoU^aanuttie*:^
tää, että hänen' mcrsj^tneiisa äiU oli
neuvonut tytärtään;^an^maan kaik­k
i i n hänen pyyntöihinsä kieltävän
vastauksen. S i i t ä ' ^ ^ 7 ' t ä m ä liuori
mies menetteU seuraavalla tavalla: *
-. Ethän sinä kultaseni panepahak-'
sesi vaikka suutellnkin sinua
— E n , kuiilui ohjeiden mukainen
vastaus.
Ethän sinä kullanmuruni välitä-vaikka
me riisuttaisiin j a : mentäisiin i
sänkyyn. , ,, _
^ — Ethän sinä omia armaani; die sitsj
vastaan j n e . ' s i i h e n saakka o Icunne^^
aamu valkenL
ENKELI L^TÄÄ.^ ^^
V;oiypiViu} enkelit ,lpntää;.^ äiti?
— Kyllä, rakkaani.
I — Isä sanoi eilen m i n im hoitajalleni,
että hän on enkeli. Rupeaakohan
miss Smith sitten lentämään?.
— Kyllä rakkaani. Hän lähtee;lenTl
toon varhain huomenaamulla".
Bonnin parlanientti
siirti ratifiointia
Italidelia viikolla
Bonn, Länsi-Saksa. '— Länsi-'
Saksan parlamentti: päätti tk.'Z0>
. pnä lykäfä^^ keskustelun uudelleen
aseistamista; koskevista Pariisin: •:•
sopimuksista kahdella viikolla.
Keskustelun' alkaminen: oli: aikai-"
semmin suunniteltu helmlk; 9 päi­väksi,
mutta Bimdestagin alahuo-;
neen työjärjestysvallokunta on nyt
määrännyt keskustelun ja toisen
lukemisen alka.valcsi helmik; 24 p.
• Valtlokanslerl Adenauer oli toi­vonut,
että näiden sopimusten r a - -'
tifiolnti oUsI suoritettu helmikuun '
puoliväliin' mennessä; mutta : nyt ::
näyttää Umeiseltä, että aikaisem­mat
suunnitelmat on ^hyljätty to-^^^^^
dennäköisesti siitä syystäi että r a - ' ^
tifiolnti olisi varmempi asia.
tynkäeduskunnassa Saksan :; nimen- v
omaisesta "toivomuksesta";./; Saksan
IiÄiistumhien /muutti monarkian far:
sistlseksl. suojeluskunta- J a ohrana-diktatuuriksi,
jonka ' kausi päättyi
aseveljeyteen J a sotalilttcon Hitler-
Saksan kanssa.
HISTORIAN " O P E T U S
Itsenäisyystaistelumme historia
osoittaa, el-fä Itsenäinen Ja kansain­välinen
Suomi-on-ainasuurporvaris-
•ton etujen- vastainen; Sillä- hetkellä;
Jolloin, suxirporvaristoi ei 'Voi pitää;
avomta fasistista diktatuuria maassa;
se on aina valmis saattamaan maam­me
imperialistivaltain? holhouksen
alaiseksi varmlslaakssen täten oman
asemansa, se on aina .valmis muutta-:
maan; maamiii^ kapitalististen impe-rialistivalfcojen
astinlaudaksi Neuvosr
tolilttoa' vastaan j a tekee kaikkensa
Suomen Ja Neuvostoliiton kansojen
ystävällisten : suhteiden : horjuttami­seksi
j a kat.kal3emisj&ksl. ' •
Jälleen ; on suurporvaristo maan
hallituksessa. Se on'avoimesti ilmoit­tanut
pyrkivänsä 30-luvun ? fasismiin
j a siltä ehkä v. 1918 tapaiseen "val­koiseen
voittoon", ulk(jpoliltti?estl
tällä kerralla ei itosin Saksan, mutta
sensijaan Ylhdysvaltaln sota- J a iter-roripoUölkatt
vanaveteen: y a i n työ­läisten
' j a talonpoikien lujanyhteis­rintaman
voimin on vaara torjuttar
vissa y a isänmaa J a »kansanvalta pe­lastettavissa.
— Työkansan Sanomat.,
Mikä on lehtiuutinen?
On sanottu,, ettei sanomalehtien
kannata Julkaista sellaista jokapäi­väistä
uutista Jos "koira puree miestä;
mutta Jos mlEs puree . k o i r a a " i i i i n se
on asia erikseen.
Täihä sellaisenaan pitääkin paik­kansa
xUHiin sanomalehtim nähden,
jotka panevat sensaation etutllalle Ja
viittaavat kintaalla tärkeisiin tosia^-
oihin.
O n myös sanottu, että "työväpnleh-tien
uutiset ovat vanhoja" j a ' n i i n ­muodoin
pn tilattava.Ja luettava por-varilehtiä.
Jotka voivat antaa paljon
nopeamman uutispalvelun k u in varat­tomat
työväenlehdet.
Teissäkin on tietenkin vähän perää.
Pienillä Ja varattomilla työväenlehdll-lä
el todellakaan ole sellaista valtavaa
koneistoa, mikä on Suuren Rahan'
lehdistön - {käytettävissä, lelkä se siis
voi kilpailla' porvarien Jorlnain kanssa
Km pftrpm">ln RivMnnRftiii»y k u i n Jut^
tujen •. levittämisen nopeuteenkaan
nähden.
Mutta tässäkin on tosiasia Vain s u h ­teellinen.
Ottakaamme monien-Jou­kosta;
vaikka - v a i n : y k s i : hlljattalnen
eslmerkkL
Suuret t^välehdet täällä Canadassa
Ja Yhdysvalloissa. Julkaisivat noin. p a ­r
i vUkkoa sitten uutistiedon; että Neu­vostoliitossa
aiotaan käyttää; atomi­voimaa
>Ob. Ja Irtysh. J o l l e n suunnan
muuttamiseksi siten, että Siperiaan
muodostuu suuri -rr- 250.000 nellomailin
suuruinen — sisämeri, mikä hedel­möittää
suuria maa-alueita'siellä Ja
vaikuttaa: edullisesti ilmanalan lauh-kenemiseen,:
ei vain Neuvostoliitossa
vaan kaikkialla Euroopassa.
V iNähdessään tämän ttutistiedon päi­välehdissä/
Vapauden monet^ luidjat
varmaan hymyilivät itsekseen Ja sa^
noivat. että tämä uutistieto on.Jo ai-,
koja sitten Julkaistu työväenlehdlssä,
mukaan lukien. Vapaudessa^ Joiden .sa­notaan
olevanv"hltaita" uutistietojen
välittämisessä. ^
. Tosiasiassa ensimmäinen tieta tästä
suuripiirteisestä. Ja rkauaskantclsjist^^
suunnitelmasta JulicaLstiin Vapaudessa
Jo vuoden 1952 alussa siis kokonais-^
ta kolme vuotta slttenl
Mutta slttenkM Jotkut ihmiset s im
tautuvat kielteisesti työväenlehtiln sen
vuolcsi k u n n l i d t o palveluksessa ei ole!
pääoman; puutteen takia viimeistä
huutoa olevaa uutispalvelua. ^
Meille sanottaneen.': että tämä ' on
vain yksi tapaus, Jarettä '.»yksi pääs-'
kynen ei kesää tee^.
Mutta kysymys ei ole niistään e r i l ­lisestä
poildceustapaukseata.
Ottakaamme mikä tahansa tärkeä
kysymys ~-'vaikkapa valo POrdln l a k -
kOi Suuren Rahan lehdetovnt toimi'»
tuskirjoitukslssaan* ariikkeleissaan Ja
uutisissaan y mustamaalanneet. lakkor
laisia sen nUnkä ovat voineet <
Ainoastaan pienet työväenlehdet
ovatväUttäneet luki jakunnälleeri tie­dot
siitä nUtä on todeUa tapahtunut.
Jä me saamme olla vakuuttuneita s i i -:
tä, että kun tämäkin lakko päättyy —
toivottavasti työläisten voittoon —
niin Öuyren Rahan sanomalehdet
nuolevat Jonkin aikaa haavojaan,
muttai Joutuvat: kuitenkin / ailcanaan
tunnustamaan, että .työväenlehdet
kertoivat siinäkin kslassa totuuden:
. S a m a pitää paikkansa yllämainlturi
"Siperian merisuumiitelman" suhteeni'
Kyllä Sniuen Bahan lehdet tiesivät jo
kofane vuotta sitten, että sellamen jät-tiläismämen
suunnitelma o l i olemassa,
mutta ne yrittävät salata sen l u k i j o i l ­taan
j a , harhauttaa luldjoitaan usko­maan,
että Neuvostoliitossakin käyte­tään
atomivoimaa muka vain sotatar-koltuksim,
kuten sitä käytetään Y h ­dysvalloissa.
. .
Tästä o n kysymys.-- • '
Jos lisää esimerkkejä halutaan, nim
^Essä o n :
V, Kysymys/ Saksan, militarismin u u ­delleen
. henkiinherättänilsestä ' on
noussut keskelselcsl,, kysymykseksi
i r n t l f k i g l l a . EUrOOpaSSa.' ' -
(Mutta täkäläiset Suuren Ratian
det. mutta ennenkaikkea yhdysvalta­laiseni
sellaiset, yrittävät antaa l u k i ­joilleen
sellaisen käsityksen^ että k a l k -
1(1 muut oyat eritfäln ihastuneita Sak­san
uusfasismiin; Ja he'idän asemah-tiinsa^
paitsi pieni joukko kommunis-t^
ai|>;r|g;i;^"^^
^Tosiasia on tietenkin tarua kum-n^
empi."''Samalla ijkunTSuur^
lehdet kertovat meille kuinkas innokaa
on>kanaieri Adeiiauer Saksan nUIita--
rlsmin uudelleen fierättämisen suh­teen/
ne ssanat^^,'.vapaan sanomisten
Jalot: ritarit"..vaikenevat kuin hauta
siitä,, että Länsi-Saksan, kansa koko­naisuudessaan
vastustaa Saksan mili­tarismin
uudelleen aseistamista. Län­si-
Saksan kommunistit ovat vastusta­neet
tätä paheellista suunnitelmaa
alusta pitäen. Sama; pitää palkkansa
Länsi-Saksan sosialidemokraattiseen
puolueeseen ; nähden.; Länsi-Saksan
fcuuslmiljoonainen -; ammattiyhdlstys-
Uike vastustaa yksimielisesti Saksan
mihtaristien uudelleen - aseistamista.
Samoin 'vastustavat ^ sitä saksalaiset
nuorisojärjestöt.'
Mutta porvarUehtien: lukijat eivät
näistä asiasta tiedä mitään? Eikö siis
tässäkin ole esimerkki shtä, että olo­suhteiden
pakosta suhteellisen hitaas­t
i toimivat työväenlehdet välittävät
sittenkin^ lukijoilleen paljon nopelim-mln
tietoja kuta suuret Ja"nopeasti"
toimivat poryarilehdet?
EsUnerkkejä voltalshn Jsttkaa vaikka
kuinka pitkälle: ' "
; Meidän tarkoituksemme el ole suin­kaan
kieltää sitä. etteikö työväenleh-dillä
1 ole vaikeuksia; nimenomaan ra­hapulan
vuoksi — sillä,-kuten sano­taan,
"rahalla on taivaallinen ypima''.
afutta rahaakhi tärkrämpi on lop­pujen
lopukpi "rehellisyys. Joka maan
perii';. .,Se tekee työväerilehdllle mah­dolliseksi
kertoa asioista' sellaisina
k u i n • ne:, todellisuudessa nykymaaa^
massa ovat. ^ - *; (
Näitä ,sei]^Ja,mieicsss^ pitäen olisi
meidän :v;ilmistauduttava Vapauden
tulevaa levitysryntäystä varten tun­nuslauseella:.
.^Vapaus, Jokaiseen ko-tUn,'
missä halutaan tietää koristama-ton.
totuus siltä mitä o n tapahtuma^
kotona Ja ulkoinaUla.", - 7 Känsäkoura.